Ylä-Savon museot. Iisalmi Keitele Kiuruvesi. Lapinlahti. Pielavesi. Sonkajärvi Vieremä. Entisajan aito nautinto. Varpaisjärvi. Alapitkä.

Transkriptio

1 Kajaaniin Sonkajärvi Pullomuseo Juhani Ahon museo Luontomuseo Kirkkomuseo Postimerkkimuseo Panimomuseo Varpaisjärven kotiseutumuseo Suomen asutusmuseo Keitele Vieremä Entisajan aito nautinto Lauantai-iltapäivän hetki yläsavolaisessa maalaistuvassa oli lähes harras. Useasta sukupolvesta koostuva perhe istui penkeillä pöydän ääressä ja nautti päivällistä. Päivän aikana naiset olivat leiponeet joko kohotettua ohrarieskaa tai ohuempaa nyrkkirieskaa. Sitä syötiin nyt lämpimänä ja sulava voi valui sormia pitkin aina ranteeseen saakka, kunnes piti lipaista kielellä voinoro pois. Tarjolla oli usein myös kokkelipiimää ja marjapuuroa. Illalla aikuiset joivat vielä saunakahvit päivällä leivotun vehnäsen kera ja lapset saivat kylmää maitoa. Sitten kellahdettiinkin yöpuulle. Kiuruvesi Kotiseututalo Ohrarieskan teko-ohje: ½ l vettä 50 g hiivaa 3 dl ruisjauhoja ½ l piimää 1 rkl suolaa ohra- ja ruisjauhoja Tee näin: Laita illalla löysä juuri. Lisää aamulla suola ja haalea piimä. Alusta ohra- ja ruisjauhoilla. Taikina saa olla melko löysää. Kohota taikina ja leivo sitten leiviksi. Nostata jonkun aikaa ja voitele piimällä. Paista rasakassa uunissa kypsiksi. Rieska on silloin kypsä, kun pohja kumisee rystysillä koputellessa. Ylä-Savon museot Hevosajoneuvomuseo Hepola Keitele Kiuruvesi Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Lapinlahden taidemuseo Varpaisjärvi Eemil Halosen Museo Lepikon torppa Pielavesi Alapitkä Kuopioon Aholan talomuseo

2 Aitojen ihmisten Ylä-Savo Ylä-Savo käsittää kutakuinkin vuonna 1627 perustetun Iisalmen entisen pitäjän alueen, jonka kuntia nykyään on yhteensä seitsemän;, Keitele, Kiuruvesi,, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä. Alkujaan alueesta käytettiin nimitystä Pohjoisin Savo, mutta sotavuosien jälkeen vuonna 1948 kuntien välisen yhteistyön viritessä, perustettiin Ylä-Savon taloudellinen neuvottelukunta ja samalla hahmottui Ylä-Savoksi nimitetty alue, joka ei ole erillinen maakunta vaan maakunnan osa. Ylä-Savo on viimeisimpiä vehmaita alueita mentäessä kohti karumpaa pohjoista. Maiseman sielu on järvet, joiden rantoja reunustavat lehtimetsät tai peltoviljelmät. Ylä-Savossa eletään kahden suurvesistön, Saimaan ja Päijänteen, latvavesillä. Vesireittejä pitkin pääsee Itämerelle saakka. Vedenjakajina toimivat Savon- ja Karjalanselät. Arki-iloa elämänmenoon tuo aito savolainen mentaliteetti: välittömyys, lupsakkuus ja hersyvä huumori. Alueen rikkaus on myös savolainen kielentaitamus. Murteen tunnusmerkki on runsas kuvailevien sanojen ja sanontojen käyttö. Kiuruvesi Pielavesi Pielavesi Keitele Keitele Vieremä Vieremä Ylä-Savo -faktoja: Sonkajärvi Sonkajärvi Asukkaita ( ) Ikäjakauma 0-14 v , v , 65-v Väestön keski-ikä 43,6 48,7 vuotta Ylä-Savon seutukunnan %-osuus koko Pohjois- Savosta - maidontuotanto 56,2 - viljelty pelto 53,4 - aktiivitilojen määrä 46,5 - alkutuotannon työpaikat 46,3 - kokonaispinta-ala 39,6

3 Kajaaniin Keitele Vieremä Kiuruvesi Lepikon torppa Pielavesi Kotiseututalo Sonkajärvi Pullomuseo Juhani Ahon museo Luontomuseo Kirkkomuseo Postimerkkimuseo Panimomuseo Lapinlahden taidemuseo Eemil Halosen Museo Varpaisjärvi Varpaisjärven kotiseutumuseo Suomen asutusmuseo Alapitkä Kuopioon Aholan talomuseo Hevosajoneuvomuseo Hepola

4 Juhani Ahon museo Kirkkomuseo Juhani Ahon museolla pääset tutustumaan 1800-luvun pappilan miljööseen ja kansalliskirjailijamme elämään. Vanhat esineet kiehtovine tarinoineen vievät sinut hetkeksi matkalle menneisyyteen, aikaan jolloin öljylamput saapuivat pirtteihin... Kirjailija Juhani Aho ( ) asui Mansikkaniemellä vuosina Ahon isä Theodor Brofeldt, joka tunnettiin Iisalmessa Ukko Brofeldtinä, toimi Iisalmen seurakunnan pappina 55 vuotta. Vuonna 1958 avatun museon esineistö on koottu Ahon suvulta ja Iisalmen pappilasta. Työhuoneessa on esillä Aholle kuuluneita esineitä, mm. kirjoituskone, -tuoli ja -pöytä. Salissa on esillä erikoisuutena Juhani Ahon polkupyörän rekisteriote. Aho oli ensimmäisiä polkupyöräilyn harrastajia Suomessa. Museon pihapiirin rakennukset ovat 1840-luvulta. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi mm. aittoja, väentupa, tuulimylly ja Koljonvirralta siirretty sota-aitta. Avoinna: klo päivittäin. Muina aikoina sop. mukaan. Aikuiset 3. Lapset, opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset 2. Ryhmät (min. 15 hlöä) 2/1,5. Juhani Ahon museo Ouluntie 37, p museo Ylläpitäjä: Iisalmen kaupunki Kirkkomuseo sijaitsee vuonna 1779 valmistuneella Kustaa Aadolfin kirkolla. Museon näyttely kertoo vuonna 1627 perustetun Iisalmen seurakunnan vaiheista nykypäivään saakka. Näyttelyn helminä voitaneen pitää mm. vuonna 1627 Tukholmasta hankittua kirkonkelloa sekä Johan Fredrik Scheidermanin 1780-luvulla maalaamia lehterin kaidemaalauksia. Kustaa Aadolfin kirkon lehtereiden kaidemaalaukset paljastuivat vuonna 1926 kirkon korjaustyön yhteydessä. Kunnostuksen jälkeen osa sijoitettiin uusittuihin lehterikaiteisiin ja loput viisi kirkon museohuoneeseen. Maalauksia luultiin aiemmin Mikael Toppeliuksen tekemiksi, mutta viimeisin tutkimus on määrittänyt tekijäksi ruotsalaissyntyisen koristemaalarin Johan Fredrik Scheidermanin, joka suoritti kirkossa maalaustöitä vuosina 1785 ja Avoinna: ma-pe klo Muina aikoina sop. mukaan. vapaa pääsy Kirkkomuseo Kirkkotie 20, p (017) Ylläpitäjä: Iisalmen seurakunta Ylläpitäjä: Iisalmen kaupunki/kulttuuritoimi

5 Ylä-Savon Iisalmen Luontomuseo Ylä-Savon sijaitsee luonnonkauniilla paikalla aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Vanhan päärakennuksen sydän on noin 300 vuotta vanha savutupa. Alueella on lisäksi eri puolilta Ylä- Savoa siirrettyjä aittoja, navetta, nuottakota, sepän paja ja tuulimylly. Museossa voit tutustua talonpoikaiskulttuuriin sekä erityisesti maanviljelyyn, kalastukseen ja metsästykseen liittyvään esineistöön. Lisäksi esillä on säätyläiskodin kalusteita, käsityöläisten työvälineitä ja rahakokoelma. Alakerrassa kerrotaan myös kansallisrunoilija Runebergin tunnetuksi tekemästä Koljonvirran taistelusta vuonna Sotahuoneessa kerrotaan valokuvin ja tekstein Iisalmesta toisen maailmansodan aikana. Esillä on myös sotilaiden, lottien ja kotirintaman elämään liittyvää esineistöä. Avoinna: ti-pe 12-18, la 11-16, su Aikuiset 3, lapset, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 1,5. Alle 7 v. ilmaiseksi. Ylä-Savon Virrankatu 4, p. (017) , info@ylasavonkotiseutumuseo.fi Ylläpitäjä: Ylä-Savon Kotiseutuyhdistys ry. Iisalmen Luontomuseossa voit tutustua yläsavolaiseen luontoon ja eläimiin. Museo sijaitsee Iisalmen kulttuurikeskuksen alakerrassa, aivan kaupungin keskustassa. Näyttelytilaa on kokonaisuutena noin kaksisataa neliötä, josta osa on varattu erilaisten näytteiden ja kokoelmien säilytystilaksi. Museolle on arkistoitu paljon näytteitä: kasvia, yli nisäkäsnäytettä, perhosia, tutkimuseripainoksia sekä muuta materiaalia kymmeniä tuhansia näytteitä. Museolle on rakennettu dioraamoja Ylä-Savon luontobiotoopeista. Vitriineiden sisälle on siirretty pala maata, ja sinne tyypillisimmät eliöt. Näet kauniita valkovuokkoja, liito-oravan omassa elinympäristössään, ruokailemassa olevan saukon sekä paljon muuta. Avoinna: ma, ke, to, pe klo 9-14 ja ti klo Aikuiset 2, lapset 0. Ryhmissä joka viides on ilmainen. Koululaisryhmät alle 15 hlöä 10, yli 15 hlöä 20. Esittelylisä eri tilauksesta 10. Iisalmen luontomuseo Kirkkopuistonkatu 9, p. (017) Ylläpitäjä: Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry Ylläpitäjä: Ylä-Savon Kotiseutuyhdistys ry Ylläpitäjä: Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry.

6 Panimomuseo Postimerkkimuseo Oluella on tuhansia vuosia vanhat perinteet, ja Iisalmessakin sitä on valmistettu jo 130 vuotta. Olvin panimon kupeessa, Olvi-Oluthallilla sijaitsee kokoelmiltaan laaja Panimomuseo, jossa voit tutustua oluen pitkään historiaan ja oluen valmistuksen eri vaiheisiin. Olvin pitkäaikainen panimomestari Herbert Groschup on kerännyt ainutlaatuisen panimomuseon esineistön Suomesta ja Euroopasta. Osa esineistä on saatu myös lahjoituksina. Esineistö on pääosin 1800-luvun loppu- ja 1900-luvun alkupuolelta. Museon helmistä mainittakoon oluen varastotynnyrit 1900-luvun alusta, talouskaljan pullotuskone ja rupasäkki sekä alkakorkkauskone, jolla tehtiin monien vielä muistamat repäistävät limonadipullon korkit. Museossa voit nähdä myös 1950-luvun laboratorion, 1910-luvun konttorin ja 1980-luvun mainosverstaan. Iisalmeen avattiin syksyllä 2010 Suomen ensimmäinen yksityinen postimerkkimuseo. Museon kokoelma-aineisto koostuu sekä omista että vierailevista yksityiskokoelmista. Postimerkkien lisäksi museossa on vaihtuvasti esillä myös muuta filateelista aineistoa, kuten postikortteja, kirjeitä ja leimoja. Postimerkkinäyttelyiden ohessa museo tarjoaa näkökulmia myös postimerkkeilyyn harrastuksena sekä postimerkkeihin liittyviin tarinoihin ja historiallisiin taustoihin vaihtuvien valokuva- ja esinenäyttelyiden myötä. Museon päänäyttely esittelee suomalaisen postimerkin historiaa itsenäistymisen ajasta 2000-luvulle. Avoinna: ma-pe klo Vapaa pääsy Panimomuseo / Olvi-oluthalli Luuniemenkatu 4, p. (017) Ylläpitäjä: Olvisäätiö Avoinna: ma-pe klo Vapaa pääsy Postimerkkimuseo/Olvi-oluthalli Luuniemenkatu 4, p

7 Lapinlahden taidemuseo Eemil Halosen museo Lapinlahden taidemuseo sijaitsee luonnonkauniin Puustellinkallion kupeessa, aivan Lapinlahden kirkonkylän keskustan läheisyydessä. Taidemuseo toimii vuonna 1976 valmistuneessa rakennuksessa, jonka ovat suunnitelleet arkkitehdit Esa Koivuniemi ja Georg Bystroff. Lapinlahden taidemuseon toiminnan avainsanoja ovat alueellisuus ja ajankohtaisuus. Vuosittain taidemuseossa on esillä kymmenkunta taidetta ja kädentaitoja esittelevää näyttelyä. Keskeisellä sijalla ovat myös Lastenkulttuurikeskus Lastun kanssa yhteistyössä tuotetut lapsille ja nuorille suunnatut näyttelyt. Perusnäyttelyt esittelevät Halosen taiteilijasuvun taidetta ja vanhaa Lapinlahden kylämiljöötä. Näyttelyiden lisäksi taidemuseossa järjestetään ympäri vuoden erilaisia tapahtumia, kuten konsertteja ja luentoja. Eemil Halosen museo on avattu yleisölle vuonna Museo toimii entisessä pappilan kivinavetassa aivan Lapinlahden taidemuseon läheisyydessä. Museon käyntiosoite on Eemil Halosentie 6. Eemil Halosen museo on aitiopaikka suomalaisen kuvanveiston historiaan. Sen perusnäyttely esittelee kuvanveistäjä Eemil Halosen ja hänen veljensä taidevalaja Arttu Halosen elämää ja taiteellista tuotantoa. Esillä on laaja kokonaisuus Eemil Halosen Kalevala-aiheita ja Arttu Halosen taidevalimotoimintaan kuulunutta esineistöä. Katsottavana on myös -Seuran kotiseutukokoelmia esittelevä Elettiin sitä ennen vanhaan -näyttely, joka kertoo elämästä silloin ennen, kun lehmät lypsettiin käsin ja kotoiset tarvikkeet tehtiin itse. Näyttely kertaa Lapinlahden historiaa aina jääkauden lopusta 2000-luvun alkuun. Taidemuseossa on huomioitu esteettömyys. Museoon pääsee pyörätuolilla ja museossa on inva-wc. Avoinna: Talvikaudella ke su ja kesäkaudella ti ke, pe su 11 17, to Aikuiset 6/5/4, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Lapinlahden taidemuseo Suistamontie 3, p Ylläpitäjä: Halosten Museosäätiö Kesäkaudella museossa on ajankohtainen taidetta ja kädentaitoja esittelevä vaihtuva näyttely. Avoinna: Kesä- ja heinäkuussa ti ke, pe su 11 17, to Muina aikoina ryhmille tilauksesta.. Aikuiset 4/3, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Lapinlahden taidemuseo Suistamontie 3, p Ylläpitäjä: Halosten Museosäätiö

8 Varpaisjärven kotiseutumuseo ja Hevosajoneuvomuseo Hepola Suomen Asutusmuseo n tilat sijaitsevat Varpaisjärven ensimmäisessä kansakoulussa, joka on edelleen alkuperäisellä paikallaan. Pienempään luokkahuoneeseen on koottu vanhaa koululuokkaa esittelevä näyttely, jossa on nähtävissä esineitä koululaitoksemme kehityksen eri vaiheista. Toisessa luokkahuoneessa ja opettajan asuintiloissa on näytillä vanhoja työkaluja ja kodin käyttöesineitä. Museon pihapiirissä on vanha pajarakennus ja Paavo Ruotsalaisen asuinsijoilta Huhtamäestä siirretty tuulimylly. Suomalainen työhevonen sai vuonna 2002 ansaitsemansa kunnianosoituksen Varpaisjärven harjoitusraviradan pääsuoran varteen, kun paikalle rakennettiin lukuisten järjestöjen yhteistyössä puuhaama Hepola eli hevosajoneuvomuseo. Hevosajoneuvomuseoon opastetaan kotiseutumuseon kautta. Avoinna: heinäkuussa ti-su klo vapaaehtoinen Varpaisjärven museot Museotie Varpaisjärvi (017) /matkailuasiat Ylläpitäjä: Lapinlahden kunta Toisen maailmansodan seurauksena Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Karjalan ja Petsamon alueet. Näiltä alueilta evakkoon joutui lähtemään yli henkeä. Lapinlahdelle sijoitettiin noin 2000 evakkoa lähinnä Salmista ja Suistamolta. Lapinlahden Alapitkällä sijaitsevassa Suomen Asutusmuseossa voit siirtyä asutustilojen elämään maalaisarkeen, johon liittyvät satojen tuhansien nykysuomalaisten juuret. Aidossa miljöössä aika on pysähtynyt luvulle ja talonväen kädenjälki on voimakkaasti läsnä. Sisarusten Yrjö ja Anni Muren kotitilasta perustettu museo kuvaa elävästi tuon ajan arkea ja on samalla kunnianosoitus niille asutustiloilla asuneille ihmisille, jotka sotien jälkeen tekivät työtä paremman huomisen puolesta. Museokokonaisuuteen kuuluvat vuonna 1952 valmistunut alkuperäisasussaan oleva rintamamiestalo, navetta ylisineen, sauna sekä puimala. Museon esineistö on tilan alkuperäistä esineistöä. Avoinna: ti-pe, su 10 18, la 10 16, muina aikoina ryhmille sop. mukaan 5, alle 16-v ilmaiseksi Suomen Asutusmuseo Asutusmuseontie Alapitkä p Ylläpitäjä: Asutusmuseosäätiö Ylläpitäjä: Lapinlahden kunta

9 Keitele Aholan talomuseo Kiuruvesi Kiuruveden kotiseutumuseo Ahola on vanha talonpoikaistalo alkuperäisellä paikallaan Vuonamon kylässä. Keiteleen kunta osti talon museokäyttöön Huttusilta v Aholassa kävijä tutustuu asuinympäristöön, jollaisessa talonpoikaisperhe eli viime vuosisadan vaihteen tienoilla. Esillä on myös tätä nuorempia ja vanhempia esineitä. Asuinpaikkana Ahola on ollut ainakin kolmesataa vuotta. Vuonna 1928 laajennettiin keittiötä ja samalla tehtiin pieni kamari. Pienen tuvan varustukseen kuuluvat puhelin ja radio, jotka olivat harvinaisuuksia vielä noin viisikymmentä vuotta sitten. Kiuruveden museoalue sijaitsee Kirkkokadun ja Kirkkoharjuntien risteyksessä lähellä hautausmaata. Museoalueella on esinemuseo ja savolaisen pihapiirin rakennuksia. Esinemuseorakennuksen on tehnyt talonisäntä Antti Hyvärinen vuonna 1860 lainajyvästöksi Kiuruveden kunnalle. Museon alakerta on jaettu naisten ja miesten puoleen. Naisten puolella on esillä ruoanvalmistukseen, pyykinpesuun ja käsitöihin liittyvää esineistöä. Miesten puolella voi tutustua metsästys-, kalastus-, metsätyö- ja puhdetyövälineisiin. Yläkerrassa on vuosittain vaihtuvia näyttelyitä museon kokoelmista. Asukkaat saivat elantonsa maanviljelystä ja karjanhoidosta. Isäntä oli taitava puuseppä ja monet huonekalut sekä käyttöesineet ovat hänen tekemiään. Vuosina Aholassa pidettiin koulua. Avoinna: Museo on avoinna keskikesällä. Pääsymaksut: Aikuiset 2, Lapset (yli 7 v.) 1, Ryhmät (yli 10 henk.) 1 /hlö. Aukioloajan ulkopuolella museon esittely 35. Aholan talomuseo Aholantie 25, Keitele Keiteleen kirjasto p. (017) , Ylläpitäjä: Keiteleen kunta Pihapiirin päärakennus on vuodelta 1916 peräisin oleva Luupuveden Hyvärilän talo. Sen huoneet on sisustettu kuvaamaan maalaistalon sisustusta eri vuosikymmenillä. Lisäksi pihapiirissä on navetta, karjalato, luhtiaitta, savusauna, tuulimylly, niittylato ja pieni jalka-aitta. Avoinna: kesä-, heinä- ja elokuussa ma-to klo ja su klo Muulloin sopimuksen mukaan. Vapaa pääsy Kiuruveden kotiseutumuseo Kirkkoharjuntie 2, Kiuruvesi Puh , Ylläpitäjä: Kiuruveden kaupunki

10 Pielavesi Pielaveden kotiseutumuseo Pielavesi Lepikon Torppa Kuva Ensio Pietikäinen Teijunmäellä sijaitseva Pielaveden on perustettu vuonna Pihapiirissä on kuusi alueelle siirrettyä rakennusta. Päärakennus on vanha pappilan väentupa, jossa on neljä huonetta. Tupa on sisustettu vuosisadan alkupuolen tavan mukaan miesten ja naisten puolen käsittäväksi. Museon perusnäyttely Aenahan se joutilaalla jottae tietättää on avattu vuonna Se esittelee paikkakunnan käsityöperinnettä sekä elämän eri osa-alueita aina syntymästä kuolemaan ja arjesta juhlaan. Kahdessa pienemmässä huoneessa ovat vuosina valmistuneet näyttelyt: suutarin huoneessa on esillä suutarin tarvikkeiden lisäksi myös nahkurin työkaluja. Toinen huone, pappilan kammari taas on sisustettu 1900-luvun alun pappilan hengessä. Päärakennuksen lisäksi vieraat voivat kurkistaa savupirttiin ja kala-aittaan, jonka Pielaveden kalastusperinnettä esittelevä näyttely on valmistunut kesällä Alueella on lisäksi tuulimylly, luhtiaitta ja riihi. Lisäksi museolla järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja erilaisia tapahtumia. vastaa myös historiallisesti arvokkaiden esineiden museoinnista ja säilytyksestä. Esineitä otetaan vastaan lahjoituksina. Avoinna: Kesäisin ti-su klo aikuiset, 1 lapset/ opiskelijat/eläkeläiset (alle 7 v. ilmaiseksi) Museotie Pielavesi , museonhoitaja Ylläpitäjä: Pielaveden kunta Kuva Ensio Pietikäinen Pielavedellä sijaitsee presidentti Urho Kaleva Kekkosen syntymäkoti. Torppa muodostettiin luvun puolivälissä, jolloin se oli yksi Suomen silloisen suuriruhtinaskunnan torpasta. Presidentti Kekkosen isä Juho Kekkonen hankki asumisoikeuden torppaan kevättalvella 1900 ja muutti vaimonsa Emilian kanssa Pielavedelle kesällä samana vuonna. Perheen esikoispoika Urho Kaleva syntyi Kekkoset muuttivat pois Pielavedeltä presidentin ollessa 6-vuotias. Tämän jälkeen rakennus koki monia vaiheita. Se vaihtoi usein omistajaa ja sen ulkoasua muutettiin niin, että rakennus oli lopulta kaksikerroksinen ja laudoilla vuorattu. Lepikkosäätiö hankki rakennuksen omistukseensa 1966, jonka jälkeen se museoviraston johdolla entistettiin siihen asuun, joka sillä oli Kekkosten siinä asuessa 1900-luvun alussa. Lepikon torppa ansaitsee paikkansa kansallisena muistomerkkinä jo pelkästään sen vuoksi, että se on maamme pitkäaikaisimman valtionpäämiehen syntymäkoti. Tämän lisäksi se kuvaa viime vuosisadan alun rakennusperinnettä ja elinolosuhteita. Avoinna: kesäisin, muina aikoina tilauksesta. Aikuiset/lapset, opiskelijat ja eläkeläiset 5/3 ryhmäliput (30 hlö)100/60 ryhmäliput (50 hlö) 150/80 perhelippu/10 Lepikon torppa Urho Kekkosentie 121, Pielavesi Säätiön asiamies Olavi Savonsalmi p Ylläpitäjä: Lepikkosäätiö

11 Sonkajärvi Kansainvälinen Pullomuseo Sonkajärvi Kotiseututalo Sonkajärvellä on paneuduttu pullojen historiaan ja nykypäivään. Pulloihin erikoistunut lasimuseo - Kansainvälinen pullomuseo - avattiin Sonkajärvellä vuonna Idean isänä on Kuopion yliopiston fysiologian professori Osmo Hänninen, joka aloitti pullojen keräämisen 1970-luvulla. Pullomuseon kokoelmissa on noin 6500 eri puolilta maailmaa kerättyä ja kortistoitua pulloa vanhasta suomalaisesta mahapullosta ja parrunpätkästä kiinalaiseen akupunktio-, hajuste-, hyttyskarkotepulloon. Pullokokoelmat ovat kiehtovan värikäs katsaus oman maamme ja vieraiden maiden kulttuurihistoriaan. Pullomuseo on esteettisesti nautittava nähtävyys. Valaistuissa vitriineissä lasin kauneus, herkät värit ja muotojen rikkaus pääsevät oikeuksiinsa. Avoinna: heinäkuussa ti - su klo 10-16, muulloin sopimuksen mukaan Aikuiset 2, opiskelijat, lapset ja ryhmät 1 Kansainvälinen pullomuseo, Rutakontie Sonkajärvi Ylläpitäjä: Sonkajärven kunta Kotiseututalo on rakennettu vuonna 1850 Pohjin kylää Sonkakoskelle ja asuinrakennus oli alunperin savupirtti, kunnes vuonna 1919 se muutettiin uloslämpeneväksi. Talo on ollut siihen aikaan suhteellisen suuri. Pirtissä on kapea ja lyhyt kahden nukuttava sänky, kehto, sivusta levennettävä piian sänky, pitkät yhdestä puusta tehdyt penkit ja suuri pirtin pöytä. Museohuoneissa on esillä maalaistalon taloustavaroita mm. maidon käsittelyyn ja käsitöihin liittyviä esineitä mm. pellavan työstämiseen tarvittavia välineitä. Maa- ja metsätalouden, suutarin työkalujen lisäksi esillä on metsästykseen ja kalastukseen liittyviä esineitä mm ketun käpälälauta ja tuulastusvälineitä. Jyrkkäkosken ruukin historiaan liittyvää esineistöä on myös näytteillä. Avoinna: heinäkuussa ti - su klo 10-16, muulloin sopimuksen mukaan Vapaa pääsy Sonkajärven kotiseututalo, Rutakontie 18, Sonkajärvi Ylläpitäjä: Sonkajärven kunta

12 Vieremä Vieremän kotiseutumuseo Lisää kulttuurin kehtoja Kulttuurimäen alueella voit tutustua metsätyön historiaan. Rahkamäen kämpässä asui enimmillään 40 miestä ja kaksi emäntää. Näet miten metsäkämpässä oli erikseen tylsäpää ja teräväpää sekä millaista esineistöä kämppäemäntä käytti keittiössään. Talashovin kämppä edustaa 1920 luvun asuinolosuhteita. Kulttuurimäellä on useita rakennuksia kuten asuinrakennus, aittoja, sauna, talli, riihi ja lampola. Hevosajoneuvot ja hevosiin liittyvät tarvikkeet ovat vahvuus kotiseutumuseomme esineistössä. Perinteinen Kulttuurimäen Joulutapahtuma on joulukuussa. Tapahtumista tiedotetaan lehdistössä, nettisivuilla sekä kansalaisopiston Facebook-sivulla. Vieremällä kannattaa myös tutustua Kyrönniemen Hiljaisuuden keskukseen, Haajaisten koulukievariin ja Valkeisten vanhan koulun kansakoulumuseoon. Avoinna: kesä-heinäkuussa ma-pe klo muuna aikana tilauksesta p ei pääsymaksua Vieremän kotiseutumuseo Petterintie 37, Vieremä p Ylläpitäjä: Sonkajärven kunta IISALMI Iisalmen kulttuurikeskus, Kirkkopuistonkatu 9, p Kulttuuri Artos, Kirkkopuistonkatu 28, p Profeetta Eliaan kirkko (ort.), Kyllikinkatu 8, p Kustaa Aadolfin kirkko, Kirkkotie 20, p Pyhän Ristin kirkko, Haukiniemenkatu 10 B, p Keitele Keiteleen evankelis-luterilainen kirkko, Kirkkotie 1, p Keiteleen kirjasto ja Talligalleria, Koulutie 1, p Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen kirkko (ort.), Arsenintie 1, p Kiuruvesi Kiuruveden kulttuuritalo, Lähteentie 10 A Kiuruveden ortodoksinen kirkko, Niemistenkatu 6, p Kiuruveden evankelis-luterilainen kirkko, Kirkkokatu 8, p Galleria Väre, Lähteentie 8, p Kiuruveden käsityökeskus, Kirkkokatu 14, p LAPINLAHTI Väärnin Pappila, Juhani Ahontie 82, p Veistoateljee Luova Puu ja Galleria Café, Pajuharjuntie 16, p Lapinlahden kirkko, Mykkäläntie 6 Varpaisjärven graniittikivikirkko, Kauppatie 17 Pyhän Kolminaisuuden tsasouna, Alapitkäntie 14 Lapinlahden ortodoksinen kirkko, Pekka Halosen tie 18 PIELAVESI Pielaveden evankelis-luterilainen kirkko, Kirkkotie 2 Pielaveden kirjasto ja näyttelytila, Laurinpurontie 14 Kirkkosaaren Kellotapuli, Kirkkosaarentie Pietarin ja Paavalin sekä pappismarttyyri Blasioksen kirkko, Puistotie 2 SONKAJÄRVI Jyrkkäkosken ruukki, Jyrkäntie 1881, p Sonkakosken Nukkepirtti, Tetrikoskentie 16, p Sonkajärven kirkko, Rutakontie 20, p Männikön museosilta, Raudanjoki, Sukeva Vieremä Valkeisten vanha kansakoulu ja kansakoulumuseo, Ouluntie 1112,, p Kyrönniemi, Kyrönniementie 62, p tai Vieremän evankelis-luterilainen kirkko, Kirkkotie 1, p Pyhän Nikolaoksen Tsasouna (ort.), Latokankaantie 83, p