LIHAT LIIKKEELLE, SUOMEN KANSA! 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIHAT LIIKKEELLE, SUOMEN KANSA! 10"

Transkriptio

1 3 08 LIHAT LIIKKEELLE, SUOMEN KANSA! 10 KAKOLA ON VAPAA 22

2 HARVINAINEN LEPAKKOMIES AINA AURORASSA 8 KYSELYTUTKIMUS KERTOO POLIISIN RIKKOMUKSISTA 10 LUUT LIIKKEELLE, SUOMEN KANSA! KUNTOSALEILLA MUHII KANSANTERVEYSONGELMA HARRASTEURHEILU ON LAINSÄÄDÄNNÖN VILLI KENTTÄ 16 NARSISTI LYÖ TYÖYHTEISÖN KAHTIA 20 POLIITIKON MONTA MINÄÄ 22 KAKOLA ON VAPAA 29 VUONNA 2009 JUHLITAAN TOHTOREITA 30 LASTEN YLIOPISTO: SEILISSÄ SUKELLETTIIN TIETEESEEN 3 PÄÄKIRJOITUS 4 TIEDETARJOTIN 18 TALO TUTUKSI 26 KOLUMNI 28 KIRJAT 32 ALUMNI 34 LYHYET 37 PROFESSORINIMITYS 38 VÄITÖS 18 Aurora 3/ Julkaisija Turun yliopisto ISSN Päätoimittaja Maija Palonheimo, puh. (02) Toimitussihteeri Tuomas Koivula, puh. (02) Toimituksen yhteystiedot Viestintä, Turun yliopisto, Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (02) Ilmoitukset puh. (02) Ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000, 1/2-sivu 500, takakansi 1200 Graafinen suunnittelu ja taitto Samuli Keskinen Paino Painoprisma Oy Paperi Galerie Art Gloss, jolle myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Painos kpl /aurora Kannen kuva: Lehtikuva/Marja Aurio 2 AURORA

3 PÄÄKIRJOITUS Tutkijakollegiumit ovat konkreettinen toimenpide tutkijanuran ennustettavuuden ja houkuttelevuuden parantamiseksi. Tutkijakollegiumit parantavat tutkijanuran vetovoimaisuutta Kuva: Vesa-Matti Väärä Nuorten tutkijoiden uraongelmat on tiedostettu sekä Euroopan unionin tasolla että useiden maiden kansallisessa keskustelussa. Suomessakin on asian tiimoilta valmistunut selvityksiä ja raportteja, joiden viesti on selvä: jotakin pitäisi tehdä ja pian. Juhlapuheissa esitetyistä lupauksista huolimatta konkreettiset toimenpiteet ongelmien ratkaisemiseksi ovat toistaiseksi jääneet vähiin. On täysin käsittämätöntä, että lahjakkaimpien kansalaistemme elämä ja tulevaisuus on todella epävarmalla pohjalla. He tekevät vuosikausia pätkätöitä ja usein joutuvat hankkimaan tutkimuksena vaatiman rahoituksen itse. Tällaista tuskin mikään muu kansalaisryhmä hyväksyisi, mutta muilla onkin etujaan ajamassa vahvat järjestöt. Olen myös kuullut mielipiteen, jonka mukaan epävarmuus kuuluu akateemiseen uraan. Se kuulemma jopa motivoi ja ainakin seuloo jyvät akanoista. Motivoivuuteen en kyllä usko - seulontaan kyllä. Epävarma ura ja huonot palkat vaikuttavat kuitenkin jo siinä vaiheessa, kun tutkijanuralle lähtemistä harkitaan. Parhaat valitsevat jonkin muun uran, eikä seulontavaiheeseen tule parasta mahdollista ainesta. Selvimmin tämä ilmiö on nähtävissä aloilla, joilla valinnanvaraa riittää. Esimerkiksi lääketieteessä terveydenhuoltojärjestelmä ja yksityinen sektori tarjoavat erityisesti taloudellisessa mielessä monin verroin houkuttelevamman tulevaisuuden kuin yliopistoon tutkijaksi jääminen. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun muodostamaan konsortioon perustetut kaksi tutkijakollegiumia ovat konkreettinen toimenpide tutkijanuran ennustettavuuden ja houkuttelevuuden parantamiseksi. Ihmistieteisiin keskittyvä Turku Institute of Advanced Studies ja luonnon- ja lääketieteeseen keskittyvä Turku Collegium in Science and Medicine tarjoavat kolmivuotisia tutkijanpestejä postdoktoraalivaiheessa oleville tutkijoille. Ajatus kollegiumien perustamisesta esitettiin jo Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymistä käsittelevässä raportissa "Turusta tieteen huippukeskittymä". Kollegiumeja valmisteltiin johtamassani työryhmässä ja sen alaryhmissä runsaan puolen vuoden ajan. Ne käynnistyivät opetusministeriöltä saatujen hankerahojen turvin ja siksi suunniteltuja pienempinä. Hakuaika kollegiumeihin päättyi syyskuun lopussa. Toivottavasti saamme rekrytoitua erinomaisia nuoria tutkijoita kollegiumeihin ja sitä kautta tutkijan uralle. Kollegiumit eivät tule muodostamaan yliopistosta irrallaan olevia yksiköitä. Niiden tutkijoilla pitää olla todennettu yhteys johonkin yliopiston yksikköön ja mahdollisuus antaa opetusta. Suurimmaksi osaksi he myös työskentelevät jonkin yksikön tiloissa. Näin he eivät menetä tuntumaa yliopistotyöhön. Kollegiumit ovat kuitenkin enemmän kuin pelkkä rahoituksen lähde. Ne vahvistavat tutkijoiden yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutuksia yhteisin seminaarein, koulutusohjelmin ja sosiaalisen kanssakäymisen eri muodoin. On selvää, että meillä on vielä paljon oppimista kollegiumien suhteen koskien valintaprosesseja ja monia muitakin asioita. Toivottavasti kollegiumit saavat tulevaisuudessa riittävät resurssit toimiakseen siinä laajuudessa, kuin olemme suunnitelleet. Silloin niistä voi muodostua todellinen voimatekijä Turun tiellä tieteen huippukeskittymäksi. MATTI K. VILJANEN Vararehtori AURORA 3

4 TIEDETARJOTIN Koonnut Tuomas Koivula Kuvat: Teijo Pellinen, Väinö Hämäläisen maalaus 1917 Aino Kallaksesta (Kodin suuri tietosanakirja), Markus Ahola Terve solu ankkuroituu kudokseen jakautuessaan. Tuuliajolla oleva solu lähettää ankkurointiulokkeita joka suuntaan. TUULIAJOLLE JOUTUNUT SOLU ALTISTUU SYÖVÄLLE Turun yliopiston ja VTT:n yhteinen tutkimusryhmä on professori Johanna Ivaskan johdolla ratkaissut syöpätutkijoita vuosikymmeniä askarruttaneen mysteerin siitä, miksi solu tarvitsee ympäröivää kudosta jakautuakseen. - Ympäröivästä kudoksesta irtautunut solu ei pysty jakautumaan normaalisti, mikä aiheuttaa solun perimään syöpään altistavia muutoksia, Ivaska selittää. Ryhmän väitöskirjatutkijoiden Saara Tuomen ja Teijo Pellisen mikroskooppikuvat paljastivat, että jakautuva solu ankkuroi itsensä tarttumisreseptoreilla kudokseen. Ryhmä löysi yhteistyössä professori Olli Kallioniemen tutkimusryhmän kanssa todisteita, että ankkurointimekanismi on häiriintynyt esimerkiksi munasarjasyöpätapauksissa ja eturauhassyövän etäpesäkkeissä. - Kun solun ankkurimolekyylit eivät toimi, se joutuu tuuliajolle, jakautuu epänormaalisti ja on potentiaalinen alku syövälle. Kyseessä on noidankehä, jossa kiihtyvällä vauhdilla toistuvat solumuutokset aiheuttavat pahanlaatuisen ja aggressiivisen kasvaimen, Ivaska kertoo. Tutkimustulokset julkaistiin syyskuun puolivälissä alan huippulehdessä, Developmental Cellissä. Tulokset vaikuttavat syöpätutkimusten suuntaamiseen tulevaisuudessa. Kallas juhlii Waltarin varjossa Mika Waltarin satavuotisjuhlinnan monipuolisten tapahtumien varjoon on jäänyt merkittävän suomalais-virolaisen kirjailijan, Aino Kallaksen, syntymän 130-vuotisjuhla. Aino Kallas on Suomen kosmopoliittisimpia kirjailijoita. Kallaksen tuotanto käsittää useita romaaneja, novelleja, näytelmiä ja runokokoelmia. - Yleisesti ei tiedetä, että Kallas oli ennen Waltaria käännetyin suomalainen kirjailija, sanoo Aino Kallas -seuran puheenjohtaja, kulttuurihistorian tutkija Maarit Leskelä- Kärki. Kallas syntyi Krohnin vanhaan kulttuurisukuun Viipurissa ja muutti miehensä kansanrunouden tutkijan ja diplomaatin Oskar Kallaksen kanssa ensin Pietariin ja sitten Viroon. Myöhemmin hän asui Lontoossa ja Tukholmassa kunnes palasi 1953 vakituisesti Suomeen, missä kuoli Aino Kallaksen tuotannossa saa ilmauksensa niin suomalainen ja virolainen kuin venäläinen ja laajempi eurooppalainenkin kirjallinen perinne. Hän kehitti omaperäisen ilmaisun ja pystyi ottamaan syvällisesti kantaa oman aikansa ilmiöihin historiallisten aiheiden kautta. Aino Kallas seura on toimeenpannut kirjoituskeruun Kallakseen liittyvistä lukukokemuksista ja muistoista. Keruu tuotti viitisenkymmentä kirjoitelmaa, jotka arkistoidaan SKS:n kirjallisuusarkistoon. Turussa on syksyllä käynnissä Aino Kallasta käsittelevä yleisöluentosarja. Viime aikoina Aino Kallas on noussut uudelleen erityisesti nuorempien naistutkijoiden mielenkiinnon kohteeksi. Turun yliopistossa on julkaistu aiheesta kaksi väitöskirjaa. 4 AURORA

5 TIEDETARJOTIN Funktionaalinen tutti annostelee ksylitolia Turun yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että lapsen pulloruokinta nelinkertaistaa purentavirheiden syntymisriskin imetykseen verrattuna. Lapsilla purennan kehitystä häiritsevät myös sormen, huulen tai tutin imeminen. - Tutit tuotiin aikoinaan markkinoille hammaslääkäreiden toimesta ehkäisemään sormien imemistä. Jou- duttiin siis ojasta allikkoon, sanoo Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen varajohtaja, professori Juha Varrela. Apteekkien hyllyille ilmestyi syksyllä Turun yliopistossa kehitetty litteä ja pehmeä tutti, joka ei aiheuta purentavirheitä. Tutista on tulossa myyntiin alkuvuonna turkulaistutkimukseen perustuva funktionaalinen versio. - Tutissa on tasku, jonka avulla voidaan annostella muun muassa ksylitolia ja probiootteja. Näin voidaan esimerkiksi ehkäistä kariesta ja korvatulehdusta, Varrela kertoo. Ilmastonmuutos sotkee sieppojen pesintää Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat: lämpötilat ovat muuttuneet eri tavoin riippuen tarkastellusta alueesta ja ajankohdasta. Tämä on tuonut pulmia etenkin muuttolinnuille, jotka kohtaavat matkansa varrella useita muuttuneita ilmastoja. - Lämpenevän ilmaston vaikutus lintujen pesimiseen ei ole suoraviivainen, tutkija Markus Ahola sanoo. Esimerkiksi Afrikasta Suomeen saapuvat kirjosiepot odottavat nykyisin pesinnän aloitusta jopa pidempään kuin ennen. - Vaikka lämmin sää muuttomatkan varrella aikaistaa kirjosieppojen saapumista, pesintää edeltävän jakson lämpötilat Suomessa eivät ole nousseet merkittävästi. Kirjosiepot aloittavat muninnan myöhemmin ja munaluku on pienentynyt. Jos ilmasto lämpenee jatkossa myös pesintää edeltävällä jaksolla, saattaa pesintä Aholan mukaan aikaistua. - Lintujen pesintäaikataulu ja munaluku ovat kuitenkin monimutkaisten yhtälöiden tulosta. Niihin vaikuttavat ilmaston lämpenemisen lisäksi myös olosuhteet talvehtimisalueella ja muuttomatkan varrella. Ahola on tutkinut väitöskirjassaan ilmastonmuutoksen vaikutusta kirjosiepon ja talitiaisen pesintään, mikä on vaatinut pitkien seurantaaineistojen analysointia. Aholan tutkimus perustuu muun muassa professori Lars von Haartmanin vuosina keräämään aineistoon. Nanoteknologialla sairauksia vastaan Nanoteknologia tarkoittaa nanometrien mittakaavan rakenteita, prosesseja ja laitteita. Turun yliopistossa näitä millimetrin miljoonasosien kokoisia hiukkasia hyödynnetään tutkimuksissa, jossa pyritään uusiin läpimurtoihin lääketieteen alalla. Valtakunnallisessa PET-keskuksessa tehtävässä tutkimuksessa leimataan nanopartikkeleita radioaktiivisilla isotoopeilla ja selvitetään niiden kulkeutumista ja jakautumista aivoihin. Päämääränä on kehittää uusia menetelmiä Alzheimerin taudin havaitsemiseen ja hoitoon. Tähän Euroopan laajuiseen tutkimushankkeeseen osallistuu 19 tutkimuskeskusta yhteensä 15 eri maasta. Tutkimuksen kokonaisbudjetti on 14,6 miljoonaa euroa. - Nanokoko voi esimerkiksi vähentää lääkeaineiden haittavaikutuksia, lisätä tehoa, kemiallista säilyvyyttä ja nopeuttaa liukenemista, kertoo turkulaistutkimuksen johtaja, professori Juha Rinne. Alzheimerin tauti on yleisin muistihäiriöitä ja dementiaa aiheuttava sairaus. Eri asteista Alzheimerin tautia sairastaa Suomessa arviolta henkilöä. Tällä hetkellä ei ole olemassa Alzheimerin tautia parantavaa tai pysäyttävää hoitoa, vaikka oireita lievittäviä lääkityksiä on tarjolla. Teollisuusfysiikan dosentti Vesa-Pekka Lehdon johtama tutkimusryhmä puolestaan on saanut euron suuruisen apurahan nelivuotiselle tutkimushankkeelleen. - Tutkimuksessa selvitetään, voidaanko huokoisen piin avulla parantaa lääkeaineiden tehoa. Lääkemolekyylit pakataan piin nanomittaluokan kokoisiin huokosiin. Tutkimuksen avulla pyritään arvioimaan, kuinka kehitetty teknologia soveltuu tietyille, jo tunnetuille hyvin niukkaliukoisille lääkeaineille, Lehto kertoo. AURORA 5

6 TIEDETARJOTIN Tie monipuoliseen tieteeseen Mannerheim populaarikulttuurissa, kielen köyhtyminen, Kaukasuksen kriisi, koulukiusaus, mystinen keskipalkka, yritysten anteeksipyynnöt, globaali ruokakriisi, pyramidihuijauksen anatomia, poliitikkojen mediaseksikäs seksi, internetin rajoittaminen UTUonline-verkkolehti esittelee Turun yliopiston monipuolista asiantuntemusta pureutumalla ajankohtaisiin ilmiöihin. Lehti sisältää jatkuvasti päivittyvän ajankohtaispalstan sekä joka toinen perjantai julkaistavan artikkelikokonaisuuden. Lehden blogistina toimii syyslukukaudella uskontotieteilijä, filosofi ja tulevaisuuden tutkija Matti Kamppinen, joka tarjoaa viikoittain oivalluksia niin tiedeyhteisön ytimestä kuin liepeiltäkin. TIESITKÖ TÄMÄN? Teksti: Jukka-Pekka Puro Antiikkista politiikan puhetaitoa Maailma muuttuu, mutta politiikan maailmassa monet asiat vaikuttavat pysyviltä. Käytössä on mullistavia viestintävälineitä - kuten televisio tai internet - mutta ne eivät ole kaataneet poliittisen puhetaidon kulmakiviä. Poliitikot puhuvat kansalle periaatteessa samoin kuin antiikin Roomassa. He seisovat yleisöjensä edessä kansansa puntaroitavina ja heidän äänenpainojaan, lausevalintojaan, takeltelujaan ja hymyjään tulkitaan, jotta päästäisiin selville heidän poliittista tarkoitusperistään ja tavoitteistaan. Tästä syystä poliittisen retoriikan tutkimuskin nojautuu tänä päivänä monia muita tieteenaloja vahvemmin antiikin perinteeseen. Tämä saattaa tuntua alan ulkopuolisesta ihmisestä huvittavalta: eikö puhetaidossa ole tosiaan 2000 vuoden aikana päästy Cicerosta eteenpäin? Onhan toki, mutta kehitystyö ei ole kumonnut jo antiikissa rakennettuja periaatteita. Ciceron officia oratoris kuvaa pienillä täydennyksillä yhtä hyvin nurmijärveläisen kuin roomalaisenkin poliitikon puhujan velvoitteita. Ciceron puheen rakennekaavio exordium, narratio, partitio, tractatio, confirmatio, refutatio ja peroratio tarjoaa yhtä hyvän pohjan poliittisen puheen laadintaan Toni Halmeelle kuin Catollekin. Sama koskee poliittisia pelejä, erilaisia vehkeilyjä ja salaliittoja ja retoriikkaa näiden työkaluna. Onko Ciceron kuuluisa Kuinka kauan, Catilina, aiot käyttää hyväksi kärsivällisyyttämme? puhe lopulta kovin kaukana Timo Soinin toistuvasta ja retorisesti loistavasta EU-ryöpytyksestä? Jyrki Kataisen retoriikka Ilkka Kanervan tekstiviestijupakassa tuo väistämättä mieleen Kirjoittaja on Turun yliopiston yhden sovelluksen Sokrateen puolustuspuheesta. Vaalirahoitusjupakkakin on lopulta dosentti ja puheviestinnän vain retorinen haaste: aluksi pääministeri yritti närkästyä, mutta kun närkästyminen lehtori. osoittautui tehottomaksi retoriseksi keinoksi siivota asia pois pöydältä, jupakan suunta käännettiin syyllisten etsimiseksi. Molemmat tekniikat ovat tuttuja jo Caesarin ajoilta. Ainoa ero on, että antiikissa syyllisistä pyrittiin yleensä pääsemään eroon lopullisesti. Näin taattiin se, etteivät antiikin jarmokorhoset pääse enää kansan tuella kertomaan, miten asiat oikeasti menivät. Ehkäpä mielenkiintoisimmat ja ravistavimmat muutokset puhetaidossa ovat viime aikoina löytyneet uusista tavoista soveltaa audiovisuaalista tekniikkaa. Poliittisia puheita on vuosisatojen ajan pidetty samankaltaisissa olosuhteissa katsomoiden, marmoripylväiden ja puhujanpönttöjen keskellä luvun suuri innovaatio piirtoheitin toi täysin uuden mahdollisuuden havainnollistaa puheen sisältöjä. Ellei muuta, hämärässä tilassa matalasti huriseva heitin takasi hyvät päiväunet. Paras esimerkki uusimman audiovisuaalisen tekniikan hyväksikäyttämisestä on Al Gore. Goren Inconvenient truth puheet, joita löytyy helposti YouTubesta, ovat hieno osoitus siitä, miten puhuja voi käyttää hyväksi nykytekniikkaa. Erilaiset videopätkät, tilastot, kuvat ja animaatiot kulkevat ennennäkemättömän oivaltavalla tavalla käsi kädessä Goren jo sellaisenaan vaikuttavan retoriikan kanssa. Onkin vain ajan kysymys, milloin Gore saa seuraajia Suomessa. Olisi kieltämättä hienoa nähdä, kuinka esimerkiksi Raimo Sailaksen puheen taustalla rahavuoret virtaisivat animaatioina puheen sisältöjen tahtiin, valtion velat visualisoituisivat liikkuvana kuvana ja valtiontalouden alijäämää kuvaavat ravisuttavat nettivideot osoittaisivat hätkähdyttävästi Kuinka surkeasti käy, jos jotain ei heti tehdä! 6 AURORA

7 Teksti: Tuomas Koivula Kuva: Vesa-Matti Väärä Harvinainen lepakkomies Heikkilän hylätyllä sotilaskasarmilla käy elokuisena yönä melkoinen vilinä. Lepakkotutkija Thomas Lilley katselee vanhan varastoluolan luona lentotaitonäytöstä. Muutaman senttimetrin mittaiset nahkasiivet, vesisiipat, vilahtelevat luolan suuaukon muuriin jätetystä aukosta sisään ja ulos. - Lentoaukon infrapunalaskuri on antanut tulokseksi yli 300 lepakkoa. Sisälle luolaan on asennettu lämpötila- ja kosteusanturit olosuhteiden mittausta varten, Lilley kertoo ääntään madaltaen. Lepakkojen ihmiskorvin kuulumattomia kaikuluotausääniä tallennetaan ultraäänidetektorilla. Vesisiipan selkään voidaan asentaa myös miniradiolähetin, joka kertoo tutkijalle saalistusreviiristä. Lilley tekee väitöstutkimusta tribu- tyylitinan vaikutuksista vesisiippoihin. Tina on myrkky, jota käytetään meriliikenteessä olevien laivojen pohjamaalissa. Laivoista maali rapisee merenpohjaan, jossa se siirtyy surviaisen toukkiin. Itämeren pohjoisosa on alhaisesta suolapitoisuudesta johtuen maailman ainoa paikka, jossa lepakot metsästävät hyönteisiä meren päällä. - Tinan on todettu alentavan nisäkkäiden kuuloa. Lepakoille kuulo on tärkein aisti se mahdollistaa kaikuluotauksen ja näin hyvinkin pienten hyönteisten pyydystämisen. Tutkin, miten myrkyn heikentämä kuulo vaikuttaa lepakkojen ruokavalioon. - Lepakot poistavat myrkkyjä elimistöstään kasvattamalla ne karvoihin. Näytteitä voidaan ottaa lepakkoja vahingoittamatta niiden selkäkarvoista. Lilley on vetämillään kursseilla saanut levitettyä lepakkoinnostusta Turun yliopistoon. Tänä kesänä hänen lepakkoryhmäänsä on kuulunut yhden palkatun työntekijän lisäksi kaksi graduntekijää. - Vaikka lepakot kiehtovat ihmisiä, niiden tutkijoita on Suomessa vain muutama. Tulosten vertailu eri puolilla maailmaa sijaitsevien tutkimusryhmien kanssa on tärkeä osa työtä. Lilley onkin viettänyt viime viikon kansainvälisessä lepakkokonferenssissa missä muuallakaan kuin Romanian Transylvaniassa. AURORA 7

8 Lehtikuva/Mikko Stig Kyselytutkimus kertoo Teksti: Tuomas Koivula Kuva: Sami Helenius poliisin rikkomuksista Epäilyt poliisin toiminnan eettisyydestä ja virkarikoksista ovat nousseet viime aikoina lehtien palstoille. Vaikka poliisiin luotetaan kuin vuoreen, yli neljäsosa kansalaisista epäilee sitä eettisistä väärinkäytöksistä. Tuore tutkimus vahvistaa, että poliisi ei ole aivan puhtoinen. Kevään poliisibarometrissa 94 prosenttia kansalaisista ilmoitti luottavansa poliisin toimintaan. Samaan aikaan yli neljäsosa kansalaisista kuitenkin epäilee poliisia korruptiosta tai muusta epäeettiseksi koetusta toiminnasta. - Mielipidemittauksissa poliisi on pysynyt koko ajan luotettavimman yhteiskunnallisen instituution asemassa. Puolustusvoimat ja kirkko tulevat sen perässä - ja eduskunta on perinteisesti viimeisenä, oikeussosiologian professori Ahti Laitinen sanoo. Turun yliopiston oikeussosiologian ja poliisiammattikorkeakoulun tekemä kyselytutkimus osoittaa, että aihetta eettisyys-epäilyihin kuitenkin on. Kysely toteutettiin Suomessa yhdellä poliisilaitok- sella syyskuussa vuonna Kyselyyn osallistui noin 150 vastaajaa. 80 prosenttia poliiseista tietää tovereidensa rikkomuksista Kyselyssä mitattiin vastaajien ja heidän työtovereidensa eettisten rikkomusten määrää. Vastaajaa pyydettiin ilmoittamaan, onko hän itse syyllistynyt kysyt- 8 AURORA

9 tyyn väärinkäytökseen. Lisäksi kysyttiin, tunteeko vastaaja poliisivirkamiehiä, jotka ovat syyllistyneet väärinkäytökseen. Lahtisen mukaan rikkomuksia koskevat kysymykset käsittelivät muun muassa lahjuksen ottamista, valheellisen tiedon antamista virallisessa raportissa, tarpeettomien voimakeinojen käyttämistä, alkoholin ja huumeiden käyttöä työaikana sekä kansalaisten epäkunnioittavaa kohtelemista. - Tulosten mukaan runsaat 40 prosenttia vastaajista itse ilmoitti syyllistyneensä yhteen tai useampaan kysytyistä väärinkäytöksistä. Työtoverin tiesi rikkoneen normeja noin kahdeksankymmentä prosenttia vastaajista. Poliisia tuomitaan harvoin Rikoksista epäiltyinä oli viime vuonna kaikkiaan 645 poliisia. Luku on 8,5 prosenttia Suomen noin 7600 poliisista. Vain prosentti epäilyistä johti tuomioon. - Poliisi on esimerkiksi ollut viimeisen 25 vuoden aikana epäiltynä lahjusten ottamisesta alle viisi kertaa. Kaikkiaan poliisin toimintaan liittyvien kanteluiden määrä on lisääntynyt - kuitenkin aivan samassa suhteessa toimenpiteiden määrän kasvuun, Laitinen sanoo. Poliisin auktoriteetti ei Laitisen mukaan ole suomalaisessa yhteiskunnassa koskaan perustunut voimankäyttöön. - Esimerkiksi virka-aseet tulivat näkyviksi poliiseilla vasta 60-luvun loppupuolella. Asustus muuttui ja aseet tulivat taskuista vyölle. Tästä seurasi paljon keskustelua jopa poliisin sisällä. Poliisi on joutunut ampumaan 2000-luvulla alle sata kertaa. Se on vähän suhteutettuna työtehtävien määrään. - Suomalaisten poliisikäsityksen taustalla on edelleen Reinikais-tyyppinen mielikuva hyvästä kaverista, joka juttelee rauhallisesti: Paas poika rauhoittuen. Kyselytutkimus julkaistaan seuraavassa The Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention -lehdessä. Poliisiammattikorkeakoulusta tutkimukseen on osallistunut dosentti Juha Kääriäinen. POLIISIKOULUTUKSESSA KESKUS- TELLAAN EETTISISTÄ VALINNOISTA Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Seppo Kolehmainen pitää julkiseen keskusteluun nousseita epäilyjä poliisin väärinkäytöksistä yksittäistapauksina, jotka eivät kerro normaalista toiminnasta. - Tapausten nouseminen julkisuuteen kertoo sen, että salailun kulttuuria ei ole. Ne antavat myös poliisille mahdollisuuden tarkastella, miten toimintaa voidaan kehittää. Eettisyys on Kolehmaisen mukaan integroitu tehokkaasti poliisin kolmivuotisen koulutuksen oppisisältöihin. Oikeudenmukaisten valintojen varmistaminen alkaa pääsykokeesta, jossa mitataan erilaisin testein hakijan soveltuvuutta työhön. Myös hakijoiden taustat selvitetään tarkkaan. - Koulutukseen hakeutuneet ovat motivoituneita. Tästä kertoo pieni keskeyttämisprosentti. Kolehmainen on tyytyväinen Poliisiammattikorkeakoulussa vallitsevaan keskustelun kulttuuriin. - Koulutuksessa käydään läpi Euroopassa yhteisesti hyväksytyt poliisin eettiset arvot, ja niistä myös keskustellaan. Arvot on jalkautettu myös käytännön tasolle oppilaitokseen, esimerkiksi seksuaalisen häirinnän suhteen meillä on nollatoleranssi. Poliisiksi valmistuneet antavat eettisen valan, jossa sitoutuvat noudattamaan oikeudenmukaisia arvoja ja toimintakulttuuria. - Valalla ei ole juridista perustetta, mutta sillä on vahva ammattikuntaa sitova vaikutus. Kolehmaisella on 26 vuoden kokemus sekä poliisipäällystön että miehistön tehtävistä. Valtiotieteiden ja kasvatustieteiden maisteri valmistui Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta oikeustieteen lisensiaatiksi vuonna Kolehmainen kiittelee Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa poliisipäällystön virkatutkinnon suorittaneille annettavaa maisterikoulutusta toimivaksi. - Yhteistyö sekä tutkimuksessa että päällystön koulutuksessa on toimivaa ja antaa hyvät eväät myös eettisen toiminnan varmistamiseksi kansainvälistyvässä ja jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. AURORA 9

10 Teksti: Timo Niitemaa Kuva: Vesa-Matti Väärä Luut liikkeelle, Suomen kansa! Suomalaisten fyysinen kunto näyttää heikkenevän kaikissa ikäryhmissä. Mikä meitä vaivaa? Suomalaisista varusmiehistä viidesosa saa Cooper-testissä huonon tuloksen ja vain viisi prosenttia hyvän. Luvut olivat lähes täsmälleen päinvastaiset 20 vuotta sitten. Työpaikoilla suurimpia huolenaiheita tänään on työntekijöiden jaksaminen. Koululaisten fyysisen kunnon heikkenemisestä on huolissaan tasavallan presidenttikin, joka mm. ehdotti pakollista liikuntalauantaita kouluihin kerran kuukaudessa. Eikä kehumista ole ikääntyvien suurten ikäluokkienkaan kunnossa. Kuusikymppisistä naisista joka neljännellä on tutkimusten mukaan ongelmia lattialle pudonneen kynän nostamisessa. Ja sitten valtiovalta yrittää vielä houkutella työntekijöitä myöhentämään eläkkeelle siirtymistään, puuskahtaa terveysliikunnan professori Olli J. Heinonen Turun yliopistosta. Heinosen professorinvirka perustuu Turun yliopiston ja Vierumäellä sijaitsevan Suomen Urheiluopiston vuonna 2006 solmimaan yhteistyösopimukseen. Urheiluopisto on viime aikoina selkeästi siirtänyt toimintansa painopistettä huippu- ja kilpaurheilusta myös koko kansan liikuntaharrastusten ja terveyden edistämiseen, koulutukseen ja tutkimukseen. Vierumäen ja yliopiston yhteistyö on tästä hyvä esimerkki. Ihminen ei liiku pelottelemalla Heinosella on ennen kaikkea lääkärin ja kansanterveystyön asiantuntijan näkökulma. Hän vyöryttää sanomansa tueksi niin suomalaista kuin kansainvälistäkin tietoa. Maailman terveysjärjestön vuonna 2002 julkaiseman raportin mukaan ylivoimaisesti suurin kuolemanriski kehittyneissä länsimaissa on huono ruokavalio ja liikunnan puute. Kehitysmaiden suurinta kuolinriskiä, aliravitsemusta, ei länsimaissa juuri tavata. Suomalaiset pitävät aikuisväestön suuren sairastavuuden tärkeimpinä syinä stressiä, vaikeita elinolosuhteita ja raskasta työtä. Heti perässä on liikunnan puute. Vasta näiden jälkeen tulevat sairastavuuden syinä esimerkiksi virheellinen ravinto, ylipaino, perintötekijät, tupakointi ja alkoholi. Vaikka Olli J. Heinosta voi todellakin pitää terveysliikunnan apostolina, hän korostaa painokkaasti, että ihmisiä ei voi saada liikkumaan terveysriskeillä pelottelemalla, tietoa ja tilastoja sanelemalla eikä painovertailuja tekemällä. Ihmisiä on autettava löytämään oma motivaationsa liikkumiseen, hän sanoo. - Tilanne on sitä paitsi varsin kaksijakoinen, hän huomauttaa. Osa kansasta on varsinaisia himoliikkujia. Kuntosaleilla ja erilaisissa liikuntaharrastuksissa liikkuu entistä enemmän ihmisiä ja rahaa. Menestyvän miehen ja naisen kuvaan kuuluu ehdottomasti fit-vartalo ja trendikäs kuntoiluharrastus. Sohvaperunoiden ja ruutunörttien määrä kasvaa. Toisaalta esimerkiksi lasten liikuntaharrastukset saattavat olla varsin yksipuolisia. Käydään jumppaamassa, tanssitunneilla, pelaamassa, luistelemassa jne. Tämä parantaa kyllä ketteryyttä ja 10 AURORA

11 tasapainoa, muttei juurikaan kestävyyskuntoa, joka olisi terveyden kannalta tärkeämpää. Usein lapset vielä viedään autolla harrastuksiinsa. Huomio vähiten liikkuviin Kansanterveyden kannalta hyödyllisintä ja tehokkainta olisi saada juuri vähiten liikkuvat liikkeelle. Heinonen kuvailee, että jos henkilö, joka ei käytännössä liiku lainkaan, käyttäisi viikossa tunnin, puolitoista kävelyyn, vähenisi riski sairastua sydän- ja verisuonitautiin puoleen. Puolitoista tuntia viikossa merkitsee alle varttituntia päivää kohti. Se ei ole paljon, Heinonen muistuttaa. Liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat sidoksissa toisiinsa. Mutta vaikka suomalaiset syövät entistä terveellisemmin, he lihoavat jatkuvasti. Painonnousu on jatkunut vuosikymmeniä tasaisesti. Viimeisten viiden vuoden aikana miesten paino on noussut puoli kiloa ja naisten lähes kilon. Kaikkein selvimmin nousee nuorten aikuisten sekä naisten että miesten painoindeksi. Heinonen muistuttaa, että tehokas painonpudotus on mahdollista vain ruokavaliolla. Mutta parempia ja pysyvämpiä tuloksia saadaan vain, kun ruokavalioon yhdistetään kestävyysliikuntaa. Kohtuus kaikessa Perimmäisen syyn suomalaisten jatkuvalle lihoamiselle Heinonen sanoo liittyvän elämisen ehtojen nopeaan muutokseen, kun sitä vertaa ihmisen fysiologian kehittymiseen. Koko länsimainen kulttuurimmekin on vain muutaman tuhannen vuoden ikäinen. Vielä sata vuotta sitten suomalaiset liikkuivat arjen askareissaan valtavasti enemmän kuin nyt. Nykykansalaisen fysiologia toimii kuitenkin edelleen samalla tavoin kuin kivikauden ihmisellä, jonka piti raataa ankarasti elantonsa saamiseksi ja tankata itseensä rasvaista energiaa aina, kun se oli mahdollista. Entisaikoina tarpeellinen liikunta tuli itsestään arjen töissä ja toimissa. Nyt sitä pitää erikseen harrastaa. Liikunnan ja terveyden suhde ei kuitenkaan ole suoraviivainen. Niin kauan kun puhutaan aktiivisesta elämäntavasta sekä terveys- ja kuntoliikunnasta, parantaa liikunnan lisääminen selkeästi harrastajansa terveyttä ja toimintakykyä. Mutta kun mennään vakavan urheiluharjoittelun puolelle, tilanne muuttuu, Heinonen sanoo. Terveysvaarat ja haitat lisääntyvät dramaattisesti, mitä pidemmälle huippu-urheilun suuntaan liikunnan määrässä ja kuormittavuudessa mennään. Sanotaanhan, että urheilija ei tervettä päivää näe. Liikuntatapaturmat ovatkin maamme ylivoimaisesti suurin tapaturmaluokka. Kansanterveyslaitoksen vuonna 2003 tekemän UHRItutkimuksen mukaan vuosittaisia liikuntatapaturmia oli peräti Liikennetapaturmatkin jäivät määrässä kauas taakse, sillä niitä oli vain kappaletta, Heinonen kertoo. Liikunta on siis terveydelle välttämätöntä, mutta senkin suhteen pätee kohtuuden vaatimus. Parasta on säännöllinen arkinen itsensä rasittaminen. Olli J. Heinosen ohje kunnostaan huolestuneille ihmisille onkin yksinkertaisesti: Käytä itseäsi ja nauti siitä! Tämän ja seuraavan aukeman kuvat ovat Turun yliopiston yhteydessä toimivan Paavo Nurmi -keskuksen kuntotestauksesta. AURORA 11

12 Teksti: Timo Niitemaa Kuvat: Vesa-Matti Väärä Kuntosaleilla muhii kansanterveysongelma Tuhannet nuoret miehet kohottavat kuntoaan vaarantamalla terveytensä. Anabolisia hormoneja, efedriiniä ja klenbuterolia napsitaan kuin vitamiinipillereitä. Antidopingtyötä on suunnattava kuntosaleille. Vuonna 1993 varusmiehille suoritetun kyselytutkimuksen pohjalta Suomen kuntosaleilla arvioitiin ähertävän noin anabolisten hormonien käyttäjää. Tänään joukko on luultavasti jo lähes kaksinkertainen, sanoo VTL Tuuli Salospohja, joka valmistelee Turun yliopiston sosiologian laitoksella väitöskirjaa doping-aineiden käytöstä liikuntaharrastusten yhteydessä. Terveysriskien kannalta kuntosaleilla muhii valtavasti suurempi ongelma kuin urheilun kilpakentillä. Pekingin olympialaisissa kärähti kaikkien aikojen mittavimmasta antidoping-operaatiosta ja noin 5000 testistä huolimatta vain kuusi urheilijaa. - Urheiludoping on toki varmasti yleisempää kuin Pekingin testit osoittavat. Mutta kilpaurheilijoilla aineiden käyttö on erittäin hallittua ja tapahtuu aina lääkärin valvonnassa, kärähdykset testeissä kun on pystyttävä välttämään myös harjoituskaudella. Kilpaurheilun dopingissa onkin kyse enemmän eettisistä ja urheilun uskottavuuden ongelmista kuin terveysriskeistä, Salospohja sanoo. Kuntosaleilla tilanne on toisin. Siellä muokataan kehoa ja parannetaan suorituskykyä ilman mitään valvontaa ja jopa satakertaisten kerta-annosten turvin. Anabolisten hormonien liikakäyttö lisää sydän- ja verisuonitautien sekä ennenai- 12 AURORA

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää?

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Ensimmäinen SOTERKO -tutkimuspäivä Teija Riikola MIKSI TIETEESTÄ PITÄISI TIEDOTTAA? Keskustelu kuuluu tieteeseen. nykyisin yhä enemmän eri tieteenalojen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Tutkija: Koulun kirjoittamisopetuksen pitää uudistua blogit ja rap-lyriikkaa aineiden tilalle?

Tutkija: Koulun kirjoittamisopetuksen pitää uudistua blogit ja rap-lyriikkaa aineiden tilalle? Tutkija: Koulun kirjoittamisopetuksen pitää uudistua blogit ja rap-lyriikkaa aineiden tilalle? Kieliopin pänttäys ei kiinnosta nuoria, kirjoittamista pitäisikin opettaa luovuuden ja yhteisöllisyyden kautta

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Tutkimus etäkuntoutuksesta

Tutkimus etäkuntoutuksesta Tutkimus etäkuntoutuksesta Pihla Vilén Raportti Toukokuu Sosiaali- ja terveysala Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) 1 Sisältö Johdanto... 2 1 Pohdintaa ennen kyselyä... 3 2 Tulokset... 3 2.1 Kuntoutujien kommentteja...

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Myynnin Pyöreä Pöytä

Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Arvostus Suomessa Havaintoja selvityksestä keväällä 2009 Petteri Laine, Customer Centric Selling Finland Petteri.laine@customercentric.fi 050 3229107 Sisältö Miksi Myynnin

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus Peilaus minä ja muut Tavoite Tavoitteena on tuoda esille nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja. Erityisesti pyritään tuomaan näkyviin riskikäyttäytymiseen vaikuttavia harhakäsityksiä, joukkoharhoja.

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden peruskoulu Kehittämiskouluverkoston Kick Off -seminaari 12.9.2014 klo

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailusta Innostus nostaa lentoon. Takaiskut painavat mielen maahan. Kielikuvat vihjaavat lentämisen olevan jotakin suurta ja ovat oikeassa: Lentäjältä ei tarvitse

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta

Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta Tiedote Maaliskuu 2017 Työsuhde-edut Suomessa -kyselytutkimus: Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta Tuoreen Työsuhde-edut Suomessa -kyselytutkimuksen mukaan

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot