ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2009 SEPTEMBER. Kasvukausi 2009 Suomen ainoa hirmumyrsky? Lauttasaari, Vattuniemi Kuva:Reijo Hyvönen

Transkriptio

1 ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2009 SEPTEMBER Kasvukausi 2009 Suomen ainoa hirmumyrsky? Lauttasaari, Vattuniemi Kuva:Reijo Hyvönen

2 Ilmastokatsaus 09/2009 Klimatologisk översikt september 2009 Sisältö Ilmastokatsaus 14. vuosikerta IHAN KELPO KASVUKAUSI SUOMEN AINOA HIRMUMYRSKY? 4 SYYSKUUN SÄÄOLOISTA POHJOLASSA JA MAAILMALLA 7 TERMINEN KASVUKAUSI 8 Julkaisija: Päätoimittaja: Toimittajat: Ilmestyy: Ilmatieteen laitos Ari Venäläinen Asko Hutila Niina Niinimäki Pirkko Karlsson noin kuukauden 20. päivänä SYYSKUUN SÄÄKATSAUS 9 LÄMPÖTILOJA 10 SADEMÄÄRIÄ 11 KUUKAUSITILASTOT 12 PÄIVITTÄISIÄ TILASTOJA 13 TUULITIEDOT 14 VUODENAIKAISENNUSTE 15 SÄÄ 50 VUOTTA SITTEN 15 LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄKARTAT 16 ISSN: Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL 503, Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@fmi.fi puhelin (09) Vuositilaushinta on 45 euroa Prenumerationspriset är 45 euro Irtonumero 5,05 euroa (sisältää ALV:n) Lösnummer 5,05 euro (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lo pullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin , hinta 3,01 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: 2 ILMASTOKATSAUS 09/09

3 Ihan kelpo kasvukausi 2009 yli alle 600 Kartta. Tehoisan lämpötilan summa vkr C kasvukautena 2009 Tätä kirjoittessani lokakuun alussa ensimmäiset kipakat syksyn hallayöt on koettu, ja silloin alkaa kasvukausi olla jo kutakuinkin loppusuoralla. Vihannes- ja juurikaspelloilla korjuutyöt ovat vielä menossa, ja viimeisiä juolavehnäruiskutuksia hoidellaan päivän lämpimimpiä hetkiä hyödyntäen. Tämän kasvukauden numerotietoja on hyvinkin tarkasti toisaalla tässä lehdessä. Näin eteläsuomalaisen pellon puolelta voi tässä vaiheessa jo todeta, että ihan kelpo kasvukausi noilla numerotiedoilla syntyi. Kasvukausi alkoi jokseenkin normaliin aikaan. Toukotyöt sujuivat ilman suurempia katkoja melko vauhdikkaasti. Oman lisänsä nopeuteen tuo nopeasti yleistynyt suorakylvö. Siinä sadekuurot eivät pääse liettämään valmiiksi muokattuja peltoja. Kuivina keväinä suorakylvö säästää myös kallisarvoista kevätkosteutta maassa. Toukokuu oli maan eteläosissa suhteellisen kuiva, mutta niitä suuria paikalllisia erojakin jälleen löytyi. Muutamia hallaöitä toukokuussa oli, mutta suuria vahinkoja niistä ei aiheutunut. Kylmät yöt edistävät viljojen pensastumista eli vilu viljan kasvattaa - näin jälleen kävi tänä vuonna. Koko kasvukauden ajan sateiden määrä ja ajoitus oli kasvien kasvun kannalta varsin hyvä. Kaatosateilta ja myrskyiltä vältyttiin melko hyvin, ja pystyssä pysyivät niin viljat kuin metsän puutkin. Heinäntekijöitä hemmoteltiin lähes kahden viikon yhtäjaksoisella poutasäällä ilman veden tippaa. Eihän sellaisia heinäpoutia ilmastotilastojen perusteella taida olla olemassakaan! Rehunurmien sato oli sekä määrällisesti että laadullisesti hyvä. Kasvukaudella 2009 viljojen taudit pysyivät hyvin hallinnassa. Kasvinsuojelutoimet saatiin hoidettua ajallaan. Sama piti paikkansa myös perunapeltojen puolella. Mukulanmuodostuksen alkuvaiheessa maa oli suhteellisen viileää ja kosteaa, mikä hillitsi perunaruven kehitystä mukuloissa. Sileää ja kaunista perunaa on siis luvassa. Puintikauden alkaessa yleensä myös sateet lisääntyvät. Pitkiltä sadejaksoilta kuitenkin vältyttiin. Kun iso kuivuri tuolla taivaalla on päällä, kallista energiaa säästyy. Sato saatiin pääosiltaan hyvälaatuisena katon alle. Tähkäidäntää ei esiintynyt juuri lainkaan. Sato oli myös määrältään vähintään hyvää keskitasoa. Vehnien valkuaispitoisuus jäi kuitenkin joillakin lajikkeilla melko alhaiseksi näin usein käy määrällisesti hyvässä sadossa. Öljykasvien, erityisesti rypsin satoon voidaan olla myös tyytyväisiä. Näkymiä puolestaan himmentää tuotteiden hintojen painuminen pohjalukemiin. Tämän kesän viljelytarvikkeet olivat kal leimmillaan vuosi sitten. Kun ennätyskallilla tarvikkeilla joudutaan tuottamaan ennätyshalpaa lopputuotetta eikä tilanne ollut mitenkään ennakoitavissa, on syntynyt tilanne vähintäänkin hämmentävä. Kyllähän noiden säiden kanssa vielä pärjää, mutta... Kirjaanpa vielä tähän lopuksi jokseenkin ikimuistoisen tilanteen metsän puolelta. Kaikkien metsämarjojen sato oli vaihteeksi täällä etelässä suorastaan uskomattoman runsas. Kun karpaloakin kertyi aarin alalta vaivatta sangollinen, niin ei voi satoa moittia. Ihan kelpo kasvukausi siis kaikin puolin tämä 2009! Aulis Ansalehto ProAgria Häme ILMASTOKATSAUS 09/09 3

4 Suomen ainoa hirmumyrsky? ELOKUUN LOPULLA VUONNA 1890 MAAN ETELÄOSIIN SAAPUI VOIMAKAS MYRSKYMATALAPAINE, JOKA JAKSAA HERÄTTÄÄ KIINNOSTUSTA VIELÄ LÄHES 120 VUOTTA MYÖHEMMINKIN. KYSEISTÄ MYRSKYÄ ONKIN PIDETTY YHTENÄ SUOMEN TUNNETUN HISTORIAN VOIMAKKAIMPANA JA KESKITUULEN NOPEUKSIEN ON VÄITETTY OLLEEN HELSINGISSÄ JOPA 50 M/S. TÄMÄ VASTAISI KOLMANNEN KATEGORIAN HURRIKAANIA. MYRSKYN TIEDETÄÄN AIHEUTTANEEN MERKITTÄVIÄ VAHINKOJA MAAN ETELÄOSISSA, MUTTA MATALAPAINEESEEN LIITTYVÄT YKSITYISKOHDAT JA TODELLISET TUULEN NOPEUDET OVAT PITKÄÄN PYSYTELLEET HÄMÄRÄN PEITOSSA. KESÄN AIKANA TÄTÄ MYRSKYÄ TUTKITTIIN KÄYTTÄMÄLLÄ NELJÄÄ ERI MENETELMÄÄ: VANHOJA SANOMALEHTIÄ, UUDELLEEN ANALYSOITUJA PINTAPAINEKENTTIÄ, HELSINGIN TUNTIHAVAINTOJA SEKÄ VALOKUVIA MYRSKYTUHOISTA. SANOMALEHDET Vuoden 1890 sanomalehdissä kerrottiin, kuinka maan eteläosia oli riepotellut kaksikin myrskyä elokuun lopulla. Näistä ensimmäinen oli kaatanut paikoin puita ja oli irrottaa kattopeltejä maan lounaisosissa kuun 27. päivä. Toinen, voimakkaampi matalapaine oli saapunut seuraavana päivänä ja siihen liittyvät tuulet saivat aikaan laajalti tuhoa maan eteläosissa. Torstaina oli päivä alkanut Helsingissä sateisena, mutta tuuli oli edellispäivän myrskyn jäljiltä tyyntynyt. Aamupäiväksi sade oli lakannut, mutta vain tilapäisesti. Noin kahdelta, puoli kolmelta iltapäivällä Helsingissä alkoi läntiselle taivaalle nousta tummia pilviä, joista tuli muutaman minuutin sadekuuro ja yksi salama havaittiin. Tämän jälkeen taivas kirkastui uudelleen ja aurinko näyttäytyi, vaikkakin vain hetkeksi. Neljältä iltapäivällä myrsky oli Helsingissä voimakkuudeltaan edellisen päivän myrskyn veroinen. Puoli viideltä iltapäivällä alkoi vähän sataa ja sateen yhteydessä esiintyi välillä rakeitakin. Tuuli jatkoi voimistumistaan. Kovin vaihe tuulien osalta alkoi Helsingissä noin kello Myrsky sai aikaan vahinkoja muutaman tunnin ajan, mutta tuulet jatkuivat voimakkaina vielä pimeänkin tultua. Sanomalehdissä kuvailtiin kuinka merellä köykäisinä kuin höyhen leijuivat suurimmatkin alukset laineitten harjoilla. Aallokko oli kertomusten mukaan niin rajua, että näytti kuin meri olisi kiehunut. Ainakin kahden ihmisen kerrottiin hukkuneen, mutta todellisuudessa tämä määrä saattaa olla selvästi korkeampi. Maa-alueilla myrsky sai aikaan mittavaa tuhoa. Helsingissä Hufvud stadsbladetin ja poliisin yhteisissä laskennoissa päädyttiin noin 950 kaatuneeseen puuhun Kaisaniemen puistossa. Aluetta kuvailtiinkin erämaaksi, jossa melkein kaikki puut [olivat] sortuneet suuremmatkin koivut ja pihlajat kerrassaan kaikki. Kaivopuistossa sekä Korkeasaaressa puita oli kaatunut molemmissa vähintään 200 kappaletta. Kokonaisuudessaan maan eteläosien metsävahingot todennäköisesti laskettaisiin useissa kymmenissä tuhansissa kaatuneissa puissa. Uusi Suometar-lehti kiteytti puolestaan rakennuksiin kohdistuneet vahingot kirjoittamalla: Mutta kuka ne jaksaa kaikki rikkoutuneet katot luetella!. Niin rautapelti- kuin olki- ja riihikattojakin oli irronnut rakennuksista. Lisäksi Ullanlinnassa rakenteilla olevan Johanneksen kirkon rakennustelineet romahtivat tuulen voimasta alas. Myös Ludviginkadulla rakenteilla olevan kivitalon seinä sortui ja yksi ihminen menehtyi sen seurauksena. Lennätinyhteydet katkesivat lähes kokonaan maan eteläosista eikä esimerkiksi säähavaintoja saatu ulkomailta lainkaan, Suomestakin vain muutamalta asemalta. Myrsky aiheutti vahinkoja koko etelärannikolla aina Turusta Viipuriin. Tuhot eivät kuitenkaan jääneet vain rannikon huoleksi vaan myös esimerkiksi Hämeenlinnasta sekä Kymenlaakson maakunnasta raportoitiin laajalti kaatuneista puista. PAINEANALYYSI Uudelleen analysoidut kahden metrin lämpötilat sekä pintapaineet on esitetty kuvassa 1. Niistä ilmenee kuinka iltapäivällä 27. elokuuta (Kuva 1a) maan länsiosissa oli vuodenaikaan nähden melko syvä matalapaine, joka jatkoi matkaansa Pohjois-Ruotsiin illan aikana (Kuva 1b). Samalla Saksasta alkoi Suomea lähestyä uusi matalapaineen aalto, joka oli seuraavana iltapäivänä (Kuva 1d) jo Saaristomeren yllä. Sen kylmän rintaman jälkipuolella paineen saman arvon käyrät (isobaarit) ovat kaikkein tiheimmillään indikoiden voimakkaita tuulia. Coriolisvoimaan ja isobaarien tiheyteen perustuen alueelle laskettiin niin sanottu geostrofinen tuuli, joka on lähellä pintaa teoreettinen tuuli ja yleensä todellista tuulta suurempi. Iltapäivän ( ) analyysin perusteella Pohjois-Itämerellä geostrofinen tuuli oli ylimmillään noin 51 m/s ja puolestaan illalla yhdeksältä maan kaakkoisosissa noin 43 m/s. Geostrofisesta tuulesta on puolestaan voitu arvioida 10 metrin keskituulen nopeutta merialueil- 4 ILMASTOKATSAUS 09/09

5 todennäköisimmin ylimmillään m/s. Kuva 1 Uudelleen analysoidut merenpintapaineen käyrät [hpa] (yhtenäinen musta viiva) sekä 2m lämpötilat [ o C] (varjostettu, katkoviivat) ajanhetkillä (a) ; (b) ; (c) ; (d) (+rintamat); (e) la (Kuva 2). Empiiristä yhtälöä avuksi käyttämällä on arvioitu, että Pohjois-Itämerellä keskituuli olisi ollut m/s ottaen huomioon menetelmän epävarmuus. Näin ollen on siis mahdollista, että kyseessä on ollut Suomen toistaiseksi ainoa tunnettu hirmumyrsky (keskituuli vähintään 33 m/s). Maa-alueille keskituulen nopeuksien arviointi geostrofisesta tuulesta on selvästi hankalampaa johtuen muun muassa pinnan rosoisuuden muutoksista ja ilman stabiliteetista. Käyttämällä kuitenkin muissa tutkituissa voimakkaissa myrskyissä havaittua suhdetta todellisen tuulen ja geostrofisen tuulen välillä, on voitu karkeasti arvioida maa-alueilla vallinnutta keskituulen nopeutta. Se on vuoden 1890 tapauksessa ollut HELSINGISSÄ TEHDYT TUULIHAVAINNOT Vuonna 1890 Helsingissä käytettiin tuulen mittaukseen Robinsonin kuppianemometriä, jossa neljä puolipallon muotoista kuppia oli kiinnitetty ristikkoon, joka pyöri akselinsa ympäri. Jokais ta 80 kierrosta kohden re kisteröintilaite sai kontaktin ja viisari siirtyi yhden asteen eteenpäin. Tunnin välein asteluku otettiin ylös ja sen aikaisen yhtälön avulla voitiin arvioida tunnin ajalta keskituulen nopeutta. Ongelma oli, että nämä lukemat olivat selvästi yliarvioita luvun alussa tarkistettujen tuulimittareiden avulla voitiin korjata vanhat havainnot vastaamaan todellisuutta paremmin. Suurien tuulennopeuksien kohdalla vanhat arvot olivat selvästi yli kaksi kertaa liian suuria korjattuihin arvoihin verrattuna. ILMASTOKATSAUS 09/09 5

6 Kuva 2 Merenpintapaine [hpa] (yhtenäinen musta viiva) sekä 10m keskituulen nopeus merellä [m/s] (varjostettu, katkoviivat) Tämän lisäksi kävi ilmi, että väitettyä 50 m/s keskituulta ei koskaan mitattu. Kaisaniemessä talon katolla ollut tuulimittari tempautui tuulen voimasta vajaa 30 metriä maahan kun myrskyn voimakkain vaihe oli alkamassa Helsingissä. Viimeisin mitattu tunnin keskituuli oli 45 m/s eli korjatun yhtälön mukaan noin 16 m/s. Juuri ennen mittalaitteen rikkoutumista saatiin vajaan neljän minuutin keskituuleksi noin 18 m/s samaisen korjatun yhtälön perusteella. Kaikki 28. päivä kello jälkeen havaintokirjoissa ilmoitetut tuulilukemat ovatkin olleet havainnontekijän arvioita tuulen nopeudesta, sillä varsinaisia mittauksia ei voitu suorittaa mittalaitteen rikkoutumisen takia. PUUSKAT Analysoidun geostrofisen tuulen ja siitä johdetun maa-alueiden keskituulen avulla on voitu arvioida maa-alueilla esiintyneiden puuskien nopeuksia. Mauri-, Aarno- ja Alli-myrskyissä esiintyneiden puuskakertoimien avulla on päätelty, että kovimmat lyhytikäiset puuskat olisivat olleet vähintään m/s. Yhdysvalloissa käytetään tornadojen luokittelussa niin sanottua EF-skaalaa, jossa tuhojälkien perusteella pyritään arvioimaan vahinkoja aiheuttaneiden puuskien tuulen nopeuksia. Tätä menetelmää on myös sovellettu vuoden 1890 myrskytapauksessa. Viisi valokuvaa löytyi myrskytuhoista, muun muassa kaatuneista puista Helsingin puistoissa. Näiden perusteella saatiin puuska-arvioksi karkeasti ottaen jopa m/s. On huomautettava, että kovimpien tuulten alkaessa oli Helsingissä havaittu rakeita, joka viittaisi mahdolliseen syvään konvektioon. On siis mahdollista, että paikallisiin konvektiosoluihin olisi liittynyt voimakkaita laskuvirtauksia, jotka puolestaan olisivat entisestään voineet lisätä myrskyn aiheuttamien tuhojen määrää ja vakavuutta. YHTEENVETO Suomen historiassa ei ole montaa myrskyä, jos yhtään, joka tiettävästi vastaisi voimakkuudeltaan vuoden 1890 elokuun 28. päivän myrskyä. Vaikka Lapissa on maa-alueilla mitattu yli 21 m/ s keskituulia, ei vastaavaan ole päästy etelämpänä mantereen puolella. Ylimmät lukemat etelämpänä maa-alueilla ovat m/s luokkaa ja tällöinkin ne on mitattu korkealla ja avoimilla paikoilla olevilla asemilla. On lisäksi huomioitava, että 1890 myrskyn tapauksessa oli elokuun loppu, jolloin maa ei luonnollisesti ollut vielä roudassa ja puissa olivat vielä lehdet tallella. Tällöin tuuli on päässyt tarttumaan ja kaatamaan puita huomattavasti tehokkaammin kuin esimerkiksi helmikuisessa routatilanteessa. Tämä on yksi selitys, miksi metsätuhot olivat hyvin rajuja. Mikäli haetaan toista myrskyä, jossa tuhot ja tuulen nopeudet olivat samaa luokkaa kuin vuoden 1890 tapauksessa, on tammikuussa 2005 Tanskassa ja Etelä- Ruotsissa riehunut Gudrun-myrsky ehkä paras esimerkki. Tuolloin Tanskan rannikolla mitattiin keskituuleksi ylimmillään 34 m/s ja puuskissa 46 m/s. Ruotsin sisämaassa Smålandin maakunnassa mitattiin puuskissakin m/s. Ruotsissa kaatui tuolloin ennätyksellisen paljon puita, arviolta 75 miljoonaa kuutiometriä. Kuvat tuhoista vastaavat yleisesti ottaen vuoden 1890 myrskyn havaintokertomuksia ja kuvia. Elokuista 1890 myrskyä on tässä tutkimuksessa tarkasteltu eri tavoin. On syytä painottaa, että lähes 120 vuotta vanhan myrskyn tutkimiseen liittyy automaattisesti melko suurta epävarmuutta ja esitetyt tuulen nopeuden arvot ovat karkeita arvioita, jotka perustuvat pääosin objektiiviseen analyysiin ja osittain myös subjektiiviseen tulkintaan. Niiden avulla on kuitenkin päätelty, että kyseisenä elokuisena torstaina tuuli olisi ollut Itämerellä noin m/s, mahdollisesti siis hirmumyrskyä vastaavissa lukemissa. Maa-alueilla keskituuli on ollut vähintään 16 m/ s, melko todennäköisesti m/ s. Mikäli tuulenpuuskia mittaavia laitteita olisi tuolloin ollut, olisivat havaitut puuskahuiput olleet arviolta m/s. On myös mahdollista, että konvektion aiheuttamien laskuvirtausten yhteydessä olisi paikallisesti esiintynyt jopa m/s puuskia. Pauli Jokinen 6 ILMASTOKATSAUS 09/09

7 Syyskuun sääoloista Pohjolassa ja maailmalla LÄMPÖTILOISTA Syyskuun lämpimyys oli tunnusomaista myös muualla Pohjolassa. Norjassa koko maan keskilämpötilan poikkeama oli +1,7 C (7. korkein vuodesta 1900) ja Tanskassa +1,4 C. Pohjois-Norjan Ruijassa ja eteläosien sisämaassa sekä Ruotsissa Norrlannin itäosissa oli paikoin lähes 3 astetta tavanomaista lämpimämpää. Virossa poikkeama oli 2-3 C ja Islannissa asteen, parin luokkaa. Pohjoismaiden ylin lämpötila 28,1 C mitattiin Tanskassa Pohjois- Själlannissa (Næstved) 1. päivänä ja alin lämpötila -11,5 C Islannissa (Sa tu) kuun 28. päivänä; samana päivänä havaittiin Etelä-Norjan Jotunheimenillä (Juvvasshøe) -9,0 C. Myös Ruotsissa helleraja rikkoutui 1. päivänä (Lund 26,7 C ), mutta Norjassa ja Virossa jäätiin vähän sen alapuolelle (24,7 C Sunndalsøra 1. päivä ja 24,5 C Võru 3. päivä). Islannissa korkein lukema oli 22,4 C kuun 13.päivä (A sbyrgi). Myös suuressa osassa Keski- Eurooppaa pitkäaikaiset keskiarvot ylittyivät jonkin verran. Alankomaissa (De Bilt) keskilämpötilan poikkeama oli +0,8 C ja Iso-Britanniassa +0,9 C. Saksassa ja Itävallassa poikkeama oli suurempi eli siellä oli 1-2,5 astetta tavanomaista syyskuuta lämpimämpää. Kuukauden alussa mitattiin hyvin korkeita lämpötiloja. Itävallan korkein lämpötila 31,9 C havaittiin kuun 1. päivä (Bludenz), Alankomaiden 30,3 C (Limburgse Ell) ja Iso-Britannian 28,7 C (Gravesend) kuun 8. päivä Koko Eurooppa huomioiden lämpimintä oli 4. päivä Bulgariassa (Veliko Tarnovo), missä lämpötila kohosi 38,8 asteeseen. Kylmintä oli jälleen Sveitsin korkealla paikalla (Jungfraujoch), missä pakkasta havaittiin 5. päivä 11,1 C. Atlantin takana Pohjois-Amerikassa huomattavinta oli Kanadan sisäosien poikkeuksellinen lämpimyys, sillä pitkänajan keskilämmöt ylittyivät 4-7 asteella. Siellä olikin ollut viime helmikuusta lähtien normaalia kylmempää. Yhtä poikkeavan lämmintä oli myös Yhdysvalloissa Minnesotan ja Pohjois-Dakotan osaval tioista länteen ja lounaaseen olevilla alueilla. Kaliforniassa ja Nevadassa syyskuu oli 115-vuoti sen ajanjakson lämpimin. Sen sijaan eteläisessä Keskilännessä oli 2-4 astetta tavanomaista viileämpää. Koko Yhdysvaltain keskilämpötila 19,1 C ylitti 0,6 asteella kauden keskiarvon. Kuolemanlaaksossa mitattiin 47,8 C kuun 3. päivä Vielä kuumempaa oli kuitenkin 13. päivä Aasiassa Saudi- Arabian Mekassa, kun lämpötila kohosi 49,0 asteeseen. Eteläisen pallonpuoliskon kuumin paikka oli Bolivian Villamontes 44,1 asteen lukemalla kuun 7. päivä Arktisen alueen läntisissä osissa oli 1-4 C tavallista lämpimämpää, ja kuukauden puolivälissä arktisen jään pinta-ala oli kolmanneksi pienin viime vuoden ja vuoden 2007 jälkeen. Etelänapamantereella mitattiin 26. päivä Dome A- asemalla maapallon kuukauden alin lämpötila -76,4 C. Australiassa, etenkin mantereen keski- ja itäosissa oli tavallista lämpimämpää koko maan maksimilämpötilan poikkeaman ollessa +1,5 C. Korkein lämpötila oli 42,0 C (Wyndham) 22. päivänä. SATEISTA Sateet jakautuivat Skandinaviassa hyvin epätasaisesti. Norjassa kuivimmilla alueilla satoi ai noastaan noin 25 % tavanomaisesta, kun sateisimmilla seuduilla sadetta saatiin jopa 3-kertainen määrä normaaliin nähden. Suurin kuukausisademäärä 835 mm mitattiin Nordlandissa (Lurøy), joka vastaa sateista vuotta maassamme. Norjan Taklessa mitattiin myös Pohjolan suurin vuorokautinen sadesumma 94,7 mm kuun 9. päivä. Ruotsissa sateisinta oli pohjoisilla tunturiseuduilla ja kuivinta Pohjanlahden rannikolla ja Skoonessa. Kuun 5. päivä mitattiin Värmlannissa (Koppom) sadetta 73 mm. Tanskan koko maan kuukausisumma 45 mm alitti tavanomaisen 28 millillä. Viron sademäärä vaihteli Ristnan 30 ja Narva-Joesuun 94 mm:n välillä. Länsi-Euroopassa sateita saatiin tavallista vähemmän. Iso-Britannian sadesumma 63 mm jäi noin 2/3 tavanomaisesta (kuva 1), ja Alankomaissa satoi keskimäärin vain 30 mm (norm. 75 mm). Irlannin Dublinissa sadesumma oli 24 mm, joka oli pienin 7 vuoteen. Toisaalta Brittein saarilla mitattiin 3. päivä 124 mm (Fochabers, Moray). Koko Euroopan alueen suurin vuorokautinen sademäärä 180 mm kertyi 4. päivä Sloveniassa (Ratece). Saksassakin jäätiin yleisesti keskiarvojen alapuolelle, ja kuivimmat seudut löytyivät Baijerista ja Baden-Württenbergistä siellä satoi paikoin vain noin 15 mm. Itävallan Wienissä satoi myös niukalti eli 20 mm, mutta maan eteläosissa paikoin kaksinkertaisesti. Mainittakoon, että Itävallassa 3106 m:n korkeudella sijaitsevalta Euroopan vanhimmalta sääasemalta (Sonnblick) sulivat edellistalven viimeiset lumet 28. päivä Vuoden 1978 jälkeen näin on tapahtunut vain 4 kertaa (vuosina 1982, 1992, 2003 ja 2007). Keskimäärin lunta on vähimmillään ollut 144 cm. Yhdysvaltojen koko maan sademäärä (63 mm) vastasi pitkänajan keskiarvoa, mutta se ILMASTOKATSAUS 09/09 7

8 jakautui hyvin epätasaisesti eri osavaltioihin. Maan kaakkoisosissa oli paikoin lähes ennätyssateista; esim. Georgiassa satoi noin 300 mm. Kuivia osavaltioita olivat mm. Maine, New Hampshire, Wisconsin ja Michigan (30-40 mm). USA:ssa tornadoja oli harvinaisen vähän. Storm Prediction Center raportoi huomattavia tornadoja vain 10 kpl, kun niitä keskimäärin pitäisi olla syyskuussa noin 80 kpl. Aivan kuukauden alussa hurrikaani Jimena iskeytyi Meksikon rannikolle ja Kalifornian niemimaalle heikentyen 5. luokan hurrikaanista kakkosluokkaan. Tuulet olivat voimakkaimmillaan noin 70 m/s, ja sateita saatiin kuun 3. päivä Meksikossa (Guaymas) 515 mm ja seuraavana päivänäkin noin 500 mm Sonoran alueella. Taifuunit riehuivat Tyynen meren alueella. Voimakkain niistä oli Ketsana kuukauden lopussa Kaakkois-Aasiassa. Filippiineillä se aiheutti satoja kuolonuhreja, ja esim. Manilassa satoi 9 tunnin aikana yli 400 mm (455 mm Kuva 1: Syyskuun 2009 sademäärä (%) kauden keskiarvoista Iso-Britanniass 26. päivä). Sieltä taifuuni jatkoi kulkuaan Vietnamiin ja Kambodzhaan. Skandinavian pohjoisosissa esiintyi kuun 9. päivä hyvin voimakkaita tuulia syvän matalapaineen yhteydessä. Pohjois-Ruotsin tuntureilla (Stenjokk) suurin mitattu keskituulen nopeus oli tuolloin 41 m/s ja puuskanopeus 49 m/s. Juha Kersalo Termisen kasvukauden tilanne Tehoisan lämpötilan kertymä kasvukaudella 2009 on merkitty vihreällä viivalla. Ohuet viivat kuvaavat alhaalta lukien 5%, 50% ja 95% tilastollista esiintymisfrekvenssiä. Terminen kasvukausi päättyi Kauhavalla ja Sodankylässä Kulunut kasvukausi on ollut eräässä suhteessa erikoinen. Kylmänilman purkauksia on sattunut melko tasaisesti pitkin kesää, niin että Suomenelällä on paikoin ollut yöpakkasia joka ikinen kuukausi toukokuusta lokakuuhun. Jopa heinäkuussa lämpötila painui havintokojun kokeudella nollan alapuolelle 6. ja 7 päivänä heinäkuuta. 8 ILMASTOKATSAUS 09/09

9 Syyskuu paikoin jopa poikkeuksellisen lämmin Kuukauden alkaessa maamme kaakkoispuolella sijaitsi vahva korkeapaine, Brittein saarten ja Huippuvuorten välissä puolestaan laaja matalapaineen alue. Niiden välissä maahamme virtasi lounaasta hyvin lämmintä ilmaa. Niinpä kuun 2. päivänä lämpötila kohosi Oulun lääniä myöten 20 asteen yläpuolelle. Länsirannikolle ja Lappiin levisi kapea sadealue, joka heikkeni samalla. Uusi voimakkaampi sadealue kulki 4. päivänä maamme yli koilliseen. Tämän jälkeen maamme kaakkoispuolella syveni matalapaine, joka liikkui 6. päivänä runsaine sateineen maan itäosien yli nopeasti pohjoiseen. Paikoin sadetta tuli vuorokauden aikana jopa noin 40 mm; eniten eli 44,8 mm sadetta saatiin Rautjärven Simpeleellä. Laaja Keski-Euroopassa oleva korkeapaine alkoi vahvistua pohjoisosiltaan, jolloin matalapainetoiminta siirtyi Jäämerelle. Hyvin voimakas matalapaine liikkui kuun 8. ja 9. päivänä Norjan merta pitkin Jäämerelle, jolloin lähinnä Lapissa satoi ajoittain vettä. Maan etelä- ja keskiosaan virtasi lounaasta vuodenaikaan nähden lämmintä ilmaa. Kuukauden ylin lämpötila 24,3 C mitattiin 9. päivänä Kokemäen Peipoh jassa. Tuuli saavutti samalla pohjoisilla merialueilla ja Lapin tuntureilla myrskyn voimakkuuden, ja maa-alueilla puuskainen tuuli aiheutti sähkökatkoksia. Tämän jälkeen sää viileni vähän ilman mainittavia sateita, ja säätyyppi jatkui pääosin poutaisena kuun puoliväliä lähestyttäessä. Päivälämpötilat olivat edelleen pääosin tavanomaista korkeampia, mutta yöt ja aamut olivat viileitä. Pohjanmaalla ja Lapissa esiintyi paikoin yöpakkasia. Tässä Sääkartta vaiheessa alin lämpötila -6,8 C mitattiin 19. päivänä Sodankylän Vuotsossa ja maanpinnassa pakkasta oli paikoin noin 10 astetta. Pohjois-Atlantilla oleva matalapaineen alue siirtyi 21. ja 22. päivänä idemmäksi, jolloin lounaasta liikkui sadealueita pääosin maan pohjoisosien yli koilliseen. Kuun 22. päivänä runsaampia sateita saatiin paikoin myös maan keskiosissa, ja 23. päivänä tuli sade- ja paikoin jopa ukkoskuuroja maan eteläosissa. Viimeinen kesäinen tuulahdus saatiin kokea 26. ja 27. päivänä, jolloin voimakkaassa lounaisvirtauksessa lämpötila kohosi maan etelä- ja keskiosissa selvästi 15 asteen yläpuolelle, paikoin jopa lähelle 20 astetta. Ylin lämpötila oli Seinäjoen Pelmaassa, jossa mitattiin 19,7 C kuun 26. päivänä. Kuukauden viimeisellä viikolla selvästi kylmempää ilmaa virtasi luoteesta maahamme päivälämpötilojen laskiessa maan eteläosissa vähän 10 asteen alapuolelle, keski- ja pohjoisosissa 5 asteen vaiheille. Kylmeneminen oli niin huomattavaa, että kuuroittaiset sateet tulivat osittain lumena tai räntänä aina maan keskiosia myöten. Niinpä 28. ja 29. päivinä saatiin monin paikoin syksyn ensi lumi osassa Lappia sekä paikoin Koillismaalla ja Kainuussa. Kuun 30. päivän vastainen yö oli etenkin pohjoisessa syksyn kylmin, ja kuukauden alin lämpötila -11,6 C mitattiin tuolloin Inarin Saariselällä. Juha Kersalo Asko Hutila ILMASTOKATSAUS 09/09 9

10 Syyskuun lämpötiloja Syyskuussa 2009 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta Keskimmäinen lila viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 % arvoa eli mediaania. Ylin ja alin harmaa viiva kuvaavat ylimmän ja alimman lämpötilan 3 % esiintymistodennäköisyyksiä eli ovat poikkeuksellisen arvon rajat. September 2009, dygnets högsta och lägsta temperatur C. De utjämna referensvärdena är från perioden Den mellersta lila linjen visar dygnets medeltemperaturs 50% värde, medianvärdet. De övre och nedre grå linjerna anger högsta och lägsta temperaturens 3% sannolikhetsvärde, exceptionellvärdet. 10 ILMASTOKATSAUS 09/09

11 Syyskuun sademääriä Syyskuussa 2009 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i september 2009 på några orter. ILMASTOKATSAUS 09/09 11

12 Syyskuun kuukausitilastot ILMAN LÄMPÖTILA ( C), SADEMÄÄRÄ (MM) JA LUMEN SYVYYS (CM) LUFTTEMPERATUR ( C), NEDERBÖRD (MM) OCH SNÖDJUP (CM) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila C C C Päivä 2009 Päivä Suurin Päivä UTÖ Pakkaspäiviä Sademäärä mm Lumen syvyys 15.pnä cm JOMALA HANKO TVÄRMINNE SALO KIIKALA HKI-VANTAA HELSINKI KAISANIEMI KOTKA KIRKONMAA PORI TURKU JOKIOINEN OBS TRE-PIRKKALA LAHTI KOUVOLA UTTI NIINISALO JÄMSÄ HALLI JYVÄSKYLÄ MIKKELI PUNKAHARJU VAASA SEINÄJOKI PELMAA KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI KUOPIO JOENSUU YLIVIESKA KAJAANI HAILUOTO SIIKAJOKI REVONLAHTI PUDASJÄRVI SUOMUSSALMI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO SALLA VÄRRIÖTUNTURI KILPISJÄRVI IVALO KEVO Kaikilta asemilta ei ole vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja). Normalvärden finns inte för alla stationer (kort observationsserie). 12 ILMASTOKATSAUS 09/09

13 Syyskuun päivittäiset tiedot LÄMPÖTILAN KESKIARVO, YLIN JA ALIN ARVO ( C) SEKÄ SADEMÄÄRÄ (MM) MEDEL- MAXIMI- OCH MINIMITEMPERATUR ( C), SAMT NEDERBÖRDS- MÄNGD (MM) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA LAPPEENRANTA Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade KUOPIO SIIKAJOKI REVONLAHTI ROVANIEMI IVALO Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade ILMASTOKATSAUS 09/09 13

14 Syyskuun tuulitiedot ERISUUNTAISTEN TUULIEN LUKUISUUDET (%) JA KESKINOPEUDET (M/S) FREKVENSER AV OLIKA VINDRIKTNINGAR (%) OCH VINDENS MEDELHASTIGHET N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keskinopeus % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s UTÖ KIIKALA LA HKI-VANTAAN LA HARMAJA RANKKI ISOKARI TRE-PIRKKALAN LA TAHKOLUOTO JYVÄSKYLÄ LA VALASSAARET KUOPIO LA ULKOKALLA KAJAANI LA OULU LA KEMI AJOS KUUSAMO LA ROVANIEMI LA SODANKYLÄ IVALO LA KEVO Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus >14m/s, taulukon asemilla: UTÖ 2.,4.,9.,22.,28.,30. HARMAJA 22.,27. RANKKI 27. ISOKARI 4.,5.,9.,29.,30. TAHKOLUOTO 4.,5.,9.,22.,23.,27.,29.,30. ULKOKALLA 2.,9.,10.,20.,26.,27.,28. KEMI AJOS 2.,5.,9.,10.,26.,27. Myrskypäivät, keskituulen nopeus >21 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: 14 ILMASTOKATSAUS 09/09

15 Vuodenaikaisennuste marraskuusta 2009 tammikuulle 2010 ulottuvalle jaksolle Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) 15. lokakuuta 2009 julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan marraskuusta 2009 tammikuuhun 2010 ulottuvan kolmen kuukauden pituisen jakson keskilämpötilan arvioidaan olevan suurimmassa osassa Eurooppaa 0,5-1 astetta tavanomaista korkeamman. Ainoastaan Kaakkois-Euroopassa ja Pohjois-Atlantilla poikkeama jää pienemmäksi. Jakson sademäärän arvioidaan olevan Suomessa ja muualla Euroopan pohjoisosissa yleensä 0-50 mm tavanomaista suuremman, mutta muualla Euroopassa ei ole ennustettavuutta suuntaan eikä toiseen. Ilmanpaine-ennuste antaa viitteitä siitä, että yleisin säätyyppi on sellainen, jossa Pohjois-Atlantilla sijaitsee matalapaine, ja Pohjois-Euroopassa vallitsee lauha etelän ja lännen välinen ilmavirtaus. Ilmatieteen laitos seuraa kuukausi- ja vuodenaikaisennusteita viikoittain verkkosivuillaan osoitteessa tilastot_186.html. Pitkän ajan ennusteissa ei pyritä ennustamaan tietyn päivän säätä tai yksittäisiä säätilanteita vaan antamaan arvio sille, miten eri suureiden keskiarvot tarkasteltavalla ajanjaksolla suhtautuvat pitkän ajan keskiarvoihin tietyllä maantieteellisellä alueella. Suomen ilmastoon kuuluvat suuret luontaiset vaihtelut vaikeuttavat pitkien ennusteiden laatimista ja vähentävät niiden osuvuutta. Asko Hutila Sääennätyksiä elokuussa 2009 tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila 28,7 C Sodankylä Alin lämpötila -4,1 C Sodankylä Vuotso Suurin kuukausisademäärä 139 mm Kalajoki Metsäkylä Suurin vuorokausisademäärä 45 mm Kalajoki Metsäkylä Suomen ennätykset elokuussa Ylin lämpötila 33,2 C Sulkava Alin lämpötila -10,8 C Salla Naruska Suurin kuukausisademäärä 291 mm Seinäjoki 1967 Kuukausikatsaus Suomen sääoloihin 50 vuotta sitten syyskuussa 1959 ILMASTOKATSAUS 09/09 15

16 Syyskuun 2009 lämpötila- ja sadekartat September 2009 yli alle 8 3,5...4,0 3,0...3,5 2,5...3,0 2,0...2,5 1,5...2,0 alle 1,5 Keskilämpötila ( C) Medeltemperatur ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden keskiarvosta Medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) yli alle 30 yli alle 40 Sademäärä (mm) Nederbörd (mm) Sademäärä prosentteina vertailukauden keskiarvosta Nederbörden i procent av normalvärdet 16 ILMATIETEEN LAITOS 09/09