MAALAUS EHEYTYMISEN VÄLINEENÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAALAUS EHEYTYMISEN VÄLINEENÄ"

Transkriptio

1 MAALAUS EHEYTYMISEN VÄLINEENÄ Kristina Johnson - Sinikivi Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, ja terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi-diakoni (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Johnson-Sinikivi, Kristina. Maalaus eheytymisen välineenä. Syksy 2007, 59 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi-diakoni (AMK). Opinnäytetyöni käsittelee maalauksen käyttöä eheytymisen, voimaantumisen ja ammatillisen kasvun välineenä. Työni avulla haen välineitä eheyttävän maalauksen käytölle sosiaali-, kasvatus- ja diakoniatyössä sekä itsehoidollisena menetelmänä. Opinnäytetyössäni keskityin tarkastelemaan maalaamisen käyttöä yksilön tunnetason eheytymisessä. Opinnäytetyöni on produktio, jonka tuotoksena suunnittelin evankelisluterilaisen kansanlähetyksen toimintakeskukseen Hämeenlinnaan Hiljaisuuden huoneen, missä on esillä maalauksiani. Hiljaisuuden huoneessa olleella kyselyllä pyrin kartoittamaan maalauksieni aiheuttamia tunteita ja reaktioita katsojissa. Hiljaisuuden huoneen avulla halusin myös tuoda esille hiljentymisen merkitystä ja kutsua ihmisiä pysähtymään. Opinnäytetyöni keskeiseksi teoreettiseksi viitekehykseksi muodostui prosessin aikana voimaantuminen. Opinnäytetyöni toisena keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä oli kuvataideterapia, vaikka totuudenmukaisempi ilmaus sille voisi tämän opinnäytetyön puitteissa olla terapeuttinen maalaus tai eheyttävä maalaus, koska tämän työni avulla hain kuvataideterapiasta johdettuja menetelmiä työvälineiksi diakoniatyöhön. Johtopäätöksenä voisi sanoa, että eheyttävä maalaus on toimiva menetelmä voimaantumisessa ja yksilön tunnetason eheytymisessä. Avainsanat: Maalaaminen, eheytyminen, voimaantuminen, kuvataideterapia, hiljaisuus

3 ABSTRACT Johnson-Sinikivi, Kristina. Painting as a means of healing. 59 pages, 3 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The topic of my study discusses painting as a method of healing, as an empowering element and as a method of professional growth. The purpose of this study was to create new methods using painting both in social, educational and diaconal work and as a selfcare method. In my study I have concentrated on considering painting as a healing method in an individual emotional state. My study is a production, the output of which was to plan a Room of Silence in Finnish Lutheran Mission (Kansanlähetys) in Hämeenlinna and exhibit my paintings there. I put out a questionnaire in the Room of Silence and I tried to consider the visitors feelings and reactions as a result of seeing my paintings. By using the Room of Silence I wanted to emphasize the meaning of silence and invite people to stop and rest. During the process the central frame of reference in my study became empowerment. The second central frame was visual art therapy, though the most truthful expression in this study would be therapeutic painting or harmonizing painting, because the topic of my study was to find working methods leading from visual arts therapy to diaconal work. My conclusions are that painting as an empowering element and as a healing method in an individual emotional state are workable. Key words: painting, healing, empowerment, visual art therapy, silence

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Aiheen valinnan taustaa Voimaantuminen, kuvataideterapia ja tarinallisuus Aikaisempia tutkimuksia aiheesta VOIMAANTUMINEN JA EHEYTYMINEN Yhteiskunnan tila ja työelämän haasteet Syrjäytymisen näkökulma Häpeä syrjäyttäjänä Taide yhteyden rakentajana ja syrjäytymistä estävänä Surun läpityöskentely ja luopuminen Diakonia ja sielunhoito eheytymisen ja voimaantumisen välineinä Diakoniatyö Sielunhoitotyö Hiljaisuuden merkitys voimaantumisessa KUVATAIDETERAPIA VOIMAANNUTTAJANA JA EHEYTTÄJÄNÄ Luovuus ja sen merkitys Abraham Maslowin ja Carl G. Jungin käsityksiä luovuudesta Kristinuskon luovuuskäsityksiä Kuvataideterapia Kuvataideterapia tienä syvempään itsetuntemukseen Sisäinen lapsi luo uutta Tunteista ja tukoksista Taide parantaa HILJAISUUDEN HUONE -PRODUKTIO JA SEN TOTEUTTAMINEN Hiljaisuuden huone ja sen tavoite Produktion valmistelu Produktion toteutus Produktion arviointi Tunteita Hiljaisuuden huoneessa Tunteita maalausten äärellä Katsojan ensimmäiset ajatukset Maalausten aiheuttamia tunteita Kuvien monitasoinen ja hengellinen ulottuvuus POHDINTA EPILOGI...50 LÄHTEET...51 LIITE 1: ESITTELY...55 LIITE 2: KUTSU...55 LIITE 3: KUVAT...55

5 1 JOHDANTO 1.1 Aiheen valinnan taustaa Opinnäytetyöaiheeni syntyi melko luonnollisesti vaikkakin monien vuosien ja tuskallisten prosessien jälkeen. Aiheeni käsittelee maalauksen käyttöä eheytymisen, voimaantumisen ja ammatillisen kasvun välineenä. Työssäni haen välineitä eheyttävän maalauksen käytölle sosiaali-, kasvatus- ja diakoniatyössä sekä itsehoidollisena menetelmänä. Postmodernille ajalle tunnusmaisesti lähestyn työssäni tutkimuskohdettani yksilön eli itseni kannalta. Aiheeni on henkilökohtainen ja kenties liian subjektiivinen ammattikorkeakoulutasoiseksi opinnäytetytöksi, mutta pohtiessani eri aihevalintoja en voinut jättää tätä mahdollisuutta käyttämättä, vaikka aiheen läheisyys vaikeutti työni tekemistä ja etäisyyden ottaminen tuntui vaikealle. Tämä työ on omaelämäkerrallinen ja tässä työssä kuuluu ja näkyy oma ääneni. olen myös produktioni kohteena eli case-tapauksena, koska olen jo vuosia käyttänyt maalaamista oman voimaantumiseni välineenä ja satunnaisesti myös työvälineenä. Opinnäytetyölläni haluan tuoda ilmi myös sitä puolta, että ammattikorkeakoulujärjestelmässä tulisi olla enemmän tilaa myös opiskelijoiden omaan henkilökohtaiseen prosessointiin. Diakonia-ammattikorkeakoulussa on tosin kirkon rahoitustuen turvin käynnistetty vuoden 2002 syksystä alkaen hankkeita kirkollisen pätevyyden suorittavien opiskelijoiden hengellisen identiteetin ja spiritualiteetin vahvistamiseksi (Henttonen 2002, 379). Hengellisen identiteetin ja spiritualiteetin vahvistaminen vaikeutuu, mikäli itsetuntemuksen syventymiselle ei ole tilaa. Koulutuksessa tulisi enemmän painottaa itsensä tuntemisen merkitystä ja haastaa syvempään prosessointiin ja oman salaisen, pimeän puolensa kohtaamiseen, koska elämässä ihmisinä ja ammattilaisina tarvitsemme aina vain enemmän valmiuksia kohdata syvästi haavoittuneita ja rikkoutuneita ihmisiä. Oman itsen rehellinen ja todellinen kohtaaminen johtaa aidompaan ja todellisempaan yhteyteen myös muiden ihmisten kanssa. Ammatillinen kasvu on pitkä prosessi, joka tarvitsee tilaa, pysähtymistä ja oman heikkoutensa aitoa ja syvää kohtaamista. Oma persoonamme on tärkein työvälineemme ja meidän tulisi ensisijaisesti huolehtia itsestämme, omasta hyvinvoinnistamme, jotta olisimme hyviä ihmissuhdetyöntekijöitä.

6 6 Valitettavasti yhteiskunta ruokkii sairasta suorituskeskeisyyttä, vahvuuteen sairastumista eikä yksilön syvempään prosessointiin anneta mahdollisuutta. Olosuhteet hoitotyössä pakottavat väärään vahvuuteen ja työntekijöiden on vaikeata ylittää avunhakemisen kynnys. Ongelmien myöntäminen koetaan usein kasvojen menetyksenä ja ammatillisena epäonnistumisena, vaikka oman heikkouden myöntäminen ja totuuden kohtaaminen saattavat olla paljon rikkaamman ja syvemmän elämän ja työnteon alku. Eheyttävä maalaaminen on ollut minulle toimivin ja syvin menetelmä kokonaisvaltaisessa voimaantumisessani; työstäessäni itseäni ja ammatillista kasvuani. Kahdeksan vuoden ajan olen käyttänyt maalaamista itsehoidollisena menetelmänä ja yli viiden vuoden ajan maalaus oli menetelmänä myös omassa yksilöterapiassani. Kipinä maalaamiseen syntyi jo edellisen sosiaalikasvattajakoulutuksen taideterapiaan perehdyttävällä jaksolla. Eheyttävää maalaamista olen opiskeluaikanani toteuttanut pienimuotoisesti myös harjoittelujaksoillani miesten päihdehoitokodissa Toivolassa, Hämeenlinnan Setlementtiyhdistyksessä ja Hämeenlinnan vapaakirkossa. Eheyttävään maalaamiseen liittyvää ryhmätoimintaa olen ohjannut myös kahdella Rich by gross yhdistyksen järjestämällä perheleirillä ja kerran kuntouttavana työtoimintana eräässä naistenryhmässä Hämeenlinnan Sininauhayhdistyksen Sinimäellä. Mielestäni on tärkeä mainita, että maalaaminen ei ole ollut minulle alkuaan normaali ja luonnollinen tapa työstää itseäni enkä lapsenakaan muista nauttineeni mitenkään erityisesti maalaamisesta tai piirtämisestä, lukuun ottamatta kaukaista muistoani peruskouluajoilta, jolloin erään tapahtuman yhteydessä oli aggressiohuone, jossa sai vapaammin purkaa itseään. Sotkin seiniä ja muistan, miten se hetki jotenkin pysäytti minut ja koin jotain vapauttavaa sisälläni. Kahdeksan vuotta sitten maalaaminen alkoi spontaanisti ja myöhemmin hain lisätietoa asiasta osallistumalla kuudesti taideterapeutti/taidepedagogi Nelly Jurveliuksen sisäisen lapsen maalauskursseille sekä taidemaalari Jurgen Baumin viikon kestävälle sekatekniikkakurssille, jossa oli mahdollisuus pitkäkestoisesti ja syventyen kokeilla ja työstää maalaamista mielin määrin. Näitä maalauskursseja toteutettiin vertaistuellisesti ja osittain myös retriitinomaisesti hiljaisuudessa maalaten. Opinnäytetyöni on produktio, jonka tuotoksena suunnittelin Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen toimintakeskukseen Hämeenlinnaan Hiljaisuuden huoneen, jossa on esillä maalauksiani. Maalauksiani en varsinaisesti ole tehnyt esiteltäviksi, vaan ne ovat ol-

7 7 leet oman työstämisen kanavia ja piilossa muiden katseiden ulottumattomissa, mutta mielestäni tämä raja kannatti ylittää ja antaa toisten ihmisten nähdä ja oivaltaa, miten tärkeää maalaaminen voi olla eheytymisen kannalta. Hiljaisuuden huoneessa on mahdollista hiljentyä ja levätä kaiken kiireen ja hälinän keskellä. Huoneessa oli esillä kysely (Liite 2), jossa kyselin maalauksieni herättämiä tunteita ja ajatuksia. Lisäksi pyrin vahvistamaan omaa ammatillisuuttani peilaamalla katsojien tunteita ja ajatuksia omaan sisäiseen kokemukseeni, oman tarinaani, josta maalaamani kuvat kertovat. Maalausteni avulla olen työstänyt kipeästi elämässäni, tässä yhteiskunnassa ja itsessäni olevaa kohtaamatonta pimeyttä ja pahuutta, koska eteenpäin pääsemiseksi tiedostamattomat ja sokeat alueet tulisi havaita ja nimetä. Auttamiseen liittyy usein sokeutta pahan suhteen ja siksi pahasta tulisi puhua suoraan, aidosti, keskeneräisesti ja tarinoiden avulla. Tärkeää on havainnoida ja sanoittaa sitä pahan maisemaa, jota ihmissuhdetyöntekijät itsessään kantavat. (Lindqvist 2002, 8, 18.). Ammatillinen identiteettini on viime vuosina ollut rajussa prosessissa. Koen, että näiden opiskeluvuosien aikana ammatti-identiteettiäni on riisuttu ja riisumisen kautta on vahvistettu todellista ammatillisuuttani. Läpikäymättömät asiat saattavat sokeuttaa ja ohjata hoitoalalle, mutta kohdattuina ne mahdollistavat syvemmän ammatillisuuden. Oma lapsuuteni juuriltaan irtirevityksi tulemisen kokemus sekä kielitaidottomana uuteen ympäristöön joutumisen kokemus ovat nyt vuosien prosessoinnin jälkeen arvokasta pääomaa elämässäni. Toimiva ammatillisuus edellyttää riittävää eheyttä, sen tulisi olla suoja ja mahdollistaja, mutta sen taakse ei saa paeta. Eheytyminen edellyttää riittävää turvallisuudentunnetta, jotta vaikeiden asioiden kohtaaminen olisi mahdollista. Tämä tutustuminen itseeni on ollut haastavaa ja mielenkiintoista matkantekoa pimeydestä valoon, missä monet itseäni ja ammatillisuuttani koskevat asiat ovat saaneet uuden merkityksen. Minä olen saanut ja minun on ollut pakko pysähtyä. Monella tavoin olen ollut aivan äärirajoilla ja minun on ollut pakko kohdata omaa pimeyttäni ja pahuuttani. Vuosikausiksi jouduin pysähtymään omaan heikkouteeni, kunnes vähitellen, hitaasti sain avautua elämälle, toivolle ja tulevaisuudelle. On tullut pisteen laittamisen aika. Eräs vaihe elämässäni on lopullisesti saatettu nyt loppuun tämän opinnäytetyön kautta. Nyt voin kääntää uuden sivun elämässäni, vihdoinkin!

8 8 Hiljaisuus On avara huone Vailla seiniä. Sinne pakenen yli hämärän jään, ohi valaistujen ikkunoiden. Sielussani vain yksi ääni, lapsen hopeatiuku. Tätä siltaa pitkin palaan takaisin voimakkaampana valmiina taisteluun. (Rauhala 1984) 1.2 Voimaantuminen, kuvataideterapia ja tarinallisuus Opinnäytetyön keskeiseksi teoreettiseksi viitekehykseksi muodostui prosessin aikana voimaantuminen. Voimaantumisen käsite on syntynyt englanninkielen empowermentsanasta ja se on vähitellen vakiintumassa suomenkieleen. (Siitonen 1999, 61.) Voimaantumista voi myös kuvata sanoilla voimautuminen (Savolainen 2007, 16) ja sisäinen voimantunne. Sisäinen voimantunne kuvaa positiivista tunnetilaa, jolloin luovuus ja omat voimavarat ovat kanavoituneet positiivisesti. (Siitonen 1999, 61.) Savolainen on päätynyt käyttämään termiä voimautuminen painottaakseen ihmisestä itsestä lähtevää sisäistä prosessia, koska voimaantuminen, varsinkin muodossa voimaannuttaa saattaa siirtää ajatukset ulkopuolelta tulevaan painostukseen (Savolainen 2007, 16). Opinnäytetyön toisena keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä on kuvataideterapia, vaikka totuudenmukaisempi ilmaus sille voisi tämän opinnäytetyön puitteissa olla terapeuttinen maalaus tai eheyttävä maalaus, koska tämän työn avulla haen kuvataideterapiasta johdettuja menetelmiä välineiksi itsetuntemuksen syventämiseen ja oman itsen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen (Vesanen-Laukkanen, Sava ja Martin 2004, 17). Kuvataideterapiasta johdettuja menetelmiä voidaan käyttää työvälineinä diakoniatyössä, jotta ihminen voisi tulla kokonaisvaltaisemmin ja syvemmin kohdatuksi ja voisi eheytyä. Opinnäytetyössä käsittelen eheytymistä eli ihmisen kokonaisvaltaista psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja hengellistä paranemista. Tärkeänä elementtinä opinnäytetyössä on

9 9 tarinallisuus eli omaelämäkerronnallinen lähestymistapa. Narratiivinen eli tarinallinen identiteetti on ihmisen itsensä rakentama kertomus siitä, kuka hän on. (Sava ja Katainen 2004, ) Tarinallisuus auttaa ihmistä jäsentämään itsensä ja löytämään paikkansa siinä yhteisössä ja kulttuurissa, jonka osa hän on (Vesanen-Laukkanen ym. 2004, 17, 23 24). Tässä työssä olen itse maalausteni kautta produktioni kohteena ja analysoin kyselyn vastauksia. Saattaa olla aiheellista pohtia, lisääkö tämä oman elämänsä ja identiteettinsä pohtiminen itsekästä elämää ja itsekeskeisyyttä (Sava ja Vesanen-Laukkanen 2004, 7). Uskon kuitenkin, että minullakin on oltava kokemus oman elämäntarinan kanssa työskentelystä, jotta voin työssäni työskennellä toisten elämäntarinoiden kanssa. Zygmunt Bauman on todennut, että moderni ihminen oli pyhiinvaelluksella löytääkseen itsensä. Tärkeää on tiedostaa elääkö ihminen omaa elämäänsä vai jonkun toisen ulkoapäin määrittämää elämää. Vaarana on elää itsensä ulkopuolella ja se tukahduttaa omaa persoonaa ja luovuutta aiheuttaen masennusta, välinpitämättömyyttä, myötätunnonpuutetta ja vallanhalua. Yhä epävarmemmassa ja muuttuvassa maailmassa selviytymisen ehtona on olla itsessään tasapainoinen. (Sava ja Katainen 2004, ) 1.3 Aikaisempia tutkimuksia aiheesta Lisensiaattityössään Juha Siitonen tutki voimaantumista luokanopettajiksi opiskelevien ammatilliseen kasvuun liittyen (Siitonen 1999, 5, 61). Voimaantumiskysymyksen ongelmallisuutena ja haasteena on se, että voimaantuminen lähtee aina yksilöstä itsestään, eikä sitä voida antaa toiselle (Siitonen 1999, 14). Voimaantuminen on prosessina sekä henkilökohtainen että sosiaalinen, ja toinen ihminen ei voi tuottaa eikä saada sitä aikaan (Siitonen 1999, 93). Miina Savolainen tutkimustyössään Maailman ihanin tyttö on tutkinut voimautumista helsinkiläisessä Hyvösen lastenkodissa kasvaneiden nuorten naisten yhteisessä seitsemän vuotta kestäneessä valokuvaprojektissa. Projekti perustui voimautumiseen ja ajatukseen, että jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus olla oman elämänsä maailman ihanin. Valokuvaaminen on toteutettu tasavertaisuutta kunnioittaen yhdessä tyttöjen kanssa suunnitellen, rakentaen ja valikoiden. (Savolainen 2007, 7.)

10 10 Suomen Akatemian `Syrjäytyminen, eriarvoisuus ja etniset suhteet Suomessa (SYREENI) tutkimusohjelmaan kuuluvassa Taide ja minuus (TAIMI) osahankkeen tuotoksena syntyi kirja Taide ja toiseus, jonka keskeisenä ajatuksena on se, että syrjäytymistä voidaan ehkäistä taiteellisella toiminnalla. Taide antaa mahdollisuuksia eriikäisille, lapsille, nuorille ja aikuisille, lähestyä itseään ja tosia. Katse tässä tutkimuksessa käännetään tietoisesti syrjäytymisestä liittymisen teemoihin. (Krappala ym. 2003, 7.) Heli Ahola ja Arja Hanén (2006) tutkivat opinnäytetyössään luovan kirjoittamisen käyttöä diakoniatyössä. He toteuttivat tutkimuksensa Helsingin Diakonissalaitoksen naistyön Walma-projektin studiotyöskentelyn yhteydessä, nimeten kirjoitusryhmän studio- Tarinatuvaksi. Walma-projektin kohderyhmänä olivat vaikeassa elämäntilanteessa olevat naiset, kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, asunnottomat ja maahanmuuttajat. Tutkijat toteavat opinnäytetyössään olevansa diakoniatyön juurilla palvelemassa ihmisen itsensä löytämistä, eheytymistä ja voimaantumista ja auttaessaan oman sisäisen tarinansa käsittelemisessä ja hahmottamisessa. Dosentti Anne Birgitta Yeungin laatiman diakoniatutkimuksen mukaan diakoniatyön työmäärä Suomessa on viimevuosina lisääntynyt ja moninaistunut. Diakoniatyössä sielunhoidon tarve ja vaatimukset ovat kasvaneet huomattavasti. Tutkimuksessa ilmeni myös, että diakoniatyöntekijöiltä odotetaan yhä enemmän joustavuutta ja ajankohtaisiin haasteisiin vastaamista muun muassa kriisityön ja vapaaehtoistoiminnan projektien kautta. (Yeung 2007, ) Susanna Hyvärin ja Kari Latvuksen tutkimus- ja koulutushanke Paikallisia teologioita Espoossa kohdistui teologian tekemiseen Espoossa. Tutkimus kohdistui vuosina Espoossa Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikön toteuttamaan paikallisen teologian koulutukseen Kohti espoolaista teologiaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata koulutuksen toteutuneita sisältöjä ja menetelmiä ja hahmottaa kokonaisuutta koulutukseen osallistumattomille sekä analysoida koulutuksen sisältöä ja merkitystä. Tutkimuksen mukaan seurakuntalaisten osallistuminen teologian tekemiseen on epätavallista ja tarvitsee erityistä tukea. (Hyväri ja Latvus 2005, 1.) Tuula Helne tutkimuksessaan Syrjäytymisen yhteiskunta haluaa kiinnittää syrjäytymiskeskustelussa huomion yhteiskuntaan, joka kertoo syrjäytymisestä. Helne haluaa

11 11 kääntää katseen yhteiskunnan reunoilta ytimeen, missä syrjäytymiskeskustelu syntyy ja missä syrjäytyminen on luokiteltu sosiaaliseksi ongelmaksi. Syrjäytymiskeskustelu on itsessään jo syrjäyttävää, eikä syrjäyttäjä näe itseään katseen takana. (Helne 2002, 1-7.) Vuosina Porissa toteutetun perhekuntoutushankkeen PeKu-projektin innoittamana syntyi kirja Helposti särkyvää, nuoren kasvun turvaaminen. Tämä projekti aloitti puolitoistavuotta kestävän verkostokoulutuksen Nuorten pahoinvoinnista hyvinvointiin. Koulutukseen osallistui viisikymmentä moniammatillista nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista Kirjassa keskustelevat tutkijat, ammattilaiset sekä nuoret itse ja kirjoitukset osoittavat, että nuoren elämä lapsuudesta aikuisuuteen saattaa olla mutkainen, epäselvä, herkkä ja joskus epätoivoinen tapahtumaketju. Nuoret tarvitsevat runsaasti onnistumisen kokemuksia ja arvostusta ja rauhaa kasvulleen. Kodin merkitys on tärkeä. (Määttä 2007, 9.) Suomen Akatemian monitieteisen tutkimusohjelman Syrjäytyminen, eriarvoisuus ja etniset suhteet Suomessa (SYREENI) osaprojektin tutkimus- ja kehittämistyön pohjalta syntyi kirja Taiteeksi tarinoitu oma elämä. Omaelämäkerrallisen taidetyöskentelyn avulla on mahdollista tukea lasten ja nuorten itseymmärrystä ja toisen ihmisen kohtaamista. Tavoitteena on ollut etsiä kasvatuskeinoja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten kanssa, joiden täysipainoinen elämä ja minuun on jollain tavoin vaarantunut. (Sava ja Vesanen-Laukkanen 2004, 7-8.) Kai Henttonen kirjassaan Voiko sen tehdä toisinkin? Diakoniatieteen lähtökohdat ja valinnat tutkii laaja-alaisesti diakoniaa ja keskustelee poikkitieteellisesti hoito-, sosiaalitieteiden ja teologian kanssa (Henttonen 1997, 11). Hanna-Liisa Liikasen tutkimushankkeen Taide kohtaa elämän Arts in Hospital hanke ja kulttuuritoiminta itäsuomalaisten hoitoyksiköiden arjessa ja juhlassa tavoitteena oli taidetta hyödyksi käyttäen lisätä hoitolaitosten viihtyvyyttä sekä yhdentää taide- ja kulttuuriala osaksi sosiaali- ja terveydenhoitoa, kuntoutumista ja työmenetelmiä (Liikanen 2003, 10).

12 12 2 VOIMAANTUMINEN JA EHEYTYMINEN 2.1 Yhteiskunnan tila ja työelämän haasteet Tämä hektinen, aina kehittämiseen pyrkivä, innovatiivinen yhteiskunta ei tue ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja eheytymistä, vaan vaatii ihmisiltä paljon. Ihmiset uupuvat ja väsyvät ajan ja työelämän vaatimusten alle ja lunastavat suorittamalla oikeuttaan olemassaoloon ja elämään. Ihmiset uhraavat itsensä ja elämänsä kilpaillessaan parhaista paikoista tässä yhteiskunnassa. Kilpailu ja tehokkuus ajavat suurempaan itsekkyyteen ja eriarvoistuvaan yhteiskuntaan. Koko yhteiskunta on kuin vahvuuteen sairastunut; työtahti on tiivistynyt ja tehokkuuden vaatimus ylittää jo yksilön ja jopa koko yhteiskunnan kestokyvyn. (Hellsten 2000, ) Yhteiskunta on kova ja vaativa, ja tärkein tuntuu olevan raha ja suurempi tuottavuus. Juha Siltalan mukaan raha on kuin uskontoa, johon turvaudutaan, koska raha vapauttaa kahleista, auttaa pelkoihin, suojaa toisten armoille joutumisesta, vaikka samanaikaisesti rahan lupaus onnesta aavistetaan pettäväksi (Siltala 2004, 95). Tämä kova yhteiskunta on pukeutunut tehokkuuteen piilottaakseen todellisen heikkoutensa, joka ilmenee siinä, että tässä ajassa ei lähdetä aitoon ja todelliseen dialogiin heikkouden ja heikkojen kanssa (Hellsten 2000, 26 27). Työyhteisöjen ilmapiiri on koventunut, asiakkaiden ongelmat ovat usein syventyneet ja työnteko on tullut raskaammaksi. Siltala toteaa, että vuoden 2004 työolobarometrin mukaan kolme henkilöä viidestä koki työn henkisen rasittavuuden kasvaneen, poissaolot sairauden tähden olivat lisääntyneet ja työn mielekkyys oli vähentynyt. Työyhteisössä stressiä aiheuttaa vaatimusten ja kykyjen sekä työntekijöiden tavoitteiden ja työyhteisön antamien mahdollisuuksien välinen ristiriita. Työuupumusta aiheuttaa myös se, kun työn määrällinen tai laadullinen vaatimustaso toistuvasti ylittää työntekijän oman suorituskyvyn, jonka hän kokee epämielekkäänä. (Siltala 2004, 257.) Juha Siitonen toteaa lisensiaattityössään, että 1990-luvulta saakka lukuisat työntekijät ovat joutuneet työskentelemään uuvuttavien muutospaineiden alla turvattomuutta ja voimattomuutta tuntien. Voimaantumisen tarve on tiedostettu. Jaksamisongelman ja

13 13 työuupumuksen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi tarvitaan hienovaraisia yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia tukevia toimenpiteitä ja yhteiskunnan turvaa. (Siitonen 1999, 13.) Ihmisen kokonaisvaltaista eheytymistä tukeviin toimintamuotoihin on tarvetta ja kysyntää, ja näitä toimintamuotoja tulisi edelleen kehittää, jotta voitaisiin kohdata ja vastata tämän ajan ihmisen moninaisista tilanteista nousevaan hätään. Voimaantumisen merkitys on vähitellen ymmärretty ja painopiste työhyvinvoinnin tutkimuksessa on siirtynyt positiivisempaan suuntaan, kun negatiivisten asioiden sijaan tutkitaan positiivisia, voimavaroja lisääviä seikkoja. Voimaantuminen on myös ymmärretty ennaltaehkäisevän, pitkäjänteisen hyvinvoinnin, uudistavan työntekemisen, luovuuden, sitoutumisen ja menestymisen ytimenä. Voimaantumisen viitekehyksestä lähtevä ihmisarvoinen toimintamalli sopii asiakkaiden henkilökohtaisten käsitysten uudistumiseen ja elämänhallinnan edistämiseen sekä korjaavassa ja kuntouttavassa työtoiminnassa että ennakoivassa tukemisessa ja ongelmia ennaltaehkäistäessä. (Siitonen 2007.) 2.2 Syrjäytymisen näkökulma Mielenkiintoista on tarkastella sitä, keitä voimaantuminen koskee ja onko voimaantuminen mahdollista kaikille ihmisille. Juha Siitosen tutkimuksen mukaan voimaantuminen lähtee aina yksilöstä itsestään ja ihmisen täytyy löytää omat voimansa itsensä auttamisessa ja auttaa itse itseään. Toinen ulkopuolinen ihminen ei voi voimaannuttaa, ihminen on ulkopuolisesta pakottamisesta vapaa ja määrää itse itsestään. (Siitonen 1999, ) Mitä sitten, jos yksilö on niin heikoilla, että ei löydä omia voimavarojaan tai sisäistä voimantunnettaan, onko peli menetetty. Koskeeko voimaantuminen siis vain niitä ihmisiä, joilla on riittävää sisäistä henkistä tai älyllistä pääomaa, entä ne ihmiset, jotka ovat todella heikoilla tai niin sairaita, että heillä ei ole voimia eikä mahdollisuutta koskaan voimaantua. Millä keinoilla heitä autetaan ja onko se todellisuudessa mahdollista? Voimaantuminen on henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi ja ongelmat sosiaalisten suhteiden verkostoitumisessa haittaavat yksilön voimaantumisprosessissa. Nämä kysymykset liittyvät syrjäytymisen kysymyksiin ja yhteiskunnan valtarakenteisiin, joita on vaikea havaita, koska ne ovat piilossa. Eija Helne kirjoittaa tutkimustyössään Syrjäytymisen yhteiskunta seuraavasti:

14 14 Ilmausta syrjäytyminen viljellään niin laajalti, että se on kadottanut kykynsä hätkähdyttää. Toisaalta se on otettu liian kirjaimellisesti. Sana merkitsee reunoille joutumista, ja näihin rajaseutuihin on tartuttu kyllästymiseen asti. Keskeltähän reunoille sysätään. Juuri tuo keskus, josta kaikki saa alkunsa, jää syrjäytymiskeskusteluissa pimentoon, sillä seisomme siihen selin kohdistaen katseemme reunoille. (Helne 2002, 7.) Sanana syrjäytyminen pitää sisällään ajatuksen sosiaalisen hajoamisesta tai jakautumisesta, jolloin kokonaisuudesta irtoaa osa. Syrjäytymiskeskustelu sisältää huolen sosiaalisen pirstoutumisesta. Syrjäytyminen käsitetään prosessina, jonka lopputulos on pysähtynyt hetki, tila, jossa ei ole liikettä. Mikäli syrjäytymistä käsitellään vain tilana, eikä suhteena, niin syrjäyttäjä ei näe itseään katseensa takana. (Helne 2002, 2, 7.) Syrjäytyminen on sosiaalinen ongelma, siksi merkittävämpää on tarkastella syrjäytyneiden suhdetta muuhun yhteiskuntaan, kuin itse syrjäytyneitä. Vielä merkityksellisempää on tarkastella yhteiskunnan ja sen instituutioiden suhdetta syrjäytyneisiin, miten he kuvaavat syrjäytymistä, kohtaavat ja hoitavat sitä. Syrjäytyminen liittyy ennemmin syrjäyttävään yhteiskuntaan kuin yksilön ominaisuuksiin. (Helne 2002, 9-10.) Syrjäytymisestä puhuminen on jo syrjäyttävää, mikäli se pohjautuu syrjäytyneiden leimaamiseen ja ylipuhumiseen (Krappala ja Pääjoki 2003, 9). Pakeneeko yhteiskunta todellisuudessa heikkoutta ja sen heikoimpia? Tuula Helne kirjassaan Syrjäytymisen yhteiskunta kuvaa tätä ilmiötä siten, että yhteiskunta verhoutuu viattomuuteen puhuessaan syrjäytymisestä ja syrjäytyneet vahvistavat omaa ei syrjäytyneen identiteettiä ja todellisuudessa toisiksi määrittyviä ihmisiä ei haluta sisään yhteiskunnan ytimeen (Helne 2002, 44, , 125, ). Tommy Hellstenin mukaan kysymys heikkoudesta ja vahvuudesta on tärkeimpiä kysymyksiä elämässä. Yhteiskuntamme ei osaa kohdata heikkoutta, vaan sitä halveksitaan ja hävetään. Silloin ihmisen pyrkimykseksi tulee rakentaa vahva ulkokuori, jolla peitetään heikkoutta. Heikkouden peittämiseksi rakennettu vahvuus ei ole todellista vahvuutta. Yhä vakuuttavammalla ulkokuorella peitetään yhä suurempaa heikkoutta. (Hellsten 2000, 26.) Aikamme sosiaalisen kysymyksen ydin on hyödyttömien ja turhien tai ylimääräisten ihmisten olemassaolo ja yhteiskunta joutuu kohtaamaan jo voitettuja ongelmia uudel-

15 15 leen, kuten mikä on yksilön paikka yhteiskunnassa, miten ansaitaan elanto, mistä saadaan työtä ja mihin voi asettua asumaan. Paikka yhteiskunnassa ei vielä riitä, vaan tarvitaan myös sosiaalinen hyväksyntä eli normin mukaiset kriteerit on täytyttävä, kuten säännöllinen palkkatyö, tietynlainen koulutustaso ja sosiaalinen verkosto. Yhteiskunnan parempiosaiset määrittävät hyväksyttävät arvot ja todellisuudessa jokaisella ihmisellä on uhka syrjäytyä. (Helne 2002, 82, 177.) Kirkon ja kirkon työntekijöiden yhtenä tärkeimpänä tehtävänä tässä ajassa olisi korostaa ja julkituoda pehmeämpiä arvoja, rohkaista heikkouden kohtaamisessa ja sallia heikkouden todellinen läsnäolo sekä herätellä ihmisiä keskustelemaan heikkouden ja vahvuuden kysymyksistä. Ihmisen on usein hyvin vaikeaa kohdata itsessään ja toisessa ihmisessä heikkoutta ja vahvuudella pyritään peittämään sisäistä heikkouden tunnetta. Ehkä ihmisen tie todelliseen vahvuuteen kulkee heikkouden ja nöyrtymisen kautta. (Hellsten 2000, ) 2.3 Häpeä syrjäyttäjänä Syrjäytymisen kysymyksiä ja ongelmaa voidaan lähestyä myös häpeän psykologian kautta, tarkkailemalla niitä ilmenemismuotoja, joita syntyy yksilön minuudessa ja laajemmin yhteiskunnassa suhteessa häpeään. Häpeä koskettaa jokaista ja on kaikkialla läsnä olevaa siten, että sitä ei aina tulla ajatelleeksi, tosin viime vuosina häpeän kysymyksiä on käsitelty enemmän. Häpeä muistuttaa hyvin paljon syyllisyyttä, erona on se, että syyllisyys koskee yksilön psyykkistä tai fyysistä tekoa ja häpeä koko minuutta ja olemassaoloa. (Ikonen ja Rechardt 1995, , 159.) Häpeä on hyväksyvän vastavuoroisuuden puutteen aiheuttama reaktio. Kun olemassa olevaan tai odotettuun mielihyvänsävyiseen varhaiseen vuorovaikutukseen syntyy häiriö, se herättää itsessä mielikuvia kelpaamattomuudesta, rakkauden menetyksestä ja hylätyksi tulemisesta. Syntyy häpeätila, joka kertoo, että jotain on mennyt pieleen ja yksilö ei kelpaa. Tietoisena ja ymmärrettynä häpeä toimii vastavuoroisuutta edistävänä, mutta tiedostamattomana se muuttuu häpeäkierteeksi. (Ikonen ja Rechardt1995, 130, 134, )

16 16 Jos varhaislapsuuden vuorovaikutussuhteissa on ollut paljon häiriöitä, niin häpeän tuhovoima korostuu. Vastavuoroisuuden tavoittelu ja häpeän vastakkainasettelu kärjistyy, häpeän tuhoavuus valtaa ja häpeä vangitsee ihmisen. Ihminen tulee tuskaisen tietoiseksi itsestään ja tuntee olevansa tarkkailun kohteena sekä sisältä että ulkoapäin. Ihminen vetäytyy ja piiloutuu ja saattaa kätkeä häpeäänsä eri tavoin, kuten tuhoava käyttäytyminen, erilaiset riippuvuudet, yliaktiivisuus, vaativa yliminä, kaikkivoipaisuus ja kunnianhimo tai ryhtymällä häpeättömäksi ympäristöään kohtaan. Nämä kahlehditut ihmiset ovat jääneet häpeämään sitä, että eivät ole pystyneet herättämään hyväksymisen halua eivätkä ymmärrystä niissä, joiden varassa he ovat. (Ikonen ja Rechardt 1995, , , ) 2.4 Taide yhteyden rakentajana ja syrjäytymistä estävänä Syrjäytymistä voidaan ehkäistä taiteellisella toiminnalla. Syreeni tutkimusohjelmaan kuuluvan Taimi osahankkeen puitteissa tutkittiin taiteen merkitystä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Tässä tutkimuksessa katse käännettiin tietoisesti syrjäytymisestä liittymisen teemoihin. Eri-ikäiset lapset, nuoret ja aikuiset saavat mahdollisuuden lähestyä itseään ja toisia taiteen keinoin. Syrjäytymisessä oleellista on tarkastella suhdetta yhteiskunnan ja eri ryhmien välisessä vuorovaikutuksessa tai yksilön ja yhteisön välisessä suhteessa sekä myös syrjäytymisenä suhteessa itseen. Taide voi olla tutkimuksen kohteena ja siksi taide voi tutkimusmenetelmänä olla siltana erilaisien teoreettisten näkökulmien yhdistämisessä. (Krappala ym. 2003, 7-8.) Rakenteellista syrjäytymistä keskeisimmäksi nousee syrjäytyminen itsestään ja omasta elämästään. Vieraantuminen omasta itsestä, tunteistaan ja arvoistaan heikentää ja ajan kuluessa jopa estää itsestään huolehtimisen ja aktiivisen ja rohkean vaikuttamisen omaan elämään. (Sava 2003, 36.) Zygmunt Bauman on todennut, että yhteisöllisyyden ja liittymisen kaipuu on nykyään yksilön polttavimpia ongelmia (Krappala ym. 2003, 9). Tarinan ja taiteen yhdistävän lähestymistavan avulla voi käsitellä omaa elämäänsä. Kun ihminen pysähtyy oman itsensä äärelle ja tutustuu sisäiseen tarinaansa niin uusien näkö-

17 17 kulmien löytyminen mahdollistuu. Oman elämäntarinan läpityöskentely antaa menneisyydelle syvemmän merkityksen, auttaa jäsentämään ja ymmärtämään menneisyyttä sekä löytämään uusia tulevaisuuden näkökulmia. (Ahola ja Hanén 2006, 15.) Kaikki ihmisten tarinat, kertomukset ja luovat ilmaisut ovat kertomuksia ihmisestä itsestään. Taiteilija pyrkii luovuudellaan dialogiin eli vastavuoroiseen tapahtumaan toisen ihmisen kanssa. (Andersson 2002, ) Aikamme korostaa yksilöllisyyttä, joten identiteetin ja elämäntarinan rakentamisen ajatellaan olevan yksilön vastuu ja oikeus. Kuitenkin ympäristö vaikuttaa elämäntarinan syntymisessä ja elämäntarina syntyy sosiaalisesti tekojen maailmasta. (Krappala ym. 2003, 12.) Kuvataideterapia voi voimaannuttaa yksilöitä ja yhteisöjä (Artslynx International Arts Resources, Art empowerment, Visual arts, ). Taiteen voima on siinä, että se voi muuttaa ja ravisuttaa luutuneita käsityksiä, merkityksiä ja käytäntöjä. Taide on kuitenkin käytäntönä epävarma, koska sen käynnistämistä prosesseista ja merkityksistä ei voi olla varma. (Krappala ym. 2003, 13.) 2.5 Surun läpityöskentely ja luopuminen Eheytymisprosessissa on aina läsnä myös luopuminen ja suru. Ihmisen on astuttava uuteen ja jätettävä jotain pysyvästi taakse. Ihmisen elämässä on saattanut olla voimattomuutta ja kyvyttömyyttä ylläpitää ystävyyssuhteita. Välillä syvä yksinäisyys on eristänyt elämästä ja yhteydestä. Sairaudet, avioerot ja ihmissuhdeongelmat ovat tuoneet ihmisen elämään tuskaa ja surua. (Lindqvist 1999, ) Suru on tie. Se kulkee sinussa. Suru on lohduttavaa ja se kutsuu elämään, mahdollistaa elämän jatkumisen, niin, että ihminen eläisi niin kauan kuin on elämää. Vaikka suru voi tuntua raskaalta, oudolta ja pelottavaltakin, niin se on aina surevan puolella. Surun tärkeimpänä tehtävänä on auttaa ihmistä suostumaan sisäisesti siihen, mikä ulkoisesti on tullut elämässä pakolliseksi. Suru auttaa luopumisessa, silloin kun menetyksen uhka on lähellä tai toteutunut. Kun ihminen kapinoi ja torjuu kipeän todellisuuden, hän saattaa masentua ja katkeroitua.

18 18 Katkeruus on lähes aina surematonta surua ja jos ihminen lukkiutuu pysyvään katkeruuteen, hän aiheuttaa itselleen suuren vahingon. (Lindqvist 2003, 102.) Katkeruus on hyvin tuhoavaa ja ihminen voi vapautua katkeruudesta vähitellen hakemalla vihan tunteilleen turvalliset purkautumisen kanavat. Eheytymisprosessissa ihminen käy läpi voimakkaita ja syviä tunteita. Kun tunnelukot vähitellen aukeavat ja ihminen saa kosketuksen sisimpäänsä alkaa monenlaisten tunteiden kohtaaminen ja työstäminen. Ihminen saattaa kokea oman vihantunteensa pelottavana, varsinkin jos hän ei ole saanut elämässään osoittaa vihaa ja se on pitänyt kätkeä. Vihan tunteet olisi hyvä kanavoida turvallisesti, että kukaan ei vahingoitu, koska tunteet voivat olla niin rajuja. Ilmaisematon viha muuntuu usein katkeruudeksi, mikä tuhoaa ihmistä sisältä päin. Katkeruuden tunteesta voi vapautua vähitellen kohtaamalla kaikki ne tunteet ja suremalla. Anteeksiantaminen voi vuosien prosessien jälkeen olla tie vapauteen ja uuden elämän alkuun. Anteeksiantaminen voi olla asenne ja pyrkimys, mitä kohti ollaan vähitellen menossa. Syyllisyyden ja häpeän suhde anteeksiantoon on erilainen, koska syyllisyys liittyy hyviin ja huonoihin tekoihin ja häpeä ihmisen persoonaan. Anteeksisaaminen voi vapauttaa syyllisyydestä ja häpeää ei koskaan saisi hoitaa anteeksiannolla, koska se vahvistaa ihmisen huonommuuden kokemusta. Häpeän vankina oleva ihminen syvimmiltään kysyy onko hänellä lupa olla olemassa ja häpeästä voi vapautua vähitellen ja siihen liittyy syvä suru. Suremalla ihminen voi vähitellen vapautua elämään. (Lindqvist 2003, ) Suru on matkaa sisäiseen maisemaan, mielen alueen eri kerroksiin ja pääosin hyvin sanattomiin tapahtumiin ihmisessä itsessään. Vaikka jokainen suree yksilöllisesti, niin surussa on läsnä myös ikisuru. Surua voisi kuvata laskeutumisena yhä suurempaan pimeyteen, aaltoliikettä syvenevän tuskan ja helpompien hetkien välillä. Silloin ihminen tulee vähitellen, kivun ja ahdistuksen kautta, tutuksi psyykkisen kipunsa kanssa. (Lindqvist 2003, ) Lapsen ja nuoren suru ilmenee usein eri tavoin kuin aikuisella. Joskus voi käydä niin, ettei lapsen surulle ole tilaa, vaan lapsen suru jää aikuisten tunteiden alle ja kohtaamatta. Lapsi saattaa joutua vaikeaan kaksoisrooliin, missä hänellä ei ole tilaa oman surunsa

19 19 turvalliseen ja vapaaseen käsittelyyn, koska hän on huolissaan vanhempiensa, sisarustensa tai muiden läheistensä surusta. Vääristyneissä tilanteissa lapsi ottaa kantaakseen vastuun omista vanhemmistaan ja hänen oma suruprosessinsa ja eheytymisensä estyy. Esimerkiksi läheisensä menettänyt lapsi saattaa pelätä aiheuttavansa lisää huolia aikuiselle, elossa olevan vanhemman kuolemaa tai sitä, että hänet hylätään. Joskus vanhempi sitoo huomaamattaan lapsen suruunsa. Vanhempi saattaa sitoa ja takertua symbioottisesti lapseensa ja lapsi saattaa kokea itsensä sidotuksi, eikä tunnista todellisia tunteitaan. Piilotettu lapsen suru saattaa koteloitua vuosikymmeniksi ja purkautua aikuisuudessa yllättävän vaativana. (Lindqvist 1999, ) 2.6 Diakonia ja sielunhoito eheytymisen ja voimaantumisen välineinä Diakoniatyö Diakoniatyö on kristillistä rakkauden palvelua, missä Jumalan rakkauteen vastataan lähimmäisenrakkaudella. Diakoniatyö tulisi kohdistaa erityisesti niiden ihmisten kokonaisvaltaiseen auttamiseen, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Diakonian erityisyys on sen käytännöllisyydessä ja konkreettisuudessa ja sen avulla pyritään vastaamaan yksilön ja yhteiskunnan konkreettiseen hätään ja avuntarpeeseen. (Henttonen 1997, ) Ennen diakoniatyön painopistealueet olivat sosiaalisia ja sairaanhoidollisia ja työtä tehtiin etupäässä vammaisten, vanhusten ja sairaiden parissa. Nykyään diakoniatyö on pääasiassa sielunhoidollista auttamista, päihde- ja kriminaalityötä ja taloudellista avun antamista. Myös ennaltaehkäisevään diakoniaan, kuten lapsidiakonia, kiinnitetään enemmän huomiota, jotta oltaisiin ajoissa liikkeellä. (Helsingin yliopisto 2007.) Diakonia on sitoutunut näkemään ihmisessä ihmisen, joka on luotu Jumalan kuvan kaltaisuuteen ja joka juuri tällaisena ihmisenä on ainutlaatuinen ja ainutkertainen. Se ei koskaan saa unohtaa, että toinen ihminen on jo aina veli tai sisar Kristuksessa, ihminen, jonka puolesta Vapahtaja on jo kuollut, tietääpä tämä ihminen sitä tai ei. Tämä ei merkitse naiivia sinisilmäisyyttä suhteessa jokaisessa ihmisessä oleviin hyvän ja pahan mahdolli-

20 20 suuksiin. Diakonia uskoo ja luottaa jokaisessa ihmisessä kätkettynäkin oleviin mahdollisuuksiin uskoa, toivoa ja rakastaa, luoda parempaa maailmaa, löytää elämää kannattava tarkoituksellisuus ja vastuullisuus. Samanaikaisesti se on valmis myös tunnustamaan ihmiseen kätketyt ristiriidat, kärsimyksen aiheuttamisen ja jopa kaikkein julmimmankin pahan mahdollisuudet. (Henttonen 1997, 31.) Diakonian tavoitteet ja tehtävät ovat eri aikoina ja eri tilanteissa määritelty erilailla, kuitenkin aina on pyritty vastaamaan sen ajan ja yhteiskunnallisen tilanteen ajankohtaisiin haasteisiin ja tarpeeseen (Henttonen, 1997, 44). Ajankohtaisuus edellyttää diakonialta jatkuvaa yhteiskunnallista havainnointia ja analyysia. Diakonian painopisteitä ja toimintamuotoja tulee jatkuvasti tarkistaa. On etsittävä ja oltava valppaana, jotta havaitaan ajoissa missä apua tarvitaan ja apu kohdentuisi oikeudenmukaisimmin. Diakonia voi olla myös vakiintunutta ja paikallaan pysyvää, eikä se vähennä työn arvoa. (Malkavaara 2003.) Dosentti Anne Birgitta Yeungin laatiman diakoniatutkimuksen mukaan diakoniatyön työmäärä Suomessa on viimevuosina lisääntynyt ja moninaistunut. Diakoniatyössä sielunhoidon tarve ja vaatimukset ovat kasvaneet huomattavasti. Tutkimuksessa ilmeni myös, että diakoniatyöntekijöiltä odotetaan yhä enemmän joustavuutta ja ajankohtaisiin haasteisiin vastaamista muun muassa kriisityön ja vapaaehtoistoiminnan projektien kautta. (Yeung 2007.) Susanna Hyvärin ja Kari Latvuksen tutkimus- ja koulutushanke Paikallisia teologioita Espoossa kohdistui teologian tekemiseen Espoossa. Tutkimuksessa korostui vuorovaikutus ja pyrkimys paikallisten seurakuntalaisten kokemusmaailman ja elämän kohtaamiseen, jotta he voisivat olla vaikuttamassa paikalliseen teologiseen tekemiseen. Tässä tutkimuksessa käytettiin exposure valottumistyöskentelyä, missä tärkeintä on oleskelu ja havainnointi siinä lähiympäristössä, johon ollaan tutustumassa. Ihmisessä tapahtuu valottumista, kun hän antaa uusien havaintojensa ja kokemustensa vaikuttaa itseensä. Valottumistyöskentelyyn kuuluu henkilökohtainen työskentely oman elämänkerran (biografian) kanssa, missä tärkeimpinä teemoina ovat oma sosiaalinen tausta, perhesuhteet, arvot, työhistoria ja motivaatio. Tärkeintä on oman sisäisen maailman ja havaitun jäsentäminen. Näitä voidaan tarkastella muun muassa kirjoittamisen ja tässä tutkimuksessa myös ydinteemojen piirtämisen avulla. (Hyväri ja Latvus 2005, 9, 14 15, 30, 87.)

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Nuoret takuulla kuntoon

Nuoret takuulla kuntoon Nuoret takuulla kuntoon Vain lähellä syntyy vastavuoroisuutta ja kohtaamista Päivi Känkänen 06.05.2014 teksti ja valokuvat: Päivi Känkänen BACK TO BASICS Epävakaina aikoina on tasaisia aikoja useammin

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

KOHTAAMISEN JALOKIVET

KOHTAAMISEN JALOKIVET Lounais-Suomen Nuorisotyöpäivät 17-18.8.2016 Nuorisokeskus Ahtela KOHTAAMISEN JALOKIVET SINIKKA HAAPANEN Nuorisotyön ytimessä on nuoren kokemus arvosta ja vapaudesta Arvo syntyy siitä, että hän tulee nähdyksi,

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014

Tule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Tule sellaisena kuin olet 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Suvaitsevaisuus ja armo Syyllisyyden taakat Miksi tein / en tehnyt, miksi sanoin, miksi en estänyt, miksi petin, miksi valehtelin, miksi en

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUS HYVYYDEN HAITTA

MYÖTÄTUNTOUUPUMUS HYVYYDEN HAITTA MYÖTÄTUNTOUUPUMUS HYVYYDEN HAITTA 9.9.2015, Helsinki Leila Märkjärvi Kasvatustieteiden tohtori, Erikoissairaanhoitaja Leila Märkjärvi 1 MYÖTÄTUNTOUUPUMUS MITÄ SE ON? KÄSITTEENÄ: Olemassa vain suuntaa antavia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Hengellinen kasvu mistä ravintoa?

Hengellinen kasvu mistä ravintoa? Hengellinen kasvu mistä ravintoa? Mitä kohti kasvetaan? Kasvu kohti Kristuksen kaltaisuutta. Kristitty on Kristuksen seuraaja, Kristuksen kannattaja ja ihailija (vrt. nuorten idolit). Jeesus osoitti omalla

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä

Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä Diakoniajohtaja Otto Savolainen, Seinäjoen alueseurakunta puheenvuoro 7.9.2016 kriminaalipoliittisessa asuntopäivässä. 1 Sama matkalla olemisen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot