Luonnos Lisäksi lakeihin ehdotetaan tehtäväksi eräitä teknisluonteisia muutoksia.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnos 3.7.2015. Lisäksi lakeihin ehdotetaan tehtäväksi eräitä teknisluonteisia muutoksia."

Transkriptio

1 Luonnos Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain, kolttalain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettua lakia muutettavaksi siten, että siinä otettaisiin huomioon EU:n maaseuturahaston rahastokautta koskevat muutokset sekä uudistetut EU:n valtiontukisäännöt. Tarkoituksena on, että laki muutettuna tulisi voimaan vuoden 2016 alusta. Myös kolttalakiin ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset. Lisäksi lakien soveltamisalaa täsmennettäisiin siten, että pääsääntöisesti kukin tukikohde sisältyisi vain yhteen rakennetukea koskevaan lakiin. Kolttalain mukaisia tukikohteita siirrettäisiin siten muun lainsäädännön tukitoimien piiriin. Lisäksi kolttalakiin sisällytettäisiin säännökset korkotukilainoista ja valtiontakauksista. Lainojen korko olisi kiinteän koron sijaan vaihtuva ja korkoon sisältyvät lainaan sisältyvä tuki määriteltävissä. Valtionlainojen myöntäminen siirrettäisiin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta luottolaitoksille ja hoito Valtiokonttorilta luottolaitoksille. Sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetusta laista että kolttalaista poistettaisiin vapaaehtoiset velkajärjestelyt. Taloudellisissa vaikeuksissa olevien asemaa helpotettaisiin tämän jälkeen yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain ja yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaisin menettelyin. Pääministeri Sipilän hallituksen strategisessa ohjelmassa on painotettu julkisten palvelujen digitalisointia osana lisätä hallinnon tuottavuutta ja tehokkuutta samoin kuin asiakkaiden hallinnollisen taakan keventämistä. Kumpaankin lakiin otettaisiin säännökset sähköisestä hakumenettelystä, joka siten laajenisi koskemaan myös porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukia sekä kolttalain mukaisia etuuksia. Maatalouden ja luontaiselinkeinojen käsitteet yhtenäistettäisiin porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetussa laissa, kolttalaissa ja maatalouden rakennetuista annetussa laissa. Lisäksi lakeihin ehdotetaan tehtäväksi eräitä teknisluonteisia muutoksia. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

2 YLEISPERUSTELUT 1 Johdanto Poronhoitoa harjoitetaan Suomessa poronhoitolaissa (848/1990) tarkoitetulla poronhoitoalueella, joka käsittää Lapin läänin ja Oulun läänin pohjoisosan. Kaikkien poronomistajien on kuuluttava poronhoitoalueella paliskuntaan ja paliskunta vastaa porojen hoidossa tarvittavista töistä, laitumista ja poromääristä. Maanomistuksesta riippumatta poronhoitoalueella poroja saa laiduntaa vapaasti, mutta toisaalta paliskunta on velvollinen estämään poroja tekemästä vahinkoa. Laitumien riittävyyden turvaamiseksi poronhoitolaissa säädetään myös suurimmista sallituista poromääristä, jotka maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa jokaiselle paliskunnalle. Vuonna 2014 poronomistajia oli henkilöä. Suurin sallittu eloporomäärä kyseisenä vuonna oli eloporoa, mutta todellinen eloporomäärä oli vain poroa. Poronomistajien määrä on ollut pitkään laskusuuntainen, mutta viime vuosina myös luettujen eloporojen määrä on vähentynyt. Vuonna 2014 vähintään 100 poroa omistavien osuus poronomistajista oli poronhoitovuotta 2008/ ,5 prosenttia ja yli 150 poroa omistavien 28 prosenttia. Poroja omistavat sekä saamelaiset että muut pohjoisen asukkaat. Saamelaisten osuus poronomistajista on suurin maan pohjoisimmissa paliskunnissa Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnissa saamelaisten kotiseutualueella. Poronhoitotavat perustuvat pohjoisissa paliskunnissa pääosin laidunkiertoon ja vapaaseen laiduntamiseen läpi vuoden. Eteläisissä paliskunnissa Lapin läänin eteläosassa ja Oulun läänissä on tapana ottaa porot osaksi vuotta tarharuokintaan. Toisaalta merkittävässä osassa alueen pohjoisimmissa paliskunnista poroja harjoitetaan porojen lisäruokintaa viemällä lisäruoka porolaitumelle ja paimentamalla poroja. Poronhoitotavat voivat kuitenkin myös pohjoisissa että eteläisissä paliskunnissa erota paliskunnittainkin huomattavasti samoin kuin ne ovat vaihdelleet myös eri aikoina ja ne eroavat yhä alueittain. Suurimmat porokarjat ovat pohjoisissa paliskunnissa olevilla poronomistajilla. Myös keskimääräinen poromäärä on pohjoisissa paliskunnissa suurempi kuin eteläisissä. Samoin yksinomaan porotaloutta harjoittavia poronomistajia on lähinnä pohjoisissa paliskunnissa, muualla alueella porotaloutta usein harjoitetaan muun elinkeinon tai palkkatyön ohella. Poronlihasta maksettava tuottajahinta on säilynyt aikaisemmalla tasolla, mutta muun muassa polttoaine- ja lisäruokintakustannusten nousun johdosta porotalouden kannattavuus on viime vuosina heikentynyt. Maan kaikkein pohjoisimmissa osissa olosuhteet eivät ole suotuisia tavanomaisen maatalouden eli peltoviljelyn ja kotieläintalouden harjoittamiselle. Päätoiminen poronhoito antaa toimeentulon osalle alueen asukkaista, mutta usein suurella osalla porotalouden harjoittajistakin toimeentulo on totuttu saamaan useista eri lähteistä yhdistämällä sekä eri alkutuotannon muotoja kuten metsästystä, marjastusta ja kalastusta että erilaista elinkeino- ja yritystoimintaa sekä palkkatyötä, usein lyhytaikaisissa työsuhteissa. Tällaisen toiminnan jatkumisen turvaamiseksi on erityisesti alkutuotantoon eli muihin luontaiselinkeinoihin liittyviä toimenpiteitä tuettu samanlaisilla toimenpiteillä kuin porotalouden harjoittamistakin. Vielä yksilöidymmin on tukitoimia kohdennettu Inarin kunnassa, jossa koltta-alueella on ollut mahdollista toteuttaa sekä poronhoitoon ja muihin luontaiselinkeinoihin että yritystoimintaan liittyviä toimenpiteitä. Maatalouden rakenteen parantamiseksi on useiden viime vuosikymmenten aikana myönnetty kansallista tukea erilaisten rakennetukijärjestelmien avulla. Pääasiallisesti kyse on ollut maati- 2

3 lojen investointien tukemisesta, mutta myös maatilojen sukupolvenvaihdoksia ja tilanpidosta luopumista on tuettu. Tällöin tavoitteena on ollut maatilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen ammattitaitoisten nuorten viljelijöiden saamiseksi tiloille elinkeinon jatkajiksi. Rakennetukiin on kuulunut myös tilojen asuinrakennusten rahoittaminen. Vastaavia toimenpiteitä on tuettu myös porotaloudessa. Koska poronhoito kuitenkin eroaa luonteeltaan tavanomaisen maatalouden harjoittamisesta, porotaloutta on edistetty tavanomaisesta maataloudesta erillisten tukijärjestelmien avulla. Erityisellä luontaiselinkeinoalueella on tuettu myös muita kuten metsästystä, marjastusta ja kalastusta. Suomen liityttyä Euroopan unioniin vuonna 1995 tuli mahdolliseksi myös Euroopan unionin (EU:n) maatalousrahastojen ja ohjelmien käyttäminen osittain vastaaviin tarkoituksiin. Toisaalta tukijärjestelmissä on jouduttu ottamaan huomioon myös EU:n kilpailunrahoituksia koskeva lainsäädäntö erityisesti valtiontukien osalta. Kansallinen lainsäädäntö on sopeutettava kulloinkin voimassa olevaan tätä koskeviin EU:n säädöksiin. Näin on myös menetelty porotalouden ja luontaiselinkeinojen tukien osalta. Viimeksi EU:n lainsäädäntö unionin maatalousrahastojen osalta on uudistettu vuoden 2013 lopussa ja valtiontukisäännöt pääosin vuonna Kansalliseen lainsäädäntöön ei vielä sisälly muutoksia, jotka mahdollistaisivat niiden mukaisten tukijärjestelmien käytön nykyisin voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä laajemmin. Kolttalain mukaiset tukijärjestelmät on ilmoitettu komissiolle heti Suomen liityttyä Euroopan unioniin. Vuoden 2015 alusta Euroopan komissio on edellyttänyt, että kaikkia kansallisia tukijärjestelmiä koskeva lainsäädäntö täyttää uusien valtiontukisääntöjen mukaiset edellytykset, yksinomaan hallinnolliset toimenpiteet, kuten sitoutuminen valtiontuki-ilmoituksessa valtiontukisääntöjen noudattamiseen, eivät riitä. Kansalliseen lainsäädäntöön on sisällytettävä takeet siitä, että tukijärjestelmä täyttää asianomaista alaa ja toimenpidettä koskevat valtiontukisäännöt. 2 Nykytila 2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakeen parantamiseksi on vuodesta 2001 alkaen myönnetty tukea porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) nojalla. Tukijärjestelmän uusimiseksi on säädetty laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista (976/2011), mutta sitä ei ole saatettu toistaiseksi voimaan. Erityisesti lakiin sisältyvä vapaaehtoisia velkajärjestelyjä koskeva tuki on ollut EU:n lainsäädännön kannalta ongelmallinen. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki vastaa rakenteeltaan maaseutuelinkeinojen rahoituslakia (329/1999), joka sisälsi sekä maatalouden rakennetukijärjestelmän että maaseudun yritystoiminnan ja kehittämishankkeiden tukijärjestelmät. Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki korvattiin maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetulla lailla (1443/2006) ja maatalouden rakennetuista annetulla lailla 1476/2007. Molempien lakien nojalla toteutettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosina Vuosien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanemiseksi maaseudun kehittämisen tukemisesta annettu laki on korvattu lailla maaseudun kehittämisen tukemisesta (28/2014) ja maatalouden rakennetuista annettua lakia on muutettu lailla1187/2014. Viimeksi mainittu laki täyttää myös valtiontuen myöntämisen edellytykset vuosina

4 Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain nojalla on osaltaan voitu toteuttaa edellisen ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelmaa, sillä porotalouden tai muun luontaiselinkeinon harjoittamisen aloittavalle nuorelle henkilölle on voitu myöntää ohjelman mukaisin tukijärjestelmin tukea vuoden 2014 loppuun edellisen rahastokauden EU:n lainsäädännön mukaisesti. Myös elinkeinonharjoittajien ja paliskuntien toteuttamiin investointeihin on voitu myöntää kansallista tukea aikaisemmin voimassa olleen EU:n valtiontukea ja muuta kansallista tukea koskevan EU:n lainsäädännön nojalla. Vuoden 2015 alusta sen sijaan tukea on ollut mahdollista myöntää tuotantotoimintaan vain investointitukea ja ainoastaan kansallisista varoista. Tämä on toteutettu muuttamalla porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuesta annettua valtioneuvoston asetusta (175/2001) ja porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuen kohdentamisesta annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta (176/2001) ja tekemällä Euroopan komissiolle tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 702/2014, jäljempänä maatalouden ryhmäpoikkeusasetus, tarkoitettu ryhmäpoikkeusilmoitus. Tällöinkin tuki elävien eläinten hankintaan, maanhankintaan, metsätaloustoimenpiteisiin sekä kalastukseen ja vesiviljelyyn on jouduttu jättämään tukikelpoisten investointien ulkopuolelle. Samoin aloitustukien ja vapaaehtoisten velkajärjestelyjen myöntäminen on keskeytetty, koska kansallinen lainsäädäntö poikkeaa EU:n lainsäädännöstä. Sen sijaan tutkimuksen rahoitusta on jatkettu, mutta ainoastaan siltä osin, kuin rahoitus ei muodostu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT, 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi. Myös kolttalain mukaisten tukien myöntämistä on rajoitettu samasta syystä. Asuntojen rakentamisen tukemista on jatkettu, koska asumisen tukemista komissio ei ole pitänyt valtiontukena. Laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettua lakia säädettäessä tavoitteena oli saattaa laki vastaamaan rakenteeltaan pääosin maatalouden rakennetuista annettua lakia niin, ettei siihen enää sisälly yritystoiminnan ja kehittämishankkeiden tukijärjestelmiä, vaan tukijärjestelmät kohdistuvat yksinomaan alkutuotantoon liittyviin toimenpiteisiin. Sopeutusta EU:n uuteen rahastolainsäädäntöön ja uusiin valtiontukisääntöihin ei ole tehty. Sen sijaan jo lakia säädettäessä muuhun kuin alkutuotantoon liittyvän yritystoiminnan tukeminen sekä kehittämishankkeiden tukeminen siirrettiin tuolloin voimassa olleeseen lakiin maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista (1443/2006), joka on korvattu lailla maaseudun kehittämisen tukemisesta (28/2014). Tässä lainsäädännössä on otettu huomioon muuttunut EU:n lainsäädäntö, jonka vuoksi näihin tarkoituksiin on mahdollista hakea tukea myös porotaloutta tai muita luontaiselinkeinoja koskevaan yritystoimintaan, kuten muiden kuin maataloustuotteiden valmistukseen, matkailuun ja palvelutoimintaan. Samoin kuin porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslakia, myös porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettua lakia sovelletaan ainoastaan poronhoitolaissa tarkoitetulla poronhoitoalueella. Porotalouteen liittyviä toimenpiteitä voidaan tukea koko lain soveltamisalueella. Sen sijaan muihin luontaiselinkeinoihin liittyviä toimenpiteitä voidaan tukea ainoastaan laissa määritellyllä luontaiselinkeinoalueella, joka käsittää kokonaan neljä ja osittain neljä muuta maan pohjoisinta kuntaa. Luontaiselinkeinoina pidetään lain 6 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä, muun luontaiselinkeinon ohella harjoitettavaa pienimuotoista maa- ja metsätaloutta sekä muuta luonnon jatkuvaan tuottokykyyn perustuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kuten ammattimaista marjastusta ja sienestystä. 4

5 Lain 3 :n mukaan lakiin sisältyvät seuraavat tukijärjestelmät: elinkeinonharjoittajan investointituki, nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuki, elinkeinonharjoittajan asunnonrakentamistuki, paliskunnan investointituki, paliskunnan aitojen kunnossapitotuki, vapaaehtoinen velkajärjestely, tutkimusrahoitus ja erityiset etuudet. Kukin tukijärjestelmä voidaan ottaa käyttöön valtioneuvoston asetuksella. Samoin kuin vastaavassa aikaisemmassa lainsäädännössä, myös porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetussa laissa elinkeinon harjoittajalle myönnettävän tuen myöntämisen edellytyksenä on vähintään 18 vuoden ja pääsääntöisesti enintään 65 vuoden ikä. Hakijalla on oltava riittävä ammattitaito ja hänen on hallittava porotalous- tai luontaiselinkeinotilaa omistuksen tai vuokrauksen perusteella. Hakijan edellytetään myös asuvan porotalous- tai luontaiselinkeinoalueella, minkä lisäksi hakijan on joko harjoitettava tai ryhdyttävä harjoittamaan porotaloutta tai muuta luontaiselinkeinoa. Aloitustukea voidaan kuitenkin myöntää ainoastaan porotalouden yhteydessä harjoitettua muuta luontaiselinkeinoa varten. Elinkeinoa on harjoitettava siten, että se antaa pääasiallisen osan toimeentulosta. Porotalouden katsotaan antavan pääasiallisen toimeentulon, jos hakijalla on 80 eloporoa. Jos poroja on tätä vähemmän tai kysymys on yksinomaan muun luontaiselinkeinon harjoittamisesta, jolloin pääasiallisen toimeentulon katsotaan antavan tulo t, joiden määrästä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Lakia säädettäessä vähimmäismääränä pidettiin euron vuotuisia elinkeinotuloja. Määrää on tarkoitus tarkistaa vuosittain indeksi muutosta vastaavasti. Harjoitetulla elinkeinolla on lisäksi oltava mahdollisuudet kannattavuuteen. Elinkeinoharjoittajan investointitukea voidaan myöntää porotaloudessa tarpeellisiin investointeihin, jotka lisäävät tehokkuutta, parantavat laatua, turvaavat toimintaedellytyksiä tai helpottavat elinkeinon sopeutumista uusiin olosuhteisiin tai vaatimuksiin. Tukea voidaan myöntää sekä irtaimen että kiinteän omaisuuden hankintaa koskeviin kustannuksiltaan kohtuullisiin investointeihin. Kiinteisiin investointeihin kuuluu myös maanhankinta. Vastaavasti voidaan myöntää myös muun luontaiselinkeinon harjoittamisessa tarpeellisiin investointeihin. Tuki myönnetään prosentuaalisena osuutena tukikelpoisista kustannuksista. Nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustukea voidaan myöntää porotalouden harjoittajalle, joka saa hallintaansa porotaloustilan ja joka ensimmäistä kertaa ryhtyy poronhoidosta vastaavaksi elinkeinonharjoittajaksi. Tukea voidaan myöntää myös muun luontaiselinkeinon harjoittajalle, joka saa hallintaansa muun luontaiselinkeinon harjoittamiseen soveltuvan tilan ja ryhtyy ensimmäistä kertaa porotalouden yhteydessä muun luontaiselinkeinon harjoittajaksi. Aloitustukea ei myönnetä sille, joka tukea hakiessaan on täyttänyt 40 vuotta. Elinkeinonharjoittajan asunnonrakentamistukea voidaan myöntää porotalouden tai muun luontaiselinkeinon harjoittajalle sellaiseen investointiin, jonka tarkoituksena on porotaloustilan tai luontaiselinkeinotilan asunto-olojen parantaminen. Tukea ei myönnetä, jos samaan tarkoitukseen voidaan myöntää muuta tukea julkisista varoista. Edellytyksenä on tuen kohteena olevan asunnon käyttäminen hakijan, tämän perheenjäsenten tai tilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä elinkeinon harjoittamisesta luopuvan henkilön vakinaisena asuntona, jos luopuja on tällöin pidättänyt itselleen oikeuden asua tilalla. Asunnon tulee olla kooltaan ja varustelultaan tarkoituksenmukaisessa suhteessa käyttötarkoitukseen sekä sijaita elinkeinon harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Tuen myöntämisen tulee lisäksi olla hakijan taloudelliset olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Tällöin tarkastellaan hakijan ja hänen puolisonsa kokonaistuloja. Tuki myönnetään prosentuaalisena osuutena tuettavan toimenpiteen hyväksyttävistä kustannuksista. Pysyviin taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille porotalouden ja luontaiselinkeinojen harjoittajille voidaan myöntää myös vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn liittyvää tukea. Tällaisiin vaike- 5

6 uksiin lainansaajan voidaan katsoa joutuneen, jos hän on tullut tai on ilmeisessä vaarassa tulla maksukyvyttömäksi eikä maksukykyä voida pysyvästi palauttaa myöntämällä korkotukilainojen ja valtionlainojen lyhennysmaksuille lykkäystä tai valtionlainoille korkovapautta taikka sellaisilla varoilla, jotka ovat saatavissa hakijan yrityspääomia haitallisesti vähentämättä. Edellytyksenä velkajärjestelylle on, että sen odotetaan olennaisesti parantavan lainansaajan taloudellista tilannetta, velallisen tilanteesta ja toimenpiteistä sen parantamiseksi on laadittu toteutettavissa oleva suunnitelma ja velallinen osallistuu itse toimenpiteisiin. Asunnon turvaamiseksi vapaaehtoinen velkajärjestely voidaan myöntää myös elinkeinotoimintansa lopettaneelle velalliselle. Lähtökohtana on, että vapaaehtoinen velkajärjestely myönnetään vain kerran. Pääsääntöisesti edellytetään myös muiden velkojen osallistuvan myöntämiensä lainojen ehtojen muutoksiin lainansaajan velanhoitokulujen alentamiseksi. Vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä voidaan pidentää valtionlainojen ja valtion myyntihintasaamisten takaisinmaksuaikaa, alentamaa korkoa sekä myöntämää lyhennysten ja korkojen suorittamisesta maksuvapautusta tai lykkäystä. Velalliselle voidaan myös myöntää valtiontakaus lyhytaikaisten velkojen korvaamiseksi tavanomaisin ehdoin myönnettävällä pankkilainalla. Valtiontakaus voi kattaa enintään 80 prosenttia lainan kokonaismäärästä. Maksuvapautusta valtionlainan lyhennyksille ei myönnetä, jos lainan esinevakuus tai lainalle liike- tai siihen verrattavassa toiminnassa annettu takaus turvaa lyhennysten maksun, jollei kysymys ole velallisen asunnon säilyttämisestä, yrityksen toiminnan jatkumisen turvaamisesta tai muusta erityisen painavasta syystä. Velkajärjestelyssä voidaan myöntää valtionlainaan tai -saamiseen ja takaukseen liittyvää tukea lainoihin ja saamisiin aikaisemmin sisältyneen tuen lisäksi enintään euroa. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tuesta, joka lisää aikaisemmin myönnettyä tukea, sekä sen määrän tai arvon määrittämisestä ja tuen seurannasta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää velallisen hakemuksesta suostumisesta velkajärjestelyyn valtion puolesta sekä suostumuksen edellytyksistä, minkä jälkeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä velallinen ja luottolaitos allekirjoittavat yhdessä valtionlainojen ja korkotukilainojen vapaaehtoisen velkajärjestelyn toteuttamista koskevan sopimuksen. Sopimus voidaan määrätä valtion osalta raukeamaan, jos sopimus on perustunut oleellisesti virheellisiin tietoihin tai velallinen ei ole noudattanut sopimuksen ehtoja. Erityiset etuudet koskevat elinkeinonharjoittajan mahdollisuutta käyttää valtionmaata laissa säädetyllä tavalla. Luontaiselinkeinoalueella elinkeinon harjoittajalla, joka hallitsee porotalous- tai luontaiselinkeinotilaa ja asuu sillä, on ilman eri korvausta oikeus valtion maa- ja vesialueilla sijoittaa saamelaisten kotiseutualueella poronhoidon kannalta välttämätön tukikohta, erityisen painavista syistä tukikohta metsästystä varten ja kalastusta varten tukikohta sekä kalakellareita ja varastosuojia elinkeinon harjoittamisen kannalta välttämättömille paikoille kalastuselinkeinon kannalta merkittävien vesistöjen välittömään yhteyteen. Erityiset etuudet käsittävät myös oikeuden laiduntaa karjaa sekä koota sille heinää, lehdeksiä, järviluhtaa ja - kortetta. Etuuden käyttämisen edellytyksenä on Metsähallitus päätöksellään myöntämä lupa. Lupa voidaan antaa vain, jos asianomaisen rakennuksen sijoittamista tai maan käyttämistä on pidettävä porotalouden tai muun luontaiselinkeinon harjoittamisen kannalta välttämättömänä. Luvassa on mainittava myös etuuteen sisältyvän tuen määrä. Lupa voidaan myös peruuttaa. Paliskunnan investointituki on tarkoitettu investointeihin, jotka ovat tarpeellisia sellaisten poronhoitoon liittyvien tehtävien suorittamiseksi, jotka poronhoitolaissa säädetään paliskunnan velvollisuudeksi tai jotka muuten on paliskunnan poronhoidossa tarpeen. Tällaisia investointeja ovat valtakunnan välisiä esteaitoja lukuun ottamatta poronhoidossa tarpeellisten aitojen ra- 6

7 kentaminen ja peruskorjaaminen, teurastamon peruskorjaaminen, muiden tarpeellisten rakennusten rakennushankkeet sekä tällaisten rakennusten, rakenteiden ja rakennelmien käyttämisessä välttämättömät tie- tai vesihuoltoliittymien tai vastaavien muiden liittymien hankinta. Tukikelpoisia ovat myös sellaiset rakennushankkeet irtaimistohankinnat, joilla helpotetaan poronhoitotöitä, mahdollistetaan investointien käyttäminen tai vähennetään poronhoidosta aiheutuvia kustannuksia. Tuki myönnetään prosentuaalisena osuutena tuettavan toimenpiteen hyväksyttävistä kustannuksista. Paliskunnalle voidaan myöntää myös paliskunnan poronhoidossa tarpeellisten aitojen kunnossapitoon. Tuen tarve arvioidaan paliskunnan hoidettavina olevien aitojen määrän, iän, kunnon ja tarpeellisuuden perusteella. Tuen perusteena ovat hyväksytyt kustannukset. Tutkimusrahoitus puolestaan voidaan myöntää porotalouden ja luontaiselinkeinojen toimintaedellytyksiä ja kehittämistä koskeviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Näiden rahoittamisen ohjaamista ja seurantaa varten voidaan asettaa neuvottelukunta. Sen lisäksi, mitä lain 49 :ssä, 50 :n 1 momentissa, 53 :n 1 momentissa sekä 54 ja 58 :ssä säädetään, tutkimusrahoituksesta tiedottamiseen sekä rahoituksen hakemiseen, myöntämiseen, maksamiseen, valvontaan ja takaisinperintään sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. Valtioneuvoston asetuksella voidaan lisäksi antaa tarkempia säännöksiä rahoituksesta, tuettavista tutkimuksista ja selvityksistä, hyväksyttävistä kustannuksista, rahoituksen muodosta ja enimmäismäärästä sekä neuvottelukunnasta ja sen tehtävistä. Tuki voidaan myöntää avustuksena, valtionlainaan liittyvänä tukena, korkotukilainan korkotukena, valtiontakaukseen liittyvänä tukena, vapaaehtoiseen velkajärjestelyssä myönnettyinä velkahelpotuksina tai valtion maan käyttöoikeutena. Sekä valtionlainat että korkotukilainat myöntää Maaseutuviraston hyväksymä luottolaitos, jolla on tarpeelliset valmiudet tuettujen lainojen hoitamiseen. Tukijärjestelmien rahoittamiseen on mahdollista käyttää sekä kokonaan EU:n rahoitusta, EU:n osarahoitusta kansallisen rahoituksen ohella sekä kokonaan kansallista rahoitusta. Rahoitustukeen voidaan käyttää valtion talousarviossa ja maatilatalouden kehittämisrahaston käyttösuunnitelmassa osoitettuja varoja. Myös EU:lta peräisin olevat varat ohjataan joko talousarvioon tai maatilatalouden kehittämisrahastoon. EU:n lainsäädäntö huomioon ottaen EU:n osarahoitus voi käytännössä koskea investointitukea ja nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustukea. Sen sijaan EU:n maatalousrahastoista ei ole mahdollista rahoittaa asuntorakentamisen tukea eikä paliskunnan aitojen kunnossapitotukea, vapaaehtoisia velkajärjestelyjä tai erityisiä etuuksia. Tutkimusrahoitukseen sisältyy osittain myös sellaisia selvityksiä, jotka saattaisivat tulla osarahoitetuiksi, mutta käytännössä vastaavista selvityksistä muodostetaan kehittämishanke ja niitä rahoitetaan maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain nojalla. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettu laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella. Toistaiseksi asetusta ei ole annettu eikä lakia siten ole vielä sovellettu. Lakia valmisteltaessa arvioitiin, että sen nojalla myönnetään tukia pääosin samassa laajuudessa kuin voimassa olevan lain nojallakin, varojen tarpeen arvioitiin hiukan lisääntyvän uuden aitojen kunnossapitotuen ja tukiehtojen muutosten johdosta. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaisia tukia on myönnetty vuosina seuraavasti: 7

8 Elinkeinon harjoittajien investoinnit Laina Avustus kpl euroa kpl euroa Porokarjan hankinta Muun irtaimiston hankinta Maanostot Asuntorakentaminen Talousrakennukset Tiet Paliskuntien investoinnit Avustus kpl euroa Laidunaidat Viljelysten suoja-aidat Rakentaminen Työmaa-asunnot Poroteurastamot Tiet Koneet Muu käyttöomaisuus Nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuki Laina Avustus kpl euroa kpl euroa Aloittaminen porotaloustilalla Aloittaminen luontaiselinkeinotilalla Tilan vuokraus Maan hankinta Kolttalaki Kolttalaki koskee yksinomaan Inarin kunnassa sijaitsevaa koltta-aluetta, joka perustettiin viime sotien jälkeen siirrettäessä silloisen Neuvostoliiton alueelle jääneellä alueella asuneet koltat Suomen uuden rajan sisäpuolelle. Alueelle rakennettiin tarvittava tiestö, sähköistys ja vesihuolto valtion töinä sekä perustettiin valtionmaasta kolttatilat ja rakennettiin niille asuinrakennukset. Kolttalainsäädäntö oli alkuun tyypillistä asutuslainsäädäntöä, mutta on myöhemmin muuttunut elinkeinoja ja kulttuuria painottavaksi rahoituslainsäädännöksi. 1) 1 luontaiselinkeinoalueella 8

9 Voimassa oleva kolttalaki (253/1995) on säädetty ennen nykyistä perustuslakia ja käsitelty eduskunnassa ennen Suomen liittymistä EU:hun. Lain tavoitteena on edistää kolttaväestön ja - alueen elinolosuhteita ja toimeentulomahdollisuuksia sekä ylläpitää ja edistää kolttakulttuuria. Toimenpiteissä on kiinnitettävä huomiota muun muassa elinkeinojen monipuolistamiseen, asunto-olojen sekä asuin- ja työympäristön parantamiseen, tilojen kehittämiseen sekä niiden säilymiseen kolttien omistuksessa ja hallinnassa, ympäristönäkökohtiin sekä koltta-alueen kehittämiseen. Laissa määritellään koltta-alue ja koltta, tukikelpoiset yritykset ja yhteisöt sekä yritystoiminta sekä säädetään kolttien erityisistä etuuksista, joilla tarkoitetaan mahdollisuutta käyttää korvauksetta muun muassa elinkeinossa tarvittavaan rakentamiseen valtionmaata. Lakiin sisältyy myös mahdollisuus vapaaehtoisten velkajärjestelyjen toteuttamiseen. Tuki myönnetään avustuksena tai kolmen prosentin kiinteäkorkoisena valtionlainana maatilatalouden kehittämisrahastosta. Sekä avustuksen että valtionlainan myöntää Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Valtionlainan hoitaa Valtiokonttori. Lisäksi lakiin sisältyvät säännökset maan hankkimisesta kolttalain tarpeisiin, maan myymisestä, valtionsaamisista sekä kolttien asiainhoidosta, mihin sisältyvät kyläkokoukset sekä kolttaneuvostojen ja kolttien luottamusmiehen toiminta. Laki noudattaa rakenteeltaan ja tukijärjestelmiltään maatalouden rakennetukea koskevaa lainsäädäntöä, joka oli voimassa ennen liittymistä ja jossa ei ole vielä juurikaan otettu huomioon esimerkiksi EU:n valtiontukea koskevan lainsäädännön vaatimuksia. Komissio on käsitellyt tukijärjestelmästä tehdyn valtiontuki-ilmoituksen lähinnä liittymissopimuksen porotaloutta koskevan poikkeuksen sekä saamelaisia koskevan liittymissopimuksen pöytäkirjan n:ro 3 perusteella. Kolttalain mukaisia avustuksia ja valtionlainoja on vuosina myönnetty seuraavasti: Laina Avustus kpl euroa kpl euroa Maanhankinta Elinkeinon käynnistäminen Investoinnit Asuntorakentaminen Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden ja EU:n lainsäädäntö Sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettu laki että kolttalaki koskevat sellaisten elinkeinojen tukemista, jotka kuuluvat saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin. Perustuslain 17 :n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Säännöksen lainvalmisteluasiakirjojen mukaan kulttuuriin tässä yhteydessä kuuluvat myös perinteiset elinkeinot porotalous, kalastus ja metsästys. Suomea sitovat lisäksi kansainväliset sopimukset, jotka Suomi on ratifioinut. Saamelaisten osalta merkittäviä ovat kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus (SopS 8/1976), jäljempänä KP-sopimus, sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimuksen (SopS 6/1976), jäljempänä TSS-sopimus, joiden komiteat ovat antaneet Suomelle suosituksia erityisesti saamelaisten maaoikeuskysymysten ratkaisemiseksi. 9

10 Suomi on hyväksynyt, mutta ei ratifioinut Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 169, jäljempänä ILO-sopimus, johon sisältyy sopimusmääräyksiä alkuperäiskansojen perinteisten maiden omistuksesta, käytöstä ja hallinnasta. Sopimuksen ratifiointia koskeva hallituksen esitys (HE /201 vp.) raukesi edellisellä vaalikaudella. Suomi neuvottelee yhdessä Norjan ja Ruotsin sekä kolmen valtion saamelaiskäräjien kanssa pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta, jolla luotaisiin saamelaisten oikeusasemaa koskeva yhdenmukainen pohjoismainen sääntely. Suomen osalta vuonna 1994 voimaan tulleen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (SopS 78/1994), jäljempänä biodiversiteettisopimus, tavoitteena on biologisen monimuotoisuuden suojelu, sen osien kestävä käyttö sekä perintöaineksen käytöstä saadun hyödyn oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako. Sopimuksen mukaan kunkin osapuolen tulee mahdollisuuksien mukaan ja soveltuvin osin kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen sellaista tietämystä, keksintöjä ja käytäntöä, jotka sisältyvät biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkityksellisiin perinteisiin elämänmuotoihin sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista mainittujen yhteisöjen luvalla ja myötävaikutuksella samoin kuin rohkaista tietämyksestä, keksinnöistä ja käytännöstä saadun hyödyn tasapuolista jakoa. Valtioneuvoston vuonna 2012 tekemässä periaatepäätöksessä uudesta Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta (Luonnon puolesta ihmisen hyväksi). tavoitteena on edistää saamelaisten perinteisen elämäntavan ja kulttuurin sekä sitä ylläpitävän pohjoisen luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa ja säilymistä saamelaisten kotiseutualueella. Strategian mukaan maankäyttöä ja luonnonvarojen hoitoa, käyttöä ja suojelua koskevaa lainsäädäntöä, ohjausta ja hallintoa kehitettäessä turvataan saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytykset ja monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto sekä otetaan huomioon biodiversiteettisopimuksen vapaaehtoinen Akwé: Kon -ohjeistus. Myös yksinomaan Euroopan valtioiden välillä on sopimuksia vähemmistöjen suojasta, vaikkakaan ne eivät suoraan koske alkuperäiskansoja. Tällaisia sopimuksia ovat Euroopan neuvoston yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (SopS 19/1990, muutettuna yhdennellätoista pöytäkirjalla SopS 63/1999 ja neljännellätoista pöytäkirjalla SopS 51/2010), jäljempänä ihmisoikeussopimus, joka sisältää muun muassa kansallisiin vähemmistöihin ulottuvan syrjinnän kiellon. Samalla tavalla vaikuttaa kaikkinaisen syrjinnän kiellon vahvistava Euroopan ihmisoikeussopimuksen kahdestoista pöytäkirja (SopS 9/2005). Suomen osala vuonna 2002 voimaan tulleen uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan (SopS 78/2002) tehtävänä on turvata ja edistää sosiaalisia oikeuksia Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa. Vuonna 1998 Suomen osalta voimaan tullut Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus (SopS 2/1998), jäljempänä vähemmistöpuitesopimus, on oikeudellisesti sitova, kansallisten vähemmistöjen suojelua yleisesti koskeva monenvälinen asiakirja, jossa määritellään pääasiassa ohjelmaluonteisin normein ne periaatteet, jotka velvoittavat osapuolia suojelemaan kansallisia vähemmistöjä ja saattamaan niihin kuuluvien henkilöiden oikeusolot sopimuksen mukaiseen tilaan kansallisella lainsäädännöllä, hallintokäytäntöä muuttamalla tai tekemällä kahden- tai monenvälisiä sopimuksia. Tämä koskee muun muassa syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisuuden periaatteen noudattamista samoin kuin sitoutumista eri tavoin tukemaan vähemmistökulttuurien ylläpitämistä ja kehittymistä. Kansainvälisistä sopimuksista johtuvat velvoitteet saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon osalta on otettu huomioon jo lakia alun perin säädettäessä siten, että saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuuksia tukivarojen käytössä ja toimenpiteiden kohdentamisessa lisättiin. Samoin tukitoimenpiteissä otettiin huomioon erityisesti saamelaiseen elinkeinoharjoittamiseen kuuluvat 10

11 erityispiirteet siten, että niiden avulla voidaan turvata saamelaisten mahdollisuudet jatkaa perinteisten elinkeinojensa harjoittamista. Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehtyyn sopimukseen (SopS 103/1994) sisältyy saamelaisia koskeva pöytäkirja nro 3. Sen 1 artiklassa määrätään, että saamelaisväestölle saadaan EY:n perustamissopimuksen määräysten estämättä myöntää perinteisillä saamelaisalueilla yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen. Pöytäkirjan 2 artiklan nojalla pöytäkirja voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia niiden vastaisen kehityksen huomioon ottamiseksi. Tällainen pöytäkirjan muutos edellyttää unionin neuvoston yksimielistä päätöstä. Porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen tukemista rajoittaa kuitenkin EU:n lainsäädäntö mukaan lukien kilpailupolitiikkaan kuuluvat valtiontukisäännöt. SEUT 38 artiklan mukaan unioni määrittelee yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan ja toteuttaa sitä. Sisämarkkinat käsittävät myös maatalouden, kalastuksen ja maataloustuotteiden kaupan. Maataloustuotteilla tarkoitetaan maanpinnan kasvutuotteita, kotieläintalouden tuotteita ja kalataloustuotteita sekä sellaisia ensimmäisen jalostusasteen tuotteita, jotka suoraan liittyvät näihin tuotteisiin. Viittauksilla yhteiseen maatalouspolitiikkaan tai maatalouteen ja ilmauksella maatalous- tarkoitetaan myös kalastusta tämän alan erityispiirteet huomioon ottaen. Sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan maataloustuotteisiin, jollei artiklassa toisin määrätä. Tuotteet, joihin sovelletaan artiklan määräyksiä, mainitaan sopimuksen liitteessä I olevassa luettelossa. Maataloustuotteiden sisämarkkinoiden toiminnan ja kehittämisen yhteydessä on toteutettava yhteinen maatalouspolitiikka. SEUT 42 artiklan 1 kohdassa säädetään yhteisen maatalouspolitiikan ja kilpailupolitiikan suhteesta. Artiklan mukaan maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan sovelletaan kilpailusääntöjä koskevan luvun määräyksiä vain siltä osin kuin Euroopan parlamentti ja neuvosto 43 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja niissä määrättyä menettelyä noudattaen sekä ottaen huomioon 39 artiklassa luetellut tavoitteet määrittää. Artiklan 2 kohdan mukaan neuvosto voi komission ehdotuksesta antaa luvan tuen myöntämiseen rakenteellisista syistä tai luonnonolojen vuoksi epäedullisessa asemassa olevien yritysten suojelemiseksi. taloudellisten kehitysohjelmien mukaisesti. SEUT VII osaston 1 luku sisältää kilpailua koskeva säännökset. Luvun 2 jaksossa säädetään valtiontuista. Jaksoon sisältyvän 107 artiklan 1 kohdan mukaan jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Artiklan 3 kohdassa säädetään sallittavista tuista. Kohdan a alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää muun muassa tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma, sekä 349 artiklassa tarkoitetuilla alueilla, niiden rakenteellinen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne huomioon ottaen sekä c kohdan mukaan tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Lukuun ottamatta EU:n neuvoston yksimielisesti tekemiä jonkin jäsenvaltion yksittäisiä tukia tai tukijärjestelmiä koskevia päätöksiä EU:n komissiolla on yksinomainen toimivalta päättää jäsenvaltion valtiontukien soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. 11

12 Vaikka porotaloustuotteet kuuluvat SEUT liitteen I mukaisiin maataloustuotteisiin ja siten yhteisen maatalouspolitiikan piiriin, niillä ei ole omaa markkinajärjestelyä eikä EU:n maatalouden tukirahastosta myönnetä yksinomaan EU:n rahoittamaa tukea porotalouteen. Sen sijaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä EU:n maaseutuasetus, mukaisiin porotaloutta koskeviin maaseudun kehittämistoimenpiteisiin voidaan myöntää EU:n osittain rahoittamaa tukea edellyttäen, että tukitoimet on sisällytetty komission hyväksymään jäsenvaltion valtakunnalliseen tai alueelliseen maaseudun kehittämisohjelmaan. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tietämyksen siirto eli koulutustoimenpiteet, neuvonta, investoinnit fyysiseen omaisuuteen, tila- ja yritystoiminnan kehittäminen, joka kattaa myös nuorille viljelijöille suunnatun yrityksen perustamistuen, sekä ympäristöön, luonnonhaittojen korvaamiseen, metsätaloustoimenpiteisiin ja yhteistoiminnan edistämiseen liittyvät tuet. Maaseuturahaston tuen myöntämistä investointeihin on rajoitettu, muun muassa elävien eläinten tai pelkän maan hankintaa ei tueta. Metsätalouden tukea ei pääsääntöisesti myönnetä toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on metsän talouskäyttö, eikä asetus koske kalastusta tai vesiviljelyä. Parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla on annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 808/2014 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 soveltamissäännöistä, jossa säädetään muun muassa aloitustuen edellytyksenä olevan liiketoimintasuunnitelman noudattamisesta, sekä komission delegoitu asetus (EU) N:o 807/2014 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 täydentämisestä ja siirtymäsäännöksistä, jossa säädetään aloitustuen saamisen edellytyksistä, kun nuori tilanpidon aloittaja ei ryhdy pitämään tilaa ainoana tilanpidosta vastaavana yrittäjänä, ammattitaidon hankkimisen määräajasta, liiketoimintasuunnitelman sisällöstä sekä investointien tukemista koskevista rajoituksista. Sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki että laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista sisältää mahdollisuuden myöntää tukea EU:n osarahoittamana. Tätä mahdollisuutta on myös käytetty koko jäsenyysajan, mutta viimeisimmissä ohjelmissa porotaloudessa vain aloitustuen osalta. Ohjelmakaudella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on tuettu nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamista mukaan lukien tilanpidon aloittaminen porotalous- tai luontaiselinkeinotilalla. Myös kuluvalla ohjelmakaudella porotalouden ja luontaiselinkeinon harjoittamisen aloittavien aloitustuki on sisällytetty Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan Sen sijaan investointien tukeminen osarahoitettuina koskee yksinomaan maatalouden rakennetuista annetun lain nojalla tuettavia hankkeita. EU:n osaksi rahoittamina on tuettu myös porotalouden ja luontaiselinkeinojen kehittämishankkeita, mutta näissä kansallisena rahoitusperusteena on ollut maaseutuelinkeinojen rahoituslaki, 2007 laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista ja vuodesta 2014 alkaen laki maaseudun kehittämisen tukemisesta. Yritys- tai elinkeinotoiminnan tukeminen kokonaan kansallisin varoin edellyttää, että kysymys on joko niin sanotusta vähämerkityksisestä tuesta, jäljempänä de minimis -tuki, tai että tuki täyttää jonkin komission valtiontukea koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen tai valtiontukisuuntaviivojen mukaiset ehdot ja että tuki on SEUT 108 artiklan mukaisesti ilmoitettu komissiolle. Poikkeuksen muodostavat vain toimenpiteet, jotka on sisällytetty maaseutuohjelmaan kansallisena lisärahoituksena ja tulleet hyväksytyksi osana ohjelmaa. 12

13 Siltä osin, kuin kysymys on maataloudeksi katsottavasta tuotantotoiminnasta, komissio arvioi hyväksyttävyyttä antamiensa suuntaviivojen mukaisesti. Näihin ovat kuuluneet myös yhteisön suuntaviivat maatalousalan valtiontuesta (EYVL 28 C /2), joihin porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain hyväksyntä on osaksi perustunut. Suuntaviivat on korvattu uusilla suuntaviivoilla, viimeksi Euroopan unionin suuntaviivoilla maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina (2014/C 204/01). Pääsääntöisesti tukijärjestelmästä on ilmoitettava ennakkoon komissiolle. Komissio kuitenkin sallii antamiensa niin sanottujen ryhmäpoikkeusasetusten perusteella tietyissä tilanteissa tuen myöntämisen pelkästään Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL) julkaistun ilmoituksen perusteella, jollei komissio määräajassa ole ilmoittanut vastustavansa tukea. Tällainen on muun muassa komission asetus (EU) N:o 702/2014 tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti, jäljempänä maatalouden ryhmäpoikkeusasetus. Asetuksessa annetaan samanlaisia rajoitteita investointien tukemiselle kansallisin varoin kuin EU:n maaseudun kehittämisasetuksessa. Lisäksi komissio voi sallia Suomen myöntää porotaloudelle tukea Suomen liittymisestä Euroopan unioniin koskevan liittymissopimuksen mukaisesti. Sopimuksen liitteessä I kohta V koskee maataloutta. Sen yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan B.XII kohdan mukaan tiettyjen perustamissopimuksen liitteessä II (nykyisin liite I) lueteltujen tuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 827/68 5 artiklaa sovittiin täydennettäväksi siten, että komission suostumuksella Norja, Ruotsi ja Suomi voivat kuitenkin myöntää tukea porojen ja porotuotteiden (CN 0208:sta ja 0210:stä) tuotantoon ja markkinoille saattamiseen siltä osin kuin ei aiheudu perinteisten tuotantotasojen kasvua. Nykyisin säännös sisältyy maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/ artiklaan. Vaikka kalat luetaan maataloustuotteisiin, kalastusta ja muita kalatalouteen liittyviä toimenpiteitä rahoitetaan erillisestä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, josta säädetään Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 508/2014, jäljempänä meri- ja kalatalousrahastoasetus. Rahaston varojen käyttämisestä säädetään Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetussa laissa (1093/2014). Lain nojalla voidaan rahaston varoin tukea muun muassa ympäristön kannalta kestävän kaupallisen kalastuksen edistämistä. Lisäksi kalastusta ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskee laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta (1139/1994) sekä kalastuslaki (379/2015). Kokonaan kansallisin varoin kalastukseen ja muuhun kalatalouteen liittyvistä toimenpiteistä säädetään komission asetuksessa (EU) N:o 1388/2014 tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille myönnettävien tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti, jäljempänä kalatalouden ryhmäpoikkeusasetus. Komission on lisäksi hiljattain antanut tiedonannon uusista kalastuksen ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista koskevista suuntaviivoista (C(2015) 4361 final). Muun yritys- ja elinkeinotoiminnan valtiontuesta säädetään tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014. Asetukseen sisältyvät muun muassa säännökset 13

14 investointituen myöntämisestä muuhun kuin maatalouden alkutuotantoon tai kalastukseen. Muun muassa kaupallisen metsätalouden tukijärjestelmien hyväksyttävyys arvioidaan tämän asetuksen säännösten mukaisesti, jos tukijärjestelmän hyväksyttävyyden perusteena halutaan käyttää ryhmäpoikkeuksia. Ryhmäpoikkeusasetusten mukaisessa menettelyssä vastuu siitä, että tukijärjestelmä täyttää asianomaisen asetuksen mukaiset edellytykset, on jäsenvaltiolla. Komissio ei tee asiassa päätöstä, vaan ainoastaan julkaisee jäsenvaltion ilmoituksen EU:n virallisessa lehdessä, joskin komission virkamiehet saattavat ilmoituksia käsitellessään pyytää ilmoitusasiakirjoihin täydennyksiä tai selvennyksiä. Ryhmäpoikkeusasetukset koskevat pääsääntöisesti pk-yritysten tukia ja tukijärjestelmiä. Tukea ei saa myöntää taloudellisissa vaikeuksissa oleville yrityksille eikä yrityksille, joita koskee aikaisemmin myönnetyn laittoman valtiontuen takaisinperintämääräys, tuen on oltava läpinäkyvää ja sillä on oltava kannustava vaikutus, millä tarkoitetaan tuen hakemista ennen tuettavan toimenpiteen aloittamista. Jäsenvaltion on julkaistava kaikki valtiontukijärjestelmänsä kattavalla valtiontukisivustolla ja yksittäiset tuet on lisäksi julkaistava, jos tuen määrä ylittää asetuksessa säädetyn enimmäismäärän, mikä maatalouden alkutuotannossa on euroa. Asetukset sisältävät tuen kasautumista koskevia rajoituksia sekä vuotuisen raportointivelvollisuuden. Paitsi tukitoimenpidettä koskevia rajoituksia, asetuksissa edellytetään, että tuen tai tukijärjestelmän enimmäistukimäärä ei ylitä asetuksessa säädettyä määrää. Maatalouden alkutuotantoon liittyvissä investoinneissa tuen enimmäismäärä on euroa yritystä ja investointihanketta kohti. De minimis -tukea koskevissa asetuksissa sallitaan jäsenvaltioiden myöntää vähäisiä tukia ilman, että niistä ilmoitetaan komissiolle, edellyttäen, että tuki on läpinäkyvää, tukea ei myönnetä taloudellisissa vaikeuksissa oleville ja tuen määrä tuen määrä muiden de minimis -tukien kanssa kasautuneenakaan kolmen verovuoden jakson aikana ei ylitä asetusten mukaisia enimmäismääriä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annetun komission asetuksen (EU) N:o 1408/2013, jäljempänä maatalouden de minimis -asetus, mukaan enimmäismäärä on euroa, tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille myönnettävien tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 1388/2014, jäljempänä kalastuksen ryhmäpoikkeusasetus, mukaan euroa, ja tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014, jäljempänä yleinen ryhmäpoikkeusasetus, mukaan euroa. Lisäksi komissio on antanut useita sekä horisontaalisia että tukivälinekohtaisia suuntaviivoja ja tiedonantoja. Tällaisia ovat muun muassa komission tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina (2008/C 155/02) ja komission tiedonantona suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (2014/C 249/01). Pelastustuki on enimmillään kuuden kuukauden ajaksi myönnettyä lainaa tai takausta tai molempia maksuvalmiuden turvaamiseksi, minkä jälkeen laina on maksettava tai takauksen lakattava taikka yrityksessä on tehtävä rakenneuudistus, joka ei voi olla yksinomaan rahoitustukea. Rakenneuudistustuen edellytyksenä on rakenneuudistussuunnitelma, jossa esitetään realistinen suunnitelma yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Yrityksen omistajien edellytetään lisäksi osallistuvan rakenneuudistuksen rahoittamiseen vähintään 50 prosentilla rakenneuudistuksen kustannuksista. Jos jäsenvaltio osoittaa poikkeusolojen ja erityisten vaikeuksien olemassaolon, komissio voi hyväksyä rahoitusosuuden, joka on pienempi kuin 50 prosenttia rakenneuudistuskustannuksista, edellyttäen että rahoitusosuus on kuitenkin merkittävä. 14

15 Porotaloutta tuetaan myös Suomen naapurivaltioissa Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Tätä on yksityiskohtaisemmin selvitetty porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 247/2010 vp.) sivuilla Suomen lisäksi Ruotsi on ainoa EU:n jäsenvaltio, jossa harjoitetaan porotaloutta. Ruotsin vuosia koskevaan maaseutuohjelmaan on otettu mahdollisuus tukea porotaloutta EU:n osaksi rahoittamana. Tukea voidaan myöntää sekä porotalousyrityksen investointeihin että porotalousyrityksen perustamiseen. Lisäksi porotalousyritykset voivat päästä osallisiksi neuvontaa ja koulutusta koskevista toimenpiteistä. Tukikohteina nämä poikkeavat Manner- Suomen maaseutuohjelmasta ainoastaan investointien osalta siten, että Suomen voimassa olevan ohjelman mukaan niitä tuetaan yksinomaan kansallisin varoin. 2.3 Nykytilan arviointi Koska laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista ei ole vielä voimassa, sen toimivuutta käytännössä ei tässä vaiheessa ole mahdollista arvioida. On kuitenkin selvää, että sekä EU:n lainsäädännön muutokset että yhteiskunnassa ja taloudessa tapahtuneet muutokset vaikuttavat myös kyseiseen lakiin sisältyviin tukijärjestelmiin. Lisäksi hallinnossa toteutuneet ja suunnitellut muutokset aiheuttavat muutostarvetta. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettua lakia säädettäessä tarkoituksena oli helpottaa erityisesti nuoren poronomistajien asemaa ja auttaa paliskuntia saamaan työvoimaa poronhoitotöihin. Lisäksi tavoitteena oli helpottaa paliskuntien aitojen kunnossapitoa, mikä on tärkeää erityisesti paimentavassa poronhoidossa, mitä harjoitetaan erityisesti maan pohjoisimmissa kunnissa saamelaisalueella. Samalla vahvistettiin saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuuksia tukijärjestelmien toimeenpanossa. Edellä mainitut päämäärät ovat edelleen ajankohtaisia eikä tältä osin nähtävissä ole muutostarvetta. Sen sijaan on mahdollista, että tuen saamisen edellytyksissä tai tukikohteissa ilmenee tarvetta tarkistaa lakia vastaamaan uutta EU:n maaseutuohjelmia koskevaa lainsäädäntöä ja valtiontukisääntöjä. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman kärkihankkeisiin sisältyy muun muassa julkisten palvelujen digitalisointi, jossa hallinnon sisäiset prosessit digitalisoidaan ja entiset prosessit puretaan. Tämä edellyttää lainsäädännön saattamista vastaamaan tavoitetta. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on jo viljelijätuissa ja osin yritys- ja hanketuissa mahdollistettu sähköinen hakeminen, minkä osuus tukihauissa on noussut vuosittain ja oli vuoden 2015 kevään viljelijätukihaussa yli 86 prosenttia. Jotta digitalisoinnista myös rakennetukien osalta saataisiin paras mahdollinen hyöty, ei tukijärjestelmissä enää voida säilyttää kohteita, joissa ainoastaan perinteinen paperisella lomakkeella tapahtuva hakeminen olisi mahdollista. Sähköistämiseen ohjaa myös hallinnon supistuvat henkilöresurssit, jonka vuoksi tehtävien organisointia on tarpeen muuttaa, mutta myös tukijärjestelmien sisällöt on säädettävä siten, että niiden toimeenpano annetuilla resursseilla on mahdollista. Nykyisin kolmessa eri laissa säädetään osittain samanlaisista toimenpiteistä tukiehdoin, jotka vain hiukan eroavat toisistaan erityisesti avustusten osalta. Samantapaisia tukijärjestelmiä sisältyy sekä maatalouden rakennetuista annettuun lakiin, porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettuun lakiin että kolttalakiin. Näissä säädetään myös lainamuotoisista tuista, jotka nykyisin eroavat ehdoiltaan enemmän, mutta ovat tietojärjestelmien kannalta siksi raskaita. 15

16 Tukijärjestelmien sisältöjä tarkasteltaessa on tarpeen myös välttää epäyhtenäisiä käsitteitä. Esimerkiksi maatalouden ja luontaiselinkeinojen sisältö on nyt perusteella epäyhtenäinen, kun otetaan huomioon, että eri lainsäädännöissä kuitenkin taustalla on EU:n maatalouspolitiikka ja maataloustuotteiksi luettavat tuotteet. Hajanainen ja päällekkäinen tukilainsäädäntö aiheuttaa sen, että EU:n osarahoittamia tai valtiontukia koskevan EU:n lainsäädännön muuttuessa kansallista lainsäädäntöä on tarpeen muuttaa enemmän kuin jos tukijärjestelmät ja niitä koskeva lainsäädäntö olisivat yhtenäisemmät. Edellä sanottu koskee valtaosin myös kolttalainsäädäntöä, mutta kyseinen laki on lisäksi huomattavan vanhentunut eikä tukilainsäädäntönä enää vastaa niitä periaatteita, joita sekä EU:n lainsäädännön että perustuslain mukaan nykyisin noudatetaan. Laki noudattaa rakenteeltaan ennen EU:hun liittymistä sovellettuja periaatteita ja tukijärjestelmien sisältöjä. Valtionlainojen kiinteä korko ei ota huomioon korkotason vaihteluja eikä mahdollista lainaan sisältyvän tuen käytön seurantaa. Säännökset valtion maankäyttötoiminnasta eivät kaikilta osin täytä EU:n valtiontukisääntöjen mukaisia vaatimuksia. Lisäksi lakia, joka koskee hyvin pientä aluetta ja väestömäärää, mutta sisältää nykyisellään lähes vastaavat toimenpiteet kuin maatalouden rakennetuista annettu laki, porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettu laki ja maaseudun kehittämisen tukemisesta annettu laki, ei voida pitää ole varojen käytön ja hallinnollisten resurssien käytön kannalta asianmukaisena, vaikka otettaisiin huomioon korostunut tarve suojata saamelaiseen alkuperäiskansaan kuuluvan väestönosan kulttuurin säilyttämisen edellytyksiä. Vastaavaan lopputulokseen tuen saajan kannalta olisi mahdollista päästä myös säätämällä kustakin tukitoimesta vain yhdessä laissa niin, että tällöin kuitenkin otettaisiin huomioon olosuhteet maan eri osissa. Porotalouteen ja muihin luontaiselinkeinoihin ja niiden harjoittamisen edellytyksiin vaikuttavat monet muutkin seikat kuin niihin myönnettävät rakennetuet. Tärkein porotalouden kannattavuuteen vaikuttava tekijä on poronlihasta saatavat hinta ja elinkeinoharjoittamisen muuttuvat kustannukset, joista huomattava osa muodostaa polttoainekustannuksista elinkeinon nykyaikaistumisen ja koneellistumisen johdosta. Toisaalta laitumien kuluneisuus aiheuttaa osaltaan merkittävän rajoitteen porotalouden harjoittamiselle. Poronhoitolain mukaisia, paliskuntakohtaisia suurimpia sallittuja eloporomääristä on viimeksi päätetty vuonna 2010, jolloin on annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus merkkipiireistä ja suurimmista sallituista poromääristä (450/2010). Laiduntilannetta on tarkoitus selvittää ennen kuin eloporomäärät tulevat seuraavan kerran tarkasteltavaksi vuonna 2020 ja poronhoitolaki mahdollisesti uusitaan. Olemassa olevan rakennetukijärjestelmän avulla on kuitenkin voitu helpottaa elinkeinonharjoittajien mahdollisuuksia jatkaa toimintaansa, kun erityisesti investointitukien avulla on voitu pienentää elinkeinossa välttämättömiä investointikustannuksia. Merkittävä osa näistä tuista myönnetään porotalouden harjoittajien maastossa liikkumista helpottavien kulkuneuvojen kuten moottorikelkkojen ja maastoajoneuvojen, niin sanottujen mönkijöiden, hankintaan. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetussa laissa tämä on säilytetty olennaisena tukikohteena eikä ehdotetulla lailla on tarkoitus puuttua kyseiseen tukikohteeseen. Myös aloitustuen avulla on voitu helpottaa nuorten elinkeinonharjoittajien siirtymistä porotalouden harjoittajiksi. Tuen saaminen edellyttää tilan hankintaa. Tällä tarkoitetaan joko perinteistä porotilaa tai luontaiselinkeinotilaa, jotka on aikanaan asianomaisten lakien nojalla muodostettu tai niitä vastaavia tiloja. Kun samalla kuitenkin edellytetään myös tietyn kokoisen porokarjan hankintaa, etenkin maan pohjoisimmissa osissa näiden kahden vaatimuksen sovittaminen yhteen on joissakin tapauksissa osoittautunut vaikeaksi. Koska porotila- ja luontaiselinkeinotilajärjestelmä on kuitenkin olemassa ja aloitustuen myöntäminen EU:n lainsäädännön nojalla edellyttää tilanpidon aloittamista, ei tilavaatimuksesta luopuminen tässä yhteydessä ole 16

17 tarkoituksenmukaista. Sen sijaan tarkempia säännöksiä lain toimeenpanosta annettaessa on tarpeen tarkastella, mitä tilalta edellytetään, kun aloitustukea tai investointitukea myönnetään. Sekä voimassa olevan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain että porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain mukaan porotalouden harjoittajan katsotaan saavan pääasiallisen toimeentulon porotaloudesta, kun hänellä on vähintään 80 eloporoa. Määrä on nykyisiin elinkeinosta saataviin tuloihin nähden matala, mutta toisaalta vastaa ruokakuntakohtaista eloporotuen saamisen eloporomäärää. Elinkeinon rakenteen parantamiseksi ja laiduntilanne huomioon ottaen eloporomäärän nostamiselle olisi perusteita. Ilman, että nykyiseen elinkeinorakenteeseen ja elinkeinon kannattavuusedellytyksiin vaikuttavia seikkoja on tarkemmin selvitetty, ei kuitenkaan vähimmäiseloporomäärään tässä yhteydessä ole tarkoituksenmukaista puuttua. Sama koskee luontaiselinkeinoista saatavien tulojen vähimmäismäärää. Siitä, miten porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettuun lakiin lisätyt saamelaiskäräjiä koskevat menettelyt tukivarojen ohjaamisesta vaikuttavat, ei ole toistaiseksi kokemusta. On kuitenkin asianmukaista säilyttää nämä menettelyt ottaen huomioon Suomea sitovat kansainväliset sopimukset vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen vaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta ja tarkastella myöhemmin lain tavoitteiden toteutumista samalla. kun arvioidaan laajemmin, miten kyseiset vaikutusmahdollisuudet ovat toteutuneet. 3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset 3.1 Tavoitteet Esityksen tavoitteena on mahdollistaa porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain voimaantulo siten, että tukijärjestelmissä on otettu huomioon EU:n lainsäädännön ja valtiontukisääntöjen muutokset. Tavoitteena on myös osaltaan keventää tukijärjestelmiä yhdenmukaistamalla niiden käsitteitä ja tukiehtoja, mahdollistamalla samojen tukivälineiden käyttö sekä siirtämällä osin tehtäviä hallinnon ulkopuolelle lainoituksen osalta. Lisäksi tavoitteena on siirtyä sähköiseen menettelyyn myös porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukia ja kolttalain mukaisia tukia myönnettäessä ja maksettaessa. 3.2 Toteuttamisvaihtoehdot Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettu laki perustuu maa- ja metsätalousministerin asettaman porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän loppuraporttiin (Työryhmämuistio mmm 2008:10), jossa on esitetty uudistuksia tukijärjestelmiin varsin maltillisesti. Työryhmä on lähtenyt työssään olemassa olevasta eli porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaisesta tukikokonaisuudesta, tarkastellut kutakin tukijärjestelmää ja ehdottanut niihin muutoksia siltä osin, kuin työryhmä on nähnyt epäkohtia voimassa olevassa järjestelmässä. Erityisesti työryhmä pohti nuorten elinkeinonharjoittajien asemaa ja keinoja helpottaa sitä. Samoin työryhmä mietti keinoja paliskuntien työvoiman saannin helpottamiseksi sekä keinoja turvata paliskuntien rakentamien aitojen säilyminen. Ensiksi mainittuun ongelmaan työryhmä ehdotti investointituen saamisen edellytyksiä madallettavaksi siten, että myös alle 80 eloporoa omistavat voisivat saada investointitukea, mutta puuttuvat eloporot olisi korvattava paliskunnan hyväksi tehdyillä töillä. Jälkimmäiseen ongelmaan työryhmä ehdotti lakiin otettavaksi uutena tukena paliskunnan aitojen korjaustuen. Kumpikin ehdotus otettiin hallituksen esitykseen ja ne sisältyvät vahvistettuun lakiin. Työryhmä ehdotti muitakin uudistuksia, jotka koskevat lähinnä valtioneuvoston asetuksella annettavia tarkempia 17

18 säännöksiä. Tällaisia olivat muun muassa mahdollisuus myöntää moottorikelkkojen ja maastoajoneuvojen hankintaan tukea nykyistä useammin. Työryhmän jätettyä loppuraporttinsa on sekä elinkeinon harjoittamisen olosuhteissa että muussa lainsäädännössä, etenkin EU:n lainsäädännössä, tapahtunut merkittäviä muutoksia, minkä lisäksi hallinnon rakenteet ovat muuttumassa. Esitystä valmisteltaessa on kuitenkin katsottu, ettei ilman uutta työryhmää tukijärjestelmien perusteiden oleelliselle muuttamiselle ole pohjaa, varsinkin kun lain toimeenpanosta ei ole kokemusta. Tämän vuoksi valmistelussa on päädytty porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain osalta ainoastaan ehdottamaan niitä muutoksiat, jotka ovat tarpeen lain saattamiseksi vastaamaan voimassa olevaa EU::n lainsäädäntöä ja valtiontukisääntöjä siten, että tukijärjestelmän toimeenpano säilyisi kuitenkin hallinnollisesti kohtuullisena. Lisäksi lainoituksen laina-ajat on tarkoituksenmukaista tässä yhteydessä yhtenäistää. Samoin sähköinen hakeminen ja tukikäsittely on tarpeen ulottaa myös porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukiin. Kolttalaki on sisällöltään ja rakenteeltaan yli 20 vuotta vanha eikä enää vastaa rakennetukilainsäädännölle asetettavia vaatimuksia. Laki pohjautuu vanhaan asutuslainsäädäntöön, missä pääpaino oli tilojen muodostamisella valtionmaasta ja niiden luovuttamisessa pitkillä maksuajoilla tuen saajille. Ainoastaan kolttien asiainhoitoa koskeva sääntely toimii vielä asianmukaisesti, mutta muutoin olisi tarpeen suorittaa koko lain uudelleen tarkastelu. Tällainen uudistus tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole mahdollista, jotta tukijärjestelmät saataisiin kohtuullisessa ajassa jälleen toimiviksi. Sen vuoksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi ainoastaan ne muutokset, jotka ovat tarpeen lakiin sisältyvien tukijärjestelmien uusimiseksi EU:n lainsäädännön mukaiseksi, soveltamisalaltaan sellaiseksi, ettei tarpeetonta päällekkäisyyttä tukijärjestelmien kesken ole ja tukiehdoiltaan sellaiseksi, että se on kohtuullisin resurssein saatettavissa osaksi sähköistä tukihallinnointia. Valmisteltaessa seuraavaa ohjelmakautta on kuitenkin tarpeen selvittää nyt eri lakeihin sisältyvien rakennetukien lainsäädännöllinen perusta kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon sekä ohjelmaan sisällytettävät tuet että tuet, jotka toteutetaan kokonaan kansallisin varoin ohjelman ulkopuolella. 3.3 Keskeiset ehdotukset Lakia porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä otettaisiin huomioon maaseutuohjelmaan sisällytettyjä tukia koskevan EU:n lainsäädännön muutokset, kuten tilanpidon aloittamista ja tuen hakemista koskevat määräajat. Samoin ehdotetaan muutettavaksi tukikohteita siten, että ne paremmin vastaisivat nykyisten EU:n valtiontukisääntöjen edellytyksiä. Tämän vuoksi muun muassa maanosto ehdotetaan poistettavaksi investointituen kohteista. Maatalouden ja luontaiselinkeinojen käsitteitä ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi siten, että maataloutta olisi kaikki maataloustuotteiden ensi asteen tuotanto ja porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetussa laissa luontaiselinkeinot käsittävät yksinomaan maataloudeksi luettavan toiminnan. Laissa eroteltaisiin kuitenkin porotalous ja muu alkutuotanto, koska lain soveltamisala eroaa sen mukaan, tuetaanko porotaloutta vai muuta alkutuotantoa. Kalastusta ja metsätaloutta ei kuitenkaan enää luettaisi luontaiselinkeinoiksi, vaikka niistä saadut tulot voitaisiinkin ottaa huomioon porotalous- tai luontaiselinkeinoyrityksen toimintaedellytyksiä tarkasteltaessa. Kalastusta tuettaisiin muutoksen jälkeen erityisiä etuuksia lukuun ottamatta EU:n meri- ja kalatalousrahastoa koskevan lainsäädännön nojalla ja metsätaloustoimenpiteitä joko kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) tai maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain nojalla. 18

19 Laina-ajat on tarkoitus yhdenmukaistaa siten, että myös porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain mukaisten lainojen laina-aika olisi 25 vuotta samoin kuin maatalouden rakennetuista annetussa laissa ja kolttalaissa. Kolttalakiin ehdotetaan tehtäväksi vastaavat EU:n lainsäädännöstä johtuvat muutokset. Lisäksi tuettujen lainojen korko muutettaisiin vaihtuvakorkoiseksi siten, että lainaan sisältyvä tuki olisi laskettavissa ja seurattavissa. Lakiin lisättäisiin mahdollisuus myöntää myös korkotukilainoja ja valtiontakauksia, jolloin lainatukijärjestelmä olisi olemassa myös siinä tapauksessa, että sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain ja kolttalain toimeenpanossa siirryttäisiin yksinomaan korkotukilainoitukseen. Lisäksi lainojen myöntämien siirrettäisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta luottolaitoksille, jolloin toimittaisiin samoin kuin maatalouden sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettuja lakeja sovellettaessa. Valtiokonttori ei enää hoitaisi uusin ehdoin myönnettyjä kolttalainoja. Kummastakin laista poistettaisiin vapaaehtoista velkajärjestelyä koskeva tukijärjestelmä. Velkajärjestelyjä on viime vuosina tehty harvakseltaan eikä niiden säilyttäminen laeissa enää ole tarkoituksenmukaista ottaen huomioon EU:n valtiontukisääntöjen vaatimukset sekä sen, että sekä asunnon säilyttämiseksi että yritystoiminnan jatkamiseksi on olemassa yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) mukainen menettely. Tämän lain 2 :ssä nimenomaan todetaan, että saneerausmenettelyn kohteena voi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, asunto-osakeyhtiö tai taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys tai säätiö. Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan mainitussa lainkohdassa myös ammatin taikka maatilatalouden tai kalastuksen harjoittajaa. Kumpaankin lakiin lisättäisiin sähköistä hakua koskevat menettelyt, jotka koskisivat sekä tuen että sen maksun hakemista että lainaan liittyvän nostoluvan hakemista. Sähköinen menettely koskisi myös perinteisillä paperilomakkeille laadittuja hakemuksia, jotka elinkeino-. liikenneja ympäristökeskuksessa siirrettäisiin sähköiseen järjestelmään ja tämän jälkeen käsiteltäisiin yksinomaan sähköisesti. 4 Esityksen vaikutukset 4.1 Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset valtion talouteen Sekä porotalouden että luontaiselinkeinojen rahoituslain että kolttalain mukaiset tuet on myönnetty maatilatalouden kehittämisrahastosta, jonka käyttösuunnitelmassa on pitkään vuosittain osoitettu yhteensä noin 4 miljoonaa euroa porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain ja kolttalain mukaisiin elinkeinotukiin ja kolttien asiainhoitoon. Määrään ei odoteta tulevan lähivuosina muutoksia. Esityksen taloudellisten vaikutusten ennakoidaan valtiontalouden kannalta jäävän vähäisiksi. Maanoston tuen poistumisen vuoksi voidaan arvioida vuositasolla jäävän myöntämättä noin euroa valtionlainaa pääasiassa porotalouden osalta. Velkajärjestelyitä ei porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitusjärjestelmän mukaisesti ole toteutettu sitten vuoden 2005, joten on vaikea arvioida, mikä niiden tarve nykyisin olisi. Kun myös porotalouden ja luontaiselinkeinojen harjoittajat, jotka voivat liiketoimintasuunnitelmassa osoittaa saavuttavansa maatalouden rakennetukilain mukaisen euron yrittäjätulon, voisivat saada mainitun lain mukaisen euron aloitusavustuksen porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilain mukaisen euron sijasta, arvioidaan avustusmenojen lisääntyvän noin eurolla 19

20 vuotta kohden. Kolttien valtionlainojen vähimmäiskoron alentumisen 3 prosentista 1 prosenttiin arvioidaan vähentävän valtion korkotuloja pitkällä aikavälillä vuositasolla noin euroa. Myös kolttalakiin tulisi mahdollisuus myöntää valtionlainojen sijasta korkotukilainoja. Jos tätä mahdollisuutta ryhdytään käyttämään, ei se niin kauan kuin nykyiset matalat korot vallitsevat, vaikuttaisi kolttien korkomenoihin, mutta kokonaiskoron noustessa yli neljän prosentin korkorasitus kasvaisi. Korkotukilainojen valtiontakaus tulisi esityksen mukaan mahdolliseksi niin porotalouden ja luontaiselinkeinojen harjoittajille kuin koltillekin. Tämän vaikutus valtion menoihin, mikäli korkotukilainoitukseen siirrytään, arvioidaan kuitenkin marginaaliseksi, kun isoja investointihankkeita ei elinkeinojen luonteen mukaisesti juurikaan ole. Kun porokarjan ostotuki myönnettäisiin myös koltille porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilain mukaisesti, jäänee kolttien tähän tarkoitukseen saama avustus pois, mikä vähentäisi avustusmenoja arviolta euroa vuodessa. On todennäköistä, että kolttien pienyritystoimintaan saaman tuen taso laskisi. Jos kolttien pienyritystoimintaan saama 60 prosentin investointi- ja käynnistysavustus alentuisi kehittämislain mukaiseksi 35 prosentin avustukseksi, vähentäisi se valtion avustusmenoja arviolta noin euroa vuodessa. Jos valtiontakauksia ryhdytään myöntämään, saa valtio takauksista tuloina takausmaksuja. Toisaalta on ilmeistä, että joissakin tapauksissa takauksista aiheutuu maksuvelvollisuus luottolaitoksille. Tulojen ja menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä tasoittavan toisensa. Vaikutukset elinkeinonharjoittajiin ja yksityisiin henkilöihin Tukijärjestelmän sopeuttaminen EU:n lainsäädäntöön ja valtiontukisääntöjen huomioon ottaminen merkitsee joissakin tapauksissa sekä tukikohteiden karsimista että tukitason alenemista. Toisaalta kolttalain mukaisten lainojen korkoperustan muuttuminen merkitsisi nykyisellä korkotasolla lainasaajan maksaman koron alenemista. 4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan Valtionlainojen myöntämisen siirtäminen pankeille helpottaa ja vähentää ajan mittaan enenevästi viranomaisten työtä sekä Lapin elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksessa että Valtiokonttorissa. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hoitanut lainojen myöntämisen ja Valtiokonttori hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämien lainojen perinnän. Hallinnonalan muiden valtionlainojen myöntäminen tapahtuu pankeissa, joten on yhdenmukaista siirtää lainojen myöntäminen rahalaitoksille. Pienien lainamäärien käsittely elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on vaatinut kohtuuttoman suuren työmäärän lainaa kohti, koska pankkiala vaatii paljon erikoisosaamista. Myös Valtiokonttorissa on ollut haasteellista pienien erikoislainamäärien sisällyttäminen Valtiokonttorin lainajärjestelmiin. Toisaalta tähän mennessä nykyisen kolttalain (253/1995) mukaan myönnettyjen valtionlainojen osalta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle jää mm. kiinteistön panttioikeuksiin liittyviä tehtäviä. Lainojen takaisinmaksuun liittyvissä asioissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tulee edelleen asioimaan Valtiokonttorin kanssa. Valtionlainojen yhdenmukaistaminen porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain kanssa helpottaa myös kolttalain mukaisten tukien viemistä uuteen Hyrräjärjestelmään, joten tukien haun sähköistäminen, jonka toivotaan säästävän merkittävästi niin hakijoiden kuin viranomaisten työtä, helpottuu. Myös asiakkaan ja rahalaitosten kannalta yhteneväinen käytäntö monissa suhteissa rinnakkaisissa tukijärjestelmissä on nykyistä selkeämpi. 20

HE 81/2015 vp. Lisäksi lakeihin ehdotetaan tehtäväksi eräitä teknisluonteisia muutoksia. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 81/2015 vp. Lisäksi lakeihin ehdotetaan tehtäväksi eräitä teknisluonteisia muutoksia. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS POROTALOUTEEN JA LUONTAISELINKEINOIHIN OTETTUJEN LAINOJEN VAPAAEHTOISESTA VELKAJÄRJESTELYSTÄ

VALTIONEUVOSTON ASETUS POROTALOUTEEN JA LUONTAISELINKEINOIHIN OTETTUJEN LAINOJEN VAPAAEHTOISESTA VELKAJÄRJESTELYSTÄ 18.6.2012 VALTIONEUVOSTON ASETUS POROTALOUTEEN JA LUONTAISELINKEINOIHIN OTETTUJEN LAINOJEN VAPAAEHTOISESTA VELKAJÄRJESTELYSTÄ 1. Asian tausta Ehdotetulla asetuksella säädettäisiin porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat:

Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat: EUROOPAN KOMISSIO Brysselissä 27.02.2002 C(2002)580fin Asia: Valtiontuki nro N 732/2001 Suomi Kolttalain muutokset Herra Ministeri, Komissio ilmoittaa Suomelle, että tarkasteltuaan viranomaistenne toimittamia

Lisätiedot

Pykälän 3 momentin mukainen säännös asumisen tukien yläikärajasta ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi porotalouden vastaavan tukijärjestelmän kanssa.

Pykälän 3 momentin mukainen säännös asumisen tukien yläikärajasta ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi porotalouden vastaavan tukijärjestelmän kanssa. LUONNOS 18.12.2015 KOLTTA-ASETUKSEN MUUTTAMINEN yleisperustelut Kolttalaki on sopeutettu Euroopan unionin rahastokauden 2014-2020 uusiin valtiontukisäännöksiin kolttalain muutoksella ( /2015). Koltta-asetukseen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2011. 986/2011 Laki. porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2011. 986/2011 Laki. porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2011 986/2011 Laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista Annettu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

HE 112/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Porojen lisäruokinta ja tarhaus. Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko 20.11.2013

Porojen lisäruokinta ja tarhaus. Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko 20.11.2013 Porojen lisäruokinta ja tarhaus Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko 20.11.2013 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.12.2013 1 Poro- ja luontaiselinkeinolain mukaisen tuen hakeminen

Lisätiedot

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta Jäsenvaltion toimittama tiivistelmä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän välimietintö

Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän välimietintö Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän välimietintö Helsinki 2008 Työryhmämuistio mmm 2008:5 Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän välimietintö

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1176/2014 Laki. maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1176/2014 Laki. maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1176/2014 Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

HE 207/2001 vp. koskisi vuoden 1995 alusta lukien neljään prosenttiin alennettuja korkoja. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

HE 207/2001 vp. koskisi vuoden 1995 alusta lukien neljään prosenttiin alennettuja korkoja. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. HE 207/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maatilalain mukaisten valtion myyntihintasaamisten ja

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

HE 247/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki. elinkeinonharjoittajan aloitustuella sekä elinkeinoharjoittajien

HE 247/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki. elinkeinonharjoittajan aloitustuella sekä elinkeinoharjoittajien HE 247/2010 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuesta, laiksi porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö ELY-keskukset Vuoden 2014 maatalousyrittäjien opintorahaa (2521) koskevien hakemusten käsittelyssä noudatettavista menettelyistä Liitteenä

Lisätiedot

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 920/03.03.00/2016 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset Vuoden 2015 ympäristösopimusten (2014-2020) toisen

Lisätiedot

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012 MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012 ALKUVOIMAA ALOITUSTUESTA Nuoren viljelijän aloitustuki helpottaa elinkeinon siirtymistä sukupolvelta toiselle ja takaa

Lisätiedot

HE 141/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta

HE 141/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kasvinterveyden suojelemisesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten,

Lisätiedot

LIITE II. Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA

LIITE II. Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA LIITE II Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA Tiedot toimitetaan 11 artiklan mukaisesti käyttäen vakiintunutta komission tietotekniikkasovellusta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 241/2015 Valtioneuvoston asetus. maatilan investointituen kohdentamisesta

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 241/2015 Valtioneuvoston asetus. maatilan investointituen kohdentamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 241/2015 Valtioneuvoston asetus maatilan investointituen kohdentamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys laiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 17 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan maatalouden rakennetuista annettua lakia muutettavaksi siten, että korkotukilainojen korkotukea

Lisätiedot

OHJELMAKAUSI 2007-2013 - viljelijätuet 2008 - tuet tallien uudisrakennuksiin, laajennuksiin ja peruskorjauksiin

OHJELMAKAUSI 2007-2013 - viljelijätuet 2008 - tuet tallien uudisrakennuksiin, laajennuksiin ja peruskorjauksiin OHJELMAKAUSI 2007-2013 - viljelijätuet 2008 - tuet tallien uudisrakennuksiin, laajennuksiin ja peruskorjauksiin Esko Leinonen Maaseutuvirasto Hevosjalostusliittojen toiminnanjohtajien ja ProAgrian neuvojien

Lisätiedot

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 01. EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot Momentille arvioidaan kertyvän 534 003 000 euroa. Tulojen kohdentamisperusteena ovat EU:n toimielimen varainhoitovuonna

Lisätiedot

Elinkeino-, liikenne- ja PUHEENVUORO KEHN1 304/2015 ympäristökeskus

Elinkeino-, liikenne- ja PUHEENVUORO KEHN1 304/2015 ympäristökeskus Elinkeino-, liikenne- ja PUHEENVUORO KEHN1 304/2015 ympäristökeskus 9.11.2015 Maa-ja metsätalousvaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 Asiantuntija Päivi Kainulainen, porotalousasiantuntija, Lapin ELY-keskus,

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Asia: Valtiontuki / Suomi Tuki nro N 315/2006 Eräiden energiatuotteiden energiaveron palautus maataloustuottajille

Asia: Valtiontuki / Suomi Tuki nro N 315/2006 Eräiden energiatuotteiden energiaveron palautus maataloustuottajille EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29-X-2007 K(2007)5341 Asia: Valtiontuki / Suomi Tuki nro N 315/2006 Eräiden energiatuotteiden energiaveron palautus maataloustuottajille Arvoisa vastaanottaja Tarkasteltuaan Suomen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

EU:n valtiontukisäännöt

EU:n valtiontukisäännöt EU:n valtiontukisäännöt Sisällys 1 Mitä valtiontuki on?... 3 2 Valtiontukien valvonta ja hyväksyttävyys... 5 Ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia tukia valvotaan jälkikäteen... 6 Vähämerkityksiset eli de minimis

Lisätiedot

Bryssel, 10-06-2003 C(2003) 1872 Asia: Valtiontuki/Suomi - Tuki nro N 679/2002 - Maaseudun kehittämistä koskevien tukijärjestelmien muuttaminen

Bryssel, 10-06-2003 C(2003) 1872 Asia: Valtiontuki/Suomi - Tuki nro N 679/2002 - Maaseudun kehittämistä koskevien tukijärjestelmien muuttaminen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 10-06-2003 C(2003) 1872 Asia: Valtiontuki/Suomi - Tuki nro N 679/2002 - Maaseudun kehittämistä koskevien tukijärjestelmien muuttaminen Arvoisa vastaanottaja, Tarkasteltuaan Suomen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 18.6.2012 Valtioneuvoston asetus porotalouteen ja luontaiselinkeinoihin otettujen lainojen vapaaehtoisesta velkajärjestelystä Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 29.01.2004 C(2004)261 Asia: Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen Herra Ministeri, 1. MENETTELY Suomen viranomaiset

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta 1 LUONNOS 20.5.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kasvinterveyden suojelemisesta annettua lakia ehdotetaan

Lisätiedot

Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat:

Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat: EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 15-5-2001 SG(2001) 288577 Asia: Valtiontuki/Ahvenanmaa (Suomi) Tuki nro N 189/2000 Investointituki Herra Ministeri, Suomen viranomaiset ilmoittivat tästä toimenpiteestä komissiolle

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 18.12.2015 Valtioneuvoston asetus porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 16.11.2015 Ruokaosasto Lainsäädäntöneuvos Katriina Pessa

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 16.11.2015 Ruokaosasto Lainsäädäntöneuvos Katriina Pessa 1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 16.11.2015 Ruokaosasto Lainsäädäntöneuvos Katriina Pessa Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI POROTALOUDEN JA LUONTAISELINKEINOJEN

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa:

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa: Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 919/03.03.00/2016 ELY-keskukset Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista koskeva Maaseutuviraston määräys

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin Euroopan unionin lainsäädännön edellyttämät säännökset

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Maatalousalan De minimis -tuki Maatalousalan De minimis tuesta annettiin uusi asetus 18.12.2013 Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3. Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020 Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.2015 Lahti Esityksen sisältö Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. VALTIONTUKI Suomi SA.40228 (2014/N) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki

EUROOPAN KOMISSIO. VALTIONTUKI Suomi SA.40228 (2014/N) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 31.3.2015 C(2015) 2138 final Asia: VALTIONTUKI Suomi SA.40228 (2014/N) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki Arvoisa vastaanottaja Tarkasteltuaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 30.3.2015 LUONNOS Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä huhtikuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

EY:n valtiontukisäännöt

EY:n valtiontukisäännöt EY:n valtiontukisäännöt 1 Valtiontuen määritelmä Yrityksille1 myönnettäviä valtiontukia koskevat periaatteet määritellään EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artikloissa. Vaikka valtiontuet ovat lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän loppuraportti

Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän loppuraportti Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän loppuraportti Helsinki 2008 Työryhmämuistio mmm 2008:10 Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän loppuraportti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 52/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kehitysalueelle tehtävien

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.201 C(201) 10 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakiran Komission delegoitu asetus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa

Tulot rakennerahastohankkeissa Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Valtiontuki N 58/2004 ja N 60/2004 Suomi Pk-yrityksille Suomessa myönnetty pelastamis- ja rakenneuudistustuki

Valtiontuki N 58/2004 ja N 60/2004 Suomi Pk-yrityksille Suomessa myönnetty pelastamis- ja rakenneuudistustuki EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.06.2004 C (2004) 2048 fin Asia: Valtiontuki N 58/2004 ja N 60/2004 Suomi Pk-yrityksille Suomessa myönnetty pelastamis- ja rakenneuudistustuki Arvoisa Ulkoministeri MENETTELY

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2000 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2000 N:o 44 55

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2000 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2000 N:o 44 55 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2000 N:o 44 55 SISÄLLYS N:o Sivu 44 Laki maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta... 138 45 Porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Sivu 1 9.6.2015 ALKUVOIMAA ALOITUSTUESTA Nuoren viljelijän aloitustuki helpottaa elinkeinon siirtymistä sukupolvelta

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.6.2013 COM(2013) 418 final 2013/0192 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tiettyjen ympäristö-, maatalous- ja sosiaalipolitiikkaan sekä kansanterveyteen

Lisätiedot

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Faktaa Mansikasta Yhdistyksen johtavana ajatuksena toimia maaseutualueiden elinvoimaisuuden puolesta Yhdistyksen toimialue Sisä-Savo, Leppävirta, Varkauden

Lisätiedot

Nuoren viljelijän aloitustuki

Nuoren viljelijän aloitustuki Nuoren viljelijän aloitustuki Soini Kattilakoski Yritystutkija Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan toimipiste viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 22.4.2015 1 Pykäliä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 6.5.22 KOM(22) 224 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON ASETUS tiettyjä maatalous- ja teollisuustuotteita koskevien yhteisön autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja

Lisätiedot

Maatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015

Maatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015 Maatalouden Investointituki Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015 Sivu 1 23.02.2016 Maatalouden rakennetukijärjestelmä Kansallinen säädösperusta; - Laki maatalouden rakennetuista (1476/2007,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

Tekesin tukiohjelma pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaan

Tekesin tukiohjelma pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaan Tekesin tukiohjelma pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaan Tekesin tukiohjelma pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritys) innovaatiotoimintaan perustuu tiettyjen tukimuotojen toteamisesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 236/2015 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 25.IX.2007 K(2007) 4297 lopull. Asia: Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 175. Valtioneuvoston asetus. porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuesta. Annettu Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 175. Valtioneuvoston asetus. porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuesta. Annettu Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001 N:o 175 176 SISÄLLYS N:o Sivu 175 Valtioneuvoston asetus porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuesta... 465 175 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Pilkepäivä Airport Hotel 10.12.2014. Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v. 2014-2020. Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY.

Pilkepäivä Airport Hotel 10.12.2014. Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v. 2014-2020. Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY. Pilkepäivä Airport Hotel 10.12.2014 Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v. 2014-2020 Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY Sivu 1 Yritystukitoimenpiteiden valmistelun tilanne ohjelma-asiakirjaa

Lisätiedot