Osaamiskeskusohjelman ( ) Tampereen seudun alueellinen väliarviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaamiskeskusohjelman (2007-2013) Tampereen seudun alueellinen väliarviointi"

Transkriptio

1 Osaamiskeskusohjelman ( ) Tampereen seudun alueellinen väliarviointi Aino Siippainen 1

2 Sisällysluettelo 1. Tausta, tavoite ja menetelmät Tausta ja tavoite Menetelmät Lähtötilanne Osaamiskeskusohjelman toimintakausi Osken rooli alueellisessa kehittämisessä Taloudellisen tilanteen muutoksen tuomat paineet Strategiapäivitykset Taustastrategiat Pirkanmaan innovaatiostrategia Korkeakoulujen strategiat Tehdään tulevaisuus!...17 Tampereen yliopiston muutos TTY teknologian tiennäyttäjä...18 Tampereen teknillisen yliopiston strategia Tampereen ammattikorkeakoulun strategia Elinkeinostrategia Valtakunnan arvioinnin keskeiset tulokset Paikallisen arvioinnin keskeiset tulokset Kulunut ohjelmakausi Osken rooli innovaatiotoiminnassa Tampereen osken sisäinen yhteistyö Klusterimallin tuoma hyöty ja lisäarvo alueellisesti Osken vaikuttavuus ja sen mittaaminen Klusterialojen strategiapäivitys alueellisesta näkökulmasta Kiinnostavimmat ja tärkeimmät osaamisklusterit sidosryhmien mukaan Osken resursointi alueellisesti Osaamiskeskusohjelman tulevaisuus Oskesta tiedottaminen Pohdinta ja johtopäätökset Lähteet...45 Liitteet...46 Liite1. Haastattelurunko oskevetäjille...46 Liite 2. Kysely Tampereen seudun osaamiskeskusohjelman tunnettavuudesta...47 Liite 3. Sidosryhmäkyselyn tulokset

3 1. Tausta, tavoite ja menetelmät 1.1 Tausta ja tavoite Osaamiskeskusohjelman (OSKE) tavoitteeksi on asetettu vahva ja toimintakykyinen osaamiskeskusten verkosto, joka tukee alueiden välistä erikoistumista ja yhteistyötä ja lisää alueiden kilpailukykyä. Ohjelman toiminta-ajatuksena on kansainvälistä huipputasoa edustavan tiedon ja osaamisen hyödyntäminen yritystoiminnan, työpaikkojen luomisen ja alueellisen kehittämisen voimavarana. Osken kolmas toimintakausi, josta puhutaan klusterimallina, käynnistyi vuoden 2007 alussa. Osaamiskeskuksien ja -klusterien tarkoitus on tuottaa aiempaa suurempaa vaikuttavuutta ja niiltä odotetaan vahvempaa alueiden välistä verkottumista, huippuosaamisen hyödyntämisen ja kasvun edistämistä. Alueellinen arviointi täydentää ohjelmakauden puolessavälissä tehtyä valtakunnallista arviointia. Alueellisen arvioinnin avulla pyritään arvioimaan osken roolia ja merkitystä alueellisen kehittämisen kentässä. Tampereen seutu on ollut perinteisesti aktiivinen osketoimija ja tällä hetkellä se on mukana seitsemässä oskessa, joita ovat Digitaaliset sisällöt, Energiateknologia, Jokapaikan tietotekniikka, Nanoteknologia, Älykkäät koneet Hyvinvointi sekä HealthBIO. Alueen panokset ohjelmaan ovat vuositasolla merkittävät, noin miljoona euroa. Oskea on toteutettu ohjelmamuotoisesti jo vuodesta 1994 alkaen. Alueen näkökulmasta onkin tärkeää pohtia, onko oske vallitsevassa, jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä paras mahdollinen tapa suunnata merkittävä osa alueen elinkeinojen kehittämisen resursseista. Tässä pohdinnassa keskeisessä asemassa on myös uuden klusterimallin tuoman alueellisen lisäarvon arviointi. Alueellisen arvioinnin tavoitteeksi voidaan näin ollen asettaa valtakunnallisen arvioinnin täydentäminen erityisesti seuraavista näkökulmista: - Klusterimallin tuoma lisäarvo alueellisen kehittämisen näkökulmasta - Alueellisten osaamiskeskusten merkitys ja rooli alueellisessa kehittämisessä Näistä jälkimmäistä peilataan erityisesti suhteessa alueen relevantteihin strategioihin kuten maakunnalliseen innovaatiostrategiaan, seudulliseen elinkeinostrategiaan ja juuri uudistettuihin Tampereen yliopistojen ja ammattikorkeakoulun strategioihin. 1.2 Menetelmät Tampereen seudun osaamiskeskusten väliarvioinnin toteutus ajoittui vuoden 2010 huhtikuusta kesäkuuhun. Arvio toteutettiin osana osaamiskeskusohjelman välitarkistusta ja sitä koskevia toimintalinjojen suuntaamisesta varten ohjelman loppukaudelle vuosille Arviointi toteutettiin teemahaastatteluiden (Liite1) ja sidosryhmille teetetyn kyselyn (Liite2) tulosten analysoinnin avulla. Haastattelut tehtiin Tampereen seudun osaamiskeskusten vetäjille ja lisäksi mukaan otettiin rahoittajan näkökulma. Haastatteluissa kysyttiin vetäjien näkemyksiä osken toimivuudesta ja roolista innovaatiojärjestelmässä, klusterimallin tuomasta lisäarvosta sekä resurssien järkevyydestä. Haastatteluissa oli mukana yhteensä 10 toimijaa. 3

4 Lisäksi Tampereen seudun osaamiskeskusverkostolle laadittiin sidosryhmäkysely, jossa tehtiin laadullisia ja määrällisiä kysymyksiä toiminnassa mukana olleiden eri tahoja edustavien toimijoiden kokemuksista ohjelmasta, sen merkittävyydestä ja tunnettavuudesta sekä eri osaamisalojen tärkeydestä. Kysely toteutettiin ensin toukokuussa järjestettynä osaamiskeskusohjelman esittelypäivänä, jonka jälkeen kyselyn tuloksia täydennettiin lähettämällä kysely sähköpostitse kaikille esittelypäivään kutsutuille sidosryhmille. Sidosryhmäkyselyyn vastasi 141 henkilöä. 4

5 2. Lähtötilanne 2.1 Osaamiskeskusohjelman toimintakausi Klusterimalli, osaamisklusteri ja osaamiskeskus Osaamisklusterit ja sijaintiosaamiskeskukset: (Klusterin vetäjä alleviivattuna) Asuminen: Joensuu, Hämeenlinna, Lahti, Helsinki Digitaaliset sisällöt: Hämeenlinna, Helsinki, Tampere, Kouvola Elintarvikekehitys: Kuopio, Helsinki, Seinäjoki, Turku Uusiutuva metsäteollisuus: Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Mikkeli, Lappeenranta, Turku HealthBIO: Kuopio, Oulu, Helsinki, Tampere, Turku Hyvinvointi: Kuopio, Oulu, Helsinki, Tampere Jokapaikan tietotekniikka: Jyväskylä, Oulu, Pori, Helsinki, Tampere Nanoteknologia: Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Mikkeli, Oulu, Helsinki, Tampere Energiateknologia: Joensuu, Jyväskylä, Vaasa, Pori ja Tampere Ympäristöteknologia: Kuopio, Lahti, Oulu, Helsinki Älykkäät koneet: Hyvinkää, Hämeenlinna, Lappeenranta, Seinäjoki, Tampere Matkailu ja elämystuotanto: Helsinki, Rovaniemi, Savonlinna, Turku Meri: Lappeenranta, Pori, Turku, Vaasa, Raahe Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston määräaikainen eritysohjelma, jonka avulla suunnataan toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Vuoden 2007 alusta lähtien oskessa siirryttiin uuteen valtakunnalliseen klusterimalliin, joka toimii aluelähtöisesti. Valtakunnalliseen ohjelmaan valittiin mukaan 13 klusteriohjelmaa, joita toteutetaan eri alueilla sijaitsevien 21 osaamiskeskusten yhteistyönä. Tampereen seudun osaamiskeskusta koordinoi Hermia Oy. Osaamiskeskusohjelman käytännön toteutuksesta ja strategisten klusterien kehittämisestä vastaavat Hermia Oy (Digitaaliset sisällöt, Energiateknologia, Jokapaikan tietotekniikka, Nanoteknologia sekä Älykkäät koneet) sekä FinnMedi Oy (Hyvinvointi sekä HealthBIO) tiiviissä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Uuden klusterimallin tavoitteena oli mahdollistaa voimavarojen aikaisempaa tehokkaampi käyttö ja linkittää eri alueet entistä tiiviimmin kansalliseen innovaatiopolitiikkaan. Klusterimalli painottaa alueiden keskinäisen kilpailun sijaan kiristyvää kansainvälistä kilpailua. Osaamiskeskusten välinen klusteripohjainen yhteistyö terävöittää myös alueellista erikoistumista ja työnjakoa. Lisäksi verkottuminen on omiaan kannustamaan yliopistoja ja ammattikorkeakouluja erikoistumaan vahvoille tutkimusalueilleen ja tätä kautta lisäämään myös eri alueilla sijaitsevien oppilaitosten välistä yhteistyötä. Kansallisella tasolla osaamiskeskusohjelmaa ohjaa ja koordinoi valtioneuvoston asettama osaamiskeskustyöryhmä ja ohjelmaa hallinnoi työ- ja elinkeinoministeriö. Uutena kehittämisalustana ohjelmassa on osaamisklusteri, joka tehostaa osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. Osaamisklusteri on siinä toimivien osaamiskeskusten verkosto ja yhteistyöväline. Osaamisklusterilla pyritään kehittämään klusterialan kärkiosaamisen osa-alueita tai lupaavia uusia ja kehittämiskelpoisia osa-alueita, joiden avulla keskukset voivat yhdessä kehittää koko klusterialan kilpailukykyä ja liiketoimintaa. 5

6 Osaamisklusteri kokoaa eri alueilla sijaitsevien osaamiskeskusten keskeiset toimijat yhteistyöhön strategisten kehittämisohjelmien toteuttamiseksi. Tavoitteena oli mahdollistaa hajallaan olevien kansallisten osaamisresurssien tehokkaampi hyödyntäminen ja samalla lisätä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tarvittavaa kriittistä massaa. Osken nähdään myös luovan uusi tehokas tiedon ja osaamisen levittämisväylä alueiden yritys- ja tutkimustoimintaan. Jokaisella klusterilla on oma koordinaattori, joka vastaa ohjelmassa sille erikseen asetetuista tehtävistä esimerkiksi kansainvälistymisen ja muiden yhteisten toimintojen suhteen. Osaamisklusterilla on oltava myös johtoryhmä, joka ohjaa ja valvoo klusterin toimintaa. Osaamiskeskus muodostaa osaamisalallaan tai useammalla eri alalla kansallisesti merkittävän ja korkeatasoisen osaamiskeskittymän, jonka edustama huippuosaaminen on osaamiskeskusohjelman hyödynnettävissä sekä alueellisesti että kansallisesti koko klusterissa. Osaamiskeskusten tavoitteet ja toimenpiteet on määritelty sekä alueen että koko klusterin yritysten ja muiden innovaatiojärjestelmän toimijoiden tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Osaamiskeskus on alueen toimijoiden verkosto, joka toteuttaa yhdessä osaamisklusterin muiden osapuolien kanssa kansallista osaamiskeskusohjelmaa tukeutuen toiminnassaan alueen yritys-, yliopisto-, ammattikorkeakoulu-, tutkimuslaitos- ja teknologiakeskusrakenteeseen. Veijo Kavonius (2007) listaa osaamiskeskusten roolit seuraavanlaisesti: Hyödyntää ja välittää huippuosaamista osaamisklusterissa ja alueella Lisätä yritysten, korkeatasoisen tutkimuksen ja koulutuksen sekä muiden julkisten toimijoiden välistä yhteistyötä strategisesti tärkeillä osaamisaloilla Luoda alueen tarpeista ja mahdollisuuksista lähtevä pitkänaikavälin innovaatiostrategia yhdessä klusterin muiden osaamiskeskusten kanssa Valmistella yhteistyössä eri osapuolien kanssa laajoja yrityslähtöisiä publicprivate hankkeita innovaatiostrategian toteuttamiseksi ja alueen kehityksen vauhdittamiseksi. Aktivoida olemassa olevia kehityskykyisiä yrityksiä kasvuun ja kansainvälisyyteen ja tehostaa julkisten ja yksityisten innovaatiopalvelujen käyttöä Edistää luovien innovaatioympäristöjen syntymistä, joiden tunnusmerkkejä ovat toimiva yhteistyö ja jatkuva kehitysdynamiikka Osaamisklusteriohjelma kehittämisen välineenä Valtakunnallinen ohjelma kannustaa toimijoita osaamisklustereissa ja alueilla strategisiin valintoihin ja verkottumiseen. Yhdessä laadittu osaamisklusteriohjelma luo edellytykset nykyistä pidemmälle menevään työnjakoon ja yhteistyöhön eri alueilla sijaitsevien toimijoiden välillä. Osaamisklusteriohjelmien tavoitteena on: Luoda alueille korkeatasoisia innovaatioympäristöjä ja lisätä niiden kansainvälistä tunnettuutta Edistää huippuosaamiseen perustuvan liiketoiminnan kasvua ja työllisyyttä Kannustaa pk-yrityksiä tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäämiseen Vahvistaa ja uudistaa alueen erityisosaamista Hyödyntää tehokkaasti koulutusta ja inhimillisiä voimavaroja Ohjelma-asiakirjassa alueen ja klusterin toimijat sitoutuvat osaltaan pitkäjänteisesti ohjelman tavoitteisiin vuosina Ohjelma-asiakirja sisältää osaamisklusterin kehittämiseksi tehtävät strategiset valinnat ja toimenpiteet. 6

7 Klusteriohjelman katsotaan tarjoavan seuraavia etuja osaamiskeskuksille: Selkeämpi rooli osana kansallista innovaatiojärjestelmää Kansallinen mandaatti tehdä asioita Oikein hyödynnettynä luo alueelle merkittävän kansallisen keskittymän Osaamiskeskusohjelman kansalliset tavoitteet Osaamiskeskusohjelman visiona on, että vuonna 2013 Suomi on kansainvälisesti tunnettu vetovoimaisista innovaatioympäristöistään ja huippuosaamisestaan. Osaamiskeskukset ovat kiinnostava sijoittumiskohde kansainvälisesti toimiville yrityksille, tutkimuslaitoksille ja huippuosaajille. Keskusten luoma innovaatiovetoinen kasvu näkyy alueilla menestyvänä liiketoimintana ja uusina työpaikkoina. Osaamiskeskusten toiminta-ajatuksena on hyödyntää oman alansa huippuosaamista kasvun aikaansaamiseksi ja luoda edellytyksiä nykyistä monipuolisemmalle innovaatiotoiminnalle. Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on osaltaan vaikuttaa innovaatiopolitiikan yleisten tavoitteiden toteutumiseen alueilla. Ohjelman kansallisena tavoitteena on: Synnyttää huippuosaamiseen perustuvia uusia innovaatioita, tuotteita, palveluita, yrityksiä ja työpaikkoja Tukea alueiden välistä erikoistumista ja työnjakoa kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten synnyttämiseksi Lisätä alueellisten innovaatioympäristöjen vetovoimaa kansainvälisesti toimivien yritysten, investointien ja huippuosaajien saamiseksi alueelle Tavoitteiden saavuttamiseksi osaamiskeskusohjelma: Keskittyy valittujen osaamisklusterien ja kansainvälisesti korkeatasoisten osaamiskeskusten kehittämiseen Hyödyntää alueiden huippuosaamista yritysten pidemmän aikavälin kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi Lisää osaamiskeskusten kansallista ja kansainvälistä verkottumista Kokoaa käytettävissä olevia alueellisia, kansallisia ja EU:n voimavaroja valittujen kärkialojen kehittämiseen Parantaa alueiden valmiuksia hyödyntää kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailtua T&K -rahoitusta Osaamiskeskusohjelman rahoitusmalli Ohjelman perusrahoitus vuosittain on noin 20 M, josta valtio rahoittaa puolet ja alueet, eli kunnat ja kaupungit, puolet. Perusrahoituksella generoidaan noin 10-kertainen hankerahoitus muista rahoituslähteistä, joita ovat muun muassa Tekes, EU, ministeriöt, kunnat ja yritykset. Perusrahoitusta käytetään hankkeiden valmisteluun, koordinaatioon, viestintään, yritysten aktivointiin ja kansainvälistymisen tukemiseen. Osaamiskeskusten ja klustereiden rahoitus kohdennetaan kilpailun ja laadun perusteella. Osaamiskeskusohjelman hyödyt yrityksille 7

8 Osken tavoitteena on tavoittaa vuoteen 2010 mennessä vuosittain 6000 yritystä ja vuosina yritystä. Oske-verkostot avaavat yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, koska yhdistämällä erilaisia osaamisia ja teknologioita voidaan luoda uusia tuotteita ja palveluja. Oske palvelee uudenlaisten tuote- ja palvelukonseptien luontia ja vientitoiminnan edistämistä. Se myös nopeuttaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, tarjoaa väylän alan uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntämiseen ja avustaa yritysten yhteisten private-public hankkeiden valmistelussa. Vastinrahoitukseen liittyvät ongelmat Osken yhtenä ongelmana on Veijo Kavoniuksen (2007) mukaan ohjelmien kansalliseen vastinrahoitukseen liittyvät linjaukset eli kansallisena vastinrahana voidaan käyttää vain budjetissa siihen määriteltyjä määrärahoja eli kansallista vastinrahamomenttia. Tämä vaikeuttaa yliopistojen ja muiden valtion virastojen ja laitosten osallistumista ohjelmien toteutukseen, koska ne eivät voi käyttää toimintamäärärahoja hankkeiden omarahoitukseen. Vastinrahamomentilla ei ole tarvittavia määrärahoja, jotka voisivat korvata tarvittavan rahoituksen. 2.2 Osken rooli alueellisessa kehittämisessä Ohjelmaperusteisuus lisää alueiden omaehtoisuutta Tarmo Lemolan (2009) mukaan Suomessa alueellisen innovaatiopolitiikan tärkeänä tehtävänä on parantaa alueiden ja paikkakuntien vetovoimaisuutta. Keskeisenä vetovoimatekijänä on alueella sijaitseva huippuosaaminen ja innovatiivisuus. Huippuosaamista syntyy riittävän suurissa ja erikostuneissa osaamis- tai tietämyskeskuksissa. Olennaista on ympäristön monipuolisuus ja yritysten, innovatiivisten yliopistojen ja muiden paikallisten toimijoiden sekä kansainvälisten tietämyskeskusten vuorovaikutus. Onnistuakseen yhteistyö ja vuorovaikutus tarvitsevat läheisyyttä, toisiaan täydentävää osaamista ja voimavaroja sekä vastavuoroisuutta ja luottamuksellisuutta. Monipuolisessa työ- ja elinympäristössä on yritysten rajat ylittäviä kontaktipintoja, jolloin tapahtuu tiedonsiirtoa ja uusien ideoiden kehittelyä. Monipuolisuus myös lisää kykyä sopeutua muutoksiin ja kehittää uutta liiketoimintaa. (Lemola 2009, 104) Suomessa vallitsevana ajattelutapana on, että innovaatiokeskittymien muodostaminen on valtiovallan eli alue, korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikan tehtävä. Valtiovallalla on myös tulevaisuudessa tärkeä rooli puitteiden luojana ja rahoittajana, mutta alueiden kilpailukyky riippuu kuitenkin eniten alueista ja niiden yrityksistä itsestään. (Lemola 2009, 117) Alueellinen kehittämisen hallinnollisena tavoitteena Suomessa on ollut siirtyä kansallisesta ohjauksesta alueiden omaehtoisuutta ja omaa innovatiivisuutta korostavaan ohjaukseen ja siten aluekehitys on muuttunut ohjelmaperusteiseksi. Kehittäminen on myös muuttunut innovaatio-, teknologia- ja osaamisvetoiseksi. Innovaatiotoiminnan näkökulmasta ohjelmaperusteisuus näkyy merkittävimmin osaamiskeskusohjelmassa. Tavoitteen saavuttamiseksi osaamiskeskukset ovat luoneet edellytyksiä innovaatioiden syntymiseen, tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen, käynnistäneet tutkimuksen ja elinkeinoelämän välisiä yhteishankkeita ja edistäneet luovien innovaatioympäristöjen kehittämistä. (Lemola 2009, 123) Osaamiskeskustoiminnan lähtökohtana on tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, teknologiakeskusten, elinkeinoelämän sekä valtakunnallisten ja alueellisten rahoittajaorganisaatioiden yhteistyö. Siten osaamiskeskuksen rooli on olla kehittäjäverkosto, joka käynnistää ja toteuttaa eri toimijoiden yhteisiä tutkimus-, koulutus-, ja kehittämishankkeita. (Lemola 2009, 124) 8

9 Osken on tarkoitus edistää tavoitteitaan kolmen eri roolin näkökulmasta: alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Alueellinen oske toimii koko alueen elinkeinopolitiikan jatkeena ja kansallinen toiminta painottaa profiloitumista huippuosaamisen synnyttämiseksi yhteistyön kautta. Kansainvälisesti osken rooli on toistaiseksi kapea, mutta kansainvälisen roolin parantamiseksi tullaan aktivoimaan toimia. Osaamiskeskusohjelma täydentää muita hankkeita Osaamiskeskusohjelman mukaan sekä osken osaamisklusterien ja strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOKit) tavoite on samansuuntainen. Molempien tavoitteena on rakentaa Suomeen kansainvälisesti kilpailukykyiset ja vetovoimaiset osaamiskeskittymät. Hankkeiden lähtökohdat ja keinot ovat kuitenkin erilaiset. Osaamiskeskusohjelmassa osaamisklustereita kehitetään aluelähtöisesti ja painopiste on huippuosaamisen hyödyntämisessä. Strategisen huippuosaamisen keskittymien hankkeessa kysymys on strategisesti kaikkein tärkeimpien aihealueiden tunnistamisesta ja niiden tarvitseman huippuosaamisen ja tietopohjan luomisesta keskeisten julkisten toimijoiden ja pääasiassa suurten yritysten yhteistyönä. Toiminnaltaan SHOKeja operationaalisempi oske rakentuu toisiaan täydentävien osaamiskeskusten verkoston alueellisten vahvuuksien pohjalta. Osaamiskeskusten liittymäpinta pk-yrityksiin ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen on läheisempi kuin strategisen huippuosaamisen keskittymissä. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla osaamiskeskusohjelman ja aluekeskusohjelman välistä työnjakoa selkiytetään. Jatkossa aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelman roolit ovat erilaiset: Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten synnyttäminen, valittujen klustereiden huippuosaamisen nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen, alueellisen erikoistumisen ja osaamiskeskusten välisen työnjaon ja yhteistyön tukeminen sekä kansainvälistyminen. Aluekeskusohjelma keskittyy aluekeskusten elinkeinopolitiikan ja erikoistumisstrategioiden edellyttämien alueellisten osaamisrakenteiden ja niitä tukevien verkostojen vahvistamiseen. Se laajentaa osaamiskeskusohjelman alueellista vaikuttavuutta ja ulottuvuutta. Osaamiskeskukset ja osaamiskeskusohjelma kattavat vain osan alueellisen innovaatiopolitiikan kokonaisuudesta. Muita alueellisia osaamiskeskittymiä tulee jatkossakin kehittää erilaisten toimenpiteiden avulla esimerkiksi aluekeskus- tai maaseutuohjelmassa. Samalla näiden aluekehittämisen erityisohjelmien rajapintoja tulee osaamiskeskittymien osalta madaltaa ja kannustaa saman alan klusterien toimijoita eri ohjelmien välillä yhteistyöhön laajemman alueellisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi. 2.3 Taloudellisen tilanteen muutoksen tuomat paineet Taloudellinen taantuma tuo haasteita etenkin Tampereen seudun vahvoille toimialoille eli koneenrakennukseen ja ICT aloille, ja toimialojen tulevaisuuden näkymät jatkuvat epävarmoina. Konerakennus Kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto vuonna 2008 oli 32 miljardia euroa, ja sen osuus Suomen tavaraviennistä oli reilut 20 prosenttia. Ala työllistävän vaikutuksen takia se on yksi Suomen hyvinvoinnin tukipilareista. Taantuman takia liikevaihto ja vienti sekä työpaikat ovat supistuneet radikaalisti. Tuottavuuden kehitys on jämähtänyt ja tuottavuus on laskenut 9

10 kilpailijoihin verrattuna. Alaa kuvaavat pienet yleiskonepajat, jotka kilpailevat paikallisesti samanlaisten konepajojen kanssa ilman että työnjako perustuisi erikoistumiseen. Ilman alan yritysten kilpailukyvyn parantamista, edessä on teollisten työpaikkojen siirtyminen lähelle markkinoita, halvempien kustannustason maihin, joissa useilla isoilla yrityksillä on T&Kyksiköitä hyödyntämässä osaamispohjaa ja halpaa insinöörityötä. Vuonna 2015 teollisen tuotannon ja alihankinnan arvioidaan siirtyneen pääosin muualle, kuitenkin vahva tuotekehitysosaaminen ja insinöörityön halpuus menettävät enenevässä määrin merkitystään globaalissa kilpailussa T&K-yksiköiden sijoittumisesta. Lisäksi teknologiaosaamisen odotetaan syvenevän, verkostoratkaisujen ja kansainvälisyyden lisääntyvän. Myös palveluliiketoimintaratkaisujen odotetaan olevan pitkälle kehittyneitä. ICT Taloudellinen taantuma ja kiristyvä kilpailu koetaan uhkiksi tavaratuotannossa ja myös ohjelmistojen valmistuksessa on tapahtunut tuotannon siirtymistä maihin, joissa tuotantokustannukset ovat alhaisemmat. Globaalissa kilpailussa korostuvat uusien innovaatioiden ja osaamisen merkitys, minkä vuoksi alan yritysten on panostettava voimakkaasti T&K-työhön. Koska Tampereen seudun ICT-sektori on kasvanut paljolti Nokian teknologiatarpeen määrittelemänä, on pienten yritysten muodostama aluskasvillisuus vähäistä. Vuonna 2015 arvioidaan, että Nokian tulevaisuus alueella riippuu siitä, miten alueelle pystytään kerryttämään osaamista, joka liittyy palveluratkaisuihin, asiakkaiden ymmärtämiseen ja käytettävyysosaamiseen. Samalla teknologiaosaamisen merkitys vähenee. Alan merkitys muiden alojen kehityksen tukijana korostuu entisestään, joten pienten yritysten aluskasvillisuuden kasvattaminen tulee olemaan keskeistä. 2.4 Strategiapäivitykset Osana valtakunnallista väliarviointia osaamisklusterit päivittivät oman klusterinsa strategian, jotka esitellään lyhyesti seuraavaksi. Digitaaliset sisällöt Digibusinessyritykset edustavat sitä osaamista ja muutosta, joka on edellytyksenä innovaatiopohjaisen pk-yrityskentän kasvuun ja menestymiseen. Tampereen ydinosaaminen on toimintamallien pilotointi ja skaalaaminen eri aloille. Toimintamallina osaamisen toteutumiseen on Uusi Tehdas alustan koneiden arviointi ja jatkokehittäminen, Mansegames hankkeen toteuttaminen ja pelialan kehittäminen. Klusterin strategian painopisteet ovat kasvu ja kansainvälistyminen, ekosysteemien kehittäminen, digitaalisten kyvykkyyksien siirto, palvelumuotoilu ja käyttäjälähtöinen suunnitteluajattelu. Klusterin yhteiset strategiset toimenpiteet painopisteiden saavuttamiseksi ovat: Viestintä (sekä kotimainen että kansainvälinen) Digibusiness.fi- ja digibusiness EU-palveluiden edelleenkehittäminen ja ylläpito Klusteri tunnustettu yhteistyökumppani yritysten ja muiden viiteryhmien piirissä Design Thinking toiminnan pilotointi, toimintamallin ja -prosessin määrittäminen ja kolme pilottia Design Thinkingin hyödyntämisestä eri toimialoilla 10

11 Kansainvälinen klusteriyhteistyö Think Tank verkoston kehittäminen ja hyödyntäminen Kansainvälisten yhteistyöprojektien synnyttäminen Tampereen seudun osaamiskeskuksen roolin fokuksena on tuoteoikeudellisen liiketoiminnan synnyttäminen, innovaatioalustat sekä pelit niihin liittyvä liiketoiminta ja tuotekehitys. Tarkoituksena on luoda uusia ja kehittää olemassa olevia toimintamalleja, jotta Tampereen alueen ICT- sisältömedia yrityksillä on paremmat edellytykset jalostaa ja kehittää omaa IPpohjaista liiketoimintaansa kohti kasvua ja kansainvälistymistä. Lisäksi roolina on käynnistää ja tuotannollistaa Uusi Tehdas hankekokonaisuus ja pilotoida toimintamallit ja skaalata hyväksi havaitut käytännöt myös muille ICT- toimialoille. Energiateknologia Suomalaiselle energiateknologiateollisuudelle energiasektorin maailmanlaajuisen murroksen tuomat muutokset luovat runsaasti mahdollisia hyötyjä. Energian kulutuksen kasvu kehittyvissä maissa ja ilmastonmuutoksen ehkäisy siirtymällä puhtaamman energian tuotantoon, luovat kysyntää, joka on kiinnostava mahdollisuus suomalaiselle alan teollisuudelle. Suomen vahvuus on energiajärjestelmän monipuolisuus, mikä tarjoaa energiateollisuudelle monipuolisen osaamis- ja kehittämisympäristön. Klusterin vision mukaan vuonna 2013 suomalaisen energiateknologiaklusterin asema kansainvälisesti kasvavilla energiateknologian alueilla on merkittävä. Kasvua vauhdittavat teollisuuslähtöiset tutkimus-, kehitys- ja koulutusympäristöt. Klusteri on määritellyt kaikkia teemoja läpileikkaaviksi arvolähtökohdiksi kaupallistamisen, kasvun, kansainvälistymisen ja ympäristön. Klusteriohjelman tavoitteena on kansainvälisesti houkuttelevien ja kilpailukykyisten osaamiskeskusten kehittäminen. Ohjelmaa toteutetaan arvolähtökohtiin pohjautuvien hankkeiden ja ohjelmien kautta. Lisäksi muut klusterin osaamiskeskukset näkisivät sopivana liitännäisjäsenenä toimineen Varkauden ottamisen mukaan varsinaiseksi jäseneksi klusteriin. Keskeiset uudet avaukset loppukaudelle: 1) Hermia Oy on liittynyt eurooppalaisen energiaklusterin EnergyHills -verkoston jäseneksi. Jäsenyys tuo energiaklusterin ulottuville merkittävän, kymmenien huipputason yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten verkoston. 2) Metsäbioenergian tutkimus ja innovaatiokeskuksen perustaminen Itä-Suomeen 3) Akkuteknologia ja sen sovellutukset liikennevälineisiin ja työkoneisiin 4) Käyttäjälähtöisyys ja palveluliiketoiminnan kehitys hajautetussa energiantuotannossa 5)Järjestelmätoimitukset energiateknologian viennissä, esimerkiksi Venäjän kaukolämpöprojektit tai kehitysmaiden sähköistyshankkeet 6) Tuulivoimakeskus Länsi-Suomeen, fokuksessa muun muassa offshore ja nearshore ratkaisut. 7) Testipenkki tuulivoimalan konehuoneen komponenteille, max 10 MW, keski-suomeen yhteistyössä Cleen Oy:n tuulivoimaohjelman kanssa. Jokapaikan tietotekniikka JPT-klusterin strategiapäivityksen keskeisenä lähtökohtana on ollut toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, joiden mukaan muun muassa kansainvälisen liiketoiminnan rooli, ympäristötietoisuus, energiakysymykset, sosiaalisen median merkitys ja avoin innovointi ovat voimistuneet. 11

12 JPT-klusterin missiona on edistää tietoyhteiskunnan synnyn kannalta keskeisten laite- ja ohjelmistoteknologioiden tutkimista ja kehittämistä sekä niihin perustuvien uusien digitaalisten tuote- ja palvelusovellusten ja konseptien kehitystä ja kaupallistamista kansainvälisille markkinoille. Klusterin keskeiset arvot ovat verkostoituminen, ennakkoluulottomuus, innovatiivisuus, yrityslähtöisyys ja kasvuhakuisuus. JPT-klusterin vision mukaan Suomi on jokapaikan tietotekniikan johtava hyödyntäjä. Strategisena linjauksena on vahvistaa korkean osaamisen vaativan liiketoiminnan erityisosaamista, sekä vahvistaa jokapaikan tietotekniikan luonteenomaista piirrettä eri aloja läpileikkaavana kokonaisuutena. Kunkin strategisen tavoitteen saavuttamiseksi JPTklusteri käynnistää ohjelmaluonteisen toimenpide- ja palvelukokonaisuuden. Osaamiskeskusten yhteisenä perusperiaatteena on, että osaamiskeskus toimii kansallisen ja alueellisten innovaatiojärjestelmien tuote- ja palvelukehittäjän roolissa. Toimenpidekokonaisuudet helpottavat ja selkiyttävät kevyen seuranta- ja raportointijärjestelmän luomista sekä klusterin sisäiseen että ulkoiseen käyttöön. Klusterin koordinaatio siirretään vaiheittain vuoden 2010 aikana Tampereen seudulta Oulun seudulle. Klusterin operatiivista toimintamallia muutetaan enemmän yritysmäisempään suuntaan. Nanoteknologia Ydinajatuksena on, että Nanoklusteri ei ensisijaisesti toteuta määräaikaista projektia ( ) vaan sillä on toimintamalli ja sen toteuttamiseen tarvittava osaaminen jatkaa Osaamiskeskuskauden jälkeen (2014), jos yritykset ja asettaja näkevät sille tarvetta. Tavoitteena on, että Nanoklusterin rooli suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä tulee kehittymään merkittävästi, ja samalla se kehittää myös innovaatiojärjestelmän rakennetta omalla esimerkillään. Nanoklusterin vaikuttavuudelle on määritetty strategiset tavoitteet 2013 ja 2020 ja niihin liittyvät tavoitesuureet, jotka osittain poikkeavat tähän asti käytetyistä. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeitä menestystekijöitä ovat johtaminen ja strategiatyö, markkinointi ja verkottuminen. TEM:n konsernistrategiassa esitettyjen tärkeiden tavoitelinjauksien toimeenpanijana nanoklusteri edistää uutta, kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa ja vahvistaa innovaatiotoiminnan edellytyksiä ja huippuluokan innovaatiokeskittymien kehittymistä. Nanoklusterin strategisten tavoitteiden mukaan noin vuoteen 2014 mennessä uusi toimintamalli on pilotoitu ja otettu rutiinikäyttöön, kaikki tarvittavat prosessikuvaukset niihin liittyvine ohjeineen tehty, yhteiset jaetut resurssit toimivat ja johtamismalli on osoittautunut toimintaa tehostavaksi sekä kansallisesti että alueellisesti. Visio on toteutunut ja siihen ovat vaikuttanut muun muassa se, että klusteri on voimakkaasti verkottunut, tunnettu ja haluttu kumppani kansainvälisessä nano- ja mikroteknologian kentässä, Nanoklusteri on edistänyt suomalaisten yritysten toimintaedellytysten ja Suomen vahvuusalojen pysymistä pinnalla erityisesti erilaisten isojen rahoitus-, kehitys- ja standardisointiohjelmien suunnittelussa ja valmistelussa. Lisäksi nanoklusterin toiminnan ansiosta kansallisten T&K&I-poliittisten tavoitteiden ja aluepoliittisten intressien yhteensovittaminen on edistynyt ja toimijoiden valmius työskennellä yhdessä on parantunut merkittävästi. Älykkäät koneet Osaamisklusterin erityisten kehitystoimenpiteiden kohteiksi valittuja aloja ovat liikkuvat työkoneet, tehdasautomaatio, nosto- ja siirtolaitteet, alkutuotannon älykoneet, erikoisajoneuvot, mekatroniset koneet, prosessiteollisuuden koneet ja laitteet sekä uudet 12

13 nousevat liiketoiminnan alueet, jotka liittyvät energiakoneisiin ja joustavaan liikkumiseen. Alan suurimmat trendit ovat automaatio ja tietotekniikka, seuraavaksi trendiksi on noussut energia ja ympäristökysymykset. Ydinosaamisalueisen pohjalta on käynnistetty kansallista tietyn klusteripaikkakunnan vetämää foorumi- ja miniklusteriyhteistyötä. Alueelliset kehittäjätoimijat tekevät alueellisista tarpeista lähteviä kehittämistoimenpiteitä. Toimijoiden välillä pyritään kiinteään kokemustenja toimintamallien vaihtoon. Kehittämisteemat ovat uusiutuva liiketoiminta ( Living Lab & prototalous palveluverkoston rakentaminen), uusiutuva kone (tuotteiden älykkyys, käyttäjälähtöisyys, käytettävyys, energia ja ympäristö), innovaatioympäristöjen ja mallien kehittäminen sekä kansainvälistyminen Eurooppaa ja Venäjää ajatellen. Toimenpiteissä tavoitteiden saavuttamiseksi on huomioitu alan tilanne ja haasteet, alueiden painopisteet ja valinnat sekä sidosryhmien toiveet. Liikkuvien työkoneiden suhteen toimenpiteet ovat uusien toimenpiteiden kehittäminen, kv-hankesuunnittelu, SHOK-yhteistyön kehittäminen, tehdasautomaation suhteen verkostoitumisselvitykset ja yhteistyönpohjan hakeminen ja innovaatioympäristöjen suhteen avoimen innovaation toimintamallin kehittäminen yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kesken liikkuvien työkoneiden kehityskeskuksen pohjaksi. Älykkäissä koneissa jokainen osaamiskeskus kehittää oman alueensa vahvuuksiin perustuvaa toimialaa yhteistyössä alan yritysryhmien kanssa, työkaluina ovat miniklusterimalli, kehittämishankkeet ja yritys- ja kehittäjäfoorumit. Omien alueellisten painopisteiden lisäksi kullakin on kansallinen kehittämisvastuu sovituista kehittämisteemasta. Klusteri myös hyödyntää uusimpia innovaatiotoiminnan ja yhteisöllisen median työkaluja omassa toiminnassaan tavoitteena mm. kokous- ja seminaariverkosto, hanketoiminnan ja viestinnän tehostaminen sekä kv-toiminnan tuki. Hyvinvointi Hyvinvointiklusterin tavoitteena on hyvinvointisektorin uudistaminen innovatiivisten liiketoimintamallien sekä palvelukonseptien ja uuden teknologian avulla. Vuona 2013 klusteri on merkittävästi vaikuttanut käynnistäjänä ja alullepanijana terveydenhuollon palveluiden uudistumiseen vastaamaan käytettävissä olevia resursseja sekä alalla olevien yritysten kilpailukyvyn paranemiseen koti- ja kansainvälisillä markkinoilla. Uudistetulla strategialla tähdätään parempaan vaikuttavuuteen määritellyssä asiakassegmentissä. Strategian toiminnot tulee kohdistaa enemmän päämäärään tähtääviksi määriteltyjen resurssien mukaisesti määrittelyä. Klusteri on ollut kuluneella kaudella monessa mukana ja toiminta on näyttänyt ulospäin hajanaiselta. Tähän halutaan selkeyttä uudella strategialla Missiona on olla hyvinvointisektorin uudistaja innovatiivisten liiketoimintamallien sekä palvelukonseptien ja uuden teknologian avulla. Toiminnan työkalut ovat hankeaktivointi, markkina- ja ennakointitiedon hankinta, liiketoimintamallien kehittäminen, verkostotoiminnan edistäminen ja rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen. Sisällölliset painopisteet ovat ennaltaehkäisevä elämäntapa, oma- ja etähoito sekä uudet palvelumallit: Ennaltaehkäisevä elämäntapa: Terveydenhuollon uudistamisen lähtökohtana tulee olla kansalaisten voimaannuttaminen ottamaan vastuutta omasta terveydentilastaan. Ratkaisuna 13

14 on julkisten resurssien parempi kohdistamisen ennaltaehkäisyyn sekä motivoida kansalaisia uusilla tavoilla, jotka vaikuttavat suoraan yksilön menestymiseen. Oma- ja etähoito sekä uudet palvelumallit: Terveydenhuollon ICT:stä on kaavailtu seuraavan vuosikymmenen liiketoimintaympäristö, joka synnyttää uutta liiketoimintaa kysynnän kasvaessa julkisessa terveydenhuollossa. Uudistusten katalyyttinä toimisivat erilaiset teknologiset mahdollisuudet. Kysynnän merkittävä kasvu vaatisi kuntien mielipideilmaston muuttamista, vanhojen tottumusten romuttamista ja uusien kokeilevien toimintamuotojen suosimista. Toimialan houkuttelevuus ja innovaatioiden kaupallistaminen: Suomen T&K -kapasiteettiä ei ole voitu hyödyntää riittävän tehokkaasti menneinä vuosina, joka on aiheuttanut ylitarjontaa, jota omat kotimaiset yritykset eivät pääomien puuttumisen vuoksi kykene riittävästi hyödyntämään. Tämä näkyy mm. vähäisenä uusien innovaatioiden määränä sekä pienten ja keskisuurten yritysten lukumäärässä. Innovaatiotoiminnan tehostaminen edellyttää, että T&K panoksia hyödyntäviä yrityksiä, ja ennen kaikkea veturiyrityksiä, syntyy toimialalle riittävästi. HealthBIO HealthBIOn keskeiset tavoitteet ovat liiketoiminnan synnyttäminen, kasvattaminen ja kansainvälistäminen. Loppukaudelta odotetaan rahoittajien hakua, Suomen bioalan näkyvyyden ja vetovoimaisuuden lisäämistä, partnerikandidaattien kontaktointia, apua kvrahoituksen hakuun ja konsortioiden järjestämiseen sekä Suomen bio-osaamisen markkinointia. Klusterin ja Tampereen seudun osaamiskeskuksen painotukset, joilla tähdätään liiketoiminnan kasvuun, ovat: Arvoketjun kehittäminen ja uudet aloitteet Vastata kliinisen tutkimuksen toimintamallin kehittämisestä Kansallinen biopankkiverkosto FICAM Rahoituksen ja investointien aktivointi Vastata kansallisesta yhteistyöstä investointien hankinnassa Receptor Seed- ja pääomarahoituksen arvoketjun kehitys Kansainväliset asiakkaat ja kumppanit Päävastuullinen kansainvälisten kontaktien luomisesta yrityksille ja yhteisöille seuraavilla alueilla: Ihmisten varaosat, soluteknologia ja immunoterapiat Hallinnon ja aluekehittämisen ministerityöryhmän puoltamien linjausten mukaan osken välitarkistuksessa selvitetään mahdollista Hyvinvoinnin ja HealthBio-klustereiden yhdistämistä. Yhdistämisellä haetaan vahvempaa synergiaa klustereiden väliltä eikä yhdistäminen tarkoita, että resursseja klusterin osaamisaloilta oltaisiin automaattisesti vähentämässä. 14

15 3. Taustastrategiat 3.1 Pirkanmaan innovaatiostrategia Pirkanmaan innovaatiostrategian lähtökohtana on: Kuinka Pirkanmaan menestys turvataan jatkossa, kun globaali osaamiskilpailu entisestään kiristyy? Strategia kiinnittää huomion tulevaisuuden menestystekijöiden luomiseen. Nämä menestystekijät löytyvät sekä huippuosaamisen terävistä kärjistä että laajasta osaamisperustasta. Innovaatiostrategian painopiste on osaamisen kärkialoilla, mutta tavoitteena on lisätä tietointensiivisyyttä myös matalamman osaamisen aloilla ja kiinnittää huomiota sekä yksityisen että julkisen sektorin innovatiivisuuteen. Innovaatiostrategian toteuttamiseksi on synnytettävä ja hyödynnettävä verkostomaisia rakenteita eli organisaatiorajat ylittäviä toimijajoukkoja, jotka vievät strategian toteutusta eteenpäin. Pirkanmaan tulevaisuuden haasteet, joihin on syytä varautua, ovat seuraavat: Globalisaatio syvenee ja saa uusia muotoja. Kilpailu materiaalisista ja immateriaalisista tuotannontekijöistä, yritysten toimipaikoista, asukkaista, tutkijoista, opiskelijoista, matkailijoista jne. muuttuu maailmanlaajuiseksi ja saa uusia muotoja, mutta tarjoaa samalla uusia mahdollisuuksia, elämyksiä ja vaikutteita sekä yksilöille että yrityksille. Myös globaalit ongelmat, kuten ilmastonmuutos vaativat yhteisiä ratkaisuja. Talouden rakennemuutos jatkuu voimakkaana. Valmistava teollisuus on entistä suurempien tehokkuuspaineiden alla, ja osa siitä siirtyy halvemman tuotannon maihin. Palvelusektorin merkitys jatkaa maailmanlaajuista kasvuaan, kun palveluiden kysyntä ja tarjonta lisääntyy merkittävästi myös Suomessa. Väestökehityksen vaikutukset alkavat näkyä konkreettisesti. Väestön vanheneminen ja siihen liittyvä työvoiman tarjonnan pieneneminen eivät sinällään tule yllätyksenä, ja niihin on jo pyritty varautumaan. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa väestörakenteen muutokset alkavat kuitenkin näkyä konkreettisesti haastaen sekä yritykset että julkiset organisaatiot aitoon muutokseen. Teknologisen kehityksen muutos nopeutuu. Sekä Suomessa että erityisesti koko maailmassa on aiempaa enemmän uuden tiedon ja teknologian kehittämiseen suunnattuja resursseja, mikä tarkoittaa samalla esimerkiksi teknologisen kehityksen syklin lyhenemistä ja nopeutuvaa kehitystä. Tällaisessa globaalissa toimintaympäristössä korostuu kyky hallita teknologista muutosta ja sen vaikutuksia oman alueen talouteen. Keskeiset toimijaryhmät Strategian haasteet on asetettu kaikille Pirkanmaan toimijoille. Innovaatiojärjestelmän keskeisimpiä toimijaryhmiä ovat yritykset, tutkimus ja kehittäjäorganisaatiot, julkishallinto, välittäjäorganisaatiot sekä rahoittajat. Laajan osallistumisen avulla maakunnan kehittämispanokset pystytään suuntaamaan tehokkaammin ja keskitetymmin yhteisesti tärkeiksi todettuihin asioihin. Pirkanmaalla on vahva yrityskanta. Toimialoista merkittävimpiä ovat liikevaihdon kehityksen perusteella metalli-, elektroniikka-, metsä-, informaatio- ja viestintäteknologiateollisuus. Tiedepohjaisen innovatiivisuuden perustan luovat vahvat tutkimusorganisaatiot, kuten korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Lisäksi maakunnassa on runsas määrä kehittäjä- ja välittäjäorganisaatioita. Varsinaisia välittäjäorganisaatioita ovat muun muassa Hermia Oy, FinnMedi Oy, seudulliset kehitysyhtiöt, Pirkanmaan liitto, Ely-keskus, yrittäjien etujärjestöt sekä yksityiset kehitysyhtiöt. Välittäjäläjäorganisaatiokenttää leimaa moninaisuus ja 15

16 sirpaleisuus. Päällekkäisyyksien purkaminen, erikoistuminen ja tehtävien jakaminen kulloinkin osaavimmalle taholle ovat keskeisiä tavoitteita välittäjäorganisaatiorakenteen toimivuuden parantamiseksi. Lisäksi olennaista on myös julkisen sektorin osallistuminen strategian toteuttajana sekä innovaatioiden tuottajana ja hyödyntäjänä. Visiosta toimintalinjoiksi Pirkanmaan innovaatiostrategian tavoitevisioksi vuodelle 2017 on asetettu seuraava: Pirkanmaa on vuonna 2017 satavuotiaan Suomen dynaamisin innovaatiomaakunta, jonka menestystekijöitä ovat vahvistuva ja uudistuva teknologia-, tuotanto- ja osaamisperusta. Sen edellytyksiä ovat huippuluokan inhimilliset resurssit, arkipäivään juurtunut kansainvälisyys, vaativat kuluttajat sekä tehokas ja dynaaminen julkinen sektori. Vision myötä strategiana on yritysten ja organisaatioiden innovaatio- ja uudistumiskyvykkyyden kohottaminen ja vahvan tiedepohjaisen kehittämistoiminnan jatkuvuuden varmistaminen siten, että niiden vuorovaikutus edistää sujuvaa siirtymistä palvelupainotteiseen tuotantorakenteeseen ja integroitumista kansainvälisiin arvo- ja innovaatioverkostoihin sekä mahdollistaa yritysten arvontuottokyvyn kasvattamisen ja hyvän työllisyyden edellytykset kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Strategia täsmentyy neljäksi strategiseksi päätoimintalinjaksi: Tiedepohjaisen innovatiivisuuden vahvistaminen ja laajentaminen Palveluiden tietointensiivisyyden kehittäminen Kansainväliset verkostot innovaatiotoiminnan tueksi sekä Kokemus- ja taitointensiivisten yritysten uudistumis- ja innovaatiokyvyn kehittäminen. Tiedepohjaisen innovatiivisuuden vahvistaminen ja laajentaminen Haaste on kahtalainen: Ensinnäkin on erikoistuttava kärkiä vahvistamalla, mikä tarkoittaa konkreettisesti voimavarojen keskittämistä ja resurssien käytön tehostamista. OSKE ja SHOKit muodostavat ytimen, johon haasteet kohdistetaan. Erityisesti korkeakouluilta vaaditaan erikoistumista. Toiseksi on huolehdittava samalla riittävän laajasta perusosaamisen ja innovatiivisen ajattelun tasosta ja ennakoinnista, koska se luo kykyä mukautua yhteiskunnan muutoksiin. Laaja-alainen tieteellinen osaaminen on maakunnalle menestystekijä ja se pehmentää teknologian ja markkinoiden muutosten heilahteluja. Toimenpide-ehdotukset liittyvät yhteistyörakenteiden vahvistamiseen ja osaamisen yhdistämiseen yli teknologia ja osaamisalojen. Käytännön kehittämistyötä ja tutkimuksen välisiä yhteyksiä on tiivistettävä ja asiakas- ja käyttäjälähtöisyys on tuotava osaksi kärkialojen kehittämistä luomalla yritysten, tutkimusmaailman ja käyttäjien yhteisiä toiminta-areenoita. Palveluiden tietointensiivisyyden kehittäminen Tieto- ja osaamisintensiivisiin palveluihin liittyvä tutkimus ja opetus luovat pohjan maakunnan palveluosaamiselle, joten tietointensiivisyyttä on lisättävä laaja- alaisesti: sekä tietointensiivisen palvelutuotannon ja yritysten lisäämistä, erilaisia palvelutuotannon tapoja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla kuin palveluiden hyödyntämistä jalostuksen lisäarvontuottamisessa. 16

17 Toimenpide-ehdotukset liittyvät korkeakoulujen profiloitumiseen valituille palvelualoille, yritystoimintaan kannustamiseen sekä palveluliikeideoiden tuottamiseen ja hyödyntämiseen luomalla tieto- ja osaamisintensiivisiin palveluihin keskittyvät toimintaympäristöt ja kehittämispalvelut. Kansainväliset verkostot innovaatiotoiminnan tueksi Tavoite on pyrkiä innovaatiojärjestelmän luontevaan ja sisäsyntyiseen kansainvälistymiseen. Pirkanmaalaisten opiskelijoiden, tutkijoiden, opettajien, kehittäjien ja yritysten asiantuntijoiden kansainvälistä liikkuvuutta on lisättävä erityisesti osaamisen kärkialoilla. Kansainvälisten osaajien houkuttelemisessa ja juurruttamisessa Pirkanmaan vetovoimaisuuden lisääminen on keskeinen tekijä. Toimenpide-ehdotukset liittyvät houkuttelevien tutkimusympäristöjen sekä asumis- ja koulutusolosuhteiden luomiseen sekä kansainvälisen liiketoiminnan osaamisen lisäämiseen ja kansainvälisten verkostojen vahvistamiseen luomalla suoria yhteyksiä kansainvälisiin asiantuntijoihin, organisaatioihin ja yrityksiin. Kokemus- ja taitointensiivisten yritysten uudistumis- ja innovaatiokyvyn kehittäminen Kokemus- ja taitointensiivisten yritysten uudistumis- ja innovaatiokyvyn kehittämisen tarve on suuri. Näillä aloilla korostuvat erityisesti käytäntölähtöiset innovaatiot. Keskeistä on kannustaa yrityksiä ottamaan innovaatiotoiminta tavoitteekseen. Kokemus- ja taitointensiivisesti toimivien yritysten innovaatiotoiminnassa on kyse usein pienimuotoisesta ja lyhyen tähtäimen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Aloille onkin tarjottava niiden tarpeita vastaavia innovaatio-, tuotteistamis- ja kaupallistamispalveluita. Toimenpide-ehdotukset liittyvät innovaatio- ja uusyrityspalveluiden räätälöintiin ja tehostamiseen. Lisäksi seutukuntien erikoistuneet kehittämisalustat ja teknologiansiirtomekanismit sisältävät maakunnallista potentiaalia, joka on hyödynnettävä. Myös julkisen sektorin toimintatapoihin ja palveluiden järjestämisen keinoihin on kiinnitettävä huomiota perustoiminnan innovatiivisuuden lisäämiseksi. 3.2 Korkeakoulujen strategiat Tehdään tulevaisuus! Tampereen yliopiston muutos Strategiakaudella Tampereen yliopiston keskeisiä painopisteitä ovat hallintomallin uudistaminen kevyemmäksi, tutkintojen uudistaminen laaja-alaisemmiksi ja tutkimuksen ja kansainvälistymisen mahdollisuuksien parantaminen. Tavoitteena on yhteiskunnan ja terveyden monialainen tutkimus ja opetus, jossa tartutaan tärkeisiin ja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Tutkimuksen halutaan olevan kansainvälistä kärkitasoa yliopiston vahvoilla aloilla ja kansallisesti merkittävää kaikilla aloilla. Tutkimuksen tasoa nostetaan parantamalla tutkimuksen tekemisen ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Yliopistossa käynnistetään tutkimusta ja koulutusta koskeva kansainvälistymisohjelma. Kansainvälistymistä edistetään lisäämällä kansainvälistä 17

18 tutkimusyhteistyötä erityisesti Euroopan tutkimusalueella ja laajentamalla tutkimusyhteistyötä myös Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa. Yliopisto tekee tutkimuksen kehittämissopimuksia myös muiden yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Biotieteiden, informaatiotieteiden ja kauppa- ja hallintotieteiden tutkimusta yhdistetään Tampereen teknillisen yliopiston kanssa ja tutkimusyhteistyötä tiivistetään yhteisillä hankkeilla allianssiyliopistojen kesken, joita ovat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Toimenpiteenä tutkimuksen vahvistamiseksi yliopiston rakenteita uudistetaan poistamalla tutkimuksesta hallinnollisia raja-aitoja ja edistämällä monitieteisyyttä. Vuosina toteutetaan kolme monitieteisen tutkimuksen kehittämishanketta, joiden teemoina ovat: Ihmisen ja teknologian vuorovaikutus Julkisrahoitteiset palvelut ja julkisen ja yksityisen sektorin rajapinta Kulttuurin, tiedon ja yhteiskunnan muutos TTY teknologian tiennäyttäjä Tampereen teknillisen yliopiston strategia Strategiakaudella TTY:n keskeisiä painopisteitä ovat tutkimustoiminnan kehittäminen, kansainvälistymisen vahvistaminen, opetuksen ja oppimisen laadun parantaminen sekä johtamisen ja sisäisen toiminnanohjauksen kehittäminen. TTY:n tieteellisessä toiminnassa yhdistyvät vahva luonnontieteellinen ja teknillinen tutkimus sekä teolliseen liiketoimintaan liittyvä tutkimus. Monilla tutkimusaloilla on keskeinen rooli globaalien haasteiden kuten ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen aiheuttamien ongelmien ratkaisemisessa. TTY:n kansainvälistä kärkitasoa edustavista tutkimusaloista laajimpia ja vakiintuneimpia ovat signaalinkäsittely, nanofotoniikka sekä älykkäät koneet. TTY tarjoaa laaja-alaista poikkiteknistä koulutusta. Yliopiston suurimmat koulutusalat ovat tieto-, sähkö-, kone- ja automaatiotekniikka. Tekniikan keskeinen rooli kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa ja inhimillisen hyvinvoinnin turvaamisessa otetaan huomioon kaikilla koulutusaloilla. Yliopistoallianssiyhteistyö tuo uusia mahdollisuuksia tieteen tason ja opetuksen laadun parantamiseen poikkitieteellisen tutkimus- ja opetusyhteistyön kautta. Kansainvälisyys on osa kaikkea TTY:n toimintaa, koska kansainvälisyys on laadukkaan tutkimustoiminnan elinehto. TTY antaa opiskelijoilleen valmiuksia ja kykyjä toimia kansainvälisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä. Keinoina on opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien vaihtoon lähdön tukeminen, tasokkaiden tutkijoiden ja opettajien houkutteleminen yliopistoon vierailijoiksi ja pysyvämpiin työsuhteisiin. TTY myös rohkaisee henkilöstöään toimimaan yhä enemmän kansainvälisissä arviointi- ja asiantuntijatehtävissä. TTY:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus pohjautuu yliopiston keskeisiin perustehtäviin, tutkimukseen ja koulutukseen. Yliopisto on haluttu yhteistyökumppani teollisuuden tutkimusja kehittämishankkeissa sekä vahva innovaatioiden ja tutkimus- ja osaamislähtöisten uusien yritysten tuottaja. TTY välittää tutkimaansa ja analysoimaansa tietoa avoimesti yhteiskunnan hyödyksi. Yliopistokeskuksilla ja laitosten projektimuotoisella muulla etätoiminnalla on merkittävä rooli alueellisen elinkeinoelämän vahvistamisessa. 18

19 3.2.3 Tampereen ammattikorkeakoulun strategia Strategiakaudella TAMKin keskeiset painopisteet ovat kansainvälistyminen, tulevaisuuden osaaminen sekä kumppanuudet ja asiakkuudet. Kutakin teemaa täsmentävät strategiset tavoitteet. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on sellaisen työ- ja oppimisympäristön luominen, joka edistää sekä opiskelijoiden että henkilöstön hyvinvointia. Kansainvälistymiseen liittyvät strategiset tavoitteet ovat kansainvälisen korkeakouluyhteistyön sisällyttäminen osaksi tulostavoitteellista toimintaa, kansainvälisen oppimisympäristön kehittäminen ka kansainvälisen maksullisen koulutuksen aloittaminen. Tulevaisuuden osaamiseen liittyvät strategiset tavoitteet ovat henkilöstön ja opiskelijoiden elinikäisen oppimisen tukeminen osaamisen uudistamiseksi, TAMKin osaamisalojen yhteistoiminta uudenlaisen osaamisen synnyttämiseksi, opiskelijoiden yksilöllisiin osaamisvaatimuksiin vastaavien nykyaikaisten ja monialaisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja aktiivinen vaikuttaminen kestävään yhteiskuntakehitykseen. Kumppanuuksiin ja asiakkuuksiin liittyvät strategiset teemat ovat asiakkaiden toiminnan tunteminen ja asiakastarpeisiin vastaaminen, asiakkuuksissa integroituvan koulutus- sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edistäminen, yhteistyön tuloksena vahvemman korkeakoulualueen luominen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien mahdollistaminen asiakkaillemme monialaisuutta hyödyntämällä. Lisäksi strategiatyön tuloksena TAMK valitsi toimintaansa painoalat. Joita ovat hyvinvointiyrittäjyys, senioripalvelut, kulttuurivienti, älykkäät työkoneet, kiinteistöjen ympäristövaikutukset ja yrittäjyyspedagogiikka. Osaamiskokonaisuuksina ne sisältävät eri koulutusohjelmien vahvaa osaamista ja hyödyntävät näin monialaisen ammattikorkeakoulun synergioita. Painoalat ovat alueita, joilla TAMK voi työelämäkorkeakouluna vastata alueensa kehittämis- ja osaamistarpeisiin. TAMK siis profiloituu monialaisena ja kansainvälisenä ammattikorkeakouluna, joka keskittyy toiminnoissaan hyvinvoinnin ja terveyden, talouden ja tuotannon sekä oppimisen ja luovuuden edistämiseen. TAMKin Visio 2019 mukaan Tampereen ammattikorkeakoulu antaa menestymisen avaimet luomalla uutta ja kansainvälistä osaamista. Toiminta-ajatuksena on, että Tampereen ammattikorkeakoulu tuottaa ajanmukaista osaamista koulutuksella sekä siihen liittyvällä käyttäjälähtöisellä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla. 3.3 Elinkeinostrategia Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategia on vielä suunnitteluvaiheessa, mutta koska se tulee olemaan läheisessä tekemisissä osaamiskeskusohjelman ratkaisujen kanssa, esitellään tässä strategian luonnoksen pääkohdat. Strategian tavoitteena on luoda edellytykset, mahdollisuudet ja puitteet Tampereen seudun vetovoimaisuudelle. Kaupunkiseutu on vaurastunut vahvasti viimeisten vuosikymmenten aikana ja työvoimaa on väestönkasvun ja koulutustason nousun myötä yli seudun oman tarpeen, mikä on aiheuttanut toiminnan rakenteiden muuttamista. Elinkeinostrategiassa on kiinnitetty erityistä huomiota kasvun hallintaan. Visio: Tampereen kasvava kaupunkiseutu kansainvälisesti vetovoimainen kasvualusta uudistumishaluiselle elinkeinoelämälle 19

20 Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategian vision toteuttaviksi keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi on määritetty seuraavat: Uudistuminen ja kansainvälistyminen Työvoiman saatavuuden turvaaminen Vetovoimaisen elinympäristön vahvistaminen Seudullinen maapolitiikka ja logistiikka Tulevaisuuden epävarmuustekijät nostavat esiin haasteet, joilla strategialla pyritään vastaamaan. Epävarmuustekijät liittyvät talouden globalisoitumiseen, kulutustottumuksiin, ikärakenteeseen ja ilmastonmuutokseen. Globalisoituminen on muuttanut talouden luonnetta ja pelisääntöjä. Kehittyvien maiden nopean talouskasvun tarpeet ja ongelmat ovat kehityksen realiteetti myös Tampereen seudulla. Tuotantoprosessit on moduloitu, mikä helpottaa tuotteiden tuottamista ja hankkimista sieltä, mistä se optimaalisimmin saadaan. Kansainvälisesti pienen kaupunkiseudun haasteena on tulla huomatuksi globaalisti. Kuluttajat, käyttäjät ja kuntalaiset nousevat uudeksi paradigmaksi, joka ohjaa kulutustottumuksia ja muita vaurauden kanavointeja, johon tulee varautua. Teknologisten innovaatioiden sijaan ratkaisun avaimet ovat palvelujen, kuluttajien ja liiketoimintarakenteiden globaalissa ymmärtämisessä. Kaikkien toimintojen aikajänteet lyhenevät ja kyky reagoida näihin tarpeisiin herkästi ja ketterästi nousee menestystekijäksi. Ikärakenteenmuutos tuo jo lähivuosina työvoiman saatavuuteen ongelmia. Vähenevä työväestö yhdessä globalisaation kanssa haastaa myös toimintaprosessiemme tehokkuuden. Ilmastonmuutos pakottaa elinkeinoelämän etsimään uudenlaisia tuotanto- ja jakeluratkaisuja. Ilmastonmuutos ja siihen läheisesti liittyvät energiaratkaisut ovat lähitulevaisuuden merkittävimpiä teollisia, taloudellisia ja sosiaalisia haasteita. Lisäksi se on merkittävä liiketaloudellinen mahdollisuus. Ilmastonmuutos on myös yksi huomioitavista näkökulmista seudun elinkeinostrategiaan. Asia tulee ottaa huomioon esimerkiksi eri elinkeino- ja yritysalueiden sijaintia suunniteltaessa. Tavoitteena on, että tarkoituksenmukaisen sijainnin kautta saadaan hillittyä myös ilmaston muutosta. Vetovoimaisuus lisää tarvetta väestönkasvun hallintaan Asuin- ja elinympäristö on työn ohella tärkeä tekijä osaajien ja yritysten houkuttelussa alueelle. Asuin- ja elinympäristön houkuttelevuuteen vaikuttavat niin fyysinen, toiminnallinen, taloudellinen kuin sosiaalinenkin ympäristö ja niihin liittyvät tekijät. Olennaista on huomata, että tarpeet ja odotukset ovat yhä yksilöllisempiä ja monimuotoisempia. Paikan merkitys kasvaa koko ajan, joten vetovoimaisuus on kaupunkiseudun kilpailuetu. Se koostuu useista eri tekijöistä, joita kaikkia tulee kehittää yhtä lailla nykyisten ja uusien kuntalaisten, työntekijöiden, kuluttajien ja yrittäjien hyväksi. Vetovoimaisuus ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, joten kaupunkiseudun tulee omaehtoisesti uudistua koko ajan. Jatkuva uudistuminen myös takaa asiakaslähtöisyyden: kaupunkiseudut ovat asukkaita ja yrityksiä varten. Asukkaiden ollessa tyytyväisiä yritykset ovat tyytyväisiä ja kaupunkiseutu voi hyvin. Vetovoimaisuus tuo eteen myös haasteen väestön kasvun hallinnasta liittyen palvelujen ja infrastruktuurin riittävyyteen. Lisäksi haasteena on strategisten klustereiden menestyksen ehtojen ylläpitäminen, osaamisen tason nostaminen kaikissa yrityksissä ja uusien kehityksen kärkien löytäminen. 20

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Innovaatiokeskittymät

Innovaatiokeskittymät Innovaatiokeskittymät Uusi ohjelmaväline 2014+ Mika Pikkarainen Elinkeino- ja innovaatio-osasto Innovaatioympäristöt ryhmä 7.9.2012 Innovaatiokeskittymäpolitiikan lähtökohdat Innovaatiojärjestelmä kv-arviointi

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet 1 Ennuste dataosaajien kasvulle vuoteen 2020 2 Tavoite: Osaamisen kasvattaminen Datan

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Urpo Laakkonen Harri Kivelä Elinkeinostrategiaseminaari 1 Johdattelevia kysymyksiä strategiaprosessiin Mitä tavoittelemme? Minkä haasteen edessä olemme? Mistä pitäisi

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot