Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 3

Transkriptio

1 Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 3 Rakennushistoriaselvitys kuva Sakky Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy 1

2 Sisällysluettelo 1 Esipuhe 3 2 Rakennushistoria Alueen asemakaavallinen tausta Ammattikoulutuksen taustaa Kuopiossa Ammattikoulun uudisrakennusvaihe Ammattikoulun rakennushanke 6 Ammattioppilaitos aloittaa toimintansa Oppilasasuntola Lämmitysmuutos Ammattikoulun laajennusvaihe Laajennushanke Laajennusten kuvaus Laajennusvaiheet Ammattikoulutus kehittyy 20 Ulkovarasto Kahvilalaajennus Oppilasasuntolan laajennus Yhteisvaraston rakentaminen Elektroniikkatalo Monitoimitalo Muutoshankkeet vuosina A-siiven muutoksia ja suurkeittiön peruskorjaus Autopeltiseppälinjan tilojen peruskorjaus Talousosaston muutokset Rakennusosaston muutos ja laajennus Pihatyöt Juhlasalisiiven korjaus ja muutos Harjoitusravintolan peruskorjaus Saijonmaiden aikakausi päättyy Rakennushankkeet vuosina Asuntolan vanhan osan korjaus A-siipi, korjaus ja muutos Metalliosaston perusparannus ja laajennus Auto-osaston korjaus ja keskusvarasto Elintarvikeosaston ja kahvion perusparannus Auditorio-kirjaston perusparannus Hallinnollisia muutoksia 30 B-siiven peruskorjaus ja laajennus Monitoimitalon ilmavaihtokorjaus Suurkeittiön ja pääruokalan perusparannus Ravitsemis- ja vaatetusalojen peruskorjaus Oppilasasuntolan uuden osan peruskorjaus Rakennushankkeet 2000-luvulla 33 Pintakäsittelyalan peruskorjaus Oppilasasuntolan vanhan osan korjaus Sakky perustetaan 33 Yhteisten aineiden tilojen peruskorjaus Kauneudenhoitoalan peruskorjaus I vaihe Puu-, metalli- ja talotekniikka-alojen peruskorjaus A-siiven info-piste Nykytilanneinventointi Tontti ja ympäristö A-osa B-osa C-osa D-osa, monitoimitalo E-osa, asuntola 51 4 Arviointi Alueen rooli kaupunkirakenteessa Sijoittaminen tontille Arkkitehtuuri Rakennukset 57 Rakennuskohtainen arviointi 59 A-osa 59 B-osa 59 C-osa 60 D-osa 60 E-osa Historialliset merkitykset Rakennushistorialliset ja -taiteelliset merkitykset Arkkitehdit 62 5 Yhteenveto 63 6 Lähteet Arkistolähteet Kirjalliset lähteet Suulliset lähteet Sähköiset lähteet 67 2

3 1 Esipuhe Rakennushistoriallisen selvityksen tavoitteena on esittää Savon ammatti- ja aikuisopiston eli aiemman Pohjois- Savon ammattioppilaitoksen Presidentinkatu 3:ssa sijaitsevan kiinteistön rakennushistoria, inventoida nykyinen rakennuskanta ja arvioida alueen ja rakennusten rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja ajankohtaisen kiinteistösuunnittelun ja kaavoituksen tarpeisiin. Selvityksen ensimmäisessä osassa esitetään alueen rakentumisen vaiheet kronologisesti. Toisessa osassa inventoidaan nykytilanne. Esitysmittakaava on yleispiirteinen. Rakennusten dokumentoinnissa keskitytään laajoihin kokonaisuuksiin. Sisätilat esitetään yleisellä tasolla eikä huonekohtaista inventointia ole tehty. Viimeisessä kappaleessa arvioidaan rakennusten historiallista, rakennushistoriallista ja rakennustaiteellista merkitystä sekä luonnehditaan tontin tulevaisuutta koskevassa päätöksenteossa huomioitavia rakennuskannan olennaisia ominaispiirteitä. Selvitys perustuu lähdeluettelon kirjallisuuden ohella Savon ammatti- ja aikuisopiston ja sen edeltäjien arkistoihin. Kaikki rakennuspiirustukset ovat omistajan arkistoista. Valokuvien lähteet esitetään kuvatekstien yhteydessä. Mikäli lähdetieto puuttuu, kuva on tekijän. Selvityksen on tilannut Savon koulutuskuntayhtymä (sopimus pvm ). Tilaajaa on edustanut kiinteistöjohtaja Ari Orsjoki. Selvitys on toteutettu Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy:ssä tammi-helmikuussa Työn projektiarkkitehtina on toiminut arkkitehti Terhi Lehtimäki. Tampereella Hanna Lyytinen 3

4 Paikannuskartta Ei mittakaavassa 4

5 2 Rakennushistoria 2.1 Alueen asemakaavallinen tausta Haapaniemen alue kuului Hatsalan kapteenin puustellin maihin, jotka lahjoitettiin kaupungille tontti- ja laidunmaaksi vuonna Alueella oli kaupunkilaisten laitumia ja peltoja, ja 1800-luvun viimeisillä vuosikymmenillä sinne perustettiin uutta tehdasteollisuutta, kuten nahkatehdas, teurastushuone, luumylly ja puutavaran säilytysalue luvulle tultaessa asutuspaine keskustassa alkoi tuntua myös kaupungin reunamilla, ja kaupunginvaltuusto teki aloitteen Haapaniemen kaavoittamisesta. Alueen suunnittelua varten julistettiin asemakaavakilpailu, jonka ensimmäisen palkinnon voitti arkkitehtitoimisto Andersin, Jung & Bomansson, toiseksi tuli Lars Sonck. Insinööri K. J. Karlsson laati luonnoksen uudeksi asemakaavaksi neljän ensimmäiseksi tulleen kilpailuehdotuksen pohjalta. Kaavaluonnos jäi vahvistamatta. (Lehtonen 1973, s ) Alun perin ajatuksena oli ollut tehdä Haapaniemestä huvilakaupunginosa, mutta alueen teollisuustyöväestölle tarvittiin rakennuspaikkoja asuntorakentamiseen. Haapaniemen ensimmäinen rakennusvaihe ajoittuu vuosiin , jolloin vuokratonteille rakennettiin ensimmäiset työväestön asunnot. Edelleen alue oli vailla virallista asemakaavaa ja siten myös infraa. (Lehtonen 1973, s. 21) Vuonna 1916 järjestettiin uusi asemakaavakilpailu, jon- ka voittivat arkkitehti Bertel Strömmer ja insinööri K. Vaaramäki. Kaupungininsinööri A. Sirelius laati voittaneen ehdotuksen pohjalta asemakaavaluonnoksen, joka vahvistettiin Tämä asemakaava muodosti pohjan Haapanimen tulevalle kehitykselle. Itäpuolen tontit rakennettiin ensimmäiseksi, mutta asutus eteni hitaasti. Rakentamista vaikeutti alueen hankala topografia ja kallioisuus. Sotien jälkeen alkoi uusi asuttamisen kausi, ja tällöin jouduttiin asemakaavaakin muuttamaan. (Lehtonen 1973, s. 22) Kuopion Haapaniemi eli VIII kaupunginosa on 1900-luvun alussa syntynyt kaupunginosa. Nykyään Haapaniemi liittyy välittömästi Kuopion vanhan ruutukeskustaan. Ote asemakaavasta vuodelta Alueen ensimmäinen vahvitettu asemakaava määritteli Haapaniemen kaupunkirakenteet perusteet. Kuva kirjasta Kuopion kaupungin rakennushistoria 5

