Maalimiesten koulutusohje

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maalimiesten koulutusohje"

Transkriptio

1 Maalimiesten koulutusohje Sisällys 1. SPL maalimieskoulutuksen motto Maalimiesoppilaiden kartoitus ja maalimiesoppilaaksi tuleminen Maalimiesoppilasmateriaalin kartoitus Oppilaaksi hyväksyminen Hakeminen maalimieskoulutukseen Maalimieskoulutus Varustus Aineisto II-vuosikurssi lisäksi: Koulutusmaalimiehen johdolla tapahtuva itsensä kehittäminen ja harjoittelu Kevätleiri Kevätleirin teoriakoe SPL henkisyys Kevätleirin käytännön harjoittelu Kevätleirin maalimieskouluttajien palaute Koulutusleirille Koulutusleiri Viikko-ohjelma Valmistelevan tehtävän purku Teoriakoe I-vuosikurssin esittäytyminen Suullinen kuulustelu Kurssisiirto 1 vsk:lta 2 vsk:lle ja 2 vsk:lta 3 vsk:lle Loppuviikko koulutusleirillä Koeliikkeet Hengenkohotussauna Palaute koulutusleiriltä Loppukoe Loppukokeeseen pääseminen Maalimiesraati... 9

2 3.5.3 Loppukokeen osuudet Loppukokeen arvostelu ja pätevöiminen Maalimieskaste Pallipes-henki Maalimieskasteen ohjelma on pääpiirteissään: Maalimiesstatuksen säilyminen SPL-maalimiehen näyttökoe Määritelmät ja tasot Maalimiesten määritelmät SPL maalimiehen määritelmä SPL harjoitusmaalimiehen määritelmä SPL koemaalimiehen määritelmä Vuosikurssien tasot I-vsk:lle pääsyvaatimukset I-vsk:n tavoite ja osaaminen I-vsk:n suorittaminen ja II-vsk:lle siirtäminen II-vsk:lle pääsyvaatimukset II-vsk:n tavoite ja osaaminen II-vsk:n läpäiseminen ja III-vsk:lle siirtäminen vsk:n pääsyvaatimukset III-vsk:n tavoite ja osaaminen Kouluttajat Ohjaajakouluttaja Maalimieskouluttajat I-vsk:n kouluttajat II-vsk:n kouluttajat III-vsk:n kouluttajat Tutor Dokumentointi Sanktiot ja koulutuksesta pois sulkeminen Varoitus Maalimieheksi sopiva henkilö Maalimiesopintojen edistyminen... 18

3 1. SPL maalimieskoulutuksen motto SPL maalimieskoulutus perustuu visioon kouluttaa ihmisiä kouluttamaan lisää ihmisiä kouluttamaan saksanpaimenkoiria. On erittäin tärkeää huomioida, että SPL maalimieskoulutuksen esisijaiset arvot ovat - Saksanpaimenkoirajalostuksen tukeminen - 2-viettisyys - ihmisten opettaminen - SPL-henkisyys 2. Maalimiesoppilaiden kartoitus ja maalimiesoppilaaksi tuleminen 2.1 Maalimiesoppilasmateriaalin kartoitus Alaosaston koulutusmaalimiehen tulee jatkuvasti kartoittaa potentiaalista materiaalia maalimiesoppilaiksi. Maalimiesverkoston jatkuva kasvattamisen on oltava yksi hänen tärkeimmistä tehtävistään. Oppilaaksi soveltuvalla henkilöllä tulee olla seuraavat ominaisuudet: - Oppimishaluinen ja kykyinen - Ryhmätyöskentelykykyinen - SPL-henkinen - Kehitettävissä oleva motoriikka - Omistuksessa oleva saksanpaimenkoira - Ohjattava harjoituskoira Koulutusmaalimiehen tehtävänä on innostaa ja kouluttaa potentiaalisia henkilöitä siten, että he kykenevät kehittämään omia taitojaan ja valmiuksiaan tähtäimenään pätevöinti SPL-harjoitusmaalimieheksi tai SPLmaalimieheksi. Koulutusmaalimies ehdottaa alaosaston johtokunnalle henkilön ottamista maalimiesoppilaaksi. Lisäksi koulutusmaalimiehen tehtävänä on esittää alaosaston johtokunnalle oppilaiden lähettämistä koulutusleirille. Leirille lähetettävien oppilaiden tulisi olla vähintään sillä tasolla, että he kykenevät läpäisemään sen vuosikurssin, jolle heidät lähetetään. 2.2 Oppilaaksi hyväksyminen Alaosaston johtokunta hyväksyy henkilöt maalimiesoppilaiksi ja ilmoittaa heidät koulutusmaalimiehen esityksestä koulutusleirille. Ellei alaosastossa ole koulutusmaalimiestä on alaosaston johtokunnan tehtävänä potentiaalisen oppilasmateriaalin kartoittaminen ja asianmukaisen koulutuksen järjestäminen. Johtokunnan tulee myös mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan tukea ja auttaa oppilaita varusteiden hankinnassa ja leirikustannusten kattamisessa. Koulutusmaalimies ja alaosaston johtokunta voivat perua ilmoittamansa maalimiesoppilaan lähettämisen koulutusleirille vain, mikäli siihen on erittäin pätevät perusteet. 2.3 Hakeminen maalimieskoulutukseen Maalimiesoppilaan tulee etsiä itselleen koulutusmaalimies, jonka alaisuudessa maalimiesoppilaan tulee säännöllisesti harjoitella. Noin vuoden maalimiesharjoittelun jälkeen maalimiesoppilaalle voidaan hakea osallistumisoikeutta SPL ry:n maalimieskoulutukseen. Maalimiesoppilaan SPL-maalimieskoulutukseen hakemisen suorittaa alaosasto ja hakemuksen allekirjoittaa alaosaston puheenjohtajan lisäksi koulutusmaalimies. Jos maalimiesoppilaan koulutukseen hakemisen tekee jokin virkalaitos, niin hakemuksen tekee virkalaitos ja sen allekirjoittaa virkalaitoksen edustajan lisäksi myös kyseisen oppilaan koulutusmaalimies.

4 Hakemus maalimieskoulutukseen tehdään aina kirjallisena käyttäen voimassa olevaa SPL:n maalimieskoulutuksen hakemuslomaketta. Hakemukseen tulee liittää aina myös kuitti suoritetusta koulutusmaksusta. 3. Maalimieskoulutus Koulutuksessa tulee ottaa huomioon, että maalimiesten ja maalimiesoppilaiden yhtenä tärkeimmistä tehtävistä on tiedon levittäminen ja ihmisten kouluttaminen alaosastoissa. Näin ollen oppilaiden koulutuksellisiin valmiuksiin ja ihmissuhdetaitoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Erityisesti painotetaan suhtautumista ohjaajiin, muihin maalimiehiin ja maalimiesoppilaisiin sekä kasvattajiin. On tärkeää kertoa myös Saksanpaimenkoiraliiton eri osista sekä niiden tehtävistä ja merkityksestä rodunjalostuksen kannalta. SPL maalimieskoulutus koostuu viidestä osasta 1. Alaosastoissa tapahtuva maalimiesoppilaiden kouluttaminen ja maalimiesten jatkokouluttaminen. SPL:n maalimieskoulutus ja harjoittelu tapahtuu pääsääntöisesti oppilaiden omissa alaosastoissa heidän oman koulutusmaalimiehen avustuksella. 2. SPL:n järjestämä kevätleirillä tapahtuva maalimiesoppilaiden ja kilpailumaalimiesten kouluttaminen 3. SPL:n järjestämä koulutusleirillä tapahtuva maalimiesoppilaiden kouluttaminen. 4. SPL maalimiesten näyttökoe. 5. SPL maalimiesten jatkokoulutus. Maalimiesoppilaita opetetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti - koulutuksen on oltava oppilaiden tason mukaista eli ei liian vaikeaa tai ei liian helppoa. Kevätleirillä kartoitetaan oppilaiden taso ja evästetään oppilaille kotitehtävät, jotta voidaan varmistaa kesän koulutusleirin oppilasryhmien olevan tasoltaan samalla viivalla. - kevätleirillä ja koulutusleirillä ennen vuosikurssisiirtoja oppilaiden tasoa testataan vain sen verran, että oppilaan taso löydetään. Tämän jälkeen koulutus muuttuu opettavaksi, jossa oppilaan annetaan yrittää itsenäisesti, mutta harjoitusta ja oppilasta autetaan kouluttajien toimesta aina tarvittaessa. Tarvittaessa kouluttajat siirtyvät maalimiehen rooliin. 3.1 Varustus Oppilaat tarvitsevat kevät- ja koulutusleirillä: - Suojahaalarit - Suojahiha - Riittävä määrä päällisiä - Pamppu - Piiska - Rätti nuoria koiria varten - Tolppaliina jne. mahdollisia lisätarvikkeita - Harjoituskoira tarvittavine välineineen Aineisto I-vuosikurssi: I-vsk:n tulee valmistautua koulutukseen seuraavien materiaalien avulla I-vsk:n vaatimusten osalta

5 - Suojelukoira - Raiserkooste - Tällä pääset alkuun paketti - SPL maalimieskoulutuksen teoria -paketti II-vuosikurssi lisäksi: II-vsk:n tulee valmistautua koulutukseen seuraavien materiaalien avulla II-vsk:n vaatimusten osalta - Suojelukoira - Raiserkooste - Tällä pääset alkuun paketti - SPL maalimieskoulutuksen teoria -paketti - BH-koeohjesääntö - IPO-koeohjesääntö - Jalostustarkastusohjesääntö - Koemaalimiestoimintaohjeet - Suojelukokeen järjestämisohjesääntö 3.2 Koulutusmaalimiehen johdolla tapahtuva itsensä kehittäminen ja harjoittelu Koulutusmaalimiehen johdolla jatkuva itsensä kehittäminen ja harjoittelu alaosaston harjoituksissa ovat edellytys menestyksekkäälle oppilasuralle. Koulutusleirillä ei ole mahdollisuutta kouluttaa kaikkia virheitä pois. Leirillä kyetään ainoastaan antamaan suuntaviivoja ja yksittäisiä neuvoja sekä selventämään asioita. Lisäksi oppilaiden tulee kehittää omia valmiuksiaan myös apuohjaajana ja koiranohjaajana tavoitteenaan osallistua IPO-kokeeseen. Edelleen on tärkeää, että maalimiesoppilaat osallistuvat SPL:n järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin. Itseopiskelu olemassa olevasta materiaalista ja liiton julkaisuista on perusedellytys. Kokeiden ja tapahtumien järjestelyissä mukana olemalla voivat maalimiesoppilaat lisäksi saada kokemusta tapahtumien järjestelyistä ja kokonaiskulusta. Samalla he saavat arvokasta oppia ryhmätyöskentelyn periaatteista ja voivat luoda suhteita myös niihin harrastajiin, jotka eivät aktiivisesti harrasta suojelua. Tällöin kaksisuuntainen tiedonvaihto ja oppiminen ovat mahdollista. 3.3 Kevätleiri Kevätleiri (3vrk) on pakollinen osa SPL ry:n maalimieskoulutusta. Maalimiesoppilaan on mahdollista osallistua SPL-koulutusleirin maalimieskoulutukseen vain suoritettuaan saman vuoden kevätleirin. Jos oppilaalla on ollut pätevä syy kevätleiriltä poissaoloon, tulee hänen ilmoittaa maalimiestoimikunnalle kirjallisesti poissaolonsa syy ja esittää oma tasonsa maalimiestoimikunnan nimeämälle SPL-maalimiehelle kevään aikana. Maalimiestoimikunta voi tällöin poikkeustapauksessa antaa oppilaalle osallistumisoikeuden kesän koulutusleirille. Jokaisen oppilaan on tuotava kevätleirille mukaan vähintään yksi harjoituskoira. Maalimieskouluttajat voivat velvoittaa oppilaan tekemään valmisteleva tehtävän ennen kevätleiriä Kevätleirin teoriakoe Kevätleirin alussa pidetään maalimiesoppilaille vuosikurssikohtainen teoriakoe. Teoriakokeen tarkoituksena on antaa maalimieskouluttajille kuva oppilaan teoriaosaamisen tasosta.

6 3.3.2 SPL henkisyys Yksi pääkriteeri SPL maalimieskoulutuksessa on SPL henkisyys, jotta ihmisten tieto- ja taitotason jatkuva kehittäminen mahdollistetaan ja pystytään tukemaan saksanpaimenkoiran jalostustyötä. SPL henkisyys: - Saksanpaimenkoira, ja sen jalostuksen ja rodun käyttö-/ominaisuuksien vaaliminen - Ihmisten kouluttaminen kouluttamaan 2-viettisiä koiria - sitoutuu kouluttamaan seuraajan - sitoutuu tuottamaan tietoa ja auttamaan Saksanpaimenkoirakasvattajille - sitoutuu SPL:n alaosaston toimintaan - sitoutuu kouluttamaan saksanpaimenkoiria - sitoutuu ensisijaisesti SPL:n tilaisuuksissa kouluttajana toimimiseen - avoin tiedon jakaminen - maalimieskoulutuksen historian tunteminen ja kunnioittaminen - Kevätleirillä aloitussaunassa 1. osa laitetaan keskustelutyyppisesti oppilaat miettimään mitä SPL henkisyys on valmisteleva tehtävä - Koulutusleirillä henkikouluttaja 1:llä, o luento/keskustelutilaisuus, puretaan valmistelevat tehtävät 1:ltä 2:lle ja maalimiehille heti koulutusleirin ryhmienjaon jälkeen. Samalla 1. vsk:n esittelytilaisuus, johon pätevöityjen maalimiesten on osallistuttava SPL henkisyyden ja SPL:n maalimieskoulutuksen historia Kevätleirillä pidetään vapaamuotoinen SPL henkisyyttä ja SPL:n maalimieskoulutusta koskeva keskustelutilaisuus oppilaiden kanssa esim. saunan yhteydessä. Tilaisuuden vetää vanhempi maalimies tai 1. vsk:n henkikouluttaja Kevätleirin käytännön harjoittelu Kevätleirillä keskitytään käytännönharjoituksiin, jotka oppilas suunnittelee ennen harjoitusta, toteuttaa ja purkaa harjoituksen jälkeen. Vaikka kevätleiri onkin ensisijaisesti oppilaiden tasonmittaukseen keskittyvää, niin maalimieskouluttajat siirtyvät välittömästi saatuaan oppilaan tason selvillä opettamaan ja kehittämään oppilaan tietoja ja taitoja. Tarvittaessa maalimieskouluttajat näyttävät itse mallisuorituksia Kevätleirin maalimieskouluttajien palaute Maalimieskouluttajat antavat maalimiesoppilaalle palautteen, miten hänen tulee valmistautua kesän koulutusleiriä varten. Oppilaan tulee toimittaa tämä palaute omalle koulutusmaalimiehelleen Koulutusleirille Maalimieskouluttajat valitsevat kevätleirin teoriakokeen ja käytännön taitojen perusteella maalimiesoppilaat kesän koulutusleirille. Kevätleiriltä maalimieskouluttajien päätöksen mukaan oppilaat voivat jatkaa maalimieskoulutusta - seuraavana vuonna kevätleirillä, kun oppilas ei vielä ole saavuttanut tasoa, joka täyttää I-vsk:n pääsyvaatimukset - koulutusleirille I-vuosikurssille, kun oppilas on saavuttanut vähintään tason, joka täyttää I-vsk:n pääsyvaatimukset

7 - koulutusleirille II-vuosikurssille, kun oppilas on osallistunut vähintään kerran koulutusleirille maalimiesoppilaana ja on saavuttanut vähintään tason, joka täyttää II- vuosikurssin pääsyvaatimukset Valmisteleva tehtävä koulutusleirille Maalimieskouluttajat antavat oppilaille valmistelevan tehtävän. Tehtävä voi käsittää sekä SPL henkisyyttä sisältävän aiheen, että kyseisen oppilaan kehittymisen kannalta tärkeän aiheen. 3.4 Koulutusleiri Koulutusleirin maalimieskoulutukseen saavat osallistua kevätleirillä osallistumisoikeuden saavuttaneet oppilaat. Oppilaat ilmoittautuvat leiriohjeen mukaan Viikko-ohjelma Koulutusleirillä maalimieskouluttajina toimivien maalimiesten tulee esittää SPL-Maalimiesten koulutusohjeen vaatimukset täyttävä koulutussuunnitelma ja viikko-ohjelma SPL:n koe- ja koulutustoimikunnalle vähintään kaksi kuukautta ennen leirin alkamista. Liitteenä esimerkkiviikko-ohjelmat. Viikko-ohjelma jaetaan koulutusleirin aluksi oppilaille ja se on koulutusleirillä kaikkien nähtävissä ilmoitustaululla Pääpainopistealueiden valinta Maalimieskouluttajat yhdessä tutorin kanssa kokoontuvat ja päättävät 2 4 pääpainopistealuetta, joita maalimieskoulutuksessa koulutusleirillä painotetaan. Pääpainopistealueiden valinta on tärkeää, koska viikko on lyhyt aika ja täytyy keskittyä muutamaan pääasiaan, jotka ajetaan läpi ja iskostetaan oppilaille. Vuosittain painopisteet päätetään kevätleirin ja aiemman leirillä olevista oppilaista saadun kokemuksen perusteella. Pääpainopistealueet voivat olla esimerkiksi harjoituksen vaiheet, korkea vietti ja viettitasapaino. SPL henkisyys on aina yksi koulutuksen pääpainopistealuista Valmistelevan tehtävän purku Oppilaiden valmistelevia tehtäviä käytetään myös muiden oppilaiden koulutuksessa hyväksi. Oppilaat purkavat valmistelevat tehtävänsä toisilleen ja varautuvat esittämään I-vsk:n esittäytymisessä pätevöidyille maalimiehille lyhyen esityksen valmistelevien tehtävien pohjalta Teoriakoe Viikko-ohjelmaan sisältyy aina koulutusleirin alussa oleva teoriakoe, jonka hyväksytty suorittaminen on koulutukseen pääsykriteeri. Teoriakoe tehdään tasovaatimusten pohjalta maalimieskouluttajien toimesta. Jos oppilas ei suorita teoriakoetta hyväksytysti, niin hänellä ei ole oikeutta jatkaa kyseisellä koulutusleirillä maalimiesoppilaana ja hän joutuu siirtymään johonkin muuhun koulutusryhmään I-vuosikurssin esittäytyminen Ensimmäisen vuosikurssin oppilaat esittäytyvät maalimiehille heti leirin alkuinfon jälkeen. Oppilaat voidaan velvoittaa pitämään ryhmätyönä lyhyt esitys esim. SPL henkisyydestä tai SPL:n maalimieskoulutuksen historiasta Suullinen kuulustelu II-vuosikurssin oppilaille järjestetään suullinen kuulustelu, ns. hiljaisten miesten ilta. Suullisessa kuulustelussa oppilaan tulee vastata teoriakysymykseen suullisesti pätevöidyille SPL-maalimiehille.

8 3.4.6 Kurssisiirto 1 vsk:lta 2 vsk:lle ja 2 vsk:lta 3 vsk:lle Kurssisiirroista päättäminen toteutetaan siten, että tutor kutsuu maalimieskouluttajat siirtoasioiden läpikäyntiin. Epäselvissä tapauksissa maalimieskouluttajat kutsuvat tutorin katsomaan maalimiesoppilaan tekemää harjoitusta/tekemiä harjoituksia Kurssisiirrot koulutusleirillä Päätös siirrosta tehdään koulutusleirin toisen päivän iltana ja päätökset tiedotetaan oppilaille koulutusleirin 4. aamuna Oppilaan siirtämisestä I-vsk:lta II-vsk:lle päättävät I-vsk:n maalimieskouluttajat. Kouluttajat esittävät siirtopäätöksensä ja perustelunsa tutorille. Epäselvissä tapauksissa päätöksen siirrosta tekee tutor. Oppilaan siirtämisestä II-vsk:lta III-vsk:lle päättävät II- ja III-vsk:n maalimieskouluttajat. Kouluttajat esittävät siirtopäätöksensä ja perustelunsa Tutorille. Epäselvissä tapauksissa päätöksen siirrosta tekee tutor Kurssisiirto 1 vsk:lta 2 vsk:lle koulutusleirin lopuksi Maalimieskouluttajat voivat nostaa koulutusleirin lopuksi I-vuosikurssin oppilaan II-vuosikurssille, jolloin oppilas osallistuu II-vsk:lle tullessaan seuraavan kerran kevätleirille. Päätöksen kurssisiirrosta tekevät I-vsk:n maalimieskouluttajat esittämällä siirtopäätöksensä ja perustelunsa tutorille Vuosikurssisiirron evääminen SPL henkisyyden puutteen vuoksi SPL henkisyyden mittaaminen on yksi siirtokriteeri, jos kouluttajat evää siirron SPL henkisyyden puutteen vuoksi, tulee kouluttajien olla yhteydessä sekä maalimiesoppilaan koulutusmaalimieheen, että tutoriin. Päätös eväämisestä SPL henkisyyden puutteen vuoksi tehdään koulutusmaalimiehen kuulemisen jälkeen aina tutorin kanssa Loppuviikko koulutusleirillä I- ja II-vuosikurssi Kesken koulutusleiriviikkoa tehtyjen kurssisiirtojen jälkeen koulutuksessa ei enää testata oppilaiden tasoa, vaan keskitytään opettamaan oppilaille mahdollisimman paljon III-vuosikurssi Kolmosvuosikurssin oppilaat suorittavat loppuviikon harjoittelun pääosin koulutusleirin eri suojelukoulutusryhmissä. III-vsk:n maalimieskouluttajat sopivat suojeluryhmiä vetävien maalimiesten kanssa III-vsk:n vierailuista ja suojeluryhmiä vetävät maalimiehet varaavat ryhmistään oppilaille harjoituskoirat SPL henkisyys ja SPL:n maalimieskoulutuksen historia SPL henkisyys ja SPL:n maalimieskoulutuksen historia on yksi kiinteä osuus koulutusleiriä ja se järjestetään kaikille maalimieskoulutuksen vuosikursseille iltatapahtumana Koeliikkeet Koeliikeosuus on yksi kiinteistä osista koulutusleiriä. Koeliikkeiden harjoittelussa keskitytään koemaalimiehen motoriikkaan ja harjoitellaan pääosin loppukokeessa olevia koeliikkeitä Hengenkohotussauna III-vuosikurssi pitää loppukoetta edeltävänä iltana hengenkohotussaunan, johon kutsutaan III-vsk:n maalimieskouluttajat, sekä yksi III-vuosikurssin maalimieskouluttajien valitsema ja kysymä vanhempi

9 maalimies kertomaan SPL maalimiesten perinteistä. Tapahtuman tarkoituksena on vapaamuotoinen SPLmaalimiesten perinteiden avaaminen loppukokeen kynnyksellä oleville maalimiesoppilaille Palaute koulutusleiriltä Oppilaalle annetaan maalimieskouluttajien toimesta aina palaute. Mikäli oppilas ei pätevöidy tai hän ei läpäise koulutusta maalimieskouluttajien tehtävänä on kannustaa oppilasta jatkamaan ja edelleen kehittämään itseään yhdessä alaosaston koulutusmaalimiehen kanssa. Oppilaalle tulee selvittää syyt pätevöimättä jättämiselle tai sille, ettei ko. vuonna ollut mahdollista läpäistä kurssia. Samoin hänelle tulee antaa selkeät jatkokouluttautumisohjeet. Maalimieskouluttajien tulee informoida kyseisistä seikoista myös oppilaan koulutusmaalimiestä. 3.5 Loppukoe Loppukokeeseen pääseminen Kolmannen vuosikurssin kouluttajat haastattelevat kaikki III-vsk:n maalimiesoppilaat loppukoepäivän aamuna heti teoriakokeen jälkeen. Tarvittaessa maalimieskouluttajat kutsuvat tutorin mukaan haastatteluun. Maalimieskouluttajat antavat oppilaalle palautteen kuluneesta viikosta. III-vuosikurssin maalimieskouluttajat päättävän koulutusleirin viimeisen päivän aamuna, ketkä III-vuosikurssin oppilaista ovat oikeutettuja osallistumaan loppukokeeseen. Loppukokeeseen oikeutettu oppilas kuitenkin itse päättää onko hän valmis loppukokeeseen. Päästäkseen loppukokeeseen oppilaan on kokonaisuudessaan täytynyt käyttäytyä esimerkillisesti Loppukokeen koeosuuteen pääseminen II-vsk:lta Kakkosvuosikurssin oppilas voi osallistua loppukokeen koeosuuteen koeosuuden kouluttamisesta vastaavan maalimiehen esityksestä tutorin hyväksynnällä Maalimiesraati Tutor ja kolmannen vuosikurssin maalimieskouluttajat päättävät raadin henkilöt, yhteensä 15 pätevöityä SPL-maalimiestä. Näiden 15 valitun maalimiehen tulee nähdä kaikki pätevöintiin vaikuttavat osuudet ja he suorittavat loppukokeen arvostelun ja sitä kautta pätevöitävien valinnan. Raati julkistetaan ennen oppilaiden suullista kuulustelua Loppukokeen osuudet Loppukokeelle valitaan vetäjä, joka juontaa ja vetää loppukokeen. Koeosuuteen valitaan tämän lisäksi koetuomari, joka ohjaa koeosuuden Loppukokeen teoriaosuus Loppukoepäivän aamuna pidetään kaikille III-vsk:n oppilaille teoriakoe. Oppilaan tulee läpäistä loppukokeen teoriaosuus hyväksytysti, jotta oppilas saa oikeuden jatkaa loppukoetta Loppukokeen käytäntöosuus harjoitus Loppukokeen käytännön osuus suoritetaan normaalina suojeluharjoituksena koulutusleirin edessä suoritettavassa loppukokeessa. Maalimiesoppilas käy ohjaajan kanssa läpi harjoituksen tulevan koiran (koiran tulee olla oppilaalle tuntematon, oppilas ei ole saanut tehdä yhtään harjoitusta koiralle aiemmin) tehtävän harjoituksen, jonka oppilas suunnittelee ja jolle oppilas määrittää tavoitteet. Oppilas kertoo ennen harjoitusta julkisesti harjoitussuunnitelman ja suorittaa harjoituksen. Harjoituksen jälkeen oppilas purkaa

10 harjoituksen. Harjoituksen jälkeen pätevöidyillä SPL-maalimiehillä on mahdollisuus esittää oppilaalle harjoituksesta, sen suunnittelusta ja purusta kysymyksiä, joihin oppilaan tulee julkisesti vastata. Tutor ja III-vsk:n maalimieskouluttajat voivat järjestää oppilaille myös toisen käytännön harjoitusosuuden, joka järjestetään oppilaille etukäteen kertomatta ennen varsinaista loppukoetta. III-vsk:n maalimieskouluttajat järjestävät koko 15 henkilön maalimiesraadin katsomaan kyseisiä yllätysharjoituksia Loppukokeen käytäntöosuus koeliikkeet Loppukokeen koeosuuden vastaanottava koetuomari määrittää suoritettavat 2-3 koeliikettä, joiden tulee sisältää vastaanotto ja uudelleenhyökkäys. Suoritettavat koeliikkeet ilmoitetaan oppilaille III-vuosikurssille siirron yhteydessä. Koeosuuteen osallistuvien koirien tulee olla sellaisia, että ne ominaisuuksiensa ja koulutustasonsa puolesta selviävät vähintään hyvällä tasolla loppukokeessa suoritettavista koeliikkeistä. Oppilas voi esittää liikkeen uusimista halutessaan, mikäli liike epäonnistuu. Lopullisen ratkaisun asiasta tekee loppukokeen koeliikkeistä vastaava maalimieskouluttaja Loppukokeen arvostelu ja pätevöiminen Äänioikeuden omaava raati kokoontuu loppukokeen jälkeen ja äänestää aina uusista maalimiehistä. Puheenjohtajana toimii maalimiestoimikunnan vetäjä tai toimikunnan jäsen. Tasatuloksessa oppilas pätevöidään. Raadin jäsenen on äänestäessään pätevöimistä vastaan esitettävä perusteet valinnalleen. Hylkäämisperusteista tehdään kooste, joka saatetaan hylätyn loppukokeeseen osallistujan tietoon, jotta hän osaa keskittyä havaittuihin puutteisiin. Tutor ja kolmosvuosikurssin kouluttajat antavat -, 0, + tai ++ ennen loppukoetta. Nämä ennen loppukoetta annetut äänestysliput jätetään tutorille. Loput raadin 12 maalimiehestä arvostelevat loppukokeen harjoitusosuuden/-osuudet yhdessä + tai -. Kaikki 15 antavat koeliikeosuudesta + tai -. Äänestys suoritetaan suljettuna lippuäänestyksenä tai kättä nostamalla. Loppukokeeseen osallistunut maalimies voidaan pätevöidä SPL-harjoitus- tai SPL-koemaalimieheksi, tai SPLmaalimieheksi. Pätevöinnistä päättää maalimiesraati, jonka se myös kertoo jokaiselle loppukokeeseen osallistuneelle maalimiesoppilaalle henkilökohtaisesti. Mikäli oppilas ei pätevöidy tai hän ei läpäise koulutusta maalimieskouluttajien tehtävänä on kannustaa oppilasta jatkamaan ja edelleen kehittämään itseään yhdessä alaosaston koulutusmaalimiehen kanssa Loppukokeen hylkäyksen perustelut koostetaan Hylkäämisperusteista tehdään kooste, joka saatetaan hylätyn loppukokeeseen osallistujan tietoon, jotta hän osaa keskittyä havaittuihin puutteisiin. Maalimieskouluttajien tulee saattaa kooste tai sen tiedot myös kyseisen oppilaan koulutusmaalimiehen tietoon SPL harjoitusmaalimieheksi pätevöiminen Harjoitusmaalimieheksi pätevöidään oppilas joka saa enemmän tai yhtä paljon plussia kuin miinuksia kouluttajien viikkoarvioinnista ja 12 maalimiehen loppukokeen harjoitusosuuksien arvioinnista yhteensä. Pätevöintikriteerit harjoituspuolella ovat seuraavat: maalimiesoppilas - pystyy itse suunnittelemaan, toteuttamaan ja purkamaan harjoituksen koiran koulutustason löytäen ja sitä eteenpäin vieden. - pystyy motorisesti suorittamaan koiralle ja itselleen turvallisesti harjoituksen

11 - osaa ja uskaltaa kokeilla erilaisia koulutustapoja viedäkseen koulutustasoa eteenpäin. - ymmärtää ja pystyy purussa kertomaan onnistuneet ja mahdollisesti epäonnistuneet yritykset. - pystyy tekemään jatkosuunnitelman koiran koulutustason eteenpäin viemiseksi. - pystyy ohjaamaan ja ohjeistamaan ohjaajaa sekä apuohjaajaa, jotta he pystyvät tukemaan koiraa harjoituksen tavoitteiden saavuttamisessa SPL koemaalimieheksi pätevöiminen Koemaalimieheksi pätevöidään oppilas joka saa enemmän + kuin 15 maalimiehen äänistä koeosuudesta. Pätevöintikriteerit koepuolella: maalimiesoppilas - pystyy suorittamaan koeliikkeet itselleen ja koiralle turvallisesti - pystyy kuormittamaan ja esittämään koiran koetuomarille alaosastokoetasolla - osaa koeohjeen tarvittavalla tasolla (esim. lyönnit jne) SPL maalimieheksi pätevöiminen SPL-maalimieheksi pätevöidään harjoitus- ja koeosion hyväksytysti läpäisseet. Harjoitus- ja koeosio voidaan suorittaa myös eri vuosina, kuitenkin ne tulee suorittaa maksimissaan 3. vuoden kuluessa toisistaan. 3.6 Maalimieskaste Maalimieskasteen suunnittelevat ja järjestävät edellisenä vuonna pätevöidyt maalimiehet. Suunnitelma tulee esitellä III-vuosikurssin kouluttajille viimeistään leiriviikon keskiviikkona. Maalimieskasteesta vastaa III-vuosikurssin kouluttajat. Maalimieskasteen ohjelmaa suunniteltaessa on otettava huomioon myös yleisön viihtyvyys. Ohjelma on suunniteltava siten, ettei se loukkaa kenenkään maailmankatsomusta tai ihmisarvoa. Myös tilaisuuden yleisö on otettava huomioon. Vähimmäisvaatetus on päällä oleva uimapuku tai vastaava Pallipes-henki Pallipes-henkenä toimii vuoden maalimies, joka suorittaa varsinaisen maalimieskasteen. Pesijöinä toimivat kymmenvuotis-taitelijajuhlijaan viettävät maalimiehet Maalimieskasteen ohjelma on pääpiirteissään: - 20-vuotisten esittely - 10-vuotisten esittely - Näytön kautta lopullisen pätevöinnin saavuttaneiden esittely - Vuoden maalimiehen esittely - Harjoitusmaalimiehiksi pätevöitävien esittäytyminen - Maalimiehiksi pätevöitävien esittäytyminen - Vapaamuotoista ohjelmaa - Peseminen - Maalimiesvala, -juoma ja kaste. 4. Maalimiesstatuksen säilyminen SPL-maalimiesstatuksen säilyttää suorittamalla näyttökokeen, jonka osuuksissa tarkastellaan maalimies-, koiran koulutustaitoja, sekä SPL-henkisyyttä käytännössä. Täytettyään kaikki SPL-maalimiehen näyttökokeen osuudet julistetaan maalimies lopullisesti pätevöidyksi. Tämä lopullinen pätevöinti julkistetaan seuraavan pätevöintijuhlan yhteydessä.

12 4.1 SPL-maalimiehen näyttökoe SPL-maalimiehen näyttökoe koostuu neljästä osuudesta: 1. Maalimiehenä kouluttaa vähintäänkin yhdelle saksanpaimenkoiralle suojelusta koulutustunnuksen (viimeistään 2 vuotta pätevöinnistä, esim pätevöidyn tulee täyttää kohta viimeistään ). Jos maalimies on täyttänyt kohdan ennen pätevöintiä, niin näyttökoe todetaan tältä osin hyväksytyksi. 2. Ohjaajana kouluttaa vähintäänkin yhden saksanpaimenkoiran suojelusta koulutustunnuksen (viimeistään 2 vuotta pätevöinnistä, esim pätevöidyn tulee täyttää kohta viimeistään ). Jos maalimies on täyttänyt kohdan ennen pätevöintiä, niin näyttökoe todetaan tältä osin hyväksytyksi. 3. Osallistuttava SPL:n kilpailumaalimieskoulutukseen vähintään kerran pätevöintiä seuraavan kahden vuoden aikana. 4. Oltava käytettävissä jäljentekijänä SPL Suojelun mestaruuskilpailuissa pätevöintivuonna. Jos osallistuu SPL Suojelun mestaruuskilpailuun tai ei pääse järjestäjistä johtuvista syistä jäljentekijäksi, tämän osuuden voi suorittaa myös seuraavana vuonna. Vastaavasti tätä seuraavana vuonna. Jos kaikkina kolmena vuonna on osallistunut SPL suojelunmestaruuskilpailuihin tai on käytettävissä jäljentekijäksi, mutta ei ole päässyt tekemään jälkiä järjestäjistä johtuvista syistä katsotaan tämä osuus suoritetuksi. Osuus katsotaan suoritetuksi, jos on jo aiemmin toiminut jäljentekijänä SPL Suojelunmestaruuskilpailuissa. 5. Määritelmät ja tasot 5.1 Maalimiesten määritelmät SPL maalimiehen määritelmä SPL maalimies: - kouluttaa maalimiesoppilaita alaosastoissa tai koulutusleirillä - voi toimia suojelukokeessa maalimiehenä - osaa kouluttaa koirille ja ohjaajille myös tottelevaisuutta ja jälkeä - osaa toimia ohjaajana ja apuohjaajana - hallitsee koulutuksen teorian moitteettomasti - kykenee mukautumaan erilaisten vieraidenkin koirien ja ohjaajien kanssa työskentelyyn - lukevat koiraa moitteettomasti SPL harjoitusmaalimiehen määritelmä SPL-harjoitusmaalimieheksi pätevöidään henkilö, joka on läpäissyt loppukokeen harjoitusosuuden hyväksytysti läpi. SPL harjoitusmaalimies: - osaa kouluttaa koirille ja ohjaajille myös tottelevaisuutta ja jälkeä - osaa toimia ohjaajana ja apuohjaajana - hallitsee koulutuksen teorian moitteettomasti - kykenee mukautumaan erilaisten vieraidenkin koirien ja ohjaajien kanssa työskentelyyn - lukevat koiraa moitteettomasti SPL koemaalimiehen määritelmä SPL-koemaalimies

13 - pystyy toimimaan vähintäänkin alaosastokokeessa koemaalimiehenä - pystyy motorisesti toimimaan itselleen ja koiralla turvallisesti koemaalimiehenä - osaa koeohjeen ja maalimiesohjeen - pystyy esittämään koiran kokeessa koetuomarille 5.2 Vuosikurssien tasot I-vsk:lle pääsyvaatimukset Oppilas on SPL henkinen. I-vsk:n teoriakoe on läpäistävä, suositus maalimieheltä/alaosastolta/laitokselta tai maalimiestmk:lta. SPL:n oppilailla oltava oma saksanpaimenkoira ja oppilaan tulee olla SPL:n jäsen. Oppilas toimii aktiivisesti maalimiehenä alaosastossa ja oppilaalla on taso, joka vastaa vähintään vuoden maalimiestoimintoja aktiivisesti harjoitelleen tasoa. Maalimieskouluttajien näkemyksen mukaan oppilas kykenee menestyksellisesti osallistumaan seuraavaan koulutusleirin I-vsk:lle. I-vsk:n oppilaan tulee tuntea seuraavat asiat: - Koiran kehityskaudet (Auken materiaali: rodunomaiset piirteet) - otekoulutuksen vaiheet : kiinnikäyminen, hyökkäys, pitäminen, korjaus, kuormitus, haukkuminen, irrotus - Viettilaatikko - vietti: vire, ärsyke, käyttäytyminen, päämäärä, vahvistaminen (miten vahvistetaan) - saalis - aggressio - väistäminen - lauma (ei tarvitse käyttää, täytyy ymmärtää teoriassa) - oppimisteoriat - klassinen oppiminen - instrumentaalinen oppiminen - suojelun yhteydet - SPL:n maalimieskoulutuksen historia ja sen vaiheet I-vsk:n tavoite ja osaaminen Tavoitteena on oppilaiden motivointi tulevaan tehtävään, tieto- ja taitotason kohottaminen kaikilla osaalueilla sekä oppilasmateriaalin kartoittaminen. Lisäksi oppilaille kerrotaan Saksanpaimenkoiraliiton tavoitteista ja keinoista saavuttaa nämä päämäärät. I-vsk:lla harjoittelun pääpaino on ärsykkeiden antamisessa ja koiran toivotun käyttäytymisen vahvistamisessa, sekä otteen tekemisessä. Tavoitteena on saada oppilaan tekeminen sille tasolle, että siitä ei ole koulutustasollisesti eikä fyysisesti vaaraa koiralle I-vsk:n suorittaminen ja II-vsk:lle siirtäminen Oppilas pystyy läpäisemään I-vsk:n ja on siirrettävissä II-vsk:lle, kun I-vsk:n pääsyvaatimusten osaamisen lisäksi - hän on SPL henkinen - hän osaa antaa viettiärsykkeet ja vahvistaa koiran toivottua käyttäytymistä; käytännössä tämä on todennettavissa esim. sillä, että oppilas kykenee tekemään koiralle onnistuneen

14 vietinvaihtoharjoituksen esimerkiksi tolpassa ja että oppilas pystyy löytämään koiran koulutustason ja kouluttamaan koiraa koiran koulutustasolla. - hänellä on positiivinen ja aktiivinen asenne koulutusta kohtaan - I-vsk:n kouluttajien mielestä oppilas kykenee läpäisemään II-vsk:n II-vsk:lle pääsyvaatimukset Oppilas on SPL henkinen. Oppilas läpäisee 2. vsk:n teoriakokeen. Oppilas osaa löytää koiran koulutustason ja kouluttaa koiraa vähintäänkin sen koulutustasolla. Oppilas osaa antaa koiralle ärsykkeitä ja vahvistaa koiran toivottua käyttäytymistä. Maalimieskouluttajien näkemyksen mukaan oppilas kykenee menestyksellisesti osallistumaan seuraavaan koulutusleirin 2. vsk:lle. Toisen vsk:n oppilaan tulee tuntea ja ymmärtää seuraavat asiat: - SPL henkisyys - aggression synty o turhauma o konflikti = viettiristiriita (ymmärrystaso: tuottiko viettiä vai tuhosiko viettiä) o opittu o perimä - pakottaminen o passivoiva o aktivoiva - suojeluharjoituksen vaiheet - aktiivisuuden vahvistaminen - sanasto o patoaminen o ärsykekynnys o kyllääntyvä toimintaspesifinen?? ärsykespesifinen?? - koiratyypin ymmärtäminen (A- ja B-tyyppi) - prässit o viettiprässi o pakkoprässi o täysprässi - Tolppa jne. suojelukoulutuksen apuvälineet - Jalostustarkastuksen ja näyttelyiden rohkeuskokeen kulku - BH- ja IPO -koeohjesääntö II-vsk:n tavoite ja osaaminen Tavoitteena on edelleen motivoida tulevaan tehtävään, kohottaa tieto- ja taitotasoa kaikilla osa-alueilla sekä kartoittaa oppilasmateriaalia. Toisen vuosikurssin tavoitteena on se, että oppilas pystyy keskittymään oman motorisen tekemisen sijasta harjoitukseen ja ohjaajanohjaamiseen. Oppilas osaa antaa koiralle oikeita ärsykkeitä ja vahvistaa koiran toivottua käyttäytymistä automaattisesti, jolloin hän pystyy ohjaamaan käyttäytymistä. Harjoittelussa

15 keskitytään ohjaajan ohjaamisen lisäksi harjoitusten eteenpäin viemiseen ja koiran nostamiseen vietillisesti. SPL:n päämäärien ja tehtävien tuntemisen syventäminen on myös tärkeää II-vsk:n läpäiseminen ja III-vsk:lle siirtäminen Oppilas pystyy läpäisemään II-vsk:n ja on siirrettävissä III-vsk:lle, kun hän I- ja II-vsk:n pääsyvaatimusten osaamisen lisäksi - oppilas on SPL henkinen - oppilas osaa koeohjesäännöt (BH ja IPO) - hän osaa tehdä koiralle eteenpäin vieviä harjoituksia kyeten kehittämään koiran viettivirettä. - hän tunnistaa koiran toiminta-alueen ja saa siten harjoituksissa koiran koulutustasoa eteenpäin. - Oppilaan tekninen osaaminen riittää vähintäänkin alaosastokokeen koemaalimiehen tehtävään. - hän osaa suunnitella, toteuttaa ja purkaa harjoituksen - hän kykenee toimimaan apuohjaajana harjoituksissa - hän kykenee esiintymään ja pitämään pienimuotoisia luentoja koulutuksen eri osa-alueilta. - II- ja III-vsk:n kouluttajien mielestä oppilas kykenee läpäisemään III-vsk:n vsk:n pääsyvaatimukset Oppilas on SPL henkinen. Oppilas osaa löytää koiran koulutustason ja viedä koiran koulutustasoa eteenpäin. Oppilas pystyy ongelmitta nostamaan koiran aktiivisuutta ja viettivirettä, sekä viemään harjoitusta eteenpäin ja ohjata ohjaajaa. Oppilaan tekninen osaaminen vastaa vähintäänkin alaosastokokeen maalimieheltä edellytettävää tasoa. Maalimieskouluttajien näkemyksen mukaan oppilas kykenee osallistumaan kyseisen koulutusleirin loppukokeeseen. III-vuosikurssin oppilas on velvollinen toimimaan saman vuoden SPL Suojelumestaruuskokeissa jäljentekijänä III-vsk:n tavoite ja osaaminen Tavoitteena on valmentaa oppilaita loppukoetta ja käytännön toimintaa varten alaosastoissa sekä antaa loppusilaus oppilaiden tiedollisille ja taidollisille valmiuksille. Kouluttaa paineenalaisten tilanteiden sietokykyä ja ongelmallisten tilanteiden ratkaisukykyä. Oppilas pystyy suorittamaan eteenpäin vieviä harjoituksia uusille koirille ja ohjaajille paineen alaisena. Oppilas kykenee käyttämään menestyksellisesti apuohjaajaa, sekä ohjaamaan harjoitusta ja siihen osallistuvaa ohjaajaa ja apuohjaajaa. Oppilas ymmärtää 1. ja 2. vuosikurssin teorian ja osaa soveltaa sitä käytäntöön ja hänellä useita eri variaatioita kouluttaa harjoitettavaa koiraa kohti koetta, jonka liikkeet ja arvosteluperusteet hän tuntee. Oppilas ymmärtää teorian seuraavat käsitteet - tyhjäkäynti - intentio - konflikti = viettiristiriita (ymmärrystaso: tuottiko viettiä vai tuhosiko viettiä) o ambivalentti käyttäytyminen o uudelleen orientoiva käyttäytyminen o ylilyöntikäyttäytyminen

16 Lisää käyttäytymisen toistumisen todennäköisyyttä Vähentää käyttäytymisen toistumisen todennäköisyyttä Lisätään + Otetaan pois - Positiivinen vahvistaminen Negatiivinen vahvistaminen Positiivinen rankaisu Negatiivinen rankaisu 5.3 Kouluttajat Ohjaajakouluttaja Ohjaajakouluttajalta vaaditaan, että hän on SPL-maalimies ja on ohjaajana kouluttanut ja suorittanut vähintään yhdellä oma kouluttamalla saksanpaimenkoiralla koulutustunnuksen suojelukokeen luokassa 3. Ohjaajakouluttajana käytetään ensisijaisesti maalimiehiä, jotka ovat kiinnostuneita maalimieskouluttajan tehtävistä tulevaisuudessa tai jotka ovat olleet aiemmin maalimieskouluttajia Maalimieskouluttajat Maalimieskouluttajilta vaaditaan, että hän on SPL maalimies ja on ohjaajana kouluttanut ja suorittanut vähintään yhdellä oma kouluttamalla saksanpaimenkoiralla koulutustunnuksen suojelukokeen luokassa 3. Maalimiestoimituskunta nimeää maalimieskouluttajat tutorin ja III-vsk:n vastaavan kouluttajan yhteisestä esityksestä seuraavalle vuodelle. Suositeltava oppilasmäärä per maalimieskouluttaja on n. 5 oppilasta per kouluttaja I-vsk:n kouluttajat Ensimmäisellä vsk:lla on 2-n maalimieskouluttajaa, sekä yksi henkikouluttaja. I-vsk:n maalimieskouluttajista vähintään toisen on oltava ollut myös aiemmin maalimieskouluttajana. Toiseksi I- vsk:n maalimieskouluttajista pyritään ottamaan aina uusi maalimies maalimieskouluttajaputkeen Henkikouluttaja Henkikouluttajana käytetään vanhempia maalimiehiä. Henkikouluttajan ensi sijaisena tehtävä on SPL henkisyyden ja SPL-maalimieshistorian tietoisuuden jakaminen oppilaille II-vsk:n kouluttajat Toisella vuosikurssilla on 2-n maalimieskouluttajaa III-vsk:n kouluttajat Kolmannella vuosikurssilla on 2 maalimieskouluttajaa, jotka toimivat koulutusleirin alkuviikon yhdessä IIvsk:n kanssa Hengen kohottaja III-vsk:n hengenkohotusiltaan osallistuva hengenkohottaja on yleensä maalimieskoulutuksen ulkopuolinen, vanhempi maalimies, jota III-vuosikurssin maalimieskouluttajat yhdessä tutorin kanssa pyytävät hengenkohotusiltaan. Myös tutor voi toimia hengenkohottajana Tutor Tutorilta vaaditaan, että - hän on toiminut SPL-maalimieskoulutuksessa kouluttajana kaikilla kolmella vuosikurssilla, - hän on suorittanut vähintään yhdellä itse kouluttamalla saksanpaimenkoiralla koulutustunnuksen suojelukokeen luokassa 3,

17 - edellinen tutor on häntä esittänyt seuraavaksi tutoriksi ja maalimieskokous on hänet tutoriksi hyväksynyt. Tutorin on koko toimintakautensa toimittava maalimiehenä ja koulutettava omaa saksanpaimenkoiraa suojelukokeeseen. Maalimieskokous voi valita uuden Tutorin myös ilman nykyisen Tutorin esitystä, kun uuden Tutorin valinta on esityslistalla, suoritetaan suljettu lippuäänestys ja päätös on yksimielinen. Tutor ei voi äänestää. Jos nykyinen Tutor päätetään vaihtaa, niin esitys seuraavaksi Tutoriksi tulee nykyistä Tutoria edellisen Tutorin esityksestä. 6. Dokumentointi Jokaisen vuosikurssin vanhempi maalimieskouluttaja on velvollinen dokumentoimaan koulutustapahtumat ja niille osallistuneet oppilaat ja kouluttajat. Dokumentaatiosta tulee ilmene vähintäänkin seuraavat asiat: - osallistuneet oppilaat o kuvaus oppilaan tasosta (vastaa palautteen nykytilan kuvausta) o kuvaus kehityskohteista (vastaa palautteen mihin keskitytään kuvausta) o mahdolliset siirrot ja niiden perustelut o mahdolliset huomautukset, varoitukset jne. o oppilaan mahdollinen valmisteleva tehtävä o oppilaan mahdollinen teoriakoe o oppilaalle mahdollisesti annettava etätehtävä - poissaolevat oppilaat (eli oppilaat, jotka ovat esim. poissa kevätleiriltä perustellulla syyllä) - kouluttajat - ajankohta - paikka Dokumentaation esimerkki liitteenä. Dokumentaatio toimitetaan SPL:n toimistoon arkistoitavaksi, sekä maalimieskouluttajille. 7. Sanktiot ja koulutuksesta pois sulkeminen Maalimiesoppilailta edellytetään esimerkillistä käyttäytymistä kaikessa heidän toiminnassaan. Maalimiesoppilaiden tulee osoittaa myös SPL-henkisyyttä. Maalimieskouluttajat seuraavat oppilaiden käyttäytymistä myös varsinaisen koulutuksen ulkopuolella. 7.1 Varoitus Jos maalimiesoppilaan käyttäytyminen ei vastaa häneltä edellytettyä, on maalimieskouluttajilla velvollisuus antaa oppilaalle henkilökohtainen varoitus, joka kirjataan koulutustapahtuman tai maalimiestoimikunnan kokouksen muistion. Varoitus voi seurata esimerkiksi koulutuksen tai koulutusmaksujen laiminlyönnistä, myöhästelystä, SPL vastaisuudesta tai alkoholin käytöstä tai vaikutuksen alaisena olosta koulutuksen aikana. Maalimieskouluttajat toimittavat muistion maalimiestoimikunnalle, joka vastaa sanktioiden toteutuksesta.

18 7.2 Maalimieheksi sopiva henkilö Maalimieskouluttajilla on velvollisuus informoida maalimiestoimikuntaa, mikäli maalimiesoppilas ei ole henkilönä sopiva maalimieheksi. Maalimieheksi sopimattomat henkilöt, esimerkiksi rikollisen taustan omaavat, voidaan sulkea pois koulutuksesta. 7.3 Maalimiesopintojen edistyminen Maalimiesoppilailta edellytetään aktiivista itsensä kehittämistä niin tiedollisesti kuin taidollisestikin. Mikäli maalimiesoppilas ei etene koulutuksessa, hänet voidaan sulkea koulutuksesta pois. Jos maalimiesoppilaat tiedot ja taidot eivät kehity, niin maalimiestoimikunnalla on mahdollisuus sulkea oppilas pois koulutuksesta, mikäli hän ei ole pystynyt siirtymään I-vuosikurssilta II-vuosikurssille tai IIvuosikurssilta III-vuosikurssille kolmen vuoden aikana.

Valmistelee yhdistyksen kokoukset ja seuraa näissä tehtyjen päätösten toteutumista.

Valmistelee yhdistyksen kokoukset ja seuraa näissä tehtyjen päätösten toteutumista. SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1. YLEISTÄ Varsinaisen toiminnan osalta jatkamme perinteisiä ja uusia aloitettuja toimintoja. Liiton tiedottaminen niin sisäisesti kuin ulkoisesti tulee

Lisätiedot

MH-LUONNEKUVAUKSEN TOIMIHENKILÖ- JA KUVAAJAKOULUTUSOHJE

MH-LUONNEKUVAUKSEN TOIMIHENKILÖ- JA KUVAAJAKOULUTUSOHJE MH-LUONNEKUVAUKSEN TOIMIHENKILÖ- JA KUVAAJAKOULUTUSOHJE Hyväksytty Kennelliitossa 9.4.2014 Voimassa 1.5.2014 alkaen KOULUTUSOHJE MH-TOIMIHENKILÖKOULUTUS Hyväksytty Kennelliitossa 9.4.2014, voimassa 1.5.2014.

Lisätiedot

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 10.12.2011 VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Kouluttajakurssin

Lisätiedot

SPKL tuomarikoulutusohje

SPKL tuomarikoulutusohje Suomen Palveluskoiraliitto (SPKL) ry TUOMARIKOULUTUS Koulutusohjelma: - peruskurssi - lajikurssi - ylituomarikurssi - koearvostelut - loppuarvostelu tuomarikollegiolle Jäsenyhdistykset anovat tuomarikurssin

Lisätiedot

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 9.4.2015 VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS KOULUTTAJAKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Kouluttajakurssin

Lisätiedot

HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS

HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 7.3.2012 HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS PL-HYPPYMESTARIKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Pakkolaukaisuhyppymestarikurssin

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

C-AJOLUPAKORTTIKURSSI TEIVON RAVIRADALLA 11.4-21.5.2007. järjestäjänä Hämeen hevosjalostusliitto ry

C-AJOLUPAKORTTIKURSSI TEIVON RAVIRADALLA 11.4-21.5.2007. järjestäjänä Hämeen hevosjalostusliitto ry C-AJOLUPAKORTTIKURSSI TEIVON RAVIRADALLA 11.4-21.5.2007 järjestäjänä Hämeen hevosjalostusliitto ry KURSSIOHJELMA HUOM! Ohjelma saattaa kurssin edetessä hieman muuttua. Keskiviikko 11.4. klo 18.00 ravintolakatsomon

Lisätiedot

Luonneominaisuudet, rodunomainen koe, koulutus ja perimä

Luonneominaisuudet, rodunomainen koe, koulutus ja perimä Luonneominaisuudet, rodunomainen koe, koulutus ja perimä Kokemukset Genotyyppi Aggressio Kovuus Hermot Ohjattavuus Rohkeus Saalis Aktiivisuus Varmuus Taistelutahto Fenotyyppi Rotumää ääritelmä Rodunomainen

Lisätiedot

RALLY-TOKOKILPAILUJEN SÄÄNNÖT

RALLY-TOKOKILPAILUJEN SÄÄNNÖT RALLY-TOKOKILPAILUJEN SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 23.11.2013 Voimassa 1.5.2014 lähtien 1 RALLY-TOKON KILPAILUSÄÄNTÖ A. RALLY-TOKOKILPAILUN SÄÄNNÖT... 2 1. RALLY-TOKOKILPAILUJEN TARKOITUS...

Lisätiedot

PAIMENNUSKOE JA PAIMENNUSTAIPUMUSKOESÄÄNNÖT (paimentaville roduille FCI:n roturyhmistä 1, 2 ja 5, poissulkien bordercolliet ja kelpiet) Hyväksytty

PAIMENNUSKOE JA PAIMENNUSTAIPUMUSKOESÄÄNNÖT (paimentaville roduille FCI:n roturyhmistä 1, 2 ja 5, poissulkien bordercolliet ja kelpiet) Hyväksytty PAIMENNUSKOE JA PAIMENNUSTAIPUMUSKOESÄÄNNÖT (paimentaville roduille FCI:n roturyhmistä 1, 2 ja 5, poissulkien bordercolliet ja kelpiet) Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 27.11.2011. Voimassa 1.5.2012

Lisätiedot

LIIKESARJATUOMARIEN LUOKITUKSET SUOMEN TAEKWONDOLIITOSSA 6.9.2010

LIIKESARJATUOMARIEN LUOKITUKSET SUOMEN TAEKWONDOLIITOSSA 6.9.2010 LIIKESARJATUOMARIEN LUOKITUKSET SUOMEN TAEKWONDOLIITOSSA 6.9.2010 1. TUOMARIOIKEUDET Suomen Taekwondoliitossa on kolme kansallisten liikesarjatuomarioikeuksien luokkaa: C, B ja A, joista C on alin ja A

Lisätiedot

OTTELUTUOMARIOIKEUDET JA OTTELUTUOMAREIDEN KOULUTUS SUOMEN TAEKWONDOLIITOSSA 1.1.2016

OTTELUTUOMARIOIKEUDET JA OTTELUTUOMAREIDEN KOULUTUS SUOMEN TAEKWONDOLIITOSSA 1.1.2016 OTTELUTUOMARIOIKEUDET JA OTTELUTUOMAREIDEN KOULUTUS SUOMEN TAEKWONDOLIITOSSA 1.1.2016 TUOMARIOIKEUDET Suomen Taekwondoliitossa on neljä kansallisen ottelutuomarioikeuksien luokkaa ja yksi kansainvälinen

Lisätiedot

Osastonjohtajakurssi Kouluttaminen

Osastonjohtajakurssi Kouluttaminen Osastonjohtajakurssi j Kouluttaminen 16.5.2010 Arttu ja Waahtis Pitkäjärven Vaeltajat Ry Esittelyt Waahtis Partio TKK Nokia Armeija Isän rooli Arttu Järeänä koulutuspäällikkö Kuljetuspäällikkö 2 Sisältö

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

LINNUNHAUKKUKOKEEN PALKINTOTUOMAREIDEN JA YLITUOMAREIDEN KOULUTUSOHJE

LINNUNHAUKKUKOKEEN PALKINTOTUOMAREIDEN JA YLITUOMAREIDEN KOULUTUSOHJE LINNUNHAUKKUKOKEEN PALKINTOTUOMAREIDEN JA YLITUOMAREIDEN KOULUTUSOHJE Hyväksytty Suomen Pystykorvajärjestön hallituksessa 16.2.2014. Voimassa 17.2.2014 alkaen. LINNUNHAUKKUKOKEEN PALKINTOTUOMARI 1. PALKINTOTUOMARILLE

Lisätiedot

OTTELUTUOMARIOIKEUDET JA OTTELUTUOMAREIDEN KOULUTUS SUOMEN TAEKWONDOLIITOSSA 4.5.2011

OTTELUTUOMARIOIKEUDET JA OTTELUTUOMAREIDEN KOULUTUS SUOMEN TAEKWONDOLIITOSSA 4.5.2011 OTTELUTUOMARIOIKEUDET JA OTTELUTUOMAREIDEN KOULUTUS SUOMEN TAEKWONDOLIITOSSA 4.5.2011 Tuomarioikeuksia ja koulutusta koskevat määräykset 3(7) 1. TUOMARIOIKEUDET Suomen Taekwondoliitossa on kolme kansallisten

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

Tarjoamme koulutuskonseptia!

Tarjoamme koulutuskonseptia! Ensimmäinen puheenjohtaja Eugen Ecker: kommentoi tottelevaisuusseminaaria Tarjoamme koulutuskonseptia! Elokuun 16 17.2014 toteutettiin saksanpaimenkoirajärjestö RSV2000:n koulutustilaisuutena 1. tottelevaisuusseminaari

Lisätiedot

MH-LUONNEKUVAUKSEN TOIMIHENKILÖ- JA KUVAAJAKOULUTUSOHJE

MH-LUONNEKUVAUKSEN TOIMIHENKILÖ- JA KUVAAJAKOULUTUSOHJE MH-LUONNEKUVAUKSEN TOIMIHENKILÖ- JA KUVAAJAKOULUTUSOHJE Hyväksytty Kennelliitossa 11.2.2010 Voimassa 1.6.2010 lähtien Viimeisimmät luonnetoimikunnan hyväksymät muutokset 16.10.2013 KOULUTUSOHJE MH-TOIMIHENKILÖKOULUTUS

Lisätiedot

SUOMEN KANSALLISOOPPERAN ORKESTERISSA AVUSTAJINA TOIMIVIA MUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

SUOMEN KANSALLISOOPPERAN ORKESTERISSA AVUSTAJINA TOIMIVIA MUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN ORKESTERISSA AVUSTAJINA TOIMIVIA MUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1 Tällä työehtosopimuksella määrätään työehdot Suomen Kansallisoopperan orkesterissa avustajina toimiville

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Ohjelma D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Sisältö: D-valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssin kuusi

Lisätiedot

Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 28.2.2011

Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 28.2.2011 SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 28.2.2011 VARAVARJONPAKKAAJAKURSSIN KOULUTUSOHJELMA Koulutus tapahtuu SIL ry:n hyväksymän vastuukouluttajan toimesta. Vastuukouluttaja

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

ARVIOINTIA: Suomessa käytössä olevan version arviointitutkimuksen mukaan osanottajilla oli. KUVAUS PAJASTA Oulunsalo 23.4.07

ARVIOINTIA: Suomessa käytössä olevan version arviointitutkimuksen mukaan osanottajilla oli. KUVAUS PAJASTA Oulunsalo 23.4.07 KUVAUS PAJASTA Oulunsalo 23.4.07 TEEMA: TUNTEELLISET LAPSET OULUNSALOSSA VETÄJÄ: Nina Ollikainen, kiertävä erityislastentarhanopettaja KÄYTÄNNÖLLISTÄ TAUSTAA : Oulunsalon kunnan kiertävä erityislastentarhanopettaja

Lisätiedot

B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05

B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05 B-RUOTSI B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05 Tämän lisäksi b-ruotsissa on kaksi syventävää kurssia: BB06 ja BB07. Tämän lisäksi b-ruotsissa on kaksi syventävää kurssia: BB06 ja BB07.

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Muutokset ADR- ajolupakoulutuksessa ja -kokeissa 1.7.2011.

Muutokset ADR- ajolupakoulutuksessa ja -kokeissa 1.7.2011. Muutokset ADR- ajolupakoulutuksessa ja -kokeissa 1.7.2011. Vantaa 11.4.2011, Oulu 12.4.2011, Tampere 14.4.2011 Pekka Kärkkäinen ADR- ajolupakokeet ja myönnetyt ajoluvat 2010 Perusajolupa kokeita 4384,

Lisätiedot

Tämä päivätty koulutusohjelma korvaa koulutusohjelman 9.10.2005. Siihen kuuluu:

Tämä päivätty koulutusohjelma korvaa koulutusohjelman 9.10.2005. Siihen kuuluu: SUOMEN ILMAILULIITTO RY Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI OHJE KOULUTUSOHJELMA I 1. Yleistä Tämä päivätty koulutusohjelma korvaa koulutusohjelman 9.10.2005. Siihen kuuluu: a) tämä ohje, b) koulutusohjelma

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT 31.1.2008 1 SISÄLLYSLUETTELO I Kiinteistöarviointilautakunta 2 1 Lautakunnan tehtävät 2 2 Lautakunnan jäsenet 2 3 Lautakunnan toiminta 2 4 Esteellisyys

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00.

DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00. DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00.0000 alkaen 1. Kokeen tarkoitus Ajokokeiden tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

Valmennus koostuu neljästä viikonlopun kestävästä lähijaksosta, jotka toteutetaan Tampereella:

Valmennus koostuu neljästä viikonlopun kestävästä lähijaksosta, jotka toteutetaan Tampereella: FitFarmin Personal Trainer -koulutus on personal trainerin ammattiin valmistava koulutusohjelma. Kurssin hyväksytysti suorittaneet saavat lisenssin, joka on osoitus vankasta ammattitaidosta. FitFarm-lisenssin

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY. SPL-ARVIOINTIOHJE

SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY. SPL-ARVIOINTIOHJE SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY. SPL-ARVIOINTIOHJE HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN KOKOUS 26.1.2014 MUUTOS HALLITUKSEN KOKOUS 10.9.2017 Sisällys Yleistä..3 Osallistumisoikeus..4 Arvioinnin kulku...5 Luoksepäästävyyden,

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

HIRVIKOIRIEN JÄLJESTÄMISKOKEIDEN KOEOHJEET Hyväksytään Kennelliiton hallituksessa 7.10.2004 Voimassa 1.8.2005 alkaen. Muutokset 8.12.2011 alkaen.

HIRVIKOIRIEN JÄLJESTÄMISKOKEIDEN KOEOHJEET Hyväksytään Kennelliiton hallituksessa 7.10.2004 Voimassa 1.8.2005 alkaen. Muutokset 8.12.2011 alkaen. HIRVIKOIRIEN JÄLJESTÄMISKOKEIDEN KOEOHJEET Hyväksytty Kennelliiton hallituksessa 7.10.2004 Muutos hyväksytty 8.12.2011 HIRVIKOIRIEN JÄLJESTÄMISKOKEIDEN KOEOHJEET Hyväksytään Kennelliiton hallituksessa

Lisätiedot

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi?

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi? TIEDOTE 1 (5) Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 15.12.2015 Julkinen Välitysliikerekisteriin merkitty välitysliike VÄLITYSLIIKELAIN AMMATTIPÄTEVYYSVAATIMUSTEN MUUTOS 1.1.2016 astuu voimaan kiinteistönvälitysliikkeistä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004

APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004 AGRONOMILIITON TIEDE- JA TUTKIMUSSÄÄTIÖ P. Makasiinikatu 6 A 8, 00130 Helsinki Puh. (09) 2511 160, faksi (09) 2511 1610 Saapunut: 1 APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004 A Matka-apuraha

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE Hämeen Partiopiiri ry 2014 YLEISTÄ PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUKSESTA Partionjohtajan peruskoulutus tukee kaikkia vaeltajan ja aikuisen vastuulla olevia lippukunnan

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Eviran ohje 16039/1. Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja suoritusarvioinnit

Eviran ohje 16039/1. Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja suoritusarvioinnit Eviran ohje 16039/1 Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja Vastuuhenkilö Riina Tolvanen Sivu/sivut 1 / 7 Siipikarjateurastamoissa työskentelevien lihantarkastusavustajien

Lisätiedot

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallinnon opiskelijaedustajien hakuohjeistus Sisältö

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallinnon opiskelijaedustajien hakuohjeistus Sisältö Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallinnon opiskelijaedustajien hakuohjeistus 1 1 1 1 1 1 1 0 1 Sisältö I Yleistä... Soveltamisala... II Hakukelpoisuus... Ensisijaisen tutkinnonsuoritusoikeuden vaikutus...

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Gospel Riders moottoripyöräkerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki

Yhdistyksen nimi on Gospel Riders moottoripyöräkerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki Gospel Riders moottoripyöräkerho ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Gospel Riders moottoripyöräkerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY PÖYTÄKIRJA (2)

SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY PÖYTÄKIRJA (2) SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY PÖYTÄKIRJA 3-2012 1 (2) Hallituksen kokous Aika 22.4.2012 klo 15.00 Paikka Hotelli Vaakuna, Hämeenlinna Läsnä: Hirvioja Vesa-Pekka pj./siht. Puurunen Juha Goman Seppo Kurkinen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 MIKKELIN JUDO RY 1. JÄRJESTÖTOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää jäsentensä judotaitoa sekä toimia judon tunnetuksi tekemiseksi ja sen harrastuksen levittämiseksi. Tarkoituksensa

Lisätiedot

SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY. SPL-JALOSTUSTARKASTUSOHJE

SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY. SPL-JALOSTUSTARKASTUSOHJE SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY. SPL-JALOSTUSTARKASTUSOHJE Hyväksytty yleisessä kokouksessa 25.04.2015 Muutos hallituksen kokous 24.1.2016 Sisällys Yleistä... 3 Osallistumisoikeus (määräajaksi)... 3 Osallistumisoikeus

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Ohjeet pelaajien siirtymiseen Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus 12.11.2014 versio 1.2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen 2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen SISÄLLYSLUETTELO 1 SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ 3 1.1 Pelaaminen ja harjoittelu

Lisätiedot

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara 3D-tulostaminen ja palvelut suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus Valvoja: Uudenmaan TE-toimisto Koulutuksen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 12.8.2013

Tiedotustilaisuus 12.8.2013 Hae CAD-osaaja- tai Energiaasiantuntija koulutukseen Tiedotustilaisuus 12.8.2013 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Pirkanmaan ELY-keskus Valvoja: Pirkanmaan TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto

Lisätiedot

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

PAIMENNUSTAIPUMUSKOKEEN SÄÄNNÖT

PAIMENNUSTAIPUMUSKOKEEN SÄÄNNÖT PAIMENNUSTAIPUMUSKOKEEN SÄÄNNÖT Hyväksytty SCY:n hallituksen kokouksessa 2.6.2011 1. YLEISTÄ Nämä säännöt kattavat lampaiden paimennustaipumuskoetilaisuuksien ohjeet ja järjestelyt. Paimennustaipumuskokeella

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

4. Toimiminen ohjaajana

4. Toimiminen ohjaajana 4. Toimiminen ohjaajana OHJAAJAN ROOLI JA TEHTÄVÄT TOIMIMINEN OHJAAJANA - OPETUSTYYLIT KARKEA JAOTTELU SUUNNITTELEMALLA ONNISTUT SELVITÄ ETUKÄTEEN Ryhmän koko Osallistuvien lasten ikä Kuinka kauan lapset

Lisätiedot

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN Yleiset säännökset Puolan tasavallassa Euroopan unionin kansalaisen oleskelua koskeva asia on hoidettava välittömästi, kun taas sellaisen

Lisätiedot

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN PUHALLINORKESTERI RY SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN PUHALLINORKESTERI RY SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN PUHALLINORKESTERI RY SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Puhallinorkesteri. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen läänissä. Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY. PÖYTÄKIRJA 9/04 1 (5)

SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY. PÖYTÄKIRJA 9/04 1 (5) SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY. PÖYTÄKIRJA 9/04 1 (5) Hallituksen kokous 30.11.2004 Aika 26.11.2004 kello 18.10-22.30 Paikka Hotelli Salpaus, Vesijärvenkatu 1, Lahti Läsnä Erkki Aarnio puheenjohtaja Sami Baggström

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN URHEILUSUKELTAJAT RY

HÄMEENLINNAN URHEILUSUKELTAJAT RY HÄMEENLINNAN URHEILUSUKELTAJAT RY Laitesukelluksen peruskurssin kurssisuunnitelma YLEISTÄ Koulutus on Sukeltajaliitto ry:n koulutusohjelman mukainen Pääsyvaatimukset: täytettävä 12 vuotta ennen kurssin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Yleistä

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Yleistä Tapanilan Erä ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 1(6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Yleistä Vuosi 2012 tulee olemaan taloudellisesti haasteellinen toimintavuosi. Oletettavaa on, että Helsingin Kaupungin

Lisätiedot

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1.

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Kaakon Beagle ry (entinen Etelä-Suomen Beagleyhdistys ry) ja sen kotipaikka on Kouvolan kaupunki. Yhdistys on Suomen kennelliitto-finska

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: -----

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: ----- Suomen Urheiluliiton piirien mallisäännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on: Hyvinkää 3. Yhdistyksemme toiminta-alue,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Yhdistyksen perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä tasa-arvon edistäminen.

Yhdistyksen perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä tasa-arvon edistäminen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Hakunilan Seudun Koiraharrastajat HSKH r.y., josta voidaan käyttää epävirallista lyhennystä HSKH. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö INFIM-harjoittelu Infotilaisuus 14.2.2013 Harjoitteluinfon sisältö Harjoittelutuki ja harjoittelusopimus Harjoittelun tavoitteet ja sisältö Harjoittelun suorittaminen Harjoittelupaikan hakeminen Vinkkejä

Lisätiedot

PUTKI- JA KIINTEISTÖALAN PERUSTIEDOT JA TAIDOT ILTAKOULUTUS 2016 / 2017. Opetus toteutetaan iltaisin klo 17.00 21.00. 1. Aika: torstai 12.5.

PUTKI- JA KIINTEISTÖALAN PERUSTIEDOT JA TAIDOT ILTAKOULUTUS 2016 / 2017. Opetus toteutetaan iltaisin klo 17.00 21.00. 1. Aika: torstai 12.5. PUTKI- JA KIINTEISTÖALAN PERUSTIEDOT JA TAIDOT ILTAKOULUTUS 2016 / 2017 Tavoite Koulutuksemme tavoite on se, että LVI alalle aikovat löytäisivät kurssimme jälkeen helpommin harjoittelu- tai oppisopimustyöpaikan,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 12.04.2012 Sivu 1 / 1 922/02.08.00/2012 89 Avustusta saavan palveluntuottajan valinta Veräjäpellon koulun läheisyydessä toimivassa erillisyksikössä toteutettavaan lakisääteiseen perusopetuksen iltapäivätoimintaan

Lisätiedot

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg YO-info K2016 25.1.2016 rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan

Lisätiedot

ZTP ELI ZUCHTTAUGLICHKEITSPRÜFUNG

ZTP ELI ZUCHTTAUGLICHKEITSPRÜFUNG ZTP ELI ZUCHTTAUGLICHKEITSPRÜFUNG Satu Alanko ZTP on kirjainyhdistelmä, joka esiintyy joidenkin bokserien nimen yhteydessä ja ZTP-testistä puhutaan usein mm. Bokseri-lehdessä. Mistä ZTP-testissä on kysymys,

Lisätiedot