Etelä-Suomen läänin. Marraskuu 6/2014 SISÄLLÄ: SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1. Mielenterveyden keskusliitto, toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Suomen läänin. Marraskuu 6/2014 SISÄLLÄ: SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1. Mielenterveyden keskusliitto, toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka"

Transkriptio

1 Etelä-Suomen läänin SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1 Mielenterveyden keskusliitto, toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka SISÄLLÄ: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö, säätiön johtaja Katariina Pärnä Savanna ConneXions, NVC-kouluttaja Hanna Savanna VIOLA ry / Varjo-hanke, hanketyöntekijä, psykoterapeutti Ulla Valtonen A-Klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki Marraskuu 6/2014

2 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Lasten ja nuorten talo yhdistää alaikäisten psykososiaaliset palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) Lasten ja nuorten talo on uudenlainen yhden luukun kokonaisuus, jossa keskeiset lasten ja nuorten hyvinvoinnin kanssa työskentelevät tahot toimivat erittäin tiiviissä yhteistyössä samassa rakennuksessa. - Lasten ja nuorten talon kokonaisuus on muuttumassa vuoden vaihteessa siten, että talo vastaa alaikäisten lasten psykososiaalisista palveluista. Aikuisten palveluissa on nuoret aikuiset. Aikarajoissa joustetaan asiakastarpeen mukaan, esimerkiksi jos nuori tulee meille 17-vuotiaana hoitoon ja hoitojakso on kesken, silloin kun hän täyttää 18 vuotta, niin hoitoa ei keskeytetä ja siirretä, vaan hoitojakso viedään loppuun. Ratkaisulla haetaan tiiviimpää monialaista yhteistyötä ja sujuvampia palvelupolkuja lasten ja nuorten asioissa sekä matalan kynnyksen palvelua, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perhepalvelupäällikkö Tarja Nylund kertoo. -Taloon voi tulla virka-aikana ilman ajanvarausta. Meille voi myös jättää mihin vuorokauden aikana tahansa sähköisen yhteydenottopyynnön, niin otamme seuraavana työpäivänä yhteyttä puhelimitse,nylund kertoo. -Asiakkaan ei tarvitse tietää mitä apua tämä tarvitsee, riittää että hän on huolissaan lapsen tai perheen tilanteesta. Meille pääsee helposti pohtimaan ammattilaisten kanssa mahdollisen avun tarvetta. Samalla tämä apu pystytään räätälöimään hyvin tarkasti tarpeen mukaisesti, Nylund esittelee. -Kun ei olla enää kiinni toimintayksiköissä, voidaan polkuja ja hoitosuunnitelmia tehdä yli yksiköiden rajojen. Lasten ja nuorten puolella tällaista palvelua ei ole aiemmin Nylundin tietojen mukaan ollut, mutta aikuisten puolella kylläkin. Eksotessa on tehty mielenter- veyspalveluita aikuispuolella samalla tyylillä, ei kuitenkaan ihan yhtä vahvalla integraatiolla. Kyseessä ei ole siis kokeilu, vaan tähän suuntaan ollaan palveluissa menossa. -Matalakynnys on toteutunut hyvin. Palveluiden piiriin on tullut miltei kaksinkertainen määrä nuoria viime vuoteen verrattuna. Matalan kynnyksen vastaanottoon ei ole jonoa, joten se pystyy vastaamaan yli puoleen palvelutarpeista, Nylynd mainitsee. Kokonaisvaltaisempi näkökulma -Myöskin entistä useammat lapsiperheet ovat ottaneet yhteyttä meihin. Palveluiden integrointiin liittyy koko hoitopaletin kehittäminen, jolloin pyritään pois osasto- ja laitoshoidoista ja painotetaan avohuollon kehittämistä sekä kotona selviytymisen tukemista. Tämän puitteissa tehdään entistä enemmän liikkuvaa työtä ja kehitetään verkostotyötä. Tässä pyritään huomioimaan koko perhe ja lapsen kehitysympäristö sekä miettimään asiaa siltä kannalta, että apua hakeva ei ehkä olekaan se, joka apua kaikista eniten tarvitsee. -Marraskuun alusta lähtien uutena toimintamuotona meiltä on jalkautunut ala-asteille koulutyöntekijöitä. Tällä toimintamuodolla pyrimme tiivistämään hoitoyhteistyötä koulun ja hoitopaikan välillä sekä parantamaan tiedon vaihtoa ja hoidon vaikuttavuutta. Suunnitteilla on jalkautua ensi keväänä hoitoyhteistyön merkeissä myös päiväkotien ja yläasteiden osalta, Nylund kertoo!etelä-karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten tehtävänä on tuottaa terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviä terveys-, perheja sosiaali- sekä vanhustenpalveluja. Eksote tekee palveluista kuntien kanssa palvelusopimukset, jotka perustuvat väestön palvelutarpeeseen. Eksote on kuntayhtymä, johon kuuluu yhdeksän kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Imatra on mukana Eksotessa vain erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Asukkaita Eksoten alueella on noin Palveluihin kuuluvat avoterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, laboratorio- ja kuvantamispalvelut, lääkehuolto, kuntoutuskeskus, sairaalapalvelut, perhepalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut ja vammaispalvelut sekä väestön palvelutarpeeseen ja ikärakenteeseen joustavasti mukautuvat vanhustenpalvelut.eksote sisältää Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin ja Etelä-Karjalan erityishuoltopiirin. Kuva: Saara Raudasoja Sähköiset palvelut tukemaan uutta toimintatapaa Uuden mallin myötä liikutaan enemmän, eli mennään kotiin, kouluun tai päivähoitoon. Samalla pyritään hyödyntämään myös sähköisiä palveluita, joita nuoret ja nuoret perheet käyttävät paljon. -Sähköiset yhteydenottopyynnöt, ilmoittautumispisteet ja sähköiset esitietolomakkeet tehostavat toimintaa. Kaikki vaihtoehdot eivät ole vielä tiedossa/käytössä, mutta niitä kehitetään jatkuvasti. Toiminnanohjaustyökalujakin kehitetään ammattilaistemme tueksi, Nylund toteaa. Lasten ja nuorten talon mukaista mallia ei ole vielä käytössä missään muualla, ainakaan tässä laajuudessa. Kun palvelut löytyvät saman katon alta, se parantaa ja tehostaa hoitojen sujuvuutta. -Palveluitamme käyttänyt perhe, lapsi tai nuori on saanut avun usein jo samalla kertaa, kun aiemmin saman avun saaminen on edellyttänyt käyntiä vaikka kolmessa eri paikassa. Nuorten mielenterveystalo nettipalvelun käyttöönotto on myös meneillään. Portaalipalvelu tarjoaa laajan paketin tietoa mielenterveysasioista ja päihdeongelmista. Palveluun on koottu myös tietoa alueellisista ja valtakunnallisista tuki- ja hoitopalveluista. Keskitetty, tehokas palvelumalli Lasten ja nuorten talon toiminta käynnistyi marraskuun alussa Kehitystyö on vielä alkutaipaleella, mutta suunta on selvillä. -Tavoitteena on säästää myös kustannuksissa, ja esimerkiksi tilakustannuksissa on jo päästy säästämään merkittäviä summia. Henkilöstöresurssien yhteensovittaminen ja miettiminen on vielä työn alla, mutta tavoite ja ajatus on se, että pienemmillä resursseilla Kuvat avajaispäivältä / Kimmo Metsälä. saataisiin enemmän aikaan, Nylund kertoo. Ennen yksiköt olivat hajallaan 11 eri toimipisteessä, nyt nämä palvelut ovat saman katon alla. Lasten ja nuorten talossa on keskeistä kokonaisvaltainen ote, matala kynnys ja verkostotyö. -Haasteena tässä on ollut se, että olemme tulleet sekä sosiaali- että terveydenhuollon lakien alta. Tiettyihin yhteistyökysymyksiin joudutaan pyytämään esim. kirjallisia lupia perheiltä, mutta ne ratkeavat yleensä helposti. Suomen lainsäädäntö ei tue näin vahvaa integraatiota vielä kovin hyvin, joka on tuonut lisää selvitystyötä, Nylund toteaa. - Saatu palaute on ollut rohkaisevaa.keskittämisen myötä olemme saaneet palautetta, että palvelujärjestelmä on selkiintynyt. Olemme pystyneet kaventamaan alueellisia eroja ja palveluihin pääsyä on voitu helpottaa ja yhtenäistää, Tarja Nylund mainitsee.

3 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Villa Hockey Eheytymistä ja elämänhallintaa yksilöllisesti Päihderiippuvuus on elämäntapaongelma, joka edellyttää ajattelun ja käyttäytymisen muutosta. Tätä ei voida saada aikaan lääketieteen keinoin. Toipuminen edellyttää sosiaalista kasvua sekä terveen vuorovaikutuksen rakentumista ja opettelua yhteisössä. -On tärkeätä, että päihdeongelmaan voidaan ja osataan puuttua jo siinä vaiheessa, kun ongelmaa ei ole vielä määritelty ongelmaksi. Toisaalta on hyvin tärkeää, että päihdeongelmainen voi saada saumatonta apua siinä vaiheessa, kun hänellä on tarve siihen. Tämä edellyttää eri toimialojen laaja-alaista päihdeosaamista sekä kykyä luoda luottavaisia suhteita kaikenikäisiin ihmisiin sekä kykyä tarttua monimuotoisiin elämisen ongelmiin, Villa Hockeyn johtaja Mika Tuomola korostaa. -Nuorten huumekuntoutuskoti Villa Hockey on perustettu vuonna paikkainen Villa Hockey sijaitsee Ylöjärvellä ja sitä ylläpitää Pirkanmaan Sininauha ry. Palveluitamme ovat 12 vuoden aikana käyttäneet 70 kuntaa ympäri Suomen. Puitesopimukset meillä on melkein kaikkien isoimpien kaupunkien kanssa mm. Espoo, Vantaa, Lahti ja Turku. Asiakkaita Villa Hockeyssa on ollut yhteensä n. 600,Mika Tuomola kertoo. -Tyypillinen asiakkaamme on vuotias nuori, jolla on päihde- ja/tai mielenterveysongelmia. Kuntoutuksemme perustuu yhteisöllisyyteen, toiminnallisuuteen ja lääkkeettömyyteen; yksilöllisyyttä unohtamatta. Kuntoutusjaksomme kestävät yhdestä nel- jään kuukautta. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä 34 (70 %) nuorta on päättänyt kuntoutuksen Villa Hockeyssa sovitusti. Näistä sovitusti kuntoutuksen päättäneistä nuorista raittiina on tällä hetkellä 75%! Raittiudet ovat kestäneet hoitoajankohdasta riippuen kahdesta viikosta yhdeksään kuukauteen. Tämä tulos on huikea, Tuomola toteaa tyytyväisenä. - Villa Hockey -kuntoutus on lääkkeetöntä psykososiaalista kuntoutusta, joka perustuu yhteisöllisyyteen ja toiminnallisuuteen. Kuntoutuksessa ei käytetä korvaushoitoa tai keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Mikäli asiakkaalla on päihderiippuvuuden lisäksi joku toinen psyykkinen- tai somaattinen sairaus, hän käyttää siihen lääkärin määräämiä lääkkeitä aivan normaalisti, Mika Tuomola määrittelee Villa Hockeyn toimintaa. -Hoidon tarve ja tavoite arvioidaan aina tilannekohtaisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Yhdessä sovitaan myös siitä, miten edetään, laaditaan suunnitelma ja sovitaan sen seurannasta. Hoidon alussa jokainen nuori saa kaksi omaohjaajaa ja hänen kanssaan tehdään kuntoutussuunnitelma. Huomioimme työssämme nuorten ikäkauden mukaisen kasvun ja kehityksen. Kuntoutusjakson aikana huomioidaan sekä tyttöjen että poikien erityistarpeita mm. viikottaisilla erillisillä hoitoryhmillä. -Kuntoutusta toteutetaan viikko-ohjelman mukaisesti, joka sisältää päivittäiset hoitoryhmät, omaohjaajakeskustelut sekä työ- ja liikuntailtapäivät, Tuomola selvittää. Tavoitteena edistää nuoren eheytymistä ja elämänhallintaa yksilöllisenä ja yhteisöllisenä kuntoutuksena - Asiakkaan kuntoutukseen kuuluu päihdekuntoutuksen ohella arkipäivän hallinta. Kuntoutuskodin eettisten periaatteiden; turvallisuus, yhteisöllisyys ja yksilöllisyys tarkoituksena on auttaa yksilöä kuntoutuksen kautta päihteettömyyteen ja sopeutumaan yhteisöön ja yhteiskuntaan turvallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. -Päihdekuntoutuksen aikana etsitään yhdessä asiakkaan voimavaroja ja vaihtoehtoja päihteiden väärinkäytölle ja uutta suuntaa elämälle. Lähtökohtana on asiakkaan oma motivaatio. Asiakasta tuetaan kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen. Aktivoiva toiminta tärkeää -Toimimme vanhassa kyläkoulussa, josta saamme kodinomaisuutta. Järjestämme kodin arjen siten, että nuori voisi kasvaa itseensä luottavaksi, uusille asioille avoimeksi, toista ihmistä kunnioittavaksi ja yhteistyökykyiseksi nuoreksi aikuiseksi. Yhteiset ruokailut ja yhdessä tekeminen tukee tätä kodinomaisuutta. - Olemme huomanneet jo vuosien kokemuksen kautta, että toiminnallisuus tukee nuorten toipumista ja sitouttaa paremmin kuntoutukseen. Toiminnallisuus näkyy kuntoutuksessa erilaisina ohjattuina ryhmäliikuntoina, työiltapäivinä, toimintailtapäivinä sekä retkitoimintana. Hyödynnämme hyviä puitteita sekä ulko-, että sisäliikuntaan; jalkapallo-, pesäpallo- ja lentopallokenttä, hyvät lenkkeilymahdollisuudet, kuntosali, pingis- ja biljardipöytä, erilaiset lautapelit sekä musiikinsoittohuone. Tytöille ja pojille on eriytetyt liikunnat kerran kuukaudessa sekä eriytetyt toimintailtapäivät. Ohjatuissa liikunnoissa tutustumme yhdessä eri liikuntalajeihin. Tavoitteena on saada hyvänolon tunne ilman päihteitä sekä löytää mieleinen harrastus, jota voisi jatkaa kuntoutuksen jälkeenkin, Tuomola sanoo. Yhteisö ja sen tarjoama vertaistuki tärkeässä roolissa - Työryhmämme on moniammatillinen, jossa kaikkien osaamista hyödynnetään. Olemme sitoutuneita työhömme ja tavoitteenamme on saada hyvä työskentelysuhde nuorten kanssa, joka tukee nuoren sitoutumista kuntoutukseen. Yhteisö ja sen tarjoama vertaistuki on tärkeässä roolissa päivittäisissä aamu- ja iltaringeissä sekä hoitoryhmissä, joita on viitenä päivänä viikossa. Lisäksi työryhmämme jäsenistä noin puolella on kokemusasiantuntijuus, joten vertaistukea hyödynnetään sitäkin kautta. Nuoret pääsevät hyödyntämään vertaistukea myös talon ulkopuolella tapahtuvissa NA-/ AA-ryhmissä sekä talon sisäisissä itsehoitoryhmissä jossa henkilökunta ei ole mukana. Villa Hockeyssä kokoontuu avoin NA-ryhmä sunnuntaisin. -Vertaistuki toteutuu myös kuntoutuksen jälkeen, kun kuntoutuksen suorittaneilla nuorilla on mahdollisuus tulla intervallijaksoille Villa Hockeyihin. Intervallijaksojen pituudet sekä määrät suunnitellaan yksilöllisesti nuoren tarpeiden mukaan yhdessä maksavan tahon kanssa. Villa Hockey osallistuu myös aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin kuten asunnottomien jalkapalloturnauksiin, hoitolaitosten välisiin salibandy- ym. otteluihin sekä muihin NAtapahtumiin, joissa asiakkaat tapaavat vertaisiaan, Tuomola kertoo. Miten tiedämme, mitä kuntoutuksen käyneille nuorille kuuluu? -Sen lisäksi, että me olemme heihin yhteydessä kuntoutuksen jälkeen, ovat nuoret itse aktiivisesti yhteydessä Villa Hockeyhin. Tämän siteen vahvistamiseksi suunnittelemme ja järjestämme, yhdessä kuntoutujien kanssa, tapahtumia, retkiä ja teemapäiviä. Näihin aktiviteetteihin on mahdollista osallistua, vaikka oma kuntoutus Villassa olisi jo päättynyt. Seuraavat tapahtumat ovat Villa Hockeyn Uuden Vuoden Juhlat ja Villa Hockeyn talviretki, Tuomola selvittää. Villa Hockey vaihtoi omistajaa Vuoden vaihteessa Villa Hockey siirtyi kiinteistöineen ja palveluineen Pirkanmaan Sininauha ry:lle. Myynnin taustalla oli Huumeklinikkayhdistyksen toivomus taata toiminnalle jatkuvuutta. -Villa Hockeyn asiakkaisiin omistajanvaihdos ei vaikuta. Talon henkilökunta jatkaa uuden omistajatahon vanhoina työntekijöinä ja Villa Hockey pysyy itsenäisenä toimijana, Tuomola selvittää. -Ota rohkeasti yhteyttä ja sovi tutustumiskäynnistä. Ellei teillä ole mahdollisuutta tulla käymään meillä, tulemme mieluusti kertomaan toiminnastamme. Tapaamisen yhteydessä voimme myös sopia tutustumistarjouksesta, Mika Tuomola sanoo.

4 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Huumeiden käytön muutokset huomioitava palvelutarjonnassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkistanut tänään uudet arvionsa amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttäjien määrästä Suomessa. Arvion mukaan heitä on Tästä määrästä amfetamiinien ongelmakäyttäjiä arvioi daan olevan ja opioidien ongelmakäyttäjiä Uuden tilastollisen arvion mukaan amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttäjiä olisi jopa kolmanneksen verran enemmän kuin tätä edeltäneessä, vuonna 2005 tehdyssä arviossa. Tosin rekisterikäytännöt ovat muuttuneet, eivätkä nyt julkistetut arviot ole THL:n mukaan suoraan vertailukelpoisia vuoden 2005 lukuihin. Ongelmakäyttäjistä noin puolet on Etelä-Suomessa ja kolmannes pääkaupunkiseudulla. Heistä lähes puolet on vuotiaita. Naisia on noin kolmannes. Sekakäyttö on ongelmakäyttäjillä yleistä. Nykyiset palvelutarpeen arviot ovat perustuneet pitkälti THL:n vuoden 2005 arvioon ongelmakäyttäjien määrästä. Tämän vuoksi huumeiden käytön muutokset on huomioitava pikaisesti nykyisessä palvelutuotannossa ja tulevassa soteuudistuksessa. Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttäjät hyötyisivät palveluista, jos niitä olisi heille tarjolla. Huumehoidossa monipuoliset palvelut ovat tärkeitä, sillä ongelmakäyttäjät eivät ole yhtenäinen ryhmä. Tarjolla pitää olla erityisesti matalan kynnyksen palveluja, joiden kautta huumeidenkäyttäjät on mahdollista saada kuntouttavien palveluiden piiriin varhaisessa vaiheessa. Varhaisella väliintulolla voidaan parhaiten estää huumeiden käyttöön liittyviä vakavia terveydellisiä ja sosiaalisia seurauksia. Erityisen huolestuttava on naisten korkea osuus etenkin nuorimmassa opioidien ongelmakäyttäjien ikäryhmässä. THL:n arvion mukaan opioidien ongelmakäyttäjänaisista 45 prosenttia on vuotiaita. Erityisesti naisille suunnattuja huumehoitopalveluja ei ole tällä hetkellä riittävästi. Sama pätee myös nuoriin yleisesti. Opioidien ongelmakäyttäjien kasvanut määrä asettaa paineita korvaushoidon järjestämiselle hoitoa tarvitsevien määrän kasvaessa. Korvaushoidon määrää ei saa lisätä hoidon sisällön kustannuksella esimerkiksi tarjoamalla haittoja vähentävää hoitoa siten, että kyse on lähinnä lääkehoidosta. Korvaushoidon tulisi sisältää aina myös psykososiaalista kuntoutusta. Kun todellista mahdollisuutta muutokseen ei ole hoidon kuntouttavien elementtien puuttuessa, suurena riskinä on potilaan tilan kroonistuminen. Lisätietoja: Johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikkasäätiö, p , A-Klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Monialaista, osaavaa ja inhimillistä päihdehoitoa Ventuskartano ry on vapaaehtoinen ja aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää vapaaehtoisesti hoitoon hakeutuvien päihde- ja muiden riippuvuusongelmaisten kuntoutusta, sekä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluja. Yhdistys tuottaa laadukkaita päihdehuollon palveluja voittoa tavoittelematta. Yhdistys on aktiivinen koulutus- ja kehittämistoiminnassa, sekä tukipalveluiden järjestämisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhdistyksen toimintaa toteutetaan Päihdekeskus Portissa ja Asuntokoti Hermannissa. Laitoskuntoutus Ventuskartano on myös siirtynyt Päihdekeskus Portin uusiin tiloihin. Päihdekeskus Portti on päihdeongelmiin ja toiminnallisiin riippuvuuksiin erikoistunut, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kumppanuusyhteistyönä toimiva yksikkö. Päihdekeskus Portissa asiakas saa mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen. Toiminta on valtakunnallista ja palvelut tuottaa Ventuskartano ry, osaksi yhteistyössä Kokkolan terveyskeskuksen kanssa. Lisätietoja löydät internetistä tai Info palvelee numerossa: Ventuskartano ry. Terveystie Kokkola

5 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 Demeter-työ auttaa naisia ottamaan vastuuta omista tunteistaan ja käyttäytymisestään Julkisuudessa väkivallan asettelu on usein niin, että mies on tekijä ja nainen uhri. Tosiasia kuitenkin on, että lähes puolet kaikesta lähisuhdeväkivallasta on naisten tekemää ja lasten pahoinpitelyistä naisten osuus on lähes jopa puolet. Naisten väkivaltaisuudesta on alettu puhua vasta viime vuosina. Naiset käyttävät paljon epäsuoraa ja henkistä väkivaltaa ja siksi naisten tekemää väkivaltaa on vaikea tunnistaa. - Omaan väkivaltaiseen käyttäytymiseen havahtuminen ja siihen puuttuminen on vastuun kantamista naisesta itsestään, lapsista, puolisosta ja muista läheisistä, Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön vastaava, psykologi ja työnohjaaja Maria Lindroos korostaa. Maria Akatemian Demetertyö on ennaltaehkäisevää perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyötä, jossa on erikoistuttu naisen henkisen ja fyysisen väkivallan dynamiikkaan. Työtä on tehty RAY:n tuella vuodesta 2003 lähtien. Demeter-työ tarjoaa apua naisille, jotka käyttävät Kuva: Satu-Maaria Mäkipuro tai pelkäävät käyttävänsä henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Demeter-työn ammattilaisille suunnatut palvelut tähtäävät ammatillisen osaamisen ja itsetietoisuuden lisääntymiseen sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Kriittisessä saumassa keskusteluapu voi katkaista negatiivisen kehän syntymisen - Tarve yhteiskunnallisesti Demeter-työhön havaittiin, kun huomattiin, että naiselle väkivallan tekijänä ei ole tarjolla focusoitua apua. Miehelle väkivallan käyttäjinä ja naisille väkivallan kohteen on jo vuosia ollut tukipalveluja, Lindroos sanoo. -Demeter-työssä on haluttu tuoda esiin naisen piilotettu aggressiivinen puoli, joka yhteiskunnassa on tabu, sekä vastata naisten avuntarpeeseen tämän puolen tunnistamisessa ja kohtaamisessa. Lisäksi tavoitteena on juurruttaa työssä saatua kokemusta ja asiantuntemusta osaksi yhteiskunnan rakenteita tarjoamalla palveluita ammattilaisille, jotka kohtaavat väkivallan kysymyksiä lähisuhteissa, perheissä, työyhteisöissä ja yhteiskunnassa. - Naiselle havahtuminen omaan väkivaltaan voi olla raju kokemus. Naiset ovat hädissään ja häpeissään, kun huomaavat olevansa väkivaltaisia, vaikkapa vain ajatuksen voimalla. Kokemus osoittaa, että kun parisuhteessa on väkivaltaa tai kun välivaltaiset tunteet kohdistuvat lapseen, naisen kokema syyllisyys ja häpeä johtavat muutostarpeeseen, jolloin nainen lähtee hakemaan apua, Lindroos toteaa. -Maria Akatemian toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella. Otamme vastaan asiakkaita myös Oulussa. Kolmivaiheiseen asiakastyömalliin kuuluvat palveleva puhelin, kartoitusluonteiset yksilökeskustelut sekä ohjattu vertaisryhmä. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia ja luottamuksellisia, Lindroos selvittää. - Sisään Demeter-työhön tullaan Avoin linja-päivystävän puhelimen kautta. Puhelimitse käytävät yksilökeskustelut ovat valtakunnallinen palvelumuoto asiakkaille, joilla välimatka on esteenä tapaamiselle. Monet naiset ovat kertoneet, että jo ensimmäinen soitto Avoimeen linjaan auttaa, ja väkivallan teot ovat vähentyneet tai jopa loppuneet, Lindroos sanoo. - Kun ihminen uskaltaa ajatella ja ottaa selvää aggressiivisuudestaan, hän voi oppia pois väkivaltaisista tavoista. On merkittävää, miten motivoituneesti naiset haluavat työskennellä ongelmansa kanssa. Tilastojen mukaan yli 80% puhelimeen soittavista naisista tulee yksilökeskusteluihin. Yksilökeskustelujen jälkeen kokoamme ohjattuja vertaisryhmiä, joissa pääsemme pohtimaan syvällisemmin välivaltaan liittyviä kysymyksiä yhdessä muiden naisten kanssa ja sukeltamaan mm. sukupolviketjuihin ja ymmärtämään niiden kautta itseään paremmin. Ryhmät kokoontuvat 15 kertaa. Meille tulevat naiset tulevat pitkienkin matkojen takaa mielellään kerran viikossa kokoontuviin ryhmiin, Maria Lindroos kertoo. Demeter-työstä saadusta kokemuksesta on luotu teoria naisen väkivallan dynamiikasta ja sisäisestä käsikirjoituksesta, joka on julkaistu kirjassa Tietoisuuden tie alkurakkauteen - väkivalta on ehkäistävissä Ammattilaisille koulutusta, työnohjausta ja konsultointia väkivaltakysymyksissä -Sosiaali- ja terveysalalla asiantuntijuus vaatii jatkuvaa kasvua ja kehitystä ja se lisääntyy kokemusten, oppimisen ja tiedonhankinnan kautta. Ymmärrys ja tieto väkivallan dynamiikasta auttaa ihmissuhdealojen ammattilaisia kantamaan vastuuta ja osallistumaan väkivallan ehkäisytyöhön yhteiskunnassamme. Se on erityinen ammatillinen laatutekijä esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaisilla ja opiskelijoilla, kirkon ja järjestökentän toimijoilla, johtajilla, työnohjaajilla ja psykoterapeuteilla. Väkivaltaa tulee ehkäistä valtakunnallisesti myös eri sektoreiden yhteistyötä vahvistamalla ja lisäämällä, Lindroos painottaa. -Prosessuaalinen Demeterkoulutus Väkivalta on ehkäistävissä antaa välineitä väkivallan tunnistamiseen ja itsetuntemuksen syvenemiseen. Koulutus perustuu Demeter-työssä saatuun kokemustietoon ja siitä luotuun teoriaan, jonka viitekehys on psyko- ja perhedynaaminen ja sukupuolierityinen. Lisäksi räätälöimme koulutuskokonaisuuksia ja luentoja asiakastahojen tarpeiden mukaan, Maria Lindroos kertoo. Avaimet maahanmuuttajataustaisen naisen väkivaltaisuuden kohtaamiseen -Demeter-työn pohjalta aloitettiin vuonna 2010 RAY:n rahoittama MaSu-projekti, jonka päämääränä on maahanmuuttajataustaisten naisten ja lasten tukeminen väkivallan ehkäisytyön kautta. Hankkeen nimi on lyhenne sanoista maahanmuuttajataustainen ja suomalainen. Palvelut suunnataan sekä Suomessa asuville maahanmuuttajataustaisille naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa että maahanmuuttajataustaisten naisasiakkaiden kanssa työtä tekeville ammattilaisille. Projektin aikana kehitetään ennaltaehkäisevän väkivaltatyön mallia maahanmuuttajataustaisten naisten käyttämän väkivallan ehkäisemiseen yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien ja kaupunkien peruspalvelujen kanssa. Projektin erityistavoitteena on kehittää kulttuurisensitiivisiä puuttumismalleja eri kulttuurien harjoittamaan väkivaltaan ja kuritusväkivaltaan, joissa naisilla on usein keskeinen asema väkivallan toteuttamisessa, Lindroos määrittelee. -Ensi vuoden alussa nämä kaksi projektia yhdistetään auttamaan kaikkia suomalaisia naisia taustasta riippumatta saman työmuodon alla, Maria Lindroos kertoo. Seuraava Väkivalta on ehkäistävissä -koulutus alkaa syyskuussa Ihmisen ja yhteisöjen hyvinvoinnin ja sisäisen kasvun osaamiskeskus MARIA AKATEMIA MARIA AKADEMI Kompetenscenter för individens och samfundets välmående och inre tillväxt Maria Akatemia on sitoutumaton yhdistys, jonka tehtävänä on edistää ihmisten ja yhteisöjen henkistä hyvinvointia sekä kasvua. Yhdistyksen toimintamuotoja ovat koulutus- ja työyhteisöpalvelut, hyvinvointija psykoterapiapalvelut, ehkäisevä väkivaltatyö naisille sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Avoin Linja valtakunnallinen puhelinpäivystys naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa Ti ja to klo sekä pe klo Kielet: suomi, ruotsi, englanti Lisätietoja: Maria Akatemia Fredrikinkatu 33 A, Helsinki Hatanpään valtatie 34 E, Tampere

6 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kun väkivalta ei lopu eroon Kymmeniä puheluita, tekstiviestejä, sähköposteja päivässä. Yhteydenottoja lasten asioissa, kommentointeja, ilmoituksia keskustelupyyntöjä, selityksiä, uhkauksia, kehuja vaikka kohde on kieltänyt yhteyden ottamisen, vaikka lähestymiskielto on jo määrätty. Perässä kulkemista, ilmestymistä kodin tai työpaikan läheisyyteen, seuraamista sosiaalisessa mediassa, valeprofiileita, mustamaalaamista, loukkaavia julkaisuja. Lahjojen lähettämistä, uhkausviestien jättämistä, pelottelua, fyysistä väkivaltaa. Tätä on vainoaminen, joka RL 25 7a pykälän mukaan on rikos vuoden 2014 alusta lukien. Vainoamisen vaarallisin muoto, parisuhdevaino on heikosti tunnistettu. Vainoaminen sekoitetaan huomionosoituksiin tai erokriisiin, jolloin se nähdään suhteen päättymiseen liittyväksi normaaliksi ja ohimeneväksi vaiheeksi. Sitä vainoaminen ei ole. Keskimääräinen vainon kesto on kaksi vuotta, parisuhdevaino pidempään. Vainoaminen sisältää aina vakavaa henkistä väkivaltaa ja nimenomaan paisuhdekontekstissa on vaarana joutua myös vakavan fyysisen väkivallan kohteeksi. Vaino on väkivaltaa, jonka osapuolina ovat usein myös perheen lapset ja läheiset. Vaino kietoutuu laajasti uhrin koko elinpiiriin. Vainoaminen aktivoituu eron hetkellä tai eron uhatessa. Parisuhteeseen on usein liittynyt kontrollointia ja alistamista, parisuhdeterroria. Suhteesta lähtijän voimavarat ovat koetuksella jo ponnistettaessa eroon väkivaltaisesta suhteesta. Vainotuksi joutuminen vie viimeisetkin voiman rippeet. Nykyteknologian mahdollistama 24/7 vaikuttaminen ja kontrollointi eivät anna hetken rauhaa, kotikaan ei ole turvapaikka. Uhri, lapset ja vainotun läheiset tarvitsevat tukea. Vainotun perheen kaikessa toiminnassa tulee ottaa huomioon turvallisuus. Ulkoinen turvallisuus vaatii usein isojen muutosten tekemistä; päivärutiinin muuttamista, turvalaitteiden hankkimista, turvakotiin hakeutumista, paikkakunnan vaihtoa, äärimmillään jopa maasta muuttoa ja henkilöllisyyden vaihtamista. Sisäinen turvallisuus edellyttää turvallisuussuunnitelmien tekemistä, läheisten ja työkavereiden informoimista tilanteesta, mahdollisuutta ajatusten ja tunteiden jakamiseen, sekä terapeuttiseen tukeen ja lepoon. Asioihin jotka tukevat toimintakykyä ja voimaantumista. Parisuhteen päättymisen jälkeen pidempään kuin kaksi viikkoa kestävä häirintä katsotaan vainoamiseksi, mutta tärkeämpää kuin miettiminen onko kyse vainosta vai ei, on avun hakeminen. Tilanteesta kertominen läheisille, yhteydenottaminen poliisiin, lähisuhdeväkivalta palveluihin, tai sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Vainoaminen on väkivaltaa ja rikos, jossa kaikki osapuolet tarvitsevat tukea. Mikäli omalla paikkakunnalla toimii MARAK-työryhmä, vainotapaukset on usein syytä viedä MARAK-työryhmän käsiteltäviksi ja sitä kautta käynnistettäväksi monialainen viranomaisapu, sekä kattavan turva- ja toimintasuunnitelman laatiminen. VARJO hanke ( ) on RAY rahoittama kehittämishanke, joka kohdistuu parisuhteen päättymiseen liittyvään vainoamiseen. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa eron jälkeisen vainon kohteena olevien perheiden turvallisuutta ja selvittää mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään työhön. Hankkeessa rakennetaan toimintakykyä ylläpitäviä tukitoimia, vertaistukea ja kehitetään kuntoutumiseen soveltavia työmenetelmiä. Sivullamme julkaistaan alkuvuodesta 2015 käsikirja vainon uhrille, jo nyt sivuilta löytyvät suojautumisopas digitaaliselta vainolta, sekä turvasuunnitelma. Lisäksi www-sivuilta löytyy ennakkotiedote seuraavasta vainoa käsittelevästä seminaaristamme, joka järjestetään Helsingissä Säätytalolla teemalla Mitä voimme tehdä. teksti: hanketyöntekijä psykoterapeutti Ulla Valtonen VARJO-hanke kuva: Sanna Mönkkönen Ensi vuodeksi varattu valtion rahoitus ei riitä turvakodeille Perheväkivallan ehkäisyyn ja haittojen hoitoon apua tarjoavat turvakodit ovat olleet vuosikymmenien ajan ilman pysyvää rahoitusta. Nyt valtio on tulossa mukaan talkoisiin: laki turvakotien rahoituksesta etenee, mutta ensi vuodeksi varatut rahat eivät riitä nykyistenkään turvakotien toimintaan. Laki valtion vastuulle etenee. Sosiaali- ja terveysministeriön luonnos turvakotien rahoituksesta herättää Ensi- ja turvakotien liitossa periaatteellista tyytyväisyyttä, mutta myös huolta. Rahoituksen tuoma vakaus on työlle ja sen kehittämiselle aivan olennainen, mutta ensi vuodeksi varattu kahdeksan miljoonan euron määräraha ei kuitenkaan riitä nykyistenkään turvakotien toiminnan rahoittamiseen, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo. Liiton kannanotossa sosiaali- ja terveysministeriölle esimerkkinä käytetään Pääkaupungin turvakotia, jonka vuosibudjetti on 1.1. miljoonaa euroa. Jos valtion rahoitus jaettaisiin perhepaikkojen lukumäärän mukaan, Pääkaupungin turvakodin koko vuoden rahoitusosuus olisi euroa. Raha ei tule riittämään toimintaan, Karinsalo sanoo. Muuta kuin valtion rahaa turvakodin toimintaan ei ole tulossa. Lakiesitys kehottaa turvakoteja sopeuttamaan toimintansa olemassa olevaan rahoitukseen. Käytännössä ministeriön esitys pikemminkin vähentää turvakotipaikkoja Suomessa kuin lisää niitä. Lapset väkivallan uhreina Ensi- ja turvakotien liitto on kehittänyt menetelmiä väkivaltaa kokeneiden ja sille altistuneiden lasten auttamiseksi 15 vuoden ajan. Lakiluonnoksessa liittoa ihmetyttää, miten heikoksi se jättää lapsen aseman ja asiakkuuden turvakodissa. Lapsen katsotaan tulevan aikuisen mukana, eikä hänen omaa avun tarvettaan nosteta selvästi esiin. Yksinäisen naisen mahdolliset vaikeudet päästä turvakotiin eivät johdu siitä, että lasten avun tarve on tunnustettu. Ensi- ja turvakotien liitossa on myös mietitty, kuka määrittelee jatkossa, miten pitkään perhe voi olla turvakodissa. Avopalvelut ennen turvakotijaksoa ja sen jälkeen kuuluvat lakiluonnoksen mukaan kunnan järjestettäviksi ja rahoitettaviksi. Valtion rahoitus koskee vain laitosjaksoa. Laki etenee valtavalla vauhdilla Lain turvakotien rahoittamisesta on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Ennen sitä on valmisteltava asetus, laadittava kriteerit, joilla valtiontukea voi hakea, valmisteltava lomakkeet hakuprosessia varten, päätettävä, miten sopimusturvakodit valitaan, tehtävä sopimukset, maksettava ennakot sopimusturvakodeille, jotta ne voivat maksaa tammikuun palkat, ja määriteltävä koordinaation rahoitusperusta. Kiire on valtava, jos halutaan, että turvakodit pystyvät jatkamaan toimintaansa keskeytyksettä. Apua väkivallan kaikille osapuolille Suomessa on noin parikymmentä turvakotia. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät 12 turvakotia, joista saa apua vuosittain 2200 naista ja noin tuhat lasta sekä alle 100 miestä. Turvakodeissa ja niiden avopalveluissa tehtävällä työllä autetaan väkivallan kaikkia osapuolia. Väkivaltaa kokeneita tuetaan kriisivaiheessa ja väkivallasta selviytymisessä. Erityistä huomiota kiinnitetään väkivaltaa kokeneiden lasten auttamiseen. Lapsille tarjottu tuki on korjaavaa että ennaltaehkäisevää työtä, jonka tavoitteena on lapsen selviytymisen lisäksi katkaista sukupolvelta toiselle jatkuva väkivaltakierre. Turvakotien Jussi-työ sekä Lyömätön Linja Espoossa tarjoavat väkivallan tekijöille ammatillista apua väkivallan katkaisemiseksi ja sen ehkäisemiseksi. Lisätietoja: Apua, tietoa ja tukea perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan.

7 Sähäkkä Oy Toiminnallista kuntoutusta nuorille aikuisille SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Sähäkkä Oy on perustettu vuonna 2006 liittyen havaintoon, ettei nuorille aikuisille ole tarjolla psykiatrisen kuntoutuksen palveluntarjoajia. Toiminta aloitettiin toukokuussa 2006 Ylivieskan Kantokylällä ja toiminnan ydinajatuksena oli alusta alkaen luoda kuntouttava palvelukonsepti psyykkisesti oireilevien nuorten aikuisten kuntoutumiselle itsenäiseen elämään. Alkava ja Jotos muodostavat kuntoutuksen rungon Alkava käynnistää nuoren kuntoutusprosessin. Sen aikana arvioidaan nuorta ja pyritään saamaan mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys nuoren tilanteesta. Samalla selvitetään, voiko nuori jatkaa Sähäkän kuntoutusohjelmaan, jossa merkityksellisintä on henkilön oma motivaatio tilanteensa muuttamiseen. -Emme karsi nuoria esimerkiksi sen mukaan, että ovatko he vaikeita vai ei, mutta oman motivaation on oltava kunnossa. Viime vuonna meille tuli alkukartoitukseen 17 nuorta, joista 70 % lähti kuntoutusohjelmaan. Osan kohdalla oli todettava, etteivät nämä pystyneet sitoutumaan meidän palveluumme tai heille soveltui jokin muu taho paremmin, Janne Vuolukka kertoo. Jos alkukartoituksessa tullaan nuoren kanssa yhteistuumin lopputulokseen, että Sähäkkä Oy tarjoaa nuorelle toimivan väylän, siirrytään Jotos-kuntoutusohjelmaan. -Jotos on portaittainen kuntoutusmalli, joka muodostuu neljästä eritavalla tuetusta yksiköstä. näin nuori voi turvallisessa ympäristössä harjoitella vastuunottoa. nuoren vastuu kasvaa portaittain ja ohjaajien vastuu puolestaan pienenee. Kun nuori tulee viimeiseen vaiheeseen ja huomataan, että hän pärjää ilman sähäkän tukea, on työmme tehty. Keskimääräinen kuntoutusaika on 1,5-2 vuotta. vuonna % vuonna meillä olleista nuorista eteni kuntoutusohjelmassa ja kuusi nuorta pääsi siirtymään itsenäisen asumisen piiriin, Vuolukka mainitsee. Toiminnallisuus keskiössä -Kyseessä on hyvin kokonaisvaltainen kuntoutus, jossa toiminnallisuus on punaisena lankana. Toiminnallisuus jaetaan kolmeen pienempään osaan: arjen taidot (asiat joiden pitää olla hallussa, kun itsenäiseen elämään siirrytään), toinen osa on työtoiminta ja opiskelu ja kolmantena on vapaa-ajantoimet. Vaikka Sähäkässä eletään kuntoutuspaikan puitteissa, opettaa se samaa säännöllisyyttä, kuin jos elettäisiin omassa arjessa. Sähäkässä eletään Vuolukan mukaan hyvin tavanomaista nuoren elämä. Jokaiseen arkipäivään kuuluu myös ohjattua vapaa-ajantoimintaa. -Jos mietitään palvelukenttää, meille tuleville nuorille avopuolen palvelut ovat riittämättömiä, mutta taas erikoissairaanhoito on ylimitoitettua, tai jo takanapäin. Puolet nuoristamme tulevat avopuolelta ja puolet puolestaan osastoilta. Sähäkässä panostetaan osaamiseen -Työryhmäämme kuuluu monipuolista osaamista, meillä on kaksi vakituisesti käyvää psykiatria, joista toinen on psykiatrian erikoislääkäri, ja toinen nuorisopsykiatrian erikoislääkäri. Meillä on käytettävissä psykologin palvelut. Päivittäisessä työssä olevat työntekijät ovat psykiatrisia sairaanhoitajia, työryhmään kuuluvat myös toimintaterapeutti ja sosionomi. Meillä henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti ja tätä kautta henkilökunnassa on mm. ratkaisukeskeinen psykoterapeutti, CRT-terapeutteja ja depressiohoitaja. Vertaistuki on Vuolukan mukaan yksi hyvinkin tehokkaasti kuntouttava menetelmä. -vaikka meille tulee hyvin erilaisista lähtökohdista nuoria aikuisia, ovat he kaikki nuoria aikuisia, joilla on yhteinen päämäärä on kuntoutua ja päästä itsenäiseen elämään. tämä vertaistuki on merkittävä osa kuntoutusprosessiamme. Kun puhutaan Sote-uudistuksesta, Sähäkässä odotetaan sitä, että sosiaali- ja terveysalan välinen raja-aita kaatuisi, sama toive koskee avohoidon ja erikoissairaanhoidon välillä olevia aitoja. -Toivon että osataan oikeasti katsoa, missä hyvä hintalaatusuhde toteutuu parhaiten. Missä saadaan kuntoutuksen näkökulmasta mahdollisimman tehokkaasti tuloksia. Uskon että olemme tässä aika vahvoilla. Olemme toimintavuosiemme aikana nähneet, että apua tarvitsevia nuoria on paljon. Syrjäytyneitä on n Suomessa, yhden syrjäytyneen laskennallinen hinta on n. 1,2 miljoonaa euroa joka on suurin piirtein sama kuin meidän liikevaihtomme. Tällä summalla pystymme auttamaan pariakymmentä nuorta vuosittain, joista 6-8 saavuttaa vuosittain itsenäisen elämän, Janne Vuolukka toteaa. Anu ja Janne Vuolukka vastaanotti Ylivieskan vuoden yrittäjä- palkintoa

8 8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Mielenterveysmessut järjestetään jälleen marraskuuta. Suomen suurimmassa mielenterveysalan tapahtumassa kuullaan uusin tieto muun muassa eri mielenterveysongelmien tunnistamisesta ja nykyhoidosta, avohoidosta, kuntoutuksesta sekä lukuisista ajankohtaisista mielenterveyden teemois- Mielenterveysmessuilta uusin tieto ammattilaisille ja kuntoutujille ta. Messut tarjoavat myös vahvan sisällön tunteiden ja stressinhallinnan, voimavaravalmennuksen ja vuorovaikutustaitojen ympärillä. Maamme keskeiseen kansanterveydelliseen ongelmaan tuoreinta tietoa ja keskustelunavauksia tarjoavat Mielenterveysmessut järjestetään jo 17. kerran. Tänä vuonna teema on Yhdessä enemmän. Messut ovat samaan aikaan vietettävän Mielenterveysviikon päätapahtuma. Messut järjestää Mielenterveyden keskusliitto yhteistyökumppaneineen. Äänessä ovat niin maamme parhaat ammattiasiantuntijat kuin mielenterveyskuntoutujat kokemuksineen ja tarinoineen. Väkivallasta palveluammateissa puhuu tutkimusprofessori Hannu Lauerma, stressin ehkäisystä kirjailijakouluttaja Tony Dunderfelt, maailmanlaajuisen huomion saavuttaneen Keroputaan avoimen dialogin hoitomallista professori Jaakko Seikkula ja EKSOTE:n avohoidon mielenterveys- ja päihdepalveluista avohoidon palveluesimies Jaana Behm. Tunteista ja tarpeista elämän haasteissa NVC-kouluttaja Hanna Savanna ja masennuksesta Lapin yliopiston lehtori Marjo Romakkaniemi. Kokemuspuheenvuoroja on muun muassa skitsofreniasta sekä vaikeasta terveydellisestä tilanteesta työelämään kuntoutuneelta. Maksuttomilla yleisöluennoilla käsitellään muun muassa riippuvuuksia, vankiloiden lapsi- ja perhetyötä, narsismia esimiestyössä, vertaisryhmän merkitystä erosta selviytymisessä sekä omaistyön hyviä käytäntöjä mielenterveys- ja päihdetyössä. Messujen lehdistötilaisuudessa julkistetaan muun muassa Lapin yliopiston sosiaalityön lehtori Liisa Hokkasen tekemän tutkimuksen tulokset Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten toiminnan vaikutuksista: tutkimusraportti Mielenterveysaktiivien toiminta. Messuyleisölle on tarjolla ilmaisluentoja ja viihdettä sekä ainutlaatuisia kohtaamisia uusien ja vanhojen tuttavuuksien kanssa. Näytteilleasettajina on alan järjestöjä, viranomaisia ja palvelujen tuottajia. Suurimmat kävijäryhmät ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat, mielenterveyskuntoutujat ja heidän omaisensa, mutta messut ovat myös kaikille avoinna maksuttomine yleisöluentoineen. Paikkana on Wanha Satama Helsingin Katajanokalla. Messujen ja seminaarien ohjelma löytyy osoitteesta Kaislakoti on mielenterveys ja päihdeongelmaisten laitoskuntoutus koti. Kaislakoti tukee päihteettömyyttä yksilöllisesti moniammatillisen henkilökilökunnan tuella. Heidi Çini: , fax: Pusulantie 1334, Ikkala Yhteydenotoissa yhteys omaan kuntaan.! Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä etuja yhteiskunnassa. Järjestö toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Toiminnan punainen lanka on vapaaehtoisuus ja vertaistuki. Siinä yhdistyvät hoitoa vahvasti edesauttava kokemusasiantuntemus sekä ammatillisuus. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 190 jäsenyhdistystä. Yhdistysten jäseninä on mielenterveyskuntoutujia, heidän läheisiään ja auttamishaluisia vapaaehtoisia. Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Lisätietoja: Salokoti Kaunolankuja 1, Imatra Puh Mikä kuntoutujan mielestä mielenterveyspalveluissa on hyvää tai vaatii erityisesti kehittämistä? Sanasopukassa sanottua -näyttely kertoo sen videoin, kuvin ja sanoin. Vuoksenkoto / Hk Valionpuisto / Hk Honkaharju 4 Valionkuja Imatra Imatra Puh Puh Päivystys / Hk Kutsu Sanasopukka kylään Projektimme rahoittaa näyttelyn paikalle tulon. Lisätietoja antaa projektipäällikkö Päivi Kirjavainen, tai puh Olemme Mielenterveysmessuilla osastolla C41. Tule hakemaan oheinen Sanasopukassa sanottua -lehtinen omaksesi! Tarjoamme luvanvaraista, laadukasta ja yksilöllistä mielenterveys- ja päihdehuollon asumispalvelua sekä kuntoutusta sitä tarvitsevalle, riippumatta asuinpaikasta. Palvelukeskus Riekonlento Seitarannantie 437, SONKA Esh Eija Naalisvaara puhelin: Matti Haapakoski puhelin:

9 Olavi Sydänmaanlakka: Väkivallan tekijöiltä puuttuu osallisuus Viimeaikaiset nuorten porukoiden tekemät väkivallanteot Helsingissä ovat herättäneet miettimään, mitä oikein tapahtuu. Onko tämä uusi ilmiö? Ei mitään uutta, on minun näkemykseni. Harkitsematonta väkivaltakulttuuria on ollut olemassa ainakin minun elämäni ajan. Oleellinen kysymys on se, millä tavalla vaikutamme niin, ettei sen kaltaisia tapahtumia ei pääse syntymään. Työskentelin 90-luvun alussa vuosia nuorten katutyössä. Saatoin viettää 3-4 yötä viikossa Helsingin Asematunnelissa. Steissillä vietti aikaansa valtavasti porukkaa, erilaisia ryhmittymiä ja jopa jengejä. Muistan määritelleeni omassa päässäni näitä nuoria kahteen kategoriaan. Ensimmäinen oli sosiaaliset hengaajat, jotka etsivät vertaisryhmistään ja kaveriporukoistaan heijastusta omaan itseensä. Vaikka he öykkäröivät tai käyttäytyivät uhkaavasti, niin lähemmässä keskustelussa heistä saattoi ammattilaisen silmin aistia, että he tuoksuivat aikuisuudelle. Heidän elämässään oli aikuiskontakti. Huolestuttavin ryhmä ovat ne nuoret, jotka eivät tuoksu aikuisuudelle. Heidän steissillä hengailun syy ei ollut vain sosiaalisuus ja kiinnittyminen vertaisryhmään. Niillä ihmisillä ei ole heijastuspintaa aikuisuuteen, he eivät tunne aikuisuuden pelisääntöjä, heillä ei ole tilivelvollisuutta. Ne nuoret tuoksuvat asfaltille, heidän arvonsa ja ihanteensa nousevat katukulttuurista. Tämän kaltaisten pienryhmien muodostuminen on aina yhteiskunnallinen riski. Kysymys kuuluu, kuinka me huolehdimme heistä miten toteutuu se, Kaskimaan Hoivakoti Oy/ Karjaan Kerttuli Tammisaarentie 210, Karjaa Puh: Fax: Vastaava sairaanhoitaja: Puh Johtaja: Sirja Astala Puh: PÄIVÄ KERRALLAAN PYSYVÄÄN RAITTIUTEEN että hekin voisivat tuoksua aikuisuudelle. Miten tapahtuu se väliin meno ja vaikuttaminen, jos heidän omassa elämässään ei ole läheisiä aikuisia, jotka määrittelevät heidän elämistään. Miten heille aikuiset järjestetään? Tämän väkivaltakuohunnan keskellä ihmiset helposti ajattelevat ratkaisuksi rangaistuksen tietä. Saunan taakse vaan, siellä on tilaa! Syyksi haetaan myös tekijöiden maahanmuuttajuutta, mikä on ala-arvoista. Aivan kuin se voisi määrittää sen, että ihmiset käyttäytyvät tällä tavoin. Se miten ihmisen käyttäytyy, on aina suhteessa hänen lähi-ihmissuhteisiinsa sekä huolenpitoon ja arvoihin, jotka tulevat todeksi näissä ihmissuhteissa ja käytänteissä. Niiden mukana tulee aikuisen tuoksu. Tai on tulematta. Mielenterveyden keskusliitto on kuntoutujien etujärjestö. Me, jos ketkä tiedämme, ettei ongelmaisten ihmisten ohi pidä kävellä saati työntää heitä syrjään määritteensä kanssa. Sen sijaan, että leimaamme ja laitamme ihmisryhmiä häpeäpaaluun, meidän pitää alkaa vaikuttaa asioihin niin, että kaikki saavat olla osallisia. Oleellisempaa kuin tuomio on asioiden ja ihmisten näkeminen, heille paikan antaminen. Sosiaalisessa mediassa on jo alkanut levitä vastareaktioita. Väkivallankumous Rakkauden pesäpalloturnaus on yksi esimerkki siitä, että suurin osa nuorista ja aikuisista kannattaa väkivallattomuutta ja pesäpallomailojen käyttöä niiden alkuperäiseen tarkoitukseen. Liity sinäkin mukaan! Olavi Sydänmaanlakka Toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto Revanssi 4/2014 pääkirjoitus, Hoitokoti Kangaskartano on päihdekuntoutukseen erikoistunut yksityinen hoitolaitos pohjoisessa Keski-Suomessa. Teemme päihdetyötä suurella sydämellä ja ammattitaidolla asiakasta kunnioittaen. Kokkolantie 659, KEITELEPOHJA Puhelin , GSM Oleellisempaa kuin tuomio on asioiden ja ihmisten näkeminen. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9 OMAISET OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TUKENA TAMPERE TAMPERE RY RY on omaistyön on omaistyön asiantuntijaasiantuntijaja kehittämisorganisaatio, ja kehittämisorganisaatio, joka edistää mielenterveysomaisten joka edistää MIELENTERVEYSTYÖN OMAISET etuja mielenterveysomaisten Pirkanmaalla. Yhdistyksessä TUKENA etuja Pirkanmaalla. TAMPERE toimii 12 kokopäiväistä Yhdistyksessä sosiaali RY on omaistyön asiantuntija ja toimii terveysalan ja 12 kehittämisorganisaatio, kokopäiväistä ammattilaista sosiaali- ja 40 vapaaehtoistoimijaa. joka edistää terveysalan mielenterveysomaisten ammattilaista etuja Pirkanmaalla. ja 40 vapaaehtoistoimijaa. Yhdistyksessä toimii 12 kokopäi Yksinkertaisia väistä sosiaaliennaltaehkäiseviä ja terveysalan ammattilaista työmenetelmiä ja 40 ammattilaiselle vapaaehtoistoimijaa. mielenterveysomaisten Yksinkertaisia ennaltaehkäiseviä hyvinvoinnin tukemiseen: työmenetelmiä ammattilaiselle Yksinkertaisia mielenterveysomaisten ennaltaehkäiseviä hyvinvoinnin työmenetelmiä tukemiseen: ammattilaiselle mielenterveysomaisten Huomioi omaiset hyvinvoinnin malli: Mini interventio tukemiseen: - Huomioi omaiset malli: Mini-interventio omaisen omaisen tuen tuen tarpeen tarpeen arviointiin Huomioi arviointiin Omaisneuvonta: omaiset Psykoedukatiivista malli: Mini interventio keskusteluapua omaisen tuen omaisen tarpeen selviytymisen ja hyvinvoinnin arviointiin - Omaisneuvonta: Psykoedukatiivista keskusteluapua edistämiseen Video Omaisneuvonta: omaisen selviytymisen omaisneuvonnasta Psykoedukatiivista ja hyvinvoinnin keskusteluapua edistämiseen omaisen selviytymisen Omaisen ja hyvinvoinnin kohtaamisen edistämiseen prosessi: Omaisen sopeutumisen vaiheet kriisi Video teorian omaisneuvonnasta pohjalta liitetiedosto - Omaisen kohtaamisen prosessi: prosessi: Omaisen Omaisen sopeutumisen vaiheet vaiheet kriisi kriisiteorian Tiedot pohjalta pohjalta vertaistukitoiminnasta, kursseista, koulutuksista, liitetiedosto liitetiedosto virkistyksestä, seminaareista ja muista tapahtumista löytyvät osoitteesta: Tiedot vertaistukitoiminnasta, kursseista, koulutuksista, virkistyksestä, seminaareista tampere.fi ja muista tapahtumista löytyvät osoitteesta: tampere.fi Omaisilla mahdollisuus myös omaisneuvontaan toimistollamme Hämeenkatu 25 A 3. krs, Tampere: Omaisilla mahdollisuus puh. myös 040 omaisneuvontaan toimistollamme tampere.fi Hämeenkatu 25 A 3. krs, Tampere: puh tampere.fi

10 10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Unelmilla ei ole parasta ennen päivämäärää Tarjoamme laadukkaita, yksilöllisesti suunniteltuja päihdepalveluja täysi-ikäisille asiakkaille. Palveluihimme kuuluu psykososiaalisen päihdekuntoutuksen lisäksi päihdelääkärin valvonnassa ja ohjeistuksen mukaan tapahtuva katkaisuhoito, huumausaineista vierottautuminen ja lääkevieroitus. Opioidiriippuvaisella asiakkaalla jo käytössä olevaa korvaushoitoa on mahdollista jatkaa Koutakodissa tapahtuvan psykososiaalisen kuntoutuksen aikana. Myös ns. kaksoisdiagnoosiasiakkaat voivat hakeutua Koutakotiin. Toimintamuotoina intensiivinen yksilö- ja ryhmätyöskentely, toiminnallisuus, yhteisöhoito moniammatillisena tiimityönä. Yhteystiedot: Koutajärventie 300, Keitele Paikkatiedustelut, hoidollinen vastuu ja lääkehoito: Kirsi Wiik Asiakkaiden sosiaalietuudet sekä työ/opiskelusuunnitelma, palvelun ohjaus: Kati Kumpulainen Toimitusjohtaja ja kuljetusasiat: Ari Wiik lehti luettavissa netissä: Neurosonic menetelmä unihäiriöihin ja stressiperäisiin oireisiin Neurosonic lievittää kehollista jännitystä ja kipua kohdistamalla rentouttavaa matalataajuusvärähtelyä samanaikaisesti koko kehon lihaksille tai haluttuihin kehon osiin erikseen. Käytetty taajuusalue on turvallinen ja luonnollinen, eikä sillä ole sivuvaikutuksia. Koko kehon värähtely on äärimmäisen rentouttavaa ja sen avulla palautuminen fyysisestä sekä psyykkisestä rasituksesta on nopeaa. Arvostettu unitutkija, LKT, professori Markku Partinen on tutkinut Neurosonicmatalataajuushoidon vaikutusta primaarista unettomuudesta kärsivien potilaiden unen laatuun. Pilottitutkimuksen tulokset ovat lupaavia unettomuuden hoitomuotoja kehitettäessä. Neurosonic -laitteet ovat Suomessa valmistettuja, turvallisia ja erittäin helppoja käyttää! Lisätietoja: Neurosonic Finland Marco Kärkkäinen, toimitusjohtaja Mukkulankatu 19, Lahti Gsm

11 Alkoholiasioita tulee käsitellä työpaikalla kuten muitakin työkykyyn ja terveyteen vaikuttavia asioita. Alkoholistin epänormaali käyttäytyminen tuo jännitteitä työyhteisöön, mikä vaikuttaa negatiivisesti yrityksen työilmapiiriin. Lisäksi alkoholismi tuo merkittäviä kustannuksia yrityksille poissaolojen ja laskeneen työtehon kautta. Hyvä päihdeohjelma työyhteisössä on osa työkykyä ylläpitävästä toiminnasta ja sen tarkoituksena on edistää työyhteisöissä terveyttä, työkykyä ja hyvää ilmapiiriä työyhteisössä. Päihdeohjelman tarkoitus on myös toimia ohjeistuksena esimiehille määrittelemällä alkoholinkäytön rajat organisaatiossa, miten päihteiden käyttöön puututaan, antaa käytännön ohjeet hoitoonohjaukseen sekä päihderiippuvuudesta toipuvan tukemiseen ja hoitoonohjaussuunnitelman seurantaan päihdekuntoutuksesta työelämään palattuaan. -Hyvän päihdeohjelman kuntoutussuunnitelma ei jätä päihderiippuvaista yksin valitsemaan hoitoa vaan esittää konkreettisen, tuloksellisen ja tehokkaan hoitomallin päihderiippuvaiselle, Minnesota- Hoito Oy:n toimitusjohtaja Simo Seppelin toteaa. Lapualla toimivan Minnesota-Hoidon päihdehoitoon hakeutuu työelämässä olevia ihmisiä; lähetettä ei tarvita eikä hoitopaikkaa tarvitse jonottaa pitkään. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 11 Minnesota-Hoidossa olennaisinta on hoitokokonaisuus Suomessa alkoholihaitat ovat merkittävä työn tuottavuutta alentava tekijä. Suurin osa henkilöistä, joiden voidaan katsoa olevan alkoholin suurkuluttajia, on vielä mukana työelämässä. Alkoholihaitat näkyvät käyttäjässä itsessään, hänen lähipiirissään ja työpaikalla. Haitat heijastuvat myös koko yhteiskuntaan. Alkoholismi on krooninen ja etenevä sairaus, johon sairastuttuaan ihminen on valmis uhraamaan kaiken saavuttamansa, tyydyttääkseen päihdetarpeensa perheensä, läheisensä ja lopuksi myös työpaikkansa. Päihderiippuvainen kieltää tilansa minähän käyn töissä, en voi olla alkoholisti. Minnesota-Hoito korostaa ihmisen omia voimavaroja keskeisenä työkaluna toipumiselle Minnesota-Hoito on kautta aikojen menestyksekkäin alkoholismin ja/tai sekakäytön hoidossa käytetty hoitomuoto. Alkoholisti nähdään yhdenvertaisena yhteiskunnallisena toimijana, joka tulee vain herättää näkemään juomisensa seuraukset ja sitä kautta ottamaan vastuu omasta tervehtymisestään. Hoidon tavoitteena on aina täysraittius ja sitä kautta vastuun ottaminen koko elämästä. Koko Minnesota-hoidon henkilökunta on omakohtaisesti kokenut alkoholismin, koska vain alkoholistit itse ja pitkän aikaa yhdessä alkoholistin kanssa eläneet henkilöt omaavat syvimmän tiedon sairaudesta, ja näin ollen omaavat parhaat edellytykset Minnesota-Hoidon mukaiseen hoitotyöhön. Alkoholismi on sairaus, josta on mahdollisuus toipua Alkoholismi on parantumaton, mutta hoidettavissa oleva sairaus. Alkoholisti ei koskaan kykene palaamaan sosiaaliseen alkoholinkäyttöön. Tämä on peruuttamatonta, fysiologisista syistä johtuvaa. Alkoholismisairaus pysyy piilevänä elämän loppuun saakka ja puhkeaa uudelleen vähäisimmästäkin määrästä keskushermostoon vaikuttavaa päihdettä. Alkoholismia on esiintynyt jo vuosisatojen ajan, mutta mitä alkoholismi on, siitä keskustellaan yhä edelleen tänä päivänä. Perinteisesti alkoholismia on pidetty luonteen heikkoutena, psyykkisenä häiriönä, moraalittomuutena jne. -Alkoholisairaudet ovat, työikäisten miesten (16 64v. ) suurin kuolinsyy. Kun alkoholismi-sairaus puhkeaa, sairastunut menettää kyvyn hallita juomistaan. Ilman ulkopuolista apua tästä on lähes mahdoton selvitä. Tarvitaan asiantuntevaa apua, hoitoa sairauteen. Ei huoltoa, jolla pyritään lievittämään sairauden seurauksia, Simo Seppelin sanoo. -Minnesota-Hoidossa alkoholismi on alkuperäinen, krooninen ja parantumaton ennenaikaiseen kuolemaan johtava sairaus, jolle on luonteenomaista kontrollikyvyn menetys. Myös AA on perustamisestaan alkaen lähtenyt siitä ajatuksesta, että alkoholismi on sairaus. Se ei myöskään ole oire jostakin muusta häiriöstä, Seppelin korostaa. Hoito perustuu todellisuusterapiaan Minnesota-Hoito sijaitsee Lapualla ja on ensimmäinen täydellinen Minnesota-Hoidon mukainen alkoholistien, sekakäyttäjien ja läheisriippuvaisten hoitokeskus Suomessa. Minnesota-hoito Lapualla saavuttaa tällä hetkellä yli 90%:n hoitotulospysyvyyden jatkuvalla päihteettömyydellä mitattuna. Perus-, läheis-, ja jatkohoito = 1 vuoden hoitokokonaisuus. Tulosseurantaa on tehty siitä saakka kun hoitolaitoksen ensimmäiset potilaat tulivat hoitoon, eli huhtikuusta Hoitokokonaisuus on meidän rajun hoitotuloksen takana. Kun alkoholisti tulee meille, hän muuttuu potilaaksi, ja hänellä alkaa vähintään 28 vrk kestävä perushoito, Seppelin määrittelee. -Käytännössä meillä on joka päivä 8 tuntia ohjattua terapiaa päihdeterapeutin johdolla. Hoito perustuu koko ajan todellisuusterapiaan. Hoitokokonaisuus on kaikille sama, meillä ei ole yksilöterapiaa vaan yksi hoitomalli, johon jokainen potilas sopeutuu. Hoito annetaan aina potilaalle sellaisena kuin hän sen tarvitsee, ei läheskään sellaisena mitä potilas alussa toivoo, Seppelin selvittää. -Kun potilas kotiutuu täältä, alkaa välittömästi 11 kk kestävä jatkohoito, jolloin kerran viikossa kokoonnutaan omaan jatkohoito-yksikköön. Minnesota hoidon jatkoyksikköjä on 13 paikkakunnalla ympäri Suomea. Alkoholismi ei ole seurausta juomisesta, vaan juominen on seurausta alkoholismista -Luonteenomaista Minnesota-Hoidolle on yksinkertainen perusnäkemys ihmisestä ja hänen päihderiippuvuudestaan. Asiat, jotka ovat muodostuneet potilaalle liian mutkikkaiksi ja sekaviksi, lasketaan sellaiselle tasolle, että ne tulevat ymmärrettäviksi ja niiden suhteen on mahdollista ryhtyä toimenpiteisiin. Potilas oppii olemaan rehellinen itseään ja muita kohtaan, soveltamaan ja kehittämään omaa arvomaailmaansa sekä löytämään hänelle parhaiten sopivat tasapainoiset elämäntavat. Hoito perustuu rehellisyyteen, omakohtaiseen vastuunottamiseen sekä siihen, että potilas irrottautuu itsekeskeisyydestään ja oppii välittämään itsestään ja myös toisista,simo Seppelin määrittelee. Minnesota-Hoidossa päihderiippuvaiselle potilaalle opetetaan, miten hänen tulee sairautensa kanssa elää ja annetaan potilaalle pitkäaikaista sairautta vastaavaa hoitoa, joka mahdollistaa riippuvuudesta toipumisen. Alkoholismi on sairaus, josta on mahdollisuus toipua asianmukaisella hoitomenetelmällä ja saavuttaa hyvä elämän laatu kaikilla osaalueilla myös työelämässä! Minnesotan-Hoidon mukava ja kannustava henkilökunta.

12 12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Koutakoti Avaimet päihteettömään tulevaisuuteen Päihderiippuvuuden kehittyminen on pitkä ja monitahoinen prosessi, päihderiippuvuudesta toipuminen vielä pidempiaikaisempaa. Päihderiippuvuus on elämäntapaongelma, joka edellyttää ajattelun ja käyttäytymisen muutosta. Tätä ei voida saada aikaan pelkästään lääkkeillä ja lääketieteen keinoin. Toipuminen edellyttää sosiaalista kasvua sekä terveen vuorovaikutuksen rakentumista ja opettelua yhteisössä. -Kun puhutaan päihdekuntoutuksesta, riippuvuuden vaikutusten laaja-alaisuus on huomioitava ja tarjottava mahdollisuus muutokseen selkein, konkreettisin keinoin. Asiakaslähtöisyys ja yksilöllisyys on erittäin tehokas hoitomuoto, kun päihderiippuvuutta hoidetaan kokonaisvaltaisesti, Koutakoti Oy:n vastaava sairaanhoitaja Kirsi Wiik määrittelee. Koutakoti Oy on 12-paikkainen, yksityinen päihdepalveluyksikkö, joka aloitti toimintansa vuonna 2013 Keiteleellä Pohjois-Savossa luonnonkauniissa maalaismaisemassa. Koutakodin päihdepalveluyksikkö tarjoaa laadukasta päihdekuntoutusta täysi-ikäisille asiakkaille, sekä naisille että miehille. Yhteisöhoito asiakaslähtöistä toimintaa, jossa asiakkaan yksilöllisyys otetaan huomioon -Koutakodin palveluihin kuuluu psykososiaalisen päihdekuntoutuksen lisäksi päihdelääkärin valvonnassa ja hänen ohjeistuksensa mukaan tapahtuva katkaisuhoito, huumausaineista vierottautuminen ja lääkevieroitus. Opioidiriippuvaisella asiakkaalla jo käytössä olevaa korvaushoitoa on mahdollista jatkaa Koutakodissa tapahtuvan psykososiaalisen kuntoutuksen aikana. Myös ns. kaksoisdiagnoosiasiakkaat voivat hakeutua Koutakotiin. Lähikuntien alueella tarjoamme myös avopalveluja kotikäynteinä, Kirsi Wiik luonnehtii Koutakodin toimintaa. -Tänä syksynä meillä on alkanut uutena palveluna tukiasuminen. Asiakkaat muuttavat kuntoutuksen jälkeen Koutakodin tukiasuntoon. Tällä hetkellä on kaksi tukiasuntoa naapurikunnassa 40 km päässä, jossa opetellaan elämää, arjen hallintaa. Tukiasunnossa kokeillaan kuntouttavaa työtoimintaa tai työharjoittelua ja suunnitellaan mahdollista kouluttautumista. Asuminen on valvottua ja teemme kotikäyntejä itsenäisesti asuvien päihdekuntoutujien luokse. Tällöin itsenäisen asumisen tukeminen jatkuu tuttujen ohjaajien kanssa, Wiik sanoo. -Kun päihteiden käyttö ei enää ole hallinnassa, siitä tulee sairaus, johon harvoin omat voimat riittävät parannukseksi. Silloin tarvitaan katkaisua, kuntoutusta ja psykososiaalisia tukipalveluita pitkään, usein loppuelämän ajan. Meille tulevilla asiakkailla on yleensä jo huomattavat fyysisen ja psyykkisen toiminnan vajavuudet, ahdistuneisuutta, unettomuutta, talousasiat ovat usein miten päihteiden käytön jatkuessa olleet pitkään katastrofaaliset, omaiset ovat kaikonneet ja elämänhalu on poissa, Wiik kertoo. Kuntoutuksella tuetaan päihteetöntä elämäntapaa ja konkreettista selviytymistä arjessa -Yhteisömme tarjoaa turvallisen ja kodinomaisen ympäristön. Päihdekuntoutuksen ohella tuemme ja kannustamme asukkaitamme heidän päivittäisissä toiminnoissa sekä huolehdimme, hoidamme ja edistämme heidän hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. - Hoito pohjautuu kunkin omaan henkilökohtaiseen hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan, joka tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Päihdekuntoutuksen aikana etsitään yhdessä asiakkaan voimavaroja ja vaihtoehtoja päihteiden väärinkäytölle ja uutta suuntaa elämälle. Vuorovaikutus, keskusteluryhmät ja muut yhteiset kokoontumiset vievät muutosprosessia eteenpäin ja mahdollistavat riippuvuuden hoidon fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen puolen. Lisäksi rohkaisulla, tukemisella ja keskustelulla on suuri merkitys, Wiik toteaa. -Tärkeänä työmuotona pidämme myös työtä asiakkaiden verkostojen kanssa. Sen avulla pyrimme tukemaan asiakasta ja omaisia kuntoutuksen aikana ja jälkeen. Kuntoutuksen aikana pyrimme löytämään ja vahvistamaan asiakkaan tukiverkostoa, jotta kotona selviytyminen olisi helpompaa, Wiik mainitsee. Kirsi Wiik korostaa, että kuka tahansa voi parantua: auttaminen kannattaa aina, ja se on yhteiskunnan velvollisuus, oli apua tarvitseva kuka tahansa.

13 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13 Ruokariippuvuudesta toipuminen vie elämään, jota ruokaan ja painoon liittyvät ajatukset eivät hallitse Syötkö vaikkei sinulla ole nälkä? Pyöriikö elämäsi ruoan ja painon ympärillä? Epäiletkö tai onko sinulla todettu syömishäiriö, mutta et ole saanut siihen pysyvää apua? Suurin osa ihmisistä pitää hyvästä ruoasta ja hakee siitä silloin tällöin nautintoa. Kun syöminen muuttuu pakonomaiseksi, koko elämä voi alkaa pyöriä ruoan ympärillä. Ahmintajaksoista seuraa syyllisyyden, itsehalveksunnan ja masennuksen tunteita. Ylenmääräinen syöminen johtaa helposti painonnousuun, joka lisää syyllisyyden tunteita ja itsetunto-ongelmia mistä seuraa halu laihtua. Erilaiset dieetit, paastot, ylenmääräinen liikunta ja muut yritykset hallita painoa seuraavat mässäily- ja ahmintajaksoja. Tämä noidankehä heikentää merkittävästi elämänlaatua, aiheuttaa sosiaalista eristäytymistä ja masennusta, sekä vie valtavasti voimavaroja. Siitä on kuitenkin mahdollisuus toipua. -Ruokariippuvuudella on yhteneväisyyksiä peli- ja päihderiippuvuksiin. Ruokariippuvuuden sosiaaliset seuraukset ovat kevyemmät kuin päihderiippuvaisen, mutta mekanismi on sama. Eron normikäytön ja addiktion välillä on se, että elämänlaatu alkaa kärsiä, toteaa projektipäällikkö Sanna Runsala Myllyhoitoyhdistys ry:stä Voiko ruuasta olla riippuvainen? -Riippuvuussairaus ilmenee ilmenee eri ihmisillä eri muodoissa ja joskus se saattaa ilmetä päällekkäisinä riippuvuuksina, Runsala sanoo. - Kaikki ihmiset eivät sairastu riippuvuussairauteen, vaikka käyttäisivätkin riippuvuutta aiheuttavaa ainetta tai toimintaa säännöllisesti. Riippuvuuden syistä on monia teorioita, eikä täyttä yksimielisyyttä riippuvuuden synnystä ole vielä saavutettu tutkijoiden ja lääkärien keskuudessa. -Kun ahminta kroonistuu, se voi muuttua riippuvuussairaudeksi. Vaikka monet syömishäiriöt saattavat johtaa riippu- vuussairauden puhkeamiseen, eivät kaikki syömishäiriöiset ole riippuvaisia. Usein riippuvuus kohdistuu tietynlaiseen ruokaan, esimerkiksi sokeripitoisiin ruokiin, mutta yhtä hyvin riippuvuutta voivat aiheuttaa suolaiset herkut tai jopa tavallinen perusruoka. Myös pakonomainen laihduttaminen ja kehon tarkkailu voivat muodostua riippuvuudeksi, Sanna Runsala selvittää. Riippuvuus on fyysinen ja tunneelämän sairaus Kuten muutkin riippuvuudet, myös syömiseen liittyvä riippuvuuskäyttäytyminen tuo mielihyvää. Monelle sairastuneelle syöminen on keino hallita tunteita tai saada järjestystä kontrolloitumattomalta tuntuvaan elämään. Jotta toipuminen olisi mahdollista, tulee riippuvuussairautta hoitaa kokonaisvaltaisesti. Riippuvuus ilmenee pakonomaisena toimintana, joka jatkuu sen ilmeisistä haitoista huolimatta. Monet ahmintahäiriötä sairastavat kärsivät ylipaino-ongelmista ja siihen liittyvistä usein vakavistakin terveyshaitoista, mutta eivät silti pysty lopettamaan pakonomaiseksi muodostunutta syömistään. -On tärkeää huomata, että kaikki ahmintahäiriöstä kärsivät eivät ole ylipainoisia. He voivat olla normaali- tai jopa alipainoisia. Myös heille pakonomaiseksi muodostunut syöminen aiheuttaa merkittäviä fyysisiä ja psyykkisiä terveyshaittoja, Runsala sanoo. Ruoka ja riippuvuus projektitiimi, vasemmalla projektipäällikkö Sanna Runsala, projektikouluttaja Merja Lehtinen ja assistentti Soila Saranko. Kuvat: Sandy Talarmo -Kuten päihderiippuvuudesta, myös syömiseen liittyvästä riippuvuudesta voi toipua, Runsala korostaa. -Toipuminen on muutosprosessi, jonka aikana oppii tuntemaan itsessä paremmin. Kun oppii tunnistamaan omat tunteet sekä ahmimista aiheuttavat ruoka-aineet ja tilanteet, saa työkaluja, joiden avulla toipuminen voi alkaa. Toipuminen vie elämään, jota ruokaan ja painoon liittyvät ajatukset eivät hallitse. Ruoka ja Riippuvuus -projektin tavoitteena edistää ruokariippuvuuden tunnettuutta -Tämä on vielä suhteellisen uusi näkökulma. Terveydenhuoltoalan piirissä ongelma on tunnistettu, mutta riippuvuusnäkökulmaa ei ole vielä tuotu tarpeeksi esille, Sanna Runsala toteaa. -Tänä vuonna alkaneen Myllyhoitoyhdistys ry:n valtakunnallisen Ruoka ja Riippuvuusprojektin tavoitteena on edistää ruokariippuvuuden tunnettuutta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten keskuudessa. Tavoitteena on myös tavoittaa mahdollisimman monta henkilöä, joita ruokariippuvuus koskettaa joko omakohtaisesti tai läheisen kautta, Runsala kertoo. Sanna Runsalan lisäksi Ruoka ja Riippuvuus-projektissa työskentelee projektikouluttaja Merja Lehtinen ja projektiassistentti Soila Saranko. -Sosiaali-ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat ensisijaisessa asemassa tukemassa sairaudessa ja ohjaamassa oikeanlaisen avun piiriin. Riippuvuuden hoidossa suosittelemme heille esimerkiksi 12 askeleen vertaistukiryhmiä. Kokonaisvaltaisessa elämäntavan muutoksessa ihminen voi toipua ja saada uusia keinoja käsitellä tunteitaan ja ajatuksiaan ilman korvaavien riippuvuuksien syntyä, Runsala määrittelee. -Neljä vuotta kestävän projektin aikana järjestetään koulutuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille sekä ammattilaisiksi opiskeleville, eli henkilöille, jotka mahdollisesti kohtaavat työssään ruokariippuvaisia. Luentojen lähtökohtana on auttaa ammattilaisia ymmärtämään, mistä ruokaan ja syömiseen liittyvästä riippuvuudesta on kyse. Luentoja ja koulutuksia voidaan muokata työyhteisölle ja kohderyhmälle sopivaksi, Runsala selvittää. -Lisäksi järjestetään tapahtumia, seminaareja ja vertaisryhmiä kaikille ruokariippuvuudesta kiinnostuneille, ongelmasta kärsiville sekä heidän läheisilleen. Tavoitteena on tavoittaa myös muista riippuvuuksista kärsiviä henkilöitä ja ennaltaehkäistä uusien riippuvuuksien syntyä. Projekti on RAY:n rahoittama, jonka Ruoka ja riippuvuus vuoksi koulutukset ovat maksuttomia, Runsala mainitsee. -Riippuvuudesta toipumisessa ensisijaisen tärkeää on sairauden tunnistaminen ja tunnustaminen. Toipuminen käynnistyy halusta lopettaa riippuvuuskäyttäytyminen. On myös hyvä tarkastella riippuvuuden merkitystä elämässä, eli opetella ymmärtämään mihin tunnetiloihin on haettu lohtua tai mielihyvää ruuasta. Riippuvuutta aiheuttavista ruokaaineista pidättäytyminen, sekä ruokasuunnitelma joka takaa riittävän ja monipuolisen päivittäisen ravinnon, ovat avaimia ahmintakierteen katkaisussa. Apua ja tukea toipumiseen saa vertaistukiryhmistä ja terapiasta yksin ei ongelman kanssa tarvitse jäädä, Sanna Runsala muistuttaa. Yht.tiedot: Jos ruokaan liittyvät ajatukset hallitsevat elämää, elämä on jatkuvaa taistelua painon ja mielitekojen kanssa. Kun syöminen on muodostunut pakonomaiseksi, voi kyseessä olla ruokaan ja syömiseen liittyvä riippuvuus. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman, nelivuotisen ( ) projektin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ruokaan ja syömiseen liittyvästä riippuvuudesta. Yhteystiedot: Ruoka ja riippuvuus projekti Myllyhoitoyhdistys ry

14 14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Juhlimme syyskuun 18 päivä meidän 25 vuotista taivalta. Olimme kutsuneet mukaan yhteistyökumppaniemme lisäksi asiakkaittemme läheisiä. Avoimet ovet vetivät paikalle runsaat sata vierasta. Juhlan kunniaksi järjestimme myös asiakkaillemme ja henkilökunnalle Kuusamoon, Oivangan lomakartanoon virkistysretken. Näitten neljän päivän aikana tutustuttiin paikallisiin nähtävyyksiin, Helena Pehkonen- Ollila kertoi. Unelmien koti on jokaisen oikeus Meidän asiakkaamme ovat mielenterveyskuntoutujia. He tulevat meille useimmiten sairaalapaikoilta saamaan kuntoutusta ensin palvelukotimme puolella ja sitten mahdollisuuksien mukaan jatkokuntoutus tapahtuu samassa pihapiirissä Palvelukoti juhli syyskuussa 25 vuotista taivaltaan Limingan Palvelukodissa ovat kaikki yhtä isoa perhettä Limingan Palvelukoti tuli toimineeksi tänä vuonna 25 vuotta, jonka aikana Palvelukoti on toteuttanut yrittäjiensä Sakari Hämäläisen ja Helena Pehkonen- Ollilan avustuksella usealle mielenterveyskuntoutujalle unelman omasta kodista. Monen asukkaamme tausta on joko lyhytaikainen elämän-hallinnan menettäminen tai pitempi-aikainen laitoshoito, toteaa Sakari Hämäläinen. Palvelukodin puolella asukaspaikkoja on 12 ja yksi niin sanottu intervallipaikka. Lisäksi ryhmätukiasuntotaloja on kaksi toinen viisija toinen kolmepaikkainen. Tukiasuntoja läheisessä rivitalossa on seitsemän. Lisäksi palvelukodilla on päiväkävijätoimintaa. Palvelukodin lisäksi yhtenä keskipisteenä kodin toiminnassa on puutyöverstas. tukiasuntojen puolella. Kuntouttamisjaksot Limingassa ovat varsin erimittaisia. Ne vaihtelevat muutamasta kuukaudesta vuosiin. Asiakkaat tulevat palvelukotiin Oulun ympäristöstä. Kunnat sijoittavat asiakkaan meille mielellään, sillä laatu ja tulokset ovat olleet hyviä. Asiakkaitamme on kuntouttamassa meidän omistajien lisäksi kahdeksaan eri hoitoalan ammattilaista, Sakari Hämäläinen kertoi. Perheenomainen palvelukoti mielenterveyskuntoutujille Tultuaan meille he omien sanojensa mukaan ovat kokeneet olonsa turvalliseksi, saadessaan ympärilleen kodin lämmön ja perheyhteisön tuen. Tämä näkyy luonnollisesti heidän terveydentilansa ja elämänlaatunsa paranemisena, Hämäläinen totesi. Limingan Palvelukodissa asukkaat osallistuvat jokapäiväisten elämäntaitojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen, minkä johdosta asukkaamme pystyvät siirtymään itsenäisempään asumiseen asteittain. He ovat mukana kaikessa päivittäisissä toiminnoissa kuten siivoamisessa, ruoanlaitossa ja muissa arkipäivän toiminnoissa. Jokaisella asukkaalla on muun muassa oma huone ja Limingan Palvelukodin toiminnan perustana onkin juuri kodinomainen yhteisöllisyys, jossa yhdistyy vertaisryhmän tuki sekä ammattitaitoinen ohjaus. Yksi palvelukodin sydämistä on puutyöverstas Yksi meidän asiakkaidemme suosikkipaikoista on puutyöverstas, jossa varsinkin miehet viihtyvät. Meillä käy kaksi kertaa viikossa puutyöohjaaja, jolta sitten voi kysellä neuvoja ja ohjeita, jos vaikea paikka tulee eteen. Onhan meillä sitten yksi varsinainen puutyötaituri asukkaamme. Puukauhat ovat miehen erikoisalaa ja vastaavia taideteoksia ei tahdo muualta löytääkään, Hämäläinen kehui. Puutyöverstaan kaunista satoa Henkilökuntaa muistettiin 25-vuotisjuhlissa Unelmakoti on jokaisen oikeus!

15 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 Kokemusasiantuntijuuden kehittäminen päihde- ja mielenterveyspalveluissa Osaamisen kehittäminen, tietojen, taitojen sekä valmiuksien lisääminen auttavat ihmisiä ja yhteisöjä kohtaamaan muutoksia ja vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Työyhteisö voi kehittää toimintaansa haluamaansa suuntaan perinteisen koulutuksen lisäksi kehittämishankkeiden avulla. Seurakuntaopisto tarjoaa työyhteisöille tukea ja osaamista projektien ideointiin, suunnitteluun ja hallintaan. -Seurakuntaopisto vastaa omalta osaltaan yhteiskunnallisiin haasteisiin tarjoamalla koulutus- ja kehittämismahdollisuuksia aloille, joiden osaamiseen on tulevaisuudessa tarvetta. Toimimme kumppanina erityisesti työyhteisöissä, joissa autetaan ja tuetaan lähimmäisiä. Meillä on kokemusta työskentelymallien rakentamisesta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, päihde- ja mielenterveystyön ja vammaisalan työpaikoille, koulutussuunnittelija Carita Sirkka kertoo. Carita Sirkka ja koulutussuunnittelija Irina Köntti ovat koordinoineet vuonna 2013 alkanutta hankekokonaisuutta Seurakuntaopistolla. Diakoniaopistot-verkoston yhteishanke on kolmen periodin prosessi. TYKE1-hankkeen ensimmäinen osuus on nimeltään Laajennettu työyhteisö. -Laajennettu työyhteisöhankkeen tavoitteena on kehittää laajennetun työyhteisön toimintamalleja sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalan työyhteisöissä. Laajennetulla työyhteisöllä tarkoitetaan kaikkia työyhteisössä toimivia henkilöitä eli työntekijöitä, asiakkaita, vapaaehtoistoimijoita ja opiskelijoita. Vapaaehtoistoimijoita ovat mm. omaiset, vapaaehtoistyöntekijät ja kokemusasiantuntijat. Verkostohankkeessa ovat mukana Seurakuntaopisto, Helsingin Diakoniaopisto, Oulun Diakoniaopisto ja Verkostohankkeen koordinaattorina toimii Seurakuntaopisto, Carita Sirkka esittelee. -Seurakuntaopiston Laajennettu työyhteisö-osahankkeen idea syntyi meidän yhteistyökumppaneilta, jotka toivoivat kokemusasiantuntijuuden tavoitteellisempaa ja ammattimaisempaa hyödyntämistä työyhteisöissä Yhteistyökumppaneita ovat A-Klinikkasäätiön yksiköt Järvenpään sosiaalisairaala ja Piikkisiili-huumevierotusyksikkö sekä Etappi Ry, Sopimuskoti ry ja Kakspy Kotkasta. Kehittämistarpeita, tietoa ja osaamista on hyödynnetty yksiköiden omista tarpeista lähtien. Esimerkiksi Kouvolan Piikkisiilissä asiaa oli jo aiemmin hyödynnetty niin, että entiset asiakkaat, koulutetut kokemusasiantuntijat olivat olleet auditoimassa ja arvioimassa yksikön toimintaa, eli Piikkisiili oli jo pitkällä rakentamassa laajennettua työyhteisöä, Sirkka kertoo. -TYKE2-jatkohanke on nimeltään Mukana laajennetussa työyhteisössä. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja kokeilla käytännön menetelmiä, joilla edistetään kaikkien laajennetun työyhteisön jäsenten osaamista ja tavoitteellisuutta vapaaehtoisja kokemusasiantuntijatoiminnassa. Hanke alkoi ja toteutetaan Opetushallituksen Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hankerahoituksella. TYKE2-hanke päättyy tämän vuoden lopussa. -TYKE2 -hanke on saanut lisärahoitusta vuosille , tarkoituksena saattaa loppuun tämä hankekokonaisuus. Uuden hankkeen nimi on Toimijana laajennetussa työyhteisössä, Sirkka mainitsee. Arvokasta kokemustietoa -Meidän oppilaitos on omassa osahankkeessaan keskittynyt erityisesti kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämiseen ja käyttöönottoon päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Valtakunnallisessa hankkeessa verkoston oppilaitosten osaaminen laajenee sekä alueelliseen että valtakunnalliseen käyttöön työyhteisöjen hyödyksi. Seurakuntaopiston oppilaitoksen näkökulmasta tavoitteena on,että meidän sosiaali-ja terveysalan opiskelijat saisivat omaan opiskeluunsa ja työssäoppimiseen kokemuksellista näkökulmaa ja laajennetussa työyhteisössä toimimisen taitoja. Kokemusasiantuntijoita on käynyt kertomassa omista kokemuksistaan mm. lähihoitaja-opiskelijoille, Sirkka sanoo. -Tällä hetkellä hankkeessa on menossa seitsemän kerran valmennus, jossa on osallistujina sekä työntekijöitä että vertaisia. Valmennuksessa pohditaan ja kehitetään yhdessä hyvän yhteisen työn toimintatapoja ja malleja. Valmennus on saanut erinomaisen hyvää palautetta, Sirkka toteaa tyytyväisenä. -Keräämme myös verkkomateriaalia koko valtakunnan verkostosta aiheesta vertaisuus ja vapaehtoisuus, Carita Sirkka kertoo.

16 16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS NVC-prosessi tukee ottamaan vastuun omista tunteista ja tarpeista Sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeimpiä taitojamme ja yksi tärkeä ammattitaidon osa. Niistä riippuu pitkälle menestymisemme työelämässä ja myös arkielämässä ihmisten parissa. Sosiaalisesti taitavan ihmisen toiminta ei ole vain tehokasta ja taitavaa, vaan se on myös yleensä moraalisesti ja eettisesti hyväksyttävää. Sosiaalisia taitoja kehittämällä tähtäämme rakentavaan kanssakäymiseen muiden kanssa. -Hyvinvoiva ja motivoitunut työntekijä on menestyvän yrityksen edellytys. On äärimmäisen tärkeää etsiä kestäviä hyvänolon ratkaisuja työpaikoilla. Yrityksessä tärkeitä vuorovaikutustaitoja sovelletaan tiedotuksessa, kommunikoinnissa yleensä, asioiden selvittämisessä haasteellisissakin tilanteissa ja sovittelussa. Kun ihmiset saavat osallistua, toiminta ja kehitys ohjautuvat olemassa olevista tarpeista ja lähtökohdista. Todelliset arvot, toimintatavat ja yrityskuva syntyvät työpaikan sisältä. Kun ideat virtaavat ihmisten välillä, voi syntyä hyvinvointia ja uudistuksia samanaikaisesti. Erilaisetkin mielipiteet ovat tärkeitä. Ne panevat pohtimaan asioita, vuorovaikutusasiantuntija, kansainvälisesti sertifioitu NVC-kouluttaja Hanna Savanna luonnehtii. -Hyvin usein ihmetellään, miksi vuorovaikutustaitoja ei opeteta jo lapsille päiväkodeissa, kouluissa ja kotona. Vuorovaikutustaidot ovat äärimmäisen tärkeitä, ja esimerkiksi lähes jokaisessa työpaikkailmoituksessa etsitään vuorovaikutustaitoista henkilöä, vaikka harvat ihmiset ovat niitä opiskelleet jotenkin hassua, että taitojen oletetaan olevan ihmisillä, vaikka niitä ei olla opiskeltu, Savanna toteaa. Hanna Savannan yritys Savanna ConneXions Oy järjestää vuorovaikutuskoulutusta, ristiriitojen ja konfliktien sovittelua, yksilöllistä elämänsekä työnohjausta soveltaen rakentavaa, myötäelävää vuorovaikutusta eli Nonviolent Communication prosessia. NVC,Nonviolent Communication, on amerikanjuutalaisen psykologian tohtori Marshall B. Rosenbergin kymmenien vuosien aikana kehittämä prosessi. Menetelmän avulla rakennetaan yhteys ihmisten välille ja pyritään ylläpitämään se haastavissakin tilanteissa, kuten ristiriidoissa/konflikteissa, kunnes tilanteeseen löytyy kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Suomessa on kaksi sertifioitua NVC-kouluttajaa ja Hanna Savanna on toinen niistä. -Aloin opiskella Nonviolent Communicationia vuonna 1997, kun kiinnostuin ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta syvemmin kokemieni riitojen ja NVC-kouluttaja Hanna Savanna erojen myötä. NVC -prosessin kehittäjä Marshall Rosenberg on ollut tärkein opettajani. Olen osallistunut hänen sekä monen muun NVC-kouluttajan useille eri pituisille kursseille ympäri maailmaa. Perustin oman yritykseni, Savanna ConneXionsin vuonna Huomasin pian, että opin tehokkaimmin opettamalla muita ja valmistuin kansainvälisesti sertifioiduksi NVC-kouluttajaksi Olen kiertänyt ja kouluttanut Suomessa yli 15 vuotta mm. erilaisissa yrityksissä, yhdistyksissä, päiväkodeissa, kouluissa, opistoissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa, sairaaloissa, vankeinhoidossa ja poliisissa. Tarvelähtoinen NVC-prosessi NVC tukee ihmisen kehitystä itsenäisyyteen ja vastavuoroisuuteen kommunikaation avulla. Itsenäisyydellä tarkoitetaan tässä sitä, että ihminen tunnistaa tarpeensa ja pystyy ilmaisemaan ne sekä löytämään niiden tyydyttämiseen strategiat, jotka eivät vahingoita muita. Vastavuoroisuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen ymmärtää muiden tarpeet suhteessa omiinsa ja pyrkii sopeuttamaan omaa käytöstään myös muiden hyvinvoinnin mukaan. Tavoitteena on yhteys itseen ja toiseen ihmiseen sekä konfliktien käsittely yhteyden avulla. NVC-prosessi korostaa yksilön vastuuta ja prosessia voi soveltaa kaikessa vuorovaikutuksessa ja se soveltuu kaikille. -Vuorovaikutustaitojen opettaminen on ollut pioneerityötä, mutta nykyisin olen huomannut, että yhä useammat ihmiset tietävät jo, mistä NVC-koulutuksessa on kysymys ja myös hakeutuvat kouluttautumaan. Kuka tahansa voi tilata meiltä koulutusta, työnohjausta, tukihenkilön tai sovittelijan erilaisten haasteellisten tilanteiden/konfliktien käsittelemiseen ja muunlaiseen tukeen esim. työpaikoilla, parisuhteessa tai perhe-elämässä. Meiltä saa apua myös yksilön sisäisiin ristiriitatilanteisiin, Savanna kertoo. Osallisuus ja kuulluksi tuleminen mahdollistavat olemassa olevien voima-varojen laajemman käytön yhteisten tavoitteiden hyväksi Hanna Savanna on ollut mukana tarkastamassa ja kääntämässä ruotsista suomeksi Sovittelun taito kirjaa. -Olisi toivottavaa, että sovittelukulttuuri leviäisi tässä maassa. Ettei olisi mikään hävettävä asia, jos ihmiset pyytävät tukea ristiriitojen selvittämiseen, vaan että ymmärrettäisiin, että siitä on tukea, hyötyä ja iloa, jos kolmas osapuoli on auttamassa kuulluksi tulemisessa. Sovittelun kautta voidaan selvittää asioita. Yhteyttä ei todellakaan tarvitse katkaista, vaan asiat on mahdollista selvittää puhumalla. Samat sovitteluperiaatteet toimivat myös työelämässä, parisuhteessa ja harrastuksissakin, Savanna määrittelee. Konflikti on mahdollisuus muutokselle -NVC -prosessi on selkeä, rehellinen ja looginen tapa kommunikoida silloin, kun haluaa rakentaa yhteyden toiseen ihmiseen tai säilyttää sen silloinkin, kun kohtaa haasteellisia asioita. NVC on todettu tehokkaaksi varsinkin tilanteissa, jossa voi aistia konfliktin olevan tulossa. Tavoitteena tunteiden ja tarpeiden arvaamisessa on rakentaa ja säilyttää yhteys toisen inhimillisyyteen, siihen kohtaan ihmisyyttä jossa olemme samanlaisia. Me ihmiset tarvitsemme samoja asioita, vaikkakin eri ihmisissä aktivoituvat eri tilanteissa eri tarpeet. Kun ymmärrämme mitä toinen tarvitsee, tunnistamme kuitenkin miltä se tuntuu ja syntyy yhteys. Kaikki tietävät miltä tuntuu kun tarvitsee ruokaa ja vettä tai turvaa, ja myös miltä tuntuu kun tarvitsee esimerkiksi ystävyyttä, lohtua, kunnioitusta ja toivoa. On rakentavaa luoda yhteyttä tarpeiden tasolla, koska ymmärrämme helpommin toista ihmistä ja luonnollinen tarve edistää toistemme hyvinvointia voi aktivoitua. Marshall Rosenberg on tehnyt epävirallista onnellisuus-tutkimusta ympäri maailmaa. Rosenberg on selvittänyt, milloin ihminen on onnellisimmillaan, ja vastauksena on ollut, että silloin kun ihminen itse on tehnyt jotain, joka on jollain tavoin rikastuttanut toisen elämää, Hanna Savanna kertoo. -Voimme siis hyvin - jopa parhaiten - kun saamme edistää muiden hyvinvointia. Sekin on hyvä syy opiskella siihen vielä paremmat keinot, joilla samalla myös pitää huolta itsestään! Avoin Linja Naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Voit keskustella luottamuksellisesti asiantuntijan kanssa tilanteestasi. Päivystysajat ti ja to klo 16-18, pe klo MARIA AKATEMIA

17 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 Paimion parantola - medicininen instrumentti perhekuntoutukseen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön toiminta siirtyi kokonaisuudessaan alkaen Pöytyän Yläneeltä Paimioon, Paimion sairaalaan kunnostettuihin kuntoutustiloihin. Säätiö tuottaa ja kehittää perhekuntoutuspalveluita vaikeavammaisille lapsille ja nuorille perheineen. Vuosittain palveluita käyttää noin 700 perhettä. Paimion parantola on yksi arkkitehti Alvar Aallon ( ) kuuluisimmista ja eniten kansainvälistä mainetta tuoneista töistä. Parantolaa rakennettiin vuosina Se on suunniteltu keuhkotautiparantolaksi. Tarve oli suuri, sillä tautiin ei ollut vielä muuta hoitoa kuin aurinkoparvekkeella lepääminen ja raikas ilma. Antibioottihoito on kehittynyt vasta myöhemmin. Rakennuskokonaisuus edustaa funktionalistista tyylisuuntausta, jonka mukaan itse rakennuksen ja sen ympäristön on palveltava tiettyä tarkoitusta, funktiota. Kokonaisuus on kulttuuriperintökohde ja Museoviraston suojeluksessa. Alvar Aallon kuntoutusajattelu on ollut hyvin modernia. Funktionalismissaan Aalto korosti mm. humaanisuutta, sosiaalista omaatuntoa ja suhdetta luontoon. Aalto ajatteli rakennuksen ja sen ympäristön itsessään parantavaksi elementiksi. Hän käytti ilmaisua medicininen instrumentti. Parantola sijaitsee kuivalla Kuva: Virpi Talvitie. hiekkaharjulla, jolla kasvaa terveellisenä pidettyä eteeristä öljyä erittäviä mäntyjä. Aalto kiinnitti huomiota talon eri osien ilmansuuntiin, jolloin auringonvaloa ja epäsuoraa valoa voitiin hyödyntää erilaisiin tarkoituksiin. Rakennuksessa on tiloja rauhoittumiseen ja kollektiiviseen toimintaan. Erilaiset portaikot ja aulat toimivat välittävinä tiloina eri toimintoihin. Huonekalut ja erilaiset yksityiskohdat tukivat ihmisen kokonaisvaltaista kuntoutumista. Tilojen, sisustuksen ja yksittäisten huonekalujen esteettisyys oli Aallolle tärkeää. Näissä ratkaisuissa hän on tehnyt paljon yhteistyötä vaimonsa, Aino Aallon kanssa. Rakennuksen värimaailmassa vaaleaa kokonaisuutta täydentävät musta, keltainen ja turkoosi tehosteväreinä sekä murretut oranssi, vihreä ja turkoosi käytävien värityksessä. Avarat ja valoisat tilat ovat esteettömiä. Keltaiset portaat soveltuvat pienten kuntoutujien käyttöön, ne ovat helpot astua, kaide sopii pieneen käteen ja väri piristää mieltä. Pihaalueen nurmikoilla on hyvä juoksennella ja leikkiä. Ympäröivä mäntymetsikkö houkuttelee tarinoihin ja seikkailuun. Alun perin henkilökunnan asuinrakennuksina olleet tilat toimivat nyt kuntoutuksessa olevien perheiden majoitustiloina. Kuntoutustilat sijaitsevat päärakennuksessa eri kerroksissa. Säätiön nettisivuilla on lisätietoa kuntoutuspalveluista ja ympäristöstä. Nykyinen kuntoutusajattelu korostaa yksilön ja ympäristön vuorovaikutusta, osallisuuden vahvistamista sekä kuntoutuksen sosiaalista ulottuvuutta. Myös Alvar Aalto korosti ihmisen ja ympäristön suhdetta. Alvarin hengessä haluamme tarjota perheillemme ainutlaatuisen ympäristön kuntoutumiseen ja muutokseen. Katariina Pärnä säätiön johtaja, VTT MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Alvar Aallon tie 275, PREITILÄ puh gsm Kuvat: Päivi Liukkonen

18 18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Taide tukee hyvinvointia! MAALAAN MIELELLÄNI Taidetreffit yksilöllisesti ja ryhmille Merja-Riitta Hämäläinen Luovuus- ja taideterapeutti, opettaja RAKENTAVAN VUOROVAIKUTUKSEN OHJAAJA -koulutus Tarvelähtöinen, Nonviolent Communication -prosessiin pohjautuva koulutus Sinulle, joka haluat kehittää vuorovaikutustaitojasi matkalla syvempään yhteyteen ja sujuvampaan yhteistyöhön itsesi ja muiden kanssa. Suosittelemme tätä koulutusta tueksi kasvattajille, opettajille ja vanhemmille, terveydenhoitoalalle, erilaisten ryhmien ohjaajille, esimiehille, luottamushenkilöille, työsuojeluvaltuutetuille, sovittelijoille, HR-työntekijöille, työhyvinvointi-henkilöstölle, sekä kaikille itsensä kehittämisestä ja vastuullisesta vuorovaikutuksesta kiinnostuneille! Kouluttajat: Hanna Savanna (oik.) ja/tai Sara Hellsten (vas.) Tutustu myös lyhyempiin koulutuksiimme, tilauskoulutuksiimme ja luentoihimme nettisivuillamme. Pyydä tarjous teidän ryhmänne tarpeisiin räätälöidystä koulutuksesta! Ota yhteyttä ja ilmoittaudu seuraavaan koulutukseemme! i i, puh: OTA YHTEYTTÄ: arkisin 9-20, la-su tai Aitologia_flyer_210x100.indd 1 ELÄMÄNHALLINTAA JA HYVÄÄ OLOA KAIKILLE Aitologia tarjoaa psykologista hyvinvointia edistäviä, terveydenhuollon ammattilaisten suunnittelemia käytännönläheisiä koulutuksia. Tuemme ihmisen terveyttä sekä merkityksellistä ja onnellista elämää tarjoamalla työkaluja mielen joustavuuden harjoittamiseen ja tunneälyn ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Räätälöimme koulutuksia myös työyhteisöjen tarpeisiin. TERVETULOA ILMAISEEN INTROKOULUTUKSEEN! AITOLOGIA ON KOULUTUSKESKUS, JOSSA: Jokainen ihminen voi saada ja teroittaa käytännönläheisiä onnen taitoja Koulutukseen osallistuminen on asiakkaille helppoa ja mukavaa Kokeneet ja innostavat kouluttajat ovat pääsääntöisesti terveydenhuollon ammattilaisia Opetetaan tutkittua psykologista avaintietoa ja tunneälytaitoja aikuisille, lapsille ja nuorille Ilmapiiri on luova, avoin ja innostava OTA YHTEYTTÄ: tai

19 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 19 Aitologia Oy Vahvaa tietoa, voimaa valintoihin Jokainen organisaatio toivoo uudistuvia, elinvoimaisia ja hyvinvoivia työntekijöitä. On hyvin ajankohtaista, kuinka tässä ajassa pystytään pitämään yllä ihmisten työkykyä, heidän motivaatiotaan ja terveyttään sekä tukea osaamista ja kehittymistä. Pidemmät työurat, osaamisen vahvistaminen ja työhyvinvointi eivät tapahdu itsestään eivätkä pakottamalla. Selviytyäkseen ja viihtyäkseen muuttuneessa työelämässä työntekijät tarvitsevat ammatillisen osaamisen lisäksi taitoja pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. He tarvitsevat oman ajattelunsa ja toimintansa uudistumista, vanhasta poisoppimista ja itsensä uudelleen arviointia. -Muutos on tullut työelämään jäädäkseen. Työelämän tila ja muutos nähdään myönteisenä, joustavana, innovatiivisena ja uusia mahdollisuuksia tuottavana itsensä toteuttamisen areenana. Toisaalta se nähdään myös haasteellisena, uusien vaatimusten, menestyksen ja kilpailun näyttämönä, sanoo Aitologia Oy:n perustaja, lääkäri ja kognitiivinen lyhytterapeutti Anastasia Kozlovski -Joustavuudesta ja uudistumiskyvystä on aina ollut hyötyä, Kozlovski korostaa. -Uudistumiskyky edellyttää paitsi tahtoa myös voimavaroja uudistua eli kehittää ja toimeenpanna asioita. Kyky uudistua rakentuu ihmisistä ja ihmisten välisestä avoimesta, rikkaasta, moninaisuutta tukevasta ja kutsuvasta vuorovaikutuksesta. Yrityksissä pitäisi pystyä ylläpitämään avoin luottamuksellinen ilmapiiri ja tiivis vuorovaikutus ihmisten ja yhteisöjen välillä, mikä rohkaisee uusien ajatusten esittämiseen ja toteuttamiseen. Toimiva vuorovaikutus ja avoin, aito keskustelu edesauttaa ja tasapainottaa kaikkien toimijoiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja auttaa eri toimijoita kukin tahollaan toimimaan niiden toteuttamiseksi, Kozlovski määrittelee. - Työyhteisön ilmapiiri syntyy osana jokapäiväistä toimintaa. Työyhteisön sisäinen toimivuus ja hyvä ilmapiiri tukevat niin työorganisaation menestymistä kuin sen jäsenten hyvinvointia, Kozlovski vakuuttaa. Joustava mieli ja taito navigoida eri tunnetiloissa auttavat tasapainottamaan elämää Onneksi työhön liittyviä ongelmia ja haasteita voi hoitaa ja ennaltaehkäistä. Työntekijät voivat saada Aitologiasta koulutusta mm. vuorovaikutukseen, ongelmaratkaisuihin sekä stressi-ja mielenhallintaan. - Mielen joustavuutta tarvitaan niin työelämässä kuin yksityiselämässäkin kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Aitologian kursseilla pyrimme kehittämään mielen joustavuutta, jossa opetetaan kykyä nähdä enemmän vaihtoehtoja toimia erilaisissa tilanteissa kuin se tuttu ja turvallinen vaihtoehto. Koulutus auttaa tunnistamaan ne asiat, joihin voi vaikuttaa ja myös ne asiat, jotka joutuu vain hyväksymään, koska niille ei vain voi mitään. Taitoja ja tekniikoita käytetään siihen, että oppii näkemään aina kokonaisuuden eikä jumiudu yksityiskohtiin. Havainnoimme, että jokaisessa asiassa on erilaisia puolia ja opimme löytämään luovia ja yllättäviäkin positiivisia puolia ja käänteitä vaikeissakin asioissa. Samalla oppii navigoimaan omassa ja muiden tunneskaalassa sekä harjaantuu säätelemään omia tunnetilojaan, Anastasia Kozlovski kuvailee. Kokonaisvaltaisia työkaluja omaan elämään -Tietoisen läsnäolon käytännönläheisistä ja helpoista tekniikoista saa apua stressiin ja kiireiseen elämäntapaan. Tietoinen läsnäolo kertoo miten elää tässä hetkessä harmonisesti ja miten siitä voi tehdä vielä paremman. Mindfulnessin, tietoisen läsnäolon harjoittamisen on lukuisissa tieteellisissä ja lääketieteellisissä tutkimuksissa osoitettu vaikuttavan merkittävästi terveyteen, hyvinvointiin ja onnellisuuteen, Kozlovski toteaa. Rakentavat vuorovaikutustaidot auttavat rakentamaan yhteyden toiseen ihmiseen -NVC-työkalulla kohdistamme huomion siihen perustarpeeseen, joka toista motivoi. Joskus tarve on vain saada arvostusta. Toisinaan kommunikaatiota häiritsee tunne epäluottamuksesta. Kuuntelemalla, tarkistamalla kunnioittavasti, onko ymmärtänyt toisen tunnetta ja tarvetta on helpompi edetä kohti aitoa yhteisymmärrystä. Opimme myös olemaan tietoisempia omista tunteistamme ja ilmaisemaan itseämme selvemmin, syyttämättä tai tyrmäämättä ketään. Tulemme näin myös itse paremmin kuulluiksi, Kozlovski toteaa. -Aitologian kursseilla opetetaan myös Kognitiiviseen terapiaan ja Positiiviseen psykologiaan pohjautuvia teknikoita. Ne auttavat hahmottamaan kokonaiskuvaa paremmin sekä irrottautumaan ei-toimivista ajatuskuvioista. Positiivisen psykologian tekniikat auttavat löytämään ja kehittämään onnentaidot, joista on apua sekä työelämässä että yksityiselämässäkin, Kozlovski esittelee. Aitologian ilmapiiri luova, avoin ja innostava -Tunne- ja vuorovaikutustaitojen puute ovat usein hyvin vakavienkin ongelmien ytimessä. Joskus toimimme ennen kuin olemme ehtineet ajatella. Harjoittelemalla opimme sekä tunnistamaan tunteitamme että säätelemään niitä. Tunteiden ja tarpeiden osaaminen auttaa meitä myös kaikissa vuorovaikutussuhteissa. Uskomme, että opettamalla kaikille kiinnostuneille psykologisia avaintietoja ja -taitoja, voidaan ennaltaehkäistä monia ongelmia ja luoda pohja onnelliselle elämälle, Kozlovski sanoo. -Aitologia on koulutuskeskus, jossa jokainen voi saada ja parantaa käytännönläheisesti onnellisuustaitojaan. Panostamme siihen, että koulutukseen osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa ja mukavaa. Meidän kokeneet ja innostavat kouluttajat ovat terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ammattilaisia. Koulutukset ovat laadukkaita ja psykologiseen tutkimustietoon pohjautuvia ja koulutuksia löytyy monenlaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin sekä yksityishenkilöille että organisaatioille, Anastasia Kozlovski luonnehtii Aitologia Oy:n toimintaa.

20 20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Tarkoituskeskeinen arvomaailma voimavarana ja hyvinvoinnin lähteenä mielenterveys- ja päihdetyön koulutuksessa Lisääntyneet mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat luonteeltaan koko elämän läpäiseviä. Ne koskettavat kaikkia työntekijöitä, jotka kohtaavat asiakkaita kasvatus-, sosiaali- ja terveysalalla. Tämä edellyttää eri toimialojen työntekijöiltä mielenterveys- ja päihdealan osaamista. Auttajilta vaaditaan entistä enemmän ammatillista tietoa ja osaamista toteaa TtM Katri Mäkelä-Näkki, joka työskentelee Omnian aikuisopistossa mielenterveystyön kouluttajana. Katri Mäkelä-Näkki toimii vastaavana kouluttajana mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautuvien lähihoitajaopiskelijoiden osaamisalaopinnoissa. Lisäksi hän on mukana hoiva-avustajakoulutuksen sekä lähihoitajakoulutuksen tutkinnon perusosien mielenterveystyön opetuksessa. Omnian aikuisopistossa koulutetaan Hyvinvointi on osaamista ja asennetta. Vanhustyön erikoisammattitutkinto Henkilökohtainen avustaja (Nuorten aikuisten osaamisohjelma) Jalkojenhoidon ammattitutkinto Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) terveydenhuollon alalle Kehitysvamma-alan ammattitutkinto Lähihoitaja opiskelijoita myös päihdetyön ammattitutkintoon. Mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautuvia lähihoitajia koulutetaan ryhmässä, jossa on mukana eri rahoituspohjilla opiskelevia. Osaamisalaopinnoissa on täten jatkuvasti mukana myös oppisopimuskoulutuksena opiskelevia, Mäkelä- Näkki selvittää. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto Päihdetyön ammattitutkinto Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto Vanhustyön erikoisammattitutkinto Monenlaista lisä-, täydennys- ja henkilöstökoulutusta. Katso lisää omnia.fi Aikuisopisto Vuorovaikutteisuus ja ryhmämuotoisuus korostuu opetuksessa Aikuiskoulutuksessa henkilökohtaistamme opiskelijoiden opinpolut ja huomioimme heidän aikaisemman osaamisensa. Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalakseen valinnut lähihoitaja taitaa menetelmät, jotka tukevat asiakasta hänen arjessaan. Pyrimme hyödyntämään ryhmämuotoisuutta opetusmenetelmänä, koska aikuisilla on paljon elämänkokemusta ja monilla on myös työkokemusta mielenterveys- ja päihdetyöstä tai lähialoilta. Opetuksessa hyödynnetään luovia menetelmiä kuten pedagogista draamaa sekä kuvallista ilmaisua konkretisoimaan opetussisältöjä. Edellä mainittujen luovien menetelmien käyttö opetuksessa kehittää empatiakykyä sekä vuorovaikutustaitoja, jotka korostuvat mielenterveys- ja päihdetyön ammatillisessa osaamisessa. Aidoissa työympäristöissä toteutuvaa ohjattua työssäoppimista sisältyy lähihoitajakoulutukseen runsaasti. Spiraali hanke: Monikulttuurisuudesta hyvinvointia hoitotyöhön Omnian Aikuisopisto on mukana elokuussa käynnistyneessä Opetushallituksen (OPH) rahoittamassa Spiraali-hankkeessa. Spiraali-hanketta koordinoi Koulutuskuntayhtymä Salpaus Lahdesta ja hankekumppanina on myös Helsingissä toimiva Stadin aikuisopisto. Spiraalihankkeessa Omnian aikuisopisto pyrkii kehittämään erityisesti mielenterveys- ja päihdetyön opetusta logoterapiasta johdetun logoedukatiivisen tarkoituskeskeisen ohjaustyön avulla, Mäkelä-Näkki kertoo. Hoito- ja hoivatyöhön hakeutuvat maahanmuuttajat ovat yleensä motivoituneita opiskelijoita, mutta saattavat valmistavassa koulutuksessa ja arjen hoitotyössä kohdata itselleen kulttuurisesti vierailta tuntuvia arvoja, asenteita ja työkäytänteitä. Tavoitteenamme Spiraali-hankkeessa on kehittää mielenterveys- ja päihdetyön opetustamme siten, että yhä useampi maahanmuuttajataustainen opiskelija kokisi mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautuvan osaamisalan omakseen. Maahanmuuttajaväestön keskuudessa mielenterveysongelmiin liitetään paljon ennakkoluuloja, jotka johtuvat paljolti lähtömaissa vallinneista käsityksistä. Maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla ja hoitotyöntekijöillä on paljon!omnia vahva ammatillinen kouluttaja Omnia on monialainen ammatillisen koulutuksen järjestäjä, jonka jäsenkunnat ovat Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi.Omnialla on merkittävä rooli ammatillisen koulutuksen alueellisessa ja valtakunnallisessa kehittämisessä. Omnian yksiköt ovat ammattiopisto, aikuisopisto, oppisopimustoimisto,nuorten työpajat sekä InnoOmnia, joka on kädentaitajien, palveluyritysten, opiskelijoiden ja valmentajien monialainen osaamiskeskus. Omnia on kouluttanut aikuisia ammattiin jo yli 20vuotta. Voit suorittaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja ja tarjolla on monipuolista ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. Monialainen oppilaitos ja uudenaikaiset, edistykselliset oppimisympäristöt sekä monimuotoinen opetus antavat aikuisille mahdollisuuden joustavaan opiskeluun, työssä, työn ohessa tai omalla ajalla. Opetuksessa huomioidaan opiskelijan aiempi osaaminen. Omaehtoiseen aikuiskoulutukseen voi hakeutua kuka tahansa omien tavoitteidensa ja osaamistarpeiden pohjalta. Päätöksen opiskelijan valinnasta tekee koulutuksen järjestäjä. annettavaa, koska tulevaisuudessa meillä tulee olemaan enemmän maahanmuuttajaväestöä ja toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat ovat valmiimpia käyttämään yhteiskunnan tarjoamia mielenterveys - ja päihdepalveluja. Maahanmuuttajataustaiset koulutetut ammattilaiset ovat avainasemassa kohtaamaan monikulttuurisia asiakkaita ja jakamaan asiallista mielenterveys- ja päihdeongelmia koskevaa tietoa maahanmuuttajaväestön keskuudessa, Mäkelä-Näkki vakuuttaa. Tiedon avulla voidaan vaikuttaa näihin asiakasryhmiin kohdistuviin asenteisiin. Hankkeen puitteissa tehdään työssä oppimisen ohjaamiseen liittyvää yhteistyötä Espoon alueella toimivien mielenterveys- ja päihdetyön yksiköiden kanssa. Oman arvomaailman tunnistaminen tukee kuntoutumista Ihmisellä on tarve kokea elämä mielekkäänä ja merkityksellisenä. Tarkoituskeskeinen opetus- ja ohjausote haastaa opiskelijan oman ihmiskäsityksensä ja henkilökohtaisten arvojensa tarkasteluun. Tarkoituskeskeisessä ohjaustyössä nähdään sekä opiskelijan että kuntoutujan arvomaailma keskeisenä hyvinvoinnin, oppimisen ja kuntoutumisen voimavarana. Lähihoitajaopiskelijat oppivat koulutuksen aikana tunnis- tamaan omaa arvomaailmaansa ja sen suhdetta hoito- ja kuntoutustyön eettisiin ohjeisiin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla he oppivat auttamaan kuntoutujia tunnistamaan omia elämänarvojaan ja elämään sen hetkisten voimavarojensa puitteissa omien arvojensa mukaista tarkoituksellista elämää. Oman arvomaailman tunnistaminen tukee myös tulevaisuudessa työntekijän omaa työssäjaksamista, Katri Mäkelä-Näkki määrittelee. Kokemusasiantuntijuuden yhdistäminen ammattilaisten osaamiseen vahvistaa hoitoa ja kuntoutusta Omnian aikuisopiston järjestämään Päihdetyön ammattitutkintoon hakeutuvalle katsotaan eduksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai sitä vastaavat tiedot ja taidot sekä noin kolmen vuoden työkokemus alalta. Hyödynnämme koulutuksessa kokemusasiantuntijuutta. Kokemusasiantuntijan kokemukset voivat auttaa ryhmän toisia opiskelijoita ymmärtämään konkreettisesti, millaista on eläminen päihdeongelman kanssa. Kokemusasiantuntijat täydentävät julkista terveydenhuoltoa kokemukseen perustuvalla tietämyksellään. He voivat omalla esimerkillään kannustaa muita toipumisessa, Katri Mäkelä-Näkki korostaa. omnia.fi

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA YLEISKATSAUS eterveys on täällä nyt Terveys/hyvinvointiteknologian hurja kasvu (Suomi on kärkimaita) Netin käyttö on arkipäivää, myös ikäihmisillä : Yli neljännes 75-89-vuotiaista suomalaisista käyttää

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen Asunto ensin Nuorten asuminen Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 Päihteidenkäytön aloittamisikä (Huuti asiakastietokanta

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Työelämäjakso. -Tervalammen kuntoutuskeskus perhekuntoutus 06/2011

Työelämäjakso. -Tervalammen kuntoutuskeskus perhekuntoutus 06/2011 Työelämäjakso -Tervalammen kuntoutuskeskus perhekuntoutus 06/2011 Perhekuntoutus Perhekuntoutus tarjoaa ympärivuorokautista laitoskuntoutuspalvelua ensisijaisesti helsinkiläisille perheille, joissa päihdeongelma

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot