PENEDO 70 vuotta Suomalainen utopia Brasiliassa
|
|
- Teija Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PENEDO 70 vuotta Suomalainen utopia Brasiliassa
2 PENEDO 70 vuotta Suomalainen utopia Brasiliassa Suomalaiset siirtolaiset ovat perustaneet useita ihanneyhteisöjä eri puolille maailmaa. Latinalaisen Amerikan kuudesta suomalaisesta utopiasiirtokunnasta menestyksellisin on ollut vuonna 1929 perustettu Brasilian Penedo. Auringonlasku Penedossa. Martti Aaltonen. Näkymä Penedon huipulta. Oikealla näkyy Penedon suomalaisten päärakennus. Martti Aaltonen. Paratiisimainen Penedon laakso, taustalla Nukkuva jättiläinen -vuori. Martti Aaltonen.
3 3 Toivo Uuskallion innoitus 3 Penedon suomalaisyhteisön perustaja oli antrealainen puutarhuri Toivo Uuskallio ( ), joka unessaan oli saanut kehotuksen perustaa etelän auringon alle luonnonmukaista elämää viettävien kasvissyöjien yhteisön. Toivo Uuskallio koki itsensä eräänlaiseksi profeetaksi: Olin saanut kutsun jättää kotimaa ja siirtyä kauas Etelään. Kutsu oli siinä suhteessa merkillinen, että se saapui yöllä. Syksyllä 1927 Uuskallio lähti pienen eturyhmän kanssa Brasiliaan tutkimaan mahdollisuuksia siirtokunnalle. Pitkän etsimisen jälkeen Toivo ja Liisa Uuskallio ostivat Fazenda Penedon, lähes hehtaarin entisen kahviplantaasin, Sao Penedon luostarilta. Toivo Uuskallio, suomalaisen siirtokunnan perustaja. Martti Aaltonen. Fazenda Penedon päärakennus, jonka pihalla suomalaiset järjestivät juhliaan. Siirtolaisuusinstituutti.
4 Kohti tuntematonta 4 4 Penedoon meni vuosina kaikkiaan 159 suomalaista. Muuttajat olivat etupäässä keskiluokkaisia, kasvissyöntiä kannattavia miehiä, mutta joukossa oli myös nuoria miehiä ja naisia, joita tropiikin eksotiikka houkutteli enemmän kuin vegetarismi. Toiseen maailmansotaan mennessä Rio de Janeiroon meni lähes 300 suomalaista, joista useimmat suuntasivat Penedoon. Kysymyksiä, johin pyydetään kaikkia Penedoon aikovia ystävällisesti vastaamaan. 1. Pyrkijän täydellinen nimi, arvo ja osoite? 2. Syntymäaika ja -paikka? 3. Missä kirkonkirjoissa tai siviilirekisterissä? 4. Äidinkieli? Mitä vieraita kieliä puhuu? 5. Kansallisuus ja kansalaisuus? 6. Uskonto? Mitä yleensä ajattelee uskonnosta? Mihin kirkkokuntaan tai eriuskolaisseurakuntaan kuuluu? 7. Luku- ja kirjoitustaito. Kirjallinen tuotanto? 8. Opinnot? Mitä kouluja, opistoja ja kursseja käynyt? Mitä tutkintoja suorittanut? 9. Onko suorittanut asevelvollisuuden? Mitä piti sotaväessä olosta? Millä arvolla tai komennuksella sen jätti? 10. Mikä on käsityksenä isänmaasta ja velvollisuuksistamme sitä kohtaan? 11. Kuinka isänmaamme on parhaiten pelastettavissa sitä uhkaavilta niin sisällisiltä kuin ulkonaisilta, siveellisiltä kuten taloudellisiltakin vaaroilta? 12. Missä ammateissa ja viroissa toiminut? 13. Nykyinen toimi tai työpaikka? 14. Perhesuhteet? Vaimon ja lasten täydelliset nimet, syntymäajat ja -paikat? 15. Nykyinen terveydentila? 16. Onko aikaisemmin sairastanut joitakin tauteja? Mitä? Toivo Uuskallion vuonna 1929 ilmestynyt kirja synnytti Suomessa Penedo-kuumeen. 17. Kuinka kauan ollut alkoholi-, tupakka- ja kahviraitis? 18. Luuleeko voivansa tulla toimeen ilman edellä mainittuja ja muita nautintoaineita? 19. Kuinka kauan ollut vegetariaani? Miksi? 20. Luuleeko voivansa tulla toimeen terveellisellä vegetaarisella ravinnolla? 21. Mihin sivistyksellisiin, raittiudellisiin ja kristillisiin rientoihin on ottanut osaa? 22. Mihin yhdistyksiin tai seuroihin on kuulunut tai nykyään kuuluu? 23. Onko ottanut aktiivisesti osaa Suomen kansan jaloon taisteluun raittiuden, terveyden ja siveellisten päämäärien puolesta? Millä tavalla? 24. Tunteeko partiolaisliikettä? Onko ottanut osaa sen toimintaan? 25. Harrastaako voimistelua ja urheilua? Urheilusaavutukset? 26. Kuuluuko johonkin laulu- tai soittokuntaan? Mitä ääntä laulaa? Mitä soitinta soittaa? 27. Millä tavalla on ottanut osaa yhteiskunnalliseen, kunnalliseen ja valtiolliseen elämään? Nykyinen puoluekanta? Myös pastori H. D. Pennanen, Uuskallion tärkein tukija ja varojen kerääjä Suomessa, julkaisi Penedosta kirjan. Fazenda Penedo suomalainen maanviljelystila Brasiliassa -kirjan liitteenä oli 71 kysymystä, joihin Penedoon haluavien oli vastattava musteella siniruutuiselle virastopaperille. Teuvo Peltoniemi Kohti parempaa maailmaa. Penedoon matkustavien lähtöjuhla Helsingissä vuonna Lempi Ikävalko. Matkalla uuteen kotimaahan ranskalaisella Lutetia-laivalla Suomen Höyrylaiva Oy:n matkustajaluettelosta vuodelta 1929 löytyy Penedoon menneitä suomalaisia. Matka uuteen siirtokuntaan tapahtui tavallisimmin Rio de Janeiron kautta. Åbo Akademin kirjasto, Turku.
5 5 Siirtokunnan alkuvaiheet 5 Penedon alkuvuosina pääasiallisena elinkeinona oli vihannesten viljely kotitarpeiksi ja appelsiinien kasvatus myyntiä varten. Kuvassa istutetaan appelsiinipuun taimia. Siirtolaisuusinstituutti. Vuoden 1930 alussa mieliala oli siirtokunnassa korkealla. Suomeen lähetettiin uudenvuoden tervehdys, jonka allekirjoitti 56 penedolaista. Teuvo Peltoniemi Kohti parempaa maailmaa. Jääskeläinen Toivo Suni oli Toivo Uuskallion uskollisimpia seuraajia ja muutti ensimmäisten joukossa Penedoon. Siirtolaisuusinstituutti. Iltaisin kokoonnuttiin päärakennuksen juhlasaliin. Oikealla Liisa Uuskallio sylissään tytär Taimi ja pöydän takana solmio kaulassa Toivo Uuskallio. Siirtolaisuusinstituutti.
6 Elämää auringossa 6 6 Arkisen työn vastapainona oli monia harrastuksia kuten kuorolaulua ja voimistelua. Sunnuntaisin vietettiin hartaushetkiä ja lapsille pidettiin pyhäkoulua. Penedossa kokeiltiin myös alastomana liikkumista, mutta tropii- Valokuvaaja Martti Aaltonen tanssii sambaa Kirsti Toivosen säestyksellä. Martti Aaltonen. Bertellit saunassa. Martti Aaltonen. Harry Bertell Ford-merkkisen kuorma-autonsa ratissa. Martti Aaltonen. Niilo Valtonen (toinen oikealta) ystävineen uintiretkellä. Martti Aaltonen. Maata muokattiin viljelyä varten. Martti Aaltonen. Toivo Asikainen pesee pesusieniä. Martti Aaltonen. Juhlatunnelmia suomalaisella klubilla. Tanssilattialla Eila Lehtola-Ampula ja Kalevi Lehtola, oikealla pyörähtelevät Tyyne ja Siegfried Heimann. Martti Aaltonen.
7 Vaikea 1930-luku ja tilan myynti 7 7 Koko 1930-luku oli vaikeaa aikaa siirtokunnalle ja huononeva taloudellinen tilanne nopeutti idealismin rapautumista. Monelle kompastuskiveksi muodostui sääntöjen mukainen ankara ruokavalio. Karjanhoito oli tilalla kiellettyä ja maitoa ja munia jouduttiin ostamaan tilan ulkopuolelta. Siirtokuntaan syntyivät Yönsilmän kahvila, Tuhannen riemun kahvila ja Punaisen alushameen kahvila, joihin mentiin iltamyöhään nauttimaan lihaa, kahvia ja väkijuomia kaikki Penedossa kiellettyjä aineita. Maan laatu oli huonoa. Tila ei sopinut kasvien viljelyyn ja niitä jouduttiin tuomaan Resendestä ja Riosta. Appelsiiniviljelmät eivät onnistuneet kasvitautien ja menekkivaikeuksien vuoksi. Sanottiin, että Penedossa ei kasva muu kuin maksaruoho eikä idä muut kuin ihmiset. Työtä tehtiin ruokapalkalla. Monet utopistit jättivät Penedon, toiset hankkivat maata lähiseudulta. Toivo Uuskallio omisti tilan ja johti sitä itsevaltiaan tavoin. Raha-asioiden hoito osoittautui hänelle kuitenkin ylivoimaisen vaikeaksi ja vuonna 1939 melkein koko tila oli kiinnitetty lainan vakuudeksi. Vanha kahviplantaasi oli menettänyt kasvuvoimansa ja suomalaisten istuttamat kasvit menestyivät huonosti. Siirtolaisuusinstituutti. Fazenda Penedon myynti Sodan aikana syntyneen laman seurauksena appelsiinintaimien myynti tyrehtyi kokonaan ja siirtokunta ajautui entistä syvempiin taloudellisiin vaikeuksiin. Toukokuussa 1942 Uuskalliot joutuivat myymään Penedon sveitsiläiselle lääketehtaalle. Kaupan ulkopuolelle jäivät vain aikaisemmin irrotetut rekisteröidyt palstat ja Kaleva. Myynnin jälkeenkin suomalaiset elivät osuustoiminnanomaisesti. Monet suomalaisista saivat töitä lääketehtaan palveluksessa. Maanviljelyä tropiikissa vaikeuttivat heinäsirkat ja muut tuholaiset. Siirtolaisuusinstituutti. Suomalaisnaisia pyykillä 1930-luvulla. Oikealla Liisa Uuskallio. Lempi Ikävalko luku oli Penedon suomalaisten yhteisöasumisen ja -työskentelyn aikaa. Lempi Ikävalko.
8 Uudet elinkeinot 8 8 Pian Fazenda Penedon myynnin jälkeen alueella alkoi vilkas hotellitoiminta. Täysihoitoloiden menestymiseen vaikutti Penedon edullinen sijainti lähellä Rio de Janeiroa ja Sao Pauloa. Penedoon perustettiin myös erilaisia käsityöpajoja ja kauppoja, joissa myytiin suomalaisten valmistamia tuotteita. Tekstiilitaiteilija Eila Ampula avasi vuonna 1964 ateljeensa Penedoon. Penedoa paljon valokuvannut Martti Aaltonen perusti vaimonsa Ailin kanssa kynttilätehtaan. Monet saivat elantonsa viljelemällä pesusienikurkkua ja valmistamalla siitä erilaisia tuotteita. Suomalaiset menestyivät hyvin myös hierojina Penedossa ja Rio de Janeirossa. Suomalaisia esittelemässä bucho-kurkusta valmistettuja töitä. Taustalla kurkunviljelijä Toivo Asikainen. Martti Aaltonen. Granja Finlandesa, suomalainen täysihoitola Penedossa. Siirtolaisuusinstituutti. Toivo ja Liisa Uuskallion pensionaatti oli ensimmäinen täysihoitola Penedossa. Siirtolaisuusinstituutti. Gotfrid Bertell hierojana Penedossa vuonna Siirtolaisuusinstituutti. Aili Aaltonen (vas.) tyttärensä kanssa kynttiläkauppansa hyllyjä järjestelemässä. Lempi Ikävalko. Eila Ampula on menestyvä tekstiilitaiteilija Penedossa, jonne hän tuli vanhempiensa mukana vuonna Oikealla Eilan suunnittelema kuvakudos. Olavi Koivukangas. Penedo tunnetaan Brasiliassa suomalaisen saunan kotipaikkana. Siirtolaisuusinstituutti.
9 9 Penedon suomalaisia 9 Siirtokunnan perustajan puolisoa Liisa Uuskalliota kutsuttiin Penedon kuningattareksi. Siirtolaisuusinstituutti. Suomalaisen museon perustaja Eva Hildén (oik.), hänen miehensä Marcus ja tyttärensä Helena Penedossa Helena toimii Penedon suomalaisen seuran puheenjohtajana. Olavi Koivukangas. Toisen polven penedonsuomalaisia on vuonna 1938 syntynyt Raul Bertell. Hän on naimisissa niinikään toisen polven brasiliansuomalaisen, Eva Hohentalin, kanssa. Olavi Koivukangas. Porissa vuonna 1913 syntynyt Niilo Valtonen lähti 19-vuotiaana perimään isänsä saatavia Toivo Uuskalliolta ja jäi pysyvästi siirtokuntaan. Olavi Koivukangas. Toivo Uuskallion tytär Taimi Aichinger hoitaa hotelli Pousada Penedoa itävaltalaissyntyisen miehensä kanssa. Olavi Koivukangas. Viimeisin Penedoon pysyvästi asettunut suomalainen on toimittaja Hilkka Vikman. Olavi Koivukangas Isojoella vuonna 1916 syntynyt Armas Viitaniemi lähti vuonna 1951 Brasiliaan, jossa hän avioitui Ampuloiden ottotyttären Alicen (vas.) kanssa. Tytär Soile (oik.) on toiminut paikallisen Suomi-seuran sihteerinä. Pieni tyttärenpoika Rafael oppii suomea isoisältään. Olavi Koivukangas.
10 Pikku-Suomi ja Joulumaa Penedon suomalaisten uusin saavutus on vuonna 1998 avattu teema-alue Pikku-Suomi ja Joulumaa. Sen ovat suunnitelleet toisen ja kolmannen polven penedonsuomalaiset arkkitehdit Alva ja Sergio Fagerlande. Kauppiaiden muodostaman osakeyhtiön ideana oli joulupukin kesämökin rakentaminen eteläiselle pallonpuoliskolle. Alueen talot on maalattu perinteisin suomalaisin värein ja niissä esitellään suomalaista elämäntapaa ja esineistöä. Kaikki tienviitat ja kyltit ovat sekä suomeksi että portugaliksi ja henkilökunta on pukeutunut suomalaistyylisiin pukuihin. Pikku-Suomi on koko Pikku-Suomen ja Joulumaan ovat suunnitelleet penedonsuomalaiset arkkitehdit Alva ja Sergio Fagerlande. Olavi Koivukangas.
11 Penedo tänään Vaikka Penedon suomalaisten lukumäärä on vähentynyt muutamaan kymmeneen, suomalaista kulttuuria vaalitaan monin tavoin. Erityisesti kaivataan suomenkielen opetusta suomalaisten jälkeläisille ja Pikku-Suomessa olevien liikkeiden henkilökunnalle. Suomi-klubi vaalii suomalaisia perinteitä mm. järjestämällä joka lauantai suomalaiset tanssit. Klubitalo ja sen yhteydessä toimiva museo ovat Penedon suomalaisten toiminnan keskipiste. Olavi Koivukangas. Eva Hildénin perustama Suomi-museo on ollut yleisölle avoin vuodesta Museossa on esillä noin 600 Suomesta tuotua esinettä, suurin osa Penedon varhaisajoilta. Esillä on myös suomalaisia tekstiilejä, kansallispukuja, taidelasia, tuohiesineitä, kirjoja, lehtiä, esitteitä ja valokuvia. Nykyään museota hoitaa Evan tytär Helena Hildén de Sousa. Penedon suomalaisilla on oma vuonna 1969 avattu hautausmaa läheisessä Resenden kaupungissa. Ensimmäinen sinne haudattu oli siirtokunnan perustaja Toivo Uuskallio vuonna Pertti Ranta. Penedossa asuneen Ville Virkkilän suunnittelema suomalaisten muistomerkki paljastettiin siirtokunnan 50-vuotisjuhlilla vuonna Olavi Koivukangas. Penedon kylänraitilta löytyy useita suomenkielisiä mainoksia. Olavi Koivukangas. Miksi Penedon suomalainen yhteisö on yltänyt näin merkittäviin saavutuksiin ja on säilyttänyt elinvoimansa yli 70 vuotta? Eräällä tavalla siirtokunnan perustajien unelma maanpäällisestä paratiisista on toteutunut. Utopiat ovat sitkeähenkisiä, varsinkin, kun niihin on yhdistynyt suomalainen sisukkuus ja uudessa kotimaassa omaksuttu brasilialainen ennakkoluulottomuus ja elämänilo. Penedon suomalaiset ovat silta Suomen ja Brasilian välillä. He ovat osa molempien maiden historiaa. Siirtolaisuusinstituutti, Turku Suunnittelu: Olavi Koivukangas, Anne Virtanen Ulkoasu: Anne Virtanen, Jouni Korkiasaari Painatus: Karhu-Kopio Oy, Turku 1999
JAATELO GELATERIA. -E<S~ Mira JalomiesKuvAT Peppe Mancuso
JAATELO GELATERIA Brasilian PENEDOSSA paasee saunomaan, ja joulupukkikin voi tulla vastaan. Nyt vanha suomalaissiirtokunta on alkanut kiinnostaa myos brasilialaisia turisteja. -E
LisätiedotHALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.
SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:
LisätiedotPauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.
Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa
LisätiedotSuomalaiset kuluttajina Virossa
Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.
LisätiedotETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA
ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-
LisätiedotTOIMINTA PEVA PASSI. nimi:
PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot
LisätiedotLucia-päivä 13.12.2013
Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.
LisätiedotSuomalaiset kuluttajina Virossa
Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink
LisätiedotKanneljärven Kuuterselkä
Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai
LisätiedotMatkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa
Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi
LisätiedotValmistelut avajaisia varten
POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua
LisätiedotOma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen
Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat
LisätiedotPuolison sukunimi ja lapsen sukunimi
Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi OIKEUSMINISTERIÖ Puolisoiden sukunimi avioliittoa solmittaessa Puolisoiden sukunimi avioliiton purkauduttua Lapsen sukunimi syntymän perusteella Lapsen sukunimen muuttaminen
LisätiedotOMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA
OULUNKYLÄN OMAISRYHMÄ JOKA TOINEN tiistai KLO 13.30-15.00 Oulunkylän Kirkko, Teinintie 10 Takkahuone 2 krs. OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA Syksy
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotKlo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset
KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.
LisätiedotSimo Sivusaari. Nuori puutarhuri
Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan
LisätiedotTaikinan kylän asukkaat
Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo
Lisätiedotkeskiviikko 17.7. Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä
POLVIJÄRVI-PÄIVÄT ke - su 17.-21.7.2013 keskiviikko 17.7. klo 18.30 Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä Leikkimielisessä kisassa valitaan
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotSuomalaiset kuluttajina Virossa
Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat
LisätiedotSUOKI TOIMINTA PASSI
I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotNimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla
Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä
Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.
LisätiedotSuomalaiset Virossa 2017
Suomalaiset Virossa 2017 - Suomalaisten matkailu ja kulutus Virossa Poimintoja selvityksestä. Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivuilla, Tutkimukset-osiossa. Selvityksen
LisätiedotOIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen
OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii
LisätiedotNEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo
NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Johtaminen Aa Vuosikokoukset 1 Ab Johtokunnan asiakirjat 3 C Vuosikertomukset 4 D Talous- ja tiliasiakirjat 5 U Muut asiakirjat 6 NEW YORKIN UUTISTEN
Lisätiedot7 Uusi imago [ 44 ] [ 45 ]
Ville Haapasalo Ville Haapasalo (s. 1972) on Venäjällä suureen suosioon noussut suomalainen näyttelijä ja julkisuuden henkilö. Viime vuosina hän on tullut tunnetuksi myös Suomessa ja muissa pohjoismaissa
LisätiedotLÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)
Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden
LisätiedotSiirtolaisuusinstituutti osaamista muuttoliikkeistä, etnisyydestä ja monikulttuurisuudesta. Tuomas Martikainen & Jarno Heinilä
Siirtolaisuusinstituutti osaamista muuttoliikkeistä, etnisyydestä ja monikulttuurisuudesta Tuomas Martikainen & Jarno Heinilä TAKO-kevätseminaari, Helsinki, 12.2.2018 Miksi täällä tänään? 1. Haluamme tehdä
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotHYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ
Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein
LisätiedotYleisten apurahojen hakuohjeet
Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden
LisätiedotSiirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen
Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotTOIMINTAA RUUAN VOIMALLA
TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan
LisätiedotKUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen
LisätiedotEntisajan vaatteissa. Tehtävät koululle
Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden
LisätiedotKuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010
Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotHyvä Klubin jäsen Klubin viikkokirje on ilmestynyt
1 Hyvä Klubin jäsen Klubin viikkokirje on ilmestynyt 19.10.2018 http://www.klubi.fi/viikkokirje.html Lauantai 20.10. alkaen klo 12.00 Klubin siian perhokalastusreissu Helsingin Vanhankaupunginkoskella
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotLATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009
LATTOMERI :n sääntömääräinen Lattomeren koululla keskiviikkona 4.11.2009 klo 18.00 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. TERVETULOA! Länsi-Porin seurakunnan perhekerho Lattomeren kirkko
LisätiedotKatseet kohti Latinalaista Amerikkaa! Ari Mäki 1
Katseet kohti Latinalaista Amerikkaa! Ari Mäki 1 Suomen lähti alueelle kaupan kautta Kaupalliset tarpeet pohjana - ensimmäiset edustustot 1929 Buenos Airesiin, 1931 Rio de Janeiroon Kauppasopimuksia jo
LisätiedotVEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA
VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA Taulu 1 I. Simo Paakkinen. Syntynyt 26.10.1785 Raudussa (Porkku). Talollinen. Kuollut 01.04.1824 Raudussa (Porkku). Puoliso Maria Miina. Syntynyt 31.01.1783 Raudussa.
LisätiedotPuolison sukunimi ja lapsen sukunimi
1 Tammikuu 2019 Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Tässä esitteessä kerrotaan, millä tavalla sukunimi voi muuttua avioliiton solmimisen yhteydessä. Esitteessä kerrotaan myös lapsen sukunimestä ja sen
LisätiedotHaapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa
Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden
LisätiedotSUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.
SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotSiirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä 19.10.
Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä 19.10.2013 Hyvästi ny Ylistaron köyhät! Pohjoismaista muutti vuosina 1830
LisätiedotONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY
ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa
LisätiedotEUROOPAN YMPÄRISTÖKESKUS HAKULOMAKE
EUROOPAN YMPÄRISTÖKESKUS HAKULOMAKE (Kaikkiin kysymyksiin on vastattava. Tarvittaessa merkittävä ei. Tyhjää tilaa ei saa jättää tai laittaa viivoja. Täytettävä kirjoituskoneella tai painokirjaimin MUSTAA
LisätiedotOsoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
LisätiedotHalssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963
Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotLasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726
LisätiedotOmaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE
Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Sisällys Vuoden aikana tapahtunutta Tahtotilan kirkastus Ymmärryksen rakentaminen Sovinnon hakeminen PRH, Hao Arkisto Missä ollaan nyt ja mitä seuraavaksi tehdään? Tämän
LisätiedotEEVA JA AADAM EDENISSÄ
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka
LisätiedotPuolison sukunimi ja lapsen sukunimi
1 Lähde: oikeusministerio.fi-verkkosivu, 7/2017 Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Tässä esitteessä kerrotaan, millä tavalla sukunimi voi muuttua avioliiton solmimisen yhteydessä. Esitteessä kerrotaan
LisätiedotMun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset
Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä
LisätiedotMiten minä voisin ansaita rahaa
Miten minä voisin ansaita rahaa Aloitetaan vaikka sillä että kerron mitä osaan ja harrastan. Harrastan uintia, pianonsoittoa, kuorolaulua, tanssia ja tykkään myös piirtää paljon. Osaan myös askarrella
LisätiedotKUTSU. 19,50 /hlö (vain viralliselta edustajalta) Päiväkahvi
1 (7) KUTSU LIONSPIIRI 107-H:n VUOSIKOKOUKSEEN JA -JUHLAAN Paikka: Kummun koulu Kummunkatu 15, 83500 OUTOKUMPU Ohjelma: 09.30 10.00 Aamukahvi piirihallituksen osanottajille 10.00 12.00 Piirihallituksen
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotNyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014
VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin
LisätiedotBRASILIA / Antti Vauhkonen
1 BRASILIA / Antti Vauhkonen Lennot: ( huom. Pariisin menoaikataulu saattaa muuttua ) 27.11 AF1099 Helsinki- Pariisi klo 12.15 14.20 27.11 AF442 Pariisi Rio de Janeiro klo 23.20 07.35 06.12 AF443 Rio de
LisätiedotMODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua
LisätiedotLAUSETREENEJÄ. Kysymykset:
LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotLaula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat
Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,
LisätiedotSuomalaiset kuluttajina Virossa
Suomalaiset kuluttajina Virossa - Lapsiperheet Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten Viron matkailu Päivämatkat
LisätiedotYhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.
Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten
LisätiedotSUVUN TILALLISET KULKKILA
SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna
LisätiedotOpet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )
Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä
LisätiedotYhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.
TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä
LisätiedotAntiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys
Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Perhe antiikin Kreikassa: Perhe eli oikos Perheeseen kuuluivat myös perheen omistamat orjat Perheessä isä
LisätiedotTästä se alkoi vuonna 2001 Ensimmäiseksi ilmoitus lehteen. Kokoukseen osallistui 33 musiikinystävää.
10 vuotta Tästä se alkoi vuonna 2001 Ensimmäiseksi ilmoitus lehteen Kokoukseen osallistui 33 musiikinystävää. Puheenjohtaja Ensimmäisen vuoden (2001) johtokunta: Mauri Meick Sepponen Varapuheenjohtaja
LisätiedotMoni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotSuvaitsevaisuutta yhteisen tekemisen kautta
Suvaitsevaisuutta yhteisen tekemisen kautta Yhdistyksen esittely Walter ry on vuonna 2006 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta Suomessa. Walterin
LisätiedotPönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013
Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013 Joensuun torilla järjestettiin 20.4.2013 pönttömyyntitapahtuma, jonka yhteydessä esiteltiin lintuharrastusta. Myimme kaikkiaan n. 5 isoa telkänpönttöä,
LisätiedotMoni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotMu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus
MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
Lisätiedot1.1 Tämä on STT-Lehtikuva
1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,
LisätiedotKANGASALAN SOITTOKUNTA R.Y:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015
KANGASALAN SOITTOKUNTA R.Y:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 TOIMINTA Soittokunnan kevätmatinea pidettiin 12.4.2015 Kangasalan Pirtillä. Kapellimestarina toimi Raimo Hilden Valkeakoski-Opiston Kangasalan
LisätiedotHARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus
HARRASTUKSET Selitä sana. harrastus harrastaa + mitä? kiinnostunut+ mistä? tykätä + mistä? mitä tehdä? pitää + mistä? mitä tehdä? säännöllisesti joka viikko päivittäin joka toinen päivä soittaa + mitä
LisätiedotSiirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti
Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Hyvästi ny Ylistaron köyhät! Pohjoismaista muutti vuosina 1830 1930 noin 2,5 miljoonaa henkeä Pohjois-Amerikkaan.
LisätiedotSalon Seudun Suomi-Viro Seura ry
TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2007 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2007 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 165. Uusia jäseniä siis saatu seuralle 34 henkilöä. Jäsenmäärän suuri kasvu on seurausta monipuolisesta
LisätiedotEmma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.
Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin
LisätiedotSAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
LisätiedotIsyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto
Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotMatkustajatuonti kurittaa ravintoloita
Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita Tiedotustilaisuus 2.2.2015 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita ravintoloiden
LisätiedotJarno Heinilä, arkistonhoitaja jarno.heinila@utu.fi
Jarno Heinilä, arkistonhoitaja jarno.heinila@utu.fi Mikä arkisto? Siirtolaisuusinstituutin (SI) toimintaan on alusta asti kuulunut historiallisen arkiston ylläpito Arkistosta käytetään myös nimeä Siirtolaisuuskokoelmat
Lisätiedot