Tiivistelmä hulevesitulvariskien alustavasta arvioinnista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiivistelmä hulevesitulvariskien alustavasta arvioinnista"

Transkriptio

1 Tiivistelmä hulevesitulvariskien alustavasta arvioinnista Kuopion kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Kuopion kaupunki Tekijä(t): Päivi Rissanen Pvm: Tunnus ja diaarinumero: 5188/2011 Sisältö 1. TAUSTA ALUEEN KUVAUS...2 SIJAINTI JA VÄESTÖ... 2 ILMASTO JA SÄÄTILA... 2 KALLIO- JA MAAPERÄ... 3 METSÄT... 3 VESISTÖT... 4 KAAVOITUSTILANNE... 6 VESIHUOLTOVERKOSTOT... 7 HULEVESIEN HALLINTATOIMET KUOPIOSSA HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS JA ARVIOINTIPERUSTEET ESIINTYNEET HULEVESITULVAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT ARVIO TULEVAISUUDESSA MAHDOLLISESTI ESIINTYVISTÄ HULEVESITULVISTA JA - RISKEISTÄ YHTEENVETO HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVASTA ARVIOINNISTA ASIAA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET

2 1. TAUSTA Laki (620/2010) ja asetus (659/2010) tulvariskien hallinnasta tulivat voimaan kesällä Lain mukaan kunnat vastaavat hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta. Kunnan on tehtävä hulevesitulvariskien alustava arviointi ja tällä perusteella nimetä merkittävät hulevesitulvariskialueet tai todeta, ettei kunnassa ole tällaisia alueita. Kunnan tulee tehdä päätös ja toimittaa tieto päätöksestä ELY-keskukselle mennessä. Osallistumisesta ja tiedottamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 62, 65 ja 67 :ssä säädetään kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta. Kunnan nimeämispäätökseen ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla. Mikäli kunta nimeää alueelleen merkittäviä hulevesitulvariskialueita, on näille alueille laadittava tulvavaara- ja tulvariskikartat joulukuuhun 2013 mennessä ja hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat joulukuuhun 2015 mennessä. Alustava arviointi, merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeäminen, tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat tarkistetaan jatkossa tarpeellisin osin kuuden vuoden välein. Hulevesitulvalla tarkoitetaan taajaan rakennetulla alueella maan pinnalle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- tai sulamisvettä. Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan esimerkiksi asemakaavoitettuja alueita, suunnittelutarvealueita sekä muita erillisiä tiiviin rakentamisen asutusalueita. Hulevesiin kuuluvat muun muassa maan pinnalta, rakennusten katoilta, tien pinnalta ja lentokentiltä poisjohdettavat vedet. Hulevesitulvista on käytetty myös nimitystä taajama- tai rankkasadetulva. Hulevesitulvat ovat yleensä nopeasti alkavia, lyhytkestoisia ja melko paikallisia. Hulevesitulvien alustavassa arvioinnissa otetaan huomioon rankkasateista aiheutuvat tulvat rakennetuilla alueilla sekä vesistöä pienempien uomien (noro, oja, alle 10km 2 valuma-alue) tulviminen. 2. ALUEEN KUVAUS Sijainti ja väestö Kuopion kaupunki sijaitsee Itä-Suomessa 62 o 53N leveyspiirillä. Kuopion taajama-alueita ovat keskeinen kaupunkialue, Kurkimäki, Melalahti, Vehmersalmi ja Karttula (kirkonkylä, Syvänniemi ja Pihkainmäki), joka liitettiin Kuopioon vuoden 2011 alusta. Kuopion asukasluku oli , josta lähes 90 prosenttia asuu keskeisellä kaupunkialueella. Tavoite-ennusteen mukaan väestön määrä Kuopiossa vuonna 2030 on asukasta. Kuopiossa on kokonaisuudessaan noin asuntoa, joista kaksi kolmasosaa on kerrostaloasuntoja ja yli viidennes omakotitaloasuntoja (Kuopion kaupunki 2011). Ilmasto ja säätila Ilmastoltaan Kuopio kuuluu mäkiseutujen ja lakeuksien ilmastovyöhykkeeseen. Terminen kasvukausi Kuopiossa kestää toukokuusta lokakuulle (Ilmatieteenlaitos 2005b). Keskilämpötila Kuopiossa on 2 3 astetta. Tilastollisesti lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen lämpötila on +17,1 astetta ja kylmin helmikuu 9,5 astetta. Vesistöjen runsaus kohottaa lämpötiloja, mutta sadantamäärältään Kuopio ei oleellisesti poikkea Suomen keskiarvosta (Kuopio 2005b). Vuosisadannan pitkäaikainen keskiarvo on vuosina Kuopiossa ollut noin 650 mm (Kuopion lentoasema). Sateisin kuukausi on ollut heinäkuu vuonna 1974, jolloin satoi 174 mm ja 2

3 kuivin maaliskuu vuonna 1923, jolloin ei satanut lainkaan (Ilmatieteen laitos 2005b). Kuvassa 1 on esitetty pitkäaikainen sademäärä, lämpötila ja lumimäärä kuukausittain. Lämpötila ( o C) Sademäärä (mm) Lumen paksuus (cm) , ,5 Sademäärä Lumimäärä Lämpötila ,3-4,2 39 8, , , ,6 59 9, ,6-2,3-6,9 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu Kuva 1. Keskimääräinen kuukausittainen lämpötila, sademäärä ja lumitilanne Kuopiossa ajalta (Ilmatieteen laitos 2004). heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lunta Kuopiossa on yleensä marras-huhtikuun välisen ajan. Lumisin kuukausi on maaliskuu, jolloin lunta on keskimäärin 54 cm. Vuonna 1981 on ollut ennätysmäärä 105 cm lunta. Lumipeitepäiviä Kuopiossa on yleensä päivää vuodessa (Ilmatieteenlaitos 2005b). Kuopion korkeudella routaantuminen alkaa keskimäärin marraskuun alussa ja routa sulaa huhtikuun loppuun mennessä routasyvyyden ollessa keskimäärin 30 cm metsässä (Suomen ympäristökeskus 2005b). Lumettomilla alueilla routakerros on paksumpi. Kallio- ja maaperä Vesistöt, monipuolinen kasvillisuus ja Kuopiolle tyypillinen korkeuserojen vaihtelu antavat oman ainutlaatuisen kauneuden paikalliselle luonnolle. Kuopion maasto on vaihtelevaa, jossa paikalliset korkeuserot voivat olla suuria, jopa yli 150 m. Korkeimmat mäet ovat yli 200 m merenpinnan yläpuolella. (Hublin 1982) Kuopiossa kallioperä on pääasiassa maapallon vanhimpiin kivilajeihin kuuluvaa graniittigneissiä, jolla on ikää yli 2,5 miljardia vuotta. Myös viljavuutta lisääviä ns. emäksisiä kivilajeja tavataan (Kuopion kaupunki 2002b). Kuopiossa maalajit ovat ohuita ja alustaa myötäileviä. Kallio pistää esiin monin paikoin maaperän lävitse. Kuopiossa yleisin maalaji on ns. pohjamoreeni, jossa on hienoja ainesosia (Hublin 1982). Moreeni on jäätikön kuljettamaa lajittumatonta maa-ainesta, joka vaihtelee raekooltaan savesta suuriin lohkareisiin. Usein moreeni on kerrostunut suoraan kalliolle ja myötäilee ohuena kerroksena kalliopinnan muotoja. Moreeni on melko tiivistä ja sen vedenläpäisy on melko pieni. Moreenialueella sade- ja sulamisvesistä suotautuu pohjavedeksi vain % sadannasta (Rantamäki ym. 1979). Eteläkaupungin läpi menee harjujakso (Hublin 1982). Metsät Kuopion kaupunki sijaitsee lehtokeskusalueella, joten metsät ovat lehtoja tai muita kangasmetsiä. Topografiasta johtuen soita on vähän. Kaupunkialueen metsiä harvennetaan ja uusitaan pienialaisesti, mutta niitä ei lannoiteta. Ihmiset liikkuvat paljon metsissä, minkä seurauksena 3

4 metsissä on polkuja ja muuta kulumista. Keskeisen kaupunkialueen metsät eivät ole luonnontilaisia (Jauhiainen 2005). Vesistöt Kuopion kokonaispinta-ala on km 2, josta maa-aluetta on 1600 km 2 ja vesialuetta 702 km 2. Kuopiota ympäröi Kallavesi-niminen järvi, joka muodostaa valtaosan vesialueesta. Rantaviivaa Kuopiossa on km (Kuopio 2011). Kaikki suuret Kuopion vesistöt luokitellaan tyypiltään karuiksi (oligotrofisiksi) ja ruskeavetisiksi (dysoligotrofisiksi). Ruskea sävy johtuu luontaisesta humuksesta. Lampien ja sisäjärvien tyypit vaihtelevat karuista (oligotrofisista) runsasravinteisiin (eutrofisiin). Useimmat näistäkin ovat humuspitoisuuden vuoksi ruskehtavia (Hublin 1982). Kallavesi ja sen tila Kallavesi kuuluu Vuoksen vesistöön, joka laskee Laatokkaan. Kallaveden syvin kohta on Etelä- Kallaveden itäosassa Hevonperän lounaispuolella, jossa syvyys on 70 m (Hublin 1982). Etelä- Kallaveden keskisyvyys on 9,5 m (Suomen ympäristökeskus 2002). Kallaveden keskiveden korkeus on vuosina ollut 81,57 m (NN+). Kallaveden vuosien veden korkeudet on esitetty kuvassa 2. Kallavesi on vuosina jäätynyt keskimäärin ja jäät ovat lähteneet Suurin jääpaksuus maaliskuussa on ollut noin 60 cm (Hyvärinen & Korhonen 2003). Kuva 2. Kallaveden vedenkorkeuden vaihtelut (Pohjois-Savon ympäristökeskus 2005b). Harmaalla värillä on esitetty Kallaveden korkeuden pitkäaikainen vaihteluväli, sinisellä viivalla vuosien keskiarvo ja punaisella viivalla Kallaveden veden korkeus vuonna Pohjois-Savon ympäristökeskuksella on yli 40 vuoden ajalta Pohjois-Savon suurimmista järvistä veden laadun seurantatietoa, joka on osa valtakunnallista vesien tilan seurantaa. Kuvassa 3 on esitetty Kallaveden tila, jota voidaan käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti pitää pääsääntöisesti hyvänä. Tyydyttäviä alueita Kallavedellä on Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon ja Savon Sellun edustalla sekä Siikalahdessa. (Pohjois-Savon ympäristökeskus 2005c) 4

5 Kallaveden suurimmilla pistekuormittajilla (Savon Sellu Oy, Schauman Wood Oy, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron, Kuopion kaupungin Lehtoniemen ja Vehmersalmen jätevedenpuhdistamot) on Kallaveden velvoitetarkkailu eli ns. yhteistarkkailu, jota on tehty erilaisten ohjelmien puitteissa vuodesta 1975 alkaen (Ronkainen 2005). Kallaveden tilaa seurataan yhteistarkkailussa 35 eri tarkkailupisteestä. Tarkkailun painopiste on Etelä-Kallavedessä. Kuvassa 4 on esitetty tärkeimpiä Kallaveden veden laadun tarkkailutuloksia. Kuva 3. Kuopion seudun vesien tila käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti (Pohjois-Savon ympäristökeskus 2005c). 5

6 Kuva 4. Etelä-Kallaveden laatutuloksia (hav.piste 25); happitilanne, väriluku, kokonaisfosforipitoisuus ja planktonlevien määrä (Pohjois-Savon ympäristökeskus (2004). Kallavedestä tehdyn ainetasetutkimuksen mukaan vedessä olevasta fosforista on kolmannes peräisin perustuotannosta, kolmannes ulkoisesta kuormituksesta ja kolmannes sedimentistä. Kasviplanktontulosten mukaan Kallavesi on keskirehevä (mesotrofinen). Kallaveden yleistilan määrää Iisalmen reitin kautta tuleva hajakuormitus. Kallaveden levätuotantoa rajoittava tekijä on fosfori, eikä typpikuormituksen vähentämisellä ole saavutettavissa rehevyystilan alentumista (Ronkainen 2005). Kallaveden reitiltä Saimaaseen laskevat vedet ovat olleet kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksiensa perusteella lähellä luonnontilaisia 1960-luvun lopulta lähtien (Saarijärvi ym. 2001) Keskeisen kaupunkialueen pienvedet Kuopion keskeisen kaupunkialueen sisällä on lähes 20 pienvettä eli lampea. Suurelle osalle kaupungin sisällä olevista pienvesistä on laadittu vuonna 2007 kunnostusohjelma. Ohjelmassa on selvitetty pienvesien yleiskuvaus, kalasto, veden laatu, ulkoinen kuormitus, ongelmat sekä mahdolliset tutkimus- ja kunnostustoimenpiteet. Ohjelman mukaan lammet ovat lievästi reheviä, reheviä tai erittäin reheviä. Ainoastaan Litmaseen, Mustinlampeen ja Kivilampeen tuleva ulkoinen kuormitus ylittää Vollenweiderin (1975) mallin mukaisen ylemmän sietorajan. Kaavoitustilanne Kuopion erityispiirteenä on tiivis, sormimainen kaupunkirakenne, jota ympäröi Kallavesi, ja kallioiset rinteet rajoittavat kaupungin laajenemista. Tämän vuoksi kaava-alueet on aikanaan rakennettu järjestelmällisesti täyteen, eikä rakentamattomia tai vajaasti rakennettuja tontteja enää juurikaan ole. Kuopion kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2000 Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan. Kaupunginvaltuusto on vuonna 2004 hyväksynyt Lehtoniemen ja Rautaniemen osayleiskaavat. Ne ovat tulleet oikeusvaikutteisina voimaan ja korvaavat näiltä osin kaupunginvaltuuston hyväksymän keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan. Kuopion kaupunkialueesta asemakaavoitettua eli rakennettua aluetta on noin 45 neliökilometriä, josta vesialaa on noin yksi neliökilometri. Rakennetun alueen maankäyttö jakautuu kuvan 5 mukaisesti. Kuopiota asemakaavoitetaan jatkuvasti. Kaavoituksella luodaan edellytyksiä elinkeinoja yritystoiminnalle sekä mahdollistetaan kaupungin kasvun tarvitsema omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloasuntotuotanto. 6

7 Viheralue (puistot) 4 % Teollisuusalue 12 % Vesistöt 3 % Keskusta-alue 4 % Kerrostaloalue 7 % Pientaloalue 17 % Metsä 27 % Liikennealue 26 % Kuva 5. Asemakaavoitetun alueen maankäytön jakautuminen Kuopiossa. Vesihuoltoverkostot Kuopion Vesi huolehtii toiminta-alueellaan Kuopion kaupungin vesihuollosta. Vesihuoltoverkostoja vuoden 2010 lopussa on ollut yhteensä noin km, joista keskeisen kaupunkialueen vesijohtoja 307 km, jätevesiviemäreitä 324 km ja sadevesiviemäreitä 267 km (Kuopion Vesi 2011). Viemäröinti on toteutettu pääasiassa erillisviemäröintinä. Sekaviemäröintiä on vielä pääasiassa keskikaupungilla muutama kilometri ja siten osa kiinteistöistä on edelleen sekaviemäröinnin piirissä. Vesihuoltolinjojen saneeraustöiden yhteydessä sekaviemäröinti kuitenkin muutetaan järjestelmällisesti erillisviemäröinniksi. Kuopiossa sadevesiviemäreiden risteyskaivoissa on sakkapesä, jonka tilavuus on 300 l. Sakkapesillä pyritään estämään hiekan kulkeutuminen putkiin. Katualueella olevien sadevesikaivojen tyhjennys tehdään vuosittain. Joillakin paikoilla samoja kaivoja tyhjennetään useamman kerran kesässä, varsinkin kun rankkasade on huuhtonut mukaansa kadulla olevaa hiekkaa. Hiekkaa voi joillakin alueilla päästä välppäkaivoista linjakaivoihin tai runkoputkiin saakka. Tämä johtuu yleensä kevään suurista vesimääristä, jolloin sakkapesät ovat vielä jäässä ja sulamisvesien mukana kulkeva hiekka ei pysähdy kaivoihin vaan jatkaa matkaa putkiin. Kaivoista poistettavan hiekan määrä vaihtelee vuosittain m 3 :n välillä eli tn. Poistettu hiekka toimitetaan ympäristökeskuksen hyväksymään paikkaan. (Kesti 2005) Hulevesien hallintatoimet Kuopiossa Kuopio on valtakunnallisesti varsin edistyksellinen hulevesiasioissa. Kuopioon on vuonna 2006 laadittu diplomityö aiheesta Kuopion kaupunkialueen aiheuttama hulevesikuormitus Kallaveteen ja kuormituksen alentamistarve. Vuonna 2007 on laadittu pienvesien kunnostusohjelma ja vuonna 2010 opinnäytetyö: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Kuopiossa. Lisäksi Kuopioon on laadittu erilaisia selvityksiä mm. Kuntolaakson alueen tulvariskikartoitus (2011). Kuopion Saaristokaupunkiin on rakennettu kymmenkunta kosteikkoa ja vuosittain niitä rakennetaan 1-2 kappaletta hulevesien hallitsemiseksi. Tulevaisuudessa Kuopioon laaditaan hulevesiohjelma, jossa mm. hulevesien kuormitus- ja tulva-asioita tarkastellaan yhdessä. 7

8 3. HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS JA ARVIOINTIPERUSTEET Merkittävät tulvariskialueet nimetään tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella. Hulevesitulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Suomen ympäristökeskuksessa laadittiin vuoden 2010 lopussa kysely 1 helpottamaan kuntien alustavaa hulevesitulvariskien arviointia sekä mahdollistamaan valtakunnallisesti yhtenevä käytäntö arvioinnissa ja hulevesitulvariskialueiden nimeämisessä. Kyselyn tuloksista laadittiin myös kansallinen yhteenveto 2. Kunnan vastaukset perustuvat tietoihin tai arvioihin aikaisemmin toteutuneista hulevesitulvista sekä asiantuntija-arvioihin mahdollisista tulevaisuuden hulevesitulvista. Kuopiossa hulevesitulvariskien alustava arviointi tehtiin aikaisemmista tulvista saatavilla olevien tietojen perusteella. Tietoa kerättiin Kuopion kaupungin eri organisaatioilta; Kuopion Vesi Liikelaitos, Teknisen viraston puistotoimisto, varikko, katujen kunnossapito, kaavoitus ja mittausosasto, sekä muilta yhteistyötahoilta; Pohjois-Savon pelastuslaitos, Savon Sanomien lehtileikkeet ja vakuutusyhtiöt (16 kpl). Tulvariskeistä kerättiin tietoa kyselyn ja kyselyyn liitetyn kartan avulla. Tietoja pyydettiin sekä Kuopion keskeiseltä kaupunkialueelta, että myös Melalahden, Vehmersalmen ja Kurkimäen taajamista. Kunnan vastuulla on tehdä myös arvio kunnan alueella olevien alle 10 ha:n valumaalueen pienvesien ja lampien tulvimisen vaikutuksista. Tätä varten teknisen viraston mittausosastolta saatiin kartta keskeisen kaupunkialueen tulvivista pienvesistä. Lähtökohtana lampien tulvimissa on simuloitu tilanne, jossa peruskartassa oleva keskiveden pinta nousee kaksi metriä. Lisäksi hulevesitulvariskien alustava arviointi on tehty entisen Karttulan kunnan kirkonkylän, Syvänniemen ja Pihkainmäen alueelle vuonna Hulevesitulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys ja lain 620/ :ssä esitetyt yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset. Kuntaliiton laatimassa suositukset kunnille merkittävän hulevesitulvariskialueen nimeämiseksi muistiossa 3 on pyritty avaamaan lain 8 :n vahingollisia seurauksia ja luomaan valtakunnallisesti yhtenevät arviointiperusteet nimeämiselle. Vertaamalla kunnan vastauksia nimeämiskriteereihin voidaan tehdä päätös alueiden nimeämisestä tai nimeämättä jättämisestä. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon kuitenkin myös alueelliset ja paikalliset olosuhteet. Yksittäiseen vahinkokohteeseen liittyvien omaisuusarvojen suuruus ei ole arvioinnissa ratkaisevaa, vaan merkittävälle tulvariskialueelle tunnusomaista on suuri yksittäisten vahinkokohteiden lukumäärä ja sen perusteella merkitys myös yleiseltä kannalta. Merkittävien hulevesitulvariskialueiden lisäksi tulvariskien alustavan arvioinnin yhteydessä voidaan tunnistaa alueita, joilla tulvariski on merkittävän hulevesitulvariskialueen kriteerejä vähäisempi ja joille ei ole perusteltua soveltaa kaikkia lainsäädännössä määrättyjä tulvariskien hallinnan suunnittelutoimenpiteitä. Kuntien vastuulla on huolehtia hulevesitulvariskien hallintaa palvelevasta suunnittelusta myös muilla kuin nimetyillä merkittävillä hulevesitulvariskialueilla. 1 > Tietoa kunnille > Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2 > Tietoa kunnille > Hulevesitulvariskien alustava arviointi > Kysely kunnille arviointia helpottamaan (tai suora linkki) 3 > Kuntaliitto> Yleiskirjeet ja lausunnot> Yleiskirjeet2010> Laki tulvariskien hallinnasta koskee merkittävien tulvariskien hallinnan suunnittelua ( ) > Liitteet (tai liitteen suora linkki) 8

9 Kunnan alustavan arvioinnin tulokset yhdessä vahingollisten seurausten indikaattoreiden sekä merkittävän hulevesitulvariskin kriteereiden kanssa ovat esitetty luvuissa 4 ja 5. Alustavaan hulevesitulvariskien arviointiin ovat osallistuneet mm. seuraavat tahot: Tekninen toimi / mittausosasto (Esko Pekkarinen, kalastusmestari) Tekninen toimi / kunnallistekniikka (Markku Laitinen, viemäriauton kuljettaja) Tekninen toimi / kunnallistekniikka (Hannele Kauppinen, apulaiskaupunginpuutarhuri) Tekninen toimi / kunnallistekniikka (Päivi Rissanen, vesihuoltoinsinööri) Tekninen toimi / kunnallistekniikka, varikon ja puistotoimiston henkilökuntaa Tekninen toimi / kaavoitusosasto (Martti Lehtinen, toimistoinsinööri) Kaupunkiympäristön palvelualue /rakentaminen ja kunnossapito (Erkki Laitinen, valvoja) Kuopion Vesi (Jouko Kesti, putkimestari) Alueellinen pelastuslaitos (Hannu Oravainen /palomestari) Savon Sanomat, lehtileikkeet vakuutusyhtiöt (ei vastuksia) 4. ESIINTYNEET HULEVESITULVAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT Tiedossa ei ole Kuopion kaupungin (keskeisellä kaupunkialueella, Melalahden, Kurkimäen ja Vehmersalmen sekä entisen Karttulan kirkonkylän, Syvänniemen ja Pihkainmäen taajamissa) alueella tapahtuneita hulevesitulvia, joista olisi aiheutunut yleiseltä kannalta katsoen merkittäviä vahingollisia seurauksia. Kuopiossa on kuitenkin tapahtunut hulevesitulvia, niistä ei ole aiheutunut edellä mainittuja yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Kunnassa tiedetään tapahtuneen vuonna hulevesitulvia, jonka aiheuttamat vahingot jäivät kuitenkin valtakunnallisesti suhteellisen vähäisiksi, mutta paikallisesti merkittäviksi. Rankkasade katkaisi tällöin mm. Suurmäentien, Kallantien sekä Lapinmäen tien ja Vanhan vitostien risteyksen. Lisäksi saman rankkasateen aikana Puijolta valuivat vedet suoraan linja-autoaseman ympäristöön, jolloin vesi tulvi linja-autoaseman kellariin kastellen 12 poliisiautoa ja katkaisten lähikatujen liikenteen kokonaan. Myös lähelle olevalle hautausmaalle tulvi vettä ja osa hautakivistä joutui veden alle. Saman rankkasateen vaikutuksesta Mustinlammen Hannes Kolehmaisen kadun puoleinen penkka alkoi sortua ja vesi uhkasi valua viereiseen hiekkakuoppaan, jossa sijaitsee Kuopion Energian lämpölaitos. Tulvien aiheuttaneen rankkasateen voimakkuudeksi arvioitiin noin 118 mm/vrk. Tällaisen rankkasateen toistuvuusaika on Ilmatieteen laitoksen mukaan 75 vuotta, mutta Ratu-raportin mukaan yli 1000 vuotta. Tämän lisäksi kyselyn perusteella on Kuopissa tapahtunut yli 200 tulvivaa hulevesikaivoa tai -linjaa, ojia tai rumpua. Tulvinnan yleisin suu oli roskaantuminen, jota aiheuttivat hiekka, lehdet, havunneulaset, oksat tai muut roskat. Kapasiteetin takia tulvivia hulevesikaivoja ja linjoja oli yhteensä 40 kpl. Tarkempaa tietoa Kuopiossa tapahtuneista hulevesitulvista on selostettu tausta-aineistona olevasta Elina Ärväksen opinnäytetyössä; Hulevesitulvariskien alustava arviointi Kuopiossa. 5. ARVIO TULEVAISUUDESSA MAHDOLLISESTI ESIINTYVISTÄ HULEVESITULVISTA JA -RISKEISTÄ Tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvien hulevesitulvien arviointi perustuu tietyn suuruisen rankkasateen aiheuttaman hulevesitulvan mahdollisiin vaikutuksiin. Arvio perustuu kunnan asiantuntijoiden tietoihin ja kokemuksiin. 9

10 Tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvien hulevesitulvien arvioinnissa on käytetty tapahtuneisiin rankkasateisiin perustuvaa toistuvuudeltaan vähintään kerran sadassa vuodessa esiintyvää sadantaa ja tällaisen sateen aiheuttaman tulvan vahingollisia seurauksia. Tällaisen sateen tunnin sadanta on noin mm/h ja vuorokauden mm/vrk hieman myös valuma-alueen koosta riippuen 4. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta voidaan karkeana keskiarvona arvioida, että sadantaluvut tulevat kasvamaan noin prosenttia seuraavien 50 vuoden aikana. Edellä esitetyn arviointimenetelmän ja käytössä olleiden tietojen perusteella kunnan alueelta ei tunnistettu alueita, joissa tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvä hulevesitulva voisi aiheuttaa yleiseltä merkittäviä vahingollisia seurauksia. 6. YHTEENVETO HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVASTA ARVIOINNISTA Kunnan alueella ei ole esiintynyt hulevesitulvia, joista olisi aiheutunut tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 8 :n 1 momentissa tarkoitettuja yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Kunnassa ei ole myöskään arvioitu esiintyvän mahdollisia tulevaisuuden hulevesitulvariskejä, joista aiheutuisi edellä tarkoitettuja vahingollisia seurauksia. Edellä mainitun perusteella kunnan alueella ei katsota olevan merkittävää hulevesitulvariskiä eikä merkittäviä hulevesitulvariskikohteita ehdoteta nimettäväksi. Kunta on hulevesitulvariskien alustavassa arvioinnissa tunnistanut seuraavat alueet/kohteet, joilla hulevesitulvasta ei arvioida aiheutuvan edellä mainittuja yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Näiden ei ole katsottu olevan merkittäviä hulevesitulvariskialueita/-kohteita. Näillä alueilla/kohteilla hulevesitulvien hallintaa voidaan toteuttaa osana muuta hulevesien hallintaa. Linja-autoaseman seutu Mustinlammen valuma-alue Asiaa koskevat säädökset Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010), erityisesti 7, 8 ja 19 Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010), erityisesti 1 Säädökset ovat ladattavissa osoitteesta Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2007/60/EY tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta 4 Ilmatieteenlaitoksen taulukko tunnin ja vuorokauden keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan sadannan suuruudesta erikokoisilla valuma-alueilla. Tausta-asiakirja hulevesitulvariskien alustavaan arviointiin, luku > Tietoa kunnille > Hulevesitulvariskien alustava arviointi > Hulevesitulvariskikyselyn materiaali (tai suora linkki) 10

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Laukaan kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Laukaan kunnassa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Laukaan kunnassa Aihe: Alue: Tekijä(t): Hulevesitulvariskien alustava arviointi Laukaan kunta Erkki Leinonen, vesihuoltopäällikkö Mari Holmstedt, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesitulvariskien alustava

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI. Työ: E24972. Helsinki, 15.11.2011

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI. Työ: E24972. Helsinki, 15.11.2011 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI Työ: E24972 Helsinki, 15.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 88 00521 HELSINKI Puhelin 010 2414 200 Telefax 010 2414 301 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi

Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi KUNTALIITON MUISTIO 18.4.2011 Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi 1 Yleistä Laissa (620/2010) ja asetuksessa (659/2010) tulvariskien hallinnasta on säädetty tulvariskien

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Forssan kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Forssan kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Forssan kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Forssan kaupunki Tekijä(t): Antti Heinilä, Matti Napari ja Jorma Lindström Pvm: 21.10.2011

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

Miten kaupungissa varaudutaan muuttuviin vesimääriin?

Miten kaupungissa varaudutaan muuttuviin vesimääriin? Ilmastonkestävä kaupunki Miten kaupungissa varaudutaan muuttuviin vesimääriin? kaupungininsinööri Helsingin kaupungin rakennusvirasto 1 Helsingin kaupungin HULEVESISTRATEGIA 2007 Päämäärät: - Tulvimishaittojen

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi 31.1.2013 Kai Kaatra, MMM 2000-luvun tulvat Meriveden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 1 Kaartotie, kortteli 146 D:no 46/2015 Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Tervakosken taajaman eteläosassa, Kaartotien luoteispuolella.

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Hulevesien hallinta Vantaalla

Hulevesien hallinta Vantaalla Hulevesien hallinta Vantaalla yhteistyö ja hulevesiratkaisujen valintaperusteita 25.11.2014 Marika rava vesihuollon suunnittelupäällikkö Vantaan hulevesityöryhmä Maankäytön, ympäristön ja rakentamisen

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Kymijoen vesistöalueen tulvaryhmän 4. kokous

Kymijoen vesistöalueen tulvaryhmän 4. kokous Kymijoen vesistöalueen tulvaryhmän 4. kokous Torstaina 11.4.2013 klo 10.00-14.00, neuvotteluhuone Kahvitupa, Salpausselänkatu 22, Kouvola Keski-Suomen ELY-keskus, neuvotteluhuone 2-3.1, Technopolis Innova

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KELLOMÄEN PUUTARHA (työnumero 358, asian:o 2931/2015) ASEMAKAAVAN MUUTOS 15.4.2015 OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen IVALOJOEN TULVARYHMÄ Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 9M409026 6.4.2009 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET Blom Kartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee 57. kaupunginosan kaavatonta aluetta ja asemakaavan

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

ONNISTUNEET SUUNNITTELUHANKINNAT

ONNISTUNEET SUUNNITTELUHANKINNAT ONNISTUNEET SUUNNITTELUHANKINNAT ASIAKASNÄKÖKULMA PALVELUIDEN HANKINTAAN JA TUOTTAMISEEN SKOL RAKLI TEKNOLOGIATEOLLISUUS ALUETAPAHTUMA KUOPIOSSA 18.9.2014 HUOMISEN TEKIJÄT KUOPION MATKAKESKUKSEN INFRAN

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Hulevesimallin tulokset 19.2.2015 Page 1 Malli Mallinnus FCGswmm -ohjelmalla, pohjana olemassa oleva Hämeenlinnan hulevesimalli Suunnittelualue jaettiin osavaluma-alueisiin

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467 Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto VAKUUTUSYHTIÖIDEN VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN Risto Joppe Karhunen Johtaja Turvallisuus & Infra 1 VAKUUTUSALAN ROOLI Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka

Lisätiedot

Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun ILKKA-hanke

Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun ILKKA-hanke Työkaluja ilmastonkestävään kaupunkisuunnitteluun ILKKA-nke 9.5.2014 Kuntien 7.ilmastokonferenssi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun ILKKA-nke Edistää ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua:

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

Hulevesien luonnonmukainen käsittely 1 Hulevesien luonnonmukainen käsittely Hulevesien hallinta maankäytön suunnittelussa 27.2.2013 OULU MAISEMA-ARKKITEHTI ANTTI-JAAKKO KOSKENNIEMI 2 HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Esityksen

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Outi Kesäniemi Taajamapuroja voidaan luokitella rakennetun pinta-alan perusteella

Lisätiedot

CliPLivE - Climate Proof Living Environment

CliPLivE - Climate Proof Living Environment SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC 2007-2013 Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa

Lisätiedot

PITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2013

PITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2013 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Kokemäen kaupunki Rakennustoimisto Tulkkilantie 2, 32800 Kokemäki Osastopäällikkö, kaupungininsinööri Markus Virtanen puh. 040 488 6190 fax. (02)

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Raportin tausta... 3 2 Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (6) Kaupunkirakennelautakunta 246 11.12.2013. Asianro 8715/10.03.01/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (6) Kaupunkirakennelautakunta 246 11.12.2013. Asianro 8715/10.03.01/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (6) 246 Asianro 8715/10.03.01/2013 Kuopion kaupungin kävelykeskustan puhtaanapidon ottaminen kaupungin huolehdittavaksi Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: vs. ympäristönsuojelupäällikkö Matti Nousiainen, puhelin 044 740 1421

Valmistelija/lisätiedot: vs. ympäristönsuojelupäällikkö Matti Nousiainen, puhelin 044 740 1421 Viranomaislautakunta 21 19.04.2016 Tietoon saatettavat asiakirjat ja ilmoitusasiat sekä viranhaltijapäätökset Viromltk 21 Valmistelija/lisätiedot: vs. ympäristönsuojelupäällikkö Matti Nousiainen, puhelin

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot