Kyselyn toteutus. Yksittäisestä järjestöstä vastaajana vain yksi henkilö. Jokaiselle vastaajalle toimitettu henkilökohtainen vastauslinkki.

Transkriptio

1

2 Kyselyn toteutus Tutkimusjoukkona 500:n suurimman suomalaisen järjestön ammattijohtajaa (toiminnanjohtaja, pääsihteeri, toimitusjohtaja ja muutamia muilla titteleillä olevia henkilöitä) Yksittäisestä järjestöstä vastaajana vain yksi henkilö. Jokaiselle vastaajalle toimitettu henkilökohtainen vastauslinkki. Joukko koostettu (530 järjestöä) STEAn ja OKM:n avustusten saajat, yli euron avustus ( ) Eduskuntapuolueet ja niiden maakunta / vaalipiirikohtaiset järjestöt (109) Ammattiliitot (82) Ylioppilaskunnat ja AMK-opiskelijakunnat (38) Sähköposti saatu selville 445 henkilöstä Vastauksia yhteensä 115, eli vastausprosentiksi muodostui 25,8% Vastausaika

3 Ydinkysymyksenä oli Miten järjestöjen toimintaympäristö ja toiminta muuttuvat seuraavan viiden vuoden kuluessa?

4 Kaksi näkökulmaa 1) Yleinen näkökulma: miten näet yleisesti järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittyvän? 2) Järjestön oma näkökulma: miten näet oman järjestösi tulevaisuuden?

5 Teemoina Rahoitus Digitalisaatio Jäsenyys ja jäsenmäärät Vapaaehtoisuus ja aktiivitoiminta Muutokseen vastaaminen

6 Vastaajina monipuolinen joukko suomalaisia järjestöjä Järjestön toimiala Urheilu / liikunta (17%, 20 vastausta) Sosiaali- ja terveys (21%, 24) Opiskelija / nuoriso (18%, 21) Ammatillinen / ammattiyhdistys (12%, 14) Poliittinen (10%, 11) Muut (22%, 25 ) Järjestön koko Pienet, alle 10 työntekijää (52%, 60) Keskisuuret, työntekijää (34%, 39) Suuret, yli 30 työntekijää, (14%, 16)

7 Järjestöjen toimintaympäristö on muutoksessa Epävarmuus Epävarmuus, monimutkaisuus ja muutosten nopeus ovat kasvussa Monimutkaisuus Rooli yhteiskunnassa mahdollisesti muuttumassa Muutosten nopeus Järjestöjen rooli yhteiskunnassa

8 Todennäköisiä muutoksia järjestöjen toimintaympäristössä Arvioi seuraavien järjestöjen toimintaympäristöön liittyvien Epävarmuus väitteiden todennäköisyyttä asteikolla yhdestä neljään, jossa 1 =on hyvin epätodennäköistä ja 4= hyvin todennäköistä. Ilmastonmuutoksen vastainen toiminta lisääntyy ja ekologiset arvot korostuvat Yli 89% arvioi todennäköisyydeksi 3 tai 4 Julkinen avustusrahoitus vähenee ja oma varainhankinta ja palvelumyynti korostuvat Järjestöjen tekemän työn vaikuttavuus pitää pystyä osoittamaan nykyistä selvästi paremmin Yhä uusia viestintäkanavia täytyy ottaa käyttöön järjestöissä Monikulttuurisuus täytyy ottaa huomioon entistä vahvemmin

9 Mahdollisia muutoksia järjestöjen toimintaympäristössä Epävarmuus 70-84% arvioi todennäköisyydeksi 3 tai 4 Järjestöjen välinen yhteistyö tiivistyy Jotkut sosiaalisen median kanavat (esim. Facebook) kokevat käyttäjäkatoa ja niiden tilalle tulee muita viestintäkanavia Ihmisten sitoutuminen järjestöihin on entistä heikompaa Poliittista päätöksentekoa on aikaisempaa vaikeampaa ennakoida Eriarvoisuus yhteiskunnassa lisääntyy

10 Kysymysmerkit järjestöjen toimintaympäristössä Epävarmuus alle 70% arvioi todennäköisyydeksi 3 tai 4 Järjestöjen toiminta on entistä kansainvälisempää Järjestöissä tapahtuvaa työtä ja tehtäviä automatisoidaan Sektorirajat (yksityinen, julkinen, järjestöt) madaltuvat Ihmisten luottamus mediaan ja asiantuntijatietoon horjuu

11 Suurimmat haasteet Avustusrahoituksen niukkeneminen 60 % Työntekijöiden jaksaminen Jäsenmäärien lasku Luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten liian heikko sitoutuminen tehtäviinsä 38 % 41 % 39 % Top 4 Lainsäädännössä ja yhteiskunnan rakenteissa tapahtuvat muutokset Viestinnän jatkuva monimutkaistuminen Liiketoiminnallisten palveluiden kehittäminen 14 % 18 % 21 % (1) Avustusrahoituksen väheneminen (2) Työntekijöiden jaksaminen (3) Jäsenmäärien lasku (4) Luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten heikko sitoutuminen Kilpailu toisten järjestöjen kanssa Työntekijöiden riittämätön osaaminen Ikärakenteen vinouma Tietotekniikan nopea muutos Toiminnan heikko vaikuttavuus Kilpailu yritysten kanssa 14 % 11 % 9 % 6 % 5 % 3 % 0 % 15 % 30 % 45 % 60 % Suurimpina haasteina omassa järjestössäni näen seuraavan viiden vuoden aikana (valitse 1-3 tärkeintä)

12 Jäsenet, vapaaehtoiset ja luottamushenkilöt

13 Jäsenyyden merkitys vähenemässä Palveluita ja toimintaa suunnataan yhä enemmän Nykyinen tila Seuraavat 5 vuotta koko kohderyhmälle, ei vain jäsenille Täysin tai lähes kokonaan jäsenille Suurin osa toiminnastamme on jäsenille, selvästi pienempi osa kaikille kiinnostuneille Toimintaa on suunnilleen yhtä paljon sekä jäsenille että kaikille kiinnostuneille Suurin osa on suunnattu kaikille kiinnostuneille, selvästi pienempi osa pelkästään jäsenille Kaikille jäsenyydestä riippumatta Kumpaa pidät todennäköisempänä painotuksena omassa järjestössäsi seuraavan viiden vuoden aikana? Panostamme jäseniin Panostamme koko kohderyhmään

14 Jäsenien ja tekijöiden Jäsenhankinta rekrytointi ja sitouttaminen vaikeutumassa Luottamushenkilöiden ja aktiivisten tekijöiden rekrytointi Yli 70% järjestöistä näkee, että uusien jäsenien ja aktiivisten tekijöiden saaminen on vaikeutumassa. Ihmisten sitouttaminen toimintaan Helpottuu Pysyy samankaltaisena kuin nyt Vaikeutuu

15 Muutoksen suunta jäsenkunnassa ja vapaaehtoisissa seuraavien viiden vuoden aikana? Lyhytkestoisempaa sitoutumista Ikärakenne vinoutuu Määrät pienenevät

16 Ihmiset eivät tule järjestöjen luo vaan järjestöt on vietävä ihmisten luo. Palvelut on paketoitava selkeästi. Ihmisten on tiedettävä mihin sitoutuvat ja kertaluontainen sitoutuminen mahdollistettava ilman velvollisuuksia. Etäosallistumisesta tulee itsestäänselvyys. Jäsenyyksistä luovutaan. Kulttuurialan järjestön toiminnanjohtaja

17 Sitoutunut jäsenistö vanhenee. Nuoret tulevat mukaan projektiluontoiseen toimintaan, mutta heitä ei saa sitoutumaan pitkäjänteiseen järjestötyöhön. Poliittisen järjestön toiminnanjohtaja

18 Sitoutuminen pitkäjänteiseen toimintaan on jo nyt vähentynyt. Popup tyyppinen yksittäisiin tapahtumin osallistuminen kasvaa ihmisille tärkeinä kokemiin asioihin liittyen. Vapaa-aika koetaan yhä tärkeämmäksi ja sitä ei haluta "sijoittaa" vain yhteen asiaan, jolloin kilpailu ihmisten osallistumisesta kasvaa. Sosiaali- ja terveysalan järjestön toiminnanjohtaja

19 Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja "jäsenmaksueuroista" kiristyy. Joka puolelta tarjotaan etuja, alennuksia ja tarjouksia, joten pelkät "jäsenedut" eivät enää myy. Tarvitaan enemmän (esim. kokonaisvaltainen jäsenyyskokemus, yhteisöllisyys, arvot ja "tarina", joihin haluaa sitoutua ja joita tukea). Opiskelijajärjestön toiminnanjohtaja

20 Jäsenmäärät tulevat putoamaan dramaattisesti vanhojen jäsenten poistuessa. Uudet jäsenet ja etenkin nuoret tarvitsisivat jotain uutta minkä vuoksi jäsenyys nähtäisiin tärkeänä. Kulttuurialan yhdistyksen toiminnanjohtaja

21 Organisointi

22 Organisoituminen Rakenteet muutoksessa. Paikallistason yhdistykset vähenevät Syntyy liittojen fuusioita Työntekijämäärä laskussa

23 Pienet järjestöt katoavat ja liittyvät suurempiin järjestöihin, jolloin hallinto ja hallintoa pyörittävä henkilöstö vähenee. Sosiaali -ja terveysalan järjestön toiminnanjohtaja

24 Valtakunnallista toimintaa ja sen alueellista laajuutta tulee tarkastella jatkuvasti väestön keskittyessä yhä tiivimmin kasvupaikkakunnille. Neuvonta-alan järjestön toiminnanjohtaja

25 Kilpailu ja yhteistyö

26 Muutoksen suunta kilpailun ja yhteistyön ympäristössä Rahoituksen väheneminen johdattaa järjestöt sekä kilpailemaan yrityskumppanuuksista, että tekemään laajempaa ja syvempää yhteistyötä Yhteistyötä yritysten ja julkisen sektorin kanssa lisätään Vapaaehtoisista ja työvoimasta kilpailu kiristymässä

27 Järjestötoiminta ammattimaistuu edelleen. Tämä näkyy järjestöjen palvelutuotantona sekä tiiviimpänä kumppanuusja yhteistyösuhteina kuntien ja maakuntien/sote-alueiden kanssa. Myös oman toiminnan tuotteistaminen ja vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen korostuvat. Rahoitukset painottuvat vaikuttavuusperustaisiksi. Nämä haastaa järjestöjen osaamista ja ammattimaisuutta. Sosiaali- ja terveysalan järjestön toiminnanjohtaja

28 Pitää osata uudistua, enemmän tehokkuutta, tulevaisuuden osaamista, verkostoja, yhdessä tekemistä yli sektorirajojen. Varainhankinnan monipuolistaminen. Sosiaali- ja terveysalan järjestön toiminnanjohtaja

29 Palvelutuotanto

30 Vaikuttavuus tulee pystyä osoittamaan entistä paremmin Palveluiden kehittämiseen tullaan satsaamaan Muutoksen suunta palvelutoiminnassa Palveluiden tuottaminen liiketoimintalähtöisesti kasvussa

31 Palvelumuotoilua ja tuotteistusta lisää, osaamisen kehittämistä, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parempi osoittaminen. Tämä pohja ulospäin viestimisessä. Sosiaali- ja terveysjärjestön toiminnanjohtaja

32 Rahoitus

33 Muutoksen suunta rahoituksessa seuraavien viiden vuoden aikana? Avustusrahaa on entistä vähemmän

34 Järjestöjen rahoitukseen tulee muutoksia (Veikkauksen tuottojen lasku ja mahdolliset muut muutokset, joita odotettavissa). Valtiolta ja todennäköisesti myös kunnilta saatava rahoitus pienenee, joten järjestöjen on tehostettava toimintaansa esim. lisäämällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, kehittämällä toimintaa/palveluja vastaamaan entistä paremmin jäsenten/eri kohderyhmien tarpeita sekä etsittävä uusia rahoitusmalleja ja kanavia. Urheilu- ja liikuntajärjestön toiminnanjohtaja

35 Valtion rahoituksen mahdollinen pieneneminen lisää oman varainhankinnan merkitystä. Toivottavasti se johtaa myös siihen, että toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan nykyistä paremmin ja enemmän. Osa pienimmistä järjestöistä saattaa lopettaa toimintansa/ fuusioitua toisiin järjestöihin. Nuorisojärjestön toiminnanjohtaja

36 Järjestöjen toiminnan rahoitukseen voi tulla muutoksia. Paremmin pitää pystyä todentamaan toiminnan vaikuttavuus. Enemmän asiantuntijatyötä ja rutiinityötä ulkoistetaan esim. talous- ja palkkahallinto. Yhteistyö järjestöjen välillä tiivistyy ja jotkut järjestöt fuusioituvat. Sosiaali- ja terveysalan järjestön toiminnanjohtaja

37 Viestintä

38 Muutoksen suunta viestinnässä seuraavien viiden vuoden aikana? Sähköisempää Viestinnän merkitys kasvaa entisestään Vaikuttamistyötä tehdään entistä enemmän

39 Tuotteistamisen tarve kasvaa voimakkaasti. Markkinointiviestinnän tarve lisääntyy. Liikunta- ja urheilujärjestön toiminnanjohtaja

40 Kattojärjestöillä on vaikeampaa (asiantuntija-/ vaikuttamistyövetoisilla) lunastaa paikkansa, kun ne vaikuttavat usein vuosikausia kestävissä, monimutkaisissa, osin näkymättömissä/etäisissä rakenteissa. Yhteiskunnallisen järjestön toiminnanjohtaja

41 Digitalisointi ja automaatio

42 Muutoksen suunta digitalisaatiossa seuraavien viiden vuoden aikana? Etäosallistumisesta tulossa normaalia Mobiiliympäristöä hyödynnetään palveluiden ja jäsenyyden tukena Taloushallinnosta entistä sähköisempää ja automaattisempaa Verkkoympäristöä hyödynnetään koulutuksissa, perehdytyksissä ja palveluiden ja vertaistoiminnan tukena Tekoälyä aloitetaan hyödyntämään prosesseissa

43 Digitaalinen alustatyöskentely ja monikanavainen vuorovaikutus kasvaa. Toimialan muu järjestö edustaman järjestön toiminnanjohtaja

44 Sosiaalisella medialla tulee olemaan jatkuvasti vahvistuva rooli ihmisiä yhdistävänä tekijänä ja erilaiset ryhmät toimivat yhä enemmän siellä/verkossa, jossa toimintaa suunnitellaan, ohjataan ja toteutetaan. Kulttuurijärjestön toiminnanjohtaja

45 Muutokseen vastaaminen

46 Muutokseen vastataan Tärkeimmät 5-11% Tärkeimpinä keinoina järjestöissä: palveluiden kehittäminen,digitalisointi, viestintä, jäsenyyden sisältöjen kehittäminen ja strategiatyö Digitalisaatioon kehittämiseen uskotaan yleisellä tasolla, mutta selvästi vähemmän omassa järjestössä Vastatakseen toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin järjestöissä /järjestössäsi tullaan panostamaan voimakkaasti seuraavien viiden vuoden aikana? (valitse 3 tärkeintä). (kaksi kysymystä yhdistetty taulukossa) Oma järjestö Yleisesti

47 Muutokseen vastataan Yleisiä keinoja -10% Osaamisen kehittämiseen uskotaan yleisellä tasolla, mutta selvästi vähemmän omassa järjestössä Rahoituksen vähentyminen pakottaa kehittämään varainhankintaa Rakenteita muokataan kevyemmiksi ja verkostomaiseen toimintaan sopivammiksi Oma järjestö Yleisesti

48 Muutokseen vastataan Vähemmän käytettyjä keinoja Varainhankinta ja palvelumyynti selvästi kasvussa, mutta välttämättä yritysten kanssa tehtävä yhteistyö ei ole siinä keskeistä Työntekijöiden jaksaminen oli top3 haasteissa, mutta johtamisen kehittämistä ei nähdä keskeisenä keinona Vielä harvassa järjestössä yhdistymiset tai laajemmat omaisuusjärjestelyt ovat ajankohtaisia Oma järjestö Yleisesti

49 Johtopäätöksiä

50 Järjestöillä on edessään epävarmuuden aika Rahoitus vähenee. Vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden saaminen entistä vaikeampaa. Kilpailu toisten järjestöjen kanssa resursseista (raha, ihmisten aika, osaaminen) kiristyy. Monelle järjestölle 2020-luku tulee olemaan vaikeaa selviytymiskamppailua. Ikärakenteeltaan vinoutuneilla järjestöillä on edessään toiminnan raju supistaminen, jos muutoksia ei onnistuta tekemään.

51 ja rakennemuutoksen aika Yhteistyöstä järjestöjen, yritysten ja kuntien kanssa haetaan lisää voimaa perustehtävän toteuttamiseen. Kun rahaa ja tekijöitä on entistä vähemmän, niin resursseja täytyy vapauttaa hallinnosta. Työntekijöiden määrä laskee. Hallintoa ja myös muita prosesseja digitalisoidaan, jotta säästöjä saadaan ja täten resurssit ydintoimintaan säilyvät. Monissa järjestöissä ilmenee halua siirtää aluetoiminnan rakenteita valtakunnalliselle tasolle. Tämä toisi tehokkuutta. Aluetaso on mahdollista organisoida toimintaryhmillä tai vastaavilla. Pieniä yhdistyksiä lakkautetaan tai ne sulautuvat yhteen toisien kanssa.

52 Toiminnan ja tekemisen laatuun satsattava Palvelutuotannon harjoittaminen vaatii sellaista osaamista, jota järjestöissä ei perinteisesti ole kovinkaan paljoa. Uusien vapaaehtoisten saaminen vaatii entistä ammattimaisempia prosesseja. Digitalisoinnista haetaan tehokkuutta kuin myös parempaa palvelukokemusta jäsenille ja kohderyhmälle Toiminnan vaikuttavuus tulee pystyä osoittamaan entistä paremmin. Erilaisten mittareiden ja vaikutusten arviointia tullaan kehittämään eteenpäin. Viestinnän rooli korostuu. Viestiminen ei ole enää tukitoiminto, vaan pikemminkin strateginen toiminto.

53 Järjestöissä eletään murrosaikaa. Alkava vuosikymmen horjuttaa vanhaa, mutta luo samalla uutta vireää kansalaistoimintaa. Tässä uudessa tilanteessa oleelliseksi kysymykseksi nousee: millainen järjestö haluamme olla?

54 Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä. Petri Toikkanen strategiavalmentaja, Kiitos. toimitusjohtaja