VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUDEN LAITOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUDEN LAITOS"

Transkriptio

1 VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUDEN LAITOS Mika Kärkkäinen EUROOPAN UNIONIN JA VENÄJÄN VÄLINEN KUMPPANUUS- JA YHTEIS- TYÖSOPIMUS

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. KUMPPANUUS- JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN TAVOITTEET JA PÄÄPERI- AATTEET 3. POLIITTINEN DIALOGI 4. TAVARAKAUPPA 4.1. Suosituimmuuskohtelu 4.2. Tullit ja tuontitavaroiden verotuksellinen kohtelu 4.3. Määrällisten rajoitusten poistaminen ja suojalausekkeet 5. INVESTOINNIT JA LIIKETOIMINTA 5.1. Työolot ja sosiaaliturva 5.2. Yritysten perustaminen ja toiminta 5.3. Palvelujen kauppa 6. MUUT TALOUDELLISTA TOIMINTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 6.1. Maksut ja pääomanliikkeet 6.2. Kilpailu ja valtiontuet 6.3. Henkisen omaisuuden ja teollisuusoikeuksien suoja 7. YHTEISTYÖ 7.1. Lainsäädännöllinen yhteistyö 7.2. Taloudellinen yhteistyö LYHENNELUETTELO LÄHDELUETTELO

3 1. JOHDANTO Euroopan unioni solmi Neuvostoliiton kanssa ensimmäisen kauppa- ja yhteistyösopimuksensa vuoden 1989 lopussa. Sopimusta sovellettiin Euroopan unionin ja Venäjän välisessä kaupassa vuoden 1996 helmikuuhun saakka; muilta osin sopimus säilyi voimassa vuoden 1997 joulukuuhun. Tyypiltään sopimus oli lähinnä perinteinen, suhteellisen suppea kauppasopimus. Tarve sopimuksen uudistamiseen syntyi pian Neuvostoliiton hajoamisen ja Venäjän talousuudistuksen myötä. Neuvottelut uudesta sopimuksesta aloitettiin vuonna Sopimusneuvottelujen tavoitteena oli luoda selkeämpi kauppapoliittinen toimintaympäristö, tukea Venäjän markkinatalousuudistuksia sekä estää Venäjän jääminen liiaksi erilleen muusta eurooppalaisesta integraatiokehityksestä. Venäjä halusi taata tuotteilleen vapaamman pääsyn Euroopan markkinoille ja samalla laajentaa Länsi-Euroopan vientiään. Vuoden 1993 loppuun mennessä neuvotteluosapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen uuden sopimuksen pääperiaatteista, ja lopulta allekirjoitettiin EU:n huippukokouksen yhteydessä Korfulla Euroopan unionin ja Venäjän välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus. (Rautava 1994:6) Samanaikaisesti Venäjän kanssa Euroopan unioni neuvotteli kumppanuus- ja yhteistyösopimuksista muiden entisen Neuvostoliiton alueen valtioiden kanssa. Alunperin kaikista näistä sopimuksista piti tulla sisällöltään samankaltaisia, mutta neuvottelujen edetessä tavoitteesta jouduttiin poikkeamaan; "eurooppalaisten" IVY-maiden (Venäjä, Valko- Venäjä, Ukraina ja Moldova) sopimuksista tuli laajempia kuin muiden IVY-maiden sopimuksista. (Euroopan komissio 1997: 1) Koska kumppanuus- ja yhteistyösopimus sisältää osia, jotka kuuluvat Euroopan unionin jäsenvaltioiden kompetenssiin, edellytti sopimuksen voimaantuleminen sen käsittelyä kunkin EU-maan parlamentissa. Käsittelyprosessi oli hidas, ja loppujen lopuksi PCAsopimus astui voimaan vasta joulukuussa Ratifiointiprosessin hitauden vuoksi haluttiin sopimuksen tavarakauppaa koskevat osat (kauppapoliittisten sopimusten laatiminen kuuluu Euroopan unionin yksiomaiseen toimivaltaan (HE 93/1998 kohta 1.1.)) saattaa voimaan nopeammin solmimalla väliaikainen sopimus kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä (väliaikaissopimus). Väliaikaissopimuksesta käytiin erillisneuvottelut, ja neuvottelutulos parafoitiin vuoden 1994 lopussa. Tämän jälkeen väliaikaissopimuksesta tuli kuitenkin poliittinen ase, jota käytettiin Venäjä painostamiseen; EU viivytti sopimuksen voimaantuloa vastalauseena Venä-

4 jän toimille Tshetseniassa. Tshetsenian kriisin lauettua sopimus astui lopulta voimaan PCA-sopimus on siis tulos vuosina käydyistä neuvotteluista. Neuvotteluajankohtana uskottiin yleisesti, että Venäjä selviytyisi taloudellisesta kriisistään ja että Venäjän talous alkaisi vuosikymmenen loppua lähestyttäessä pikkuhiljaa elpyä. Tämä vallinnut optimismi jätti luonnollisesti jälkensä myös PCA-sopimuksen sisältöön. Kun PCA-sopimus lopulta, kolme ja puoli vuotta sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, astui voimaan, ei toivottua kehitystä Venäjän talouden tilassa ollut kuitenkaan tapahtunut. Toisaalta PCA-sopimus tarjoaa kehyksen Venäjän ja Euroopan unionin väliselle poliittiselle dialogille ja yhteistyölle, minkä merkitys ei tämän hetkisen kriisin aikana ole vähäistä. Tässä esseessä tarkastellaan PCA-sopimuksen keskeistä sisältöä ja pyritään arvioimaan sitä tämän hetkisen venäläisen todellisuuden kannalta.

5 2. KUMPPANUUS- JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN TAVOITTEET JA PÄÄPERI- AATTEET Kumppanuus- ja yhteistyösopimus on laaja taloudellis-poliittinen sopimus, joka koostuu 112 artiklasta. Sopimus jakaantuu kolmeen osaan: poliittinen dialogi, keskinäiset taloussuhteet sekä yhteistyö eri aloilla. Kumppanuus- ja yhteistyösopimus pohjautuu löysästi Euroopan unionin Keskisen Itä-Euroopan maiden kanssa tekemiin Eurooppasopimuksiin. Sopimusneuvottelujen aikana Venäjän tavoitteena oli saada hyvin pitkälti Eurooppa-sopimuksia vastaava, taloudellista integraatiota pitemmälle syventävä sopimus. Euroopan unioni puolestaan halusi vain väljemmät poliittiset, taloudelliset ja lainsäädännölliset raamit kaupankäyntiä ja yhteistyötä varten. Tämä Euroopan unionin kanta perustui pitkälti geopoliittisiin näkemyksiin (joihin sisältyi Venäjän asema suurvaltana) sekä Venäjän uudistusprosessin epävarmuustekijöihin; EU:ssa katsottiin, ettei Venäjä ole vielä valmis pitemmälle menevään integraatioon. Tämä valmius ei ole vuoden 1994 jälkeen juurikaan parantunut. PCA-sopimusta voidaankin pitää Euroopan unionin solmimien perinteisten kauppasopimusten ja Eurooppa-sopimusten välimuotona. (Maresceau - Montaguti 1995: 1339; Peers 1995:831; Euroopan komissio 1997: 1.) Venäjän aseman erilaisuus keskisen Itä-Euroopan maihin verrattuna näkyy myös sopimuksen oikeudellisissa perusteissa. Euroopan unionin kannalta sopimus perustuu EU:n perustamissopimuksen 113 ja 235 artiklaan. Siten kumppanuus- ja yhteistyösopimus eroaa Euroopan unionin keskisen Itä-Euroopan maiden kanssa solmimista Eurooppasopimuksista, jotka perustuvat perustamissopimuksen 238 artiklaan. PCA-sopimus ei siis ole Eurooppa-sopimusten kaltainen "association agreement", vaan se on lähinnä tavanomainen kauppa- ja yhteistyösopimus jolla ei pyritä muodostamaan etuoikeutettua suhdetta toiseen sopijapuoleen, eikä myöskään yhtä pitkälle menevään integraatioon kuin Eurooppa-sopimuksilla. (Maresceau ym. 1995:1342.) Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 3 artikla sisältää nk. evoluutiolauselman, jonka mukaan osapuolet pyrkivät toteuttamaan sopimuksen artikloita, ja erityisesti tavarakauppaa ja kilpailua koskevia osia, tavoitteenaan yhteisen vapaakauppa-alueen perustaminen. Sopimuksen mukaan osapuolten tulisi vuonna 1998 tarkastella, ovatko olosuhteet sellaiset, että ne mahdollistaisivat neuvottelujen aloittamisen vapaakauppa-alueen perustamiseksi. Vapaakauppa-alueen perustaminen on siis kuitenkin epävarmalla pohjalla. On vain sovittu, että osapuolet tulevaisuudessa harkitsevat onko vapaakauppaalueen perustamiseen edellytyksiä. Venäjän puolelta halukkuutta vapaakauppa-alueen toteuttamiseen olisi huomattavasti Euroopan unionia enemmän; ajatus onkin itse asiassa

6 venäläisten esittämä (Pichugin 1996: 5). Kuten Maresceau ja Montaguti (1995: 1363) toteavat, PCA-sopimuksen evoluutiolauselmaa voidaan pitää lähinnä laihana korvauksena Venäjän odotuksille saada aikaan mahdollisimman paljon Europpa-sopimuksia vastaava sopimus. Ottaen huomioon Venäjän talouden sopimusneuvottelujen jälkeinen kehitys, ei vakavampien keskustelujen aloittaminen vapaakauppa-alueen muodostamisesta lähitulevaisuudessa näytä todennäköiseltä. Toisaalta on muistettava, että neuvottelujen alkamisen jälkeenkin vapaakauppa-alueen muodostaminen voi kestää kymmenenkin vuotta (ks. Peers 1995: 846). Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa ei Venäjää pidetä enää valtiojohtoisen kaupan maana, vaan sen katsotaan olevan siirtymätalous. Sopimustekstissä ei kuitenkaan käytetä sanaa markkinatalous. Euroopan unioni poisti Venäjän ei-markkinatalousmaiden luettelosta vasta huhtikuussa asia oli hiertänyt Venäjän ja Euroopan unionin välejä jo useita vuosia (Euro-East 1998: 24). Markkinatalous-määritelmällä on käytännön merkitystä polkumyyntitapauksissa, joissa ei-markkinatalousmaat saattavat kärsiä polkumyyntiä arvioitaessa 1. Sinänsä oli ironista, että muutama kuukausi Euroopan unionin tunnustuksen jälkeen Venäjän markkinatalous osoittautui kaikkea muuta kuin toimivaksi. Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella pyritään tiivistämään EU:n ja Venäjän poliittisia suhteita säännöllisen vuoropuhelun avulla. Sopimuksella pyritään tukemaan Venäjän uudistusprosessia ja kehittämään Venäjän ja Euroopan unionin välisiä kauppa- ja investointiyhteyksiä. Pitemmällä tähtäimellä Venäjän talous pyritään integroimaan asteittain laajempaan eurooppalaiseen talousalueeseen. (Pautola 1996: 9.) Kun PCA-sopimus allekirjoitettiin vuonna 1994, ei Venäjän oma lainsäädäntö kaikin osin vielä vastannut sopimuksen määräyksiä. Sittemmin Venäjän ulkomaankaupan lainsäädäntöä on kuitenkin kehitetty nimenomaan silmälläpitäen Venäjän jäsenyyttä WTO:ssa, ja tämä on osaltaan saattanut lainsäädännön vastaamaan paremmin PCAsopimusta. Lisäksi on muistettava, että PCA-sopimus voimaantulonsa jälkeen on oikeussäännösten hierarkiassa tavanomaisten lakien yläpuolella; Venäjän perustuslain 15 artiklan 4 momentin mukaan jos Venäjän federaation tekemässä kansainvälisessä sopi- 1 Polkumyyntitapauksissa tavaroille määritellään ns. normaaliarvo. Normaaliarvon määrittelytapa markkinatalousmaista peräisin oleville tuotteille on eri kuin ei-markkinatalousmaasta peräisin oleville tuotteille. Euroopan unionin polkumyyntiasetuksen mukaan markkinatalousmaasta peräisin olevan tuotteen normaalin arvon määrittämisessä käytetään kyseisen tuotteen kotimaista hintaa tai tuotantokustannuksia; eimarkkinatalousmaasta peräisin olevan tuotteen kohdella normaaliarvon perusteena käytetään jonkin vertailukelpoisen markkinatalousmaan hintoja ja kustannuksia.

7 muksessa on määritelty muita sääntöjä kuin omassa lainsäädännössä on määritelty, sovelletaan kansainvälisen sopimuksen edellyttämiä sääntöjä.

8 3. POLIITTINEN DIALOGI Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen poliittista vuoropuhelua koskevat osat seuraavat tarkasti Eurooppa-sopimusten vastaavia osia, ja tämä omalta osaltaan erottaa PCAsopimuksen tavanomaisista kauppapoliittisista sopimuksista. (Peers 1995:831). Toisaalta Euroopan unionin ja Venäjän välillä jo aiemmin käyty poliittinen dialogi on ollut käytännössä laajempaa kuin mistä PCA-sopimuksessa on sovittu; PCA-sopimus muodostaa vain löyhän kehikon dialogille. (Maresceau ym. 1995: 1342; Peers 1995: 831.) Poliittinen dialogi sisältää sopimuksen 7. artiklan mukaan EU:n komission ja neuvoston presidenttien sekä Venäjän federaation presidentin tapaamisen kahdesti vuodessa sekä ministeritason keskustelun muodostettavassa neuvostossa. Myös muita menettelyjä on tarkoitus käynnistää; kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 8. artiklassa mainitaan Euroopan unionin johtotroikan ja Venäjän virkamiestapaamiset kahden vuoden välein, diplomaattisten kanavien hyödyntäminen sekä mahdolliset asiantuntijakokoukset. Näiden lisäksi perustetaan parlamentaarikkojen yhteistyökomita, joka koostuu Euroopan parlamentin ja Venäjän duuman jäsenistä. Yhteistyökomitea tarkkailee sopimuksen täytäntöönpanoa ja toimii riitojenratkaisuelimenä. 2 (PCA 8 ; ) 2 PCA-sopimuksen mukainen ulkoministeritason yhteistyöneuvosto kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa Tällöin keskustelun aiheina olivat mm. Venäjän tullit ja tuontikiintiöt, EU:n Venäjän vastaiset polkumyyntisyytökset, Venäjän WTO-jäsenyys sekä kysymys milloin EU tulee luokittelemaan Venäjän markkinatalousmaaksi. Ensimmäinen presidenttitason huippukokous pidettiin , jolloin keskusteltiin mm. osapuolten välisistä taloussuhteista, Kosovon ja Lähi-idän tilanteesta, yhteistyöstä ympäristönsuojelun alalla sekä huumekaupan ja rahanpesun torjunnasta. Poliittisen dialogin toteuttamista suunnittellussa mittakaavassa ovat vaikeuttaneet Venäjä poliittinen epävakaus ja hallitusvaihdokset.(rautava 1998:6; Euroopan komissio 1998.)

9 4. TAVARAKAUPPA Kumppanuus- ja yhteistyösopimus on pyritty laatimaan GATT:in hengen mukaiseksi, ja siinä viitataan suoraan useisiin GATT-sopimuksen artikloihin. Näin Euroopan unioni omalta osaltaan pyrkii helpottamaan ja nopeuttamaan Venäjän tietä WTO:n jäseneksi. (Rautava 1994 b: 7.) 4.1. Suosituimmuuskohtelu Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 10 artiklan 1. kohdan mukaan sopimuksen osapuolet myöntävät toisilleen suosituimmuuskohtelun, joka määritellään GATTsopimuksen 1 artiklan 1. kohdassa. Suosituimmuuskohtelun perusteella osapuolten on myönnettävä toisen osapuolen toimijoille vähintään samanlaiset edut kuin mille tahansa kolmannelle osapuolelle on myönnetty. Suosituimmuus- l. MFN-kohtelu ei sinällään ole uusia asia Venäjän ulkomaankauppasopimuksissa. Suosituimmuuskohtelu sisältyi jo Neuvostoliiton ja Euroopan unionin v sopimukseen kaupasta ja yhteistyöstä, kuten myös Venäjän ja Suomen kauppasopimukseen vuodelta Merkityksellistä sen sijaan on, että PCA-sopimuksessa MFNkohtelua ei sovelleta pelkästään tavarakaupan osalta, vaan myös palveluiden kauppaa sekä yritystoimintaa koskeviin sopimuksen osiin on sisällytetty MFN-lausekkeet. PCAsopimuksessa Venäjä ja Euroopan unioni toisin sanoen sopivat GATT-sopimusta laajemmasta suosituimmuuskohtelusta. Kuten GATT-sopimukseen, myös kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen suosituimmuuskohteluun sisältyy poikkeuksia. Sopimuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaan suosituimmuuskohtelua ei ensinnäkin myönnetä etuuksiin, jotka on myönnetty naapurimaille rajaliikenteen helpottamiseksi. Toiseksi MFN-kohtelua ei myönnetä etuuksiin, jotka on myönnetty tarkoituksen perustaa tulliliitto. Tämä vastaa GATT-sopimuksen 24 artiklan määräystä. Kolmannen GATT-sopimuksen mukaisen poikkeuksen mukaan osapuolten ei tarvitse myöntää toisilleen muille maille myönnettyjä GSP- l. kehitysmaaetuja. PCA-sopimuksen MFN-kohteluun sisältyy myös joitakin GATT-sopimuksen ulkopuolisia poikkeuksia. Venäjän myöntämää suosituimmuuskohtelua ei sovelleta sopimuksen liitteessä määriteltyihin Venäjän muille entisen Neuvostoliiton maille myöntämiin etuuksiin (PCA 5 1 kohta). Liitteen luettelo on kuitenkin viitteellinen, ja se perustuu tilanteeseen vuoden 1994 tammikuussa. Luetteloon sisältyvät mm. tuonnin tullittomuus

10 IVY-maista Venäjälle sekä hiilen, raakaöljyn ja maakaasun vientihinnoittelu. Kuten Korhonen (1995 a:11) toteaa, luettelon viitteellisyys voi johtaa siihen, että kaikki Venäjän IVY-maille antamat edut kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen sisältyvillä aloilla muodostavat suosituimmuusperiaatteen poikkeuksen. IVY-kauppaan liittyvät poikkeukset ovat kuitenkin väliaikaisia, sillä niitä ei sovelleta enää sen jälkeen, kun Venäjä on tullut WTO:n jäseneksi. Jos WTO-jäsenyys viivästyy, poikkeuksien soveltaminen lakkaa kolmen vuoden kuluttua PCA-sopimuksen voimaantulosta. (PCA 5 2 kohta.) 4.2. Tullit ja tuontitavaroiden verotuksellinen kohtelu PCA-sopimuksessa ei edellytetä tullien poistamista. Venäjän tullitaso on huomattavasti Euroopan unionin tullitasoa korkeampi; Venäjän keskimääräinen tullitaso EU:sta tulevalle tuonnille oli ennen elokuun 1998 tullikorotuksia prosenttia, kun vastaavasti Venäjän viennistä Euroopan unionin alueelle maksetaan tullia keskimäärin alle 1 prosenttia. Tämä ero johtuu melko pitkälti kaupan rakenne-eroista. Venäjä vie Euroopan unioniin pääasiassa öljyä ja raaka-aineita, joiden tullit ovat alhaisemmat kuin pitemmälle jalostettujen tuotteiden. (Pichugin 1996:6.) Sopimusosapuolet eivät myöskään sitoudu pitämään tulleja nykyisellä tasolla. Koska Venäjä ei ole vielä WTO:n jäsen, se periaatteessa voisi siis nostaa tullejaan yksipuolisesti. Tullien nosto edellyttää PCA-sopimuksen 16 artiklan mukaan kuitenkin neuvotteluja sopimusosapuolten muodostamassa sekakomiteassa. Tullitason säätelymahdollisuus säilytettiinkin juuri silmällä pitäen Venäjän talouden vakauttamista ja sen aiheuttamia muutospaineita. Nyt näyttääkin todennäköiseltä, että Venäjän valtiontalouden jatkuvien ongelmien vuoksi tullitaso tulee jatkossakin pysymään korkeana; tullit ovat tällä hetkellä Venäjän federaation varmin tulonlähde. Elokuussa 1998 Venäjä nosti tuontitullejaan kolmella prosenttiyksiköllä yhteisymmärryksessä IMF:n kanssa. (Rautava 1994 b: 7; Korhonen 1995 a: 14; Korhonen 1995 b: 18.) Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 13 artiklassa luetellaan ne GATT:in artiklat, joita sovelletaan tullaustoiminnassa soveltuvin osin molempien osapuolten kesken. Siten vientiin ja tuontiin liittyvät maksut eivät saa ylittää suoritettujen palvelujen kustannuksia eivätkä epäsuorasti suojata kotimaisia tuotteita. Kauppaan liittyvät säännökset on julkaistava viipymättä, ja tullien ja muiden tuontimaksujen rajoitukset on julkaistava ennen niiden toteuttamista. Käytännössä ongelmana ei ole Venäjän säädösten julkista-

11 minen sinänsä; Venäjän lainsäädäntö sisältää selkeät määräykset tullisäännösten julkistamisen ajankohdista, joita pääsääntöisesti noudatetaan. Ongelmana onkin lähinnä ollut tiedonkulku Euroopan unionin ulkomaankaupan toimijoille saakka; esimerkiksi elokuun 1998 tullinkorotukset tulivat monelle suomalaiselle viejälle yllätyksenä, vaikka korotukset astuivat voimaan täysin Venäjän lainsäädännön mukaisesti. Kumppanuussopimuksen 11 artiklaan on sisällytetty GATT-sopimuksen III artiklan mukainen kansallisen kohtelun periaate sisäisen verotuksen osalta. Toisesta sopimusosapuolesta peräisiin oleviin tuotteisiin voidaan kohdistaa vain samanlaisia veroja ja maksuja kuin vastaavanlaisiin kotimaisiin tuotteisiin kohdistetaan. Venäjä ja Euroopan unioni takaavat toistensa tavaroille vapaan kauttakulun alueillaan GATT-sopimuksen mukaisesti. GATT-viittein on sovittu mm. siitä, ettei kauttakulkuliikenteeseen saa kohdistua tarpeettomia viiveitä tai rajoituksia eikä tulleja tai kauttakulkumaksuja, lukuun ottamatta maksuja jotta aiheutuvat kuljetuksesta tai kauttakulun edellyttämien hallinnollisten toimien tai palvelujen kustannuksista. (PCA 11 ; Korhonen 1995 a: 17.) Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen yhteistyötä koskevassa osassa on sovittu myös tulleja koskevasta yhteistyöstä. Yhteistyöllä pyritään tiedonkulun tehostamiseen, työmenetelmien kehittämiseen, tullimenettelyn harmonisointiin ja yksinkertaistamiseen, Venäjän ja EU:n kuljetusjärjestelmien toisiinsa liittämiseen, tullin tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseen sekä molemminpuoliseen avunantoon. Lisäksi erillisessä protokollassa on sovittu molemminpuolisesta avunannosta tullilainsäädännön soveltamisessa. Tällä hetkellä Euroopan unionin näkökulmasta tärkeintä on kehittää yhteistyötä tullirikosten estämiseksi. (PCA 78 ; Euroopan komissio 1998 b: 3.) 4.3. Määrällisten rajoitusten poistaminen ja suojalausekkeet Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 15 artikla velvoittaa Euroopan unionin poistamaan loput määrälliset rajoitukset Venäjältä tulevalta tuonnilta lukuun ottamatta tiettyjä teräs- ja tekstiilituotteita. Venäjä ei viime vuosina ole soveltanut määrällisiä rajoituksia EU:sta tulevalle tuonnille. Kumppanuus- ja yhteistyösopimus ei kuitenkaan estä Venäjää suojelemasta joitakin tuotannonaloja ulkomaiselta kilpailulta myös määrällisin rajoituksin, jos Venäjän talouden rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen sitä edellyttää. Sopimuksen liitteissä 2 ja 3

12 määritellään kuitenkin tarkat rajat sille, milloin ja miten määrällisten rajoitusten asettaminen on mahdollista. Rajoitusten asettaminen edellyttää mm. rajoitusten liittymistä huomattavien sosiaalisten ongelmien syntymisen rajoittamiseen, tai niiden tarkoituksena on estää venäläisten yritysten markkinaosuuksien voimakas vähentyminen. Kiintiöt voivat koskea vain rajoitettua määrää tuotteita ja niiden on oltava määräaikaisia. (Rautava 1994: 7) Sopimuksessa mainittu määrällisten rajoitusten poisto koskee siis tuontia. Koska sopimus ei sisällä Venäjän vientijärjestelmää koskevia varaumia, voidaan katsoa, että Venäjä voi edelleenkin niin halutessaan rajoittaa vientiä Euroopan unioniin. Aiemminhan ns. strategisesti tärkeiden raaka-aineiden vienti edellytti vientilisenssin hankkimista. Viime vuosina Venäjä on kuitenkin vapauttanut vientiään, mikä on ollut myös yksi WTOjäsenyyden edellytyksistä. Toisaalta tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Venäjä saattaa jatkossa jälleen rajoittaa strategisesti tärkeiden raaka-aineiden vientiä ja ottaa takaisin käyttöön vuosina sovellettu erikoisviejäjärjestelmä 3. Poikkeustilanteita varten kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen on sisällytetty mahdollisuus tavaratuonnin vastaisten toimien käyttöönottoon. Markkinahäiriöitä koskee sopimuksen 17 artikla. Artiklan mukaan määrärajoituksia tai muita toimia voidaan ottaa käyttöön, jos mitä tahansa tuotetta tuodaan toisen osapuolen alueelle sellaisina määrinä tai sellaisin edellytyksin, että ne aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa samankaltaisten tai suoraan niiden kanssa kilpailevien tuotteiden valmistajoille. PCA-sopimus ei kuitenkaan sisällä GATT-sopimuksen mukaista säännöstä tuonnin rajoittamisesta valtion maksutaseongelmien vuoksi. Venäjän sisäiseen lainsäädäntöön on kuitenkin sisällytetty myös tämä toimenpidemahdollisuus; Laki ulkomaankaupan suojatoimista sisältää GATT-sopimuksen mukaisen maksutasehäiriöpykälän (UlkSL 16 ). Tällä hetkellä vaikuttaa varsin todennäköiseltä, että Venäjän hallitus tulevaisuudessa tulee jollain tavoin myös soveltamaan ko. pykälää ratkoessaan valtiontalouden ongelmia. Kumppanuus- ja yhteistyösopimus sallii myös suojatoimet polkumyyntiä vastaan, jos ne toteutetaan GATT:in 6 artiklan tai 16 artiklan tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kansallisen lainsäädännön perustan Venäjällä muodostaa Laki ulkomaankauppatoiminnan valtiollisesta säätelystä, joka sisältää GATT-sopimuksen kanssa yhdenmukaiset 3 Erikoisviejäjärjestelmässä strategisesti tärkeiden raaka-aineiden viejien tuli rekisteröityä valtion ylläpitämään rekisteriin, ja valtio valvoi raaka-aineiden vientiä vientiluvin.

13 säännökset polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä. Lisäksi vuoden 1998 huhtikuussa tuli voimaan laki ulkomaankaupan suojatoimenpiteistä, mikä sisältää yksityiskohtaisemmat määräykset suojatointen käyttöönotosta.

14 5. INVESTOINNIT JA LIIKETOIMINTA Liiketoimintaa ja investointeja koskevat osat muodostavat oman laajan lukunsa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa. Tähän osaan kuuluvat työskentelyoloja ja työntekijöiden sosiaaliturvaa, yritysten perustamista ja toimintaa sekä palvelujen kauppaa koskevat osat Työolot ja sosiaaliturva Toisin kuin itäisen Euroopan maiden kanssa tehdyissä sopimuksissa, PCA-sopimukseen ei ole sisällytetty tavoitteeksi työvoiman vapaata liikkuvuutta. Sopimus kattaa ainoastaan eräitä työskentelyoloihin sekä työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä. (Korhonen 1995 a: 19.) PCA-sopimuksen 23 artiklan 1 kohdassa Euroopan unioni sitoutuu varmistamaan, ettei Venäjän kansalainen joudu syrjinnän kohteeksi kansalaisuutensa vuoksi työoloja, palkkausta tai irtisanomista koskevissa kysymyksissä työskennellessään laillisesti unionin alueella. Artiklan 2. kohdassa Venäjä takaa vastaavan Euroopan unionin kansalaisille. Sopimuksen 24 artiklan mukaan Euroopan unioni ja Venäjä tulevat tekemään sopimuksia EU:ssa laillisesti työskentelevien kansalaisten ja heidän perheenjäseniensä sosiaaliturvan järjestämisestä. Näillä sopimuksilla varmistetaan, että työntekijän kaikki työskentely- ja oleskelujaksot otetaan huomioon määriteltäessä vanhuus- tai sairauseläkettä, ja että työntekijän eläke on vapaasti siirrettävissä työntekijän muuttaessa EU-maasta toiseen. (Talous- ja sosiaalikomitea 1995: 22.) 5.2. Yritysten perustaminen ja toiminta Venäjä ja Euroopan unioni takaavat toisilleen MFN-kohtelun koskien yritysten perustamista alueilleen (PCA 28 1 kohta). Tämä pätee myös tytäryhtiöihin ja edustustoihin. Tämä ei sinällään riitä takaamaan rajoittamatonta markkinoillepääsyä, sillä kotimaiset yritykset voivat luonnollisesti edelleenkin olla edullisemmassa asemassa. Tältä osin Venäjän PCA-sopimus poikkeaa muiden IVY-maiden PCA-sopimuksista, joissa on sovittu yritysten perustamista koskien kansallisesta kohtelusta. Toisaalta joissakin tapauksissa ulkomaisten yritysten kohtelu voi Venäjällä olla jopa suotuisampaa kuin kotimaisten yritysten saama kohtelu. (Talous- ja sosiaalikomitea 1995: 23; Peers 1995: 836.)

15 Tytäryhtiön toimintaa kohdellaan joko vähintään yhdenvertaisesti kotimaisten yritysten kanssa tai MFN-periaatteen mukaan, riippuen siitä kumpi on tytäryhtiölle edullisempaa. Yrityksen sivukonttori saa vain MFN-periaatteen mukaisen kohtelun. Euroopan unioni ja Venäjä ovat sisällyttäneet sopimuksen liitteisiin joitakin varauksia koskien yritysten perustamista ja liiketoimintaa. EU toteaa mm. eräiden jäsenmaiden pitävän yllä rajoituksia kiinteistöjen hankinnan suhteen; Venäjä puolestaan mainitsee Venäjän federaation omaisuuden vuokraamisen olevan veronalaista. (PCA 28 2 kohta; liitteet 3 ja 4; Korhonen 1995 a: 22.) Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa on myös joitakin vakuutus- ja pankkialaa koskevia alakohtaisia sääntöjä. EU-maiden pankkien tytäryhtiöt ja sivukonttorit saavat Venäjällä vähintään saman kohtelun kuin venäläiset pankit koskien pankkien perustamista ja toimintaa. Venäjällä on kuitenkin oikeus rajoittaa tytärpankkien toimintaa tietyin ehdoin, edellyttäen että rajoitukset kohdistuvat kaikkien maiden pankkeihin. Rajoitukset ovat kuitenkin vain väliaikaisia, ja ne on poistettava viimeistään viiden vuoden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta. Tytärpankeille voidaan mm. asettaa korkeampi minimipääomavaatimus kuin venäläisille pankeille, ja tytärpankkien sivukonttoreiden määrää voidaan rajoittaa. Vakuutuspalvelut saavat tytäryritysten ja sivukonttorien perustamista koskien saman kohtelun kuin muutkin yritykset. Venäjän tulisi kuitenkin poistaa suora- ja jälleenvakuutusyhtiöiden 49 prosentin ulkomaalaisomistuksen enimmäisraja viimeistään viiden vuoden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta. (PCA kohta; PCA liitteet 3 ja 4; Korhonen 1995 a: 23-25; Peers 1995: ) Rahoitussektori on yksi kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen yhteistyöaloista. Venäjän pankki-, vakuutus- ja muut rahoituspalvelut pyritään saattamaan markkinatalousjärjestelmän vaatimalle tasolle mm. laskentastandardeja kehittämällä, pankki ja vakuutussektorin lainsäädäntöä ja valvontaa parantamalla sekä tilintarkastusjärjestelmää kehittämällä. (PCA 72 ) Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa ei ole sovittu työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Sopimus sisältää kuitenkin joitakin säännöksiä, jotka koskevat sopimusosapuolten yritysten henkilökuntaa. EU-maiden yritysten venäläiset tytäryritykset saavat palkata EU-maiden kansalaisia palvelukseensa, ja venäläisten yritysten tytäryhtiöillä on vastaava oikeus EU:n alueella Venäjän kansalaisten suhteen. Ketä tahansa ei kuitenkaan voida palkata. Työntekijöiden tulee ensinnäkin olla ns. avainhenkilöitä, eli senioriasemassa olevia tytäryritystä johtavia henkilöitä tai tytäryrityksen toiminnalle välttämättö-

16 miä asiantuntijoita. Toiseksi ko. henkilöiden tulee olla vain kyseisen yhtiön palveluksessa. (PCA 32 ; Korhonen 1995 a: 26.) Investointiolosuhteita on tarkoitus kehittää Euroopan unionin ja Venäjän välisellä yhteistyöllä. Investoinneille pyritään luomaan suosiollinen ilmasto ennen kaikkea suojaamalla investointeja tehokkaammin, sekä tehostamalla tiedonvaihtoa investointimahdollisuuksista. Yhteistyön tavoitteena on saada sopimukset investointien suojasta Venäjän ja Euroopan unionin jäsenmaiden välille. Samoin pyritään saamaan aikaan sopimukset kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi. (PCA 58.) 5.3. Palvelujen kauppa PCA-sopimus on ensimmäinen Euroopan unionin kauppasopimus, jonka piiriin kuuluu myös palvelujen kauppa 4. Venäjä ja Euroopan unioni myöntävät toisilleen MFNkohtelun koskien sopimuksessa mainittujen rajat ylittävien palvelujen tarjoamista. Sopimuksessa lueteltuihin palvelualoihin kuuluvat mm. erilaiset konsultointipalvelut, televiestintäpalvelut sekä tietokone- ja tietojenkäsittelypalvelut. Näiden palvelujen myynnistä neuvottelevilla yhtiöiden edustajilla on väliaikainen pääsy maahan, jos kysymys ei ole palvelujen myynnistä yleisölle eikä palveluiden suorittamisesta. (PCA ; PCA liite 5; Peers 1995: 838.) MFN-kohtelun alaisten palvelujen kauppaan liittyen on sovittu alkuvaiheen seurantajärjestelmästä. Jos Venäjä kolmen ensimmäisen vuoden aikana ottaa käyttöön säännöksiä, jotka asettavat rajoituksia sopimuksen allekirjoitusvaiheessa vallinneeseen tilanteeseen, EU voi pyytää Venäjältä luonnoksia em. laeista ja säännöksistä sekä vaatia tarvittaessa neuvotteluja. (Korhonen 1995 a: 20.) PCA-sopimuksen palvelujen kauppaa koskevat osat on laadittu kansainvälisen palvelujen kauppaa koskevan sopimuksen GATS:in puitteisiin. Kumppanuussopimuksen mukaan keskinäinen kohtelu palvelujen kaupassa ei miltään osin ole edullisempaa kuin mitä GATS-sopimus edellyttää jommalta kummalta muiden maiden suhteen. Venäjä ja EU pyrkivät vapauttamaan keskinäistä palvelujen kauppaa erityisesti GATS-sopimuksen mukaisesti. Suosituimmuuskohtelu ei kuitenkaan kata vapaakauppasopimuksen antamia etuja; Venäjän ja EU:n ei siis tarvitse antaa toisilleen niitä etuja, joita ne antavat muille 4 Tässä suhteessa Venäjän ja Valko-Venäjän PCA-sopimukset poikkeavat muiden IVY-maiden PCAsopimuksista; muissa PCA-sopimuksissa on vain sovittu myöhemmistä neuvotteluista palvelujen kaupan vapauttamiseksi. (Ks. Peers 1995: 838.)

17 maille GATS-sopimuksen mukaisten palvelujen kauppaa vapauttavien integraatiosopimusten puitteissa. GATS-sopimuksen mukaisten sopimusten on katettava lähes kaikki palvelusektorit ja poistettava lähes kaikki syrjintä kansallisen kohtelun kautta. (PCA 38, PCA liite 5; Korhonen 1995 a: ) Merikuljetusten osalta osapuolet pyrkivät noudattamaan periaatetta, jonka mukaan toisen osapuolen pääsyä maailmanmarkkinoille ei rajoiteta. Kaikki yksipuoliset hallinnolliset, tekniset ja muut esteet jotka voisivat muodostua peitellyiksi merikuljetuspalvelujen vapauden rajoituksiksi on poistettava. Sopimuksen voimaantulon jälkeen on tarkoitus selvittää, kuinka Venäjän sisäiset vesitiet voitaisiin avata kansainvälisille merikuljetuksille. (PCA 39 ) Rautatiekuljetusten osalta täydentäviä kahdenkeskisiä ja monenkeskisiä mekanismeja on tarkoitus hyödyntää kuljetusten tehostamiseksi. Tämä sisältää rahtikuljetusten tulliselvitysmenettelyjen tehostamisen ja nopeuttamisen, yhteistyön kansainväliset vaatimukset täyttävän kuljetuskaluston luomiseksi, kansainvälistä liikennettä koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisen sekä Venäjän ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen henkilöjunaliikenteen kehittämisen. (PCA 40 ) Liikenne on osa kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen kuuluvaa yhteistyöosaa. Tarkoituksena on uudistaa Venäjän kuljetusjärjestelmät ja -verkostot ja kehittää niitä kokonaisvaltaisemman liikennejärjestelmän saavuttamiseksi. 5 (PCA 70.) PCA-sopimusta ei siis ole ulotettu kattamaan kaikkia palveluja. Lähinnä on tarjottu mahdollisuus tarjota asiantuntijoiden panosta ja tietotaidon siirtoa sisältäviä palveluja, jotka omalta osaltaan hyödyttävät Venäjän infrastruktuurin kehittämistä. Sopimus ei myöskään estä osapuolia vetäytymästä sopimuksessa sovituista sitoumuksista. (Korhonen 1995 a: 20; Peers 1995: 839.) 5 Tässä yhteydessä on mielenkiintoista havaita, että tämän sinänsä vähämerkityksisen artiklan englanninkielisen ja suomenkielisen version sanamuodot poikkeavat merkitykseltään jossain määrin toisistaan. Englanninkielisen tekstin mukaan "This cooperation shall, inter alia, aim at......ensuring where appropriate, compatibility of transportation in the context of achieving a more global transportation system"; suomeksi vastaava lause kuuluu: "Tämän yhteistyön tarkoituksena on muun muassa......varmistaa tarvittaessa, että kuljetusjärjestelmiä kehitetään kokonaisvaltaisemman liikennejärjestelmän saavuttamiseksi" (PCA-sopimus 70 artikla 2 mom.). Suomenkielinen versio on jää sisällöltään hämäräksi: mitä tarkoittaa kokonaisvaltaisempi liikennejärjestelmä?. Englanninkielisen tekstin perusteella kyseessä on venäjän liikennejärjestelmän vastaavuudesta kansainvälisen järjestelmän kanssa. On muistettava, että suomenkielinen ja englanninkielinen teksti ovat samanarvoisia alkuperäistekstejä; kyseessä ei ole suomenkielinen käännös, jonka virheellisyyden vuoksi voitaisiin vedota englanninkieliseen tekstiin.

18 6. MUUT TALOUDELLISTA TOIMINTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 6.1. Maksut ja pääomanliikkeet Kumppanuus- ja yhteistyösopimus kattaa periaatteessa kaikki maksut ja pääomanliikkeet. Osapuolet takaavat toisilleen suosituimmuuskohtelun koskien juoksevia maksuja, pääomanliikkeitä sekä maksumenetelmiä. Tavaroiden, palveluiden ja henkilöiden liikkumiseen liittyvät juoksevat maksut voidaan sopimuksen mukaan suorittaa vaihdettavissa valuutoissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi tytäryritysten avainhenkilöiden liikkumiseen liittyvät maksut. (Korhonen 1995 a: 27.) Suorien investointien muodossa tapahtuva pääomien liike on PCA-sopimuksen mukaan pääsääntöisesti vapaata. Suorat investoinnit tulee kuitenkin suorittaa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen investointeja koskevien artiklojen mukaisesti. Sopimuksessa taataan myös tehtyjen investointien siirto ulkomaille, mukaan lukien esimerkiksi takavarikoinnista tai kansallistamisesta johtuvat korvaukset. Suorien investointien on tähdättävä pitkäaikaisten taloussuhteiden luomiseen kohdeyrityksen kanssa, esimerkiksi antamalla mahdollisuuden vaikuttaa tehokkaasti yrityksen johtamiseen. Suora investointi kattaa tässä tarkoituksessa perustetut ja hankitut täysinomistetut yritykset ja niiden laajennukset, osakkuudet sekä vähintään viideksi vuodeksi myönnetyt luotot. (PCA 52 ; Korhonen 1995 a: 27.) Venäjän sallitaan kuitenkin edelleen soveltaa rajoituksia Venäjällä vakituisesti asuvien suoriin investointeihin ulkomaille (PCA 52 3 kohta). Tämä on ymmärrettävää, kun tarkastellaan Venäjän talouden tilaa viime vuosina; valuuttapako ulkomaille on ollut yksi Venäjän talouden suurimmista ongelmista. Lähitulevaisuudessa valuutanvientisäännöksiä tullaankin todennäköisemmin entisestään kiristämään. Osapuolet sitoutuvat olemaan ottamatta käyttöön uusia pääomanliikkeitä koskevia rajoituksia viiden vuoden siirtymäajan sopimuksen voimaantulosta kuluttua umpeen. Ennen sitä on voimassa MFN-periaate; voimassa olevat rajoitukset eivät saa olla tiukempia toiselle osapuolelle, kuin ne olisivat mille tahansa kolmannelle maalle. Viiden vuoden jälkeen voidaan turvautua poikkeuksellisissa oloissa pääomanliikkeitä koskeviin enintään kuuden kuukauden pituisiin suojatoimiin, mikäli pääomanliikkeet aiheuttavat vakavia vaikeuksia valuutta- tai rahapolitiikan toteutumiselle. (PCA kohta.)

19 Pääomien liikkeet ovat myös osana kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen yhteistyöalueita. Tavoitteena on luoda Venäjälle tehokas pääomien liikkeitä koskeva säädösjärjestelmä. Samalla pyritään luomaan yhteyksiä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden viranomaisten ja Venäjän viranomaisten välille. (PCA 83.) 6.2. Kilpailu ja valtiontuet Kumppanuus- ja yhteistyösopimus kieltää yksittäisiä yrityksiä suosivan suoran vientituen antamisen. Sopimus sisältää lisäksi joitakin yleisiä kilpailurajoituksia koskevia artikloja. Sopimus ei kuitenkaan velvoita Venäjää ottamaan käyttöön Euroopan unionin kilpailurajoituksia koskevia säädöksiä vastaavaa lainsäädäntöä. Osapuolten on vain toimittava poistaakseen tai korjatakseen kauppaan vaikuttavien kilpailurajoitusten tai valtion apujen poistamiseksi. Kolmen vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta yhteiskomitea määrittelee kilpailua vääristävät avustukset ja muut tuet, ja nämä avustukset tulisi sen jälkeen poistaa. Tämän lisäksi osapuolten on säädettävä ja otettava käyttöön kilpailulainsäädäntö, sekä pidättäydyttävä valtiontuista, mutta Venäjän ei tarvitse seurata lainsäädännössään Euroopan unionin käytäntöä. Syynä tähän lienee se, ettei EU:ssa tällä hetkellä ole mahdollisuuksia ryhtyä arvioimaan Venäjän kilpailulainsäädännön riittävyyttä ja toimivuutta Venäjän ja EU:n välisen kaupan kannalta. (Peers 1995: 842; Korhonen 1995 a: 28.) Kilpailulainsäädäntöä koskevaa PCA-sopimuksen osaa on kritisoitu EU:n piirissä. EU:n talous- ja sosiaalikomitea toteaa lausunnossaan (1995: 26), että keskisen Itä-Euroopan maiden kanssa solmittuihin Eurooppa-sopimuksiin verrattuna PCA-sopimuksen määräykset ovat niin pehmeitä ja heikosti sitovia, että on epätodennäköistä, että sopimusosapuolet tai EU-yritykset voisivat niihin vedota Henkisen omaisuuden ja teollisuusoikeuksien suoja Venäjän tulee viiden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta nostaa henkisen omaisuuden ja teollisuusoikeuksien sekä kaupallisen omaisuuden suojan taso Euroopan unionin säädöksiin verrattavalle tasolle. Venäjän on tuolloin myös liityttävä sopimuksessa lueteltuihin Euroopan unionin jäsenvaltioiden vahvistamiin kansainvälisiin sopimuksiin. Henkisellä omaisuudella tarkoitetaan mm. tekijänoikeuksia, malleja, patentteja sekä tavara- ja palvelumerkkejä. Ennen viiden vuoden määräajan umpeen kulumista

20 Venäjän on sovellettava Euroopan unionin yrityksiä kohtaan samaa kohtelua kuin mitä tahansa kolmatta maata kohtaan kahdenvälisten sopimusten puitteissa. (PCA 54 ; PCA liite 10.)

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/EG/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/EG/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/EG/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat BELGIAN KUNINGASKUNTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, HELLEENIEN TASAVALTAA, ESPANJAN KUNINGASKUNTAA, RANSKAN

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

YRITYSKYSELY EU:N VAPAAKAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUISTA USA:N JA JAPANIN KANSSA

YRITYSKYSELY EU:N VAPAAKAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUISTA USA:N JA JAPANIN KANSSA YRITYSKYSELY EU:N VAPAAKAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUISTA USA:N JA JAPANIN KANSSA Euroopan unioni on aloittelemassa neuvotteluita kaupan vapauttamisesta USA:n ja Japanin kanssa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2004 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2004 N:o 67 68 SISÄLLYS N:o Sivu 67 Laki Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.1.2016 COM(2016) 18 final ANNEX 3 PART 1/4 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä SADC:n talouskumppanuussopimusvaltioiden

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMIS- JA KAUPANESTEKYSELY

KANSAINVÄLISTYMIS- JA KAUPANESTEKYSELY KANSAINVÄLISTYMIS- JA KAUPANESTEKYSELY Vastausohjeita: Aluksi pyydämme teitä täyttämään yritystänne koskevia tietoja. Tämän jälkeen kysely on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tiedustelemme yrityksenne

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ ETELÄ-AFRIKAN TASAVALLAN VÄLINEN KAUPPAA, KEHITYSTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA SOPIMUS

EUROOPAN YHTEISÖN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ ETELÄ-AFRIKAN TASAVALLAN VÄLINEN KAUPPAA, KEHITYSTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA SOPIMUS N:o 68 593 EUROOPAN YHTEISÖN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ ETELÄ-AFRIKAN TASAVALLAN VÄLINEN KAUPPAA, KEHITYSTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA SOPIMUS 594 N:o 68 BELGIAN KUNINGASKUNTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

ILMOITA KAUPANESTEESTÄ

ILMOITA KAUPANESTEESTÄ ILMOITA KAUPANESTEESTÄ Vastausohjeita: Kohdissa 1-13 luetellaan yleisimpiä yritysten kohtaamia kaupan ja investointien esteitä estetyypeittäin luokiteltuina. Kuvailkaa yrityksenne kohtaama kaupaneste merkitsemällä,

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293 EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Yhteisön säädösten mukauttaminen Bulgarian tasavallan ja Romanian

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1 T AEO Authorised Economic Operator Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus AEO-toimijapäivä 1 1) AEO-ohjelmien vertailu teoriassa TUNNUSTAMISEN VAIHEET - hakemus-, arviointiprosessi, kriteerit ja edut

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.1.2001 KOM(2001) 19 lopullinen 2001/0022 (ACC) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden Euroopan unionina toimivien jäsenvaltioiden sekä Slovenian

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.3.2016 COM(2016) 156 final 2016/0085 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta linja-autoilla harjoitettavasta satunnaisesta kansainvälisestä

Lisätiedot

YHTEISET JULISTUKSET. Yhteinen julistus sopimuksen 22 ja 29 artiklasta

YHTEISET JULISTUKSET. Yhteinen julistus sopimuksen 22 ja 29 artiklasta 521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Erklärungen Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 YHTEISET JULISTUKSET Yhteinen julistus sopimuksen 22 ja 29 artiklasta Sopimuspuolet ilmoittavat, että 22 ja 29

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2015 COM(2015) 186 final 2015/0097 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka SOPIMUS VIRON TASAVALLAN HALLITUKSEN JA SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ YHTEISTYÖSTÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEN, NIIHIN VARAUTUMISEN JA PELASTUSTOIMINNAN ALALLA Viron tasavallan hallitus ja Suomen

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.2.2015 COM(2015) 48 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tietyn kolmannen maan antaman lainsäädännön ekstraterritoriaalisen soveltamisen

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Vientilupamenettelyt

Vientilupamenettelyt Neuvoston asetus (EU) N:o 833/2014 (3) On aiheellista rajoittaa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 mukaisesti ja rajoittaa tiettyjen niihin liittyvien

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010 Kyösti Siponen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomen elintarvikeviennin osuus = 0,16 % koko maailman elintarvikkeiden viennistä World Trade

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS Lisenssisopimus 1 (5) REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS 1 OSAPUOLET Tämä lisenssisopimus ( Sopimus ) on tehty seuraavien osapuolten välillä: 1. Trainer4You Revolution Oy, y-tunnus 2623516 6, Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistyksen Eettiset Säännöt

Suomen Franchising-Yhdistyksen Eettiset Säännöt Suomen Franchising-Yhdistyksen Eettiset Säännöt Näitä Suomen Franchising-Yhdistys ry:n Eettisiä Sääntöjä sovelletaan vuoden 2009 alusta lähtien. Yhdistyksen franchise-antajina toimivat jäsenet sitoutuvat

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 EU ja verotus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 Yleistä EU-veropolitiikan voi jakaa kahteen osaan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinomaisessa toimivallassa Välillinen: vaikuttaa tavaroiden,

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 9.10.2014 2014/0279(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Ukrainasta peräisin oleviin tavaroihin

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0192 (NLE) 10653/16 PECHE 242 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak.

Lisätiedot

YRITYS EUROOPASSA. SUB Göttlngen 204 927 96X 96 A 23472 * * * EU-KAUPAN TIETOPAKETTI SUOMALAISELLE LIIKKEENJOHDOLLE

YRITYS EUROOPASSA. SUB Göttlngen 204 927 96X 96 A 23472 * * * EU-KAUPAN TIETOPAKETTI SUOMALAISELLE LIIKKEENJOHDOLLE YRITYS EUROOPASSA SUB Göttlngen 204 927 96X 96 A 23472 * * * EU-KAUPAN TIETOPAKETTI SUOMALAISELLE LIIKKEENJOHDOLLE SISÄLTÖ 1. LUKIJALLE 2. EU:N TAUSTAT 11 3. EU SUURTEN HAASTEIDEN EDESSÄ 14 4. EU-MAAT

Lisätiedot

Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi?

Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi? Esityksen sisältö Mikä CN-nimikkeistö on? Mihin sitä käytetään? Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi? 1.11.2011 Tulli CN-nimikkeistö 1 Harmonisoitu

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...

Lisätiedot

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen.

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen. NEUVOTTELUTULOS VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI 1.2.2017-31.1.2018 1. Keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus ja

Lisätiedot

NEUVOTTELU JA SOPIMUSPROSESSI VENÄJÄLLÄ EAST-RISK MANAGEMENT 1

NEUVOTTELU JA SOPIMUSPROSESSI VENÄJÄLLÄ EAST-RISK MANAGEMENT 1 NEUVOTTELU JA SOPIMUSPROSESSI VENÄJÄLLÄ EAST-RISK MANAGEMENT 1 GK RF (= Venäjän Federaation Siviilikaari) SOPIMUS on välipuheita siviilioikeuksien ja velvollisuuksien synnyttämiseksi, muuttamiseksi ja

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

U R H E I L I J A S O P I M U S

U R H E I L I J A S O P I M U S U R H E I L I J A S O P I M U S Sopimuksen tausta ja tavoitteet Suomen Ilmailuliitto ry (jäljempänä SIL ) ja (SIL:n jäsenmaksun maksanut jäsen, jäljempänä Urheilija, molemmat yhdessä jäljempänä Osapuolet

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA-BoS-15/106 FI Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. +

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen

Lisätiedot

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia T-35/01 Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Polkumyynti Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottaminen Kiinasta peräisin olevat elektroniset vaa'at Markkinatalouden

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ

PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ 1088 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - Protokoll und Zusatzprotokoll in finnischer Sprache (Normativer Teil) 1 von 6 PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN JA SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot