HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE SÄHKÖSUUNNITTELUOHJE VERSIO 1.5

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE SÄHKÖSUUNNITTELUOHJE VERSIO

2 2

3 3 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja MATALAENERGIARAKENTAMISOHJEET, SÄHKÖSUUNNITTELU ESIPUHE Tämä suunnittelualakohtainen ohje täydentää YLEISOHJETTA HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUKSILLE, Matalaenergiarakentamisohjeet muodostuvat kolmesta osiosta: 1. yleisohje 2. alakohtaiset suunnittelu- ja rakentamisohjeet - rakennus- ja rakennesuunnittelu - LVI-suunnittelu - sähkösuunnittelu - rakennusautomaatiosuunnittelu 3. projektikohtaiset ohjeet ja tarkistuslistat (valmistuu myöhemmin) Tässä ohjeessa energiankulutuksella (lämpö- sähkö- ja kaukojäähdytysenergia) tarkoitetaan ostoenergiaa, joka tulee tontin/kiinteistön ulkopuolelta. Muun muassa energiatodistuksessa energiankulutusta käsitellään eri tavalla, jolloin energiatodistuksesta saadut lukuarvot eivät täysin vastaa tässä ohjeessa tarkoitettuja lukuarvoja. Suunnittelua ohjaavana tekijänä käytetään tätä ostoenergian tavoite-arvoa, joka on esitetty ohjeessa. Tämän lisäksi energiatodistuksen mukaiset laskelmat tehdään normaalisti viranomaisia varten. Tämä ohje koskee pääasiassa kaukolämpöalueella tapahtuvaa rakentamista mutta se on sovellettavissa myös kaukolämpöalueen ulkopuolelle. Helsingin kaupungin palvelukiinteistöistä noin 98 % sijaitsee kaukolämpöalueella. Ohjeen ovat laatineet HKR-Rakennuttajan rakennuttaja- ja energia-asiantuntijat. Lisäksi työhön on osallistunut kiinteistöviraston tilakeskuksen rakennuttajaasiantuntijoita. Tämä matalaenergiaohje tullee päivittymään jatkuvasti ja pyydämmekin kommentteja mahdollisista kehitettävistä asioista sähköpostiosoitteeseen matalaenergia@hel.fi. Helsingissä Jukka Forsman Toimistopäällikkö, HKR-Rakennuttaja

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE YLEISTÄ MATALAENERGIATAVOITTEET SÄHKÖSUUNNITTELUN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE... 8 S2 SÄHKÖNJAKELU JA SIIHEN LIITETYT KUORMITUKSET... 8 S21 SÄHKÖENERGIAN TUOTANTO JA LIITTÄMINEN... 8 S211 SÄHKÖLIITTYMÄ... 8 S212 SÄHKÖN TUOTANTOJÄRJESTELMÄT JA LAITTEISTOT... 8 S22 SÄHKÖENERGIAN PÄÄJAKELU... 8 S221 KESKIJÄNNITEJAKELUJÄRJESTELMÄ... 8 S222 PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄ... 9 S23 LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS... 9 S231 KIINTEISTÖN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS S233 KÄYTTÄJÄN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS S24 SÄHKÖLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT S25 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT S251 SISÄVALAISTUSJÄRJESTELMÄ S252 ULKOVALAISTUSJÄRJESTELMÄ S254 JULKISIVUVALAISTUSJÄRJESTELMÄ S256 ESITYSVALAISTUSJÄRJESTELMÄ S26 SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT S261 RAKENNUKSEN SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄ S262 LATTIALÄMMITYKSET S264 SADEVESIJÄRJESTELMIEN LÄMMITYKSET S265 PUTKISTOJEN SAATTOLÄMMITYKSET S266 ALUEIDEN SULANAPIDOT S3 TUOTANTOLAITTEIDEN SÄHKÖNJAKELU JA SÄHKÖISTYS S4 VARAVOIMAJÄRJESTELMÄ JA SIIHEN LIITETYT KUORMITUKSET S41 VARAVOIMAN TUOTANTO S411 VARAVOIMAN TUOTANTOJÄRJESTELMÄT JA LAITTEISTOT S5 UPS-JAKELUJÄRJESTELMÄ JA SIIHEN LIITETYT KUORMITUKSET S51 UPS-JAKELUN TUOTANTOJÄRJESTELMÄT JA LAITTEISTOT S6 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄT S61 POISTUMISVALAISTUS SX UUSIUTUVAT ENERGIANLÄHTEET T TIETOTEKNISET JÄRJESTELMÄT T1 VIESTINTÄ- JA TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT T3 MERKINANTO- JA KUTSUJÄRJESTELMÄT T550 KAMERAVALVONTAJÄRJESTELMÄ T8 AUTOMAATIO- JA MITTAUSJÄRJESTELMÄT T810 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ T840 SÄHKÖENERGIAN MITTAUSJÄRJESTELMÄ

5 5 1 YLEISTÄ 1 MATALAENERGIATAVOITTEET 1.1 UUDISRAKENTAMINEN Uudisrakentamiseen asetetaan seuraavat tavoitteet: - Lämpöenergiankulutus vähennystä noin 40 % verrattuna vuoden 2010 määräysten mukaisesti toteutettuun rakennukseen. - Sähköenergiankulutus vähennystä noin 50 % nykytasoon verrattuna Sähköenergian käytöstä ei ole olemassa viranomaismääräyksiä. Tämän vuoksi tavoitteen määrityksessä käytetään olemassa olevaa tietoa ja 2000-luvulla rakennetuista saman käyttötarkoituksen kiinteistöistä käyttöajat huomioonottaen. Rakennustyyppikohtaiset tavoitteet (kulutustavoitteet eivät vastaa energiatodistuksen mukaisia luokituksia): Rakennustyyppi Sähkö**) Lämpö Käyttöaika Yhteensä Vert.taso kwh/brm² kwh/brm² kwh/brm² kwh/brm² Koulu ark 8-16, huom loma-ajat Päiväkoti ark Toimisto ark Terveydenhoito (terveysasema) ark Kirjasto ark 10-20, la Monitoimitalo *) ark *) Voidaan laskea myös em. rakennustyyppien tavoitekulutusta käyttäen pintaalojen suhteessa. **) Siinä tapauksessa, että rakennukseen tulee kaukojäähdytys, kaukojäähdytyksen energia-arviosta 1/3 lasketaan mukaan sähköenergiankulutukseen vertailtaessa energiankulutuksia oheiseen taulukkoon. Vertailutasona on käytetty todellisia kulutuksia vuoden 1990 jälkeen rakennetuista kohteista. Taulukossa esitetyt energiamäärät ovat ostoenergiaa eli sitä lämpö- ja sähköenergiaa (ja kaukojäähdytysenergiaa), joka tulee rakennukseen sisään kaupungin verkostoista yleensä tontin ulkopuolelta. Maalämpö-, kalliojäähdytys- ja uusiutuvaa energiaa ei lasketa ostoenergiaksi eikä niistä saatua ilmaisenergiaa lasketa energiankulutukseen mukaan. Mahdollisen valmistuskeittiön sähköenergiankulutus on erittäin merkittävää. Tämä tulee huomioida tavoitetta asetettaessa. Jos koulussa tai päiväkodissa ei ole

6 6 valmistus-/kuumennuskeittiötä, tavoitearvoista vähennetään 15 %. Liittymistehot on syytä optimoida aina. Tavoitetasot on laskettu rakennustyyppikohtaisilla käyttöajoilla. Todellisilla käyttöajoilla tulee korjata ao. tavoitetaso totuudenmukaiseksi. Muut rakennustyypit tarkastellaan erikseen. Toteutuneita kulutustietoja näistä muista rakennuksista saa HKR-Rakennuttajan energiaryhmältä. 1.2 KORJAUSRAKENTAMINEN Perusparantamiselle asetetaan seuraavat tavoitteet: - Lämpöenergiankulutus normaalikorjaukseen nähden vähennystä 40 % - Sähköenergiankulutus normaalikorjaukseen nähden vähennystä 40 % Normaalikorjauksella tässä tarkoitetaan sitä korjaustapaa, joka on ollut vallitsevana 2000-luvulla. Perusparannuskohteissa selvitetään, mitkä energiansäästötoimenpiteet on mahdollista toteuttaa. Jos joku energiansäästötoimenpide jätetään toteuttamatta, siihen on oltava perusteltu kirjallisesti esitetty syy ja siihen on saatava rakennuttajan hyväksyntä. Korjaustoiminnassa tavoitteet asetetaan vastaamaan yllämainittuja tavoitteita kunkin korjattavan osa-alueen suhteen, jos kysymyksessä on osakorjaus. Korjausrakentaminen on syytä tehdä pääsääntöisesti rakennusten perusparannuksina, jolloin säästötoimet voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisesti. 1.3 OSTOENERGIA JA ENERGIATODISTUKSEN MUKAINEN ENERGIANKULUTUS Seuraavassa on esitetty erot ostoenergian laskentatavassa ja energiatodistuksen mukaisesta laskentatavassa. Ostoenergia on kaupungin verkostosta ostettua sähkö- ja kaukolämpöenergiaa. Energiatodistuksessa lasketaan rakennuksen energiantarve eikä tällöin huomioida mm. rakennuksessa tai sen tontilla olevia uudistuvia energialähteitä. Laskennassa on huomionarvoista se, että kaupungin kohteessa myös käyttäjäsähkö lasketaan mukaan, sillä käyttäjäsähkö kuuluu kaupungin omaan toimintaan.

7 7 Energiamuoto Ostoenergia Energiatodistus Lämmitys Kyllä Kyllä Jäähdytys Vain sähkö kylmäkerroin * sähkö Kiinteistösähkö Kyllä Kyllä Valaistussähkö Kyllä Kyllä Käyttäjäsähkö Kyllä Ei Kaukojäähdytys Kyllä Kyllä 1.4 RAKENNUSTEKNIIKKA Tavoitearvot uudisrakennusten suunnittelijoille U-arvot: - alapohja, maanvastainen 0,14 W/m²K - alapohja, ryömintätilaan 0,14 W/m²K - ulkoseinä 0,14 W/m²K - yläpohja 0,09 W/m²K - ikkunat 0,9 W/m²K - ulko-ovet 0,5 W/m²K Vaipan ilmanvuotoluku n50, 1/h 0,8 Ikkunoiden säteilyläpäisevyys g-arvo alle 0,4 Ikkunoiden ilmanvuotoluku L /kiinteät alle 0,12m3/m2/h Ikkunoiden ilmanvuotoluku L /avattavat alle 0,15m3/m2/h Energiatehokkaat ilmanvaihtoratkaisut (SFP-luku) vaativat yleensä kanaville sekä konehuoneelle nykyistä enemmän tilaa. Suunnittelijoiden yhteistyöllä tilantarvetta pitää kuitenkin optimoida. 1.5 LVI-LAITTEIDEN KÄYNTIAJAT Ilmavaihtokoneiden käyntiajat ja tehot: Lasten päiväkoti ja koulu: 1/1 teho 20 % käyntiajasta 2/3 teho 60 % käyntiajasta 1/3 teho 20 % käyntiajasta Koulun liikunta-/ juhlasali 1/1 teho 10 % käyntiajasta 2/3 teho 20 % käyntiajasta 1/3 teho 70 % käyntiajasta Kylmälaitteiden vuotuiseksi käyntiajaksi energialaskelmissa lasketaan 2600 h.

8 8 2. SÄHKÖSUUNNITTELUN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE Nämä ohjeet täydentävät HKR-Rakennuttajan (päivätty ) sähkösuunnitteluohjeita koskien matalaenergiarakentamista. Ohjeistus kattaa tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheen rakennuttamisen. S2 S21 S211 SÄHKÖNJAKELU JA SIIHEN LIITETYT KUORMITUKSET SÄHKÖENERGIAN TUOTANTO JA LIITTÄMINEN SÄHKÖLIITTYMÄ - Suunnitteluvaiheessa selvitetään laskennallinen mitoitusteho (huippu- /liittymisteho), mitoitusperusteena samanaikaisesti realisoituva teho kulutusryhmittäin kohteessa. Samalla arvioidaan toteutuva tuntiteho. - Keskijänniteliittymän ollessa kyseessä pyritään säätämään muuntajalla 2,5 % portain liittymän jännitetaso nimellisjännitteeseen. Ylijännite lyhentää laitteiston elinikää ja lisää energiankulutusta. S212 SÄHKÖN TUOTANTOJÄRJESTELMÄT JA LAITTEISTOT - Suunnittelun tuloksena syntyvät sähköurakan toimitukseen kuuluvien järjestelmien ja laitteiden laiteluettelot. Laitteistovalinnoissa energiatehokkuus tulee huomioida, ylimitoitus poistaa ja turhat käyttöajat minimoida. S22 SÄHKÖENERGIAN PÄÄJAKELU - Suunnittelija antaa laskennalliset arvot johtimien mitoittamiseksi. Normaalin kuormituskyvyn, oikosulkukestoisuuden, jännitehäviöiden ja suojalaitteiden toimintaehtojen täyttymisen lisäksi on huomioitava ympäristöolosuhdevaikutukset (esim. johtokyky, magneettiset häiriöt) sekä teho- ja energiahäviöt. S221 KESKIJÄNNITEJAKELUJÄRJESTELMÄ - Käytetään vakiomuuntajan sijasta tyhjäkäynti- ja kuormitushäviöiden osalta vähähäviöisiä jakelumuuntajia. - Perusvaatimusta tiukemmat muuntajien häviöluokat pienentävät tyhjäkäynnissä ja kuormituksen yhteydessä häviöihin kuluvaa sähköenergiaa. Häviöiden pienentäminen pienentää myös tilojen jäähdytystarvetta, mikä vaikuttaa sähköenergian kulutusta pienentävästi.

9 9 - Kuivamuuntajia käytetään yleisesti, mutta tapauskohtaisesti voidaan päätyä myös öljymuuntajan valintaan. Erityisesti tämä tulee kyseeseen, mikäli oletetaan syntyvän suhteellisesti suuria, hetkellisiä huippukuormitustilanteita. - Suunnittelija määrittelee muuntajien hyötysuhteen. S222 PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄ - Laitteet ryhmitellään siten, että tarvittaessa voidaan rajoittaa huipputehoa pudottamalla osa kuormista, esim. - IV-koneet osateholle - keittiön erikseen tätä varten osoitetut kojeet - valaistustasojen pudotus ohjauksilla - mittaukset mitataan valitulla tarkkuustasolla päämittauksen jännite, virta, pätöteho, loisteho sekä säröt (jännite- ja virtasärö) S23 LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Tarveselvitys- tai hankesuunnitteluvaiheessa määritetään projektille suunnittelua varten sähköenergian kulutustavoite (kwh/m 2, a) ja tavoitteelliset energiansäästöön tähtäävät pääratkaisut. Tavoitteita täydennetään suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Tavoitteet kirjataan kulutusryhmäkohtaisesti taulukkomuotoon siten, että ko. rakennuksen kulutusryhmät luetellaan ja niille asetetaan sähkön tavoitekulutus- ja tehoarvot tilaryhmittäin neliöperusteisena (kwh/m 2, a ja W/m 2, a) esim. taulukkolaskentamuotoon. Kyseeseen tulevia kulutusryhmiä tällöin ovat esim. kiinteistösähkö (tyypillisesti ulkovalaistus, aula- ja käytävävalaistus, autolämmityspistorasiat) ATK-pistorasiakuorma muu pistorasiakuorma valaistus LVI keittiölaitekuorma laboratoriolaitekuormat jäähdytys (mikäli koneellinen)

10 10 Käyttäjän tulee antaa hankesuunnitteluvaiheessa arviot hankintaansa kuuluvien eri kulutuslaiteryhmien tehontarpeesta suunnittelijalle ja rakennuttajalle. Tiedot täsmennetään toteutussuunnitteluvaiheessa. Energiankulutusta voidaan simuloida tyyppitiloittain eri kulutusryhmille, jolloin saadaan määritettyä kuormitukset sekä niiden käyttöprofiilit. Lähtötiedoista on mahdollista simuloida tuntitehot vuoden jokaiselle tunnille. Em. komponenteista lasketaan kohteen energiankulutus sekä huipunkäyttöaika ja huipputeho. Energialaskennassa tulee huomioida peruskulutuksen lisäksi kohteessa sovittujen ja kirjattujen energiansäästöratkaisujen vaikutukset siten, että niiden yhteisvaikutus on erikseen todettavissa. HKR:n matalaenergiarakentamiselle asettamat rakennustyyppikohtaiset tavoitteet on lueteltu kohdassa 1.1.

11 11 S231 KIINTEISTÖN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS - mittausjärjestelmät energianseuranta toteutetaan tuntitasoisena rakennusautomaatiojärjestelmään sähköenergian alamittarointi toteutetaan energiankäytön seurannan tarpeiden perusteella käyttäjäkohtaisesti tai erikoistapauksissa tilaryhmäkohtaisesti - Suositaan pitkäikäisiä laitteita, järjestelmiä ja tuotteita sekä huomioidaan myös niihin mahdollisesti tarvittavien huollon ja varaosien saatavuus pääkaupunkiseudulla. - Huomioidaan muuntojoustavuus sähkösuunnitteluratkaisuissa S233 KÄYTTÄJÄN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Tarveselvitys- tai hankesuunnitteluvaiheessa käyttäjä-, rakennuttaja- ja suunnittelijataho tekevät yhteisen selvityksen hankittavista laitteista ja laitteistoista. Hankittavien laitteiden tulee vastata todellista käyttötarvetta. Suunnittelija laatii käyttäjän laitteita ja laitteistoja koskevat teho- ja energialaskelmat huomioiden tehon ohjausmahdollisuuden (tehonrajoitus) mm. seuraavin tavoin toteutettuna: raja-arvot syötetty esim. rakennusautomaatiojärjestelmään läsnäolotunnistimet aikaohjausten optimointi Erillisiä käyttäjälaiteryhmiä ovat esim. seuraavat: - keittiöt laitehankintojen energiatehokkuus valintakriteeriksi vaikuttaminen laitteiden käyttötottumuksiin käyttäjien ohjeistus, kojeluettelossa esitetään käyttöaikaoletukset, jotka saadaan käyttäjältä perusasetusten säätäminen, erilaiset automaattiohjaukset

12 12 - ATK, energiatehokkuus näyttöjen ja laitteiden sammuttaminen työpäivän päätteeksi tai niiden tehonkulutuksen rajoittaminen muulla tavoin työajan jälkeen S24 SÄHKÖLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT Pistokeliitäntäisten järjestelmien osalta huomioidaan seuraavaa: - Ryhmien mittaus tehdään valitulla tarkkuustasolla. Tarkkuus määräytyy rakennuskohteen mukaisesti. - Ohjausmahdollisuus määritellään valittua käyttötarkoitusta varten. S25 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT - Selvitetään yhteistyössä käyttäjän kanssa toiminnan vaatimat valaistustasot, käyttäjät sekä mitoitetaan valaistus todellisen tarpeen mukaiseksi. - Valaistusjärjestelmien ohjauksessa hyödynnetään rakennusautomaatiojärjestelmää. Mikäli valaistus toteutetaan erillisellä väyläpohjaisella valaistuksenohjausjärjestelmällä, liitetään se rakennusautomaatiojärjestelmään siten, että sitä voidaan käyttää rakennusautomaatiojärjestelmän graafisesta käyttöliittymästä. - Valaistusteknologia on kansainvälisesti voimakkaan kehityksen alaisena. Siksi on syytä sopia, hankitaanko valaisimet sähköurakan laskentavaiheessa, vai tehdäänkö hankinta vasta sähköurakan toteutusvaiheessa. - Joustava asennustapa tulee huomioida valaisinten liitettävyydessä. S251 SISÄVALAISTUSJÄRJESTELMÄ - mittaus sähköenergian alamittarointi toteutetaan valitun tavoitetason mukaisesti energiankäytön seurannan tarpeiden perusteella - valaisintaulukko käytetään mallin mukaista valaisintaulukkoa (seuraava versio ohjeistuksesta), kun se on viimeistelty käyttökuntoon luopuminen valaistuksen ylimitoittamisesta (nykyisin 15 % ylimitoitus/valaisin) säädön avulla

13 13 - valaistuksessa otetaan käyttöön enenevässä määrin uusi teknologia (esim. LED), hehkulamppuja ja halogeenilamppuja ei käytetä - pyritään käyttämään tiloissa vaaleita katto- ja lattiapintoja, jolloin halutut valaistustasot saavutetaan pienemmillä valotehoilla - valaistus vain tarpeen mukaan (läsnäolo-ohjaus) - valaistuksessa käytetään hyväksi päivänvaloa - käytetään sisävalaistuksessa elektronisia liitäntälaitteita ja T5-loisteputkia - käytetään hyvän valaistushyötysuhteen omaavia sekä helposti puhdistettavia valaisimia - ohjataan pukuhuoneiden, wc-, varasto- yms. aputilojen sekä vähemmän käytettyjen käytävätilojen valaistusta läsnäolotunnistimilla - valaistuksen ohjaus osaryhmissä (käytävät, aulat) S252 ULKOVALAISTUSJÄRJESTELMÄ - mittaus sähköenergian alamittarointi toteutetaan valitun tavoitetason mukaisesti energiankäytön seurannan tarpeiden perusteella - valaisintaulukko valaistus mitoitettava tarve, toiminta ja turvallisuus huomioiden käytetään mallin mukaista valaisintaulukkoa (seuraava versio ohjeistuksesta), kun se on viimeistelty käyttökuntoon - valaistuksessa käytetään valotehokkaita purkauslamppuja ja otetaan käyttöön enenevässä määrin uutta teknologiaa (esim. LED) sen jälkeen, kun sitä on yleisesti saatavissa - ohjaukset toteutetaan käyttäen aika- ja valovoimakkuusohjauksia S254 JULKISIVUVALAISTUSJÄRJESTELMÄ - julkisivuvalaistuksia toteutetaan vain poikkeustapauksissa

14 14 S256 ESITYSVALAISTUSJÄRJESTELMÄ - toiminnan kuvausten perusteella rinnan tilaisuuden sekä esityslaitteiston kanssa ohjaukset energiatehokkuuden arviointi S26 S261 SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT RAKENNUKSEN SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄ - ei sähkölämmitystä kaukolämpökohteissa S262 LATTIALÄMMITYKSET - suositaan vesikiertoisen lattialämmityksen asentamista S264 SADEVESIJÄRJESTELMIEN LÄMMITYKSET - pyritään selviämään ilman - mitoitus minimitehon mukaisesti, mekaaninen puhdistus S265 PUTKISTOJEN SAATTOLÄMMITYKSET - pyritään selviämään ilman - mitoitus minimitehon mukaisesti, mekaaninen puhdistus S266 ALUEIDEN SULANAPIDOT - rakentaminen pääsääntöisesti kielletty - sähköisten lumensulatus- ja sulanapitoratkaisujen tarpeellisuus on harkittava, pyritään varustamaan luiskat ja portaat katoksilla niin, että sulatusta ei tarvita - välttämättömissä tapauksissa toteutetaan alueiden sulanapidot kaukolämmöllä, ohjaustapa määriteltävä S3 TUOTANTOLAITTEIDEN SÄHKÖNJAKELU JA SÄHKÖISTYS - HKR:n kohteissa ei pääsääntöisesti ko. järjestelmiä. Mikäli tuotantolaitteita erityiskohteissa tulee, huomioidaan niiden energiatehokkuus ko. järjestelmiä koskevien erityisohjeiden mukaan.

15 15 S4 S41 S411 VARAVOIMAJÄRJESTELMÄ JA SIIHEN LIITETYT KUORMITUKSET VARAVOIMAN TUOTANTO VARAVOIMAN TUOTANTOJÄRJESTELMÄT JA LAITTEISTOT - suunnittelija määrittelee varavoiman tuotannon hyötysuhteen, jonka tulee olla hyvää luokkaa - varavoimakoneen käyttö ostetun energian huipputehon tarpeen leikkaajana tulee huomioida S5 S51 UPS-JAKELUJÄRJESTELMÄ JA SIIHEN LIITETYT KUORMITUKSET UPS-JAKELUN TUOTANTOJÄRJESTELMÄT JA LAITTEISTOT - Käytetään energiatehokkaita UPS-laitteita. - Häviöiden pienentäminen pienentää myös tilojen jäähdytystarvetta, mikä osaltaan vaikuttaa myös sähköenergian kulutusta pienentävästi. - Suunnittelija määrittelee hyötysuhdevaatimuksen UPS-laitteille. - jäähdytys Valitaan UPS-akustot, joiden laskennallinen elinikä on yli 10 vuotta ja huolehditaan akustotilojen lämpötilojen pysyvyydestä. Isoimpien UPS-laitteistojen akusto sijoitetaan erilliseen huonetilaan. - Laitteistojen sijoittelussa on huomioitava ympäristöolosuhdevaatimukset (mm. käyttölämpötila, ilman laatu) kohdekohtaisesti. - Suunnittelija tekee tarveselvitysvaiheessa selvityksen sähkönjakelusta laiteryhmittäin. - Suunnittelun yhteydessä tulee tutkia ns. integroitujen pakettiratkaisujen toteutusmahdollisuus. S6 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄT - Selvitetään, voidaanko ohjata esim. poistumisvalaistusta kulunvalvonnan perusteella, vai onko ainoa ohjausmahdollisuus 24 h vuorokaudessa 7 päivänä viikossa.

16 16 - Rakennetaan varaus energiatehokkaalle valaistusohjaukselle, joka otetaan käyttöön tapauskohtaisesti viranomaisen hyväksyessä. S61 POISTUMISVALAISTUS Käytetään vähän energiaa kuluttavia ja pitkäikäisiä valaisimia (esim. LED). SX UUSIUTUVAT ENERGIANLÄHTEET Aurinkosähköä käytetään aina, kun se on mahdollista. Tuulisähköjärjestelmän käytöstä sovitaan erikseen. T T1 TIETOTEKNISET JÄRJESTELMÄT VIESTINTÄ- JA TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT - Suunnittelija tekee selvityksen aktiivisten laitteiden stand by tehojen suuruudesta ja konsultoi tässä työssään käyttäjää. Stand by teho pyritään asettamaan ohjauksella minimiksi tai nollaan. T3 MERKINANTO- JA KUTSUJÄRJESTELMÄT - Suunnittelija tekee selvityksen aktiivisten laitteiden stand by tehojen suuruudesta. - Stand by teho pyritään asettamaan ohjauksella minimiksi tai nollaan. T550 KAMERAVALVONTAJÄRJESTELMÄ Käytetään kameravalvonnassa järjestelmiä, joiden erottelukyvyn vahvistamista varten ei tarvita lisäulkovalaistuksen asentamista. T8 T810 AUTOMAATIO- JA MITTAUSJÄRJESTELMÄT RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ Rakennusautomaatiojärjestelmällä ohjataan ja valvotaan kiinteistön talotekniikan toimintaa niin, että tavoitellut työskentelyolosuhteet saavutetaan mahdollisimman pienellä energiankulutuksella. Rakennusautomaatiojärjestelmän tehtävänä on kerätä kiinteistön toiminnasta ja talotekniikasta kulutus- olosuhde- ja käyttötilainformaatiota, jonka avulla pidetään kiinteistön talotekniikka kunnossa sekä energiankulutus matalalla tasolla. Vaikka valaistuksessa pyritään käyttämään mahdollisimman energiatehokkaita valolähteitä, on kuitenkin valaistus suunniteltava siten, että valoja

17 17 voidaan ohjata rakennuksen ja tilojen käyttötarpeen mukaan huomioiden luonnonvalon hyödyntäminen sisä- ja ulkovalaistuksessa. Valaistuksen ohjauksessa käytetään apuna läsnäolo- ja kulunvalvontatietoja sekä valonvoimakkuusmittauksia. Mittareiden kulutustiedot luetaan suoraan mittareiden rekistereistä tuntitason datana myös kiinteistön rakennusautomaatiojärjestelmään. Valaistuksen ohjausjärjestelmä toteutetaan sähköurakassa toiminnallisena kokonaisuutena. Valaistuksen ohjausjärjestelmästä tulee välittyä edelleen rakennusautomaatiojärjestelmään ohjaus- ja tilatiedot sekä läsnäolotiedot. Rakennusautomaatiojärjestelmästä tulee voida muuttaa valaistuksen ohjausjärjestelmään aseteltuja valaistustasoja. Valaistuksen ohjausjärjestelmän ja rakennusautomaatiojärjestelmän välinen liitäntä tehdään käyttäen rakennusautomaatiojärjestelmään määriteltyjä standardiprotokollia. Valaistuksen ohjausjärjestelmän ja rakennusautomaatiojärjestelmän urakoihin sisältyy tarvittavien ohjelmien tekeminen ja tarvittavien muuntimien hankinta. Urakkarajat määritellään suunnitteluvaiheessa. T840 SÄHKÖENERGIAN MITTAUSJÄRJESTELMÄ - mittaus - hälytysrajat sähköenergian alamittaroinnin toteuttaminen vastaamaan energiankäytön seurannan tarpeita: varustetaan eri sähköenergiankäyttöryhmät energianseurannan kannalta soveltuvin mittaroinnein alamittausten avulla nähdään esim. käytönaikaisten energiansäästötoimenpiteiden vaikutukset kokonaisenergiankulutukseen asetetaan vastaamaan energiankäytön seurannan tarpeita