MAALAUS EHEYTYMISEN VÄLINEENÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAALAUS EHEYTYMISEN VÄLINEENÄ"

Transkriptio

1 MAALAUS EHEYTYMISEN VÄLINEENÄ Kristina Johnson - Sinikivi Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, ja terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi-diakoni (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Johnson-Sinikivi, Kristina. Maalaus eheytymisen välineenä. Syksy 2007, 59 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi-diakoni (AMK). Opinnäytetyöni käsittelee maalauksen käyttöä eheytymisen, voimaantumisen ja ammatillisen kasvun välineenä. Työni avulla haen välineitä eheyttävän maalauksen käytölle sosiaali-, kasvatus- ja diakoniatyössä sekä itsehoidollisena menetelmänä. Opinnäytetyössäni keskityin tarkastelemaan maalaamisen käyttöä yksilön tunnetason eheytymisessä. Opinnäytetyöni on produktio, jonka tuotoksena suunnittelin evankelisluterilaisen kansanlähetyksen toimintakeskukseen Hämeenlinnaan Hiljaisuuden huoneen, missä on esillä maalauksiani. Hiljaisuuden huoneessa olleella kyselyllä pyrin kartoittamaan maalauksieni aiheuttamia tunteita ja reaktioita katsojissa. Hiljaisuuden huoneen avulla halusin myös tuoda esille hiljentymisen merkitystä ja kutsua ihmisiä pysähtymään. Opinnäytetyöni keskeiseksi teoreettiseksi viitekehykseksi muodostui prosessin aikana voimaantuminen. Opinnäytetyöni toisena keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä oli kuvataideterapia, vaikka totuudenmukaisempi ilmaus sille voisi tämän opinnäytetyön puitteissa olla terapeuttinen maalaus tai eheyttävä maalaus, koska tämän työni avulla hain kuvataideterapiasta johdettuja menetelmiä työvälineiksi diakoniatyöhön. Johtopäätöksenä voisi sanoa, että eheyttävä maalaus on toimiva menetelmä voimaantumisessa ja yksilön tunnetason eheytymisessä. Avainsanat: Maalaaminen, eheytyminen, voimaantuminen, kuvataideterapia, hiljaisuus

3 ABSTRACT Johnson-Sinikivi, Kristina. Painting as a means of healing. 59 pages, 3 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The topic of my study discusses painting as a method of healing, as an empowering element and as a method of professional growth. The purpose of this study was to create new methods using painting both in social, educational and diaconal work and as a selfcare method. In my study I have concentrated on considering painting as a healing method in an individual emotional state. My study is a production, the output of which was to plan a Room of Silence in Finnish Lutheran Mission (Kansanlähetys) in Hämeenlinna and exhibit my paintings there. I put out a questionnaire in the Room of Silence and I tried to consider the visitors feelings and reactions as a result of seeing my paintings. By using the Room of Silence I wanted to emphasize the meaning of silence and invite people to stop and rest. During the process the central frame of reference in my study became empowerment. The second central frame was visual art therapy, though the most truthful expression in this study would be therapeutic painting or harmonizing painting, because the topic of my study was to find working methods leading from visual arts therapy to diaconal work. My conclusions are that painting as an empowering element and as a healing method in an individual emotional state are workable. Key words: painting, healing, empowerment, visual art therapy, silence

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Aiheen valinnan taustaa Voimaantuminen, kuvataideterapia ja tarinallisuus Aikaisempia tutkimuksia aiheesta VOIMAANTUMINEN JA EHEYTYMINEN Yhteiskunnan tila ja työelämän haasteet Syrjäytymisen näkökulma Häpeä syrjäyttäjänä Taide yhteyden rakentajana ja syrjäytymistä estävänä Surun läpityöskentely ja luopuminen Diakonia ja sielunhoito eheytymisen ja voimaantumisen välineinä Diakoniatyö Sielunhoitotyö Hiljaisuuden merkitys voimaantumisessa KUVATAIDETERAPIA VOIMAANNUTTAJANA JA EHEYTTÄJÄNÄ Luovuus ja sen merkitys Abraham Maslowin ja Carl G. Jungin käsityksiä luovuudesta Kristinuskon luovuuskäsityksiä Kuvataideterapia Kuvataideterapia tienä syvempään itsetuntemukseen Sisäinen lapsi luo uutta Tunteista ja tukoksista Taide parantaa HILJAISUUDEN HUONE -PRODUKTIO JA SEN TOTEUTTAMINEN Hiljaisuuden huone ja sen tavoite Produktion valmistelu Produktion toteutus Produktion arviointi Tunteita Hiljaisuuden huoneessa Tunteita maalausten äärellä Katsojan ensimmäiset ajatukset Maalausten aiheuttamia tunteita Kuvien monitasoinen ja hengellinen ulottuvuus POHDINTA EPILOGI...50 LÄHTEET...51 LIITE 1: ESITTELY...55 LIITE 2: KUTSU...55 LIITE 3: KUVAT...55

5 1 JOHDANTO 1.1 Aiheen valinnan taustaa Opinnäytetyöaiheeni syntyi melko luonnollisesti vaikkakin monien vuosien ja tuskallisten prosessien jälkeen. Aiheeni käsittelee maalauksen käyttöä eheytymisen, voimaantumisen ja ammatillisen kasvun välineenä. Työssäni haen välineitä eheyttävän maalauksen käytölle sosiaali-, kasvatus- ja diakoniatyössä sekä itsehoidollisena menetelmänä. Postmodernille ajalle tunnusmaisesti lähestyn työssäni tutkimuskohdettani yksilön eli itseni kannalta. Aiheeni on henkilökohtainen ja kenties liian subjektiivinen ammattikorkeakoulutasoiseksi opinnäytetytöksi, mutta pohtiessani eri aihevalintoja en voinut jättää tätä mahdollisuutta käyttämättä, vaikka aiheen läheisyys vaikeutti työni tekemistä ja etäisyyden ottaminen tuntui vaikealle. Tämä työ on omaelämäkerrallinen ja tässä työssä kuuluu ja näkyy oma ääneni. olen myös produktioni kohteena eli case-tapauksena, koska olen jo vuosia käyttänyt maalaamista oman voimaantumiseni välineenä ja satunnaisesti myös työvälineenä. Opinnäytetyölläni haluan tuoda ilmi myös sitä puolta, että ammattikorkeakoulujärjestelmässä tulisi olla enemmän tilaa myös opiskelijoiden omaan henkilökohtaiseen prosessointiin. Diakonia-ammattikorkeakoulussa on tosin kirkon rahoitustuen turvin käynnistetty vuoden 2002 syksystä alkaen hankkeita kirkollisen pätevyyden suorittavien opiskelijoiden hengellisen identiteetin ja spiritualiteetin vahvistamiseksi (Henttonen 2002, 379). Hengellisen identiteetin ja spiritualiteetin vahvistaminen vaikeutuu, mikäli itsetuntemuksen syventymiselle ei ole tilaa. Koulutuksessa tulisi enemmän painottaa itsensä tuntemisen merkitystä ja haastaa syvempään prosessointiin ja oman salaisen, pimeän puolensa kohtaamiseen, koska elämässä ihmisinä ja ammattilaisina tarvitsemme aina vain enemmän valmiuksia kohdata syvästi haavoittuneita ja rikkoutuneita ihmisiä. Oman itsen rehellinen ja todellinen kohtaaminen johtaa aidompaan ja todellisempaan yhteyteen myös muiden ihmisten kanssa. Ammatillinen kasvu on pitkä prosessi, joka tarvitsee tilaa, pysähtymistä ja oman heikkoutensa aitoa ja syvää kohtaamista. Oma persoonamme on tärkein työvälineemme ja meidän tulisi ensisijaisesti huolehtia itsestämme, omasta hyvinvoinnistamme, jotta olisimme hyviä ihmissuhdetyöntekijöitä.

6 6 Valitettavasti yhteiskunta ruokkii sairasta suorituskeskeisyyttä, vahvuuteen sairastumista eikä yksilön syvempään prosessointiin anneta mahdollisuutta. Olosuhteet hoitotyössä pakottavat väärään vahvuuteen ja työntekijöiden on vaikeata ylittää avunhakemisen kynnys. Ongelmien myöntäminen koetaan usein kasvojen menetyksenä ja ammatillisena epäonnistumisena, vaikka oman heikkouden myöntäminen ja totuuden kohtaaminen saattavat olla paljon rikkaamman ja syvemmän elämän ja työnteon alku. Eheyttävä maalaaminen on ollut minulle toimivin ja syvin menetelmä kokonaisvaltaisessa voimaantumisessani; työstäessäni itseäni ja ammatillista kasvuani. Kahdeksan vuoden ajan olen käyttänyt maalaamista itsehoidollisena menetelmänä ja yli viiden vuoden ajan maalaus oli menetelmänä myös omassa yksilöterapiassani. Kipinä maalaamiseen syntyi jo edellisen sosiaalikasvattajakoulutuksen taideterapiaan perehdyttävällä jaksolla. Eheyttävää maalaamista olen opiskeluaikanani toteuttanut pienimuotoisesti myös harjoittelujaksoillani miesten päihdehoitokodissa Toivolassa, Hämeenlinnan Setlementtiyhdistyksessä ja Hämeenlinnan vapaakirkossa. Eheyttävään maalaamiseen liittyvää ryhmätoimintaa olen ohjannut myös kahdella Rich by gross yhdistyksen järjestämällä perheleirillä ja kerran kuntouttavana työtoimintana eräässä naistenryhmässä Hämeenlinnan Sininauhayhdistyksen Sinimäellä. Mielestäni on tärkeä mainita, että maalaaminen ei ole ollut minulle alkuaan normaali ja luonnollinen tapa työstää itseäni enkä lapsenakaan muista nauttineeni mitenkään erityisesti maalaamisesta tai piirtämisestä, lukuun ottamatta kaukaista muistoani peruskouluajoilta, jolloin erään tapahtuman yhteydessä oli aggressiohuone, jossa sai vapaammin purkaa itseään. Sotkin seiniä ja muistan, miten se hetki jotenkin pysäytti minut ja koin jotain vapauttavaa sisälläni. Kahdeksan vuotta sitten maalaaminen alkoi spontaanisti ja myöhemmin hain lisätietoa asiasta osallistumalla kuudesti taideterapeutti/taidepedagogi Nelly Jurveliuksen sisäisen lapsen maalauskursseille sekä taidemaalari Jurgen Baumin viikon kestävälle sekatekniikkakurssille, jossa oli mahdollisuus pitkäkestoisesti ja syventyen kokeilla ja työstää maalaamista mielin määrin. Näitä maalauskursseja toteutettiin vertaistuellisesti ja osittain myös retriitinomaisesti hiljaisuudessa maalaten. Opinnäytetyöni on produktio, jonka tuotoksena suunnittelin Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen toimintakeskukseen Hämeenlinnaan Hiljaisuuden huoneen, jossa on esillä maalauksiani. Maalauksiani en varsinaisesti ole tehnyt esiteltäviksi, vaan ne ovat ol-

7 7 leet oman työstämisen kanavia ja piilossa muiden katseiden ulottumattomissa, mutta mielestäni tämä raja kannatti ylittää ja antaa toisten ihmisten nähdä ja oivaltaa, miten tärkeää maalaaminen voi olla eheytymisen kannalta. Hiljaisuuden huoneessa on mahdollista hiljentyä ja levätä kaiken kiireen ja hälinän keskellä. Huoneessa oli esillä kysely (Liite 2), jossa kyselin maalauksieni herättämiä tunteita ja ajatuksia. Lisäksi pyrin vahvistamaan omaa ammatillisuuttani peilaamalla katsojien tunteita ja ajatuksia omaan sisäiseen kokemukseeni, oman tarinaani, josta maalaamani kuvat kertovat. Maalausteni avulla olen työstänyt kipeästi elämässäni, tässä yhteiskunnassa ja itsessäni olevaa kohtaamatonta pimeyttä ja pahuutta, koska eteenpäin pääsemiseksi tiedostamattomat ja sokeat alueet tulisi havaita ja nimetä. Auttamiseen liittyy usein sokeutta pahan suhteen ja siksi pahasta tulisi puhua suoraan, aidosti, keskeneräisesti ja tarinoiden avulla. Tärkeää on havainnoida ja sanoittaa sitä pahan maisemaa, jota ihmissuhdetyöntekijät itsessään kantavat. (Lindqvist 2002, 8, 18.). Ammatillinen identiteettini on viime vuosina ollut rajussa prosessissa. Koen, että näiden opiskeluvuosien aikana ammatti-identiteettiäni on riisuttu ja riisumisen kautta on vahvistettu todellista ammatillisuuttani. Läpikäymättömät asiat saattavat sokeuttaa ja ohjata hoitoalalle, mutta kohdattuina ne mahdollistavat syvemmän ammatillisuuden. Oma lapsuuteni juuriltaan irtirevityksi tulemisen kokemus sekä kielitaidottomana uuteen ympäristöön joutumisen kokemus ovat nyt vuosien prosessoinnin jälkeen arvokasta pääomaa elämässäni. Toimiva ammatillisuus edellyttää riittävää eheyttä, sen tulisi olla suoja ja mahdollistaja, mutta sen taakse ei saa paeta. Eheytyminen edellyttää riittävää turvallisuudentunnetta, jotta vaikeiden asioiden kohtaaminen olisi mahdollista. Tämä tutustuminen itseeni on ollut haastavaa ja mielenkiintoista matkantekoa pimeydestä valoon, missä monet itseäni ja ammatillisuuttani koskevat asiat ovat saaneet uuden merkityksen. Minä olen saanut ja minun on ollut pakko pysähtyä. Monella tavoin olen ollut aivan äärirajoilla ja minun on ollut pakko kohdata omaa pimeyttäni ja pahuuttani. Vuosikausiksi jouduin pysähtymään omaan heikkouteeni, kunnes vähitellen, hitaasti sain avautua elämälle, toivolle ja tulevaisuudelle. On tullut pisteen laittamisen aika. Eräs vaihe elämässäni on lopullisesti saatettu nyt loppuun tämän opinnäytetyön kautta. Nyt voin kääntää uuden sivun elämässäni, vihdoinkin!

8 8 Hiljaisuus On avara huone Vailla seiniä. Sinne pakenen yli hämärän jään, ohi valaistujen ikkunoiden. Sielussani vain yksi ääni, lapsen hopeatiuku. Tätä siltaa pitkin palaan takaisin voimakkaampana valmiina taisteluun. (Rauhala 1984) 1.2 Voimaantuminen, kuvataideterapia ja tarinallisuus Opinnäytetyön keskeiseksi teoreettiseksi viitekehykseksi muodostui prosessin aikana voimaantuminen. Voimaantumisen käsite on syntynyt englanninkielen empowermentsanasta ja se on vähitellen vakiintumassa suomenkieleen. (Siitonen 1999, 61.) Voimaantumista voi myös kuvata sanoilla voimautuminen (Savolainen 2007, 16) ja sisäinen voimantunne. Sisäinen voimantunne kuvaa positiivista tunnetilaa, jolloin luovuus ja omat voimavarat ovat kanavoituneet positiivisesti. (Siitonen 1999, 61.) Savolainen on päätynyt käyttämään termiä voimautuminen painottaakseen ihmisestä itsestä lähtevää sisäistä prosessia, koska voimaantuminen, varsinkin muodossa voimaannuttaa saattaa siirtää ajatukset ulkopuolelta tulevaan painostukseen (Savolainen 2007, 16). Opinnäytetyön toisena keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä on kuvataideterapia, vaikka totuudenmukaisempi ilmaus sille voisi tämän opinnäytetyön puitteissa olla terapeuttinen maalaus tai eheyttävä maalaus, koska tämän työn avulla haen kuvataideterapiasta johdettuja menetelmiä välineiksi itsetuntemuksen syventämiseen ja oman itsen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen (Vesanen-Laukkanen, Sava ja Martin 2004, 17). Kuvataideterapiasta johdettuja menetelmiä voidaan käyttää työvälineinä diakoniatyössä, jotta ihminen voisi tulla kokonaisvaltaisemmin ja syvemmin kohdatuksi ja voisi eheytyä. Opinnäytetyössä käsittelen eheytymistä eli ihmisen kokonaisvaltaista psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja hengellistä paranemista. Tärkeänä elementtinä opinnäytetyössä on

9 9 tarinallisuus eli omaelämäkerronnallinen lähestymistapa. Narratiivinen eli tarinallinen identiteetti on ihmisen itsensä rakentama kertomus siitä, kuka hän on. (Sava ja Katainen 2004, ) Tarinallisuus auttaa ihmistä jäsentämään itsensä ja löytämään paikkansa siinä yhteisössä ja kulttuurissa, jonka osa hän on (Vesanen-Laukkanen ym. 2004, 17, 23 24). Tässä työssä olen itse maalausteni kautta produktioni kohteena ja analysoin kyselyn vastauksia. Saattaa olla aiheellista pohtia, lisääkö tämä oman elämänsä ja identiteettinsä pohtiminen itsekästä elämää ja itsekeskeisyyttä (Sava ja Vesanen-Laukkanen 2004, 7). Uskon kuitenkin, että minullakin on oltava kokemus oman elämäntarinan kanssa työskentelystä, jotta voin työssäni työskennellä toisten elämäntarinoiden kanssa. Zygmunt Bauman on todennut, että moderni ihminen oli pyhiinvaelluksella löytääkseen itsensä. Tärkeää on tiedostaa elääkö ihminen omaa elämäänsä vai jonkun toisen ulkoapäin määrittämää elämää. Vaarana on elää itsensä ulkopuolella ja se tukahduttaa omaa persoonaa ja luovuutta aiheuttaen masennusta, välinpitämättömyyttä, myötätunnonpuutetta ja vallanhalua. Yhä epävarmemmassa ja muuttuvassa maailmassa selviytymisen ehtona on olla itsessään tasapainoinen. (Sava ja Katainen 2004, ) 1.3 Aikaisempia tutkimuksia aiheesta Lisensiaattityössään Juha Siitonen tutki voimaantumista luokanopettajiksi opiskelevien ammatilliseen kasvuun liittyen (Siitonen 1999, 5, 61). Voimaantumiskysymyksen ongelmallisuutena ja haasteena on se, että voimaantuminen lähtee aina yksilöstä itsestään, eikä sitä voida antaa toiselle (Siitonen 1999, 14). Voimaantuminen on prosessina sekä henkilökohtainen että sosiaalinen, ja toinen ihminen ei voi tuottaa eikä saada sitä aikaan (Siitonen 1999, 93). Miina Savolainen tutkimustyössään Maailman ihanin tyttö on tutkinut voimautumista helsinkiläisessä Hyvösen lastenkodissa kasvaneiden nuorten naisten yhteisessä seitsemän vuotta kestäneessä valokuvaprojektissa. Projekti perustui voimautumiseen ja ajatukseen, että jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus olla oman elämänsä maailman ihanin. Valokuvaaminen on toteutettu tasavertaisuutta kunnioittaen yhdessä tyttöjen kanssa suunnitellen, rakentaen ja valikoiden. (Savolainen 2007, 7.)

10 10 Suomen Akatemian `Syrjäytyminen, eriarvoisuus ja etniset suhteet Suomessa (SYREENI) tutkimusohjelmaan kuuluvassa Taide ja minuus (TAIMI) osahankkeen tuotoksena syntyi kirja Taide ja toiseus, jonka keskeisenä ajatuksena on se, että syrjäytymistä voidaan ehkäistä taiteellisella toiminnalla. Taide antaa mahdollisuuksia eriikäisille, lapsille, nuorille ja aikuisille, lähestyä itseään ja tosia. Katse tässä tutkimuksessa käännetään tietoisesti syrjäytymisestä liittymisen teemoihin. (Krappala ym. 2003, 7.) Heli Ahola ja Arja Hanén (2006) tutkivat opinnäytetyössään luovan kirjoittamisen käyttöä diakoniatyössä. He toteuttivat tutkimuksensa Helsingin Diakonissalaitoksen naistyön Walma-projektin studiotyöskentelyn yhteydessä, nimeten kirjoitusryhmän studio- Tarinatuvaksi. Walma-projektin kohderyhmänä olivat vaikeassa elämäntilanteessa olevat naiset, kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, asunnottomat ja maahanmuuttajat. Tutkijat toteavat opinnäytetyössään olevansa diakoniatyön juurilla palvelemassa ihmisen itsensä löytämistä, eheytymistä ja voimaantumista ja auttaessaan oman sisäisen tarinansa käsittelemisessä ja hahmottamisessa. Dosentti Anne Birgitta Yeungin laatiman diakoniatutkimuksen mukaan diakoniatyön työmäärä Suomessa on viimevuosina lisääntynyt ja moninaistunut. Diakoniatyössä sielunhoidon tarve ja vaatimukset ovat kasvaneet huomattavasti. Tutkimuksessa ilmeni myös, että diakoniatyöntekijöiltä odotetaan yhä enemmän joustavuutta ja ajankohtaisiin haasteisiin vastaamista muun muassa kriisityön ja vapaaehtoistoiminnan projektien kautta. (Yeung 2007, ) Susanna Hyvärin ja Kari Latvuksen tutkimus- ja koulutushanke Paikallisia teologioita Espoossa kohdistui teologian tekemiseen Espoossa. Tutkimus kohdistui vuosina Espoossa Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikön toteuttamaan paikallisen teologian koulutukseen Kohti espoolaista teologiaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata koulutuksen toteutuneita sisältöjä ja menetelmiä ja hahmottaa kokonaisuutta koulutukseen osallistumattomille sekä analysoida koulutuksen sisältöä ja merkitystä. Tutkimuksen mukaan seurakuntalaisten osallistuminen teologian tekemiseen on epätavallista ja tarvitsee erityistä tukea. (Hyväri ja Latvus 2005, 1.) Tuula Helne tutkimuksessaan Syrjäytymisen yhteiskunta haluaa kiinnittää syrjäytymiskeskustelussa huomion yhteiskuntaan, joka kertoo syrjäytymisestä. Helne haluaa

11 11 kääntää katseen yhteiskunnan reunoilta ytimeen, missä syrjäytymiskeskustelu syntyy ja missä syrjäytyminen on luokiteltu sosiaaliseksi ongelmaksi. Syrjäytymiskeskustelu on itsessään jo syrjäyttävää, eikä syrjäyttäjä näe itseään katseen takana. (Helne 2002, 1-7.) Vuosina Porissa toteutetun perhekuntoutushankkeen PeKu-projektin innoittamana syntyi kirja Helposti särkyvää, nuoren kasvun turvaaminen. Tämä projekti aloitti puolitoistavuotta kestävän verkostokoulutuksen Nuorten pahoinvoinnista hyvinvointiin. Koulutukseen osallistui viisikymmentä moniammatillista nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista Kirjassa keskustelevat tutkijat, ammattilaiset sekä nuoret itse ja kirjoitukset osoittavat, että nuoren elämä lapsuudesta aikuisuuteen saattaa olla mutkainen, epäselvä, herkkä ja joskus epätoivoinen tapahtumaketju. Nuoret tarvitsevat runsaasti onnistumisen kokemuksia ja arvostusta ja rauhaa kasvulleen. Kodin merkitys on tärkeä. (Määttä 2007, 9.) Suomen Akatemian monitieteisen tutkimusohjelman Syrjäytyminen, eriarvoisuus ja etniset suhteet Suomessa (SYREENI) osaprojektin tutkimus- ja kehittämistyön pohjalta syntyi kirja Taiteeksi tarinoitu oma elämä. Omaelämäkerrallisen taidetyöskentelyn avulla on mahdollista tukea lasten ja nuorten itseymmärrystä ja toisen ihmisen kohtaamista. Tavoitteena on ollut etsiä kasvatuskeinoja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten kanssa, joiden täysipainoinen elämä ja minuun on jollain tavoin vaarantunut. (Sava ja Vesanen-Laukkanen 2004, 7-8.) Kai Henttonen kirjassaan Voiko sen tehdä toisinkin? Diakoniatieteen lähtökohdat ja valinnat tutkii laaja-alaisesti diakoniaa ja keskustelee poikkitieteellisesti hoito-, sosiaalitieteiden ja teologian kanssa (Henttonen 1997, 11). Hanna-Liisa Liikasen tutkimushankkeen Taide kohtaa elämän Arts in Hospital hanke ja kulttuuritoiminta itäsuomalaisten hoitoyksiköiden arjessa ja juhlassa tavoitteena oli taidetta hyödyksi käyttäen lisätä hoitolaitosten viihtyvyyttä sekä yhdentää taide- ja kulttuuriala osaksi sosiaali- ja terveydenhoitoa, kuntoutumista ja työmenetelmiä (Liikanen 2003, 10).

12 12 2 VOIMAANTUMINEN JA EHEYTYMINEN 2.1 Yhteiskunnan tila ja työelämän haasteet Tämä hektinen, aina kehittämiseen pyrkivä, innovatiivinen yhteiskunta ei tue ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja eheytymistä, vaan vaatii ihmisiltä paljon. Ihmiset uupuvat ja väsyvät ajan ja työelämän vaatimusten alle ja lunastavat suorittamalla oikeuttaan olemassaoloon ja elämään. Ihmiset uhraavat itsensä ja elämänsä kilpaillessaan parhaista paikoista tässä yhteiskunnassa. Kilpailu ja tehokkuus ajavat suurempaan itsekkyyteen ja eriarvoistuvaan yhteiskuntaan. Koko yhteiskunta on kuin vahvuuteen sairastunut; työtahti on tiivistynyt ja tehokkuuden vaatimus ylittää jo yksilön ja jopa koko yhteiskunnan kestokyvyn. (Hellsten 2000, ) Yhteiskunta on kova ja vaativa, ja tärkein tuntuu olevan raha ja suurempi tuottavuus. Juha Siltalan mukaan raha on kuin uskontoa, johon turvaudutaan, koska raha vapauttaa kahleista, auttaa pelkoihin, suojaa toisten armoille joutumisesta, vaikka samanaikaisesti rahan lupaus onnesta aavistetaan pettäväksi (Siltala 2004, 95). Tämä kova yhteiskunta on pukeutunut tehokkuuteen piilottaakseen todellisen heikkoutensa, joka ilmenee siinä, että tässä ajassa ei lähdetä aitoon ja todelliseen dialogiin heikkouden ja heikkojen kanssa (Hellsten 2000, 26 27). Työyhteisöjen ilmapiiri on koventunut, asiakkaiden ongelmat ovat usein syventyneet ja työnteko on tullut raskaammaksi. Siltala toteaa, että vuoden 2004 työolobarometrin mukaan kolme henkilöä viidestä koki työn henkisen rasittavuuden kasvaneen, poissaolot sairauden tähden olivat lisääntyneet ja työn mielekkyys oli vähentynyt. Työyhteisössä stressiä aiheuttaa vaatimusten ja kykyjen sekä työntekijöiden tavoitteiden ja työyhteisön antamien mahdollisuuksien välinen ristiriita. Työuupumusta aiheuttaa myös se, kun työn määrällinen tai laadullinen vaatimustaso toistuvasti ylittää työntekijän oman suorituskyvyn, jonka hän kokee epämielekkäänä. (Siltala 2004, 257.) Juha Siitonen toteaa lisensiaattityössään, että 1990-luvulta saakka lukuisat työntekijät ovat joutuneet työskentelemään uuvuttavien muutospaineiden alla turvattomuutta ja voimattomuutta tuntien. Voimaantumisen tarve on tiedostettu. Jaksamisongelman ja

13 13 työuupumuksen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi tarvitaan hienovaraisia yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia tukevia toimenpiteitä ja yhteiskunnan turvaa. (Siitonen 1999, 13.) Ihmisen kokonaisvaltaista eheytymistä tukeviin toimintamuotoihin on tarvetta ja kysyntää, ja näitä toimintamuotoja tulisi edelleen kehittää, jotta voitaisiin kohdata ja vastata tämän ajan ihmisen moninaisista tilanteista nousevaan hätään. Voimaantumisen merkitys on vähitellen ymmärretty ja painopiste työhyvinvoinnin tutkimuksessa on siirtynyt positiivisempaan suuntaan, kun negatiivisten asioiden sijaan tutkitaan positiivisia, voimavaroja lisääviä seikkoja. Voimaantuminen on myös ymmärretty ennaltaehkäisevän, pitkäjänteisen hyvinvoinnin, uudistavan työntekemisen, luovuuden, sitoutumisen ja menestymisen ytimenä. Voimaantumisen viitekehyksestä lähtevä ihmisarvoinen toimintamalli sopii asiakkaiden henkilökohtaisten käsitysten uudistumiseen ja elämänhallinnan edistämiseen sekä korjaavassa ja kuntouttavassa työtoiminnassa että ennakoivassa tukemisessa ja ongelmia ennaltaehkäistäessä. (Siitonen 2007.) 2.2 Syrjäytymisen näkökulma Mielenkiintoista on tarkastella sitä, keitä voimaantuminen koskee ja onko voimaantuminen mahdollista kaikille ihmisille. Juha Siitosen tutkimuksen mukaan voimaantuminen lähtee aina yksilöstä itsestään ja ihmisen täytyy löytää omat voimansa itsensä auttamisessa ja auttaa itse itseään. Toinen ulkopuolinen ihminen ei voi voimaannuttaa, ihminen on ulkopuolisesta pakottamisesta vapaa ja määrää itse itsestään. (Siitonen 1999, ) Mitä sitten, jos yksilö on niin heikoilla, että ei löydä omia voimavarojaan tai sisäistä voimantunnettaan, onko peli menetetty. Koskeeko voimaantuminen siis vain niitä ihmisiä, joilla on riittävää sisäistä henkistä tai älyllistä pääomaa, entä ne ihmiset, jotka ovat todella heikoilla tai niin sairaita, että heillä ei ole voimia eikä mahdollisuutta koskaan voimaantua. Millä keinoilla heitä autetaan ja onko se todellisuudessa mahdollista? Voimaantuminen on henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi ja ongelmat sosiaalisten suhteiden verkostoitumisessa haittaavat yksilön voimaantumisprosessissa. Nämä kysymykset liittyvät syrjäytymisen kysymyksiin ja yhteiskunnan valtarakenteisiin, joita on vaikea havaita, koska ne ovat piilossa. Eija Helne kirjoittaa tutkimustyössään Syrjäytymisen yhteiskunta seuraavasti:

14 14 Ilmausta syrjäytyminen viljellään niin laajalti, että se on kadottanut kykynsä hätkähdyttää. Toisaalta se on otettu liian kirjaimellisesti. Sana merkitsee reunoille joutumista, ja näihin rajaseutuihin on tartuttu kyllästymiseen asti. Keskeltähän reunoille sysätään. Juuri tuo keskus, josta kaikki saa alkunsa, jää syrjäytymiskeskusteluissa pimentoon, sillä seisomme siihen selin kohdistaen katseemme reunoille. (Helne 2002, 7.) Sanana syrjäytyminen pitää sisällään ajatuksen sosiaalisen hajoamisesta tai jakautumisesta, jolloin kokonaisuudesta irtoaa osa. Syrjäytymiskeskustelu sisältää huolen sosiaalisen pirstoutumisesta. Syrjäytyminen käsitetään prosessina, jonka lopputulos on pysähtynyt hetki, tila, jossa ei ole liikettä. Mikäli syrjäytymistä käsitellään vain tilana, eikä suhteena, niin syrjäyttäjä ei näe itseään katseensa takana. (Helne 2002, 2, 7.) Syrjäytyminen on sosiaalinen ongelma, siksi merkittävämpää on tarkastella syrjäytyneiden suhdetta muuhun yhteiskuntaan, kuin itse syrjäytyneitä. Vielä merkityksellisempää on tarkastella yhteiskunnan ja sen instituutioiden suhdetta syrjäytyneisiin, miten he kuvaavat syrjäytymistä, kohtaavat ja hoitavat sitä. Syrjäytyminen liittyy ennemmin syrjäyttävään yhteiskuntaan kuin yksilön ominaisuuksiin. (Helne 2002, 9-10.) Syrjäytymisestä puhuminen on jo syrjäyttävää, mikäli se pohjautuu syrjäytyneiden leimaamiseen ja ylipuhumiseen (Krappala ja Pääjoki 2003, 9). Pakeneeko yhteiskunta todellisuudessa heikkoutta ja sen heikoimpia? Tuula Helne kirjassaan Syrjäytymisen yhteiskunta kuvaa tätä ilmiötä siten, että yhteiskunta verhoutuu viattomuuteen puhuessaan syrjäytymisestä ja syrjäytyneet vahvistavat omaa ei syrjäytyneen identiteettiä ja todellisuudessa toisiksi määrittyviä ihmisiä ei haluta sisään yhteiskunnan ytimeen (Helne 2002, 44, , 125, ). Tommy Hellstenin mukaan kysymys heikkoudesta ja vahvuudesta on tärkeimpiä kysymyksiä elämässä. Yhteiskuntamme ei osaa kohdata heikkoutta, vaan sitä halveksitaan ja hävetään. Silloin ihmisen pyrkimykseksi tulee rakentaa vahva ulkokuori, jolla peitetään heikkoutta. Heikkouden peittämiseksi rakennettu vahvuus ei ole todellista vahvuutta. Yhä vakuuttavammalla ulkokuorella peitetään yhä suurempaa heikkoutta. (Hellsten 2000, 26.) Aikamme sosiaalisen kysymyksen ydin on hyödyttömien ja turhien tai ylimääräisten ihmisten olemassaolo ja yhteiskunta joutuu kohtaamaan jo voitettuja ongelmia uudel-

15 15 leen, kuten mikä on yksilön paikka yhteiskunnassa, miten ansaitaan elanto, mistä saadaan työtä ja mihin voi asettua asumaan. Paikka yhteiskunnassa ei vielä riitä, vaan tarvitaan myös sosiaalinen hyväksyntä eli normin mukaiset kriteerit on täytyttävä, kuten säännöllinen palkkatyö, tietynlainen koulutustaso ja sosiaalinen verkosto. Yhteiskunnan parempiosaiset määrittävät hyväksyttävät arvot ja todellisuudessa jokaisella ihmisellä on uhka syrjäytyä. (Helne 2002, 82, 177.) Kirkon ja kirkon työntekijöiden yhtenä tärkeimpänä tehtävänä tässä ajassa olisi korostaa ja julkituoda pehmeämpiä arvoja, rohkaista heikkouden kohtaamisessa ja sallia heikkouden todellinen läsnäolo sekä herätellä ihmisiä keskustelemaan heikkouden ja vahvuuden kysymyksistä. Ihmisen on usein hyvin vaikeaa kohdata itsessään ja toisessa ihmisessä heikkoutta ja vahvuudella pyritään peittämään sisäistä heikkouden tunnetta. Ehkä ihmisen tie todelliseen vahvuuteen kulkee heikkouden ja nöyrtymisen kautta. (Hellsten 2000, ) 2.3 Häpeä syrjäyttäjänä Syrjäytymisen kysymyksiä ja ongelmaa voidaan lähestyä myös häpeän psykologian kautta, tarkkailemalla niitä ilmenemismuotoja, joita syntyy yksilön minuudessa ja laajemmin yhteiskunnassa suhteessa häpeään. Häpeä koskettaa jokaista ja on kaikkialla läsnä olevaa siten, että sitä ei aina tulla ajatelleeksi, tosin viime vuosina häpeän kysymyksiä on käsitelty enemmän. Häpeä muistuttaa hyvin paljon syyllisyyttä, erona on se, että syyllisyys koskee yksilön psyykkistä tai fyysistä tekoa ja häpeä koko minuutta ja olemassaoloa. (Ikonen ja Rechardt 1995, , 159.) Häpeä on hyväksyvän vastavuoroisuuden puutteen aiheuttama reaktio. Kun olemassa olevaan tai odotettuun mielihyvänsävyiseen varhaiseen vuorovaikutukseen syntyy häiriö, se herättää itsessä mielikuvia kelpaamattomuudesta, rakkauden menetyksestä ja hylätyksi tulemisesta. Syntyy häpeätila, joka kertoo, että jotain on mennyt pieleen ja yksilö ei kelpaa. Tietoisena ja ymmärrettynä häpeä toimii vastavuoroisuutta edistävänä, mutta tiedostamattomana se muuttuu häpeäkierteeksi. (Ikonen ja Rechardt1995, 130, 134, )

16 16 Jos varhaislapsuuden vuorovaikutussuhteissa on ollut paljon häiriöitä, niin häpeän tuhovoima korostuu. Vastavuoroisuuden tavoittelu ja häpeän vastakkainasettelu kärjistyy, häpeän tuhoavuus valtaa ja häpeä vangitsee ihmisen. Ihminen tulee tuskaisen tietoiseksi itsestään ja tuntee olevansa tarkkailun kohteena sekä sisältä että ulkoapäin. Ihminen vetäytyy ja piiloutuu ja saattaa kätkeä häpeäänsä eri tavoin, kuten tuhoava käyttäytyminen, erilaiset riippuvuudet, yliaktiivisuus, vaativa yliminä, kaikkivoipaisuus ja kunnianhimo tai ryhtymällä häpeättömäksi ympäristöään kohtaan. Nämä kahlehditut ihmiset ovat jääneet häpeämään sitä, että eivät ole pystyneet herättämään hyväksymisen halua eivätkä ymmärrystä niissä, joiden varassa he ovat. (Ikonen ja Rechardt 1995, , , ) 2.4 Taide yhteyden rakentajana ja syrjäytymistä estävänä Syrjäytymistä voidaan ehkäistä taiteellisella toiminnalla. Syreeni tutkimusohjelmaan kuuluvan Taimi osahankkeen puitteissa tutkittiin taiteen merkitystä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Tässä tutkimuksessa katse käännettiin tietoisesti syrjäytymisestä liittymisen teemoihin. Eri-ikäiset lapset, nuoret ja aikuiset saavat mahdollisuuden lähestyä itseään ja toisia taiteen keinoin. Syrjäytymisessä oleellista on tarkastella suhdetta yhteiskunnan ja eri ryhmien välisessä vuorovaikutuksessa tai yksilön ja yhteisön välisessä suhteessa sekä myös syrjäytymisenä suhteessa itseen. Taide voi olla tutkimuksen kohteena ja siksi taide voi tutkimusmenetelmänä olla siltana erilaisien teoreettisten näkökulmien yhdistämisessä. (Krappala ym. 2003, 7-8.) Rakenteellista syrjäytymistä keskeisimmäksi nousee syrjäytyminen itsestään ja omasta elämästään. Vieraantuminen omasta itsestä, tunteistaan ja arvoistaan heikentää ja ajan kuluessa jopa estää itsestään huolehtimisen ja aktiivisen ja rohkean vaikuttamisen omaan elämään. (Sava 2003, 36.) Zygmunt Bauman on todennut, että yhteisöllisyyden ja liittymisen kaipuu on nykyään yksilön polttavimpia ongelmia (Krappala ym. 2003, 9). Tarinan ja taiteen yhdistävän lähestymistavan avulla voi käsitellä omaa elämäänsä. Kun ihminen pysähtyy oman itsensä äärelle ja tutustuu sisäiseen tarinaansa niin uusien näkö-

17 17 kulmien löytyminen mahdollistuu. Oman elämäntarinan läpityöskentely antaa menneisyydelle syvemmän merkityksen, auttaa jäsentämään ja ymmärtämään menneisyyttä sekä löytämään uusia tulevaisuuden näkökulmia. (Ahola ja Hanén 2006, 15.) Kaikki ihmisten tarinat, kertomukset ja luovat ilmaisut ovat kertomuksia ihmisestä itsestään. Taiteilija pyrkii luovuudellaan dialogiin eli vastavuoroiseen tapahtumaan toisen ihmisen kanssa. (Andersson 2002, ) Aikamme korostaa yksilöllisyyttä, joten identiteetin ja elämäntarinan rakentamisen ajatellaan olevan yksilön vastuu ja oikeus. Kuitenkin ympäristö vaikuttaa elämäntarinan syntymisessä ja elämäntarina syntyy sosiaalisesti tekojen maailmasta. (Krappala ym. 2003, 12.) Kuvataideterapia voi voimaannuttaa yksilöitä ja yhteisöjä (Artslynx International Arts Resources, Art empowerment, Visual arts, ). Taiteen voima on siinä, että se voi muuttaa ja ravisuttaa luutuneita käsityksiä, merkityksiä ja käytäntöjä. Taide on kuitenkin käytäntönä epävarma, koska sen käynnistämistä prosesseista ja merkityksistä ei voi olla varma. (Krappala ym. 2003, 13.) 2.5 Surun läpityöskentely ja luopuminen Eheytymisprosessissa on aina läsnä myös luopuminen ja suru. Ihmisen on astuttava uuteen ja jätettävä jotain pysyvästi taakse. Ihmisen elämässä on saattanut olla voimattomuutta ja kyvyttömyyttä ylläpitää ystävyyssuhteita. Välillä syvä yksinäisyys on eristänyt elämästä ja yhteydestä. Sairaudet, avioerot ja ihmissuhdeongelmat ovat tuoneet ihmisen elämään tuskaa ja surua. (Lindqvist 1999, ) Suru on tie. Se kulkee sinussa. Suru on lohduttavaa ja se kutsuu elämään, mahdollistaa elämän jatkumisen, niin, että ihminen eläisi niin kauan kuin on elämää. Vaikka suru voi tuntua raskaalta, oudolta ja pelottavaltakin, niin se on aina surevan puolella. Surun tärkeimpänä tehtävänä on auttaa ihmistä suostumaan sisäisesti siihen, mikä ulkoisesti on tullut elämässä pakolliseksi. Suru auttaa luopumisessa, silloin kun menetyksen uhka on lähellä tai toteutunut. Kun ihminen kapinoi ja torjuu kipeän todellisuuden, hän saattaa masentua ja katkeroitua.

18 18 Katkeruus on lähes aina surematonta surua ja jos ihminen lukkiutuu pysyvään katkeruuteen, hän aiheuttaa itselleen suuren vahingon. (Lindqvist 2003, 102.) Katkeruus on hyvin tuhoavaa ja ihminen voi vapautua katkeruudesta vähitellen hakemalla vihan tunteilleen turvalliset purkautumisen kanavat. Eheytymisprosessissa ihminen käy läpi voimakkaita ja syviä tunteita. Kun tunnelukot vähitellen aukeavat ja ihminen saa kosketuksen sisimpäänsä alkaa monenlaisten tunteiden kohtaaminen ja työstäminen. Ihminen saattaa kokea oman vihantunteensa pelottavana, varsinkin jos hän ei ole saanut elämässään osoittaa vihaa ja se on pitänyt kätkeä. Vihan tunteet olisi hyvä kanavoida turvallisesti, että kukaan ei vahingoitu, koska tunteet voivat olla niin rajuja. Ilmaisematon viha muuntuu usein katkeruudeksi, mikä tuhoaa ihmistä sisältä päin. Katkeruuden tunteesta voi vapautua vähitellen kohtaamalla kaikki ne tunteet ja suremalla. Anteeksiantaminen voi vuosien prosessien jälkeen olla tie vapauteen ja uuden elämän alkuun. Anteeksiantaminen voi olla asenne ja pyrkimys, mitä kohti ollaan vähitellen menossa. Syyllisyyden ja häpeän suhde anteeksiantoon on erilainen, koska syyllisyys liittyy hyviin ja huonoihin tekoihin ja häpeä ihmisen persoonaan. Anteeksisaaminen voi vapauttaa syyllisyydestä ja häpeää ei koskaan saisi hoitaa anteeksiannolla, koska se vahvistaa ihmisen huonommuuden kokemusta. Häpeän vankina oleva ihminen syvimmiltään kysyy onko hänellä lupa olla olemassa ja häpeästä voi vapautua vähitellen ja siihen liittyy syvä suru. Suremalla ihminen voi vähitellen vapautua elämään. (Lindqvist 2003, ) Suru on matkaa sisäiseen maisemaan, mielen alueen eri kerroksiin ja pääosin hyvin sanattomiin tapahtumiin ihmisessä itsessään. Vaikka jokainen suree yksilöllisesti, niin surussa on läsnä myös ikisuru. Surua voisi kuvata laskeutumisena yhä suurempaan pimeyteen, aaltoliikettä syvenevän tuskan ja helpompien hetkien välillä. Silloin ihminen tulee vähitellen, kivun ja ahdistuksen kautta, tutuksi psyykkisen kipunsa kanssa. (Lindqvist 2003, ) Lapsen ja nuoren suru ilmenee usein eri tavoin kuin aikuisella. Joskus voi käydä niin, ettei lapsen surulle ole tilaa, vaan lapsen suru jää aikuisten tunteiden alle ja kohtaamatta. Lapsi saattaa joutua vaikeaan kaksoisrooliin, missä hänellä ei ole tilaa oman surunsa

19 19 turvalliseen ja vapaaseen käsittelyyn, koska hän on huolissaan vanhempiensa, sisarustensa tai muiden läheistensä surusta. Vääristyneissä tilanteissa lapsi ottaa kantaakseen vastuun omista vanhemmistaan ja hänen oma suruprosessinsa ja eheytymisensä estyy. Esimerkiksi läheisensä menettänyt lapsi saattaa pelätä aiheuttavansa lisää huolia aikuiselle, elossa olevan vanhemman kuolemaa tai sitä, että hänet hylätään. Joskus vanhempi sitoo huomaamattaan lapsen suruunsa. Vanhempi saattaa sitoa ja takertua symbioottisesti lapseensa ja lapsi saattaa kokea itsensä sidotuksi, eikä tunnista todellisia tunteitaan. Piilotettu lapsen suru saattaa koteloitua vuosikymmeniksi ja purkautua aikuisuudessa yllättävän vaativana. (Lindqvist 1999, ) 2.6 Diakonia ja sielunhoito eheytymisen ja voimaantumisen välineinä Diakoniatyö Diakoniatyö on kristillistä rakkauden palvelua, missä Jumalan rakkauteen vastataan lähimmäisenrakkaudella. Diakoniatyö tulisi kohdistaa erityisesti niiden ihmisten kokonaisvaltaiseen auttamiseen, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Diakonian erityisyys on sen käytännöllisyydessä ja konkreettisuudessa ja sen avulla pyritään vastaamaan yksilön ja yhteiskunnan konkreettiseen hätään ja avuntarpeeseen. (Henttonen 1997, ) Ennen diakoniatyön painopistealueet olivat sosiaalisia ja sairaanhoidollisia ja työtä tehtiin etupäässä vammaisten, vanhusten ja sairaiden parissa. Nykyään diakoniatyö on pääasiassa sielunhoidollista auttamista, päihde- ja kriminaalityötä ja taloudellista avun antamista. Myös ennaltaehkäisevään diakoniaan, kuten lapsidiakonia, kiinnitetään enemmän huomiota, jotta oltaisiin ajoissa liikkeellä. (Helsingin yliopisto 2007.) Diakonia on sitoutunut näkemään ihmisessä ihmisen, joka on luotu Jumalan kuvan kaltaisuuteen ja joka juuri tällaisena ihmisenä on ainutlaatuinen ja ainutkertainen. Se ei koskaan saa unohtaa, että toinen ihminen on jo aina veli tai sisar Kristuksessa, ihminen, jonka puolesta Vapahtaja on jo kuollut, tietääpä tämä ihminen sitä tai ei. Tämä ei merkitse naiivia sinisilmäisyyttä suhteessa jokaisessa ihmisessä oleviin hyvän ja pahan mahdolli-

20 20 suuksiin. Diakonia uskoo ja luottaa jokaisessa ihmisessä kätkettynäkin oleviin mahdollisuuksiin uskoa, toivoa ja rakastaa, luoda parempaa maailmaa, löytää elämää kannattava tarkoituksellisuus ja vastuullisuus. Samanaikaisesti se on valmis myös tunnustamaan ihmiseen kätketyt ristiriidat, kärsimyksen aiheuttamisen ja jopa kaikkein julmimmankin pahan mahdollisuudet. (Henttonen 1997, 31.) Diakonian tavoitteet ja tehtävät ovat eri aikoina ja eri tilanteissa määritelty erilailla, kuitenkin aina on pyritty vastaamaan sen ajan ja yhteiskunnallisen tilanteen ajankohtaisiin haasteisiin ja tarpeeseen (Henttonen, 1997, 44). Ajankohtaisuus edellyttää diakonialta jatkuvaa yhteiskunnallista havainnointia ja analyysia. Diakonian painopisteitä ja toimintamuotoja tulee jatkuvasti tarkistaa. On etsittävä ja oltava valppaana, jotta havaitaan ajoissa missä apua tarvitaan ja apu kohdentuisi oikeudenmukaisimmin. Diakonia voi olla myös vakiintunutta ja paikallaan pysyvää, eikä se vähennä työn arvoa. (Malkavaara 2003.) Dosentti Anne Birgitta Yeungin laatiman diakoniatutkimuksen mukaan diakoniatyön työmäärä Suomessa on viimevuosina lisääntynyt ja moninaistunut. Diakoniatyössä sielunhoidon tarve ja vaatimukset ovat kasvaneet huomattavasti. Tutkimuksessa ilmeni myös, että diakoniatyöntekijöiltä odotetaan yhä enemmän joustavuutta ja ajankohtaisiin haasteisiin vastaamista muun muassa kriisityön ja vapaaehtoistoiminnan projektien kautta. (Yeung 2007.) Susanna Hyvärin ja Kari Latvuksen tutkimus- ja koulutushanke Paikallisia teologioita Espoossa kohdistui teologian tekemiseen Espoossa. Tutkimuksessa korostui vuorovaikutus ja pyrkimys paikallisten seurakuntalaisten kokemusmaailman ja elämän kohtaamiseen, jotta he voisivat olla vaikuttamassa paikalliseen teologiseen tekemiseen. Tässä tutkimuksessa käytettiin exposure valottumistyöskentelyä, missä tärkeintä on oleskelu ja havainnointi siinä lähiympäristössä, johon ollaan tutustumassa. Ihmisessä tapahtuu valottumista, kun hän antaa uusien havaintojensa ja kokemustensa vaikuttaa itseensä. Valottumistyöskentelyyn kuuluu henkilökohtainen työskentely oman elämänkerran (biografian) kanssa, missä tärkeimpinä teemoina ovat oma sosiaalinen tausta, perhesuhteet, arvot, työhistoria ja motivaatio. Tärkeintä on oman sisäisen maailman ja havaitun jäsentäminen. Näitä voidaan tarkastella muun muassa kirjoittamisen ja tässä tutkimuksessa myös ydinteemojen piirtämisen avulla. (Hyväri ja Latvus 2005, 9, 14 15, 30, 87.)

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET TASAPAINOISET IHMISSUHTEET Ihmissuhdeinventaario Jumalan suunnitelma ihmissuhteille Syntiinlankeemuksen seuraukset Terveet ihmissuhteet Riippuvuusjatkumo Epäterveet riippuvuudet Irti epäterveistä riippuvuuksista

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

TAITEEKSI TARINOITU OMA ELÄMÄ

TAITEEKSI TARINOITU OMA ELÄMÄ Inkeri Sava Virpi Vesanen-Laukkanen (toim.) TAITEEKSI TARINOITU OMA ELÄMÄ Kustantajan yhteystiedot PL 303 Aatoksenkatu 8 E 40101 Jyväskylä 40720 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 3370 070 faksi:

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen. Maria Borg ja Rauha Pulliainen

Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen. Maria Borg ja Rauha Pulliainen Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen Maria Borg ja Rauha Pulliainen Asiakaspalautteesta kehitämme toimintaa saadun asiakaspalautteen mukaisesti Miten palautetta on kerätty ja miten

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014

Tule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Tule sellaisena kuin olet 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Suvaitsevaisuus ja armo Syyllisyyden taakat Miksi tein / en tehnyt, miksi sanoin, miksi en estänyt, miksi petin, miksi valehtelin, miksi en

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

SOPU on päämiehen tuki ja ohjaajien apuväline. Sen paikka on päämiehen kodissa.

SOPU on päämiehen tuki ja ohjaajien apuväline. Sen paikka on päämiehen kodissa. SOPU-OHJEET YLEISTÄ SOPUa tehdään yhdessä päämiehen kanssa niin, että seuraavat periaatteet toteutuvat: päämies päättää omasta elämästään mahdollisimman paljon päämiehen toiveet ja unelmat otetaan huomioon

Lisätiedot

Taiteen jälkiä seuraamassa -taidekokemusten merkityksistä työyhteisöissä

Taiteen jälkiä seuraamassa -taidekokemusten merkityksistä työyhteisöissä Taiteen jälkiä seuraamassa -taidekokemusten merkityksistä työyhteisöissä Cecilia von Brandenburg Aalto /Arts YH Novia/ ArtGoesWork cecilia.vonbrandenburg@aalto.fi Jäniksen tarina Voimmeko ajatella maailmaa

Lisätiedot

Tavallisen hyvä kasvattaja - iloa perhepäivähoidon arkeen. Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola

Tavallisen hyvä kasvattaja - iloa perhepäivähoidon arkeen. Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Tavallisen hyvä kasvattaja - iloa perhepäivähoidon arkeen Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Lapsen kohtaaminen, lähtökohtia Tieto kiintymyskäyttäytymisestä Tieto perusturvallisuuden merkityksessä Tieto sosiaalisista

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström 1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys

Lisätiedot