6 2.2 Ammattikoulutuksen taustaa Kuopiossa Ammattikoulutoiminta Kuopiossa alkoi vuonna 1916, kun Kuopion puuseppäkoulu aloitti osoitteessa Hapenlähteenkatu 6. Puuseppäkoulun tehtävät periytyivät vuonna 1926 perustetulle Kuopion kaupungin Poikien ammattikoululle. Vuonna 1937 koulu siirtyi kaupungin omistamaan Konttisen liiketaloon, ja kouluun perustettiin myös metalliosasto. Kuopion ammattioppilaitos perustettiin Silloin saman johdon alle liittyivät myös Poikain ammattikoulu ja vuonna 1923 perustettu Kuopion kaupungin yleinen ammattilaiskoulu sekä 1946 perustettu Tyttöjen valmistava ammattikoulu, Valmistava Teknillinen Ammattikoulu, Kuopion Vaatturiammattikoulu ja Yleinen Ammattikoulu. (PSA vuosikertomus , s. 5) luvulle tultaessa joukko kunnallis- ja koulumiehiä alkoi kehitellä ajatusta kuntainliiton yhteistä ammattikoulusta. Pohjois-Savon ammattioppilaitoksen kuntainliitto perustettiin vuonna Perustajakuntia oli 25: Iisalmi, Kuopio, Iisalmen mlk, Juankoski, Kaavi, Karttula, Keitele, Kuopion mlk, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Muuruvesi, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Riistavesi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Säyneinen, Tervo, Tuusniemi, Varpaisjärvi, Vehmersalmi ja Vesanto. Kuopion ammattioppilaitos siirtyi vuonna 1957 kuntainliiton omistukseen ja koulu nimettiin Pohjois-Savon ammattioppilaitokseksi. 2.3 Ammattikoulun uudisrakennusvaihe 1957 Ammattikoulun rakennushanke Ammattikoulutuksen kehittäminen nähtiin tärkeänä maakunnan taloudellisen kehityksen kannalta. Ratkaistavana oli myös suurten ikäluokkien koulutus- ja työhön sijoittumiskysymys. Pohjois-Savon ammattioppilaitoksesta haluttiin koko maakunnan keskeinen ammattikoulu. Kuntainliiton ensisijaisena tavoitteena oli saada oma koulurakennus ammattikoulutoiminnan aloittamiseksi. Koulun rakennuspaikka oli VIII:ssa eli Haapaniemen kaupunginosassa korttelissa 10 tontti 2 osoitteessa Presidentinkatu 3. Sijainti oli kaupunkikuvassa näyttävällä paikalla mäen päällä. Tontti sijaitsi Presidentinkadun ja urheilukentän välisessä, itään viettävässä rinteessä. Korkeuseroa tontilla oli enimmillään kahdeksan metriä, ja paikoitellen kallio oli lähellä maanpintaa. Viereisellä tontilla oli jo vuonna 1956 valmistunut kauppaoppilaitoksen koulurakennus. Koulun suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikutsukilpailu vuonna Kilpailuun kutsuttiin Jaakko Paatela ja Veikko Larkas, Olli ja Eija Saijonmaa sekä Eino Tuompo. Palkintolautakuntaan kuuluivat kuntainliiton valtuuston puheenjohtaja Yrjö Tuominen, ylijohtaja Aarno Niini, kaupunginarkkitehti Seppo Ruotsalainen, rehtori Urho Salo, maanviljelijä Eelis Huttunen ja arkkitehti Niilo Pulkka. Ehdotuksia saatiin kolme kappaletta. Ensimmäinen palkinto annettiin Olli ja Eija Saijonmaan ehdotukselle. (Riekki 2005, s. 563) Kilpailun voittaneiden Saijonmaiden arkkitehtuuritoimis- Ammattioppilaitoksen asemapiirustus, Arkkitehtuuritoimisto Olli ja Eija Saijonmaa, päivätty Ei mittakaavassa. 6

7 to valittiin rakennushankkeen arkkitehtisuunnittelijaksi. Ensimmäisen rakennusvaiheen luonnospiirustukset on päivätty kesällä 1957, ja ne on allekirjoittanut Olli Saijonmaa. Peruskivi muurattiin Koulun rakennustyömaa oli mittava. Tyttöjen siipi Koulurakennus muodostui useista erityyppisistä ja luonteisista siivistä. Presidentinkadun varressa sijaitsi niin kutsuttu tyttöjen siipi, jota myöhemmin alettiin kutsua A-siiveksi. Siivessä toimivat naispuolisten opiskelijoiden opetusalat, joita oli käherrys-, ompelu- ja talousosasto. Tyttöjen siivessä oli kellari, neljä kerrosta ja ullakko. Rakennuksen loiva, lyhyträystäinen harjakatto oli katettu teräsohutlevyllä. Pitkässä, suorakaiteen muotoisessa rakennusmassassa oli kolme samanlaista hissillä varustettua porrashuonetta E, F ja G, ja lisäksi molemmissa päissä hissittömät sivuporrashuoneet D ja H. Pohjoispäädyn sivuporrashuone H palveli pohjoispäädyssä sijainneita pienasuntoja, joita oli kaikissa neljässä kerroksessa. Pohjoisimman hissillisen porrashuoneen G yhteydessä sijaitsivat talousosaston tilat: ensimmäisessä kerroksessa leipomo ja harjoitus- Vastavalmistuneen ammattioppilaitoksen pääjulkisivu Presidentinkadulle. Kuva PSA arkisto, kuvaaja Topi Hautamäki Tyttöjen siiven ja juhlasalisiiven ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus. Päivätty Ei mittakaavassa. Ammattioppilaitos aloittaa toimintansa 1959 Koulutyö kuntainliiton uudessa ammattikoulussa alkoi Oppilasmäärä oli aluksi 440. Ensimmäisen lukuvuoden toiminnalle oli luonteenomaista sopivien toimintamuotojen kehittäminen. Pohjois-Savon ammattioppilaitoksen ensimmäisistä pyrkijöistä huomattavin osa oli maalaiskuntalaisia. Kunnat olivat lunastaneet vuosittain osuuksia oppilaspaikoista. 7

8 Uudisrakennuksen pääpiirustuksia, päivätty , korjattu Ei mittakaavassa. 8

9 kahvila, toisessa kerroksessa opetusluokat ja koekeittiöt, kolmannessa kerroksessa opetuskeittiöt ja neljännessä kerroksessa kodinhoidonopetustilat. Ompeluosaston opetustilat sijaitsivat rakennuksen keskiosassa, porrashuoneen F yhteydessä. Toisessa kerroksessa vaatturiopiskelijoiden ja teollisuusompelijoiden työhuoneet, kolmannessa ja neljännessä ompeluluokat. Tyttöjen siiven eteläpään ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat parturi- ja kähertäjäoppilaiden työsalit sekä hallinnon tilat ja avara opettajien huone. Eteläpäädyn kerroksissa sijaitsivat opintolinjojen yhteiset teorialuokat. Julkisivut olivat suoralinjaiset ja pelkistetyt, katujulkisivussa vain harjoituskahvila-myymälän näyteikkuna työntyi ulokkeena julkisivusta ulos. Pitkien julkisivujen ikkunat pihasivun porrashuoneita lukuun ottamatta olivat kaikki samankokoisia valkoisia suorakaiteenmuotoisia ikkunoita, joissa oikeassa sivussa oli kapea vaakajaotettu tuuletusosa. Kunkin ikkunan alla oli ikkunan levyinen ja ikkunapenkin korkuinen Minerit-kuitulevykenttä. Ikkunajako oli hyvin tiheä. Ikkunoiden väleihin jäi pystysuuntaiset kahden tiilen levyiset tiilipilarit ja välipohjien kohdalle vaakasuuntaiset 1,5 tiilen levyiset tiilinauhat, joissa muuraus oli toteutettu muuraamalla tiilet pystyasentoon. Kapeat pysty- ja vaakasuuntaiset tiiliosat muodostivat ikään kuin ruudukon. Pihasivulla opettajienhuonetta oli korostettu hienovaraisesti ulkonevalla erkkerinauhaikkunalla. Myös pihajulkisivun porrashuoneita oli korostettu poikkeavalla aukotuksella ja vähäisellä ulkonemalla. Porrashuoneiden F ja G yhteydessä oli sisäänvedetyt parvekkeet kerroksissa Rakennuksen päädyt olivat pitkiä sivuja umpinaisemmat: eteläpäädyn ensimmäisessä kerroksessa oli kuusi pystysuuntaista alatuuletusikkunoilla varustettua ikkunaa. Pohjoispäädyn porrashuoneessa oli pystysuuntainen ikkunanauha ja siinä kaksi metallipienakaiteista uloketuuletusparveketta, sekä nauhan kummallakin puolella suorakaiteenmuotoiset sivutuuletusosalliset asuntoikkunat. Punatiilimuurauksen saumaus korosti rakennuksen vaakasuuntaisuutta. Vaakasaumat oli saumattu tummanharmaalla saumauslaastilla ja pystysuuntaiset saumat punaruskealla. Pihanpuolella sijaitsivat opiskelijoiden sisäänkäynnit, joita kattoi pihakatos. Opiskelijoiden sisäänkäyntien edustat ja ulkoportaat laatoitettu vaalealla verkkomuuratulla kvartsiittiliuskekivellä. Pohjoispäädyssä oli asuntojen lasiaukollinen sisäänkäyntiovi, joka oli päällystetty pystysuuntaisilla pienoilla. Sokkelit olivat pystyuritettua betonia. Katujulksivun sommittelu muodostui ikkunakentistä ja niitä ympäröivästä tiiliruudukosta. 9

10 Juhlasalisiipi Tyttöjen siiven eteen, Presidentinkadun varteen, rakennettiin juhlasalisiipi. Juhlasalisiipi oli selvästi tyttöjen siipeä lyhyempi ja matalampi, ja se oli kytketty tyttöjen siipeen nivelosalla. Koulun pääsisäänkäynti sijaitsi juhlasalisiiven pohjakerroksen katujulkisivussa. Pääsisäänkäynti syvennyksessä oli neljä lasiaukollista metalliovea, joissa oli korkea potkupeltiosa ja pitkä pystysuuntainen vedin. Sisäänkäyntisyvennyksen sivut oli laatoitettu mustanruskealla puolihimmeällä 72x147 mm kokoisella keraamisella laatalla. Pääsisäänkäynnin edusta ja ulkoportaat olivat tummaa luonnonkiveä. Ammattikoulun rakennustyömaa Etualalla poikien siipien työsalien välipohjaa, takana tyttöjen siipi, taimpana juhlasalisiipi. Kuva PSA arkisto, kuvaaja Topi Hautamäki Sisäänkäyntiaulan yhteydessä sijaitsi koulun pääruokala. Ruokalan takana, nivelosan pohjakerroksessa oli ruokalan suurtalouskeittiö. Sisäänkäyntiaulasta nousi leveä portaikko pääaulaan, joka toimi samalla lämpiönä juhlasalille ja pienemmälle auditoriosalille. Keittiön huoltoliikenne hoidettiin tyttöjen siiven eteläpäädyn pohjakerroksesta. Juhlasalisiiven julkisivut olivat punatiiltä, pohjakerroksen korkuiseksi nostettu sokkeli oli pystyuritettua betonia, ja katujulkisivussa sokkelikerroksessa oli ruokasalin ja eteisaulan kookkaat ikkunat. Katujulkisivun umpinainen punatiilipinta oli jaettu pystylistoilla kenttiin ja sitä aukotti neljä neliönmuotoista, hiukan ulkonevaa betonikehyksellistä erillisikkunaa ja yläosan pystyjaoteltu ikkunanauha. Juhlasalisiiven katujulkisivussa oli myös mosaiikista tehty Pohjois-Savon vaakuna. Juhlasalisiivessä oli A-siiven tapaan loiva harjakatto. Tyttöjen siipi ja sen edessä oleva matalampi juhlasaliosa muodostivat koululle edustavan kaupunkimaisen julkisivun Presidentinkadun suuntaan. 10

11 Poikien siipi Poikien siipi, jota myöhemmin alettiin kutsua C-osaksi, sijoitettiin tontin sisäosaan, kadulta katsottuna osittain tyttöjen siiven taakse. Poikien siipi muodostui itse asiassa kolmesta osastosiivestä; rakennus- ja puuosastosta, metalliosastosta sekä auto-osastosta, jotka oli sijoitettu tontille U-kirjaimen muotoon. Poikien siipi sijoittui rinteeseen siten, että alarinteen tilat olivat kaksikerroksisia. Poikien siipi oli kytketty tyttöjen siiven eteläpään pääaulaan erillisellä nivelosalla. Lähimpänä Presidentinkatua sijaitsi kadun suuntainen kaksikerroksinen osastosiipi, jonka pohjakerroksessa toimi rakennusosaston kirvesmiesten, muurarien ja betonityön työpajat ja ensimmäisessä kerroksessa puuteollisuus- ja maalausosastot konesaleineen, kokoonpanohalleineen ja maalaamoineen. Tämän siiven eteläpäässä oli vielä puutavara- ja hakevarasto, josta johti hihnakuljetinkäytävä siiven pihanpuolella olevaan kattilahuoneeseen. Poikien siiven hevosenkengän pohjan muodosti metallityöosaston siipi. Sen pohjakerroksessa sijaitsivat kaikkien poikien koulutuslinjojen pukuhuoneet ja väestönsuoja. Pääkerroksessa olivat varsinaiset metallityöosaston opetustilat: sorvaus-, viilaus-, hitsaus-, pelti- ja putkityöpajat. Rakennus- ja metalliosastosiipien kulmauksessa oli pieni sähköosaston tila käsittäen sähkötyöpajan ja sähkölaboratorion. Perimmäisenä tontilla sijaitsi vielä poikien siipeen kuuluva auto-osaston osastosiipi, joka käsitti auto- ja maatalouskonekorjaamohallit ja automaalaamon. Poikien osastojen rakennussiivet rajasivat etelään avautuvan työpihan, kun taas tontin luoteisosa jäi välituntipihaksi. Poikien siivissä oli porrastetut harjakatot, siten että matalampi lape kiersi sisäpihan puolella ja korkeampi lape hevosenkengän ulkoreunalla. Katon porrastuksessa oli ikkunanauha, josta saatiin valoa rungon sisäosiin. Poikien siipien pitkillä julkisivuilla oli nauhaikkunat. Ikkunanauhojen väliset kentät olivat Minerit-levyä. Ulkoreunoilla oli kaksi päällekkäistä ikkunanauhaa, sisäpihalla vain yksi. Ulkopuolen ylempi ikkunanauha ja sisäpihan ikkunanauha koostuivat vaakasuuntaisista kuuteen ruutuun jaetuista ikkunoista, jotka oli sovitettu kantavien betonisten pystyrakenteiden välisiin aukkoihin. Ulkoreunan alemman ikkunanauhan ikkunat oli jaettu pystyjaoilla kolmeen osaan. Hallitilojen ulko-ovet oli kytketty ikkunanauhakenttien rytmiin. Rakennuksen päädyt olivat punatiiltä. Poikien siiven eli C-osan pääkerroksen pohjapiirustus, julkisivut ja leikkaukset. Piirustuksissa päiväys , korjattu Ei mittakaavassa. 11

12 Rakenteet Ammattioppilaitoksen kaikki rakenteet olivat paikalla rakennettuja. Pystyrungot oli teräsbetonipilari-,-palkki- ja -kehärakenteisia. Välipohjina oli paikalla valetut teräsbetonilaatat, juhlasalisiiven yläpohjana teräsbetonipalkisto. Talotekniikka Lämmitysjärjestelmänä oli vesikeskuslämmitys radiaattoreilla, lämmönlähteenä oli puu ja hake. Ammattikoulun työmaa Kuva PSA arkisto, kuvaaja Topi Hautamäki Työsalisiiven betonirunko valmiina elokuussa Kuva PSA arkisto, kuvaaja Topi Hautamäki Työsalisiiven ikkunoita pintakäsitellään ennen asennusta Kuva PSA arkisto, kuvaaja Topi Hautamäki 12

13 Aksonometria ammattioppilaitoksen ensimmäisestä rakennusvaiheesta

14 Oppilasasuntola 1963 Jo muutaman lukuvuoden jälkeen tuli oppilasasuntolan saaminen koulun yhteyteen ajankohtaiseksi. Vuonna 1961 kuntainliiton johtoelimet tekivät päätöksen oppilasasuntolarakennuksen piirustusten hankkimisesta. Suunnitelmat tilattiin ammattikoulun ensimmäisen rakennusvaiheen suunnitelleelta Arkkitehtuuritoimisto Olli ja Eija Saijonmaalta. Oppilasasuntolan rakennustyöt aloitettiin syksyllä 1962 ja se valmistui syyslukukaudeksi Oppilaskoti tarjosi asunnon 60 pojalle ja 35 tytölle. Oppilasasuntolan kuvaus Oppilasasuntola oli pohjaltaan suorakaiteenmuotoinen kaksiportainen asuntolatalo, jossa oli loiva, teräsohutlevyllä katettu harjakatto. Kantavana rakenteena paikalla muuratut tiiliseinät. Rakennuksessa oli kolme asuntolakerrosta, niiden alla aputiloja käsittävä kellarikerros ja kellarikerroksen alla vielä väestönsuoja. Asuntolassa oli kaksi porrashuonetta, joista toinen sijoittui rakennuksen ulkokulmaan. Porrashuoneen sijoituksella varauduttiin asuntolan tulevaan laajentamiseen. Asuntola koostui 12 hengen soluasunnoista ja valvojien asunnoista. Kussakin soluasunnossa oli 5-6 kappaletta 2-3 oppilaan makuuhuonetta sekä yhteiset kylpytilat ja seurusteluhuone. Varsinaista keittiötä soluasunnoissa ei ollut, vain pieni minikeittiö seurusteluhuoneen seinustalla. Rakennuksen pitkillä julkisivuilla oli koko julkisivun levyiset nauhaikkunat. Ikkunat olivat valkoiset puuikkunat, ja ikkunoiden välit olivat vaaleaa Minerit-kuitulevyä. Itäjulkisivulla sijaitsivat sisäänvedetyt porrashuoneet sisäänkäynteineen. Päädyt olivat pitkiä sivuja umpinaisemmat. Pohjoispäädyssä oli pieni vaakasuuntainen ikkuna kussakin kerroksessa, eteläpäädyn keskellä pystysuuntainen ikkunanauha. Julkisivumateriaalina oli puhtaaksi muurattu punatiili, ja rakennuksen vaakasuuntaisuutta korostettiin puhtaaksimuurattujen tiilien saumaustavalla. Vaakasaumat olivat tummanharmaata ja pystysaumat punatiilenväristä laastia. Muutamia millejä sisäänpainettu tasasauma oli lähellä tiilipintaa. Nauhaikkunoiden yläpuolisen tiilimuurauksen kantavat betonipalkit jätettiin julkisivussa näkyviin. Parvekkeet toteutettiin sisäänvedettyinä. Asuntoparvekkeissa oli Minerit-kuitulevykaiteet, porrashuoneen tuuletusparvekkeissa oli pystypienaiset teräskaiteet. Lämmitysmuutos 1964 Vuonna 1964 ammattikoulussa siirryttiin puu- ja hakelämmityksestä öljylämmitykseen. Työpihalle rakennettiin lieriömäinen säiliö raskaalle polttoöljylle. Vasemmalla: Oppilasasuntolan 1. kerroksen pohjapiirustus ja julkisivut itään ja länteen. Piirustukset päivätty 5. ja , korjattu Ei mittakaavassa. Alla: julkisivumuurauksen yksityiskohta 14

15 2.4 Ammattikoulun laajennusvaihe Laajennushanke Pohjois-Savon ammattioppilaitokseen pyrki huomattavasti enemmän hakijoita kuin kouluun voitiin ottaa. Koulun laajentaminen tuli ajankohtaiseksi. Laajennusten suunnittelu alkoi Suunnittelijoina jatkoivat uudisrakennusvaiheen arkkitehteina toimineet Saijonmaat. Rakennustyöt aloitettiin vuoden 1966 lopulla. Osa laajennuksista valmistui vuonna 1967, osa 1968, vanhassa koulurakennuksessa suoritetut muutostyöt vuoden 1968 aikana. Koulua laajennettiin neljällä erillisellä laajennuksella, joita rakennushankkeessa kutsuttiin nimillä lisärakennukset A, B, C ja D. Lisärakennuksista A ja B olivat poikien siiven laajennuksia, kun taas lisärakennukset C ja D tyttöjen siiven. Etualalla uusi harjoitusravintolalaajennus. Kuva PSA arkisto, kuvaaja Topi Hautamäki Laajennusrakennushankkeen asemapiirustus, jossa rasteroituna esitetty lisärakennukset A, B, C ja D. Suunnitelma päivätty , korjattu Ei mittakaavassa. Lisärakennus A sijoittui poikien entisen siiven autoosaston jatkoksi sulkien työpihan avoimen eteläsivun. Lisärakennus B oli pitkä suorakaiteen muotoinen uudissiipirakennus, joka rakennettiin tontin länsirajalle entisen auto-osaston siiven jatkoksi. Lisärakennus C jatkoi juhlasalisiipeä kolmanneksella kaakkoon. Lisärakennus D sijoittui tyttöjen siiven pohjoispäähän, pohjakerrokseen kadunpuolelle rakennettiin harjoitusravintola ja sen keittiö. Laajennushanke mahdollisti viisi uutta opintolinjaa. Lisäksi saatiin ruokalan laajennus ja voimistelutilat. Rakennustyöt saatiin valmiiksi kevään ja kesän 1968 aikana. 15

16 Pohjapiirustus poikien siivistä eli nykyisistä B- ja C-siivistä, päivätty (piirustus yhdistetty kahdestä piirustuksesta) sekä leikkaus B-siivestä, päivätty Ei mittakaavassa. Laajennusten kuvaus Lisärakennukseen A sijoitettiin ensimmäiseen kerrokseen auto-osaston suuri konekorjaussali ja kellarikerrokseen työpaja- ja valimotiloja. Samalla poikien siiven muidenkin osastojen tiloissa tehtiin väliseinä- ja tilamuutoksia. Auto-osaston entisiin tiloihin sijoitettiin levyseppien ja huonekalualan opiskelijoiden tiloja. Lisärakennus B oli uudissiipi, jonka tilaratkaisuna oli luokkatyyppiset opetustilat rungon ikkunaseinillä ja aputilavyöhyke rungon keskiosassa. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat puhelinasentajien ja laboratorioalan opintolinjojen opetustilat. Osastojen pääsisäänkäynnit olivat välituntipihalla. Rakennuksen luoteispääty jäi osittain ylärinteen sisään ja maanalaiseen osaan sijoitettiin väestönsuoja. Toisen kerroksen poikien siiven puoleiseen päätyyn oli sijoitettu metalliosaston luokkatiloja, keskiosaan elekronikka-alan ja radio-osaston työsalit ja luoteispäädyn toiseen kerrokseen kähertäjäosaston työsalit. Juhlasalimassaa jatkettiin lisärakennuksella C vanhan osan levyisenä ja korkuisena. Juhlasalin jatkoksi saatiin pienempi voimistelusali, ja pohjakerroksen ruokasalia laajennettiin parilla sadalla paikalla. Laajennus sijoittui alarinteeseen siten, että pohjakerroksen alle rakennettiin laajennuksen osalle vielä alakellari, johon tuli laitoskeittäjien opetuskeittiö. Lisärakennus D:n ravintolasali työntyi uutena ulkonevana siipenä tyttöjen siiven katujulkisivun pohjakerroksesta. Ravintolasalin lasiseinä avautui luoteeseen. Saattoliikenneramppia vasten oleva umpinainen ulkoseinä oli tien 16

17 linjauksen mukainen. Ravintolan keittiö varastotiloineen sijoittui pohjakerroksen entisiin varastotiloihin. Myös pohjakerroksen väestösuoja muutettiin talousosaston pukuhuoneiksi. Tyttöjen siiven muissa osissa tapahtui pieniä tila- ja käyttötarkoitusmuutoksia. Kähertäjäosaston muutettua lisärakennus B:hen, siltä vapautuneisiin tiloihin sijoitettiin koulun kasvun myötä laajentuneen hallinnon tiloja ja opettajien kirjasto. Arkkitehtuuri Laajennusten arkkitehtuuri jatkoi ensimmäisen vaiheen rakennusten arkkitehtuuria saumattomasti. Laajennukset sulautuivat kokonaisuuteen siten, että vuosien 1959 ja 1968 rakennusvaiheiden erottaminen paikalla on vaikeaa. Uudet osastosiipien ja juhlasalilaajennuksen julkisivumateriaalit ja aukotus olivat samat kuin vanhempien vastaavien osien. Ainoastaan harjoitusravintolan muodonanto poikkesi edellisestä rakennusvaiheesta. Ravintola työntyy dynaamisesti esiin sekä maasta että A-siivestä kappalemaisena viistoseinäisenä massana, joka avautuu sisäänvedetyn lasiseinän kautta luoteeseen. Ravintolamassan pääjulkisivumateriaalina oli muiden siipien sokkeleista tuttu pystyuritettu betoni. Rakenteet Lisärakennusten ulkoseinien kantavarakenne oli teräsbetonia, jonka päällä oli 75 mm mineraalivillalevy ja julkisivuna puhtaaksi muurattu ½ kiven kennopunatiili tai Minerit-levy. Alapohjat toteutettiin maanvaraisina teräsbetonilaattoina, yläpohjat ylälaattapalkistoina osittain esijännitetyin teräsbetonipalkein. Auto-osaston laajennuksen työmaa, todennäköisesti vuonna Työpihalla näkyy vuonna 1964 rakennettu lieriömäinen öljysäiliö. Kuva PSA arkisto, kuvaaja Topi Hautamäki 17

18 Tyttöjen siiven ja juhlasalisiiven pohjakerroksen ja alakellarin pohjapiirustus, päivätty , korjattu sekä leikkaukset ja julkisivu Presidentinkadulle, päivätty Ei mittakaavassa. 18

19 Aksonometria ammattioppilaitoksen rakennuksista vuoden 1968 laajennusvaiheen jälkeen. 19

20 2.5 Laajennusvaiheet Ammattikoulutus kehittyy Vuonna 1969, kymmenen toimintavuoden jälkeen, koulun oppilasmäärä oli 1085, opintolinjoja oli 32. Hakijamäärät kasvoivat vuosi vuodelta. Opiskelijoiksi hyväksyttiin noin neljännes hakijamäärästä. Ammattikoulutuksen laajentamiseksi työskenneltiin aktiivisesti. (PSA vuosikertomus , s. 4). Pohjois-Savon ammattioppilaitoksen kuntainliiton toiminta laajeni huomattavasti 1970-luvun alussa, kun kuntainliitto perusti kaksi sivukoulua: Juankosken ammattikoulun toiminta käynnistyi 1971 ja Leppävirran ammattikoulun 1972 (PSA vuosikertomus ). Sivukoulujen perustamisen ohella myös kuntainliiton pääkoulua kehitettiin aktiivisesti luvulla tuli vireille useita koulun laajennushankkeita. Kaikkien laajennusten suunnittelijana toimi edelleen Olli ja Eija Saijonmaan arkkitehtitoimisto. Ulkovarasto 1970 Vuonna 1970 suunniteltiin välituntipihan luoteisreunalle uusi ulkovarasto. Varaston pääkäyttötarkoitus oli oppilaiden urheiluvälineiden säilytys, tilaa oli varattu mm. sadoille suksille. Varasto oli tasakattoinen, julkisivuverhous tummanruskeaksi kuultomaalattua pystylautaa. Suunnittelijoina Saijonmaat. Kahvilalaajennus 1973 Ravintola-alan peruslinjan työharjoittelun monipuolistamista varten tarvittiin uusi oppilaskahvila. Saijonmaiden laatimat uuden kahvilan suunnitelmat on päivätty syksyllä Kahvilalaajennus toteutettiin tyttöjen siiven pohjakerrokseen vuonna 1968 rakennetun harjoitusravintolan viereen, alkuperäisen harjoituskahvilan alapuolelle. Uusi harjoituskahvila maastoutui penkereeseen ja saattoliikennerampin paikka ja muoto säilyi uudelleenrakennettuna kahvilan katolle. Kahvilan ainoa varsinainen julkisivu oli Presidentinkadulle suuntaava lasijulkisivu, johon oli sijoitettu kahvilan asiakassisäänkäyntiovi. Muut julkisivut jäivät maan sisään. Penkereseinät olivat pystyuritettua betonia. Kahvila valmistui syksyllä tyttöjen siiven etupihalle pystytettiin kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ympyrämuotojen rytmiseen sommitteluun perustuva betoniveistos Eteenpäin ja ylöspäin. Uuden oppilaskahvilan pohjapiirustus, päivätty ja julkisivu Presidentinkadulle päivätty Vastavalmistunut oppilaskahvila. Kuva PSA arkisto, kuvaaja Topi Hautamäki 20

21 Lukuvuonna alkoivat keskustelut ja valmistelut keskiasteen koulu-uudistuksesta, joka vaikutti koulutuksen rakenteeseen ja oppisisältöihin. Oppilasasuntolan laajennus luvun puolivälissä asuntolan laajentamishanke tuli ajankohtaiseksi. Jo asuntolan ensimmäisen vaiheen suunnitelmissa oli varauduttu laajennukseen. Saijonmaiden arkkitehtitoimiston laatimat laajennusosan lupapiirustukset on päivätty syksyllä 1975 ja rakentaminen alkoi seuraavana keväänä. Asuntolan laajennus valmistui syyslukukaudeksi Laajennus toteutettiin 1960-luvun piirustuksissa esitetylle paikalle. Laajennusosa rakennettiin kiinni vanhan osan eteläpäätyyn, massaa kuitenkin pykällettiin puolen runkosyvyyden mitan verran kadun suuntaan. Myös laajennus oli suorakaiteenmuotoinen ja harjakattoinen. Vanhaan osaan nähden laajennus sijoittui alarinteen puolelle. Laajennuksessa oli kolme asuntolakerrosta ja osittain maanpäällinen kellarikerros. Uusi osa oli lähes samankokoinen alkuperäisen asuntolan kanssa. Vanhan osan kanssa yhteisen kulmaporrashuoneen lisäksi laajennusmassassa oli yksi uusi porrashuone. Uuden osan kerrostasot sijoittuivat 1/2-kerrosta vanhan osan vastaavia alemmaksi. Asuntolakerrokset koostuivat 12 hengen soluhuoneistoista, joissa kussakin oli kuusi kahden hengen makuuhuonetta, pesuhuone, seurusteluhuone ja keittokomero. Pohjakerroksessa oli valvojan asunnon, liikuntaesteisten kolmen hengen soluasunnon ja yhden seitsemän hengen soluasunnon lisäksi saunaosasto, varastot ja väestönsuoja. Uuden osan ulkoarkkitehtuuri poikkesi vanhasta osasta edustaen 1970-luvulle tyypillistä asuinkerrostalorakentamista, jossa pyrittiin yhtenäisin tummasävyisten julkisivumateriaalien ja värien avulla luomaan kappalemaisia luontoon sulautuvia rakennusmassoja. Julkisivujen päämateriaali oli puhtaaksimuurattua punatiiltä, mutta tiilen koko, loimukkuus ja mahdollisesti myös saumaustyyppi poikkesivat vanhasta. Ikkuna-aukotuksen periaate Oppilasasuntolan laajennuksen julkisivu itään (päivätty ) ja 1. kerroksen pohjapiirustus (päivätty , muutettu ). Ei mittakaavassa. oli aivan toinen kuin vanhassa osassa. Nauhaikkunoiden sijaan laajennuksen ikkunat olivat erillisiä aukkoja muurissa, ja sijaitsivat selvästi syvemmällä julkisivupinnasta kuin 1960-luvun osassa. Tummanruskea kuultokäsittely häivytti ikkunoiden jakokarmit ja korosti aukkomaisuutta. Pitkien julkisivujen yksittäiset ikkunat olivat muodoltaan lähes neliömäisiä ja niihin liittyi umpinainen tuuletusosa. Asuinhuoneiden ikkunoita oli ryhmitelty vaakasuunnassa 21

22 pareiksi. Itäjulkisivussa sijaitsevan porrashuoneen pystysuuntaa oli korostettu ikkunoiden välisillä teräslevykentillä. Eteläpäädyssä oli pieni vaakasuuntainen ikkuna kussakin kerroksessa. Rakennetekniikka perustui paikallarakentamiseen. Rakennuksen poikittaiset väliseinät olivat kantavia suurmuottitekniikalla paikallavalettuja betoniväliseiniä. Ulkoseinät olivat paikalla muurattuja, mineraalivillaeristettyjä tiiliseiniä. Välipohjat olivat betonia. Yhteisvaraston rakentaminen 1978 Tyttöjen ja poikien siiven välistä nivelosan pohjakerrosta laajennettiin kaakon puolelta. Laajennus toimi keittiöiden uutena varastotilana ja oli yhteydessä pääkeittiön aputiloihin. Suunnitelmat laati Arkkitehtuuritoimisto Eija ja Olli Saijonmaa. Suunnitelmat päivätty elokuussa 1977 ja laajennus valmistui Yhteisvarastolaajennuksen pohjapiirustus, päivätty Laajennus merkitty punaisella. Ei mittakaavassa. Oppilasasuntolan rakennustyömaalla käynnissä väliseinien valaminen suurmuottitekniikalla vuonna Kuva PSA arkisto, kuvaaja Topi Hautamäki Oppilasasuntolan laajennuksen itäjulkisivua. 22

23 Elektroniikkatalo 1978 Elektroniikan opintolinja oli aloittanut jo vuonna Linja toimi aluksi B-siivessä, mutta ainakin lukukaudella hajasijoitettuna Kuopion teknilliseltä oppilaitokselta vuokratuissa tiloissa. Tilaongelmien ratkaiseminen sai odottaa kevääseen 1978, jolloin opintolinjan käyttöön valmistui oma uudisrakennus, elektroniikkatalo. Pääpiirustukset oli päivätty keväällä 1977, ja suunnittelijana jälleen Saijonmaat. Rakennus sijoitettiin A- ja B-siipien väliin pihan korkeimmalle kohdalle rajaamaan välituntipihaa tontin luoteisreunalta. Elektroniikkatalo oli yksikerroksinen ja pohjaltaan neliönmuotoinen, ~21x20 m. Julkisivumateriaalit olivat samat kuin Saijonmaiden aikaisemmin suunnittelemissa koulun osissa, mutta arkkitehtuurin muotokieli edusti rakennusajankohtansa ajatuksia. Tasakatto ja sisäänvedetty räystäs antavat rakennukselle hyvin laatikkomaisen ilmeen. Rakennuksen kantava runko on puuta ja punatiili vain verhouksena. Ikkunat oli sijoiteltu kenttiin julkisivujen ylä- ja keskiosiin, ja niiden yläpuoliset julkisivun osat oli verhoiltu Minerit-levyllä. Rakennuksessa oli aikakauden rakennustapaan valesokkeli. Ikkunat olivat tummanruskeaksi kuultomaalattua puuta. Yläpohjan kantavana rakenteena olivat hitsatut muototeräsristikot, jotka olivat näkyvissä sisätilassa. Rakennuksen keskellä oli kantava pilarilinja. Elektroniikkatalon pohjapiirustus, päivätty , korjattu ja julkisivut lounaaseen ja kaakkoon sekä leikkaus, päivätty Ei mittakaavassa. Sisäänkäynti sijaitsi lounaisjulkisivulla, B-siiven ja elektroniikkatalon välisessä solassa. Sisätilat käsittivät elektroniikan opintolinjan työsalin ja luokkahuoneen lisäksi tarvittavat puku- ja varastotilat sekä opettajien huoneet. Kuva uudesta elektroniikkatalosta lännestä kuvattuna. Rakennuksen pääsisäänkäynti oikealla. Kuva PSA arkisto, kuvaaja Topi Hautamäki. 23

24 2.6 Muutoshankkeet vuosina Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on tuottaa koulutuspalveluja, jotka vastaavat kulloinkin työelämän vaatimuksia. Niinpä koulutuslinjat ja opintosuunnat ovat vaihtuneet lukuisia kertoja koulun historian aikana. Tämä on vaikuttanut paljon myös oppilaitoksen rakennuksiin. Vuosina rakennusten korjaaminen ja muuttaminen oli lähes jatkuvaa toimintaa. Koulun kaikkien muutos- ja korjaushankkeet suunniteltiin Arkkitehtuuritoimisto Olli ja Eija Saijonmaalla alkuvuoteen 1987 asti. Monitoimitalo 1980 Koulutuslinjojen määrän lisääntyessä ja monipuolistuessa tilanahtaus kävi ammattioppilaitoksessa yhä suuremmaksi ongelmaksi. Erityisesti parturi-kampaajien opetustilat olivat ahtaat ja monipuolistuneeseen kauneusalan koulutukseen vanhanaikaiset. Myös muut tilatarpeet, kuten oppilaiden vapaa-aikatoiminnan tilatarpeet, olivat muuttuneet koulun perustamisajoista. Ongelmat päätettiin ratkaista uudisrakennuksella, joka sisältäisi parturi-kampaajien ja kosmetologien opetustilojen lisäksi kuntosalin aputiloineen, kouluterveydenhoidontilat sekä teorialuokkia eri opetusosastojen käyttöön. Rakennushanketta alettiin kutsua monitoimitaloksi ja myöhemmin myös D-osaksi. Monitoimitalon suunnitelmat valmistuivat syksyllä 1979 ja saman syksyn lopulla aloitettiin lisärakennuksen rakennustyöt. Talo valmistui Uusi monitoimitalo sijoitettiin lähelle Presidentinkatua, juhlasalisiiven kaakkoispuolelle. Rakennus sijoittui rinteeseen siten, että kadunpuolelta julkisivu on kolmikerroksinen ja pihanpuolelta kaksikerroksinen. Osittain maanalaisen kellarikerroksen päällä oli kaksi varsinaista kerrosta ja ullakolla ilmanvaihtokonehuone. Rakennusmassa koostui ikään kuin kahdesta harjakattoisesta rakennusmassasta, jotka työntyivät sisäkkäin. Presidentinkadun varren massa oli matalampi ja pihan puolen massa korkeampi. Rakennusmassa pykälsi myös vaakasuunnassa. Kantava- Vastavalmistuneen monitoimitalon katujulkisivu. Kuva PSA arkisto, kuvaaja Topi Hautamäki 24

25 na pystyrunkona oli paikallavalettu teräsbetonipilari ja -palkkirakenne, väli- ja yläpohjat ontelolaattoja. Julkisivumateriaalit ja värit olivat samat kuin A-siivessä, eli punatiili, Minerit-levy, valkoiset puuikkunat, betonisokkeli ja teräsohutlevyvesikate. Myös aukotus noudatteli ensimmäisen rakennusvaiheen katujulkisivujen aukotuksen periaatteita. Katujulkisivuilla aukotus muodosti ruudukonomaista kenttää, joka koostui neliönmuotoisista tuuletusluukullisista ikkunoista, ikkunoiden alapuolisista Minerit-levyalueista ja näitä kiertävästä punatiiliruudukosta. Pohjoispäätyjen sommitelma muodostui joukosta erikokoisia, ja -jakoisia suorakaiteenmuotoisia ikkunoita. Eteläpääty oli umpinainen tiilipääty kellarikerroksen kolmea ikkunaa ja varaston ovea lukuun ottamatta. Pohjakerrokseen sijoitettiin oppilasterveydenhuollon tilat, kuntosali aputiloineen, yksi suuryhmäopetustila sekä varasto- ja väestönsuojatiloja. Suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon myös oppilaiden ja henkilöstön vapaa-aikatoiminnan tarpeet (Vuosikertomus , s. 5-6). Monitoimitalon uudisrakennuksen 1. kerroksen pohjapiirustus, julkisivut pohjoiseen ja itään. Päivätty Ei mittakaavassa. 25

26 A-siiven muutoksia ja suurkeittiön peruskorjaus 1981 Monitoimitalon valmistuttua tila- ja käyttötarkoitusmuutoksia toteutettiin myös muissa rakennuksissa, kun monitoimitaloon muuttaneilta käyttäjiltä vapautuneita tiloja remontoitiin uusiin käyttötarkoituksiin. Seuraavassa luetellaan A-siipeä koskevia tilamuutoksia, joiden suunnitelmat on päivätty kellarikerros: 1) Lääkärin vastaanottohuone ja iso osa kerhohuoneista muutettiin sosiaalitiloiksi ja monistamoksi. 2) Oppilaskahvilasta erotettiin väliseinällä ja paljeovella kabinettitila. 3) Asuntojen aputilat muutettiin talousosaston käyttöön. Tyttöjen wc:stä poikien pukuhuone, asuntojen talouskellariin harjoitusravintolan kylmiöitä. Asuntojen käytössä ollut saunaosasto muutettiin luokkatilaksi. Mankelihuoneeseen ja urheiluvälinevarastoon tehtiin asunnoille uusi saunaosasto. 1. krs: 4) Juhla- ja voimistelusalien välisissä aputiloissa pieniä väliseinämuutoksia. Teline- ja tuolivarastoista lohkaistiin voimistelun opettajien tila. 5) Auditorion havaintovälinevarasto muutettiin paperivarastoksi ja ovi auditorioon suljettiin. 6) tilamuutoksia hallinnon tiloissa: aulaan aukeava infopiste erotettiin muista toimistotiloista, opettajien kirjasto jaettiin toimistosihteerin huoneeksi ja oppilastoimistoksi. 7) tilamuutoksia opettajien huoneessa: entiset opettajien wc:t purettiin ja tupakkahuoneen paikalle rakennettiin keittokomero ja wc-tilat. 2. krs: 8) tilamuutoksia rakennuksen eteläpäässä. kaksi teoriaopetusluokkaa, puolet fysiikan luokasta ja oppilaskirjastosta sekä porrasaula muutettiin taloustoimiston toimistotiloiksi. Vaatturiopiskelijoiden työhuone muutettiin oppisopimustoimistoiksi. Puolet entisestä oppilaskirjastosta jäi oppilaskunnan huoneeksi. 9) Teollisuusompeluosaston varasto purettiin ja liitettiin vaattureiden työsaliin. Pääkeittiön ja ruokalan muutossuunnitelmat, päivätty , korjattu Ei mittakaavassa. Pääkeittiön ja ruokalan peruskorjaus Pääkeittiön ja ruokasalien peruskorjaus ja muutossuunnitelmat on päivätty Keittiö laitteineen peruskorjattiin kokonaan. Henkilökunnan ruokasali liitettiin keittiötiloihin. Juhlasaliin noussut porras purettiin keittiöstä, ja uusi nousu rakennettiin vaipan ulkopuolelle puolikkaan kuusikulmion muotoisena. Kylmäsäilytysalue ja keittiön toimistotilat uusittiin kokonaan. Keittiön lastauspiha uusittiin; vanha tukimuuri purettiin, jätetilaa laajennettiin ja uusi tukimuuri rakennettiin etäämmälle. Uusi ilmanvaihtokonehuone sijoitettiin nivelosan viereen pääosin maan sisään. 26

27 Autopeltiseppälinjan tilojen peruskorjaus 1984 Autopeltiseppälinjan tilojen peruskorjaus. Ei suuria tilamuutoksia. Rakennuslupa myönnetty Talousosaston muutokset päivätyissä suunnitelmissa esitetään talousosaston tilojen muutoksia A-siiven kerroksissa. Toisessa kerroksessa kadun puolella olevista opetuskeittiöstä toinen purettiin ja muutettiin kemian luokaksi ja opetuspesulaksi. Pihan puolella olleisiin ruokailu- ja sosiaalitiloihin tehtiin uusi opetuskeittiö. Toisen kerroksen asunnot poistettiin ja tilalle rakennettiin ruokasalit ja astiavarastot. Nyt päädyssä oli peilikuvana kaksi samanlaista opetuskeittiötä aputiloineen. Myös kolmannessa kerroksessa toinen kadun puoleinen opetuskeittiö purettiin ja muutettiin luokiksi ja sen ruokailuhuone opettajien tiloiksi. Kadun puoleinen asunto muutettiin jäljelle jääneen opetuskeittiön ruokasaliksi. Neljännessä kerroksessa talousosaston entisten opetustilojen eli kodinhoitoluokan, opetuspesulan ja opetuskodin tilalle rakennettiin kaksi opetuskeittiötä ruokasaleineen. Talousosaston 2. kerroksen pohjapiirustus, päivätty , muutettu Ei mittakaavassa. Rakennusosaston muutos- ja laajennussuunnitelmien pääkerroksen pohjapiirustus ja julkisivu koilliseen, päivätty , muutettu Ei mittakaavassa. Rakennusosaston muutos ja laajennus 1985 Olli Saijonmaan allekirjoittamat rakennus- ja puutyöosastojen peruskorjaus- ja laajennussuunnitelmat on päivätty kesällä Keväällä 1985 peruskorjaussuunnitelmia täydennettiin vielä siiven alalappeelle sijoitetulla uudella ilmanvaihtokonehuoneella. Peruskorjaus ja laajennus toteutettiin todennäköisesti kesän ja syksyn 1985 aikana, ja se valmistui Rakennusosaston siipeä jatkettiin kahden ikkunan verran etelään. Myös puutavaravaraston ja siiven väli rakennettiin umpeen. Siiven opetustilat järjesteltiin kokonaan uudestaan. Pohjakerroksen työsaleista lohkaistiin tilat teorialuokille ja varastoista oppilaiden puku- ja pesutiloille. Ensimmäisessä kerroksessa suuri osa kevyistä väliseinistä purettiin ja uusia rakennettiin. Myös puutavaravaraston laajennusosaan tuli opetustiloja. Puutavaravaraston matalampi osa eli kadun puoleinen osa rakennettiin uudestaan kivirakenteisena. Julkisivuissa siiven jatko toteutettiin vanhan siiven materiaalien ja aukotuksen mukaisena. Materiaaleina olivat edelleen sokkeleissa betoni, seinissä punatiili, ikkunoiden alla Minerit-levy ja vesikatteena sinkitty teräsohutlevy. 27

28 Oppilaitoksen tontin istutussuunnitelma vuodelta Presidentinkadun varressa olleita puutaloja ei ole esitetty, ilmeisesti niiden purkamista oli ajateltu jo tuolloin. Savon ammattikoulun kiinteistössä. Keittiön kalustus ja varustus uusittiin, ravintolasaliin lisättiin tarjoilulinjasto. Keittiön kylmäsäilytys- ja muut aputilat uudistettiin pienin tilamuutoksin. Ravintolan ja keittiön ilmanvaihto uusittiin ja katolle rakennettiin uusi ilmanvaihtokonehuone, jonka julkisivut olivat muovipinnoitettua teräsohutpoimulevyä. Pihatyöt 1985 Hortonomi Erkki Oinosen laatima oppilaitoksen ympäristön istutussuunnitelma päivätty on Istutus- ja somistamistyöt käynnistyivät keväällä 1985 (vuosikertomus ). Juhlasalisiiven korjaus ja muutos 1987 Juhlasalisiiven ja ensimmäisen kerroksen pääaulan muutoksia koskevat pääpiirustukset on päivätty , ja rakennuslupa hankkeelle on myönnetty , suunnittelijana Arkkitehtuuritoimisto Eija ja Olli Saijonmaa. Pääaulan muutokset liittyivät aulan palo-osastoinnin toteuttamiseen. Aula erotettiin A-siipeen johtavasta käytävästä ja portaasta A-60-luokkaisin rakentein. Auditorion kupeessa kerroksiin johtaneen portaan alapäähän rakennettiin väliseinät, eteishallin ja puhelinkeskuksen samoin kuin infokassan ja teknisen toimiston väliset sisäikkunat korvattiin muuratulla umpiväliseinällä. Suurempi liikuntasali peruskorjattiin, pinnat uudistettiin ja alakatto uudistettiin. Liikuntasalien aputiloissa 2. kerroksessa toteutettiin pieniä tilamuutoksia, ja 3. kerroksen entiseen iv-konehuoneeseen ja elokuvakonehuoneeseen rakennettiin lisää pukutiloja. Lisäksi juhlasalisiiven katolle rakennettiin uusi ilmanvaihtokonehuone, jonka julkisivut olivat muovipinnoitettua teräsohutpoimulevyä ja reunoiltaan aumattu vesikatto sinkittyä teräsohutlevyä. Harjoitusravintolan peruskorjaus 1987 Vuonna 1968 rakennetun harjoitusravintolan peruskorjaus oli ajankohtaiseksi Harjoitusravintolan peruskorjauksen pääpiirustukset on päivätty Tämä oli Saijonmaiden viimeinen suunnittelutehtävä Pohjois- Saijonmaiden aikakausi päättyy Olli ja Eija Saijonmaa olivat suunnitelleet Pohjois-Savon ammattioppilaitoksen kaikki uudisrakennukset ja niiden laajennukset ja korjaukset vuodesta 1957 kevääseen 1987 asti. Kolmenkymmenen vuoden aikana rakennusten käyttötapa ja suunnitteluajatukset olivat ehtineet muuttua monesti. Saijonmaat päivittivät suunnittelukieltään ajanmukaiseksi uusille vuosikymmenille siten, että eri rakennusvaiheiden rakennusajankohdat ovat pääosin paikalla tulkittavissa, mutta pitäytyminen tarkoin rajatussa materiaalivalikossa ja mittakaavassa varmistivat oppilaitoskiinteistön kaupunkikuvallisen yhtenäisyyden. Saijonmaiden mukanaolo kolmenkymmenen vuoden ajan kaikissa oppilaitoskompleksin rakennushankkeissa takasi sen, että suunnittelijalla oli hyvä tuntemus rakennusten muutoshistoriasta ja tätä kautta vahva kokonaisotteen hallinta. 28

29 2.7 Rakennushankkeet vuosina Vuodesta 1987 oppilaitoksen rakennushankkeiden luottosuunnittelijaksi tuli rakennussuunnittelutoimisto Turunen & Räisänen. Oppilaitoskiinteistö oli tullut monilta osiltaan peruskorjausikään, ja miltei vuosittain toteutettiin jonkin osan saneeraus- tai peruskorjaushanke. viereisestä solusta. Lisäksi pihajulkisivussa kylpyhuoneiden ikkunoiden jakoja muutettiin ja parvekekaiteiden Minerit-levyt korvattiin profiloidulla teräsohutlevyllä. A-siipi, korjaus ja muutos krs opetuskeittiön peruskorjaus, suunnittelijana Rakennussuunnittelutoimisto Turunen ja Räisänen Ky Metalliosaston perusparannus ja laajennus 1989 Vuonna 1989 peruskorjausvuoroon tulivat metalliosaston tilat. Peruskorjauksen ja laajennuksen pääpiirustukset on päivätty Metalliosaston siipeä laajennettiin leventämällä runkoa pihanpuolelle. Lounaispäädyssä laajennus oli korkea. Pulpettikattoisen massan harjakorkeus oli vanhan osan harjakorkeuden tasolla. Korkeutta tarvittiin siltanosturia varten. Koillispääty oli matalampi, vanhan osan pihalappeen korkuinen. Sekä matalammassa että korkeammassa laajennusosassa oli hyvin loiva keskirungon suuntaan viettävä pulpettikatto. Metalliosaston työsalien sisätilat järjesteltiin uudestaan. Työsalit sijoittuivat levennetyn rungon kummallekin reunalle ja opettajien työhuoneet keskirunkoon. Portaat säilyivät paikoillaan, mutta lähes kaikki väliseinät siirrettiin. Luonnollisesti myös ilmanvaihto uusittiin, minkä seurauksena katolle rakennettiin suuret ilmanvaihtokonehuoneet. Muutoksen suunnittelijana toimi Rakennussuunnittelutoimisto Turunen ja Räisänen Ky. Periaateleikkaus metalliosastosta siltanosturitilan kohdalta vuoden 1989 laajennuksen jälkeen. Oikealla alkuperäinen metalliosasto, vasemmalla laajennus, lisäksi alkuperäisen alalappeen päällä ilmanvaihtokonehuone. Ei mittakaavassa. Asuntolan vanhan osan korjaus 1987 Rakennussuunnittelutoimisto Turunen ja Räisänen Ky:n ensimmäinen suunnitteluhanke ammattioppilaitoksella oli oppilasasuntolan vanhan osan korjaus ja muutos. Pääpiirustukset on päivätty Hankkeessa toteutettiin pieniä tilamuutoksia. Valvojan asunto 1. kerroksessa muutettiin soluasunnoksi, johon liitettiin huoneista myös 29

30 Auto-osaston korjaus ja keskusvarasto 1989 Entisten poikien siipien rajaamalle työpihalle rakennettiin uusi keskusvarasto. Laajennus sijoittui yhdeltä sivultaan auto-osaston korjaushallin pihanpuoleista seinää vasten. Keskusvarastolaajennus pienensi työpihaa merkittävästi. Ennen suorakaiteenmuotoinen piha muuttui U:n muotoiseksi. Luonnokset on päivätty , suunnittelijana rakennussuunnittelutoimisto Turunen ja Räisänen Ky. Elintarvikeosaston ja kahvion perusparannus 1992 Elintarvikeosaston ja kahvion perusparannushanke toteutettiin vuonna Suunnittelijana toimi rakennussuunnittelutoimisto Turunen & Räisänen. Pohjakerroksen oppilaskahvila uusittiin, ja kellarikerroksen kahvilasta ensimmäisen kerroksen myymälään rakennettiin uusi puolipyöreä porrastorni. Ensimmäisen kerroksen leipomoiden varustus uusittiin ja alkuperäinen kahvila jaettiin luokaksi, ryhmätyötilaksi ja myymäläksi. Auditorio-kirjaston perusparannus 1993 Pääaulassa A- ja C-siipien väliniveltä levennettiin. Tilaan sijoitettiin todennäköisesti kirjasto. Uudet tilat rakennettiin pohjakerroksessa olevan vuonna 1978 rakennetun keskusvaraston päälle. Uusi tilaryhmä työntyi aulaan kaventaen aulaa nivelen kohdalta, joten aulan käyttökelpoisuuden säilyttämiseksi niveltä laajennettiin myös vastakkaiselta reunalta siirtämällä ulkoseinä E-porrashuoneen kulman linjaan. Puhelinkeskus ja siivoustyön ohjauksen tila purettiin, ja E-porrashuoneen ympärille rakennettiin osin lasiseinäinen kaarevakulmainen palo-osastoitu porrasaula. Myös auditorion kulmasta lähtevän portaan osastoivat seinät uusittiin pyöreänurkkaisina siten, että ulko-oven tuulikaappi tuli porrasaulan yhteyteen. Hallinnollisia muutoksia Valtion oppilaitokset kunnallistettiin 1990 luvun puolivälissä, ja vuonna 1995 Pohjois-Savon ammatillisen koulutuksen kuntainliittoon tulivat mukaan Muuruveden maatalousoppilaitos ja Siilinjärven metsäoppilaitos, joista muodostettiin Muuruveden ja Toivalan yksiköt. Vuonna 1999 PSA:een tuli mukaan vielä Sisä-Savon koulutuskuntayhtymä, josta tuli Suonenjoen yksikkö. Ammattikasvatushallitukselle lähetetty Turunen&Räisäsen laatima auto-osaston peruskorjauksen ja keskusvarastolaajennuksen asemapiirustus. 30