MS-tauti opetti elämään rohkeammin!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MS-tauti opetti elämään rohkeammin!"

Transkriptio

1 1 /2013 Lehti ms-taudin pariss a eläville Huomio kognitiivisiin taitoihin Tärkeää puhetta seksistä MS-tauti opetti elämään rohkeammin!

2 Neurologi Marianne Männikkö: On tärkeää erottaa, mikä on turvalliseksi todistettua hoitoa, mikä vasta kokeiluasteella. s.10 s.12 tässä lehdessä Hanna tartuttaa positiivisuutta Seinäjoella... 4 Pohjanmaalla ei pelätä puhua MS-taudista s.14 Kuntoutusohjaajalta tukea voimaantumiseen Seksuaaliterapeutin vinkit MS-tautia sairastavalle Hoitaja vastaa: Miten toimintakykyä mitataan? Ennakoivat lausunnot Tässä Bayerin Primo-lehden numerossa saattaa olla ennakoivia lausuntoja, jotka perustuvat Bayer-konsernin tai Bayer-toimialan johdon tämänhetkisiin oletuksiin ja ennusteisiin. Erilaiset odotettavissa olevat tai odottamattomat riskit ja epävarmuustekijät saattavat muuttaa yrityksen todellisia tuloksia, taloudellista tilannetta, kehitystä ja suoritusta näistä ennusteista. Joistakin tällaisista tekijöistä kerrotaan Bayerin tiedotteissa, jotka löytyvät Bayerin verkkosivustolta osoitteesta Yritys ei ole velvollinen päivittämään tai korjaamaan näitä ennakoivia lausuntoja uusien tietojen tai olosuhteiden vuoksi. Päätoimittaja: Anja-Leena Toivonen, Bayer Oy Toimitus: Mediaattori Oy taitto: Anna Räikkönen Paino: Newprint Julkaisija: Bayer Oy Espoo

3 Hyvä lukija Tässä lehdessä vierailemme Etelä-Pohjanmaalla, alueella, jossa MS-taudin esiintyvyys on maailman korkeimpia. Niinpä moni MS-tautiin sairastuva tietää jotakin sairaudesta jo etukäteen ja lähipiirissäkin voi olla MS-tautia sairastava. Seinäjoen keskussairaalassa on systemaattisesti kehitetty MS-taudin hoitoa ja siellä halutaan varmistaa, että jokainen sairastuva saa heti alusta alkaen riittävästi apua ja tukea. Neurologin ja sairaanhoitajan lisäksi uusi MS-diagnoosin saanut tapaa kuntoutusohjaajan, jonka tavoitteena on voimaannuttaa potilasta kohtaamaan sairaus ja elämään sen kanssa hyvää elämää. Tapaamme lehdessä 24-vuotiaana MS-tautiin sairastuneen Hannan, joka todella elää täyttä elämää Etelä-Pohjanmaalla MS-taudin kanssa tai siitä huolimatta. Hannan tarinaa lukiessa välittyy tunne, että pyörätuoli on luonnollinen osa hänen elämäänsä. Sen voi ottaa käyttöön, jos siltä tuntuu, mutta se ei kahlitse käyttäjäänsä. Sillä voi jopa hullutella. Sen sijaan Hanna kertoo, että eniten häntä pelottaa mahdollinen kognitiivisen puolen heikentyminen. Hannan ajatuksen jakaa varmaan moni MS-tautiin sairastuva. Kognitiivisella suoriutumisella tarkoitetaan muun muassa tiedon hankintaa ja sen käyttämistä, ajatteluprosessia, muistia, oppimista ja kykyä kommunikoida. Nämä kaikki ovat asioita, joita nykyajan tietoyhteiskunnassa tarvitaan päivittäin. Kognitiivinen suoriutuminen nähdään tärkeänä osana toimintakykyä ja elämänlaatua. MS-taudin etenemistä on perinteisesti seurattu Kurtzken 1950-luvulla kehittämän EDSS-asteikon avulla. Menetelmä perustuu paljolti liikuntakyvyn arviointiin. Se ottaa huonosti huomioon kognitiivisen suoritustason, eikä ollenkaan MS-tautiin liittyvää uupumista. Onkin hienoa lukea Primosta, että Peijaksen sairaalassa Vantaalla seurataan MS-tautia sairastavan toimintakykyä myös uudenlaisella menetelmällä, joka antaa kognitiivisille toiminnoille ja yläraajojen toiminnoille saman painoarvon kuin kävelykyvylle. Aktiivisella seurannalla asiaan voidaan puuttua varhain ja saada apua. Nyt Primosta voi lukea myös aiheesta, jota meiltä on toivottu paljon: seksuaalisuudesta. Psykiatrian erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Tapani Vuola rohkaisee puhumaan tunteista ja antamaan seksuaalisuudelle mahdollisuuden diagnoosin jälkeenkin. Toivon teiltä lukijat toiveita, kommentteja ja palautetta lehdestä. Hyviä lukuhetkiä toivottaen, Anja-Leena Toivonen päätoimittaja

4 Entistä rohkeampaa elämää Hanna Lahti sairastui MS-tautiin 24-vuotiaana seitsemän vuotta sitten. Tieto synnytystä todennäköisesti seuraavasta pahenemisvaiheesta ei pelottanut positiivista rohkelikkoa, joka halusi tulla äidiksi. Teksti TERHI KANGAS valokuvat Marko Koivuporras primo

5 primo

6 primo Liikuntakyvyn heikkenemisen sijaan eniten pelottaa kognitiivisen puolen heikentyminen. Millaista elämä on sitten, jos puhe alkaa puuroutua tai muisti pettää?

7 Hyvänen aika. Nyt se Hanna on sitten joutunut pyörätuoliin! Hanna Lahti parkaisee eloisasti. Hän kuvailee karrikoiden kyläläisten reaktioita Etelä-Pohjanmaalla, kun hän huristelee kotikylän raittia sähköisellä pyörätuolillaan. Ja kun hän seuraavana päivänä piipahtaakin lähikaupassa jalkaisin, alkaa kuiskuttelu ihmeparantumisesta. Hanna ei ole menettänyt liikuntakykyään, mutta kokee pyörätuolin sen verran mukavaksi arjen apuvälineeksi, että ottaa sen mielellään mukaan, jos kävelyetäisyydet eivät ole täysin ennakoitavissa. Jalat kuitenkin väsyvät helposti. Olemme aina olleet mieheni kanssa vähän elämäntapaintiaaneja. Sairauden myötä mietin yhä harvemmin, mitä ihmiset minusta tai valinnoistani ajattelevat. Olen vain tyytyväinen, että on noin hieno apuväline kehitetty ja minulla on mahdollisuus kruisailla sillä ihan ilmaiseksi, Hanna nauraa. Hanna Lahti äänestettiin Nuorkauppakamarin kilpailussa vuonna 2006 Seinäjoen positiivisimmaksi ihmiseksi. Iloinen ja puhelias kampaaja oli tehnyt vaikutuksen kaupunkilaisiin ja hankkinut itselleen uskollisen asiakaskunnan. Elämä oli kaikin puolin mallillaan. Adios energiasyöpöille! Myöhemmin samana vuonna etelänlomalla Hanna kiinnitti huomiota huonontuneeseen tasapainoonsa. Lisäksi oikea jalka alkoi läpsyttää, kuten hän itse kuvailee. Se ei enää rullannut, kuten terve jalka askeltaessa rullaa. Kotiin palattuaan Hanna meni heti yksityiselle neurologille, joka laittoi hänet jatkotutkimuksiin keskussairaalaan. Noin vuoden kuluttua ensioireista diagnoosiksi vahvistui aaltoileva MS-tauti. Vähän hassusti sairauteni tosin aaltoilee, sillä seitsemän vuoden aikana on ollut vain kaksi pahenemisvaihetta. Jälkensä toki nekin ovat jättäneet. Kohta on täynnä ensimmäinen vuosikymmen, jonka aikana sairaus yleensä näyttää suuntansa. Olen toistaiseksi tilanteeseen suhteellisen tyytyväinen. Sitku-ajattelun sijaan elän täysillä tätä päivää. MS-tauti on opettanut elämään rohkeammin. Rohkeus näyttäytyy esimerkiksi niin, että Hanna on karsinut surutta elämästään turhat stressitekijät, kuten energiasyöpöt ihmiset ja asiat. Mielialalla on niin suuri merkitys, että Hanna on päättänyt keskittyä asioihin, joista irtoaa todellinen arjen ilo. Hän ei lataa suuria odotuksia esimerkiksi kerran vuodessa tehtävään ulkomaanmatkaan vaan nauttii, kun on jaksanut tehdä työpäivän rakastamassaan ammatissa. Ja illalla saa tehdä ihan tavallisia lapsiperheen asioita. Hammasta saa särkeä Hanna tietää, että hänestä voi helposti muodostua yltiöpositiivinen kuva. Muttei hänenkään mielensä aina ole naminami-asennossa. Välillä sairaus mietityttää ja vetää vakavaksi. > primo

8 Kampaamossani puhutaan MS-taudista avoimesti. Asiakkaat ovat aina suhtautuneet ymmärtäväisesti. Heidänkin joukossaan on useampi taudin kanssa elävä, josta en ollut tiennyt mitään. Minusta on vähän naiivia sanoa, että sairastumisen jälkeen en enää valita pikkuasioista. Jos hammasta särkee, niin kyllä sitä vaan särkee, oli MS-tauti tai ei. Mutta ehkä minulla on aina ollut positiivinen perusvire elämään enkä siksi kauheasti kipuillut MS-diagnoosiakaan. MS-tauti oli Hannalle tuttu edellisistä sukupolvista, mutta sukulaisten ensioireet olivat aikoinaan hyvin erilaisia. Diagnoosi ei ollut varsinainen helpotus, mutta Hanna oli tyytyväinen, ettei kyse ollut pahemmasta. Aivokasvainkin oli ehtinyt käydä mielessä. Toiminnan naisena Hanna liittyi heti diagnoosin saatuaan paikalliseen MS-nuorten ryhmään ja ahmi kaiken sairauteen liittyvän tiedon, minkä sai käsiinsä. Hanna halusi alusta asti puhua ihmisille sairaudestaan, sillä hän uskoo, että avoimuus luo avoimuutta. MS-tautiin sopeutumista edisti myös elämänkumppani Eskon asenne. Onnellinen odotus Eskolle oli heti selvää, että yhteinen elämä tehdään sellaiseksi, että myös MS-tauti muuttujineen siihen mahtuisi. Ja kun lääkäri näytti vauvahaaveille vihreää valoa, ei nuoripari halunnut jäädä odottelemaan, millaiseksi sairaus muotoutuisi. Katariina syntyi hyvin sujuneen raskauden jälkeen vuonna 2009, mutta Hanna tiesi odottaa synnytyksen jälkeistä pahenemisvaihetta. Se tuli hieman arvioitua myöhemmin, tytön ollessa yhdeksän kuukauden ikäinen. Hannan vointi oli kyseisen kesän ajan niin huono, ettei hän olisi pärjännyt vauvan kanssa yksin. Eskolla oli töissä lomautukset juuri silloin. Ajatella, että sellainenkin voi olla positiivinen asia! Minusta ei olisi silloin ollut vauvaa kantamaan. Muutaman kerran kaaduinkin vähän pahemmin kotona, joten onneksi ei ollut lapsi sylissä. Nyt Katariina on jo melkein 4-vuotias ilopilleri, joka auttaa äitiä pihatöissä ja on rakastunut uudelleen vanhaan Hello Kitty -kolmipyöräiseen, vaikka vajassa odottaa myös isompien lasten pyörä. Nauru raikaa idyllisessä pihapiirissä, kun äiti ja tytär ottavat mittaa toisistaan välillä omin jaloin, välillä kumpikin omalla menopelillään. Toisinaan kruisaillaan sylitysten äidin tuolilla. Minimalistisesti portaita Hanna ei muistele vauva-aikaa erityisen raskaana, koska tietää, että vauvavalvomiset vaativat veronsa ihan kaikilla. Lisäksi hän kuvailee MS-tautiin tyypillisesti liittyvää fatiikkia eli uupumista omalla kohdallaan vain lieväksi. Jo kymmenen minuutin lepohetki auttaa, kun jalat väsyvät. Sen sijaan kuumuus ja höttöhiilariruoka saavat sekä jalat että pään pöpperöisiksi. Niitä Hanna yrittää vältellä. Satavuotiaan talovanhuksen keittiötä remontoidaan parhaillaan, jotta Hannan ruoanlaitto sujuisi siellä aiempaa ergonomisemmin. Kotia on vuosien varrella muutenkin muokattu mahdollisimman esteettömäksi. Myös työjärjestelyt on tehty niin, että Hanna pystyy jatkamaan unelma-ammatissaan. Muutama vuosi sitten Hanna siirsi yritystoimintansa Seinäjoen keskustasta Peräseinäjoelle, kun entisen liiketilan rappuset ja kesäinen kuumuus alkoivat rasittaa liiaksi. Kampaamo on nyt tehty täysin Hannan ehdoilla: vähän askelmia, lyhyet etäisyydet työpisteiden välillä ja hyvä satulatyötuoli, jonka avulla pitkänhuiskea nainen primo

9 "Pois alta, täältä tulee pohjalaista naisenergiaa!" pystyy työskentelemään seisomista välttäen. MS-tauti pakottaa pitämään yrittäjän työpäivät aiempaa paremmin kohtuullisen pituisina. Tässäkin Hanna näkee pelkästään hyvää. Aikaa jää perheelle, ystäville, harrastuksille ja potilasyhdistykselle, jonka hallitukseen hänet on hiljattain valittu. Nuortenkerhon toiminnassa on Seinäjoen seudulla aktiivisesti mukana toistakymmentä vertaistuesta nauttivaa nuorta aikuista, jotka on helppo saada innostumaan yhdessä tekemisestä. Vaan eihän se ihme ole, kun katsoo kerhotoiminnasta vastuun kantavaa puuhanaista. Seinäjoen positiivisin -palkinnon voisi hyvin myöntää Hanna Lahdelle myös vuonna primo

10 Kiertelemättä ja kaartelematta Eteläpohjalaiset potilaat rohkenevat puhua MS-taudistaan vastuulääkäri Marianne Männikölle suoraan. Teksti Elina Puska valokuva Juha Harju Jos joku ei ole valmis lääkityksen aloittamiseen ensikäynnillä, jätän oven auki. Potilas saa aina mukaansa puhelinnumeron, johon voi soittaa ja sopia uuden käynnin primo

11 Lähestulkoon kaikki Etelä-Pohjanmaalla asuvat MS-tautia sairastavat ovat tavanneet neurologi Marianne Männikön. Hän on MS-tautipotilaiden vastuulääkäri Seinäjoen keskussairaalassa, jossa potilaita on enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin. Männikön mukaan potilaat ovat nykyään hyvin kiinnostuneita MS-taudista ja moni tietää siitä vastaanotolle tullessaan valtavan paljon. Verkosta löytyy kuitenkin kaikenlaista tietoa, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa. Joskus olen jopa kuullut potilaalta ensimmäistä kertaa niin sanotusta uudesta hoitomuodosta. On kuitenkin tärkeää erottaa, mikä on tutkittua ja turvalliseksi todistettua hoitoa, mikä vasta kokeiluasteella. Meidän tehtävämme on vastata kaikkiin potilaiden kysymyksiin ja auttaa tulkitsemaan esimerkiksi netistä löytyvää tietoa, Männikkö sanoo. Sairaanhoitajan kautta kotiin Vastuulääkärinä Männikkö tekee valtaosan uusista MS-diagnooseista Seinäjoen alueella. Diagnoosikäynnillä hän käy potilaan kanssa läpi sairauden perusasioita ja valitsee lääkityksen. Epämääräisiin oireisiin sopiva diagnoosi on monelle potilaalle helpotus, mutta joillekin shokki. Lääkärin vastaanotolla ajatukset voivat risteillä niin, ettei diagnoosin tueksi annettava tieto välttämättä jää mieleen. Siksi potilas ohjataan heti sairaanhoitajalle, jolta hän saa ensitietoa ja kirjallista materiaalia. Samalla potilas voi kysyä tuoreeltaan niitä kysymyksiä, jotka eivät lääkärin luona ehkä ehtineet tulla mieleen. Uudelle MS-potilaalle varataan heti diagnoosin varmistuttua aika myös kuntoutusohjaajalle, joka jatkossa toimii lääkärin kanssa tiiviinä työparina. Kuntoutusohjaaja tutustuu potilaan elämäntilanteeseen ja antaa MS-tautiin, kuntoutukseen ja palveluihin liittyvää ohjausta sekä lääkehoidon aloittamiseen liittyvää ja tarvittaessa pistosopetusta. Männikön mukaan on tärkeää, että ammattilaisten yksinpuhelun sijaan potilas pääsee heti alusta alkaen ääneen. Tarvittaessa myös muut erityistyöntekijät ja muiden erikoisalojen osaajat ovat potilaan tukena hoidon alusta alkaen. Seinäjoen keskussairaalassa on vastikään mallinnettu MS-taudin hoitoketju. Koska MS-tauti on sairautena yksilöllinen, myös hoitoketju joustaa kunkin potilaan tarpeiden ja elämäntilanteiden mukaan. Jokainen tuntee jonkun Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella MS-tautia esiintyy jopa kaksin verroin muuhun Suomeen verrattuna. Syyksi on arveltu ympäristö- ja perintötekijöitä. Uusia diagnooseja tehdään muutama kuukaudessa. Kaikkiaan potilaita on maakunnassa kuutisensataa. Marianne Männikön vastaanotolla potilaita käy päivittäin neljästä kuuteen. Kaikki lääkehoitoa saavat sekä muut erikoissairaanhoidon osaamista tarvitsevat potilaat käyvät sairaalassa seurannassa. Puhumme potilaan kanssa lääkityksen lisäksi muun muassa perheen perustamisesta, työkyvystä ja kuntoutuksesta. Loppujen lopuksi lääkäri tietää aika paljon potilaan elämästä. Tämä on ehdottomasti myös työn suola: olen tukena ja mukana potilaiden elämässä hyvin kokonaisvaltaisesti. Varhain aloitettu hoito voi hidastaa taudin etenemistä. Koska MS-tauti on seudulla yleinen, lähes jokainen löytää lähipiiristään tutun MS-potilaan. Moni tuoreen diagnoosin saanut sanoo kuitenkin Männikölle, ettei olisi aavistanut työkaverin tai sukulaisen sairastavan MS-tautia, ellei asia olisi oman diagnoosin jälkeen tullut selville. Tähän Männikkö palaa usein uusien potilaiden kanssa: vaikka parantavaa hoitoa ei ole, varhain aloitettu hoito voi hidastaa taudin etenemistä ja moni pärjää esimerkiksi työelämässä pitkään. Marianne Männikkö palasi kotiseudulleen Seinäjoelle valmistuttuaan neurologiksi Oulusta kymmenisen vuotta sitten. Paluu Etelä-Pohjanmaalle oli mieluisa. Täällä asiat puhutaan suoraan ja niin kuin ne ovat. Lääkärillekin potilaat kertovat asioista avoimesti ja minulle tämä sopii hyvin. Koen, että ymmärrämme toisiamme ja silloin kaikkien on helppo olla. primo

12 Kuntoutusohjaaja luotsaa pois tuuliajolta Potilaan omista voimavaroista ja ajatuksista löytyy viime kädessä rohkeus elää elämää eteenpäin, tietää kuntoutusohjaaja Annikki Hallila yli 30 vuoden kokemuksella. Teksti Terhi Kangas valokuva Juha Harju Kun MS-diagnoosin saaneelle on lähtenyt Seinäjoen keskussairaalasta kutsu ensimmäiseen kuntoutusohjaajan tapaamiseen, soittaa kuntoutusohjaaja Annikki Hallila vielä henkilökohtaisesti potilaalle. Haluan korostaa, että lähiomaiset ovat todella tervetulleita mukaan. Perhekeskeisyys ja lasten huomiointi ovat mielestäni tässä työssä ihan ykkösjuttuja. Moni ottaakin ensitapaamiseen mukaan puolison, vanhemman tai hyvän ystävän. Osa haluaa tulla ensimmäisellä kerralla yksin ja myös se on Hallilan mielestä hyvä valinta. Oikeita reagointitapoja tuoreeseen diagnoosiin on juuri niin monta kuin MS-potilaitakin. Yksi ottaa tiedon vastaan tyynesti eikä näytä tunteita ulospäin, toinen itkee ääneen ja huutaa hädän ulos. Kaikenlainen reagointi on normaalia ja inhimillistä. Pyrin antamaan turvan siihen hetkeen ja mahdollisuuden kosketukseen, jos tarve on. Siinä kohtaa minä ensisijaisesti kuuntelen, Hallila kuvailee. Ensitapaaminen kuntoutusohjaajan kanssa pyritään järjestämään kuukauden sisällä diagnoosista. Nopea tapaaminen on tärkeää paitsi käytännön asioiden, kuten mahdollisen injektio-opetuksen vuoksi, myös tiedon karttumisen kannalta. Tiedon kautta uudet keinot Oman sairauden asiantuntijaksi potilas tulee vähitellen. Alussa voikin olla hyvä hieman suojella itseään ja kertoa asiasta vain aivan lähimmille. Sitten kun on itse jonkin verran vahvistunut henkisesti, eivät ulkopuolisten hankalatkaan kysymykset aiheuta turhaa ylimääräistä huolta. Hoitosuhde kuntoutusohjaajan kanssa on MS-taudin luonteen vuoksi hyvin yksilöllinen. Kyse voi olla muutamasta tapaamisesta tai vuosien mittaisesta yhteistyöstä. Yhdessä käydään läpi erilaisia kuntoutuspalveluja ja pohditaan kuntoutussuunnitelmaa. Lisäksi voidaan täyttää vaikkapa kuntoutushakemuksia, jos potilas tarvitsee niihin apua. Hallila tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä. "Läheiset haluavat tukea potilasta mahdollisimman hyvin. Tärkein viestini potilaan läheisille on, että jokainen sairastunut haluaa, että häntä kohdellaan omana itsenään ja samalla lailla kuin aikaisemmin. Hallila toivoisi ymmärrystä erityisesti MS-taudin näkymättömiin oireisiin, joita ovat erilaiset kognitio-oireet ja uupumus. Uuvahtaminen on yleistä ja se voi pahimmillaan aiheuttaa väärinkäsityksiä esimerkiksi työpaikoilla. Myös perheen arjessa puolison tulisi ymmärtää, että levähtämisen jälkeen MS-potilas jaksaa taas tehdä asioita. Kuntoutusohjaajan lisäksi potilas saa tietoa myös MS-yhdistykseltä. Kaikkein tärkein yhdistyksen anti on Hallilan mielestä vertaistuki primo

13 Jokainen sairastunut haluaa, että häntä kohdellaan omana itsenään ja samalla tavalla kuin aikaisemmin. Voimaannuttavat suunnitelmat Seinäjoella yhdistystoiminta on poikkeuksellisen aktiivista. Tarjolla on esimerkiksi monenlaisia kerhoja, joita Hallilakin suosittelee lämpimästi. Mielekkääseen harrastukseen liittyvä tulevaisuuden suunnitelma antaa voimaa. Potilaan voimaannuttaminen on todella tärkeää. Haluan tukea elämänhallintaa niin, että potilas itse oppii vähitellen ottamaan vastuuta asioista niin pitkälle kuin mahdollista ja kokee, että homma on hallinnassa. Potilas ei saa jäädä tuuliajolle. Hallila toivoo, että potilas löytäisi rohkeuden elää tässä päivässä ja katsoa tulevaisuuteen. Joskus asiaa pohditaan yhdessä hyvin konkreettisesti: Hallila kysyy, haluaako potilas istua tuoliin odottamaan, mitä kymmenen vuoden päästä tapahtuu vai katsoisiko mieluummin sairautta suoraan silmiin. Kuntoutusohjaaja antaa pohdinnan tueksi muun muassa tietoa lääkehoidoista ja eväitä itsehoitoon. Monet vastasairastuneen mielessä pyörivät kysymykset liittyvät elämän perusasioihin ja omaan toimintakykyyn. Pystynkö jatkamaan työssäni? Uskallanko suunnitella perheen perustamista? Miten elämäni muuttuu? Joudunko pyörätuoliin? Säilytänkö itsemääräämisoikeuteni? Vaikkei pomminvarmoja vastauksia olekaan, helpottaa potilasta usein kuntoutusohjaajan kokemukseen pohjautuva tieto: Sairaus ei välttämättä ole niin vammauttava kuin ensimmäisissä peloissa pään sisällä. Kannustan aina elämään oman näköistä elämää sairaudenkin kanssa. primo

14 Seksistä kannattaa puhua Seksuaaliterapeutti rohkaisee keskustelemaan seksistä ja antamaan sille mahdollisuuden ehkä rikkaampanakin kuin ennen. Teksti ELINA PUSKA valokuvat VESA LAITINEN primo

15 Ihmiset arvottavat seksiä eri tavoin. Toisille se on äärimmäisen tärkeää, toisilla seksi tulee aina listan viimeisenä vain ja ainoastaan, jos aikaa ja voimia on jäljellä. Kun elämän arvojärjestystä joutuu sairauden myötä pohtimaan, tulee myös seksin merkitys mietittäväksi. MS-tauti voi vaikuttaa seksuaalisuuteen fyysisen toimintakyvyn tai psykologisten tekijöiden kautta. Jos sairauden vuoksi joutuu haastamaan tavanomaisen ja totutun käsityksen seksistä, voi sille löytää uudenlaista arvostusta. Mahdollisten ongelmien tunnistaminen voi parantaa parisuhdetta ja omanarvontuntoa. Keskustelun kautta suorituskeskeisyys voi vaihtua kokeiluun, nauttimiseen ja yhdessä oloon, sanoo Bayerin asiantuntijalääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Tapani Vuola. Vuola antaa MS-tautia sairastavalle vinkkejä seksuaalisuuden kohtaamiseen. > primo

16 > Puhu tunteistasi ja kysy toisen tuntemuksia. Neljä vinkkiä seksuaalisuuden kohtaamiseen Mikä tahansa sairaus voi vaikuttaa seksuaalisuuteen. Mikä tahansa pitkäaikaissairaus voi myös vaikuttaa minäkuvaan ja kokemukseen itsestä. MS-taudissa tuntoaistin muutokset, väsymys, virtsarakon toimintahäiriöt tai lihasjäykkyys voivat hankaloittaa seksielämää tai ainakin mietityttää suhteen molempia osapuolia. Noin kolmella neljästä MS-potilaasta sairaus vaikuttaa tavalla tai toisella seksuaalisuuteen. Aina sairaus ei määrittele seksuaalisuutta lainkaan. Seksi luo hyvinvointia ja terveyttä, ja se voi olla joillekin tärkeä osa elämää. MS-tautia sairastavan ei tarvitse välttää seksiä tai luulla, että sitä pitäisi välttää. Kumppanin on hyvä tietää, että vaikka sairaus aiheuttaisi muutoksia seksielämään, tunteet kumppania kohtaan eivät muutu. Mahdollinen avun tarve ei myöskään välttämättä tarkoita sitä, että halu seksiin vähenisi. Seksistä puhuminen voi auttaa vähentämään suorituspaineita ja seksiin liittyvää epävarmuutta. Samalla on hyvä muistaa, että myös kumppanilla on oikeus seksiin. Parisuhteessa on paikallaan kysyä, miten kumppani pärjää oman seksuaalisuutensa kanssa. Joskus kumppani voi pelätä seksin harrastamista MS-tautia sairastavan kanssa. Vahva hoivaava rooli voi vaikeuttaa tilannetta ja tappaa halut molemmilta osapuolilta. Tasapuolinen ja avoin kumppanuussuhde on tärkeää parisuhteessa. Kumppaneiden voi olla hyvä yhdessä miettiä, onko suhteessa tilaa läheisyydelle ilman seksiä. Läheisyys ja mielihyvä ylläpitävät rakkautta. Joskus sähköposti tai kirje voi olla puhetta helpompi muoto pukea omat ajatukset sanoiksi. > Huolehdi ja nauti itsestäsi. MS-taudin ei tarvitse määrittää koko persoonaa. Sairaudesta huolimatta MS-tautia sairastava voi olla itsestään nauttiva aikuinen, joka pitää huolta terveydestään, hyvinvoinnistaan ja ulkonäöstään. Terveet elintavat, kuten riittävä liikunta, uni, monipuolinen ravinto ja tupakoimattomuus vaikuttavat merkittävästi omaan jaksamiseen ja hyvän olon tunteeseen. Pukeutuminen ja itsensä ehostaminen ylläpitävät hyvää ruumiinkuvaa. Haalistuneessa yöpaidassa ei tarvitse kulkea aamusta iltaan. Stereotypiat kauneudesta on tehty vastustettaviksi. Kauneuden kirjo on laaja, ja kaunis voi olla lukemattomilla tavoilla. Esimerkiksi kampaajalla tai hemmotteluhoidoissa käynti hellii sekä mieltä että kehoa. Aikuisten on lupa nauttia myös kahdenkeskisestä laatuajasta. Kumppanin huolenpito voi lisätä hellyyttä primo

17 > Tutustu tekniikoihin. Seksi ei välttämättä ole samanlaista kuin ennen. Siksi on hyvä suhtautua siihen avoimesti ja laajentaa seksin määritelmää kattamaan muutakin kuin yhdyntä. Suuseksi, käsiseksi ja apuvälineiden käyttö ovat vaihtoehtoja perinteiselle yhdynnälle. Muutkin stimulaattorit, esimerkiksi erotiikkaa sisältävät elokuvat voivat tuoda seksielämään vaihtelua ja olla hyviä apuvälineitä kiihottumiseen, mikäli molemmat osapuolet ovat sinut niiden käytön kanssa. Asento-oppaista voi olla hyötyä. Yhdynnässä MS-tautia sairastavan voi olla helpompi olla alla ja toinen voi tehdä isomman työn. Myös liukasteen käyttöä kannattaa opetella. Liukastetta voi käyttää sekä yhdynnässä että erogeenisten alueiden hieromiseen. Riisuminenkin voi olla osa seksiä, jos se tehdään hitaasti ja yhteiseen päämäärään tähdäten. Itsetyydytys ei ole pois kumppanilta tai kumppanin kanssa harrastetusta seksistä. Se ylläpitää mielikuvia ja auttaa samalla pysymään kärryillä omista tuntemuksista. Puolittainen seksi, jossa toinen tyydyttyy ja toinen seuraa ja hyväilee, voi olla kiihottavaa ja nautinnollista molemmille osapuolille. Seksiä ei tarvitse aina harrastaa pimeässä makuuhuoneessa. On tärkeää, että aikuisilla on kuitenkin oma rauha ja lupa seksin harrastamiseen ilman pelkoa ulkopuolisista häiriötekijöistä. Myös halailu, läheisyys ja koskettaminen ovat tärkeitä parisuhteen rakennuspalikoita ja ylläpitävät seksiä. Kumppaneilla on kuitenkin hyvä olla yhteinen sopimus siitä, mikä johtaa seksiin ja mikä ei. > Puhu lääkärille lääkkeistä ja niiden mahdollisista haitoista. Monia MS-taudin aiheuttamia terveysongelmia, kuten erektiohäiriötä, virtsankarkailua ja masennusta voidaan hoitaa tehokkaasti oikeanlaisella lääkityksellä. Lääkkeillä voi kuitenkin olla merkittäviä haittavaikutuksia seksuaalisuuteen. Siksi lääkkeistä, niiden haitoista ja ajoituksesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Virtsankarkailua ehkäisevät antikolinergiset lääkkeet kannattaa ajoittaa ennen seksiä väsyttäviä tai huonovointisuutta aiheuttavia lääkkeitä sen sijaan ei. Tavanomaiset serotonergiset masennuslääkkeet voivat vähentää halukkuutta ja seksuaalisen mielihyvän kokemista, joten niiden tilalle voidaan harkita sellaisia lääkkeitä, jotka eivät aiheuta vastaavia haittoja. MS-taudin vaikutuksia seksuaalisuuteen on tutkittu yllättävän vähän. Ehkä siksi aiheesta myös puhutaan vähän. Potilas voi olettaa, että lääkäri kysyy mahdollisista ongelmista ja lääkäri puolestaan luottaa siihen, että potilas kysyy, jos on kysyttävää. Seksi on osa terveyttä ja siksi sekä potilaan että hoitojärjestelmän tulee olla aktiivinen myös tämän osa-alueen huomioimisessa ja hoitamisessa. Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista kannattaa keskustella MS-hoitajan ja oman hoitavan lääkärin tai terveyskeskuslääkärin kanssa. Keskusteluapua saa myös vertaistukiryhmistä, seksuaalineuvojilta ja -terapeuteilta sekä esimerkiksi Väestöliitosta. > seksuaalisuus/palvelut/puhelinpalvelut/ primo

18 valokuva SINI JUUTILAINEN Hoitaja vastaa Palstalla MS-hoitaja vastaa potilaita askarruttaviin kysymyksiin Miten MS-potilaan toimintakykyä voidaan mitata? MS-hoitaja Tarja Pakanen Peijaksen sairaalasta Vantaalta: Yleisin arviointimenetelmä on neurologiseen statukseen pohjautuva EDSS-luokitus, jonka tekee neurologian erikoislääkäri. Toimintakykyä arvioidaan asteikolla Myös hoitajan vastaanotolla selvitetään taudin oireiden osa-alueita potilaan kanssa keskustelemalla ja erilaisten testistöjen avulla. Peijaksessa on tänä keväänä otettu käyttöön kolme uutta testiä, joita on tarkoitus tehdä vuosikontrollien yhteydessä. Kävelytestissä mitataan kymmenen metrin kävelymatka nor- maalivauhdilla ja maksimivauhdilla. Testissä ei ole pisteytystä tai viitearvoja, vaan tuloksia verrataan potilaan omaan suoritukseen edellisissä testeissä. Samoin menetellään palikkatestiksikin kutsutussa 9-reikäisessä tappitestissä, joka kertoo käsien toimivuudesta ja sorminäppäryydestä. SDMT-testillä arvioidaan kognitiivista toimintakykyä, kuten tarkkaavaisuutta ja muistia. Tehtävissä yhdistetään erilaisia symboleita eri numeroihin 90 sekunnin ajan. Jos potilaan pistemäärä putoaa huomattavasti edelliseen testikertaan verrattuna, voi tarkempi tutkimus olla tarpeen. Kognitiivinen toimintakyky, joka ei aina näy ulospäin, on tähän asti jäänyt fyysistä toimintakykyä huonommalle seurannalle. Potilas ei välttämättä osaa kuvailla muistiin tai oppimiseen liittyviä oireita kovin hyvin, joten itsearvio voi olla epäluotettava. Kognitiiviset taidot ovat yleisen elämänlaadun, kuten työkyvyn, harrastusten ja potilaan itsenäisen elämän kannalta oleellisia, joten seurannan tehostaminen on tärkeää primo

19 Anna palautetta Primosta Kerro meille, mitä mieltä olet Primon jutuista. Kaikkien syyskuun loppuun mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan 3 kpl Marimekon pehmeitä käsipyyhesettejä. Samalla kupongilla voit myös tilata Primon maksutta itsellesi! Suurkiitos palautteista, joita saimme viime lehdestä! Primosta sanottiin mm. seuraavaa: Tarinoita tavallisista MS-tautia sairastavista ihmisistä. Positiivinen asenne: elämä kantaa. Olen huomannut sen itsekin. Lehti kertoo sairaudesta kauniisti. Että sen kanssa on hyvä elää, kun tietää asiasta jotain. Pidin Marko Björs/Ratsastusterapia -jutusta: harrastan itsekin ratsastusta MS-taudista huolimatta. Joskus voisi kirjoittaa miten pärjää, kun on yksin ja on MS. Bayer 150 vuotta Elokuussa tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun saksalainen liikemies Friedrich Bayer ja värjääjä Johann Friedrich Weskott keksivät lukuisten kokeiden jälkeen, miten valmistaa fuksianpunaista väriainetta. Tästä innovaatiosta sai alkunsa tutkimustyöhön keskittyvä kansainvälinen yritys, jossa työskentelee nykyisin yli ammattilaista ympäri maailmaa. Bayer on tutkinut ja kehittänyt MS-taudin hoitoja jo yli 25 vuoden ajan. Primo-lehteä MS-taudin parissa eläville Bayer on julkaissut vuodesta 2008 alkaen. Aspirin on yksi Bayerin tunnetuimmista tuotteista. 1 /2013 Lehti ms-taudin parissa eläville Arvonta- ja tilauskuponki Millä arvosanoilla kuvailisit Primon juttuja? Osallistun arvontaan Tilaan maksuttoman Primon itselleni 5 = Erittäin hyvä, 4 = Melko hyvä, 3 = En osaa sanoa, 2 = Melko huono, 1 = Huono Entistä rohkeampaa elämää (s. 4) Nimi Kiertelemättä ja kaartelematta (s. 10) Kuntoutusohjaaja luotsaa pois tuuliajolta (s. 12) Katuosoite Seksistä kannattaa puhua (s. 14) Miten MS-potilaan toimintakykyä voidaan mitata? (s. 18) Yleisarvosana Primosta 1/2013 Terveiseni Primon toimitukselle: Postinumero ja -paikka Kaikkien syyskuun loppuun mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan 3 kpl Marimekon käsipyyhesettejä.

20 Kattava tietopaketti diagnoosin saaneille ja vastauksia kysymyksiin, jotka usein mietityttävät. Mikä MS-tauti on? Miksi juuri minä? Miten MS-tauti etenee? Miten MS-tautia hoidetaan? Lue vinkkejä ja käytännön ohjeita helpottamaan jokapäiväistä elämää. Sivustolta löydät myös kaikki Primo-lehdet sähköisinä ja paljon muuta. Bayerin Medinfo palvelee älä jää kysymystesi kanssa yksin Bayerin Medinfo auttaa sinua kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Soita Tai lähetä sähköpostia: Soita arkipäivisin kello 9 15, muina aikoina voit jättää soitto pyynnön vastaajaan. Puheluusi vastataan Bayerin lääketieteelliseltä osastolta Espoosta. Primo maksaa postimaksun 1 /2013 Lehti ms-taudin parissa eläville BAYER OY tunnus info: espoo vastauslähetys L.FI

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot