LIHAT LIIKKEELLE, SUOMEN KANSA! 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIHAT LIIKKEELLE, SUOMEN KANSA! 10"

Transkriptio

1 3 08 LIHAT LIIKKEELLE, SUOMEN KANSA! 10 KAKOLA ON VAPAA 22

2 HARVINAINEN LEPAKKOMIES AINA AURORASSA 8 KYSELYTUTKIMUS KERTOO POLIISIN RIKKOMUKSISTA 10 LUUT LIIKKEELLE, SUOMEN KANSA! KUNTOSALEILLA MUHII KANSANTERVEYSONGELMA HARRASTEURHEILU ON LAINSÄÄDÄNNÖN VILLI KENTTÄ 16 NARSISTI LYÖ TYÖYHTEISÖN KAHTIA 20 POLIITIKON MONTA MINÄÄ 22 KAKOLA ON VAPAA 29 VUONNA 2009 JUHLITAAN TOHTOREITA 30 LASTEN YLIOPISTO: SEILISSÄ SUKELLETTIIN TIETEESEEN 3 PÄÄKIRJOITUS 4 TIEDETARJOTIN 18 TALO TUTUKSI 26 KOLUMNI 28 KIRJAT 32 ALUMNI 34 LYHYET 37 PROFESSORINIMITYS 38 VÄITÖS 18 Aurora 3/ Julkaisija Turun yliopisto ISSN Päätoimittaja Maija Palonheimo, puh. (02) Toimitussihteeri Tuomas Koivula, puh. (02) Toimituksen yhteystiedot Viestintä, Turun yliopisto, Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (02) Ilmoitukset puh. (02) Ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000, 1/2-sivu 500, takakansi 1200 Graafinen suunnittelu ja taitto Samuli Keskinen Paino Painoprisma Oy Paperi Galerie Art Gloss, jolle myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Painos kpl /aurora Kannen kuva: Lehtikuva/Marja Aurio 2 AURORA

3 PÄÄKIRJOITUS Tutkijakollegiumit ovat konkreettinen toimenpide tutkijanuran ennustettavuuden ja houkuttelevuuden parantamiseksi. Tutkijakollegiumit parantavat tutkijanuran vetovoimaisuutta Kuva: Vesa-Matti Väärä Nuorten tutkijoiden uraongelmat on tiedostettu sekä Euroopan unionin tasolla että useiden maiden kansallisessa keskustelussa. Suomessakin on asian tiimoilta valmistunut selvityksiä ja raportteja, joiden viesti on selvä: jotakin pitäisi tehdä ja pian. Juhlapuheissa esitetyistä lupauksista huolimatta konkreettiset toimenpiteet ongelmien ratkaisemiseksi ovat toistaiseksi jääneet vähiin. On täysin käsittämätöntä, että lahjakkaimpien kansalaistemme elämä ja tulevaisuus on todella epävarmalla pohjalla. He tekevät vuosikausia pätkätöitä ja usein joutuvat hankkimaan tutkimuksena vaatiman rahoituksen itse. Tällaista tuskin mikään muu kansalaisryhmä hyväksyisi, mutta muilla onkin etujaan ajamassa vahvat järjestöt. Olen myös kuullut mielipiteen, jonka mukaan epävarmuus kuuluu akateemiseen uraan. Se kuulemma jopa motivoi ja ainakin seuloo jyvät akanoista. Motivoivuuteen en kyllä usko - seulontaan kyllä. Epävarma ura ja huonot palkat vaikuttavat kuitenkin jo siinä vaiheessa, kun tutkijanuralle lähtemistä harkitaan. Parhaat valitsevat jonkin muun uran, eikä seulontavaiheeseen tule parasta mahdollista ainesta. Selvimmin tämä ilmiö on nähtävissä aloilla, joilla valinnanvaraa riittää. Esimerkiksi lääketieteessä terveydenhuoltojärjestelmä ja yksityinen sektori tarjoavat erityisesti taloudellisessa mielessä monin verroin houkuttelevamman tulevaisuuden kuin yliopistoon tutkijaksi jääminen. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun muodostamaan konsortioon perustetut kaksi tutkijakollegiumia ovat konkreettinen toimenpide tutkijanuran ennustettavuuden ja houkuttelevuuden parantamiseksi. Ihmistieteisiin keskittyvä Turku Institute of Advanced Studies ja luonnon- ja lääketieteeseen keskittyvä Turku Collegium in Science and Medicine tarjoavat kolmivuotisia tutkijanpestejä postdoktoraalivaiheessa oleville tutkijoille. Ajatus kollegiumien perustamisesta esitettiin jo Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymistä käsittelevässä raportissa "Turusta tieteen huippukeskittymä". Kollegiumeja valmisteltiin johtamassani työryhmässä ja sen alaryhmissä runsaan puolen vuoden ajan. Ne käynnistyivät opetusministeriöltä saatujen hankerahojen turvin ja siksi suunniteltuja pienempinä. Hakuaika kollegiumeihin päättyi syyskuun lopussa. Toivottavasti saamme rekrytoitua erinomaisia nuoria tutkijoita kollegiumeihin ja sitä kautta tutkijan uralle. Kollegiumit eivät tule muodostamaan yliopistosta irrallaan olevia yksiköitä. Niiden tutkijoilla pitää olla todennettu yhteys johonkin yliopiston yksikköön ja mahdollisuus antaa opetusta. Suurimmaksi osaksi he myös työskentelevät jonkin yksikön tiloissa. Näin he eivät menetä tuntumaa yliopistotyöhön. Kollegiumit ovat kuitenkin enemmän kuin pelkkä rahoituksen lähde. Ne vahvistavat tutkijoiden yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutuksia yhteisin seminaarein, koulutusohjelmin ja sosiaalisen kanssakäymisen eri muodoin. On selvää, että meillä on vielä paljon oppimista kollegiumien suhteen koskien valintaprosesseja ja monia muitakin asioita. Toivottavasti kollegiumit saavat tulevaisuudessa riittävät resurssit toimiakseen siinä laajuudessa, kuin olemme suunnitelleet. Silloin niistä voi muodostua todellinen voimatekijä Turun tiellä tieteen huippukeskittymäksi. MATTI K. VILJANEN Vararehtori AURORA 3

4 TIEDETARJOTIN Koonnut Tuomas Koivula Kuvat: Teijo Pellinen, Väinö Hämäläisen maalaus 1917 Aino Kallaksesta (Kodin suuri tietosanakirja), Markus Ahola Terve solu ankkuroituu kudokseen jakautuessaan. Tuuliajolla oleva solu lähettää ankkurointiulokkeita joka suuntaan. TUULIAJOLLE JOUTUNUT SOLU ALTISTUU SYÖVÄLLE Turun yliopiston ja VTT:n yhteinen tutkimusryhmä on professori Johanna Ivaskan johdolla ratkaissut syöpätutkijoita vuosikymmeniä askarruttaneen mysteerin siitä, miksi solu tarvitsee ympäröivää kudosta jakautuakseen. - Ympäröivästä kudoksesta irtautunut solu ei pysty jakautumaan normaalisti, mikä aiheuttaa solun perimään syöpään altistavia muutoksia, Ivaska selittää. Ryhmän väitöskirjatutkijoiden Saara Tuomen ja Teijo Pellisen mikroskooppikuvat paljastivat, että jakautuva solu ankkuroi itsensä tarttumisreseptoreilla kudokseen. Ryhmä löysi yhteistyössä professori Olli Kallioniemen tutkimusryhmän kanssa todisteita, että ankkurointimekanismi on häiriintynyt esimerkiksi munasarjasyöpätapauksissa ja eturauhassyövän etäpesäkkeissä. - Kun solun ankkurimolekyylit eivät toimi, se joutuu tuuliajolle, jakautuu epänormaalisti ja on potentiaalinen alku syövälle. Kyseessä on noidankehä, jossa kiihtyvällä vauhdilla toistuvat solumuutokset aiheuttavat pahanlaatuisen ja aggressiivisen kasvaimen, Ivaska kertoo. Tutkimustulokset julkaistiin syyskuun puolivälissä alan huippulehdessä, Developmental Cellissä. Tulokset vaikuttavat syöpätutkimusten suuntaamiseen tulevaisuudessa. Kallas juhlii Waltarin varjossa Mika Waltarin satavuotisjuhlinnan monipuolisten tapahtumien varjoon on jäänyt merkittävän suomalais-virolaisen kirjailijan, Aino Kallaksen, syntymän 130-vuotisjuhla. Aino Kallas on Suomen kosmopoliittisimpia kirjailijoita. Kallaksen tuotanto käsittää useita romaaneja, novelleja, näytelmiä ja runokokoelmia. - Yleisesti ei tiedetä, että Kallas oli ennen Waltaria käännetyin suomalainen kirjailija, sanoo Aino Kallas -seuran puheenjohtaja, kulttuurihistorian tutkija Maarit Leskelä- Kärki. Kallas syntyi Krohnin vanhaan kulttuurisukuun Viipurissa ja muutti miehensä kansanrunouden tutkijan ja diplomaatin Oskar Kallaksen kanssa ensin Pietariin ja sitten Viroon. Myöhemmin hän asui Lontoossa ja Tukholmassa kunnes palasi 1953 vakituisesti Suomeen, missä kuoli Aino Kallaksen tuotannossa saa ilmauksensa niin suomalainen ja virolainen kuin venäläinen ja laajempi eurooppalainenkin kirjallinen perinne. Hän kehitti omaperäisen ilmaisun ja pystyi ottamaan syvällisesti kantaa oman aikansa ilmiöihin historiallisten aiheiden kautta. Aino Kallas seura on toimeenpannut kirjoituskeruun Kallakseen liittyvistä lukukokemuksista ja muistoista. Keruu tuotti viitisenkymmentä kirjoitelmaa, jotka arkistoidaan SKS:n kirjallisuusarkistoon. Turussa on syksyllä käynnissä Aino Kallasta käsittelevä yleisöluentosarja. Viime aikoina Aino Kallas on noussut uudelleen erityisesti nuorempien naistutkijoiden mielenkiinnon kohteeksi. Turun yliopistossa on julkaistu aiheesta kaksi väitöskirjaa. 4 AURORA

5 TIEDETARJOTIN Funktionaalinen tutti annostelee ksylitolia Turun yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että lapsen pulloruokinta nelinkertaistaa purentavirheiden syntymisriskin imetykseen verrattuna. Lapsilla purennan kehitystä häiritsevät myös sormen, huulen tai tutin imeminen. - Tutit tuotiin aikoinaan markkinoille hammaslääkäreiden toimesta ehkäisemään sormien imemistä. Jou- duttiin siis ojasta allikkoon, sanoo Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen varajohtaja, professori Juha Varrela. Apteekkien hyllyille ilmestyi syksyllä Turun yliopistossa kehitetty litteä ja pehmeä tutti, joka ei aiheuta purentavirheitä. Tutista on tulossa myyntiin alkuvuonna turkulaistutkimukseen perustuva funktionaalinen versio. - Tutissa on tasku, jonka avulla voidaan annostella muun muassa ksylitolia ja probiootteja. Näin voidaan esimerkiksi ehkäistä kariesta ja korvatulehdusta, Varrela kertoo. Ilmastonmuutos sotkee sieppojen pesintää Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat: lämpötilat ovat muuttuneet eri tavoin riippuen tarkastellusta alueesta ja ajankohdasta. Tämä on tuonut pulmia etenkin muuttolinnuille, jotka kohtaavat matkansa varrella useita muuttuneita ilmastoja. - Lämpenevän ilmaston vaikutus lintujen pesimiseen ei ole suoraviivainen, tutkija Markus Ahola sanoo. Esimerkiksi Afrikasta Suomeen saapuvat kirjosiepot odottavat nykyisin pesinnän aloitusta jopa pidempään kuin ennen. - Vaikka lämmin sää muuttomatkan varrella aikaistaa kirjosieppojen saapumista, pesintää edeltävän jakson lämpötilat Suomessa eivät ole nousseet merkittävästi. Kirjosiepot aloittavat muninnan myöhemmin ja munaluku on pienentynyt. Jos ilmasto lämpenee jatkossa myös pesintää edeltävällä jaksolla, saattaa pesintä Aholan mukaan aikaistua. - Lintujen pesintäaikataulu ja munaluku ovat kuitenkin monimutkaisten yhtälöiden tulosta. Niihin vaikuttavat ilmaston lämpenemisen lisäksi myös olosuhteet talvehtimisalueella ja muuttomatkan varrella. Ahola on tutkinut väitöskirjassaan ilmastonmuutoksen vaikutusta kirjosiepon ja talitiaisen pesintään, mikä on vaatinut pitkien seurantaaineistojen analysointia. Aholan tutkimus perustuu muun muassa professori Lars von Haartmanin vuosina keräämään aineistoon. Nanoteknologialla sairauksia vastaan Nanoteknologia tarkoittaa nanometrien mittakaavan rakenteita, prosesseja ja laitteita. Turun yliopistossa näitä millimetrin miljoonasosien kokoisia hiukkasia hyödynnetään tutkimuksissa, jossa pyritään uusiin läpimurtoihin lääketieteen alalla. Valtakunnallisessa PET-keskuksessa tehtävässä tutkimuksessa leimataan nanopartikkeleita radioaktiivisilla isotoopeilla ja selvitetään niiden kulkeutumista ja jakautumista aivoihin. Päämääränä on kehittää uusia menetelmiä Alzheimerin taudin havaitsemiseen ja hoitoon. Tähän Euroopan laajuiseen tutkimushankkeeseen osallistuu 19 tutkimuskeskusta yhteensä 15 eri maasta. Tutkimuksen kokonaisbudjetti on 14,6 miljoonaa euroa. - Nanokoko voi esimerkiksi vähentää lääkeaineiden haittavaikutuksia, lisätä tehoa, kemiallista säilyvyyttä ja nopeuttaa liukenemista, kertoo turkulaistutkimuksen johtaja, professori Juha Rinne. Alzheimerin tauti on yleisin muistihäiriöitä ja dementiaa aiheuttava sairaus. Eri asteista Alzheimerin tautia sairastaa Suomessa arviolta henkilöä. Tällä hetkellä ei ole olemassa Alzheimerin tautia parantavaa tai pysäyttävää hoitoa, vaikka oireita lievittäviä lääkityksiä on tarjolla. Teollisuusfysiikan dosentti Vesa-Pekka Lehdon johtama tutkimusryhmä puolestaan on saanut euron suuruisen apurahan nelivuotiselle tutkimushankkeelleen. - Tutkimuksessa selvitetään, voidaanko huokoisen piin avulla parantaa lääkeaineiden tehoa. Lääkemolekyylit pakataan piin nanomittaluokan kokoisiin huokosiin. Tutkimuksen avulla pyritään arvioimaan, kuinka kehitetty teknologia soveltuu tietyille, jo tunnetuille hyvin niukkaliukoisille lääkeaineille, Lehto kertoo. AURORA 5

6 TIEDETARJOTIN Tie monipuoliseen tieteeseen Mannerheim populaarikulttuurissa, kielen köyhtyminen, Kaukasuksen kriisi, koulukiusaus, mystinen keskipalkka, yritysten anteeksipyynnöt, globaali ruokakriisi, pyramidihuijauksen anatomia, poliitikkojen mediaseksikäs seksi, internetin rajoittaminen UTUonline-verkkolehti esittelee Turun yliopiston monipuolista asiantuntemusta pureutumalla ajankohtaisiin ilmiöihin. Lehti sisältää jatkuvasti päivittyvän ajankohtaispalstan sekä joka toinen perjantai julkaistavan artikkelikokonaisuuden. Lehden blogistina toimii syyslukukaudella uskontotieteilijä, filosofi ja tulevaisuuden tutkija Matti Kamppinen, joka tarjoaa viikoittain oivalluksia niin tiedeyhteisön ytimestä kuin liepeiltäkin. TIESITKÖ TÄMÄN? Teksti: Jukka-Pekka Puro Antiikkista politiikan puhetaitoa Maailma muuttuu, mutta politiikan maailmassa monet asiat vaikuttavat pysyviltä. Käytössä on mullistavia viestintävälineitä - kuten televisio tai internet - mutta ne eivät ole kaataneet poliittisen puhetaidon kulmakiviä. Poliitikot puhuvat kansalle periaatteessa samoin kuin antiikin Roomassa. He seisovat yleisöjensä edessä kansansa puntaroitavina ja heidän äänenpainojaan, lausevalintojaan, takeltelujaan ja hymyjään tulkitaan, jotta päästäisiin selville heidän poliittista tarkoitusperistään ja tavoitteistaan. Tästä syystä poliittisen retoriikan tutkimuskin nojautuu tänä päivänä monia muita tieteenaloja vahvemmin antiikin perinteeseen. Tämä saattaa tuntua alan ulkopuolisesta ihmisestä huvittavalta: eikö puhetaidossa ole tosiaan 2000 vuoden aikana päästy Cicerosta eteenpäin? Onhan toki, mutta kehitystyö ei ole kumonnut jo antiikissa rakennettuja periaatteita. Ciceron officia oratoris kuvaa pienillä täydennyksillä yhtä hyvin nurmijärveläisen kuin roomalaisenkin poliitikon puhujan velvoitteita. Ciceron puheen rakennekaavio exordium, narratio, partitio, tractatio, confirmatio, refutatio ja peroratio tarjoaa yhtä hyvän pohjan poliittisen puheen laadintaan Toni Halmeelle kuin Catollekin. Sama koskee poliittisia pelejä, erilaisia vehkeilyjä ja salaliittoja ja retoriikkaa näiden työkaluna. Onko Ciceron kuuluisa Kuinka kauan, Catilina, aiot käyttää hyväksi kärsivällisyyttämme? puhe lopulta kovin kaukana Timo Soinin toistuvasta ja retorisesti loistavasta EU-ryöpytyksestä? Jyrki Kataisen retoriikka Ilkka Kanervan tekstiviestijupakassa tuo väistämättä mieleen Kirjoittaja on Turun yliopiston yhden sovelluksen Sokrateen puolustuspuheesta. Vaalirahoitusjupakkakin on lopulta dosentti ja puheviestinnän vain retorinen haaste: aluksi pääministeri yritti närkästyä, mutta kun närkästyminen lehtori. osoittautui tehottomaksi retoriseksi keinoksi siivota asia pois pöydältä, jupakan suunta käännettiin syyllisten etsimiseksi. Molemmat tekniikat ovat tuttuja jo Caesarin ajoilta. Ainoa ero on, että antiikissa syyllisistä pyrittiin yleensä pääsemään eroon lopullisesti. Näin taattiin se, etteivät antiikin jarmokorhoset pääse enää kansan tuella kertomaan, miten asiat oikeasti menivät. Ehkäpä mielenkiintoisimmat ja ravistavimmat muutokset puhetaidossa ovat viime aikoina löytyneet uusista tavoista soveltaa audiovisuaalista tekniikkaa. Poliittisia puheita on vuosisatojen ajan pidetty samankaltaisissa olosuhteissa katsomoiden, marmoripylväiden ja puhujanpönttöjen keskellä luvun suuri innovaatio piirtoheitin toi täysin uuden mahdollisuuden havainnollistaa puheen sisältöjä. Ellei muuta, hämärässä tilassa matalasti huriseva heitin takasi hyvät päiväunet. Paras esimerkki uusimman audiovisuaalisen tekniikan hyväksikäyttämisestä on Al Gore. Goren Inconvenient truth puheet, joita löytyy helposti YouTubesta, ovat hieno osoitus siitä, miten puhuja voi käyttää hyväksi nykytekniikkaa. Erilaiset videopätkät, tilastot, kuvat ja animaatiot kulkevat ennennäkemättömän oivaltavalla tavalla käsi kädessä Goren jo sellaisenaan vaikuttavan retoriikan kanssa. Onkin vain ajan kysymys, milloin Gore saa seuraajia Suomessa. Olisi kieltämättä hienoa nähdä, kuinka esimerkiksi Raimo Sailaksen puheen taustalla rahavuoret virtaisivat animaatioina puheen sisältöjen tahtiin, valtion velat visualisoituisivat liikkuvana kuvana ja valtiontalouden alijäämää kuvaavat ravisuttavat nettivideot osoittaisivat hätkähdyttävästi Kuinka surkeasti käy, jos jotain ei heti tehdä! 6 AURORA

7 Teksti: Tuomas Koivula Kuva: Vesa-Matti Väärä Harvinainen lepakkomies Heikkilän hylätyllä sotilaskasarmilla käy elokuisena yönä melkoinen vilinä. Lepakkotutkija Thomas Lilley katselee vanhan varastoluolan luona lentotaitonäytöstä. Muutaman senttimetrin mittaiset nahkasiivet, vesisiipat, vilahtelevat luolan suuaukon muuriin jätetystä aukosta sisään ja ulos. - Lentoaukon infrapunalaskuri on antanut tulokseksi yli 300 lepakkoa. Sisälle luolaan on asennettu lämpötila- ja kosteusanturit olosuhteiden mittausta varten, Lilley kertoo ääntään madaltaen. Lepakkojen ihmiskorvin kuulumattomia kaikuluotausääniä tallennetaan ultraäänidetektorilla. Vesisiipan selkään voidaan asentaa myös miniradiolähetin, joka kertoo tutkijalle saalistusreviiristä. Lilley tekee väitöstutkimusta tribu- tyylitinan vaikutuksista vesisiippoihin. Tina on myrkky, jota käytetään meriliikenteessä olevien laivojen pohjamaalissa. Laivoista maali rapisee merenpohjaan, jossa se siirtyy surviaisen toukkiin. Itämeren pohjoisosa on alhaisesta suolapitoisuudesta johtuen maailman ainoa paikka, jossa lepakot metsästävät hyönteisiä meren päällä. - Tinan on todettu alentavan nisäkkäiden kuuloa. Lepakoille kuulo on tärkein aisti se mahdollistaa kaikuluotauksen ja näin hyvinkin pienten hyönteisten pyydystämisen. Tutkin, miten myrkyn heikentämä kuulo vaikuttaa lepakkojen ruokavalioon. - Lepakot poistavat myrkkyjä elimistöstään kasvattamalla ne karvoihin. Näytteitä voidaan ottaa lepakkoja vahingoittamatta niiden selkäkarvoista. Lilley on vetämillään kursseilla saanut levitettyä lepakkoinnostusta Turun yliopistoon. Tänä kesänä hänen lepakkoryhmäänsä on kuulunut yhden palkatun työntekijän lisäksi kaksi graduntekijää. - Vaikka lepakot kiehtovat ihmisiä, niiden tutkijoita on Suomessa vain muutama. Tulosten vertailu eri puolilla maailmaa sijaitsevien tutkimusryhmien kanssa on tärkeä osa työtä. Lilley onkin viettänyt viime viikon kansainvälisessä lepakkokonferenssissa missä muuallakaan kuin Romanian Transylvaniassa. AURORA 7

8 Lehtikuva/Mikko Stig Kyselytutkimus kertoo Teksti: Tuomas Koivula Kuva: Sami Helenius poliisin rikkomuksista Epäilyt poliisin toiminnan eettisyydestä ja virkarikoksista ovat nousseet viime aikoina lehtien palstoille. Vaikka poliisiin luotetaan kuin vuoreen, yli neljäsosa kansalaisista epäilee sitä eettisistä väärinkäytöksistä. Tuore tutkimus vahvistaa, että poliisi ei ole aivan puhtoinen. Kevään poliisibarometrissa 94 prosenttia kansalaisista ilmoitti luottavansa poliisin toimintaan. Samaan aikaan yli neljäsosa kansalaisista kuitenkin epäilee poliisia korruptiosta tai muusta epäeettiseksi koetusta toiminnasta. - Mielipidemittauksissa poliisi on pysynyt koko ajan luotettavimman yhteiskunnallisen instituution asemassa. Puolustusvoimat ja kirkko tulevat sen perässä - ja eduskunta on perinteisesti viimeisenä, oikeussosiologian professori Ahti Laitinen sanoo. Turun yliopiston oikeussosiologian ja poliisiammattikorkeakoulun tekemä kyselytutkimus osoittaa, että aihetta eettisyys-epäilyihin kuitenkin on. Kysely toteutettiin Suomessa yhdellä poliisilaitok- sella syyskuussa vuonna Kyselyyn osallistui noin 150 vastaajaa. 80 prosenttia poliiseista tietää tovereidensa rikkomuksista Kyselyssä mitattiin vastaajien ja heidän työtovereidensa eettisten rikkomusten määrää. Vastaajaa pyydettiin ilmoittamaan, onko hän itse syyllistynyt kysyt- 8 AURORA

9 tyyn väärinkäytökseen. Lisäksi kysyttiin, tunteeko vastaaja poliisivirkamiehiä, jotka ovat syyllistyneet väärinkäytökseen. Lahtisen mukaan rikkomuksia koskevat kysymykset käsittelivät muun muassa lahjuksen ottamista, valheellisen tiedon antamista virallisessa raportissa, tarpeettomien voimakeinojen käyttämistä, alkoholin ja huumeiden käyttöä työaikana sekä kansalaisten epäkunnioittavaa kohtelemista. - Tulosten mukaan runsaat 40 prosenttia vastaajista itse ilmoitti syyllistyneensä yhteen tai useampaan kysytyistä väärinkäytöksistä. Työtoverin tiesi rikkoneen normeja noin kahdeksankymmentä prosenttia vastaajista. Poliisia tuomitaan harvoin Rikoksista epäiltyinä oli viime vuonna kaikkiaan 645 poliisia. Luku on 8,5 prosenttia Suomen noin 7600 poliisista. Vain prosentti epäilyistä johti tuomioon. - Poliisi on esimerkiksi ollut viimeisen 25 vuoden aikana epäiltynä lahjusten ottamisesta alle viisi kertaa. Kaikkiaan poliisin toimintaan liittyvien kanteluiden määrä on lisääntynyt - kuitenkin aivan samassa suhteessa toimenpiteiden määrän kasvuun, Laitinen sanoo. Poliisin auktoriteetti ei Laitisen mukaan ole suomalaisessa yhteiskunnassa koskaan perustunut voimankäyttöön. - Esimerkiksi virka-aseet tulivat näkyviksi poliiseilla vasta 60-luvun loppupuolella. Asustus muuttui ja aseet tulivat taskuista vyölle. Tästä seurasi paljon keskustelua jopa poliisin sisällä. Poliisi on joutunut ampumaan 2000-luvulla alle sata kertaa. Se on vähän suhteutettuna työtehtävien määrään. - Suomalaisten poliisikäsityksen taustalla on edelleen Reinikais-tyyppinen mielikuva hyvästä kaverista, joka juttelee rauhallisesti: Paas poika rauhoittuen. Kyselytutkimus julkaistaan seuraavassa The Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention -lehdessä. Poliisiammattikorkeakoulusta tutkimukseen on osallistunut dosentti Juha Kääriäinen. POLIISIKOULUTUKSESSA KESKUS- TELLAAN EETTISISTÄ VALINNOISTA Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Seppo Kolehmainen pitää julkiseen keskusteluun nousseita epäilyjä poliisin väärinkäytöksistä yksittäistapauksina, jotka eivät kerro normaalista toiminnasta. - Tapausten nouseminen julkisuuteen kertoo sen, että salailun kulttuuria ei ole. Ne antavat myös poliisille mahdollisuuden tarkastella, miten toimintaa voidaan kehittää. Eettisyys on Kolehmaisen mukaan integroitu tehokkaasti poliisin kolmivuotisen koulutuksen oppisisältöihin. Oikeudenmukaisten valintojen varmistaminen alkaa pääsykokeesta, jossa mitataan erilaisin testein hakijan soveltuvuutta työhön. Myös hakijoiden taustat selvitetään tarkkaan. - Koulutukseen hakeutuneet ovat motivoituneita. Tästä kertoo pieni keskeyttämisprosentti. Kolehmainen on tyytyväinen Poliisiammattikorkeakoulussa vallitsevaan keskustelun kulttuuriin. - Koulutuksessa käydään läpi Euroopassa yhteisesti hyväksytyt poliisin eettiset arvot, ja niistä myös keskustellaan. Arvot on jalkautettu myös käytännön tasolle oppilaitokseen, esimerkiksi seksuaalisen häirinnän suhteen meillä on nollatoleranssi. Poliisiksi valmistuneet antavat eettisen valan, jossa sitoutuvat noudattamaan oikeudenmukaisia arvoja ja toimintakulttuuria. - Valalla ei ole juridista perustetta, mutta sillä on vahva ammattikuntaa sitova vaikutus. Kolehmaisella on 26 vuoden kokemus sekä poliisipäällystön että miehistön tehtävistä. Valtiotieteiden ja kasvatustieteiden maisteri valmistui Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta oikeustieteen lisensiaatiksi vuonna Kolehmainen kiittelee Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa poliisipäällystön virkatutkinnon suorittaneille annettavaa maisterikoulutusta toimivaksi. - Yhteistyö sekä tutkimuksessa että päällystön koulutuksessa on toimivaa ja antaa hyvät eväät myös eettisen toiminnan varmistamiseksi kansainvälistyvässä ja jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. AURORA 9

10 Teksti: Timo Niitemaa Kuva: Vesa-Matti Väärä Luut liikkeelle, Suomen kansa! Suomalaisten fyysinen kunto näyttää heikkenevän kaikissa ikäryhmissä. Mikä meitä vaivaa? Suomalaisista varusmiehistä viidesosa saa Cooper-testissä huonon tuloksen ja vain viisi prosenttia hyvän. Luvut olivat lähes täsmälleen päinvastaiset 20 vuotta sitten. Työpaikoilla suurimpia huolenaiheita tänään on työntekijöiden jaksaminen. Koululaisten fyysisen kunnon heikkenemisestä on huolissaan tasavallan presidenttikin, joka mm. ehdotti pakollista liikuntalauantaita kouluihin kerran kuukaudessa. Eikä kehumista ole ikääntyvien suurten ikäluokkienkaan kunnossa. Kuusikymppisistä naisista joka neljännellä on tutkimusten mukaan ongelmia lattialle pudonneen kynän nostamisessa. Ja sitten valtiovalta yrittää vielä houkutella työntekijöitä myöhentämään eläkkeelle siirtymistään, puuskahtaa terveysliikunnan professori Olli J. Heinonen Turun yliopistosta. Heinosen professorinvirka perustuu Turun yliopiston ja Vierumäellä sijaitsevan Suomen Urheiluopiston vuonna 2006 solmimaan yhteistyösopimukseen. Urheiluopisto on viime aikoina selkeästi siirtänyt toimintansa painopistettä huippu- ja kilpaurheilusta myös koko kansan liikuntaharrastusten ja terveyden edistämiseen, koulutukseen ja tutkimukseen. Vierumäen ja yliopiston yhteistyö on tästä hyvä esimerkki. Ihminen ei liiku pelottelemalla Heinosella on ennen kaikkea lääkärin ja kansanterveystyön asiantuntijan näkökulma. Hän vyöryttää sanomansa tueksi niin suomalaista kuin kansainvälistäkin tietoa. Maailman terveysjärjestön vuonna 2002 julkaiseman raportin mukaan ylivoimaisesti suurin kuolemanriski kehittyneissä länsimaissa on huono ruokavalio ja liikunnan puute. Kehitysmaiden suurinta kuolinriskiä, aliravitsemusta, ei länsimaissa juuri tavata. Suomalaiset pitävät aikuisväestön suuren sairastavuuden tärkeimpinä syinä stressiä, vaikeita elinolosuhteita ja raskasta työtä. Heti perässä on liikunnan puute. Vasta näiden jälkeen tulevat sairastavuuden syinä esimerkiksi virheellinen ravinto, ylipaino, perintötekijät, tupakointi ja alkoholi. Vaikka Olli J. Heinosta voi todellakin pitää terveysliikunnan apostolina, hän korostaa painokkaasti, että ihmisiä ei voi saada liikkumaan terveysriskeillä pelottelemalla, tietoa ja tilastoja sanelemalla eikä painovertailuja tekemällä. Ihmisiä on autettava löytämään oma motivaationsa liikkumiseen, hän sanoo. - Tilanne on sitä paitsi varsin kaksijakoinen, hän huomauttaa. Osa kansasta on varsinaisia himoliikkujia. Kuntosaleilla ja erilaisissa liikuntaharrastuksissa liikkuu entistä enemmän ihmisiä ja rahaa. Menestyvän miehen ja naisen kuvaan kuuluu ehdottomasti fit-vartalo ja trendikäs kuntoiluharrastus. Sohvaperunoiden ja ruutunörttien määrä kasvaa. Toisaalta esimerkiksi lasten liikuntaharrastukset saattavat olla varsin yksipuolisia. Käydään jumppaamassa, tanssitunneilla, pelaamassa, luistelemassa jne. Tämä parantaa kyllä ketteryyttä ja 10 AURORA

11 tasapainoa, muttei juurikaan kestävyyskuntoa, joka olisi terveyden kannalta tärkeämpää. Usein lapset vielä viedään autolla harrastuksiinsa. Huomio vähiten liikkuviin Kansanterveyden kannalta hyödyllisintä ja tehokkainta olisi saada juuri vähiten liikkuvat liikkeelle. Heinonen kuvailee, että jos henkilö, joka ei käytännössä liiku lainkaan, käyttäisi viikossa tunnin, puolitoista kävelyyn, vähenisi riski sairastua sydän- ja verisuonitautiin puoleen. Puolitoista tuntia viikossa merkitsee alle varttituntia päivää kohti. Se ei ole paljon, Heinonen muistuttaa. Liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat sidoksissa toisiinsa. Mutta vaikka suomalaiset syövät entistä terveellisemmin, he lihoavat jatkuvasti. Painonnousu on jatkunut vuosikymmeniä tasaisesti. Viimeisten viiden vuoden aikana miesten paino on noussut puoli kiloa ja naisten lähes kilon. Kaikkein selvimmin nousee nuorten aikuisten sekä naisten että miesten painoindeksi. Heinonen muistuttaa, että tehokas painonpudotus on mahdollista vain ruokavaliolla. Mutta parempia ja pysyvämpiä tuloksia saadaan vain, kun ruokavalioon yhdistetään kestävyysliikuntaa. Kohtuus kaikessa Perimmäisen syyn suomalaisten jatkuvalle lihoamiselle Heinonen sanoo liittyvän elämisen ehtojen nopeaan muutokseen, kun sitä vertaa ihmisen fysiologian kehittymiseen. Koko länsimainen kulttuurimmekin on vain muutaman tuhannen vuoden ikäinen. Vielä sata vuotta sitten suomalaiset liikkuivat arjen askareissaan valtavasti enemmän kuin nyt. Nykykansalaisen fysiologia toimii kuitenkin edelleen samalla tavoin kuin kivikauden ihmisellä, jonka piti raataa ankarasti elantonsa saamiseksi ja tankata itseensä rasvaista energiaa aina, kun se oli mahdollista. Entisaikoina tarpeellinen liikunta tuli itsestään arjen töissä ja toimissa. Nyt sitä pitää erikseen harrastaa. Liikunnan ja terveyden suhde ei kuitenkaan ole suoraviivainen. Niin kauan kun puhutaan aktiivisesta elämäntavasta sekä terveys- ja kuntoliikunnasta, parantaa liikunnan lisääminen selkeästi harrastajansa terveyttä ja toimintakykyä. Mutta kun mennään vakavan urheiluharjoittelun puolelle, tilanne muuttuu, Heinonen sanoo. Terveysvaarat ja haitat lisääntyvät dramaattisesti, mitä pidemmälle huippu-urheilun suuntaan liikunnan määrässä ja kuormittavuudessa mennään. Sanotaanhan, että urheilija ei tervettä päivää näe. Liikuntatapaturmat ovatkin maamme ylivoimaisesti suurin tapaturmaluokka. Kansanterveyslaitoksen vuonna 2003 tekemän UHRItutkimuksen mukaan vuosittaisia liikuntatapaturmia oli peräti Liikennetapaturmatkin jäivät määrässä kauas taakse, sillä niitä oli vain kappaletta, Heinonen kertoo. Liikunta on siis terveydelle välttämätöntä, mutta senkin suhteen pätee kohtuuden vaatimus. Parasta on säännöllinen arkinen itsensä rasittaminen. Olli J. Heinosen ohje kunnostaan huolestuneille ihmisille onkin yksinkertaisesti: Käytä itseäsi ja nauti siitä! Tämän ja seuraavan aukeman kuvat ovat Turun yliopiston yhteydessä toimivan Paavo Nurmi -keskuksen kuntotestauksesta. AURORA 11

12 Teksti: Timo Niitemaa Kuvat: Vesa-Matti Väärä Kuntosaleilla muhii kansanterveysongelma Tuhannet nuoret miehet kohottavat kuntoaan vaarantamalla terveytensä. Anabolisia hormoneja, efedriiniä ja klenbuterolia napsitaan kuin vitamiinipillereitä. Antidopingtyötä on suunnattava kuntosaleille. Vuonna 1993 varusmiehille suoritetun kyselytutkimuksen pohjalta Suomen kuntosaleilla arvioitiin ähertävän noin anabolisten hormonien käyttäjää. Tänään joukko on luultavasti jo lähes kaksinkertainen, sanoo VTL Tuuli Salospohja, joka valmistelee Turun yliopiston sosiologian laitoksella väitöskirjaa doping-aineiden käytöstä liikuntaharrastusten yhteydessä. Terveysriskien kannalta kuntosaleilla muhii valtavasti suurempi ongelma kuin urheilun kilpakentillä. Pekingin olympialaisissa kärähti kaikkien aikojen mittavimmasta antidoping-operaatiosta ja noin 5000 testistä huolimatta vain kuusi urheilijaa. - Urheiludoping on toki varmasti yleisempää kuin Pekingin testit osoittavat. Mutta kilpaurheilijoilla aineiden käyttö on erittäin hallittua ja tapahtuu aina lääkärin valvonnassa, kärähdykset testeissä kun on pystyttävä välttämään myös harjoituskaudella. Kilpaurheilun dopingissa onkin kyse enemmän eettisistä ja urheilun uskottavuuden ongelmista kuin terveysriskeistä, Salospohja sanoo. Kuntosaleilla tilanne on toisin. Siellä muokataan kehoa ja parannetaan suorituskykyä ilman mitään valvontaa ja jopa satakertaisten kerta-annosten turvin. Anabolisten hormonien liikakäyttö lisää sydän- ja verisuonitautien sekä ennenai- 12 AURORA

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus Peilaus minä ja muut Tavoite Tavoitteena on tuoda esille nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja. Erityisesti pyritään tuomaan näkyviin riskikäyttäytymiseen vaikuttavia harhakäsityksiä, joukkoharhoja.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailusta Innostus nostaa lentoon. Takaiskut painavat mielen maahan. Kielikuvat vihjaavat lentämisen olevan jotakin suurta ja ovat oikeassa: Lentäjältä ei tarvitse

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden peruskoulu Kehittämiskouluverkoston Kick Off -seminaari 12.9.2014 klo

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

KOE-ELÄINTEN ASIALLA

KOE-ELÄINTEN ASIALLA KOE-ELÄINTEN ASIALLA Eläinkokeet ovat arkipäivää Maailmassa käytetään vuosittain eläinkokeisiin yli sata miljoonaa eläintä, joista EU:n osuus on runsaat 10 miljoonaa koe-eläintä. Suomessa käytettyjen koe-eläinten

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki Pelihaittojen ehkäisy Helsinki 23.5.2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi Esityksen sisältö Rahapelaaminen Suomessa Suomalainen rahapelaaminen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Norssi eli Oulun normaalikoulun lukio. Eija Kumpulainen lukion rehtori

Norssi eli Oulun normaalikoulun lukio. Eija Kumpulainen lukion rehtori Norssi eli Oulun normaalikoulun lukio Eija Kumpulainen lukion rehtori Norssissa on perusaste ja lukio, yhteensä noin 1060 oppilasta ja opiskelijaa Alakoulut Linnamaalla ja Koskelassa Perusasteen yläluokilla

Lisätiedot

Joukkue jossa lapsi pelaa

Joukkue jossa lapsi pelaa Seurakysely 2016 / Yhteenveto kaikista vastauksista Vanhemmat Vastaajia yhteensä 129 Joukkue jossa lapsi pelaa Muu, mikä? D-tytöt C-tytöt G6(-10)-nappulat F8-G7 (-08-09)-nappulat F9 (-07)-pojat/musta F9

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit

Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit Målgrupp: Haparanda Ingress: Haaparanta tarvitsee uuden poliittisen johdon Brödtext: Sosiaalidemokraatit ovat olleet vallassa Haaparannassa vuosikymmenien ajan.

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Mitä some antaa tutkijalle? Oma ääni kuuluviin Toimituksellisissa medioissa toimittaja päättää sisällön ja rakenteen somessa voit itse päättää, mitä

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot