HULEVESITULVARISKIEN UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGISSA

Transkriptio

1 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGISSA Käännös Ehdotus SISÄLTÖ 1. Tausta Uudenkaarlepyyn kaupungin alueen kuvaus 2 3. Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin toteutus ja arviointiperusteet Esiintyneet hulevesitulvat ja niiden aiheuttamat vahingot Arvio tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvistä hulevesitulvista ja riskeistä 4 6. Yhteenveto hulevesitulvariskien alustavasta arvioinnista Asiaa koskevat säännökset... 5 Liitteet.. 5 1

2 1. TAUSTA Laki (620/2010) ja asetus (659/2010) tulvariskien hallinnasta tulivat voimaan kesällä Lain mukaan ELY-keskukset vastaavat vesistöjen tulvariskien arvioinnista ja kunnat vastaavat hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta. Kunnan on tehtävä hulevesitulvariskien alustava arviointi ja tällä perusteella nimetä merkittävät hulevesitulvariskialueet tai todeta, ettei kunnassa ole tällaisia alueita. Kunnan tulee tehdä päätös ja toimittaa tieto päätöksestä ELY-keskukselle mennessä. Osallistumisesta ja tiedottamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 62, 65 ja 67 :ssä säädetään kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta. Kunnan nimeämispäätökseen ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla. Mikäli kunta nimeää alueelleen merkittäviä hulevesitulvariskialueita, on näille alueille laadittava tulvavaara- ja tulvariskikartat mennessä ja hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat mennessä. Alustava arviointi, merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeäminen, tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat tarkistetaan jatkossa tarpeellisin osin kuuden vuoden välein. Hulevesitulvalla tarkoitetaan taajaan rakennetulla alueella maan pinnalle tai muille vastaaville pinnoille kertyvän sade- tai sulamisveden aiheuttamaa tulvaa. Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan esimerkiksi asemakaavoitettuja alueita, suunnittelutarvealueita sekä muita erillisiä tiiviin rakentamisen asutusalueita. Hulevesiin kuuluvat muun muassa maan pinnalta, rakennusten katoilta, tien pinnalta ja vastaavilta pinnoilta poisjohdettavat vedet. Hulevesitulvista on käytetty myös nimitystä taajama- tai rankkasadetulva. Hulevesitulvat ovat yleensä nopeasti alkavia, lyhytkestoisia ja melko paikallisia. Hulevesitulvien alustavassa arvioinnissa otetaan huomioon rankkasateista aiheutuvat tulvat rakennetuilla alueilla. 2. ALUEEN KUVAUS Uudenkaarlepyyn kaupunki on laajalle ulottuva kunta Pohjanlahden rannikon vieressä. Kunta kuuluu Pohjanmaan maakuntaan ja maa-alueiden pinta-ala on 714 km². Välimatkat kunnan sisällä ovat tämän vuoksi pitkiä, n. 38 km pohjois-etelä suunnassa ja n. 40 km länsi-itä suunnassa. Alueen sisällä laskee useita jokia ja muita suuria vesistöjä, sekä merikylissä että Uudenkaarlepyyn keskustassa. Suurin vesistö, Uudenkaarlepyynjoki/Lapuanjoki laskee keskustan pohjoispuolella ja ohittaa myös Jepuan kunnanosakeskuksen. Topologia on kunnan alueen sisällä vaihteleva, matalista sukkessiorannoista merellä Pohjanmaan suhteisiin suhteellisen korkeilla metsämailla sisämaavyöhykkeessä (runsaat 60 m merenpinnasta). Korkeus- ja maastosuhteet ovat vaihtelevat, sekä tasaisia kohtia että myös jyrkkiä alueita, esim. kallioalueet Nystanin ja Toisveden välillä. Kaikkein laajin ja samalla tiheämpi asutus on keskustassa ympäristöineen, Jepuan ja Munsalan kuntakeskuksissa. Muu asutus on vanhoissa saaristokylissä, Sokaluodossa, Vexalassa, Monäsissa, 2

3 Kantlaxissa ja Monåssa sekä Pensalassa, Ytterjeppossa, Kovjoella ja Markbyssä. Sen lisäksi on harvempaa asutusta erillisissä taloryhmissä ja merenrannoilla huomattava vapaa-ajan asutus. Keskustan tiheämmässä osassa on selkeä kaupunkirakenne ja tällä alueella korkeudet vaihtelevat runsaasta 10 metristä n. 15 metriin meren pinnasta. Keskustan asemakaava-alueella on myös alueita, jotka ulottuvat yli 20 m merenpinnasta. Jepuan keskustassa korkeudet vaihtelevat vajaasta 20 metristä ja runsaan 25 metrin välillä. Munsalan keskusta-alue on huomattavasti matalampi, 3 metristä 15 metriin meren pinnasta. Hulevedet Uudenkaarlepyyn keskustassa johdetaan pääasiassa pois huleveden johtojärjestelmän kautta. Joiltakin alueilta johdetaan hulevedet pois myös avoimien ojien kautta. Tyypilliset alueet tähän ovat asuinalueet kaupungin laidalla, jotkut viheralueet ja teollisuusalueen osat. Hulevesijärjestelmää laajennetaan sitä mukaa kuin katuja rakennetaan. Olemassa olevia johtojärjestelmiä saneerataan investointiohjelman mukaan. Jepuan ja Munsalan keskustassa on yleisempää, että hulevesi johdetaan pois avoimien ojien kautta. Hulevesijohdot ovat alueilla ja johtojärjestelmää laajennetaan sitä mukaan kuin katuja rakennetaan ja saneerataan. 3. HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS JA ARVIOINTIPERUSTEET Merkittävät tulvariskialueet nimetään tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella. Hulevesitulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Suomen ympäristökeskus teki vuoden 2010 lopussa kyselyn kaikille kunnille helpottamaan kuntien alustavaa hulevesitulvariskien arviointia sekä mahdollistamaan valtakunnallisesti yhtenevä käytäntö arvioinnissa ja hulevesitulvariskialueiden nimeämisessä. Uudenkaarlepyyn kaupungin vastaukset tuohon kyselyyn perustuvat tietoihin tai arvioihin aikaisemmin toteutuneista hulevesitulvista sekä asiantuntija-arvioihin mahdollisista tulevaisuuden hulevesitulvista. Vastausten katsotaan olevan ajankohtaisia vielä tänä päivänä. Hulevesitulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys ja lain 620/ :ssä esitetyt yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset. Kuntaliiton laatimassa muistiossa Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen 2. suunnittelukierroksella (liite 1) on pyritty avaamaan lain 8 :n vahingollisia seurauksia ja luomaan valtakunnallisesti yhtenevät arviointiperusteet nimeämiselle. Vertaamalla kunnan vastauksia nimeämiskriteereihin voidaan tehdä päätös alueiden nimeämisestä tai nimeämättä jättämisestä. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon kuitenkin myös alueelliset ja paikalliset olosuhteet. Yksittäiseen vahinkokohteeseen liittyvien omaisuusarvojen suuruus ei ole arvioinnissa ratkaisevaa, vaan merkittävälle tulvariskialueelle tunnusomaista on suuri yksittäisten vahinkokohteiden lukumäärä ja sen perusteella merkitys myös yleiseltä kannalta. Merkittävien hulevesitulvariskialueiden lisäksi tulvariskien alustavan arvioinnin yhteydessä voidaan tunnistaa alueita, joilla tulvariski on merkittävän hulevesitulvariskialueen kriteerejä vähäisempi ja joille ei ole perusteltua soveltaa kaikkia lainsäädännössä määrättyjä tulvariskien hallinnan suunnittelutoimenpiteitä. Kuntien vastuulla on huolehtia hulevesitulvariskien hallintaa palvelevasta suunnittelusta myös muilla kuin nimetyillä merkittävillä hulevesitulvariskialueilla. Uudenkaarlepyyn kaupungin alustavan arvioinnin tulokset yhdessä vahingollisten seurausten indikaattoreiden sekä merkittävän hulevesitulvariskin kriteereiden kanssa ovat esitetty luvuissa 4 ja 5. 3

4 Seuraavat osapuolet ovat osallistuneet alustavaan hulevesitulvariskien arviointiin: Tekninen kanslia: Peter Sjöblom, tekninen johtaja Tom Johansson, kaavoituspäällikkö Mårten Lindström, kunnallistekniikan päällikkö Kim Blomqvist, rakennusinsinööri Uudenkaarlepyyn Voimalaitos: Ben Ingman, vv-päällikkö Pohjanmaan pelastuslaitos: Caj Hannus, paloesimies Uudenkaarlepyyn kaupungin ympäristönsuojelu: Mathias Backman, ympäristönsuojelupäällikkö 4. ESIINTYNEET HULEVESITULVAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT Kesällä 2018 esiintyi 1-2 kpl voimakkaita ukkossateita, jotka aiheuttivat hulevesitulvia riskialttiilla alueilla. Kaupungin tietoon on tullut, että yksi näistä ukkossateista aiheutti haitallisia seurauksia stiftelsen Nykarleby Sjukhemmin (Uudenkaarlepyyn sairaskodin) rakennukseen. Pienempiä hulevesitulvia on esiintynyt Uudenkaarlepyyn keskustassa viimeisimmän 6-vuotis jakson aikana mutta näitä tulvia ei ole voitu katsoa valtakunnallisten kriteerien mukaan yleiseltä kannalta merkittävinä. Tiedetään, että Uudessakaarlepyyssä on esiintynyt harvoja hulevesitulvia kaatosateiden johdosta viimeisten vuosikymmenten aikana. Vahingot ovat olleet suhteellisen pieniä ja rajoittuneet lähinnä arviolta kymmeneen vesi vaurioituneeseen/osittain vesi vaurioituneeseen kellariin Uudenkaarlepyyn keskustassa. Näitä hulevesitulvia ei pidetä valtakunnallisten kriteerien mukaan yleiseltä kannalta merkittävinä. 5. ARVIO TULEVAISUUDESSA MAHDOLLISESTI ESIINTYVISTÄ HULEVESITULVISTA JA - RISKEISTÄ Tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvien hulevesitulvien arvioinnissa on käytetty tapahtuneisiin rankkasateisiin perustuvaa toistuvuudeltaan vähintään kerran sadassa vuodessa esiintyvää sadantaa, sekä otettu huomioon haitalliset seuraukset tulvista, joka aiheutuu sellaisesta rankkasadetapahtumasta. Sademäärä sellaisen sateen aikana on ilmasto-opas.fi:n mukaan noin 84 mm/vuorokausi meidän seudulla ja vaihtelee vähän riippuen valuma-alueesta. Arviointi perustuu myös kunnan asiantuntijoiden sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) hulevesitulvakarttaan. Ilmastomuutoksen vaikutusten odotetaan lisäävän sademäärää seuraavan 50 vuoden aikana. Yllä selitetyn arviointiprosessin ja käytössä olleiden tietojen perusteella on Uudenkaarlepyyn kaupungin alueella tunnistettu alue, jossa mahdollisesti tulevaisuudessa esiintyvä hulevesitulva voisi aiheuttaa yleiseltä kannalta merkittäviä vahingollisia seurauksia, nimittäin Hagan alue Nykarleby Sjukhemmin (Uudenkaarlepyyn sairaskodin) ja Hakalehdon eläkeläiskeskuksen ympärillä. 4

5 6. YHTEENVETO HULEVESITULVIEN ALUSTAVASTA ARVIOINNISTA Kohdissa 4 ja 5 mainittujen hulevesitulvien ja tulvariskien esiintymisten johdosta ehdottaa Uudenkaarlepyyn kaupunki, että osa Hagan alueesta Nykarleby sjukhemmin (Uudenkaarlepyyn sairaskodin) ja Hakalehdon eläkeläiskeskuksen ympärillä nimetään hulevesitulvien kohteeksi, jossa merkittävä hulevesitulvavaara joka voi aiheuttaa yleiseltä kannalta katsoen merkittäviä vahingollisia seurauksia, jotka on katsottu laissa koskien tulvariskien hallintaa 8 1 momentissa. Ei ole todettu, että muut kohteet täyttävät arvosteluperusteet hulevesitulville haitallisin seurauksin. Alustavassa hulevesitulvariskien arvioinnissa on Uudenkaarlepyyn kaupunki tunnistanut alla olevat alueet/kohteet, joissa hulevesitulvan ei kuitenkaan katsota aiheuttavan yllämainittuja yleiseltä kannalta merkittäviä vahingollisia seurauksia jotka katsotaan laissa koskien turvariskien käsittelyä 8 1 momentissa. Näitä alueita/kohteita ei pidetä alttiina merkittäville hulevesitulvavaaroille ja näille alueille voi hulevesitulvien käsittelyn hoitaa osana muuta kunnan vedenkäsittelyä. On toki aiheellista ottaa nämä kohteet huomioon kun tehdään investointipäätöstä koskien hulevesiprojekteja näihin alueisiin liittyen. - Osa Hagan aluetta Uudenkaarlepyyn keskustassa (Sollefteånkadun ja Jeansborgintien välinen alue). - Pankkikadun ja Kustaa Adolfin kadun risteys Uudenkaarlepyyn keskustassa. 7. ASIAA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010) Säädökset ovat ladattavissa osoitteesta LIITTEET: 1. Kuntaliiton muistio: Katsastus hulevesitulvariskien alustavasta arvioinnista, toinen suunnittelukerta 2. Kartta: Nimetty osa-alue Uudenkaarlepyyn keskustassa, jolla on tulvariski 3. Kartta: Muut tunnistetut alueet keskustassa 5