KAUPUNKIRAKENTEEN KEHITTÄMISEN LINJAUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPUNKIRAKENTEEN KEHITTÄMISEN LINJAUKSET"

Transkriptio

1 1 KAUPUNKIRAKENTEEN KEHITTÄMISEN LINJAUKSET

2 2 Sisällysluettelo Kuvaluettelo... 2 Karttaluettelo... 2 Taulukkoluettelo... 2 KAUPUNKIRAKENTEEN KEHITTÄMISEN LINJAUKSET Maankäytön suunnittelun periaatteet Johdanto Kehityskuva Maankäytön kehittämisen periaatteet Johtopäätökset, maankäytön suunnittelun keskeiset strategiset tehtävät Merkittävimmät maankäytön kehittämis hankkeet lähivuosina Maapolitiikan linjaukset Maan hankinta Kaupungin maaomaisuuden hallinta Tonttien luovutus Asemakaavojen toteutumisen edistäminen Kaavoituksen ja maapolitiikan yhteen sovittamien Elinkeinoalueet ja julkinen palveluverkko Merkittävät yksityiset työpaikka- ja palveluinvestoinnit Nykyiset elinkeinoalueet, profiilit ja tavoitteet Elinkeinoalueiden tulevaisuus Kuvaluettelo Kuva 1: Keskustan rakennuksia... 9 Karttaluettelo Kartta 1: Maankäytön suunnittelu... 8 Kartta 2: Keskustan liikennesuunnitelma Kartta 3: Keskustan laajeneminen Kartta 4: Maankäytön kehittämishankkeet Kartta 5: Asemakaavakohteet uusissa kaupunginosissa Kartta 6: Hämeenlinnan yritysalueet Kartta 7: Työpaikkojen osuus toimialoittain Kartta 8: Moreeni Kartta 9: Kantola Kartta 10: Käikälä Kartta 11: Ratasniitty Kartta 12: Mäkelä Kartta 13: Kalvola, Valtatien yritysalue Kartta 14: Lammi, Halkikivi Kartta 15: Lammi, Kirkonkylä Kartta 16: Lammi, Parkkisilta Kartta 17: Lammi, Jahkola Kartta 18: Hauho, Porras Kartta 19: Tuulos, Pannujärvi Kartta 20: Renko, Muurila Taulukkoluettelo Taulukko 1: Maankäytön kehittämishankkeet... 16

3 Taulukko 2 Korvausprosentti

4 4 KAUPUNKIRAKENTEEN KEHITTÄMISEN LINJAUKSET Tiivistelmä Maankäytön suunnittelu tukee kaupungin kasvua ja elinvoimaa. Kantakaupunkia täydennysrakennetaan ja laajennetaan hallitusti. Kaupungin keskustaa vahvistetaan, mutta myös olemassa olevia kaupunginosakeskuksia kehitetään. Maankäytön suunnittelussa luodaan mahdollisuudet kaupungin kasvulle 500 asukkaalla vuodessa ja noin 400 asunnon vuosituotanto. Kaupungin kehittäminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Laaditaan joustavat ja päivitettävät yleiskaavat maankäytön muutosalueille. Tonttitarjontaan luodaan puskuria niin, että asemakaavoissa on jatkuvasti varantoa kahden vuoden tonttikysynnän verran. Vuosittain pyritään luovuttamaan 100 asuintonttia. Tontit luovutetaan sekä myymällä että vuokraamalla. Noin puolet tonteista on vuokrattavissa. Kaupunki asemakaavoittaa vain omalle maalleen. Yksityisen maata kaavoitetaan lähinnä vain kaavamuutostilanteissa. Maata hankitaan systemaattisesti ja riittävän ajoissa. Raakamaahankinnat kohdistetaan yleispiirteisen suunnittelun mukaisille laajentumisalueille. Raakamaan hankintatavoite on 30 hehtaaria/vuosi. Aktiivisella ja suunnitelmallisella maanhankinnalla pyritään varmistamaan riittävä (5-10 vuoden) raakamaavaranto. Lunastusmenettelyyn turvaudutaan tarvittaessa strategisten maanhankinta-alueiden osalta. Etuosto-oikeutta voidaan käyttää tarvittaessa täydentämään vapaaehtoista maanhankintaa. Rakentamattomista tonteista peritään korotettua kiinteistöveroa. Merkittävimmät lähivuosien kehitettävät alueet ovat Vanajanranta, Eteläranta, Varikonniemi. Visamäen korkeakoulukampus sekä Mäskälän, Äikäälän ja Tertin pientaloalueet ja 10-tien varren, Moreenin ja Kirstulan yritysalueet.

5 5 1. Maankäytön suunnittelun periaatteet 1.1 Johdanto Lähtökohdat Hämeenlinnan maankäytön strategia on yksi osa kaupunkiympäristön kehittämisen linjauksia. Maankäytön kehittämisen rinnalla kokonaisuuteen kuuluu mm. maapoliittiset linjaukset, elinkeinojen ja palvelujen kehittämisen periaatteet, ympäristön tilaan sekä yhdyskuntarakentamiseen liittyvät linjaukset. Kaupungin strategiatyöstä on johdettavissa maankäytön strategia. Se täydentää ja konkretisoi kaupungin tavoitteita. Kaupunkistrategian tarkoituksena on osoittaa arvot ja visio kaupungin kehittämiselle. Maankäytön strategia taas osoittaa miten kaupunkistrategia konkretisoituu maankäytön kehittämisessä. Maankäytön strategiassa määritetään yleispiirteisesti maankäytön kehittämisen suuntaviivat ja eri toimintojen yhteensovittaminen ja ajoittaminen. Merkittävät toimintaympäristön muutokset, esim. kuntaliitos, on asia joka edellyttää myös maankäytöltä strategisia linjauksia Luonne Maankäytön strategiatyö on luonteeltaan jatkuva prosessi, jossa jatkuvasti tarkistetaan ja täsmennetään maankäytön kehittämisen suuntaa, etsitään ja vertaillaan, reagoidaan ympäröivän maailman muutoksiin ja täsmennetään kurssia Strategia ja muut suunnitteluvälineet Maankäytön strategia on maankäyttö- ja rakennuslain sisältämien suunnitteluvälineiden, maakuntakaavan ja yleiskaavan, rinnalle syntynyt ennen kaikkea strateginen suunnitteluväline. Se ei ole aluevaraussuunnitelma, siinä ei osoiteta täsmällisesti rakentamisen määrää tai yksittäisiä rakennuspaikkoja vaan osoitetaan suuntaviivat yleis- ja asemakaavoitukselle. Toisaalta merkittävät kaupunkikehityshankkeet kuuluvat maankäytön strategiaan Millaista sisältöä Maankäytön strategiassa tulee kuvata millaisessa tilanteessa kaupunki juuri nyt on ja millaiselta tulevaisuus näyttää. Maankäyttöön liittyviä kaupunkikehitykseen liittyviä asioita ovat mm. kaupungin elinvoima, väestömäärän muutos, ikärakenteen muutos, muuttoliike, yritystoiminnan vetovoimaisuus ja luonne, työssäkäynnin suuntautuminen, palvelurakenteeseen kohdistuvat muutokset, kaupan sijoittuminen, asumispreferenssit, maankäytön muutokset, elämäntapaan, työhön ja vapaa-aikaan kohdistuvat muutokset Muut prosessit ja ohjelmat Maankäytön strategiaa toteutetaan kaavoitusohjelmassa, kunnallistekniikan toteuttamisohjelmassa, investointiohjelmassa, rakentamisohjelmassa, asunto-ohjelmassa jne. Esim. kaavoitusohjelmassa kuvataan tulevan vuoden asema- ja yleiskaavoituskohteet, niiden aikataulu ja kaavan tavoitteet. Maankäytön strategialla ohjataan yleispiirteisesti tulevien vuosien kaavoitusohjelmia Kaupungin visio ja strategiset päämäärät Maankäytön strategia kytkeytyy kaupungin kokonaissuunnitteluun. Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa Arvot Kaupungin arvot ovat: Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys, luovuus ja rohkeus sekä ekologisuus.

6 6 Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys: Hämeenlinnan kaupunki tarjoaa hyvän arjen mahdollisuudet kaikille kuntalaisille tasapuolisesti. Kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta edistetään. Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys: Asukkaiden toivotaan osallistuvan heitä koskeviin asioihin ja esittävän ideoitaan myös palveluiden parantamiseksi. Hämeenlinna haluaa palvella laadukkaasti. Luovuus ja rohkeus: Hämeenlinna etsii uusia keinoja toimia tehokkaammin ja paremmin alueensa hyvinvoinnin lisäämiseksi. Ekologisuus: Hämeenlinna tulee säilyttää myös tuleville sukupolville ja ratkaisut tehdään ekologisuutta korostaen Visio Visio määrää suunnan tavoitteille. Hämeenlinna on Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki sekä uudistuva ja palveleva, viihtyisä ja kestävästi kehittyvä rantakaupunki. Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta Elinkeinostrategian toteuttaminen Menestyvä ja vaikuttava elinkeinoyhtiö Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Kestävän kehityksen edelläkävijä Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut (Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle, Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluistaan ja yhteisöllisyydestään) Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia Vision ja arvojen sekä maankäytön strategiset tavoitteet Koko kaupungin tavoitteista on löydettävissä ainakin seuraavat avainsanat, jotka viittaavat suoraan maankäyttöön: asumiskaupunki, kestävästi kehittyvä, rantakaupunki, ennakoiva kaupunkisuunnittelu, arkiliikuntaan kannustava, yhteisöllisyys ja moniarvoisuus, aktiiviset vapaaajantoiminnot, palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu Kehityskuva Kaupungin kasvu ja kaupunkirakenteen muutokset Vuoden 2009 kuntaliitos moninkertaisti maapinta-alan, mutta väestömäärä kasvoi vain noin kolmanneksen. Kaupunkimaisten maakäyttökysymysten rinnalle tuli maaseudun ja pienten taajamien asiat ja ilmiöt. Hämeenlinnasta tuli mini-suomi. Hämeenlinnan kasvu keskittyy vanhan Hämeenlinnan ympäristöön. Uuden Hämeenlinnan pienet taajamat ja maaseutu elävät pitkälti niin kuin ennenkin, muutokset ovat vähäisiä ja syrjäiset alueet pysyvät ennallaan tai hiljenevät. Taustalla on koko Suomea koskeva ja maailmanlaajuinen ilmiö. Isot kaupungit ja kaupunkiseudut sekä niiden muodostuvat kasvuvyöhykkeet kasvavat. Suomessa on alle kymmenen kasvavaa suurehkoa kaupunkiseutua. Hämeenlinna on kasvavien kaupunkiseutujen välivyöhykkeellä (HHT -akseli), mutta myös maantieteellisessä keskipisteessä, minkä takia kaupunki pystyy hyödyntämään logistista asemaansa. Hämeenlinnan sijainnista ja

7 koosta sekä hyötyä että haittaa. Kaupunki pystyy hyödyntämään sijaintiaan juuri hyvin logistisen sijainnin takia, mikä tekee kaupungin haluttavaksi esim. tavaratuotannon, -varastoinnin ja -jakelun kannalta. Kaupunkina ja kaupunkiseutuna Hämeenlinna on kuitenkin pieni, juuri ja juuri keskisuuri suomalainen kaupunki. Kaupunki ei pysty hyödyntämään mittakaavaetuja (työvoiman määrä ja laatu, monipuolinen yritystoiminta, korkean osaamisen yritystoiminta jne.) siinä määrin kuin isommat kaupunkiseudut. Vaikka kaupungista on hyvät yhteydet, suuret kaupunkiseudut ovat kuitenkin niin kaukana, että Hämeenlinna ei ole satelliitti vaan on oma itsellinen kaupunkiseutu isojen välissä. Oma vahva yritystoiminta on kaikkein kriittisin kaupungin ja kaupunkiseudun menestystekijä. Kaupunkiseudun sisällä Hämeenlinna kilpailee asukkaista ja veronmaksajista, mutta kilpailu on suurelta osin kaupunkiseudun sisäistä, ei niinkään kilpailua Tampereen tai Helsingin seudun kanssa Maankäytön suunnittelu eri alueilla Laaja Hämeenlinna tarvitsee eri osiinsa erilaiset maankäytön kehittämisstrategiat. Hämeenlinnassa on hahmotettavissa ainakin seuraavat erilaiset maankäyttötyypit: harvaanasuttu maaseutu vapaa-ajanasutus vesistöjen äärellä elinvoimaiset kylät ja helposti saavutettava maaseutu entiset kuntakeskukset tai taajamat, kaupunginosakeskukset kantakaupungin lievealueen maaseutu kantakaupungin laajenemisalueet (pientaloalueet, Moreeni) olemassa olevan kaupunkirakenteen sisässä olevat muutos- ja täydennysrakentamisalueet (Kauriala, Kirstula, Ahvenistonrinne, 10-tien toimitilaalueet) keskustan laajenemisalueet (Asemanseutu, Eteläranta, Vanajanranta, Vanaja-Kantola) ruutukaavakeskusta Merkittävin kysyntä ja muutospaineet kohdistuvat keskeisille alueille, ei reunoille. Tämän takia kaupunkirakenteen muutoksen kourissa on ennen kaikkea kantakaupunki Varautuminen kasvuun Hämeenlinna on kasvanut pitkään melko tasaisesti. Elinkeinotoiminnassa ja työpaikkojen sijoittumisessa tapahtuu jatkuvasti muutoksia, mutta kokonaiskuva ei ole merkittävästi muuttunut. Erityisesti julkisen sektorin toiminnoissa tapahtuu koko ajan suuria rakenteellisia muutoksia. Toimintoja keskitetään ja eri alueet profiloituvat eri toimintoihin. Hämeenlinnalle muutos voi olla uhka, mutta myös mahdollisuus. Tässä strategiatyössä lähtökohtana on varautuminen kasvuun. Maankäyttöä suunniteltaessa on hyvä varautua trendiennusteita vahvempaan kasvuun. Tällöin vältytään pullonkauloilta. Maankäytössä varaudutaan 500 asukkaan väestönkasvuun ja 400 asunnon tuotantoon vuodessa. 400 uutta asuntoa vuodessa tarkoittaisi 150 uutta omakotitaloa, 150 uutta kerrostaloasuntoa ja 100 uutta rivitaloasuntoa. Väestön raju ikääntyminen nostaa kerrostalotuotannon tarvetta ja vähentää hieman omakotitaloasuntojen tarvetta. Asuntotavoite muutettuna kerrosneliömetreiksi tarkoittaa noin uutta k-m² vuodessa Maankäytön kehittämisen periaatteet Maankäytön suunnittelu tukee kaupungin kasvua ja elinvoimaa Täydentyvä ja hallitusti laajeneva kantakaupunki Kaupunkikeskustan vahvistaminen Kantakaupungin täydennysrakentaminen Hallittu kaupunkirakenteen laajentaminen Kaupunginosakeskusten kehittäminen

8 Maaseudulla elämisen edellytysten turvaaminen Maakäytön kehittymisen painopiste on HHT-akselilla, Harvialasta Hämeenlinnan keskustan kautta Katinalaan ja edelleen Iittalaan ulottuvalla vyöhykkeellä Maankäytön suunnittelu tukee kaupungin elinvoimaa Kaupungin kehittäminen on valtavan monialainen kokonaisuus, silti kaupungin kehittämisessä maankäytön ratkaisut ovat merkittäviä. Lähtökohtana tulee olla, että maankäytössä ja maankäytön suunnittelussa tehtävät ratkaisut tukevat kaupungin elinvoimaa. Kaupunkisuunnittelu ja tonttitarjonta ovat monipuolista ja korkeatasoista ja pystyy vastaamaan asumisen ja yritystoiminnan tarpeisiin ja erityyppiseen kysyntään. 8 Kartta 1: Maankäytön suunnittelu Kaupunkikeskustan vahvistaminen Kaupungin keskusta on koko kaupungin käyntikortti ja se määrittää identiteettiä ja mielikuvaa koko kaupungista. Kaupungin keskustan vahvistaminen on mahdollista ja realistista, koska rakentamispotentiaalia löytyy tontteja tiivistämällä ja muuttamalla vajaasti käytettyjen alueiden käyttötarkoitusta paremmin keskustaan sopivammaksi. Engelinranta suunnitellaan sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisesti osaksi ruutukaavakeskustaa. Kaupunkikeskustan säilyminen elävänä, vireänä ja dynaamisena ei ole itsestäänselvyys, siksi erilaisin maankäytön suunnittelun toimin keskustan elinvoimaa tulee tukea. Keskustaan on jatkossakin osoitettava uusia kauppapaikkoja ja muita keskustahakuisia palveluja. Tavoitteena tulee olla, että Hämeenlinnan keskusta on kaupunkiseudun merkittävin kauppapaikka,

9 9 joka tarjoaa niin kattavat ja monipuoliset palvelut, että ostovoimaa ei enää jatkossa valu kaupungin ulkopuolelle. Kuva 1: Keskustan rakennuksia Keskustassa rakennuskanta on kokonaisuudessaan keskimääräistä vanhempaa ja kerrostalovaltaista ja täten asunnot keskimääräistä pienempiä, samoin asuntokunnat ovat yleensä pieniä yhden tai kahden asunnon asuntokuntia. Keskustan asuntokanta ja asujaimisto tulee olla monipuolista. Uusien asuntojen kokoa tulisi suurentaa nykyisestä ja asuntojen hallintamuodot monimuotoisia. Kaupunkikeskustan kehittäminen tukee myös kestävän kehityksen periaatteita, koska liikkumistarve vähenee, kun kävely ja pyöräily on suurelle osaa matkustustarpeesta realistinen vaihtoehto. Olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen on taitolaji. Täydentäminen ei saa olla sullomista vaan viihtyisyydestä, toimivuudesta ja turvallisuudesta on huolehdittava jatkossa. Täydennysrakentaminen ei saa turmella olemassa oleva rakennetun kulttuuriympäristön arvoja kohtuuttomasti. Arvorakennukset, kaupunkikuva ja kaupunkimaisema on otettava aina huomioon. Nykyisen ruutukaavakeskustan kerroskorkeudet tulee noudattaa naapuritonttien korkeutta. Täydennysrakentaminen edellyttää aina, että pysäköintikysymykset ratkaistaan ja että naapurien olosuhteet eivät kohtuuttomasti huonone ja että kaikkia kiinteistön omistajia vastaavissa tilanteissa kohdellaan yhtäläisin periaattein. Keskustasta täytyy löytyä tilaa kaikille liikennemuodoille: kävelylle, pyöräilylle, autoilulle ja joukkoliikenteelle. Kävelykatua tai ainakin kävelypainotteisia katuosuuksia tulisi laajentaa. Pyöräilyreitit kaikkiin pääilmansuuntiin pitää olla kunnossa. Pysäköintitilaa tulee osoittaa pysäköintilaitoksissa yhä ja kadunvarsipysäköinnin pelisäännöt tulee olla selkeät ja yksinkertaiset. Joukkoliikenne tulee ohjata aivan ydinkeskustan läpi. Liityntäpysäköintiä tarvitaan sekä rautatieasemalla että linja-autoasemalla.

10 10 Kartta 2: Keskustan liikennesuunnitelma Keskustaksi miellettävää aluetta voi laajentaa. Keskustan Eteläranta tulee suunnitella ruutukaavakeskustan laajenemisalueena, ei irrallisena alueena. Keskustaksi miellettävää aluetta voi laajentaa myös muihin suuntiin: Asemanseudulla, Vanajanrannan kautta kohti Kantolanniemeä ja kohti Kaurialaa. Kartta 3: Keskustan laajeneminen

11 Koko kantakaupungin täydennysrakentaminen Se mikä pätee keskusta-alueen täydennysrakentamiseen, pätee useimmiten koko kantakaupunkiin. Käyttötarkoitusten muutosten myötä syntyy uusia rakentamisen mahdollisuuksia. Kaupungin kasvun myötä on syytä osoittaa keskustan tuntumasta aikaisempaa korkeampia tonttitehokkuuksia. Keskustan lähialueille osoitettu asuinrakentaminen on joko kerrostalorakentamista tai tiivistä pientalorakentamista. Kaikkialla kaupungissa on syytä huolehtia kaupunkirakenteen monipuolisuudesta, yksipuolisia asuntoalueita on vältettävä. Täydennysrakentaminen on myös rakentamattomien maapalojen rakentamista. Jotkut puistoksi kaavoitetut alueet ovat enemmänkin jättömaita ja sopisivat paremmin rakentamiseen. Hämeenlinnassa on laajat alueet jälleenrakennuskaudella, luvuilla rakennettuja, omakotitaloalueita, joilla tontit ovat suuria ja sijaitsevat nyky-hämeenlinnan kaupunkirakenteessa hyvin keskeisellä paikalla. Näitä alueita olisi syytä tiivistää. Tontteja voi jakaa ja näin osoittaa uusia rakennuspaikkoja. Alueilla on myös arvonsa nykyisellään. Jälleenrakennuskauden alueet tulee inventoida ja kehittää alueille täydennysrakentamisen periaatteet. Osa tulisi säilyttää ja osa asemakaavoittaa täydennysrakentamista varten Yritystoiminnan alueet Hämeenlinnan merkittävin yritysalue on myös jatkossa Moreenissa, jossa on runsaasti laajenemisvaraa. Tulevaisuudessa alue voisi laajentua Janakkalan suuntaan ja kohti Rastikangasta. Kirstulassa on yritystoiminna laajentumisalueita Pälkäneentien luoteispuolella rautatien molemmin puolin. Vanaja-Kantolan alueella Vanajantien varsi rautatiealueen läheisyydessä sopivaa yritystoiminnan aluetta, mutta soveltuu hyvin myös kaupan toiminnoille. Yritystontteja tulee osoittaa jatkossa myös entisten kuntakeskusten tuntumasta, Rengossa ja Tuuloksessa 10-tien, Lammilla ja Hauholla 12-tien tuntumasta sekä Iittalassa 3 -tien vierestä ja Iittalan keskustasta Kauppapaikat Keskustan ja Tiiriön lisäksi uusia kauppapaikkoja tulisi olla myös kaupungin itä- ja eteläpuolella. 10-tien varresta Hattelmalasta, Visamäestä, Suosaaresta ja Idänpää-Kruununmylly väliltä on löydettävissä hyviä kaupunkirakenteeseen soveltuvia kauppapaikkoja. Tulevat 10-tien liittymäratkaisut ja niiden aikataulu määrittää pitkälti kauppapaikkojen toteutusmahdollisuudet Kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki Koko kantakaupungissa on kattava pyöräilyn runkoreitistö, jossa kaikilta alueita on laadukkaat, jatkuvat ja turvalliset yhteydet eri puolille kaupunkia. Tätä täydentää kaikilla alueilla sisäinen kevyen liikenteen tarpeet huomioiva liikenneverkko. Joukkoliikenteen pääpaino on bussiliikenteessä, mutta lisäksi pääradan taajamajunat palvelevat Iittalan ja Hämeenlinnan asemien välillä ja toimivat osana seudullista liikennejärjestelmää. Joukkoliikenteen palvelutaso voidaan tarjota sitä paremmin, mitä tiheämpää maankäyttö on. Parhaiten kuormittuvien joukkoliikennereittien varrelta löytyy sekä tiheää asutusta että runsaasti työpaikkoja ja palveluita. Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan joukkoliikenteen kysyntään ja sitä kautta mahdollisuuteen tarjota joukkoliikennepalveluita. Täydennysrakentaminen jo olemassa olevien joukkoliikennereittien vaikutusalueelle tukee parhaiten joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kanta-Hämeenlinnassa kaupunkilinjat muodostavat verkon, jonka vaikutusalueella kaikki lisääntyvä maankäyttö lisää joukkoliikenteen elinvoimaa. Kantakaupungista kaupunginosakeskuksiin Hauholle, Tuulokseen, Lammille, Renkoon ja Iittalaan kehitetään nykyistä 11

12 12 parempi vuorotarjonta. Maankäytön kasvu näissä keskuksissa sekä niihin johtavien joukkoliikennekäytävien varrella tukee tätä tavoitetta Kaupunginosakeskusten kehittäminen Entiset kuntakeskukset ja Hauhon Eteläinen ovat selkeitä keskuksia, joissa on monet elämisen peruspalvelut ja perusinfrastruktuuri olemassa. Niistä löytyy päivittäistavarakaupat, erikoiskauppaa, alakoulu, päivähoito, ikäihmisten palveluja jne. Maakäytön suunnittelussa lähtökohtana on tarjota asumisen ja yritystoiminnan mahdollisuuksia kaikista kaupunginosakeskuksista kysynnän mukaan. Kaupunginosakeskukset ovat perinteikkäitä kirkonkyliä ja asumisen paikkoja, joissa kaupungin tulee tarjota jatkossakin asemakaavatontteja tai rakennuspaikkoja. Olemassa olevaa ja jo rakennettua infrastruktuuria kannattaa hyödyntää ja Hämeenlinnan eri alueilta on syytä tarjota asumismahdollisuuksia. Siitäkin huolimatta, että suorat hyödyt maan ostamisesta, myynnistä ja kunnallistekniikan rakentamisesta on selvästi heikommat kuin kantakaupungissa. Tonttikysyntä on osin hiljaista, siksi tarjota tulee sovittaa kysyntään. Tonttikoot tulee olla kantakaupunkia suurempia, noin 1300m². Hauholla seuraavat asemakaavoitettavat kohteet ovat Eteläisissä Suttenhaka ja myöhemmin Tulimäen ja Kytömaan suuntaan. Hauhon kirkonkylällä ensisijaisina kohteena ovat pienehköt asemakaavan muutokset, joilla luodaan asumisen uusia mahdollisuuksia. Tuuloksessa ensisijaisesti kehitetään vanhaa nauhamaista kylärakennetta Pappilantien ja Syrjäntaantien varrella. Rakentamismahdollisuuksia osoitetaan ainakin alkuvaiheessa poikkeamispäätöksin, ei asemakaavalla. Lammilla jatketaan Rannanmaan kehittämistä ja asutuksen tukeutumista Ormajärveen, jatkossa myös nykyasutuksen eteläpuolelle Konnarin koulun tuntumaan. Rengossa asemakaavoitetaan nykyiseen kirkonkylään tukeutuen, ensi vaiheessa Raitalammin aluetta, jatkossa arvioidaan Hietainmäen käyttöä ja uudelleen kaavoitusta. Iittalan keskustassa etsitään rakentamismahdollisuuksia nykyisen rakenteen sisältä. Suunnitellaan keskustaa, muutetaan tiukkoja tai sopimattomia asemakaavamääräyksiä, saatetaan jo valmiiksi asemakaavoitetut tontit myyntikuntoon. Jatkossa laajennetaan keskustaan kirkon ympäristöön ja mahdollisesti myös Kankaistentien suuntaan Rakentamisen periaatteet asemakaava-alueen ulkopuolella Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennetaan joko suoraan hakemalla rakennuslupaa tai ensin hakemalla suunnittelutarveratkaisu ja sen jälkeen rakennuslupa. Ranta-alueiden rakentamista koskee lisäksi omat säädöksensä. Huomattava osa asemakaava-alueen ulkopuolisesta rakentamisesta vaatii suunnittelutarveratkaisun, koska huomattava osa niistä alueista, joille rakentamispainetta kohdistuu on joko a) lain määrittämää ympäristöarvoiltaan arvokasta, ympäristövaikutuksiltaan tai -haitoiltaan merkittävää aluetta tai b) sellaista aluetta, jolle kohdistuu suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä. Yleensä suunnittelutarveratkaisu myönnetään. Rakennuslupaa laajempi harkinta takaa mm. naapurien kannanottojen laajemman huomioinnin, hankkeen laajuuden ja sijoittelun, liikennejärjestelyjen, maisemallisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arvioinnin. Suunnittelutarveratkaisun yhteydessä myönnetään yleensä yksi rakennuspaikka, laajempi rakentaminen vaatii kaavaa. Suunnittelutarveratkaisussa määrätään yleensä uuden rakennuspaikan rakennusoikeus, rakennusten määrä ja sijainti ja kulkuyhteydet. Tarkemmat rakentamisen määräykset tulevat rakennusluvan yhteydessä.

13 Alueilla, joille kohdistuu huomattavia rakentamispaineita, täytyy tehdä ns. emätilatarkastelu, jotta kaikkia maanomistajia voidaan kohdella tasapuolisesti. Jos alueelle kohdistuu huomattavaa rakentamispainetta ja emätilalle on osoitettu viime vuosina useita rakennuspaikkoja, lupa evätään. Tämä siksi, että tavanomaista maaseuturakentamista tiiviimpi asutus vaatii suunnittelua, kunnallistekniikkaa ja vaikutukset esim. liikenneverkkoon ja palveluihin ovat huomattavat. Huomattavaa rakentamispainetta on vain Kanta-Hämeenlinnan lähialueilla Rakentamisen periaatteet ranta-alueilla Suurella osaa Hämeenlinnan ranta-alueista on rakentamista ohjaava kaava, joko rantayleiskaava tai ranta-asemakaava. Kaava-alueilla rakennetaan kaavan määräysten mukaan. Kaavamuutoksia voidaan tehdä, esim. rakennuspaikkojen siirtoja, jos rantojen käyttö näin on tarkoituksenmukaisempaa. Rakennuspaikkojen määrä on aikoinaan ratkaistu kaavoituksen yhteydessä eikä niitä pystytä yleensä lisäämään. Matkailuyrityshankkeissa on haettu väljempää tulkintaa rakentamisen määrästä ja yritystoiminnan kehittämistä pyritään tukemaan myös rantaalueilla. Kaavoittamattomilla alueilla rantarakentaminen ratkaistaan poikkeamisluvin. Olemassa olevia rakennuspaikkoja voi uudistaa rakennusjärjestyksen määräysten mukaisesti. Uusia rakennuspaikkoja myönnetään vain, jos hakija pystyy todentamaan, että oman kiinteistön emätilasta on vielä rakennuspaikkoja käyttämättä. Yhdestä uudesta rantarakennuspaikasta voi päättää poikkeamisluvalla, jolloin päätösvalta on ELY-keskuksella. Laajemmilla alueilla vaaditaan ranta-asemakaavaa Vakituinen asuminen loma-asunnoilla Asutus ranta-alueilla on pääosin vapaa-ajanasutusta. Rannat on suunniteltu ja rakennettu vapaaajan käyttöä varten, ei vakituista asumista varten. Pääsääntöisesti käyttötarkoituksen muutoksiin suhtaudutaan kielteisesti. Hallitsematon vakituinen asutus rannoilla hajauttaisi yhdyskuntarakennetta mm. lisää liikennettä, kuljetustarpeita, lisää paineita tie- ja vesihuoltoverkon rakentamiseen ja palvelujen tarjoamiseen. Vapaa-ajan rakennuspaikkoja Hämeenlinnassa on noin 8000 ja näistä huomattavan suuri osa on kunnan reunoilla ja kun kaikkia maanomistajia pitäisi vastaavissa olosuhteissa kohdella yhdenvertaisesti, kysymys ei ole yhdentekevä. Mikäli lomaasuminen sallitaan yhdelle, se tulee samoin erityisin perustein sallia muillekin. Pysyvän asutuksen ohjaaminen rannoille vaatii aina laaja-alaista vaikutusten arviointia. Käyttötarkoituksen muutoksia myönnetään Hämeenlinnassa, mikäli muutospaineet pysyvät hallinnassa ja rakennuspaikka kytkeytyy olemassa olevaan vakituiseen asumiseen tai muuhun rakennettuun infrastruktuuriin ja muutoin sopiva vakituiseen asumiseen Johtopäätökset, maankäytön suunnittelun keskeiset strategiset tehtävät Hämeenlinnan elinvoima nojautuu HHT -vyöhykkeeseen, joten merkittävin kasvu ja maankäytön muutokset kohdistuvat kantakaupunkiin - keskusta, 3-tie, päärata ja muut pääväylät ja niiden liittymät luovat kaupungin kasvun ytimen - Harvialan aluetta kehitetään jatkossa laatimalla alueelle yhdessä Janakkalan kanssa osayleiskaava ja alueen toteuttamissuunnitelma - Hattulan suuntaa kehitetään Pälkäneentien ja rautatien/moottoritien välisellä alueella Kirstulassa, Katinalassa, Parolassa yhdessä Hattulan kanssa - Iittalassa 3-tien ja 130-tien välistä aluetta ja moottoritien liittymän ympäristöä kehitetään jatkossa yritysalueena Tonttitarjonta vastaa asumisen ja yritystoiminnan erityyppiseen kysyntään Luodaan mahdollisuudet kaupungin kasvulle 500 asukasta/vuosi ja 400 asuntoa/vuosi, josta kerrostaloihin ja omakotitaloihin 150 asuntoa sekä rivitaloihin 100 asuntoa. Keskustassa ja keskustan tuntumassa asuntotuotanto on pääosin kerrostalorakentamista

14 Kaupungin vetovoiman turvaamiseksi ja monipuolisen kaupunkirakenteen turvaamiseksi tiivistä pientaloasumista osoitetaan myös vetovoimaisille paikoille keskustan tuntumaan Keskustan tuntumassa omakotitontit ovat pieniä, selvästi alle 1000 m², kanta-kaupungin laidoilla n m², muualla kaupunginosakeskuksissa n m² Pientaloasuminen painottuu kantakaupungin reunavyöhykkeelle ja kaupunginosakeskuksiin. Keskustan tuntumassa kannustetaan omakotialueiden täydennysrakentamiseen kaupunkikuvaa turmelematta. Kaupunkirakenteen tiivistyessä turvataan silti riittävän laajat ja laadukkaat viheralueet, jotka muodostavat yhtenäisen verkoston ja jotka voivat samalla toimia osana ekologista verkostoa Tonttitarjonta edellyttää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Laaditaan joustavat ja päivitettävät yleiskaavat maankäytön muutosalueille Luodaan tonttitarjontaan puskuria: asemakaavoissa on jatkuvasti varantoa kahden vuoden tonttikysynnän verran Maapolitiikan kaupunki hoitaa jatkossakin hyvin. Kaupunki asemakaavoittaa vain omalle maalleen, mikä on kaupungille huomattavasti edullisempaa kuin maankäyttösopimukset. Samalla tonttitarjontaa pystytään hallitsemaan ja maan hinta pysyy kurissa. Maata hankitaan systemaattisesti ja riittävän ajoissa. Kaupungin kasvu pyritään ohjaamaan olemassa olevan rakenteeseen niin paljon kuin mahdollista ja laajeneminen järjestetään hallitusti ja olemassa olevaan tukeutuen. Parannetaan kaupungin vetovoimaa. Huolehditaan kaupungin imagosta, pidetään huolta kansallisen kaupunkipuistoympäristön laadusta ja laajennetaan kansallista kaupunkipuistoa asteittain etelään ja myöhemmin Ahvenistonharjulle. 14

15 Merkittävimmät maankäytön kehittämis hankkeet lähivuosina Vanajanranta Eteläranta Visamäki Varikonniemi Mäskälän ja Äikäälän pientaloalueet Tertin pientaloalueet 10-tien varren kauppahankkeet Kirstulan yritysalue Moreenin yritysalueen laajentuminen AULANKO IDÄNPÄÄ PUISTON- MÄKI RUUNUNMYLLY OJOINEN SAIRIO HÄTILÄ IDÄNPÄÄ PULLERIN- MÄKI KAURIALA KEINU- SAARI KATINEN? VUORENTAKA kansallinen kaupunkipuisto AHVENISTO MYLLY- MÄKI kansallinen KANTOLA kaupunkipuisto KATUMA- JÄRVI Sääjärvi VOUTILA LOIMALAHTI KANKAAN- TAUSTA VANAJA KÄIKÄLÄ HATTELMALA? HARVIALA? MIEMALA Alanko Kartta 4: Maankäytön kehittämishankkeet

16 Tärkeimmät maankäytön kehittämisalueet lähivuosikymmeninä Engelinranta Vanajanranta Varikonniemi Visamäki Ahvenistonrinne Kauriala Mäskälä Äikäälä Tertti Luolaja Suosaari Kirstula Moreeni Taulukko 1: Maankäytön kehittämishankkeet > Keskeisimmät asemakaavakohteet lähivuosina uusissa kaupunginosissa Kartta 5: Asemakaavakohteet uusissa kaupunginosissa 2. Maapolitiikan linjaukset 2.1. Maan hankinta Raakamaan hankintatavoite on 30 hehtaaria/vuosi. Maanhankintasuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Kaupungin maanhankinnassa pyritään ensisijaisesti vapaaehtoiseen kauppaan tai vaihtoon. Maapolitiikan perusperiaatteena on lievimmän keinon periaate.

17 17 Kaupungin maareserviä hyödynnetään vaihtomaina ja niitä hankitaan lisää sopivissa tilanteissa. Aktiivisella ja suunnitelmallisella maanhankinnalla pyritään varmistamaan riittävä (5-10 vuoden) raakamaavaranto. Raakamaahankinnat kohdistetaan yleispiirteisen suunnittelun mukaisille laajentumisalueille. Ennen hankintaa suoritetaan riittävät rakennettavuusselvitykset. Asemakaavan mukaisia yleisiä alueita ostetaan maanomistajan sitä vaatiessa. Kaupungin myymiä rakentamattomia tontteja ostetaan takaisin tapauskohtaisesti harkiten myyntihinnalla. Lisäksi voidaan harkita kustannuksia, jotka ovat lisänneet tontin arvoa. Lunastusmenettelyyn turvaudutaan tarvittaessa strategisten maanhankinta-alueiden osalta, mikäli muilla maanhankintakeinoilla ei ole päästy kaupunkia tyydyttävään ratkaisuun. Etuosto-oikeutta voidaan käyttää tarvittaessa täydentämään vapaaehtoista maanhankintaa Kaupungin maaomaisuuden hallinta Maaomaisuuden hallintajärjestelmän mukaan kaupungilla on omistuksessaan maa- ja vesialuetta yhteensä 8745 hehtaaria jakautuen seuraavasti: Oman kunnan alueella: Kanta-Hämeenlinna Hauho Kalvola Lammi Renko Tuulos Muissa kunnissa: Hattula Janakkala Padasjoki 4787 ha 452 ha 463 ha 615 ha 171 ha 386 ha 445 ha 11 ha 1413 ha Edellä oleviin lukuihin sisältyy vesialuetta Kanta-Hämeenlinnan alueella 201 hehtaaria ja Hattulassa 377 hehtaaria. Maaomaisuus sisältää kaavoitettuja korttelialueita, katuja, puistoja yms. sekä kaavoittamattomia alueita mm. peltoja, talousmetsiä, suojeltuja alueita, puistometsiä ja raakamaata. Metsäalueet jaetaan kahteen ryhmään: talousmetsiin ja puistoihin ja suojelumetsiin. Maaomaisuudella on yhdyskuntarakenteen kehittämisen lisäksi myös huomattava taloudellinen merkitys. Kaupungin asuntotontin vuokrasopimus perustuu maanvuokralain 3. luvun muun asuntoalueen vuokraan ja yritystontin vuokrasopimus 5. luvun muuhun maanvuokraan. Toukokuussa lähti 2429 maanvuokralaskua, joiden yhteissumma oli 2,449 M ja pinta-ala yhteensä 644 hehtaaria.

18 18 Omakotitonteilla vuotuinen vuokra on 4 % myyntihinnasta ja muilla tonteilla 5 %. Kaavoitettuja yleisiä alueita myydään ja vuokrataan vain poikkeustapauksissa erikseen harkiten. Sisäistä maanvuokraa ei oteta käyttöön. Kaupungin omistuksessa oleva toteutumaton tonttivaranto käydään läpi ja selvitetään kehittämismahdollisuudet Tonttien luovutus Tontit luovutetaan sekä myymällä että vuokraamalla. Noin puolet tonteista on vuokrattavissa. Kaupunginhallitus päättää erikseen kunkin uuden tonttierän luovutusmuodot ja -hinnat. Erityistontit luovutetaan tarjousmenettelyllä. Omakotitonttien hinnoittelun tavoitetaso on 75 % markkinahinnasta. Yhtiömuotoiset asuntotontit hinnoitellaan markkinaehtoisesti. Vuosittain pyritään luovuttamaan 100 asuintonttia. Omakotitontit on ensisijaisesti tarkoitettu luonnollisille henkilöille. Toissijaisessa asemassa on henkilö, joka (tai jonka perheenjäsen) on viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana saanut kaupungilta tontin, sekä yritys ja muu yhteisö. Yritystontit luovutetaan markkinaehtoisesti. Hinnoittelu tehdään tapauskohtaisesti harkiten. Yleisten rakennusten tontit luovutetaan pääsääntöisesti ARA -hinnoittelulla. Varausaikaa voidaan jatkaa vain erityisestä syystä yhden kerran Asemakaavojen toteutumisen edistäminen Tavoitteena on edistää halutun yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja hyödyntää tehokkaasti kunnallistekniikkaan sidotut resurssit. Kaavoitus, tonttien lohkominen, yhdyskuntarakentaminen ja tonttien myynti ohjelmoidaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Rakennus on käyttöönottokatselmuksessa hyväksytty käyttöön otettavaksi kolmessa vuodessa. Erityisestä syystä määräaikaa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella. Yritystonttien osalta rakennettavan kerrosalan vaatimus on 40 % ja yhtiömuotoisten asuintonttien osalta 85 % kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta. Rakentamiskehotusmenettelyä käytetään, jos siihen on erityinen syy. Rakentamattomista tonteista peritään korotettua kiinteistöveroa nykyisen käytännön mukaisesti. Yksityisten vapaita tontteja on esillä kaupungin Internet -sivuilla. Menettelyä jatketaan. Markkinointiyhteistyösopimuksia tehdään alueiden markkinoinnissa tarvittaessa. Edellä mainittuja asemakaavojen toteutumisen edistäviä keinoja ei tule käyttää, jos asemakaavan vanhentumisen johdosta päädyttäisiin epätarkoituksenmukaiseen yhdyskuntarakenteeseen.

19 Kaavoituksen ja maapolitiikan yhteen sovittamien Raakamaan hankinnan voimavarat kohdistetaan yleispiirteisen suunnittelun (yleiskaava, rakennemalli yms.) mukaisille laajentumisalueille. Maapoliittisten keinojen käyttämisen edistämiseksi voidaan tapauskohtaisesti harkita yleiskaavoitettavan alueen määräämistä MRL 38 :n mukaiseen rakennuskieltoon. Kaavoitusohjelman valmistelussa huomioidaan maapoliittiset näkökohdat. Yksityisen maata kaavoitetaan vain kaavamuutostilanteissa ja ensimmäisen asemakaavan laatimiseksi kaavoitettuun alueeseen luontevasti liittyvillä pinta-alaltaan pienillä alueilla. Kaavamuutokset tulee olla kaupungin strategisten linjausten tai yleiskaavan mukaisia. Kaavamuutoksissa ensisijaisia ovat kohteet, jotka kaupungin talouden kannalta ja laajemmin yhdyskuntataloudellisesti ovat edullisimpia ja jotka tehokkaimmin parantavat ympäristön laatua. Tavoitteena on että maanomistaja maksaa kaupungille kaikki kaavan laatimisesta ja toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Maankäyttösopimuksissa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain 12 a -luvun säädöksiä ja kaupunginvaltuuston hyväksymiä periaatteita. Sopimuskorvaus on % arvonnoususta oheisen kaavion mukaisesti. Taulukko 2 Korvausprosentti Asemakaavahankkeen taloudelliset vaikutukset selvitetään sisältäen vaihtoehtovertailut. Kaupungilla on maanomistajan intressejä asemakaavoitukseen myös kaupungin maaomaisuuden edelleen kehittämisen kannalta.

20 20 3. Elinkeinoalueet ja julkinen palveluverkko 3.1. Merkittävät yksityiset työpaikka- ja palveluinvestoinnit Kerrosalaltaan tai työpaikkamäärältään merkittävimmät investoinnit Hämeenlinnassa vuosina olivat: Moreenin alueella valmistuneita: ETRAN, Iittala-Fiskarsin, Nanso Groupin, Schenkerin, Berner Pultin, CAN-Pack S.A.n, logistiikka tilojen valmistuminen ja Hansalogistiikan laajennus sekä Scan-Auton auton palvelukeskus, S-marketin laajennus Lammilla Näinä vuosina yritystonteille valmistuneiden rakennusten yhteispinta-ala oli reilut k-m² ja se jakaantui seuraavasti: Yhteenlaskettua pinta-alaa on reilut m2. reilut 80% näistä tiloista on logistiikkatilaa ja loput tuotantotilaa ja kaupallista tilaa Nykyiset elinkeinoalueet, profiilit ja tavoitteet Kartta 6: Hämeenlinnan yritysalueet

Maankäytön suunnittelun linjaukset 2014

Maankäytön suunnittelun linjaukset 2014 1 Maankäytön suunnittelun linjaukset 2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 3 2. Maankäytön suunnittelun periaatteet... 4 2.1 Johdanto... 4 2.2 Kehityskuva... 6 2.3 Maankäytön kehittämisen periaatteet...

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Ylöjärven maapoliittinen ohjelma 2017

Ylöjärven maapoliittinen ohjelma 2017 Ylöjärven maapoliittinen ohjelma 2017 Kaupunginhallitus 15.5.2017 Kaupunginvaltuusto 22.5.2017 www.ylojarvi.fi Sisällys Johdanto... 1 Maapolitiikan ja maapoliittisen ohjelman määrittely... 1 Maapolitiikka

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 Seinäjoki elinkeinorakenne Väkiluku 2009 57024 Kasvu 2009 815 SEINÄJOEN KAUPUNKI, 2 Seinäjoki asunnot SEINÄJOEN

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia

Lisätiedot

ODILAMMEN OMAKOTIYHDISTYS 8. 3.2011 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus- asemakaavoitus

ODILAMMEN OMAKOTIYHDISTYS 8. 3.2011 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus- asemakaavoitus ODILAMMEN OMAKOTIYHDISTYS 8. 3.2011 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus- asemakaavoitus Asemakaavoitus osana maankäytön ja rakentamisen ohjausjärjestelmää (MRL) Rakennuslupa Asemakaava Yleiskaava Maakuntakaava

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Maaningalla sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Tonttipalveluyksikkö Kuopion kaupungin

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Kaupunkisuunlautakunta 1 (5) 3 Helsingin korkean rakentamisen periaatteet (a-asia) HEL 2011-007110 T 10 03 08 Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Nilsiässä sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupungin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

1. ASUINRAKENNUSTONTIT

1. ASUINRAKENNUSTONTIT 1 JOROISTEN KUNTA TONTTIHINNOITTELU VOIMASSA 1.1.2013 ALKAEN (KV 8.10.2012 36) (Muutos KV 16.9.2013 69) Tonttien myyntihinta on esitetty muodossa /m2. Kaikki jäljempänä esitetyt tontit ovat myös vuokrattavissa.

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

MAAPOLIITTINEN OHJELMA KEMPELEEN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kirkonseutu ja Paituri ovat kunnan länsiosan asuntotuotannon kehittämis- ja toteuttamiskohteita. (Viistoilmakuva Lentokuva Vallas Oy / Hannu Vallas 27.3.2013) Khall

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä

Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä Maankäytön strateginen ohjaaminen: Oikean välineen valinta MAL-verkoston seminaari 24.10.2012 Miten toimii jatkuvasti päivitettävä yleiskaava Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä Oikeusvaikutteinen,

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet 1 Maankäyttösopimuksen tarpeellisuus Mikäli ensimmäinen asemakaava tai kaavamuutos laaditaan alueelle, jolla sijaitsee yksityisen omistamaa maata, tulee aina selvittää

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus

Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus 6.-7.9 Lieksan Vuonislahti Kokemuksia Jyväskylästä Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Kaavojen laadinnasta Kaavoituksen tarve? Mitä kaavoituksella

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Mika Ristimäki / SYKE,

Mika Ristimäki / SYKE, Kaupunkikudokset ja päätöksentekopolut Mika Ristimäki / SYKE, 30.3.2017 SYKEn kehitystyö tarjoaa: 1) Kolmen kaupunkikudoksen ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden lähestymistapa avuksi suunnitteluongelmien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Kangasalan strateginen yleiskaava

Kangasalan strateginen yleiskaava Kangasalan strateginen yleiskaava Edullisuusvyöhyketarkastelu loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseen asumiseen 24.10.2016 24.10.2016 Page 1 Sisältö: - Tausta-aineisto s. 3 - Loma-asutuksen

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot