LEPPÄVIRRAN KUNTA KORTTELIN 20 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus. Ehdotus Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 1.10.

Transkriptio

1 LEPPÄVIRRAN KUNTA KORTTELIN 20 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotus Asemakaava koskee tiloja 3:154, 3:6, 3:222, 3:85, 3:221, 3:134, 3:135, 3:153, 3:65, 3:64 ja 3:88 Asemakaavalla muodostuu kortteli 20. Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 Leppävirran kunta 1 1. Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne Maankäyttö- ja rakennuslain määräykset Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutoksen tarve ja päätökset Osallistuminen Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Kadut, liikennöinti ja pysäköinti Rakennussuojelu Kunnallistekniikka Yleiset kaavamääräykset Kaavan vaikutukset... 17

3 Leppävirran kunta Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavan toteuttaminen Leppävirran kunta Leppävirran kylä 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan muutoksen selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaava koskee tiloja 3:154, 3:6, 3:222, 3:85, 3:221, 3:134, 3:135, 3:153, 3:65, 3:64 ja 3:88. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Leppävirran ydintaajamassa. Alueella sijaitsee tällä hetkellä K-Market Monni kauppakeskus, asuin- ja liikerakennus sekä 4 kpl asuinkerrostalorakennuksia. Suunnittelualueella ollut kauppakiinteistö on purettu. Kaavamuutos koskee korttelia 20. Suunnittelualueet ovat yksityisessä omistuksessa. Suunnittelualueen rajaus ja ote voimassa olevasta asemakaavasta.

4 Leppävirran kunta Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on. Asemakaavan muutoksella tutkitaan alueen kulttuuriympäristölliset arvot sekä tutkitaan liikerakennuksen (vähittäiskaupan suuryksikkö) sijoittuminen alueelle. Samalla tutkitaan myös liikenteen sujuvuus alueella. Kerrostaloalueen osalta ajantasaistetaan asemakaava vastaamaan nykyistä toteutunutta tilannetta. 2. Tiivistelmä 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutos on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Kaavan laatijana toimii Sulkavan Palvelut Oy; myöhemmin Järvi-Suomen Palvelut Oy. Viranomaisneuvottelu on pidetty Kaavaluonnos valmistui syyskuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnokset ovat nähtävillä Kaavaluonnoksesta annettiin 4 lausuntoa ja jätettiin 1 huomautus. Näiden perusteella kaavakarttaa, -määräyksiä ja selostusta muutettiin. Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk. pp.kk TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Asemakaava Asemakaavan muutoksella tutkitaan alueen kulttuuriympäristölliset arvot sekä tutkitaan liikerakennuksen (vähittäiskaupan suuryksikkö) sijoittuminen alueelle. Samalla tutkitaan myös liikenteen sujuvuus alueella Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa heti sen saatua lainvoiman. 3. Lähtökohdat 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella sijaitsevat asuin- ja liikekiinteistö kerrostalot sekä n k-m2 suuruinen huhtikuussa 2015 valmistunut päivittäistavarakauppa ja apteekki. Suunnittelualueella sijainnut vanha kauppakeskus ja omakotitalo on purettu.

5 Leppävirran kunta 4 Kerrostalo kuvattuna Kuhatien puolelta Liikerakennus kuvattuna Leppävirrantien puolelta; kirkko taustalla Luonnonympäristö Alue on kokonaisuudessaan rakennettua ympäristöä. Luonnontilaista aluetta suunnittelualueella ei sijaitse. Kasvilajeissa näkyy voimakkaasti ihmistoiminnan vaikutus Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsevat asuin- ja liikekiinteistö, kerrostalot 4 kpl sekä omakotitalo. Kerrostalot ovat 2 ja 3 kerroksisia. Kerrostalot sijaitsevat liikerakentamiseen nähden alarinteen puolella. Alueella sijaitsee myös polttonesteen jakeluasema. Suunnittelualueella sijainnut vanha kauppakeskus on purettu. Liitteenä olevan kuntoarvion mukaan vanha liikerakennus on hieman huonokuntoinen. Esimerkiksi märkätilat vaatisivat laajaa uusimista. Ullakkotilaan tulisi asentaa lisää lämpöeristystä. Alueella sijaitsevat kerrostalot tulevat sijoittumaan hyvin lähelle uutta kauppakeskusta. Alueen läheisyydessä sijaitsee kattava kunnallistekninen verkosto.

6 Leppävirran kunta Maanomistustilanne Alueet ovat yksityisessä omistuksessa Palvelurakenne Kauppakiinteistössä sijainnut päivittäistavarakauppa toimi hetken aikaa väliaikaisissa tiloissa ns. vanhassa Sparin kiinteistössä. Ennen vähittäistavarakaupan siirtymistä kiinteistöön siellä toimi pienempiä liiketiloja. Sparin kiinteistö ei ollut tekniikaltaan ja kunnoltaan sellainen, että se soveltuisi pidempiaikaisesti päivittäistavarakaupaksi. Rakennus on myös sellainen, että nykyaikaisen toimivan päivittäistavarakaupan rakentamiskustannukset nousisivat samalle tasolle kuin uuden rakentaminen. Sparin kiinteistö soveltuu pienempimuotoiseen liiketoimintaan erittäin hyvin. Leppävirran kunta on teetättänyt kaupalliset selvitykset kirkonkylän yleiskaavan päivitystyön yhteydessä (valmistunut ). Kaupallisissa selvityksissä todetaan Unnukan alueella olevan liikerakentamisen lisätarve k-m2 vuoteen 2030 mennessä. Koko keskustan alueella päivittäistavarakaupan lisätila vaatimus vuoteen 2030 mennessä on k-m2. Autokaupan ja huoltamoiden lisätarve on k-m Mahdollisesti pilaantuneet alueet Polttonesteenjakeluaseman kohdalta maaperä on kunnostettu. Vanhan asuin- ja liikerakennuksen alta mahdollisesti löytyvien pilaantuneiden alueiden selvitykset ja maanvaihdot ovat tehtävä rakennuslupavaiheessa Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueen vieressä sijaitsee valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (kirkko ja hautausmaa). Tämä kulttuuriympäristön arvot ja maiseman säilyminen tullaan kaavalla turvaamaan. Leppävirran kirkko on säilynyt kylän keskuspisteenä, hautausmaa- ja kirkkopuistoalue siisteine luonnonkiviaitoineen luovat keskustaan vihreyttä ja toimivat arvokkaina julkisina puistoina. (Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2)

7 Leppävirran kunta 6 Rakennushistoriallisesti arvokkaan kirkkoympäristön sijainti Suunnittelualueella sijaitsee vanha liike- ja asuinrakennus. Rakennus on rakennettu 1940-luvulla. Tämän jälkeen rakennuksen kylkeen on rakennettu laajennus liiketilalle 1980-luvulla. Rakennuksesta on suoritettu rakennusinventointi. Alueen kerrostalot ovat kaikki rakennettu luvulla. Suunnittelualueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä. Kaavatyötä varten on suoritettu rakennusinventointi. Inventointia on hyödynnetty jo laadittujen inventointien kanssa. Inventoinneissa on painotettu erityisesti merkittäviä taloryhmiä, jotka sijaitsevat Savonkadun ja Suomalanpuron alueilla. Kauppala on yksittäinen talo. Myös taajamakuvallista merkitystä on käyty läpi mm. kysymyksen Määrittääkö rakennus taajamanosalle identiteetin (paikan hengen)? avulla ja todettu, että rakennuksen purkaminen ei vaikuta taajamaosan identiteettiin. Rakennus ei myöskään liity selkeästi samanaikaiseen taloryhmään tai katunäkymään. Vasta hyväksytyssä yleiskaavassa suojelumerkintää kiinteistölle ei ole osoitettu. Kauppala on osoitettu kulttuuriarvoja sisältäväksi rakennukseksi. Liikerakennus Liikerakennus on hirsirunkoinen ja ulkopuolelta rapattu. Sen rakennusala on noin m2. Kauppalan vanha osa on luvulle tyypillinen kaksikerroksinen, harjakattoinen, julkisivuiltaan rapattu asuinliikerakennus, jonka aikanaan moderni julkisivusommittelu myötäili funktionaaliseen tyyliin rakennuksen tilaohjelmaa (mm. alakerran isot yhtenäiset näyteikkunat, asuntokerroksen pienet ikkunat). Entinen osuusliikerakennus on säilyttänyt 1940-luvulle palautuvan ulkoasunsa, lukuun ottamatta vaikutuksia, jotka jatkoksi rakennettu myymälärakennus on tuonut. Ovissa ja ikkunoissa näkyy myös uusimisen yhteydessä tulleita materiaali/tyylimuutoksia (mm. alumiinipintaiset ulkopokat).

8 Leppävirran kunta 7 Alakerran liiketiloja ei kalustus- ja pintaremonttien jälkeen voi luonnehtia hyvin rakennusaikaansa edustaviksi. Vanhan osan jatkona on Leppävirrantien suuntainen, 1970-luvun alussa rakennettu "laatikkomyymälä", jossa nykyään toimii päivittäistavaraliike Siwa. Rakennukseen tehtiin pieniä julkisivumuutoksia Rakennuksessa on loiva pulpetti tasapäädyin (alkup. tasakatto), kaksikertaiset puhtaaksimuuratut tiiliseinät, betoniperustus (anturat, laata). Sokkeli on näkyviltä osin betonia tai alumiinilevyä. Julkisivuissa on tiiltä ja profiilipeltiä. Vaakalaudoitetut "räystäsotsat" on korvattu raskailla katoksilla. Kylmävarastossa on puurunko. Tarkempi liikerakennuksen tekninen kuvaus on selostuksen liitteenä olevassa päivätyssä rakennusinventointiraportissa Suunnittelutilanne Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Savon maakuntakaavan Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu viitostien kehittämisvyöhyke, matkailun vetovoima-alue, vesimatkailun kehittämisalue, taajamatoimintojen alue sekä valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (Leppävirran kirkko ympäristöineen). Ote Pohjois-Savon maakuntakaavojen yhdistelmästä on seuraavalla sivulla. Maakuntakaavan selvityksissä on suunnittelualueella sijaitseva vanha liike- ja asuinrakennus mainittu mahdollisena arvokkaana kulttuuriympäristökohteena. Alueella on voimassa Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava. (Kvalt ) Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu keskustapalveluiden alue. Kauppala (r-242) on osoitettu merkinnällä: Kulttuuriarvoja sisältävä rakennus. Kohde ympäristöineen tulisi säilyttää ja kohteen kunnostuksessa tulee pyrkiä säilyttävään korjaukseen. Inventoidun rakennuksen tai sen osan purkaminen vaatii MRL 127 :n mukaisen purkamisluvan. Kohteen arvot tulee huomioida asemakaavoituksen yhteydessä.

9 Leppävirran kunta 8 Yhdistelmäote Pohjois-Savon maakuntakaavasta (Lähde: Pohjois-Savon liitto 2013)

10 Leppävirran kunta 9 Kuva: Ote Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava Asemakaavoissa suunnittelualueelle on osoitettu asuin- ja liikerakentamisen korttelialue sekä kerrostalojen alue. Ote asemakaavasta on sivulla 2. Leppävirralla on laadittu keskusta-alueiden kehittämissuunnitelma vuonna Suunnitelmassa alue on osoitettu palvelurakentamisen alueeksi. Kehittämissuunnitelmassa on otettu kantaa myös palveluiden ja toimintojen kehittämiseen. Tässä yhteydessä on esitetty kaupallisten palveluiden osalta suuntautumista kohti 5 tietä sekä keskusta-alueen eheyttämistä. Näillä toimenpiteillä mahdollistetaan asiakasvirtojen lisääntyminen sekä kilpailukyvyn vahvistaminen ja tarjonnan lisääntyminen. Kunta on teetättänyt yleiskaavan päivitystyön yhteydessä myös kaupalliset selvitykset. Selvitykset ovat valmistuneet Vanhasta liikerakennuksesta on laadittu kuntoarvio sekä rakennusinventointi alkuvuodesta Liikenteentoimivuustarkastelu on teetetty Leppävirran rakennusjärjestys on tullut voimaan Asemakaava tullaan laatimaan digitaaliselle pohjakartalle.

11 Leppävirran kunta Maankäyttö- ja rakennuslain määräykset Vähittäiskaupan suuryksikkö on yli k-m2 suuruinen myymälä. (MRL 71 a ). Tilaa vievän erityiskaupan suuryksikön määritelmä tulee voimaan siirtymäajan jälkeen Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. (MRL 71 c ). Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän laajentamista tai muuttamista vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamista sekä sellaista myymäläkeskittymää, joka vaikutuksiltaan on verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske vähittäiskaupan myymälän, vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän laajentamista, joka ei ole merkittävä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu Tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan Tätä kaavahanketta koskevat erityisesti seuraavat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdat: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että

12 Leppävirran kunta 11 henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin, työpaikka tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Hulevedet Hulevedet tulee hoitaa MRL 13 a luvun mukaisesti. Erityisesti MRL 103 f :n määräykset Kiinteistön omistajan tai haltijan on johdettava kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos niitä ei voi imeyttää kiinteistöllä tai jos niitä ei johdeta vesihuoltolain 17 a :ssä tarkoitettuun vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon on otettava huomioon 4. Suunnittelun vaiheet 4.1. Asemakaavan muutoksen tarve ja päätökset Asemakaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta. Nykyinen asemakaava ei mahdollista nykyaikaisen liikerakennuksen rakentamista alueelle. Samalla tullaan selvittämään alueen kulttuurihistorialliset arvot ja näiden säilyminen. Myös liikenteen sujuvuus ja sen varmistaminen on ratkaistava kaavatyön yhteydessä Osallistuminen Osalliset ja yhteistyötahot Osallisia ja yhteystyötahoja kaavahankkeessa ovat ainakin seuraavat tahot: - Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat - Suunnittelualueen ja sen lähialueen asukkaat ja näillä alueilla työskentelevät - Kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat - Pohjois-Savon ELY-keskus - Pohjois-Savon liitto - Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

13 Leppävirran kunta 12 - Museovirasto - Alueelliset sähköyhtiöt Asemakaavan tavoitteet Kunnan tavoitteet Kunnan tavoitteena on mahdollistaa liikerakennusten rakentaminen alueelle olemassa olevien keskustatoimintojen välittömään yhteyteen. Samalla tutkitaan alueen liikennejärjestelyt sekä tarkastellaan niiden vaikutukset. Tavoitteena on myös mahdollistaa kaupallisten palveluiden kehittyminen siten, että sekä asukkaat, että matkailijat pystyvät helposti hyödyntämään palvelutarjontaa. Myös työpaikkaomavaraisuuden kehittäminen on kunnan tavoitteena. Läheisten kerrostalojen sijainnin asettamat vaatimukset tullaan myös selvittämään esim. suojaavien istutusten tarpeet Suunnittelutilanteesta johtuvat tavoitteet Voimassa oleva asemakaava ei mahdollista nykyaikaisen liikerakennuksen rakentamista alueelle. Kaavamuutos on näiltä osin tarpeellinen Alueen oloista johtuvat tavoitteet Liikerakentaminen on mahdollista Leppävirrantien varteen näkyvälle paikalle aivan keskustan palveluiden tuntumana. Alue sijaitsee Leppävirran taajamassa ydinkeskustassa. Liikerakentamisen sijoittaminen alueelle tulee palvelemaan sekä kuntalaisia, että matkailijoita Vaihtoehtotarkastelu Suunnittelualueelle on laadittu luonnosvaiheessa kaksi vaihtoehtoista maankäyttösuunnitelmaa alueen oloista johtuen. Ensimmäinen vaihtoehto perustuu siihen, että alueen omakotitalo säilytetään erillisellä tontilla. Toinen kaavaluonnokseen valittu vaihtoehto perustui omakotitalotontin korvautumiseen osaksi kaupan aluetta.

14 Leppävirran kunta 13 Tutkittu vaihtoehto, jossa omakotitalotontti säilyisi Liikenteelliset tavoitteet Liikerakennuksen rakentaminen tulee lisäämään liikennöintiä alueella. Kaava tullaan laatimaan toimivuustarkastelu huomioimalla. Tonttien pysäköinnin suunnittelu tullaan linkittämään KVRurakkaan. Suunnittelualueen sijainti keskeisellä paikalla Leppävirran taajamassa asettaa omat haasteet suunnittelulle. Alueen maisemallisiin tekijöihin sekä lähialueen kulttuuriympäristön arvoihin ja näiden säilymiseen on kaavatyössä kiinnitettävä erityistä huomiota Prosessin aikana tulleet tavoitteet Selkein prosessin aikana tullut tavoite on maaperän puhdistustarpeeseen varautuminen koko liikerakennustontin alueella Vireilletulo Korttelin asukkaille järjestettiin tiedotustilaisuus toukokuussa Kaava on tullut vireille teknisen lautakunnan mukaisella päätöksellä. Samalla on päätetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Kaavan nähtävillä olosta on tiedotettu alueen ja lähialueen maanomistajia ja muita osallisia kirjeellä. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ

15 Leppävirran kunta Osallistaminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä Kaavaluonnoksesta annettiin 4 lausuntoa ja jätettiin 1 huomautus. Näiden perusteella kaavakarttaa, -määräyksiä ja selostusta muutettiin. Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk. pp.kk TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Neuvottelussa esillä oli osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työneuvottelu on pidetty Neuvottelussa käsiteltiin erityisesti hulevesien käsittelyä sekä olemassa olevan kaksikerroksisen liikerakennuksen purkamista. Neuvottelussa todettiin yksimielisesti, ettei vanhan liikerakennuksen purkamiselle ole esteitä. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1. Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella täydennetään keskustan liikerakentamista ja mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen alueelle. Samalla kaavalla osoitetaan olemassa olevat kerrostaloalueet nykyisen asemakaavan mukaisesti. Kaavan myötä vanha liike- ja asuinrakennus tullaan purkamaan sekä omakotitalo on jo purettu uuden kauppakeskuksen tieltä. Uuden kauppakeskuksen harjakorkeus on hyvin lähellä entisen liikekeskuksen harjakorkeutta. Mainostorni ei nouse harjakorkeutta korkeammalle. Asemakaavaan on osoitettu ne kadun osat Leppävirrantien puolelta, joilta ei saa tonttiliittymää osoittaa. Maanalaiseen pysäköintiin on ajoluiskat on osoitettu tontin pohjoisosaan. Leppävirrantien puolella on yhteensä kaksi liittymätarvetta. Kaavan myötä Kirkkokaarteen katuun olisi tulossa muutoksia liittymien osalta.

16 Leppävirran kunta 15 Aluevaraukset Koko kaava-alueen pinta-ala on n. 1,74 ha. Aluevaraukset on esitetty seurantalomakkeella sekä alla olevassa taulukossa: Alue Tehokkuusluku Pinta-ala (ha) Kerrosala (k-m2) KM-2 0,41 0, AK 0,40 0, Yhteensä 1, KM-2 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suurmyymälän ja maanalaisen pysäköintitilan Suunnittelualueelle on osoitettu vähittäiskaupan suuryksikön alue. Alueen rakennusoikeus on yhteensä k-m2. Rakentaminen voi olla II-kerroksista. Kellarikerrokseen ja sijoittaa 10 % kerrosalaan luettavia tiloja I kerroksen pinta-alasta. Alueella on sallittu polttoaineen jakelutoiminta. Rakennusten harjakorkeus ei saa ylittää 9,0 metriä. Suosituksena on, että rakennuksen räystäskorkeus sopeutuu ympäröivää rakennuskantaan. AK Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen tontteja osoitetaan 4 kpl. Kerrosluku on III. Kaava vastaa rakennettua tilannetta sekä kiinteistöjaotusta. Yleisiä määräyksiä Autopaikkoja on varattava liikerakentamiseen rakennuspaikalta tai sen välittömästä läheisyydestä 1 autopaikka 50 m2 kohti. Kerrostaloalueilla autopaikkoja tulee olla 1 ap/asunto. Pintavesien johtamiseen ja viemäröintiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennukset tulee toteuttaa yhtenäisellä tavalla siten, että ne sijoitukseltaan, ilmeeltään, korkeusasemiltaan, kattomuodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopivat toisiinsa ja ympäristöönsä. Julkisivujen suunnittelussa tulee pyrkiä yhtenäiseen rauhalliseen ilmeeseen. Hyvin laajoja yli 30 m pitkiä aukottomia tai jaksottamattomia julkisivupintoja tulee kuitenkin välttää. Alueelle ei saa muille kuin erikseen osoitetuille paikoille rakentaa korkeintaan liikerakennuksen harjakorkeuden alittavia mainostorneja.

17 Leppävirran kunta 16 Huolto- ja lastauspihojen sijoittamiseen ja aitaamiseen tulee kiinnittää eritystä huomiota siten, että ne eivät hallitse alueen kokonaisilmettä tai katukuvaa. Ulkomyymälä- ja varastointialueet on rajattava malleiltaan korkeatasoisilla siisteillä aidoilla. Aitojen tulee materiaaleiltaan ja väreiltään sopia rakennusten ilmeeseen. Panssariverkkoaitaa ei sallita. Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää selvitys korttelin 20 tontin 5 maaperän mahdollisesta pilaantumisesta sekä siitä, miten rakentamistoimissa ja alueen käytössä otetaan huomioon mahdollisen pilaantumisen aiheuttamat haitat ja riskit. Rakennuslupaa ei saa myöntää ennen kuin alueet on tutkittu ja puhdistettu ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää myös kunnan rakennusvalvonnan hyväksymä korttelisuunnitelma. Rakentamattomaksi jääviä rakennusaloja voi käyttää pysäköintipaikkoina. Rakentamattomat alueen osat sekä pysäköinti-, huolto-, varastointi- ja alueen sisäiselle liikenteelle varattujen alueiden ulkopuoliset alueen osat tulee pitää istutettuina ja hoidettuina. Jätekatokset ja -alueet tulee suojata umpinaisilla aidoilla Kadut, liikennöinti ja pysäköinti Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat liikenneväylät ovat katualueita. Liikennöinti tulee tapahtumaan Leppävirran ja Kirkkokaarteen puolelta. Uusia liittymiä Leppävirrantielle ei sallita. Huoltoajo tulee tapahtumaan Kirkkokaarteen suunnalta. KM-alueen autopaikat ovat mahdollisia sijoittaa korttelin sisään. Suunnitelmissa on rakentaa paikoituskansi maan alle. Tällä tavalla pysäköinti saadaan järjestettyä siten, ettei laajoja pysäköintialueita tarvita. KM-kortteli tarvitsee autopaikkoja 60 kappaletta ja alueelle on mahdollista sijoittaa lähes 200 autopaikkaa. Osa autopaikoista on mahdollista olla yhteiskäytössä lähialueen palveluiden kanssa. Pysäköintipaikat näillä varauksilla ovat riittävät Rakennussuojelu Kaava-alueella ei ole inventoinnin perusteella suojeltavia rakennuksia Kunnallistekniikka Kaikki alueelle sijoittuvat rakennukset on mahdollista liittää kunnallisteknisiin verkostoihin Yleiset kaavamääräykset Pintavesien johtamiseen ja viemäröintiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää selvitys korttelin 20 tontin 5 maaperän mahdollisesta pilaantumisesta sekä siitä, miten rakentamistoimissa ja alueen käytössä otetaan huomioon mahdollisen pilaantumisen aiheuttamat haitat ja riskit. Rakennuslupaa ei saa myöntää ennen kuin alueet ovat tutkittu ja puhdistettu ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla.

18 Leppävirran kunta 17 Rakentamattomat alueen osat sekä pysäköinti-, huolto-, varastointi- ja alueen sisäiselle liikenteelle varattujen alueiden ulkopuoliset alueen osat tulee pitää istutettuina ja hoidettuina. Jätekatokset ja -alueet tulee suojata umpinaisilla aidoilla Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä kaavoittajan ja sidosryhmien välillä. Kaavamuutoksen vaikutusalue on Leppävirran ydinkeskustan alue Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu Tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut ), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistuspäätöksen voimaan tullessa valmisteilla oleva kaava voidaan hyväksyä päätöksen estämättä mennessä, mikäli kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville ennen päätöksen voimaan tuloa Toimiva aluerakenne Kaavassa toiminnot on osoitettu Leppävirran ydintaajamaan kävelymatkan päähän myös merkittävistä matkailupalveluista. Kaavamuutosalue sijaitsee yleiskaavaluonnoksen mukaisella keskustapalveluiden alueella. Kaava tukee keskustapalveluiden kehittymistä ja estää aluerakenteen hajoamista Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaavalla tiivistetään keskustan rakennetta ja mahdollistetaan elinvoimaisen taajama-alueen kehittyminen myös jatkossa. Kaavamuutos lisää taajama-alueen vetovoimaa ja vähentää samalla

19 Leppävirran kunta 18 haja-asutusalueelle kohdistuvia rakennuspaineita. Kaava tukee keskustapalveluiden kehittymistä ja estää aluerakenteen hajoamista Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaavamuutos ei merkittävästi haittaa kulttuuriperinnön säilyttämistä. Kaavamuutosaluetta ei ole luokiteltu kulttuurimaisemallisesti arvokkaaksi kohteeksi eikä sillä sijaitse rakennushistoriallisesti tai taiteellisesti arvokkaita rakennuksia. Kaavamuutos ei haittaa luonnonperinnön tai luonnonvarojen säilyttämistä VAT-vuoksi Geologinen historia ja siitä johtuvat luonnonolot Kaava ei vaaranna geologisen historian kannalta merkittäviä kohteita tai siitä johtuvia luonnonoloja. Alueella ei ole arvotettuja maisema-alueita tai muinaisrantoja. Alueella ei myöskään ole mäki- tai vaara-asutusta tai Vuoksen vesistöalueeseen oleellisesti liittyvää vanhaa huvilarakentamista. Alueella ei ole myöskään havaittavissa perinteiseen maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä piirteitä. Kaava-alue ei sijaitse ranta-alueella joten kaava ei vaaranna rantatyyppien moninaisuutta. Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita Reittivesiluonne Kaava ei vaaranna Vuoksen vesistöalueen reittivesiluonnetta. Suunnittelualueella ei sijaitse vesitierakennelmia tai vedenalaisia suojelukohteita. Alue ei sijaitse vesistön ja maareittien vanhoissa solmukohdissa Raja-alueen historia ja kulttuuri Suunnittelualueelta ei tunneta raja-alueen historiaan tai kulttuuriin liittyviä kohteita tai ominaispiirteitä Vaikutukset luonnonympäristöön, maaperään, vesistöihin ja pohjavesiin Kaavamuutoksen vaikutukset luonnonympäristöön ovat vähäiset, koska alue ei ole luonnonvaraista. Suunnitellulla rakentamisella ei ole vaikutuksia vesistöihin ja pohjavesiin. Vanhan asuin- ja liikerakennuksen alta mahdollisesti löytyvien pilaantuneiden alueiden selvitykset ja maanvaihdot on tehtävä rakennuslupavaiheessa Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön.

20 Leppävirran kunta 19 Liikerakennuksen rakentaminen ja vanhan rakennuksen purkaminen muuttaa Leppävirran taajaman maisemaa. Liikerakennus tai sen viereen sijoitettava mainostolppa eivät kuitenkaan peitä miltään kantilta kirkon näkymistä. Kaavamääräyksissä on määrätty, että mainostolpan suurin sallittu korkeus on rakennuksen harjan korkuinen. Suuri kauppakeskus näkyy taajamassa selvästi. Rakentaminen sulautuu kuitenkin kohtuullisen hyvin muuhun kirkonkylän rakentamiseen, joten oletettavasti häiritseviä maisemavaikutuksia kaavamuutoksesta ei synny. Vanha asuin- ja liikerakennuksella ei ole Leppävirran taajamassa sellaista maisemallista arvoa, että se pitäisi säilyttää. Taajama-alueella ei ole jäljellä yhtenäistä vanhaa rakennuskantaa. Vanha rakennus ei myöskään ole sellaisessa maisemallisessa yhteydessä vieressä sijaitsevaan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuurihistorialliseen ympäristöön, että liikerakennuksen purkaminen vaikuttaisi maisemaan negatiivisesti. Uusi rakennus ei nouse yksittäiseksi hallitsevaksi tekijäksi Leppävirran taajamassa. Uusi rakennus sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vieressä. Kaavamuutos mahdollistaa suunnittelualueen muuttumisen, mutta koska alue on ollut jo rakennettua aluetta ja kaavamääräyksillä on rajoitettu yhtenäisen seinäpinnan määrää ei kaavalla ole merkittäviä vaikutuksia viereiseen valtakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen. Kaavamerkinnät pohjaavat suoraan vasta hyväksytyn yleiskaavan ohjausvaikutukseen. Yleiskaavassa ei ole tehty yksittäisiä rakennuksia koskevia suojeluvarauksia suunnittelualueelle Vaikutukset yhdyskuntarakenteen eheyteen ja taajamakuvaan. Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Kirkonkylän yleiskaavaluonnoksessa suunnittelualue on osoitettu keskustapalveluiden alueeksi. Alueen rakentuminen suunnittelulla tavalla täydentää ja eheyttää taajamakuvaa ja yhdyskuntarakennetta. Taajamakuva tulee alueella muuttumaan. Vanhan liike- ja asuinrakennuksen poistuminen ja uuden kauppakeskuksen rakentuminen tiivistää nykyistä taajamakuvaa. Kaavan myötä vanhan liiketilan poistuminen vaikuttaa taajamakuvaan. Muutoksen myötä taajamakuvaa saadaan yhtenäisemmäksi, joten muutoksen vaikutukset eivät ole liian suuret. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan myötä alueelta puretaan asuin- ja liikerakennus sekä omakotitalo.

21 Leppävirran kunta Kaupalliset vaikutukset alue- ja palvelurakenteeseen Liikerakentaminen tulee sijoittumaan taajaman ja merkittävän matkailukeskuksen välittömään yhteyteen. Kaava ei hajota palvelurakennetta vaan kaava toteuttaa jo aiemmin laadittujen selvitysten yhteydessä asetetut tavoitteet. Alueen rakentamisella ei ole nykyistä alue- ja yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta vaan jopa päinvastoin. Alueen rakentaminen täydentää hyvin nykyistä keskustaa. Kuntakeskuksen kehitykseen vaikuttavat palvelutarjonnan ohella myös monet muut tekijät. Eri toimijoiden on huolehdittava yhteistyössä keskustan jatkuvasta kehittämisestä ja taajamakuvan parantamisesta. Kaavaratkaisu tarjoaa liikenteellisesti hyvän ja helposti saavutettavissa olevan näkyvän, ja kilpailukykyisen sijaintipaikan toimiville yrityksille. Leppävirran ostovoiman kasvu ja liiketilan lisätarve mahdollistavat uuden liike-rakentamisen: alueen rakentamisen vuoksi ei ole odotettavissa merkittäviä haitallisia vaikutuksia nykyisten myymälöiden toimintaedellytyksiin eivätkä myymälöiden lopettamiset ole todennäköisiä. Alueelle tulee siirtymään ns. vanhassa Sparin kiinteistössä toimiva päivittäistavarakauppa. Sparin kiinteistö ei sovellu pitkässä juoksussa nykyaikaiseksi päivittäistavarakaupaksi. Kaavamuutos ei lisää päivittäistavarakaupan määrää suunnittelualueella vaan mahdollistaa keskusta-alueen ja sen liike-elämän ja liiketilojen kehittymisen myös jatkossa. Kaupallisessa selvityksessä mainitaan erikseen keskusta-alueen tarvitsevan vuoteen 2030 mennessä keskustatoimintoja k-m2 lisää. Kaavamuutos ei lisää keskustatoimintojen tiloja vaan kaavamuutoksella siirretään toimintoja vähittäistavarakaupan kannalta toimivampiin tiloihin. Kaupan ostovoiman ulosvirtaus kunnasta vähenee jonkin verran. Kaavamuutoksella pystytään kehittämään ja Leppävirran taajamaa ja mahdollistetaan muunkin liiketoiminnan sijoittuminen taajama-alueelle. Alueen rakentamisella ei ole nykyistä alue- ja yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Alueen rakentaminen täydentää nykyistä keskustaa. Kuntakeskuksen kehitykseen vaikuttavat palvelutarjonnan ohella myös monet muut tekijät. Eri toimijoiden on huolehdittava yhteistyössä keskustan jatkuvasta kehittämisestä ja taajamakuvan parantamisesta. Kaupan palvelutarjonnan monipuolistuminen parantaa koettua saavutettavuutta sekä lähiympäristössä asuvien että kauempaa asioivien näkökulmasta. Kaupan palveluiden fyysisessä saavutettavuudessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia Vaikutukset liikenteeseen Kaava tarjoaa liikenteellisesti hyvin saavutettavan näkyvän ja kilpailukykyisen sijaintipaikan siellä toimiville yrityksille.

22 Leppävirran kunta 21 Toteutuessaan kaava tulee lisäämään liikennettä lähialueella. Toimivuustarkastelun osalta kaavamuutos ei lisää paineita liikenneväylien investoinneille. Liikennemäärien lisääntymisen myötä alueen liikenneturvallisuus ei heikkene em. esitettyjen seikkojen ansiosta Sosiaaliset vaikutukset Kaava ei heikennä yleistä virkistyskäyttöä alueella voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Kaava ei aiheuta yleisen turvallisuuden heikkenemistä alueella. Alueen rakentaminen turvaa taajaman elinvoimaisuutta. Uusi liikerakennusten alue ei aiheuta valtioneuvoston meluohjearvojen ylittymistä läheisillä asuinalueilla eikä rakennusten sisällä. Leppävirrantien aiheuttama teoreettinen liikennemelu etenee niin, että 55 dba raja on noin 40 metrin päässä tien keskilinjasta. Tämän perusteella osa AK-tonttien 1 ja 2 oleskelualueesta on teoreettisen meluohjearvon yläpuolella. Tämä perustuu kuitenkin avoimen maaston olettamaan. Olemassa olevat rakennukset ja uudet rakennukset estävät melun etenemistä maastossa. Ilman melumittauksia tai mallinnuksia, ei voida täsmällisesti muodostaa käsitystä sallitun meluohjearvon rajasta Leppävirrantien suhteen. Rakennusten sisämelun sallitut ohjearvot eivät ylity Epävarmuustekijät Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Vaikka asemakaava määrittelee kortteleiden käyttötarkoituksen, rakennusten sijoittumisen ja arkkitehtuurin, lopputulos saattaa poiketa suunnitellusta, varsinkin jos toteuttamisaikataulu pitkittyy tai rakentaminen toteutuu esim. suunniteltua paljon pienemmällä volyymillä. Kaava voi jäädä myös kokonaan toteutumatta esim. taloudellisten asioiden vuoksi Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kaavatyön yhteydessä on pohdittu myös haitallisten vaikutusten lieventämistä. Merkittävimmät tekijät ovat vaikutukset viereiseen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Lieventämistä on tehty rajaamalla mainostornin korkeutta sekä estämällä yksittäisen maisemallisesti hallitsevan tekijän muodostuminen. Kaavamääräyksissä on annettu myös ohjeita rakennuksen ulkosivuille sekä rakentamiselle. Kaava-alueelle on osoitettu istutettavia alueen osia Asemakaavamuutoksen suhde maakuntakaavaan ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin

23 Leppävirran kunta 22 Asemakaavamuutos ei ole mitenkään ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa. Myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset täyttyvät asemakaavan muutoksella Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat liitteenä. 6. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamista ohjaa kaavakartan ja määräysten ohella tämä selostus. Aluetta voidaan alkaa toteuttamaan heti kun kaava on saanut lainvoiman. Leppävirran kunta valvoo viranomaistoiminnallaan alueen rakentamista. Järvi-Suomen Palvelut Oy Sulkavalla Simo Kaksonen DI, Kaavoitusinsinööri