MS-tauti opetti elämään rohkeammin!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MS-tauti opetti elämään rohkeammin!"

Transkriptio

1 1 /2013 Lehti ms-taudin pariss a eläville Huomio kognitiivisiin taitoihin Tärkeää puhetta seksistä MS-tauti opetti elämään rohkeammin!

2 Neurologi Marianne Männikkö: On tärkeää erottaa, mikä on turvalliseksi todistettua hoitoa, mikä vasta kokeiluasteella. s.10 s.12 tässä lehdessä Hanna tartuttaa positiivisuutta Seinäjoella... 4 Pohjanmaalla ei pelätä puhua MS-taudista s.14 Kuntoutusohjaajalta tukea voimaantumiseen Seksuaaliterapeutin vinkit MS-tautia sairastavalle Hoitaja vastaa: Miten toimintakykyä mitataan? Ennakoivat lausunnot Tässä Bayerin Primo-lehden numerossa saattaa olla ennakoivia lausuntoja, jotka perustuvat Bayer-konsernin tai Bayer-toimialan johdon tämänhetkisiin oletuksiin ja ennusteisiin. Erilaiset odotettavissa olevat tai odottamattomat riskit ja epävarmuustekijät saattavat muuttaa yrityksen todellisia tuloksia, taloudellista tilannetta, kehitystä ja suoritusta näistä ennusteista. Joistakin tällaisista tekijöistä kerrotaan Bayerin tiedotteissa, jotka löytyvät Bayerin verkkosivustolta osoitteesta Yritys ei ole velvollinen päivittämään tai korjaamaan näitä ennakoivia lausuntoja uusien tietojen tai olosuhteiden vuoksi. Päätoimittaja: Anja-Leena Toivonen, Bayer Oy Toimitus: Mediaattori Oy taitto: Anna Räikkönen Paino: Newprint Julkaisija: Bayer Oy Espoo

3 Hyvä lukija Tässä lehdessä vierailemme Etelä-Pohjanmaalla, alueella, jossa MS-taudin esiintyvyys on maailman korkeimpia. Niinpä moni MS-tautiin sairastuva tietää jotakin sairaudesta jo etukäteen ja lähipiirissäkin voi olla MS-tautia sairastava. Seinäjoen keskussairaalassa on systemaattisesti kehitetty MS-taudin hoitoa ja siellä halutaan varmistaa, että jokainen sairastuva saa heti alusta alkaen riittävästi apua ja tukea. Neurologin ja sairaanhoitajan lisäksi uusi MS-diagnoosin saanut tapaa kuntoutusohjaajan, jonka tavoitteena on voimaannuttaa potilasta kohtaamaan sairaus ja elämään sen kanssa hyvää elämää. Tapaamme lehdessä 24-vuotiaana MS-tautiin sairastuneen Hannan, joka todella elää täyttä elämää Etelä-Pohjanmaalla MS-taudin kanssa tai siitä huolimatta. Hannan tarinaa lukiessa välittyy tunne, että pyörätuoli on luonnollinen osa hänen elämäänsä. Sen voi ottaa käyttöön, jos siltä tuntuu, mutta se ei kahlitse käyttäjäänsä. Sillä voi jopa hullutella. Sen sijaan Hanna kertoo, että eniten häntä pelottaa mahdollinen kognitiivisen puolen heikentyminen. Hannan ajatuksen jakaa varmaan moni MS-tautiin sairastuva. Kognitiivisella suoriutumisella tarkoitetaan muun muassa tiedon hankintaa ja sen käyttämistä, ajatteluprosessia, muistia, oppimista ja kykyä kommunikoida. Nämä kaikki ovat asioita, joita nykyajan tietoyhteiskunnassa tarvitaan päivittäin. Kognitiivinen suoriutuminen nähdään tärkeänä osana toimintakykyä ja elämänlaatua. MS-taudin etenemistä on perinteisesti seurattu Kurtzken 1950-luvulla kehittämän EDSS-asteikon avulla. Menetelmä perustuu paljolti liikuntakyvyn arviointiin. Se ottaa huonosti huomioon kognitiivisen suoritustason, eikä ollenkaan MS-tautiin liittyvää uupumista. Onkin hienoa lukea Primosta, että Peijaksen sairaalassa Vantaalla seurataan MS-tautia sairastavan toimintakykyä myös uudenlaisella menetelmällä, joka antaa kognitiivisille toiminnoille ja yläraajojen toiminnoille saman painoarvon kuin kävelykyvylle. Aktiivisella seurannalla asiaan voidaan puuttua varhain ja saada apua. Nyt Primosta voi lukea myös aiheesta, jota meiltä on toivottu paljon: seksuaalisuudesta. Psykiatrian erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Tapani Vuola rohkaisee puhumaan tunteista ja antamaan seksuaalisuudelle mahdollisuuden diagnoosin jälkeenkin. Toivon teiltä lukijat toiveita, kommentteja ja palautetta lehdestä. Hyviä lukuhetkiä toivottaen, Anja-Leena Toivonen päätoimittaja

4 Entistä rohkeampaa elämää Hanna Lahti sairastui MS-tautiin 24-vuotiaana seitsemän vuotta sitten. Tieto synnytystä todennäköisesti seuraavasta pahenemisvaiheesta ei pelottanut positiivista rohkelikkoa, joka halusi tulla äidiksi. Teksti TERHI KANGAS valokuvat Marko Koivuporras primo

5 primo

6 primo Liikuntakyvyn heikkenemisen sijaan eniten pelottaa kognitiivisen puolen heikentyminen. Millaista elämä on sitten, jos puhe alkaa puuroutua tai muisti pettää?

7 Hyvänen aika. Nyt se Hanna on sitten joutunut pyörätuoliin! Hanna Lahti parkaisee eloisasti. Hän kuvailee karrikoiden kyläläisten reaktioita Etelä-Pohjanmaalla, kun hän huristelee kotikylän raittia sähköisellä pyörätuolillaan. Ja kun hän seuraavana päivänä piipahtaakin lähikaupassa jalkaisin, alkaa kuiskuttelu ihmeparantumisesta. Hanna ei ole menettänyt liikuntakykyään, mutta kokee pyörätuolin sen verran mukavaksi arjen apuvälineeksi, että ottaa sen mielellään mukaan, jos kävelyetäisyydet eivät ole täysin ennakoitavissa. Jalat kuitenkin väsyvät helposti. Olemme aina olleet mieheni kanssa vähän elämäntapaintiaaneja. Sairauden myötä mietin yhä harvemmin, mitä ihmiset minusta tai valinnoistani ajattelevat. Olen vain tyytyväinen, että on noin hieno apuväline kehitetty ja minulla on mahdollisuus kruisailla sillä ihan ilmaiseksi, Hanna nauraa. Hanna Lahti äänestettiin Nuorkauppakamarin kilpailussa vuonna 2006 Seinäjoen positiivisimmaksi ihmiseksi. Iloinen ja puhelias kampaaja oli tehnyt vaikutuksen kaupunkilaisiin ja hankkinut itselleen uskollisen asiakaskunnan. Elämä oli kaikin puolin mallillaan. Adios energiasyöpöille! Myöhemmin samana vuonna etelänlomalla Hanna kiinnitti huomiota huonontuneeseen tasapainoonsa. Lisäksi oikea jalka alkoi läpsyttää, kuten hän itse kuvailee. Se ei enää rullannut, kuten terve jalka askeltaessa rullaa. Kotiin palattuaan Hanna meni heti yksityiselle neurologille, joka laittoi hänet jatkotutkimuksiin keskussairaalaan. Noin vuoden kuluttua ensioireista diagnoosiksi vahvistui aaltoileva MS-tauti. Vähän hassusti sairauteni tosin aaltoilee, sillä seitsemän vuoden aikana on ollut vain kaksi pahenemisvaihetta. Jälkensä toki nekin ovat jättäneet. Kohta on täynnä ensimmäinen vuosikymmen, jonka aikana sairaus yleensä näyttää suuntansa. Olen toistaiseksi tilanteeseen suhteellisen tyytyväinen. Sitku-ajattelun sijaan elän täysillä tätä päivää. MS-tauti on opettanut elämään rohkeammin. Rohkeus näyttäytyy esimerkiksi niin, että Hanna on karsinut surutta elämästään turhat stressitekijät, kuten energiasyöpöt ihmiset ja asiat. Mielialalla on niin suuri merkitys, että Hanna on päättänyt keskittyä asioihin, joista irtoaa todellinen arjen ilo. Hän ei lataa suuria odotuksia esimerkiksi kerran vuodessa tehtävään ulkomaanmatkaan vaan nauttii, kun on jaksanut tehdä työpäivän rakastamassaan ammatissa. Ja illalla saa tehdä ihan tavallisia lapsiperheen asioita. Hammasta saa särkeä Hanna tietää, että hänestä voi helposti muodostua yltiöpositiivinen kuva. Muttei hänenkään mielensä aina ole naminami-asennossa. Välillä sairaus mietityttää ja vetää vakavaksi. > primo

8 Kampaamossani puhutaan MS-taudista avoimesti. Asiakkaat ovat aina suhtautuneet ymmärtäväisesti. Heidänkin joukossaan on useampi taudin kanssa elävä, josta en ollut tiennyt mitään. Minusta on vähän naiivia sanoa, että sairastumisen jälkeen en enää valita pikkuasioista. Jos hammasta särkee, niin kyllä sitä vaan särkee, oli MS-tauti tai ei. Mutta ehkä minulla on aina ollut positiivinen perusvire elämään enkä siksi kauheasti kipuillut MS-diagnoosiakaan. MS-tauti oli Hannalle tuttu edellisistä sukupolvista, mutta sukulaisten ensioireet olivat aikoinaan hyvin erilaisia. Diagnoosi ei ollut varsinainen helpotus, mutta Hanna oli tyytyväinen, ettei kyse ollut pahemmasta. Aivokasvainkin oli ehtinyt käydä mielessä. Toiminnan naisena Hanna liittyi heti diagnoosin saatuaan paikalliseen MS-nuorten ryhmään ja ahmi kaiken sairauteen liittyvän tiedon, minkä sai käsiinsä. Hanna halusi alusta asti puhua ihmisille sairaudestaan, sillä hän uskoo, että avoimuus luo avoimuutta. MS-tautiin sopeutumista edisti myös elämänkumppani Eskon asenne. Onnellinen odotus Eskolle oli heti selvää, että yhteinen elämä tehdään sellaiseksi, että myös MS-tauti muuttujineen siihen mahtuisi. Ja kun lääkäri näytti vauvahaaveille vihreää valoa, ei nuoripari halunnut jäädä odottelemaan, millaiseksi sairaus muotoutuisi. Katariina syntyi hyvin sujuneen raskauden jälkeen vuonna 2009, mutta Hanna tiesi odottaa synnytyksen jälkeistä pahenemisvaihetta. Se tuli hieman arvioitua myöhemmin, tytön ollessa yhdeksän kuukauden ikäinen. Hannan vointi oli kyseisen kesän ajan niin huono, ettei hän olisi pärjännyt vauvan kanssa yksin. Eskolla oli töissä lomautukset juuri silloin. Ajatella, että sellainenkin voi olla positiivinen asia! Minusta ei olisi silloin ollut vauvaa kantamaan. Muutaman kerran kaaduinkin vähän pahemmin kotona, joten onneksi ei ollut lapsi sylissä. Nyt Katariina on jo melkein 4-vuotias ilopilleri, joka auttaa äitiä pihatöissä ja on rakastunut uudelleen vanhaan Hello Kitty -kolmipyöräiseen, vaikka vajassa odottaa myös isompien lasten pyörä. Nauru raikaa idyllisessä pihapiirissä, kun äiti ja tytär ottavat mittaa toisistaan välillä omin jaloin, välillä kumpikin omalla menopelillään. Toisinaan kruisaillaan sylitysten äidin tuolilla. Minimalistisesti portaita Hanna ei muistele vauva-aikaa erityisen raskaana, koska tietää, että vauvavalvomiset vaativat veronsa ihan kaikilla. Lisäksi hän kuvailee MS-tautiin tyypillisesti liittyvää fatiikkia eli uupumista omalla kohdallaan vain lieväksi. Jo kymmenen minuutin lepohetki auttaa, kun jalat väsyvät. Sen sijaan kuumuus ja höttöhiilariruoka saavat sekä jalat että pään pöpperöisiksi. Niitä Hanna yrittää vältellä. Satavuotiaan talovanhuksen keittiötä remontoidaan parhaillaan, jotta Hannan ruoanlaitto sujuisi siellä aiempaa ergonomisemmin. Kotia on vuosien varrella muutenkin muokattu mahdollisimman esteettömäksi. Myös työjärjestelyt on tehty niin, että Hanna pystyy jatkamaan unelma-ammatissaan. Muutama vuosi sitten Hanna siirsi yritystoimintansa Seinäjoen keskustasta Peräseinäjoelle, kun entisen liiketilan rappuset ja kesäinen kuumuus alkoivat rasittaa liiaksi. Kampaamo on nyt tehty täysin Hannan ehdoilla: vähän askelmia, lyhyet etäisyydet työpisteiden välillä ja hyvä satulatyötuoli, jonka avulla pitkänhuiskea nainen primo

9 "Pois alta, täältä tulee pohjalaista naisenergiaa!" pystyy työskentelemään seisomista välttäen. MS-tauti pakottaa pitämään yrittäjän työpäivät aiempaa paremmin kohtuullisen pituisina. Tässäkin Hanna näkee pelkästään hyvää. Aikaa jää perheelle, ystäville, harrastuksille ja potilasyhdistykselle, jonka hallitukseen hänet on hiljattain valittu. Nuortenkerhon toiminnassa on Seinäjoen seudulla aktiivisesti mukana toistakymmentä vertaistuesta nauttivaa nuorta aikuista, jotka on helppo saada innostumaan yhdessä tekemisestä. Vaan eihän se ihme ole, kun katsoo kerhotoiminnasta vastuun kantavaa puuhanaista. Seinäjoen positiivisin -palkinnon voisi hyvin myöntää Hanna Lahdelle myös vuonna primo

10 Kiertelemättä ja kaartelematta Eteläpohjalaiset potilaat rohkenevat puhua MS-taudistaan vastuulääkäri Marianne Männikölle suoraan. Teksti Elina Puska valokuva Juha Harju Jos joku ei ole valmis lääkityksen aloittamiseen ensikäynnillä, jätän oven auki. Potilas saa aina mukaansa puhelinnumeron, johon voi soittaa ja sopia uuden käynnin primo

11 Lähestulkoon kaikki Etelä-Pohjanmaalla asuvat MS-tautia sairastavat ovat tavanneet neurologi Marianne Männikön. Hän on MS-tautipotilaiden vastuulääkäri Seinäjoen keskussairaalassa, jossa potilaita on enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin. Männikön mukaan potilaat ovat nykyään hyvin kiinnostuneita MS-taudista ja moni tietää siitä vastaanotolle tullessaan valtavan paljon. Verkosta löytyy kuitenkin kaikenlaista tietoa, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa. Joskus olen jopa kuullut potilaalta ensimmäistä kertaa niin sanotusta uudesta hoitomuodosta. On kuitenkin tärkeää erottaa, mikä on tutkittua ja turvalliseksi todistettua hoitoa, mikä vasta kokeiluasteella. Meidän tehtävämme on vastata kaikkiin potilaiden kysymyksiin ja auttaa tulkitsemaan esimerkiksi netistä löytyvää tietoa, Männikkö sanoo. Sairaanhoitajan kautta kotiin Vastuulääkärinä Männikkö tekee valtaosan uusista MS-diagnooseista Seinäjoen alueella. Diagnoosikäynnillä hän käy potilaan kanssa läpi sairauden perusasioita ja valitsee lääkityksen. Epämääräisiin oireisiin sopiva diagnoosi on monelle potilaalle helpotus, mutta joillekin shokki. Lääkärin vastaanotolla ajatukset voivat risteillä niin, ettei diagnoosin tueksi annettava tieto välttämättä jää mieleen. Siksi potilas ohjataan heti sairaanhoitajalle, jolta hän saa ensitietoa ja kirjallista materiaalia. Samalla potilas voi kysyä tuoreeltaan niitä kysymyksiä, jotka eivät lääkärin luona ehkä ehtineet tulla mieleen. Uudelle MS-potilaalle varataan heti diagnoosin varmistuttua aika myös kuntoutusohjaajalle, joka jatkossa toimii lääkärin kanssa tiiviinä työparina. Kuntoutusohjaaja tutustuu potilaan elämäntilanteeseen ja antaa MS-tautiin, kuntoutukseen ja palveluihin liittyvää ohjausta sekä lääkehoidon aloittamiseen liittyvää ja tarvittaessa pistosopetusta. Männikön mukaan on tärkeää, että ammattilaisten yksinpuhelun sijaan potilas pääsee heti alusta alkaen ääneen. Tarvittaessa myös muut erityistyöntekijät ja muiden erikoisalojen osaajat ovat potilaan tukena hoidon alusta alkaen. Seinäjoen keskussairaalassa on vastikään mallinnettu MS-taudin hoitoketju. Koska MS-tauti on sairautena yksilöllinen, myös hoitoketju joustaa kunkin potilaan tarpeiden ja elämäntilanteiden mukaan. Jokainen tuntee jonkun Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella MS-tautia esiintyy jopa kaksin verroin muuhun Suomeen verrattuna. Syyksi on arveltu ympäristö- ja perintötekijöitä. Uusia diagnooseja tehdään muutama kuukaudessa. Kaikkiaan potilaita on maakunnassa kuutisensataa. Marianne Männikön vastaanotolla potilaita käy päivittäin neljästä kuuteen. Kaikki lääkehoitoa saavat sekä muut erikoissairaanhoidon osaamista tarvitsevat potilaat käyvät sairaalassa seurannassa. Puhumme potilaan kanssa lääkityksen lisäksi muun muassa perheen perustamisesta, työkyvystä ja kuntoutuksesta. Loppujen lopuksi lääkäri tietää aika paljon potilaan elämästä. Tämä on ehdottomasti myös työn suola: olen tukena ja mukana potilaiden elämässä hyvin kokonaisvaltaisesti. Varhain aloitettu hoito voi hidastaa taudin etenemistä. Koska MS-tauti on seudulla yleinen, lähes jokainen löytää lähipiiristään tutun MS-potilaan. Moni tuoreen diagnoosin saanut sanoo kuitenkin Männikölle, ettei olisi aavistanut työkaverin tai sukulaisen sairastavan MS-tautia, ellei asia olisi oman diagnoosin jälkeen tullut selville. Tähän Männikkö palaa usein uusien potilaiden kanssa: vaikka parantavaa hoitoa ei ole, varhain aloitettu hoito voi hidastaa taudin etenemistä ja moni pärjää esimerkiksi työelämässä pitkään. Marianne Männikkö palasi kotiseudulleen Seinäjoelle valmistuttuaan neurologiksi Oulusta kymmenisen vuotta sitten. Paluu Etelä-Pohjanmaalle oli mieluisa. Täällä asiat puhutaan suoraan ja niin kuin ne ovat. Lääkärillekin potilaat kertovat asioista avoimesti ja minulle tämä sopii hyvin. Koen, että ymmärrämme toisiamme ja silloin kaikkien on helppo olla. primo

12 Kuntoutusohjaaja luotsaa pois tuuliajolta Potilaan omista voimavaroista ja ajatuksista löytyy viime kädessä rohkeus elää elämää eteenpäin, tietää kuntoutusohjaaja Annikki Hallila yli 30 vuoden kokemuksella. Teksti Terhi Kangas valokuva Juha Harju Kun MS-diagnoosin saaneelle on lähtenyt Seinäjoen keskussairaalasta kutsu ensimmäiseen kuntoutusohjaajan tapaamiseen, soittaa kuntoutusohjaaja Annikki Hallila vielä henkilökohtaisesti potilaalle. Haluan korostaa, että lähiomaiset ovat todella tervetulleita mukaan. Perhekeskeisyys ja lasten huomiointi ovat mielestäni tässä työssä ihan ykkösjuttuja. Moni ottaakin ensitapaamiseen mukaan puolison, vanhemman tai hyvän ystävän. Osa haluaa tulla ensimmäisellä kerralla yksin ja myös se on Hallilan mielestä hyvä valinta. Oikeita reagointitapoja tuoreeseen diagnoosiin on juuri niin monta kuin MS-potilaitakin. Yksi ottaa tiedon vastaan tyynesti eikä näytä tunteita ulospäin, toinen itkee ääneen ja huutaa hädän ulos. Kaikenlainen reagointi on normaalia ja inhimillistä. Pyrin antamaan turvan siihen hetkeen ja mahdollisuuden kosketukseen, jos tarve on. Siinä kohtaa minä ensisijaisesti kuuntelen, Hallila kuvailee. Ensitapaaminen kuntoutusohjaajan kanssa pyritään järjestämään kuukauden sisällä diagnoosista. Nopea tapaaminen on tärkeää paitsi käytännön asioiden, kuten mahdollisen injektio-opetuksen vuoksi, myös tiedon karttumisen kannalta. Tiedon kautta uudet keinot Oman sairauden asiantuntijaksi potilas tulee vähitellen. Alussa voikin olla hyvä hieman suojella itseään ja kertoa asiasta vain aivan lähimmille. Sitten kun on itse jonkin verran vahvistunut henkisesti, eivät ulkopuolisten hankalatkaan kysymykset aiheuta turhaa ylimääräistä huolta. Hoitosuhde kuntoutusohjaajan kanssa on MS-taudin luonteen vuoksi hyvin yksilöllinen. Kyse voi olla muutamasta tapaamisesta tai vuosien mittaisesta yhteistyöstä. Yhdessä käydään läpi erilaisia kuntoutuspalveluja ja pohditaan kuntoutussuunnitelmaa. Lisäksi voidaan täyttää vaikkapa kuntoutushakemuksia, jos potilas tarvitsee niihin apua. Hallila tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä. "Läheiset haluavat tukea potilasta mahdollisimman hyvin. Tärkein viestini potilaan läheisille on, että jokainen sairastunut haluaa, että häntä kohdellaan omana itsenään ja samalla lailla kuin aikaisemmin. Hallila toivoisi ymmärrystä erityisesti MS-taudin näkymättömiin oireisiin, joita ovat erilaiset kognitio-oireet ja uupumus. Uuvahtaminen on yleistä ja se voi pahimmillaan aiheuttaa väärinkäsityksiä esimerkiksi työpaikoilla. Myös perheen arjessa puolison tulisi ymmärtää, että levähtämisen jälkeen MS-potilas jaksaa taas tehdä asioita. Kuntoutusohjaajan lisäksi potilas saa tietoa myös MS-yhdistykseltä. Kaikkein tärkein yhdistyksen anti on Hallilan mielestä vertaistuki primo

13 Jokainen sairastunut haluaa, että häntä kohdellaan omana itsenään ja samalla tavalla kuin aikaisemmin. Voimaannuttavat suunnitelmat Seinäjoella yhdistystoiminta on poikkeuksellisen aktiivista. Tarjolla on esimerkiksi monenlaisia kerhoja, joita Hallilakin suosittelee lämpimästi. Mielekkääseen harrastukseen liittyvä tulevaisuuden suunnitelma antaa voimaa. Potilaan voimaannuttaminen on todella tärkeää. Haluan tukea elämänhallintaa niin, että potilas itse oppii vähitellen ottamaan vastuuta asioista niin pitkälle kuin mahdollista ja kokee, että homma on hallinnassa. Potilas ei saa jäädä tuuliajolle. Hallila toivoo, että potilas löytäisi rohkeuden elää tässä päivässä ja katsoa tulevaisuuteen. Joskus asiaa pohditaan yhdessä hyvin konkreettisesti: Hallila kysyy, haluaako potilas istua tuoliin odottamaan, mitä kymmenen vuoden päästä tapahtuu vai katsoisiko mieluummin sairautta suoraan silmiin. Kuntoutusohjaaja antaa pohdinnan tueksi muun muassa tietoa lääkehoidoista ja eväitä itsehoitoon. Monet vastasairastuneen mielessä pyörivät kysymykset liittyvät elämän perusasioihin ja omaan toimintakykyyn. Pystynkö jatkamaan työssäni? Uskallanko suunnitella perheen perustamista? Miten elämäni muuttuu? Joudunko pyörätuoliin? Säilytänkö itsemääräämisoikeuteni? Vaikkei pomminvarmoja vastauksia olekaan, helpottaa potilasta usein kuntoutusohjaajan kokemukseen pohjautuva tieto: Sairaus ei välttämättä ole niin vammauttava kuin ensimmäisissä peloissa pään sisällä. Kannustan aina elämään oman näköistä elämää sairaudenkin kanssa. primo

14 Seksistä kannattaa puhua Seksuaaliterapeutti rohkaisee keskustelemaan seksistä ja antamaan sille mahdollisuuden ehkä rikkaampanakin kuin ennen. Teksti ELINA PUSKA valokuvat VESA LAITINEN primo

15 Ihmiset arvottavat seksiä eri tavoin. Toisille se on äärimmäisen tärkeää, toisilla seksi tulee aina listan viimeisenä vain ja ainoastaan, jos aikaa ja voimia on jäljellä. Kun elämän arvojärjestystä joutuu sairauden myötä pohtimaan, tulee myös seksin merkitys mietittäväksi. MS-tauti voi vaikuttaa seksuaalisuuteen fyysisen toimintakyvyn tai psykologisten tekijöiden kautta. Jos sairauden vuoksi joutuu haastamaan tavanomaisen ja totutun käsityksen seksistä, voi sille löytää uudenlaista arvostusta. Mahdollisten ongelmien tunnistaminen voi parantaa parisuhdetta ja omanarvontuntoa. Keskustelun kautta suorituskeskeisyys voi vaihtua kokeiluun, nauttimiseen ja yhdessä oloon, sanoo Bayerin asiantuntijalääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Tapani Vuola. Vuola antaa MS-tautia sairastavalle vinkkejä seksuaalisuuden kohtaamiseen. > primo

16 > Puhu tunteistasi ja kysy toisen tuntemuksia. Neljä vinkkiä seksuaalisuuden kohtaamiseen Mikä tahansa sairaus voi vaikuttaa seksuaalisuuteen. Mikä tahansa pitkäaikaissairaus voi myös vaikuttaa minäkuvaan ja kokemukseen itsestä. MS-taudissa tuntoaistin muutokset, väsymys, virtsarakon toimintahäiriöt tai lihasjäykkyys voivat hankaloittaa seksielämää tai ainakin mietityttää suhteen molempia osapuolia. Noin kolmella neljästä MS-potilaasta sairaus vaikuttaa tavalla tai toisella seksuaalisuuteen. Aina sairaus ei määrittele seksuaalisuutta lainkaan. Seksi luo hyvinvointia ja terveyttä, ja se voi olla joillekin tärkeä osa elämää. MS-tautia sairastavan ei tarvitse välttää seksiä tai luulla, että sitä pitäisi välttää. Kumppanin on hyvä tietää, että vaikka sairaus aiheuttaisi muutoksia seksielämään, tunteet kumppania kohtaan eivät muutu. Mahdollinen avun tarve ei myöskään välttämättä tarkoita sitä, että halu seksiin vähenisi. Seksistä puhuminen voi auttaa vähentämään suorituspaineita ja seksiin liittyvää epävarmuutta. Samalla on hyvä muistaa, että myös kumppanilla on oikeus seksiin. Parisuhteessa on paikallaan kysyä, miten kumppani pärjää oman seksuaalisuutensa kanssa. Joskus kumppani voi pelätä seksin harrastamista MS-tautia sairastavan kanssa. Vahva hoivaava rooli voi vaikeuttaa tilannetta ja tappaa halut molemmilta osapuolilta. Tasapuolinen ja avoin kumppanuussuhde on tärkeää parisuhteessa. Kumppaneiden voi olla hyvä yhdessä miettiä, onko suhteessa tilaa läheisyydelle ilman seksiä. Läheisyys ja mielihyvä ylläpitävät rakkautta. Joskus sähköposti tai kirje voi olla puhetta helpompi muoto pukea omat ajatukset sanoiksi. > Huolehdi ja nauti itsestäsi. MS-taudin ei tarvitse määrittää koko persoonaa. Sairaudesta huolimatta MS-tautia sairastava voi olla itsestään nauttiva aikuinen, joka pitää huolta terveydestään, hyvinvoinnistaan ja ulkonäöstään. Terveet elintavat, kuten riittävä liikunta, uni, monipuolinen ravinto ja tupakoimattomuus vaikuttavat merkittävästi omaan jaksamiseen ja hyvän olon tunteeseen. Pukeutuminen ja itsensä ehostaminen ylläpitävät hyvää ruumiinkuvaa. Haalistuneessa yöpaidassa ei tarvitse kulkea aamusta iltaan. Stereotypiat kauneudesta on tehty vastustettaviksi. Kauneuden kirjo on laaja, ja kaunis voi olla lukemattomilla tavoilla. Esimerkiksi kampaajalla tai hemmotteluhoidoissa käynti hellii sekä mieltä että kehoa. Aikuisten on lupa nauttia myös kahdenkeskisestä laatuajasta. Kumppanin huolenpito voi lisätä hellyyttä primo

17 > Tutustu tekniikoihin. Seksi ei välttämättä ole samanlaista kuin ennen. Siksi on hyvä suhtautua siihen avoimesti ja laajentaa seksin määritelmää kattamaan muutakin kuin yhdyntä. Suuseksi, käsiseksi ja apuvälineiden käyttö ovat vaihtoehtoja perinteiselle yhdynnälle. Muutkin stimulaattorit, esimerkiksi erotiikkaa sisältävät elokuvat voivat tuoda seksielämään vaihtelua ja olla hyviä apuvälineitä kiihottumiseen, mikäli molemmat osapuolet ovat sinut niiden käytön kanssa. Asento-oppaista voi olla hyötyä. Yhdynnässä MS-tautia sairastavan voi olla helpompi olla alla ja toinen voi tehdä isomman työn. Myös liukasteen käyttöä kannattaa opetella. Liukastetta voi käyttää sekä yhdynnässä että erogeenisten alueiden hieromiseen. Riisuminenkin voi olla osa seksiä, jos se tehdään hitaasti ja yhteiseen päämäärään tähdäten. Itsetyydytys ei ole pois kumppanilta tai kumppanin kanssa harrastetusta seksistä. Se ylläpitää mielikuvia ja auttaa samalla pysymään kärryillä omista tuntemuksista. Puolittainen seksi, jossa toinen tyydyttyy ja toinen seuraa ja hyväilee, voi olla kiihottavaa ja nautinnollista molemmille osapuolille. Seksiä ei tarvitse aina harrastaa pimeässä makuuhuoneessa. On tärkeää, että aikuisilla on kuitenkin oma rauha ja lupa seksin harrastamiseen ilman pelkoa ulkopuolisista häiriötekijöistä. Myös halailu, läheisyys ja koskettaminen ovat tärkeitä parisuhteen rakennuspalikoita ja ylläpitävät seksiä. Kumppaneilla on kuitenkin hyvä olla yhteinen sopimus siitä, mikä johtaa seksiin ja mikä ei. > Puhu lääkärille lääkkeistä ja niiden mahdollisista haitoista. Monia MS-taudin aiheuttamia terveysongelmia, kuten erektiohäiriötä, virtsankarkailua ja masennusta voidaan hoitaa tehokkaasti oikeanlaisella lääkityksellä. Lääkkeillä voi kuitenkin olla merkittäviä haittavaikutuksia seksuaalisuuteen. Siksi lääkkeistä, niiden haitoista ja ajoituksesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Virtsankarkailua ehkäisevät antikolinergiset lääkkeet kannattaa ajoittaa ennen seksiä väsyttäviä tai huonovointisuutta aiheuttavia lääkkeitä sen sijaan ei. Tavanomaiset serotonergiset masennuslääkkeet voivat vähentää halukkuutta ja seksuaalisen mielihyvän kokemista, joten niiden tilalle voidaan harkita sellaisia lääkkeitä, jotka eivät aiheuta vastaavia haittoja. MS-taudin vaikutuksia seksuaalisuuteen on tutkittu yllättävän vähän. Ehkä siksi aiheesta myös puhutaan vähän. Potilas voi olettaa, että lääkäri kysyy mahdollisista ongelmista ja lääkäri puolestaan luottaa siihen, että potilas kysyy, jos on kysyttävää. Seksi on osa terveyttä ja siksi sekä potilaan että hoitojärjestelmän tulee olla aktiivinen myös tämän osa-alueen huomioimisessa ja hoitamisessa. Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista kannattaa keskustella MS-hoitajan ja oman hoitavan lääkärin tai terveyskeskuslääkärin kanssa. Keskusteluapua saa myös vertaistukiryhmistä, seksuaalineuvojilta ja -terapeuteilta sekä esimerkiksi Väestöliitosta. > seksuaalisuus/palvelut/puhelinpalvelut/ primo

18 valokuva SINI JUUTILAINEN Hoitaja vastaa Palstalla MS-hoitaja vastaa potilaita askarruttaviin kysymyksiin Miten MS-potilaan toimintakykyä voidaan mitata? MS-hoitaja Tarja Pakanen Peijaksen sairaalasta Vantaalta: Yleisin arviointimenetelmä on neurologiseen statukseen pohjautuva EDSS-luokitus, jonka tekee neurologian erikoislääkäri. Toimintakykyä arvioidaan asteikolla Myös hoitajan vastaanotolla selvitetään taudin oireiden osa-alueita potilaan kanssa keskustelemalla ja erilaisten testistöjen avulla. Peijaksessa on tänä keväänä otettu käyttöön kolme uutta testiä, joita on tarkoitus tehdä vuosikontrollien yhteydessä. Kävelytestissä mitataan kymmenen metrin kävelymatka nor- maalivauhdilla ja maksimivauhdilla. Testissä ei ole pisteytystä tai viitearvoja, vaan tuloksia verrataan potilaan omaan suoritukseen edellisissä testeissä. Samoin menetellään palikkatestiksikin kutsutussa 9-reikäisessä tappitestissä, joka kertoo käsien toimivuudesta ja sorminäppäryydestä. SDMT-testillä arvioidaan kognitiivista toimintakykyä, kuten tarkkaavaisuutta ja muistia. Tehtävissä yhdistetään erilaisia symboleita eri numeroihin 90 sekunnin ajan. Jos potilaan pistemäärä putoaa huomattavasti edelliseen testikertaan verrattuna, voi tarkempi tutkimus olla tarpeen. Kognitiivinen toimintakyky, joka ei aina näy ulospäin, on tähän asti jäänyt fyysistä toimintakykyä huonommalle seurannalle. Potilas ei välttämättä osaa kuvailla muistiin tai oppimiseen liittyviä oireita kovin hyvin, joten itsearvio voi olla epäluotettava. Kognitiiviset taidot ovat yleisen elämänlaadun, kuten työkyvyn, harrastusten ja potilaan itsenäisen elämän kannalta oleellisia, joten seurannan tehostaminen on tärkeää primo

19 Anna palautetta Primosta Kerro meille, mitä mieltä olet Primon jutuista. Kaikkien syyskuun loppuun mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan 3 kpl Marimekon pehmeitä käsipyyhesettejä. Samalla kupongilla voit myös tilata Primon maksutta itsellesi! Suurkiitos palautteista, joita saimme viime lehdestä! Primosta sanottiin mm. seuraavaa: Tarinoita tavallisista MS-tautia sairastavista ihmisistä. Positiivinen asenne: elämä kantaa. Olen huomannut sen itsekin. Lehti kertoo sairaudesta kauniisti. Että sen kanssa on hyvä elää, kun tietää asiasta jotain. Pidin Marko Björs/Ratsastusterapia -jutusta: harrastan itsekin ratsastusta MS-taudista huolimatta. Joskus voisi kirjoittaa miten pärjää, kun on yksin ja on MS. Bayer 150 vuotta Elokuussa tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun saksalainen liikemies Friedrich Bayer ja värjääjä Johann Friedrich Weskott keksivät lukuisten kokeiden jälkeen, miten valmistaa fuksianpunaista väriainetta. Tästä innovaatiosta sai alkunsa tutkimustyöhön keskittyvä kansainvälinen yritys, jossa työskentelee nykyisin yli ammattilaista ympäri maailmaa. Bayer on tutkinut ja kehittänyt MS-taudin hoitoja jo yli 25 vuoden ajan. Primo-lehteä MS-taudin parissa eläville Bayer on julkaissut vuodesta 2008 alkaen. Aspirin on yksi Bayerin tunnetuimmista tuotteista. 1 /2013 Lehti ms-taudin parissa eläville Arvonta- ja tilauskuponki Millä arvosanoilla kuvailisit Primon juttuja? Osallistun arvontaan Tilaan maksuttoman Primon itselleni 5 = Erittäin hyvä, 4 = Melko hyvä, 3 = En osaa sanoa, 2 = Melko huono, 1 = Huono Entistä rohkeampaa elämää (s. 4) Nimi Kiertelemättä ja kaartelematta (s. 10) Kuntoutusohjaaja luotsaa pois tuuliajolta (s. 12) Katuosoite Seksistä kannattaa puhua (s. 14) Miten MS-potilaan toimintakykyä voidaan mitata? (s. 18) Yleisarvosana Primosta 1/2013 Terveiseni Primon toimitukselle: Postinumero ja -paikka Kaikkien syyskuun loppuun mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan 3 kpl Marimekon käsipyyhesettejä.

20 Kattava tietopaketti diagnoosin saaneille ja vastauksia kysymyksiin, jotka usein mietityttävät. Mikä MS-tauti on? Miksi juuri minä? Miten MS-tauti etenee? Miten MS-tautia hoidetaan? Lue vinkkejä ja käytännön ohjeita helpottamaan jokapäiväistä elämää. Sivustolta löydät myös kaikki Primo-lehdet sähköisinä ja paljon muuta. Bayerin Medinfo palvelee älä jää kysymystesi kanssa yksin Bayerin Medinfo auttaa sinua kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Soita Tai lähetä sähköpostia: Soita arkipäivisin kello 9 15, muina aikoina voit jättää soitto pyynnön vastaajaan. Puheluusi vastataan Bayerin lääketieteelliseltä osastolta Espoosta. Primo maksaa postimaksun 1 /2013 Lehti ms-taudin parissa eläville BAYER OY tunnus info: espoo vastauslähetys L.FI

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Liisa Laitinen sh, psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti NACS KYS 16.10.2011 1 Seksuaalisuudesta vaginan

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta

LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta 19.1.2010 Sosiaalihallinto Toimintatuen osasto HELPPOLUKUINEN LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta LSS:n tarkoituksena on: Auttaa toimintaesteisiä selviytymään asioista,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Lehti ms-taudin pariss a eläville

Lehti ms-taudin pariss a eläville 1 /2012 Lehti ms-taudin pariss a eläville Hoitoa ja huolenpitoa Lapissa Maailma ei kaatunutkaan MS-päivä on kevään huipennus 4 14 13 tässä lehdessä Hoitoa ja huolenpitoa Lapissa... 4 Seija kirjoitti tuskan

Lisätiedot