OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI TEK NINEN PALVE LUKESKUS RAAHEN ITÄISTEN TUULIPUISTOJEN OSAYLEISKAAVAT OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osayleiskaava-alueiden sijainnit PVO INNOPOWER OY SUOMEN HYÖTYTUULI OY METSÄHALLITUS LAATUMAA Tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoituksena on selvittää osayleiskaavan merkitykseen nähden tarpeellinen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely sekä kaavan vaikutusten arviointi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään kaavoitusprosessin aikana.

2 2 Suunnittelutehtävä ja -alueet Suomen Hyötytuuli Oy, PVO Innopower Oy ja Metsähallitus Laatumaa ovat aloittaneet tuulivoiman kehittämishankkeen Raahen kaupungin itäisillä ja pohjoisilla alueilla. Hankkeen toteuttaminen edellyttää alueiden kaavoittamista. Raahen kaupunki on käynnistänyt alueen osayleiskaavoituksen, jossa selvitetään mahdollisuus tuulivoimaloiden sijoittamiseksi alueelle. Tuulivoima-alueiden yhteisen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) menettelyn yhteydessä laadittavat perus- ja ympäristöselvitykset toimivat myös osayleiskaavan laadinnan pohjana. Kaavoitettavat maa-alueet ovat Raahen kaupungin ja yksityisten maanomistajien omistuksessa. Osayleiskaavat laaditaan siten, että niitä voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Tuulivoimapuistot koostuvat tuulivoimalaitoksista perustuksineen, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta sähköasemasta, kytkinkentästä ja ilmajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Tuulivoimapuistojen tuottaman sähköenergian siirtoon valtakunnalliseen sähköverkkoon käytetään 110 kv siirtojohtoa. Alustavia suunnitelmia sähkönsiirron järjestämiseksi on esitetty hanketta koskevassa ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa. Tuulivoimapuiston arvioitu käyttöaika on n. 50 vuotta. Osayleiskaavojen alustavat rajaukset on osoitettu punaisella viivalla ja alustavat tuulivoimaloiden sijoitusalueet sinisellä katkoviivalla. YVA selvitysten ja kaavoituksen edetessä rajauksiin voi tulla muutoksia. Pöllänperän tuulivoimapuisto (kartta sivulla 4) Pöllänperälle suunnitteilla oleva tuulivoima-alue sijaitsee Raahen pohjoisosassa Siikajoentien luoteispuolella. Alueelta on noin 8 km Raahen keskustaan ja noin 9 km Siikajoen kylän keskustaan. Merelle alueelta on noin 3 km. Pöllänperän tuulivoima-alue on ojitettua lehtimetsää, niittyä ja osittain maanviljelykäytössä. Maasto on tasaista ja alavaa, ja se sijaitsee lähellä merenpinnan tasoa. Alueen maaperä on silttimoreenia. Lähialueen asukkaat käyttävät aluetta sienestykseen ja marjastukseen. Alueelle on suunniteltu sijoitettavan neljä nimellisteholtaan 2-5 MW:n tuulivoimalaa. Hummastinvaaran tuulivoimapuisto (kartta sivulla 4) Suunnitteilla oleva tuulivoimala-alue sijoittuu Siikajoen kunnanrajan tuntumaan noin 6-10 kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Kaava-alue ulottuu pohjoisessa Siikajoentiehen ja etelässä valtatiehen 8. Merelle alueelta on 4-9 km. Tuulivoima-alueen länsipuolella, Olkijoen varrella sijaitsee Olkijoen kylä. Itäpuolella alue rajautuu Hummastinjärviin ja niiden pohjoispuolisiin luonnontilaisiin suoalueisiin, jotka kuuluvat Natura 2000 ohjelmaan. Kaava-alue on pääosin metsää ja ojittamisen seurauksena metsittynyttä suomaata. Pohjoisosan maanpinta on korkeudella 5-10 metriä meren pinnan yläpuolella. Kaava-alueen korkein kohta, Hummastinvaara, on 60 m mpy. Vaaran laella on rakkakivikkoa. Vaaran maaperä on karkearakeisia kerrostumia (lohkareet, kivet, sora) ja moreenikerrostumia. Eteläosassa on lisäksi kaksi rakka-aluetta. Hummastinvaaran lounaisosassa on kalliolouhos ja lounaispuolella sijaitsee ravirata, lentokenttä sekä moottorirata. Seudun asukkaat käyttävät aluetta virkistykseen, sienestykseen, marjastukseen ja metsästykseen. Tuulivoimapuistoon on suunniteltu sijoitettavan noin 30 kpl teholtaan 2-5 MW:n tuulivoimalaa. Tuulivoimapuiston osayleiskaava käsittelee eteläosaltaan voimassa olevan Hummastinvaaran osayleiskaavan aluetta. Kaavassa alueella on maa- ja metsätalousalueita ja maa-ainesten ottoalueita. Alueella on ulkoilun ohjaustarve sekä ulkoilu- ja ratsastusreittejä. Hummastinjärven rannalla on kaksi loma-asumisen aluetta. Hummastinvaaran lounaispuolella, lähimmillään noin 1,7 km etäisyydellä tuulivoimaalueelta sijaitsee Raahen seudun hevosystävät ry:n ylläpitämä ravirata.

3 3 Tuulivoimaloiden alueesta noin 2,7 km etelään valtatie 8:n toisella puolella sijaitsee harrastekäytössä oleva Raahe-Pattijoen lentokenttä. Kiitorata on noin kilometrin pituinen ja itäkaakko-länsiluode suuntainen. Hummastinvaaran aluetta on kehitetty Raahen kaupungin ja alueen eri toimijoiden yhteistyössä erilaisiin virkistystoimintoihin. Pöllänperän ja Hummastinvaaran osayleiskaavan pinta-ala on noin 22 km 2.

4 4

5 5 Someronkankaan tuulivoimapuisto (kartta alla) Someronkankaalle suunnitteilla oleva tuulivoimaloiden alue sijaitsee kahden kylän välissä; pohjoispuolella sijaitsee Jokelan kylä ja eteläpuolella Ylipään kylä. Alueelta on Raahen keskustaan noin 9 km ja merelle noin 10 kilometriä. Alueen pohjoispuolitse kulkee Fingrid Oyj:n 110 kv:n voimajohto, koillisessa alue rajautuu sähköistettyyn Raahe Tuomioja rautatiehen. Rata palvelee tavaraliikennettä. Someronkangas on pääosin metsätalousmaata. Luonnontilaa on muutettu ojituksin ja hakkuin. Someronkankaan maastossa on havaittavissa pieniä korkeuseroja muodostavia kumpumoreeneja. Maisemassa vaihtelevat metsäiset lakialueet ja laaksojen peltoalueet. Kastellintietä ja Jokelantietä reunustavilta pelloilta tulisi avautumaan useita näkymiä tuulivoimapuistoon. Someronkankaalla maaperä on lähinnä moreenimuodostumia. Someronkankaan korkeimmat kohdat ovat alueen itäosassa sijaitsevat Märsylänkangas, Säilynevankangas, Someronkangas sekä Pitkäkaara (45-50 m mpy). Tuulivoima-alueen länsiosan korkeimmat kohdat ovat noin 35 metriä merenpinnasta. Alustavien suunnitelmien mukaan alueelle on suunniteltu 30 kpl teholtaan 2-5 MW:n tuulivoimalaa. Seudun asukkaat käyttävät aluetta virkistykseen, sienestykseen, marjastukseen ja metsästykseen. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 16,3 km 2.

6 6

7 7 Yhteisenkankaan tuulivoimapuisto (kartta sivulla 6) Yhteisenkankaan tuulivoimapuisto sijaitsee kaupungin kaakkoisosassa rajoittuen Siikajoen kunnanrajaan noin 5 km matkalla. Tuulivoima-alueen eteläosa sijaitsee Kopsan kylän kohdalla kantatiestä 88 koilliseen noin 0, 8 km. Lännessä kaava-alue rajoittuu osin Ylipään kylän osayleiskaava-alueeseen. Tuulivoimaloiden alue sijaitsee Kastellintien kaakkoispuolella lähimmillään noin 1,3 km etäisyydellä. Alueen pohjoisosan rajana on Raahe Tuomioja rautatie. Raahen keskustaan alueelta on noin 13 km ja Vihannin keskustaan noin 19 km. Merelle alueelta on noin 17 km. Yhteisenkankaan alue on lähinnä metsätalouskäytössä olevaa havu- ja lehtimetsää. Alue sisältää useita ojittamattomia avosoita, jotka rajataan tuulivoimala-alueiden ulkopuolelle. Kaava-alueen eteläosaa sivuaa Kopsa Relletti tie, pohjoisosaan rautatien takaa johtaa metsäautotie. Siikajoen kunnan puolella tuulivoimapuiston kaakkoispuolella noin 0,9 km etäisyydellä on Ojalanperän asutusta. Yhteisenkankaan kaava-alueella vuorottelevat metsäiset mäet ja niiden väliset suo. Maaperä on moreenimuodostumia ja laaksojen turvekerrostumia. Muutamilla mäkien harjanteilla on rakkakivikkoa. Yhteisenkankaan pohjoisosa sijaitsee pääosin korkeustasolla metriä meren pinnan yläpuolella ja eteläosan korkeimmat laet; Yhteinenkangas, Pikkuojankangas ja Luolakangas, ovat tasolla metriä. Alustavien suunnitelmien mukaan alueelle tullaan rakentamaan noin 32 kpl 2-5 MW:n voimalaa. Seudun asukkaat käyttävät aluetta virkistykseen, sienestykseen, marjastukseen ja metsästykseen. Osayleiskaava-alueen laajuus on noin 16 km 2. Annankangas - Nikkarinkaarto tuulivoimapuistot (kartta sivulla 8) Suunnitellut tuulipuistoalueet sijaitsevat Raahen kaakkoisosassa, rajautuen idässä Vihannin kuntaan ja lännessä Pyhäjoen kuntaan. Lukkaroistentien sivuaa aluetta pohjoisessa. Pyhäjoentien - Vihannintien halkaisee tuulivoimapuiston eteläosan. Alueelta on noin 26 km Raahen keskustaan ja noin 7 km Vihannin keskustaan. Merelle alueelta on noin 23 km. Annankankaan tuulivoimapuiston halki tulee kaksi tietä: Pitkäsjärven pohjoispuolelle ja Pitkäsnevan koillisosaan. Alue on kivikoista/lohkareista havupuuvaltaista moreenimaastoa. Sillä sijaitsevat luonnontilaiset avosuot Melalampineva, Tuohineva ja Tynnyrineva. Alueen eteläpuolella sijaitseva Pitkäsnevan suojelualue on merkittävä virkistyskohde, jossa kulkee 1,5 km pituinen pitkostettu polku. Annankankaan alue sijaitsee korkeustasolla m meren pinnan yläpuolella. Korkeimmat kohdat ovat Rönnö, Karhukankaat, Hongikonkorvenkangas ja Lastukangas. Luonnontilaa on monin osan muutettu ojituksin ja hakkuin. Lähiseutujen asukkaat käyttävät aluetta virkistyskäyttöön, marjastukseen, sienestykseen ja metsästykseen. Alueen maastomuodoissa erottuu kumpumoreeneja. Maisema on kankailla metsäistä ja moreenikumpujen väliin jäävillä matalammilla alueilla soista. Länsiosassa sijaitseva valtakunnallisesti arvokas Linnakangas - Hongikonkorvenkangas moreenialue, mikä on erityisen arvokas sen geologian perusteella. Kivikkoiset kumpumoreenimuodostumat ovat säilyneet luonnontilaisina. Tuulipuistoalueen etäisyys olemassa oleviin kantaverkon pääsähköjohtoihin; rinnakkaiset 110 kv:n ja 220 kv:n sähkölinjat, on noin kolme kilometriä. Annankangas - Nikkarinkaarto tuulivoimapuistoalueelle on suunniteltu rakennettavan noin 62 kpl teholtaan 2-5 MW:n tuulivoimalaa. Seudun asukkaat käyttävät aluetta virkistykseen, sienestykseen, marjastukseen ja metsästykseen. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 43 km 2.

8 8 RAAHE Annankangas-Nikkarinkaarto

9 9 Suunnittelun lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaisista, yleiskaavassa huomioon otettavista asioista tämän kaavan laadinnan lähtökohtina ovat: - yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys - mahdollisuudet energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla - ympäristöhaittojen vähentäminen - rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Osayleiskaavat laaditaan siten, että niitä voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on tullut voimaan Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päättämissä voimaan tulleissa valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Osayleiskaavan laadintaa koskevat seuraavat asiakokonaisuudet: Elinympäristön laadun kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa: Yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja tulviin. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat tavoitteista kohdistuvat laadittavaan osayleiskaavaan: Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontomatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit *) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. * Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Kyseessä on seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (Museovirasto, rakennushistorianosasto, julkaisu 16, 1993) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääriilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset.

10 10 Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Ote maakuntakaavasta. Oikeanpuoleisessa kuvassa tuulivoimapuistojen rajaukset on esitetty sinisellä värillä. Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu Maakuntakaavassa ei ole maatuulivoimalle merkintöjä. Kaavassa on osoitettu nykyiset 220 kv ja 110 kv kantaverkon sähköjohdot. Lisäksi on osoitettu Pyhäjoki-Muhos pääsähköjohdon yhteystarve 220 kv johdon rinnalle. Johdon yhteyteen on merkitty moottorikelkkareitti. Vihannista Kopsan, Mattilanperän ja Haapajoki - Arkkukarin kautta Raaheen on esitetty viheryhteystarve, millä osoitetaan kaupunkiseutujen sisäisiä ja niitä yhdistäviä tavoitteellisia ulkoilun runkoreitistöjä viheralueineen. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata reittien seudullinen jatkuvuus ja kehittäminen. Tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat KAUPUNKI-MAASEUTU -VUOROVAIKUTUSALUEEELLE. Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää aluetta, jolla kehitetään erityisesti kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräysten mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat on pyrittävä ohjaamaan olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin.

11 11 Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olevan asutuksen, palvelujen sekä tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä. Pohjoisin osa tuulivoimaloiden alueesta sijoittuu maakuntakaavan LUONNON MONIKÄYT- TÖALUEEN sisään. Merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Maakuntakaavan uudistamista on aloitettu vuonna Alustavan valmistelun ja käynnissä olevien selvitysten pohjalta maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia, joka on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta keskeinen alueidenkäytöllinen kysymys. Hanhikiven maakuntakaava Pyhäjoen ydinvoimahanketta varten laadittu Hanhikiven maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä (YM2/5222/2010) Hanhikiven maakuntakaavassa on osoitettu sähkönsiirron yhteystarpeita, jotka kulkevat suunnitteilla olevan eteläisimmän tuulivoimapuistoalueen läpi (Annankangas- Nikkarinkaarto). Koska uudet voimajohtoyhteydet on voitu osoittaa vain niiden päätepisteiden välille piirrettyinä yhteystarpeina, niiden linjaus voi suunnittelu- ja toteutusvaiheessa poiketa huomattavasti kaavamerkinnän sijainnista. Ote Hanhikiven maakuntakaavasta Yleiskaavat Osayleiskaavojen lähialueilla on voimassa seuraavat osayleiskaavat: Merenrannikon oyk, Olkijoen oyk, Keskeisten taajama-alueiden oyk, Hummastinvaaran oyk, Jokelankylän oyk, Ylipään oyk, Kopsankylän oyk ja Kultakaivoksen oyk.

12 12 Hummastinvaaran tuulivoimapuiston kaava sisältää osan Hummastinvaaran ja Olkijoen osayleiskaavojen alueita (kuvat alla) Ote Olkijoen osayleiskaavasta Ote Hummastinvaaran osayleiskaavasta

13 13 Tuulivoimakaavojen sijainti voimassa oleviin osayleiskaavoihin nähden Asemakaavat Alueilla ei ole voimassa olevia asemakaavoja Rakennusjärjestys Alueilla on voimassa Raahen seutukunnan rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys on astunut voimaan Raahen kaupungissa annetulla kuulutuksella.

14 14 Suunnittelun tavoitteet Suunnittelun lähtökohtina ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakunnalliset tavoitteet, jotka sisältyvät maakunnallisiin suunnitelmiin. Näiden lisäksi osayleiskaava toteuttaa paikallisia tavoitteita, jotka muotoutuvat Raahen kaupungin kehittämistarpeista ja seudulla toimivan energiayhtiön tavoitteista. Edistetään tuulivoimaenergian tuotantoa Suomen Hallituksen julkistaman ilmasto- ja energiastrategian mukaan tavoitteena on tuottaa vuonna 2020 sähköä tuulivoimalla n. 6 TWh. Tämä tarkoittaa vähintään MW:n tuotantotehon rakentamista. Suomen Hyötytuuli Oy, PPO Innopower Oy ja Metsähallitus tutkivat tuulivoiman rakentamista Raahen tuulivoima-alueille Suunnitelmissa tuulivoimaloiden tornit ovat napakorkeudeltaan noin 120 metriä korkeita ja kolmilapaisten roottoreiden halkaisijat n metriä. Tuulivoimalat syöttäisivät tuottamansa sähkön valtakunnan verkkoon. Voimaloiden kehittämä sähkö tuotaisiin ensin 20 kv:n jännitteellä. Jännite muunnettaisiin 110 kv:ksi muunto-asemalla ja liitetään 110 kv:n sähkölinjoihin. Sähkölinjat tuulivoima-alueiden sisällä kaapeloitaisiin. Kehitetään maankäyttöä sopeuttaen rakentamisen toimenpiteet maisemaan Rakentaminen toteutetaan hienovaraisesti ja luonnonympäristöä säästäen. Tuulivoimapuistojen ilmettä kehitetään selkeäksi ja rauhalliseksi. Vaalitaan ympäristöarvoja siten, että rakentamisen ja toiminnan aikaiset negatiiviset vaikutukset jäävät vähäisiksi Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen on osa alueen kehittämistä. Osayleiskaavojen hankkeilla on mahdollisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia linnuston olosuhteisiin ja luontotyyppeihin. Osallistuminen ja vuorovaikutus Vaikutusalue Osalliset Osayleiskaavoilla on koko kaupungin ympäristökuvaan ja -olosuhteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Lähialueille vaikutukset ovat merkittäviä. Osallisia ovat alueen kiinteistönomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat siis suunnittelualueiden sekä lähialueiden maanomistajat, asukkaat, asukasyhdistykset, yrittäjät ja työntekijät. Muita osallisia ovat Raahen kaupunginvaltuusto ja hallitus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, tekninen palvelukeskus, Pohjois- Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan museo, Ilmailuhallinto, Ilmavoimat, Puolustusvoimat sekä naapurikunnat. Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestetään viranomaisneuvottelu luonnosvaiheen alussa. Toinen viranomaisneuvottelu pidetään osayleiskaavaluonnoksesta saadun palautteen jälkeen. Neuvotteluihin osallistuivat Raahen kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Museoviraston, Pohjois-Pohjanmaan museon, Ilmailuhallinnon, Ilmavoimien, Puolustusvoimien sekä suunnittelutyötä tekevän konsultin edustajat. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat.

15 15 Selvitettävät vaikutukset ja käytettävät menetelmät Vaikutusten arviointi on osa tuulivoimarakentamisen suunnittelua. Merkittävien tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan YVA-lain mukaisessa menettelyssä. Vaikutusten arvioinnissa selvitetään myös kansalaisten ja muiden osallisten näkemykset. Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Todennäköisesti suunnittelun yhteydessä tulee selvittää osayleiskaavan vaikutukset: kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen asumisen olosuhteisiin metsätalouteen marjastukseen ja metsästykseen arkeologiaan maisemaan ja kulttuuriympäristöön vaikutukset elinkeinoihin ja talouteen sosiaaliset vaikutukset haitalliset vaikutukset kuten melu ja valon vilkkuminen Selvitettävät vaikutukset määritellään tarkemmin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) yhteydessä. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, alueella suoritettuihin maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt Kaavoituksen aloittaminen Raahen kaupunginhallitus on päättänyt ja Suomen Hyötytuuli Oy:n ja PVO Innopower Oy:n hakemuksien pohjalta osayleiskaavan laatimisesta Raahen pohjoisille ja itäisille tuulivoima-alueille. Maankäytön suunnittelutoimikunta on päättänyt osayleiskaavojen vireille tulosta. Kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitetaan toukokuussa 2011 Raahen Seudussa, Raahelaisessa, Kalevassa ja Raahen kaupungin teknisen palvelukeskuksen ilmoitustaululla, osoite Ruskatie 1, Pattijoki. Kaava-asiakirjat ovat nähtävänä myös internetissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään kaavoitusprosessin aikana. Osayleiskaavan luonnossuunnittelu Suunnittelualueelle laadittu kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto ovat nähtävillä Raahen kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa, Ruskatie 1, tammi-helmikuussa Luonnoksesta pyydetään lausunnot Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Pohjanmaan liitolta, Museovirastolta, Pohjois-Pohjanmaan museolta, Ilmailuhallinnolta, Ilmavoimilta, Puolustusvoimilta, Raahen kaupungin ympäristölautakunnalta, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä, Raahen Energia Oy:ltä, Raahen Vesi Oy:ltä, Fingrid Oyj:ltä ja Vattenfall Verkko Oy:ltä. Osayleiskaavaluonnoksesta voi ilmaista mielipiteensä ja se toimitetaan Raahen kaupunginhallitukselle ennen nähtävillä olon päättymistä. Osayleiskaavaehdotus Osayleiskaavaehdotus laaditaan keväällä Kaupunginhallitus päättää sen nähtäville asettamisesta 30 päiväksi. Kaupunkilaisilla ja osallisilla oli oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava Raahen kaupunginhallitukselle ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Osayleiskaavasta pyydetään tarvittavat lausunnot. Tavoitteena on, että Raahen kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan syksyllä vuonna 2012.

16 16 Aikataulu Yhteystiedot Osayleiskaavan valmistelusta saa lisätietoja internet-sivuilta sekä seuraavilta henkilöiltä: Kaija Seppänen, kaavoituspäällikkö Raahen kaupunki, tekninen palvelukeskus Ruskatie 1, Pattijoki puh sähköposti kaija.seppanen(at)raahe.fi Esko Puijola, arkkitehti SAFA FCG Finnish Consulting Group Oy puh sähköposti esko.puijola(at)fcg.fi Mathias Holmén, kaavasuunnittelija Raahen kaupunki, tekninen palvelukeskus Ruskatie 1, Pattijoki puh sähköposti mathias.holmen(at)raahe.fi Petri Tuormala, arkkitehti SAFA FCG Finnish Consulting Group Oy puh sähköposti petri.tuormala(at)fcg.fi Tuulivoiman YVA-menettelystä saa lisätietoja: Jakob Kjellman, suunnittelupäällikkö FCG Finnish Consulting Group Oy puh sähköposti jakob.kjellman(at)fcg.fi Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain nojalla oikeus esittää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus, Veteraanikatu 1, PL 86, Oulu puh ) neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Esitys tulee tehdä kirjallisesti viimeistään ennen osayleiskaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville.