PENEDO 70 vuotta Suomalainen utopia Brasiliassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PENEDO 70 vuotta Suomalainen utopia Brasiliassa 1929 1999"

Transkriptio

1 PENEDO 70 vuotta Suomalainen utopia Brasiliassa

2 PENEDO 70 vuotta Suomalainen utopia Brasiliassa Suomalaiset siirtolaiset ovat perustaneet useita ihanneyhteisöjä eri puolille maailmaa. Latinalaisen Amerikan kuudesta suomalaisesta utopiasiirtokunnasta menestyksellisin on ollut vuonna 1929 perustettu Brasilian Penedo. Auringonlasku Penedossa. Martti Aaltonen. Näkymä Penedon huipulta. Oikealla näkyy Penedon suomalaisten päärakennus. Martti Aaltonen. Paratiisimainen Penedon laakso, taustalla Nukkuva jättiläinen -vuori. Martti Aaltonen.

3 3 Toivo Uuskallion innoitus 3 Penedon suomalaisyhteisön perustaja oli antrealainen puutarhuri Toivo Uuskallio ( ), joka unessaan oli saanut kehotuksen perustaa etelän auringon alle luonnonmukaista elämää viettävien kasvissyöjien yhteisön. Toivo Uuskallio koki itsensä eräänlaiseksi profeetaksi: Olin saanut kutsun jättää kotimaa ja siirtyä kauas Etelään. Kutsu oli siinä suhteessa merkillinen, että se saapui yöllä. Syksyllä 1927 Uuskallio lähti pienen eturyhmän kanssa Brasiliaan tutkimaan mahdollisuuksia siirtokunnalle. Pitkän etsimisen jälkeen Toivo ja Liisa Uuskallio ostivat Fazenda Penedon, lähes hehtaarin entisen kahviplantaasin, Sao Penedon luostarilta. Toivo Uuskallio, suomalaisen siirtokunnan perustaja. Martti Aaltonen. Fazenda Penedon päärakennus, jonka pihalla suomalaiset järjestivät juhliaan. Siirtolaisuusinstituutti.

4 Kohti tuntematonta 4 4 Penedoon meni vuosina kaikkiaan 159 suomalaista. Muuttajat olivat etupäässä keskiluokkaisia, kasvissyöntiä kannattavia miehiä, mutta joukossa oli myös nuoria miehiä ja naisia, joita tropiikin eksotiikka houkutteli enemmän kuin vegetarismi. Toiseen maailmansotaan mennessä Rio de Janeiroon meni lähes 300 suomalaista, joista useimmat suuntasivat Penedoon. Kysymyksiä, johin pyydetään kaikkia Penedoon aikovia ystävällisesti vastaamaan. 1. Pyrkijän täydellinen nimi, arvo ja osoite? 2. Syntymäaika ja -paikka? 3. Missä kirkonkirjoissa tai siviilirekisterissä? 4. Äidinkieli? Mitä vieraita kieliä puhuu? 5. Kansallisuus ja kansalaisuus? 6. Uskonto? Mitä yleensä ajattelee uskonnosta? Mihin kirkkokuntaan tai eriuskolaisseurakuntaan kuuluu? 7. Luku- ja kirjoitustaito. Kirjallinen tuotanto? 8. Opinnot? Mitä kouluja, opistoja ja kursseja käynyt? Mitä tutkintoja suorittanut? 9. Onko suorittanut asevelvollisuuden? Mitä piti sotaväessä olosta? Millä arvolla tai komennuksella sen jätti? 10. Mikä on käsityksenä isänmaasta ja velvollisuuksistamme sitä kohtaan? 11. Kuinka isänmaamme on parhaiten pelastettavissa sitä uhkaavilta niin sisällisiltä kuin ulkonaisilta, siveellisiltä kuten taloudellisiltakin vaaroilta? 12. Missä ammateissa ja viroissa toiminut? 13. Nykyinen toimi tai työpaikka? 14. Perhesuhteet? Vaimon ja lasten täydelliset nimet, syntymäajat ja -paikat? 15. Nykyinen terveydentila? 16. Onko aikaisemmin sairastanut joitakin tauteja? Mitä? Toivo Uuskallion vuonna 1929 ilmestynyt kirja synnytti Suomessa Penedo-kuumeen. 17. Kuinka kauan ollut alkoholi-, tupakka- ja kahviraitis? 18. Luuleeko voivansa tulla toimeen ilman edellä mainittuja ja muita nautintoaineita? 19. Kuinka kauan ollut vegetariaani? Miksi? 20. Luuleeko voivansa tulla toimeen terveellisellä vegetaarisella ravinnolla? 21. Mihin sivistyksellisiin, raittiudellisiin ja kristillisiin rientoihin on ottanut osaa? 22. Mihin yhdistyksiin tai seuroihin on kuulunut tai nykyään kuuluu? 23. Onko ottanut aktiivisesti osaa Suomen kansan jaloon taisteluun raittiuden, terveyden ja siveellisten päämäärien puolesta? Millä tavalla? 24. Tunteeko partiolaisliikettä? Onko ottanut osaa sen toimintaan? 25. Harrastaako voimistelua ja urheilua? Urheilusaavutukset? 26. Kuuluuko johonkin laulu- tai soittokuntaan? Mitä ääntä laulaa? Mitä soitinta soittaa? 27. Millä tavalla on ottanut osaa yhteiskunnalliseen, kunnalliseen ja valtiolliseen elämään? Nykyinen puoluekanta? Myös pastori H. D. Pennanen, Uuskallion tärkein tukija ja varojen kerääjä Suomessa, julkaisi Penedosta kirjan. Fazenda Penedo suomalainen maanviljelystila Brasiliassa -kirjan liitteenä oli 71 kysymystä, joihin Penedoon haluavien oli vastattava musteella siniruutuiselle virastopaperille. Teuvo Peltoniemi Kohti parempaa maailmaa. Penedoon matkustavien lähtöjuhla Helsingissä vuonna Lempi Ikävalko. Matkalla uuteen kotimaahan ranskalaisella Lutetia-laivalla Suomen Höyrylaiva Oy:n matkustajaluettelosta vuodelta 1929 löytyy Penedoon menneitä suomalaisia. Matka uuteen siirtokuntaan tapahtui tavallisimmin Rio de Janeiron kautta. Åbo Akademin kirjasto, Turku.

5 5 Siirtokunnan alkuvaiheet 5 Penedon alkuvuosina pääasiallisena elinkeinona oli vihannesten viljely kotitarpeiksi ja appelsiinien kasvatus myyntiä varten. Kuvassa istutetaan appelsiinipuun taimia. Siirtolaisuusinstituutti. Vuoden 1930 alussa mieliala oli siirtokunnassa korkealla. Suomeen lähetettiin uudenvuoden tervehdys, jonka allekirjoitti 56 penedolaista. Teuvo Peltoniemi Kohti parempaa maailmaa. Jääskeläinen Toivo Suni oli Toivo Uuskallion uskollisimpia seuraajia ja muutti ensimmäisten joukossa Penedoon. Siirtolaisuusinstituutti. Iltaisin kokoonnuttiin päärakennuksen juhlasaliin. Oikealla Liisa Uuskallio sylissään tytär Taimi ja pöydän takana solmio kaulassa Toivo Uuskallio. Siirtolaisuusinstituutti.

6 Elämää auringossa 6 6 Arkisen työn vastapainona oli monia harrastuksia kuten kuorolaulua ja voimistelua. Sunnuntaisin vietettiin hartaushetkiä ja lapsille pidettiin pyhäkoulua. Penedossa kokeiltiin myös alastomana liikkumista, mutta tropii- Valokuvaaja Martti Aaltonen tanssii sambaa Kirsti Toivosen säestyksellä. Martti Aaltonen. Bertellit saunassa. Martti Aaltonen. Harry Bertell Ford-merkkisen kuorma-autonsa ratissa. Martti Aaltonen. Niilo Valtonen (toinen oikealta) ystävineen uintiretkellä. Martti Aaltonen. Maata muokattiin viljelyä varten. Martti Aaltonen. Toivo Asikainen pesee pesusieniä. Martti Aaltonen. Juhlatunnelmia suomalaisella klubilla. Tanssilattialla Eila Lehtola-Ampula ja Kalevi Lehtola, oikealla pyörähtelevät Tyyne ja Siegfried Heimann. Martti Aaltonen.

7 Vaikea 1930-luku ja tilan myynti 7 7 Koko 1930-luku oli vaikeaa aikaa siirtokunnalle ja huononeva taloudellinen tilanne nopeutti idealismin rapautumista. Monelle kompastuskiveksi muodostui sääntöjen mukainen ankara ruokavalio. Karjanhoito oli tilalla kiellettyä ja maitoa ja munia jouduttiin ostamaan tilan ulkopuolelta. Siirtokuntaan syntyivät Yönsilmän kahvila, Tuhannen riemun kahvila ja Punaisen alushameen kahvila, joihin mentiin iltamyöhään nauttimaan lihaa, kahvia ja väkijuomia kaikki Penedossa kiellettyjä aineita. Maan laatu oli huonoa. Tila ei sopinut kasvien viljelyyn ja niitä jouduttiin tuomaan Resendestä ja Riosta. Appelsiiniviljelmät eivät onnistuneet kasvitautien ja menekkivaikeuksien vuoksi. Sanottiin, että Penedossa ei kasva muu kuin maksaruoho eikä idä muut kuin ihmiset. Työtä tehtiin ruokapalkalla. Monet utopistit jättivät Penedon, toiset hankkivat maata lähiseudulta. Toivo Uuskallio omisti tilan ja johti sitä itsevaltiaan tavoin. Raha-asioiden hoito osoittautui hänelle kuitenkin ylivoimaisen vaikeaksi ja vuonna 1939 melkein koko tila oli kiinnitetty lainan vakuudeksi. Vanha kahviplantaasi oli menettänyt kasvuvoimansa ja suomalaisten istuttamat kasvit menestyivät huonosti. Siirtolaisuusinstituutti. Fazenda Penedon myynti Sodan aikana syntyneen laman seurauksena appelsiinintaimien myynti tyrehtyi kokonaan ja siirtokunta ajautui entistä syvempiin taloudellisiin vaikeuksiin. Toukokuussa 1942 Uuskalliot joutuivat myymään Penedon sveitsiläiselle lääketehtaalle. Kaupan ulkopuolelle jäivät vain aikaisemmin irrotetut rekisteröidyt palstat ja Kaleva. Myynnin jälkeenkin suomalaiset elivät osuustoiminnanomaisesti. Monet suomalaisista saivat töitä lääketehtaan palveluksessa. Maanviljelyä tropiikissa vaikeuttivat heinäsirkat ja muut tuholaiset. Siirtolaisuusinstituutti. Suomalaisnaisia pyykillä 1930-luvulla. Oikealla Liisa Uuskallio. Lempi Ikävalko luku oli Penedon suomalaisten yhteisöasumisen ja -työskentelyn aikaa. Lempi Ikävalko.

8 Uudet elinkeinot 8 8 Pian Fazenda Penedon myynnin jälkeen alueella alkoi vilkas hotellitoiminta. Täysihoitoloiden menestymiseen vaikutti Penedon edullinen sijainti lähellä Rio de Janeiroa ja Sao Pauloa. Penedoon perustettiin myös erilaisia käsityöpajoja ja kauppoja, joissa myytiin suomalaisten valmistamia tuotteita. Tekstiilitaiteilija Eila Ampula avasi vuonna 1964 ateljeensa Penedoon. Penedoa paljon valokuvannut Martti Aaltonen perusti vaimonsa Ailin kanssa kynttilätehtaan. Monet saivat elantonsa viljelemällä pesusienikurkkua ja valmistamalla siitä erilaisia tuotteita. Suomalaiset menestyivät hyvin myös hierojina Penedossa ja Rio de Janeirossa. Suomalaisia esittelemässä bucho-kurkusta valmistettuja töitä. Taustalla kurkunviljelijä Toivo Asikainen. Martti Aaltonen. Granja Finlandesa, suomalainen täysihoitola Penedossa. Siirtolaisuusinstituutti. Toivo ja Liisa Uuskallion pensionaatti oli ensimmäinen täysihoitola Penedossa. Siirtolaisuusinstituutti. Gotfrid Bertell hierojana Penedossa vuonna Siirtolaisuusinstituutti. Aili Aaltonen (vas.) tyttärensä kanssa kynttiläkauppansa hyllyjä järjestelemässä. Lempi Ikävalko. Eila Ampula on menestyvä tekstiilitaiteilija Penedossa, jonne hän tuli vanhempiensa mukana vuonna Oikealla Eilan suunnittelema kuvakudos. Olavi Koivukangas. Penedo tunnetaan Brasiliassa suomalaisen saunan kotipaikkana. Siirtolaisuusinstituutti.

9 9 Penedon suomalaisia 9 Siirtokunnan perustajan puolisoa Liisa Uuskalliota kutsuttiin Penedon kuningattareksi. Siirtolaisuusinstituutti. Suomalaisen museon perustaja Eva Hildén (oik.), hänen miehensä Marcus ja tyttärensä Helena Penedossa Helena toimii Penedon suomalaisen seuran puheenjohtajana. Olavi Koivukangas. Toisen polven penedonsuomalaisia on vuonna 1938 syntynyt Raul Bertell. Hän on naimisissa niinikään toisen polven brasiliansuomalaisen, Eva Hohentalin, kanssa. Olavi Koivukangas. Porissa vuonna 1913 syntynyt Niilo Valtonen lähti 19-vuotiaana perimään isänsä saatavia Toivo Uuskalliolta ja jäi pysyvästi siirtokuntaan. Olavi Koivukangas. Toivo Uuskallion tytär Taimi Aichinger hoitaa hotelli Pousada Penedoa itävaltalaissyntyisen miehensä kanssa. Olavi Koivukangas. Viimeisin Penedoon pysyvästi asettunut suomalainen on toimittaja Hilkka Vikman. Olavi Koivukangas Isojoella vuonna 1916 syntynyt Armas Viitaniemi lähti vuonna 1951 Brasiliaan, jossa hän avioitui Ampuloiden ottotyttären Alicen (vas.) kanssa. Tytär Soile (oik.) on toiminut paikallisen Suomi-seuran sihteerinä. Pieni tyttärenpoika Rafael oppii suomea isoisältään. Olavi Koivukangas.

10 Pikku-Suomi ja Joulumaa Penedon suomalaisten uusin saavutus on vuonna 1998 avattu teema-alue Pikku-Suomi ja Joulumaa. Sen ovat suunnitelleet toisen ja kolmannen polven penedonsuomalaiset arkkitehdit Alva ja Sergio Fagerlande. Kauppiaiden muodostaman osakeyhtiön ideana oli joulupukin kesämökin rakentaminen eteläiselle pallonpuoliskolle. Alueen talot on maalattu perinteisin suomalaisin värein ja niissä esitellään suomalaista elämäntapaa ja esineistöä. Kaikki tienviitat ja kyltit ovat sekä suomeksi että portugaliksi ja henkilökunta on pukeutunut suomalaistyylisiin pukuihin. Pikku-Suomi on koko Pikku-Suomen ja Joulumaan ovat suunnitelleet penedonsuomalaiset arkkitehdit Alva ja Sergio Fagerlande. Olavi Koivukangas.

11 Penedo tänään Vaikka Penedon suomalaisten lukumäärä on vähentynyt muutamaan kymmeneen, suomalaista kulttuuria vaalitaan monin tavoin. Erityisesti kaivataan suomenkielen opetusta suomalaisten jälkeläisille ja Pikku-Suomessa olevien liikkeiden henkilökunnalle. Suomi-klubi vaalii suomalaisia perinteitä mm. järjestämällä joka lauantai suomalaiset tanssit. Klubitalo ja sen yhteydessä toimiva museo ovat Penedon suomalaisten toiminnan keskipiste. Olavi Koivukangas. Eva Hildénin perustama Suomi-museo on ollut yleisölle avoin vuodesta Museossa on esillä noin 600 Suomesta tuotua esinettä, suurin osa Penedon varhaisajoilta. Esillä on myös suomalaisia tekstiilejä, kansallispukuja, taidelasia, tuohiesineitä, kirjoja, lehtiä, esitteitä ja valokuvia. Nykyään museota hoitaa Evan tytär Helena Hildén de Sousa. Penedon suomalaisilla on oma vuonna 1969 avattu hautausmaa läheisessä Resenden kaupungissa. Ensimmäinen sinne haudattu oli siirtokunnan perustaja Toivo Uuskallio vuonna Pertti Ranta. Penedossa asuneen Ville Virkkilän suunnittelema suomalaisten muistomerkki paljastettiin siirtokunnan 50-vuotisjuhlilla vuonna Olavi Koivukangas. Penedon kylänraitilta löytyy useita suomenkielisiä mainoksia. Olavi Koivukangas. Miksi Penedon suomalainen yhteisö on yltänyt näin merkittäviin saavutuksiin ja on säilyttänyt elinvoimansa yli 70 vuotta? Eräällä tavalla siirtokunnan perustajien unelma maanpäällisestä paratiisista on toteutunut. Utopiat ovat sitkeähenkisiä, varsinkin, kun niihin on yhdistynyt suomalainen sisukkuus ja uudessa kotimaassa omaksuttu brasilialainen ennakkoluulottomuus ja elämänilo. Penedon suomalaiset ovat silta Suomen ja Brasilian välillä. He ovat osa molempien maiden historiaa. Siirtolaisuusinstituutti, Turku Suunnittelu: Olavi Koivukangas, Anne Virtanen Ulkoasu: Anne Virtanen, Jouni Korkiasaari Painatus: Karhu-Kopio Oy, Turku 1999

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi OIKEUSMINISTERIÖ Puolisoiden sukunimi avioliittoa solmittaessa Puolisoiden sukunimi avioliiton purkauduttua Lapsen sukunimi syntymän perusteella Lapsen sukunimen muuttaminen

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

keskiviikko 17.7. Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä

keskiviikko 17.7. Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä POLVIJÄRVI-PÄIVÄT ke - su 17.-21.7.2013 keskiviikko 17.7. klo 18.30 Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä Leikkimielisessä kisassa valitaan

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Johtaminen Aa Vuosikokoukset 1 Ab Johtokunnan asiakirjat 3 C Vuosikertomukset 4 D Talous- ja tiliasiakirjat 5 U Muut asiakirjat 6 NEW YORKIN UUTISTEN

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

BRASILIA / Antti Vauhkonen

BRASILIA / Antti Vauhkonen 1 BRASILIA / Antti Vauhkonen Lennot: ( huom. Pariisin menoaikataulu saattaa muuttua ) 27.11 AF1099 Helsinki- Pariisi klo 12.15 14.20 27.11 AF442 Pariisi Rio de Janeiro klo 23.20 07.35 06.12 AF443 Rio de

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä 19.10.

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä 19.10. Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä 19.10.2013 Hyvästi ny Ylistaron köyhät! Pohjoismaista muutti vuosina 1830

Lisätiedot

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Hyvästi ny Ylistaron köyhät! Pohjoismaista muutti vuosina 1830 1930 noin 2,5 miljoonaa henkeä Pohjois-Amerikkaan.

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita

Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita Tiedotustilaisuus 2.2.2015 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita ravintoloiden

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Viroon

Suomalaisten matkailu Viroon Haastattelututkimuksen tuloksia 1 2 Viron ja Suomen välinen laivaliikenne 4 laivayhtiötä TallinkSilja, VikingLine, Eckerö ja LindaLine Syyskuun 2015 ja elokuun 2016 välisenä aikana Helsingistä Tallinnan

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana ) Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä

Lisätiedot

Suomen kieli Amerikassa (1929)

Suomen kieli Amerikassa (1929) K.A. Suvanto Suomen kieli Amerikassa (1929) Johdantoluku kirjasta: K.A. Suvanto, Hauska kirja. Julkaissut Amerikan Suomalaisten Sosialististen Kustannusliikkeiden Liitto. Työmies Print, Superior, Wisconsin

Lisätiedot

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009 LATTOMERI :n sääntömääräinen Lattomeren koululla keskiviikkona 4.11.2009 klo 18.00 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. TERVETULOA! Länsi-Porin seurakunnan perhekerho Lattomeren kirkko

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä.

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä. Eeva Laaksonen Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi 24.12.1922 Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan 8.12.1925 ja kävi koulunsa siellä. Eeva Siskokset Kirsti ja Eeva Sota-aikana Eeva

Lisätiedot

Jarmo kertoo: Se oli mielenkiintoista työtä. Tunsin kaikki vankilat ja rikollisten säilöpaikat kuin omat taskuni.

Jarmo kertoo: Se oli mielenkiintoista työtä. Tunsin kaikki vankilat ja rikollisten säilöpaikat kuin omat taskuni. Jarmo Sivusaari Jarmo Erkki Sivusaari syntyi 19.7.1933 Vaasassa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan Yhteiskoulusta 1954 ja suoritti merkonomin tutkinnon Vaasan Kauppaopistossa. Sitä ennen, jo 16-vuotiaana,

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013

Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013 Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013 Joensuun torilla järjestettiin 20.4.2013 pönttömyyntitapahtuma, jonka yhteydessä esiteltiin lintuharrastusta. Myimme kaikkiaan n. 5 isoa telkänpönttöä,

Lisätiedot

KANGASALAN SOITTOKUNTA R.Y:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

KANGASALAN SOITTOKUNTA R.Y:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 KANGASALAN SOITTOKUNTA R.Y:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 TOIMINTA Soittokunnan kevätmatinea pidettiin 12.4.2015 Kangasalan Pirtillä. Kapellimestarina toimi Raimo Hilden Valkeakoski-Opiston Kangasalan

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2007 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2007 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 165. Uusia jäseniä siis saatu seuralle 34 henkilöä. Jäsenmäärän suuri kasvu on seurausta monipuolisesta

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Turun Kansantanssin Ystävät ry. Turku - Finland

Turun Kansantanssin Ystävät ry. Turku - Finland Turun Kansantanssin Ystävät ry Turku - Finland Turun Kansantanssin Ystävät ry perustettiin vuonna 1970 päämääränään suomalaisen kansantanssin ja kansanperinteen vaaliminen ja tunnetuksi tekeminen. Kansantanssin

Lisätiedot

Rekisteröity yhdistys voi: -omistaa kiinteää omaisuutta -tehdä kauppoja. yleisiä rahankeräyksiä

Rekisteröity yhdistys voi: -omistaa kiinteää omaisuutta -tehdä kauppoja. yleisiä rahankeräyksiä -------------------------------------------------- Helge Saarinen, KHT, KLT 6.10.2013 1 Oikeudellinen asema 2 Vastuu toiminnasta 3 Vahingonkorvausvelvollisuus 4 Verotus 5 Rekisteröityminen 6 Kustannukset

Lisätiedot

Tuotantolaitos työpöydälläsi Katsaus kotimaiseen 3D-tulostusosaamiseen

Tuotantolaitos työpöydälläsi Katsaus kotimaiseen 3D-tulostusosaamiseen Tuotantolaitos työpöydälläsi Katsaus kotimaiseen 3D-tulostusosaamiseen Kuka olen? Ville Piispanen, minifactory Oy Ltd:n brändipäällikkö Ensisijaiset opinnot tuotantotalousinsinööriksi, valmistumisaika

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

KULTASIIPI 2015-2016

KULTASIIPI 2015-2016 Syksy KULTASIIPI 2015-2016 Elokuussa kultasiivessä alkoivat uuden toimintakauden touhut. Työntekijöinä ryhmässä oli Kirsi Vuori, Pia Granqvist ja Johanna Partinen. Vanhoja konkareita Kirsin lisäksi oli

Lisätiedot

PENEDO Suomalaista kulttuuria Brasilian matkailussa. Petri Hottola. Matkailualan verkostoyliopiston julkaisuja; n:o 7

PENEDO Suomalaista kulttuuria Brasilian matkailussa. Petri Hottola. Matkailualan verkostoyliopiston julkaisuja; n:o 7 PENEDO Suomalaista kulttuuria Brasilian matkailussa Petri Hottola Matkailualan verkostoyliopiston julkaisuja; n:o 7 Internet edition 2009 Copyright 2006, 2009 Author Alkuperäisen raportin julkaisija Joensuun

Lisätiedot

Suvaitsevaisuutta yhteisen tekemisen kautta

Suvaitsevaisuutta yhteisen tekemisen kautta Suvaitsevaisuutta yhteisen tekemisen kautta Yhdistyksen esittely Walter ry on vuonna 2006 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta Suomessa. Walterin

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

7 Uusi imago [ 44 ] [ 45 ]

7 Uusi imago [ 44 ] [ 45 ] Ville Haapasalo Ville Haapasalo (s. 1972) on Venäjällä suureen suosioon noussut suomalainen näyttelijä ja julkisuuden henkilö. Viime vuosina hän on tullut tunnetuksi myös Suomessa ja muissa pohjoismaissa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

RAIJA OLASMAA Arkistoluettelo

RAIJA OLASMAA Arkistoluettelo RAIJA OLASMAA Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Henkilöstöön liittyvät asiakirjat Aa Henkilöstöluettelot 1 Ab Työhakemukset 2 Ac Palkkoihin liittyvät asiakirjat 3 Ad Työsuhteiden päättyminen 4 Ae Muut

Lisätiedot

Pavlovin koira VAINU

Pavlovin koira VAINU Pavlovin koira VAINU Raisa tanssii Mishan kanssa Volodja Iljitsin olohuoneessa, punaisella samettimatolla, kristallikruunun alla. Niillä on päällä Nadjan vanhat pitsialushameet, Raisalla valkoinen, vanha

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

Vice President for Student Trainee Exchange Programme

Vice President for Student Trainee Exchange Programme HALLITUKSEN KOKOUS 34/2014 PÖYTÄKIRJA Aika: 11.12.2014 klo 8.00 Paikka: Vanha mikroluokka Caloniankuja 3 20014 Turun yliopisto Läsnä: Jussi Raitanen Jenni Jalonen Antti Malmberg Johanna Mäkitalo Tuomas

Lisätiedot

1 Hannukaisten Sukuseura 1988

1 Hannukaisten Sukuseura 1988 1 Yleistä Sukuseuran yhdestoista sukukokous/juhla järjestettiin Jämijärven Jämi Areenalla 28. - 29.8.. Kokouksen järjestelyiden osalta voidaan todeta muutama seikka. Tilannetta aluksi hankaloitti usean

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO. Elsa Vähänen NAURAN JA ITKEN, ILOITSEN JA SUREN

TAMPEREEN YLIOPISTO. Elsa Vähänen NAURAN JA ITKEN, ILOITSEN JA SUREN TAMPEREEN YLIOPISTO Elsa Vähänen NAURAN JA ITKEN, ILOITSEN JA SUREN Siirtolaisäidin ja -tyttären kotiutumisen vaikeus Brasilian Penedossa 1920 1940-luvuilla Historian pro gradu -tutkielma Tampere 2015

Lisätiedot

Demlan seminaarimatka Turkkiin 9.-16.1.2008

Demlan seminaarimatka Turkkiin 9.-16.1.2008 Sivu 1/6 Demlan seminaarimatka Turkkiin 9.-16.1.2008 Kirjallinen matkaraportti (klikkaa hiirellä kuvat isommiksi) Takaisin Demlan kansisivulle 10.1.2008 tapaaminen TOHAVin projektikoordinaattori Hatice

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Syrjintä suomalaisilla työmarkkinoilla yleiskatsaus ja kenttäkoe rekrytointisyrjinnästä

Syrjintä suomalaisilla työmarkkinoilla yleiskatsaus ja kenttäkoe rekrytointisyrjinnästä Syrjintä suomalaisilla työmarkkinoilla yleiskatsaus ja kenttäkoe rekrytointisyrjinnästä Liisa Larja, Johanna Warius, Liselott Sundbäck, Karmela Liebkind, Irja Kandolin (TTL), Inga Jasinskaja-Lahti Helsingin

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Kirjojen perehdytys Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Elävä kirjasto on yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuustyön

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet!

Hyvät Castrén-suvun jäsenet! Huhtikuu 2000 Hyvät Castrén-suvun jäsenet! Viimekertaisessa sukukokouksessamme esitettiin toivomus, että sukukokouksia alettaisiin järjestää useammin. Sukuneuvosto on nyt ottanut toivomuksesta vaarin ja

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

The Baltic Guide -julkaisut

The Baltic Guide -julkaisut The Baltic Guide julkaisut The Baltic Guide matkailulehti on ilmestynyt jo 23 vuotta. Tavoita ostovoimaiset Viron matkailijat suomen, englannin, venäjän ja vironkielisten julkaisujemme kautta. Lehtien

Lisätiedot

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008 Ulla Rehell, Kesko Oyj Sivu 2 Lähde: BIO IS Sivu 3 Lähde: BIO IS Sivu 4 Kauppa on paikallista palvelutoimintaa 45,5

Lisätiedot