Etätunnistusteknologian kehitys meillä ja maailmalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etätunnistusteknologian kehitys meillä ja maailmalla"

Transkriptio

1 Vallankumouksellinen RFID Etätunnistusteknologian kehitys meillä ja maailmalla Heikki Seppä Tekesin katsaus 249/2009

2

3 Vallankumouksellinen RFID Etätunnistusteknologian kehitys meillä ja maailmalla Heikki Seppä Marjo Uusikylä (toim.) Tekesin katsaus 249/2009 Helsinki 2009 Tekes

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISBN ISSN Kannen kuva: VTT Toimitus: Info Plus Taitto: Promedia Studio Paino: Libris, 2009

5 Esipuhe Tekes on käynnistänyt joukon selvityksiä, joissa kuvataan jonkin tietyn avainteknologian tai tieteellisen perushavainnon kehityspolku liiketoimintaosaamiseksi. Tarkasteltaviksi on valittu jo liiketoiminnan käynnistymiseen johtaneita kohteita, joilla on kansainvälisillä markkinoilla merkittävää liiketoimintapotentiaalia. Useita yrityksiä koskettavana tämä tarkastelu poikkeaa olennaisesti yksittäisten yritysten historiikeista. Tekes on ollut vahvasti mukana kohteeksi valittujen alojen kehityksessä. Kansainväliseen menestykseen johtaneet kilpailukykytekijät ovat muodostuneet pitkän innovaatioprosessin aikana. Vankan kilpailuaseman saavuttaminen on vienyt aikaa muutamasta vuodesta kymmeniin vuosiin. Edellytyksenä on ollut pitkäjänteinen uurastus ja selkeät strategiset visiot. Verkostoilla on ollut keskeinen vaikutus kansainvälisen läpimurron toteutumiseen. Tekes on valinnut kunkin kuvauksen kirjoittajaksi kyseisen kehityspolun tuntijan, joka on saattanut itsekin osallistua kehitystyöhön sen eri vaiheissa. Kehityspolku pyritään kertomaan sellaisena, kuin osallistuneet ovat itse sen alan sisältä nähneet. Kuvaukseen on valikoitu olennaisimmat havainnot kehityspolun varrelta. Kevään ja kesän 2009 aikana julkaistaan ensimmäiset kehityspolkujen kuvaukset. Jatkossa vastaavia kuvauksia on tarkoitus tehdä lisää. Tässä raportissa Heikki Seppä valottaa RFID-teknologian kehitystä. Tekes on rahoittanut viimeisten kymmenen vuoden aikana RFID-teknologian kehitystä yli 70 tutkimus- ja kehitysprojektissa yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Huhtikuussa 2009 Tekes 3

6 Tekijän alkusanat Tässä Tekesin toimeksiannosta laaditussa katsauksessa kuvataan radiotaajuustunnistamisen eli RFID-teknologian ja sen sovellusten kehitystä Suomessa vuosina Tarkastelussa keskitytään niin kutsuttuun RFID-rautaan ei niinkään järjestelmiin tai ohjelmistoihin. Raportti ei pyri olemaan täysin objektiivinen. Enhän ulkopuolisena henkilönä voi tuntea yritysten päätöksiä ja suunnitelmia jo hyvissä ajoin ennen mahdollisten tuotteiden julkistamista. Näillä on kuitenkin suunnaton merkitys innovaatioprosesseissa. Olen itse monella tavoin ollut mukana alan innovaatioprosessissa aina 1990-luvun alusta lähtien. Meillä VTT:llä lähtökohta ja kiinnostus alaan oli erikoinen. Jo 1980-luvun lopulla meitä kiinnostivat langattomat suurtaajuiset tiedonsiirtomenetelmät mittausantureiden lukemisessa. Tämä johdatti meidät RFID-alalle. Emme siis olleet kiinnostuneet tästä teknologiasta niinkään tieteellisesti, vaan välineenä päästä lukemaan käsilukulaitteen eli matkapuhelimen avulla ympäristön kohteita. Pidän RFID-teknologiaa sovelluksineen vallankumouksellisena, joten kykyni kirjoittaa tästä aiheesta tyynen harkitsevaisesti ja täysin objektiivisesti on hieman puutteellinen. Tästä huolimatta uskon katsaukseni antavan varsin hyvän kuvan RFID-teknologian historiasta ja nykytilasta sekä tarjoavan eväitä lähdettäessä vastaamaan alan tulevaisuuden haasteisiin. Espoossa, helmikuussa 2009 Heikki Seppä VTT 4

7 Tiivistelmä Katsauksessa kuvataan RFID-teknologian kehitys kansainvälisesti ja Suomessa. Alan tulevaisuuden näkymiä arvioidaan lyhyesti. RFID-teknologia ja sen ensimmäiset sovellukset syntyivät toisen maailmansodan aikana tarpeesta varustaa lentokoneet tunnisteilla, jotka voidaan havaita tutkan avulla luvulla integroitujen piirien kehitys mahdollisti niin kutsuttujen passiivisten ja myös edullisten RFID-piirien tuotannon. Voimakkaaseen kasvuun ala lähti vasta 2000-luvulla, jolloin etätunnistusratkaisuissa käytetyt radiotaajuudet vakiintuivat ja alalle syntyi riittävästi standardeja. Suomen asema alalla on hyvä. Maamme on ollut kehityksessä mukana 1980-luvun alusta alkaen ja on nyt kansainvälisesti vertaillen alan kärkimaita. RFID-teknologia tehostaa teollisuuden ja liike-elämän toimintoja ja sovellusten lisääntyessä koskettaa kaikkia kansalaisia. RFID merkitsee internetiin tai matkapuhelimeen verrattavissa olevaa teknistä murrosta. RFID-teknologia on jo laajasti käytössä, mutta sen todellinen merkitys nähdään 2010-luvulla. Katsauksessa tarkastellaan RFID-teknologian historiallista kehitystä, jonka pohjalta voidaan tehdä myös mitä tahansa muita teknologiamurroksia koskevia yleistyksiä. Raportin tärkeimpänä tavoitteena on kuvata RFID-teknologiaan liittyneitä innovaatioprosesseja. 5

8 Raportissa esiintyviä lyhenteitä RFID (Radio Frequency Indentification) etätunnistus eli tiedon etäluku ja -tallentaminen radiotaajuuksilla toimivien tunnisteiden avulla. RFID on sähkömagneettisia kenttiä hyödyntävä heijastustekniikkaan perustuva tiedonsiirtomenetelmä, jossa heijastunut signaali ilmaistaan vaiheherkkää ilmaisua hyödyntäen. CMOS (Complementary Metal Oxide Semiconductor) kanavatransistoreihin perustuva mikropiiritekniikka. EPC (Electronic Product Code) sähköinen tuotekoodi. Kansainvälisessä käytössä oleva koodi on tallennettu sähköisesti RFID-tunnisteeseen (yleensä 96 bittiä). Etätunnisteiden taajuusalueita: LF (Low Frequency): 100 khz 250 khz HF (High Frequency): 13,56 MHz UHF (Utra High Frequency): alin 865 MHz (Eurooppa) ja suurin 950 MHz (Japani) MW (Microwave Frequency), mikroaaltoalue: 2,54 GHz. NFC (Near Field Communication) lyhyen etäisyyden kommunikointi, joka perustuu HF RFID -teknologiaan. Kehitetty alunperin matkapuhelimia varten. PEC (Printed Electric Coding) yksinkertainen painettu koodi. ID-numero tuotteeseen tai pakkaukseen laitettu yksikäsitteinen koodi (vertaa viivakoodi). 6

9 Sisällys Esipuhe 3 Tekijän alkusanat 4 Tiivistelmä 5 Raportissa esiintyviä lyhenteitä 6 1 RFID-teknologian murros 8 2 RFID-liiketoiminnan kehitys maailmanlaajuisesti Historian alkutaival ( ) Kiinnostus lisääntyy ( ) Pioneerivaihe ( ) Pioneerivaiheesta sovelluksiin ( ) 16 3 RFID-liiketoiminnan kehitys Suomessa Alkutaival ( ) Uusia yrityksiä perustetaan ja toiminta laajenee ( ) Suomen asema tänään 31 4 Kansalliset ja kansainväliset tulevaisuuden haasteet 34 5 RFID ja innovaatioprosessit 36 Tekesin katsauksia 40 7

10 1 RFID-teknologian murros Radiotaajuustunnistaminen eli RFID on reaaliaikainen linkki tavaran, kohteen ja ympäristön sekä toisaalta tiedon välillä. Teollinen vallankumous synnytti aikanaan muun muassa tavaratuotannon ja kuljetusvälineet. Transistorin keksiminen puolestaan johti tieto- ja tietoliikennevallankumoukseen. RFID-teknologia johtaa kaikkialla läsnä olevaan tavaroiden internetiin ja sitä kautta kumoukselliseen muutokseen, joka koskettaa teollisuuden lisäksi tavallista kuluttajaa. RFID ja sen soveltaminen ovat nyt, 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, samassa tilanteessa kuin matkapuhelimet olivat 1990-luvulla. Suurin kasvu on vielä edessä. RFID-teknologian levittämiseen liittyy muitakin kuin teknisiä ongelmia. Kansalaismielipiteellä on suuri merkitys. Kuten useimpia muitakin teknologioita, myös RFID-teknologiaa voidaan käyttää kansalaisten yksityisyyden suojan loukkaamiseen. Vaatteissa ja muissa kulutustavaroissa olevat RFID-tunnisteet saattavat pelottaa kansalaisia. Toisaalta, jos sähköinen tunniste tehdään toimintakyvyttömäksi kaupan kassalla, kuluttajalle ei ole siitä mitään hyötyä. Tarvitaan ratkaisuja, joista myös kuluttaja hyötyy yksityisyyden suojaansa menettämättä. Teknisesti tämä on mahdollista. Uhkakuvista huolimatta, RFIDteknologian hyödyt kuluttajille ovat niin ilmeisiä, että teknologia leviää joka tapauksessa ennen pitkää kaikille elämänaloille. Suomen vahvuuksina nostetaan yleensä esiin koulutus ja tutkimus. Nämä ovatkin tärkeitä. RFID-teollisuudesta on kuitenkin tullut merkittävä liiketoiminta-ala, vaikka alan koulutusta Suomessa ei ole ollut lainkaan ja tutkimuskin on ollut vähäistä varsinkin vielä 1990-luvun alussa. Bioteknologia nostettiin 1990-luvulla keskiöön ja siitä toivottiin maahamme uusia Nokioita. Sen sijaan RFID ei esiintynyt yhdelläkään valtiovallan organisaatioiden agendoista. RFID osoittaakin vanhan totuuden: teknologisia murroksia ei voida ohjata ylhäältäpäin. Uudet aloitteet jäisivät syntymättä, jos kaikki toimisivat orjallisesti ylhäältä annettujen strategisten suuntaviivojen mukaan. Vasta kun uusi teknologia on lähes kaikkien huulilla ja teknologian elinkaaria selvittävät konsultit ja tutkimuslaitokset kirjaavat sen osaksi tiekarttaansa, se otetaan mukaan strategiaan. Yleensä tässä vaiheessa ollaan vuotta jäljessä. RFID-tutkimukselle kävi juuri näin. Toisen väitteen mukaan Suomi menestyy osaamisella, vaikka tuotanto ja asiakkaat olisivat muualla. Suomalaisen RFID-teknologian vahvuus on kuitenkin se, että omassa maassamme on sekä asiakkaita että tuotantoa. Innovaatiot syntyvät perustutkimuksen pohjalta joko asiakas- tai tuotantorajapinnassa. Ainakin meille VTT:llä oli 1990-luvulla äärimmäisen tärkeää yhteistyö yritysten kanssa. Kumppaneitamme olivat sekä RFID-tunnisteita valmistava UPM että sovellusratkaisuihin keskittyvä Nokia. Lisäksi monen suomalaisen yrityksen konkreettiset ongelmat edesauttoivat merkittävästi uusien ratkaisujen syntymistä. Pelkästään teoretisoimalla uusia ratkaisuja ei löydetä. On helppoa saada RFID-teknologiaan perustuva piiri tai antenni toimimaan, mutta haasteena onkin löytää ratkaisuja jotka toimivat eivätkä maksa juuri mitään. 8

11 Mitä RFID-teknologia on? RFID (Radio Frequency Indentification) tarkoittaa etätunnistusta eli tiedon etälukua ja -tallentamista radiotaajuuksilla toimivien tunnisteiden avulla. Etätunniste on heijastusperiaatteeseen perustuva tiedonvaihtomenetelmä. Lukulaite lähettää kantoaallon tai moduloidun kantoaallon ja vastaanottaa samaan aikaan tai välittömästi moduloinnin jälkeen etätunnisteen heijastamaa signaalia. Lähettimen modulaatio on aina amplitudimodulaatiota, mutta etätunniste voi moduloida joko amplitudia tai vaihetta. Lukulaitteeseen saapuva heijastuneen signaalin taajuus on sama kuin lähetetyn signaalin, joten ilmaisussa voidaan käyttää vaihelukitustekniikkaa. Se puolestaan parantaa signaali-kohinasuhdetta eli vähentää kohinaa ja häiriöiden vaikutusta merkittävästi. Tämä vaatimus erottaa RFID-tunnisteen viivakoodista, joka luetaan tavallisimmin laserilla ja vain signaalin (valon) heijastunutta tehoa tarkastelemalla. RFID on sähkömagneettisia kenttiä hyödyntävä heijastustekniikkaan perustuva tiedonsiirtomenetelmä, jossa heijastunut signaali ilmaistaan kantoaallon vaihetta hyödyntäen. RFID ei siis ole itsenäinen radio. Passiivinen etätunniste ei vaadi erillistä energialähdettä. Semipassiivinen etätunniste hyödyntää esimerkiksi patteria. Kuva 1. RFID-teknologia leviää ennen pitkää kaikille elämänalueille. Kuva: Tekes Radiosta poiketen RFID-lukulaite lähettää kantoaaltoa samaan aikaan kun se vastaanottaa kohteen etätunnisteesta heijastunutta modulaatiota. Tämä on vaikuttanut siihen, että vasta viime aikoina kaupalliset lukulaitteet ovat toimineet moitteettomasti. Ongelmia aiheuttaa myös suurehko lähetysteho, jonka vuoksi lukulaitteet häiritsevät toisiaan. Tilanne kärjistyy, jos monta lukulaitetta pyrkii lukemaan samoja tunnisteita yhtä aikaa. Laitekehityksen ja uusien standardien avulla tilanne on kuitenkin parantunut huomattavasti. Passiivisissa etätunnisteissa mikropiirin käyttöteho otetaan lähettimen kantoaallosta tasasuuntaamalla. Semipassiivisissa etätunnisteissa etäisyyttä voidaan pidentää jonkin verran käyttämällä energialähteenä esimerkiksi patteria. Ylimääräisen virtalähteen ansiosta etätunnisteet toimivat itsenäisesti silloinkin, kun lukulaitetta ei ole lähellä. Semipassiivisten etätunnisteiden täkein sovellutus on kuljetusten valvonta logistiikassa (esim. lämpötilan, kosteuden ja tärinän seuranta). Semipassiiviset etätunnisteet otettiin käyttöön ensimmäisinä, mutta viimeaikoina passiivisten tunnisteiden merkitys on noussut paljon näitä merkittävämmäksi. Jatkossa sovelletaan molempia tekniikoita, mutta passiivisten etätunnisteiden määrä on satoja kertoja suurempi kuin semipassiivisten. 9

12 Kaikki Suomen omissa käsissä Rohkenen lainata urheilussa paljon käytettyä ilmaisua: kaikki on Suomen käsissä. RFIDteknologiassa on juuri nyt näin. RFID-teknologian merkitys on vihdoin ymmärretty Suomessa. Meillä on alalla useita suuria yrityksiä sekä monia uusia pieniä toimijoita. Alan yritykset ovat verkottuneet keskenään. Tällä alalla verkottuminen tarkoittaa usein neljää osallistujaa: etätunnisteen toimittajaa, lukulaitteen valmistajaa, RFID-järjestelmätaloa sekä sovellusosaajaa. Toivottavasti Suomeen syntyy useita korkeatasoisia alan keskittymiä. En siis kiittele suomalaista koulutus- ja tutkimusosaamista RFID-teknologiassa. Voin kuitenkin luetella joukon kilpailukykytekijöitä, jotka edesauttoivat RFID-alan rantautumista Suomeen hyvin varhaisessa vaiheessa. Tällaisia ovat: 1) hyvä suomalainen peruskoulutus, 2) Suomen vankka osaaminen tietoliikennetekniikassa, jossa Nokian merkitys on ollut ratkaiseva, 3) sellu- ja paperiteollisuutemme, esimerkiksi UPM:n, tarve laajentaa liiketoimintansa uusille alueille, 4) suomalaisen teollisuuden kyky verkottua sekä 5) Tekesin vahva panostus alalle. Näiden lisäksi hyvä kehitys on edellyttänyt visioita, rohkeita yksilöitä ja pieniä pioneerihenkisiä yrityksiä. Turvattavana alan tulevaisuus RFID-teknologian hyvä asema Suomessa on mielestäni turvattava ja sitä on myös vahvistettava edelleen. Suomeen voitaisiin muun muassa luoda infrastruktuurihankkeita RFID-yritystemme toiminnan kehittämiseksi. Maahamme kaivataan logistiikkakeskittymiä, joissa RFID-teknologian mahdollisuudet otetaan alusta pitäen huomioon. Kauppakeskuksiin soisin tuotavan RFID-pohjaisia palveluja, jotka edesauttavat muun muassa paikannusta, tuotteiden löytämistä, tuotetietojen saantia ja maksamista. Liikenteen ohjauksessa ja valvonnassa Suomi voisi ottaa käyttöön passiiviset etätunnisteet esimerkiksi varustamalla kaikki suomalaiset autot sähköisillä rekisterikilvillä. Järjestelmästä olisi hyötyä tietullien perinnässä, kaistavalvonnassa tai autottomuuden valvonnassa sellaisiksi määritellyillä alueilla, parkkipaikkojen rahastuksessa sekä varastettujen autojen etsinnässä. Tällä alueella varsin pienillä investoinneilla on mahdollista luoda monipuolista valvonta- ja palveluliiketoimintaa. Tilaisuuteen kannattaisi tarttua nyt, suomalaisen teollisuuden etulyöntiasemaa hyödyntäen, ennen kuin muut maat siirtyvät passiiviseen etätunnisteteknologiaan tieliikennesovellutuksissa. Itse olen tehnyt aloitteen aseiden merkitsemisestä RFID-tunnisteella. Tämä ei tietenkään poista koulusurmien mahdollisuutta, mutta tarjoaa välineen valvoa asekaupoissa ja -varastoissa olevia aseita reaaliaikaisesti. Vielä ei voida varmuudella sanoa, onko RFID suomalainen menestystarina vai ei. Lähtökohdat ovat kuitenkin erittäin hyvät. Toivon päättäjien sitoutuvan rohkeasti ja laaja-alaisesti RFID-sovellusten kehittämiseen luku osoittaa, ettei RFID ole pelkkä teknologia, vaan sen merkitys ulottuu kaikille elämänaluille ja vaikuttaa ratkaisevasti sekä liiketoimintamalleihin että yksittäisen kuluttajan käyttäytymiseen. Väline on viesti kuten mediafilosofi Marshall McLuhan asian kiteytti jo 1960-luvulla. 10

13 Etätunnisteiden valmistus ja markkinoiden kehitys Lyhyen etäisyyden kommunikoinnissa RFIDteknologian merkitys on suuri; kustannukset ovat alhaiset ja pystytään toimimaan ilman erillistä teholähdettä. Heijastusperiaatteella toimiva radio voidaan toteuttaa yhdellä 0,25 mm 2 kokoisella CMOSpohjaisella piisirulla. Piisiru voidaan valmistaa prosessilla, jossa viivanleveys on 0,35 0,6 mm. Näin ollen puolijohdevalmistajat voivat käyttää vanhoja tuotantotilojaan ja laitteitaan niiden valmistamiseen. Halvimmillaan tällaisen piisirun valmistuskustannukset ovat noin 0,01 euroa. Antenneineen ja mahdollisine pakkauksineen kokonaishinnaksi tulee noin 0,03 euroa. Kuva 3. Tukin sisään naulattavia UHF RFID tunnisteita. Puumassasta valmistetut muovittomat tunnisteet hajoavat selluprosessissa. Kuva: VTT Etätunnisteen koko riippuu aina antennista, ei elektroniikasta. Suurtaajuusantenni voidaan kyllä integroida mikropiiriin, mutta lukuetäisyys jää äärimmäisen lyhyeksi. Tulevaisuudessa antennia voidaan pienentää merkittävästi suurtaajuisten magneettisten materiaalien kehityttyä luvulla etätunnisteiden tuotantomäärät nousevat 100 miljardiin kappaleeseen ja lukulaitteiden määrät miljardiin matkapuhelimiin sijoitettujen lukulaitteiden yleistyttyä. Lukulaitemodulien tuotantokustannukset ovat halvimmillaan joitakin euroja. Huomaamme, että lukulaitteiden kokonaistuotantokustannukset ovat samaa luokkaa kuin etätunnisteiden tuotantokustannukset. Molempiin RFIDkomponentteihin (lukija ja etätunniste) liittyvä liiketoiminta nousee erikseen yli 10 miljardiin euroon. Käytännössä kokonaismarkkinat ovat paljon suuremmat, koska useita käyttökertoja kestävien koteloitujen etätunnisteiden ja ns. porttilukijoiden hinnat ovat huomattavasti edellä mainittuja hintoja korkeammat. Raudan osuus RFID-liiketoiminnassa on pieni, alle 10 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Kuva 2. Hyvän hyötysuhteen UHF RFID tunnisteita, jotka toimivat myös metalli- ja nestepinnoilla. Antenni vasemmalla on viritetty kaikille eri mantereilla käytettäville taajuuksille. Kuva: VTT 11

14 2 RFID-liiketoiminnan kehitys maailmanlaajuisesti 2.1 Historian alkutaival ( ) RFID juontaa juurensa toiseen maailmansotaan ja tutkan kehittymiseen. Tutkalla voitiin havaita lentokoneita, mutta omia koneita ei kyetty erottamaan viholliskoneista. Pian lentokoneet varustettiinkin erillisellä antennilla ja modulaattorilla koneen tyypin tunnistamiseksi. Nykykielellä tätä tunnistetyyppiä voitaisiin kutsua pitkän lukuetäisyyden semipassiiviseksi RFID-tunnisteeksi. Harry Stockman julkaisi 1948 artikkelin Communication by Means of Reflected Power, jota voidaan pitää ensimmäisenä tieteellisenä RFID-tutkimuksena. Neuvostoliitossa RFID-teknologiaa sovellettiin jo vuodesta 1945 alkaen vakoilukäytössä. Semipassiivisten etätunnisteiden historia alkaa siis 1940-luvulta. Seuraavana kehitysaskeleena otettiin käyttöön passiivinen etätunniste. Passiivinen RFID pystyttiin valjastamaan järkevästi käyttöön vasta 1980-luvulla. Kehitystä vauhdittivat autenttisuussovellukset, joista tärkein oli tuotantoeläinten merkitseminen tunnisteilla eläinyksilöiden erilaisten ruokintavaatimusten vuoksi. Toinen merkittävä sovellus oli autojen käynnistyksen esto. Siinä auton lukkopesässä oleva lukija varmistaa että avaimessa on oikea RFID-tunniste. Ensimmäiset passiiviset RFID-tunnisteet perustuivat magneettikenttään ja toimivat LF (Low Frequency) -taajuusalueella. CMOS (Complementary Metal Oxide Semiconductor) -teknologian kehittyminen mahdollisti passiiviset etätunnisteet. Ne edellyttävät muistin lisäksi tasasuuntaajan, tilakoneen ja modulaattorin. Nopeuden tulee olla riittävä ja tehonkulutuksen niin alhainen, että lukulaitteen teho riittää toiminnan pyörittämiseen. RFID-historian alkutaipaleeseen sisältyy kolme merkittävää murroskohtaa: heijastusperiaatteella toimiva kommunikointi CMOS-pohjaisen passiivisen RFIDpiirin kehittäminen joukko RFID-teknologiaa hyödyntäviä sovelluksia. LF-taajuisia tunnisteita sovellettiin myös tuotantoautomaatioon jo hyvin varhain, mutta varsinaista läpimurtoa ei vielä kuitenkaan tapahtunut. Kuva luvulla tuotantoeläimiä alettiin merkitä RFID-tunnisteilla yksilöiden tunnistamiseksi. Kuva: Tekes 12

15 Taajuusalueet Etätunnistamisessa toimitaan ns. lähikenttätilanteessa silloin kun taajuus on matala etätunnisteen ja lukijan väliseen etäisyyteen nähden. Päinvastaisessa tilanteessa kyse on säteilykentästä. Käytetyn taajuuden perusteella etätunnisteet jaetaan eri luokkiin. Viranomaiset säätelevät taajuuksia ja kentänvoimakkuuksia. Käytännössä etätunnisteet toimivat neljällä eri taajuusalueella: LF (Low Frequency) alue: 100 khz 250 khz HF (High Frequency): 13,56 MHz UHF (Utra High Frequency): alin 865 MHz (Eurooppa) ja suurin 950 MHz (Japani) MW (Microwave Frequency): 2,45 GHz. Taulukossa 1 on annettu eri taajuusalueilla toimivien etätunnisteiden lukuetäisyys, tärkein sovellutusalue, edullisin tunnisteen hinta sekä standardointitilanne. Tärkeimmät teknologiat nykypäivänä ovat passiiviset HF- ja UHF-teknologiat. HF toimii aina lähikentässä. UHF-alueella aallonpituus on 30 cm, jolloin lukuetäisyys ratkaisee toimitaanko kaukokentässä (> 30 cm) vai lähikentässä (< 30 cm). Taulukko 1. RFID eri taajuusalueilla (etäisyysarvio koskee passiivisia RFIDpiirejä) Taajuus Etäisyys Sovellutus Sovellutusvuosi Hinta Standardit LF 0,1 m Avaimet/tehdasautomaatio ,2 ei HF 0,5 m Liput/Tuotantoautomaatio ,05 ISO/NFC UHF 5,0 m Logistiikka ,03 ISO/EPC Sekä HF- että UHF-alueella toimivia etätunnisteita koskevat viestintäviranomaisten määrittämät säännöt. Alan kehityksen ja yritysten kannalta standardoinnilla on kuitenkin keskeinen merkitys. Sekä uusia viranomaismääräyksiä että taajuuksia tulee lisää ja standardointiprosessit ovat vielä monilta osin kesken. Myös RFID-antureita koskeva standardointi on kesken. HF-alueella kaikkialla maailmassa ovat käytettävissä samat taajuudet. Sen sijaan UHF-alueella on joka maanosassa toisistaan poikkeavat taajuudet. Laajakaistainen antenni voi toimia kohtuullisesti koko taajuusalueelle, mutta matalia metallin päällä toimivia siirtolinjatyyppisiä antenneja ei niiden kapeakaistaisuuden vuoksi saada ilman hajaviritystä toimimaan kaikilla mantereilla. Ongelma ratkeaa osittain, kun Kiinassa otetaan käyttöön kaksi taajuutta, joista toinen lähellä Euroopan ja toinen USA:n taajuusaluetta. Eurooppa puolestaan tuo toisen taajuuden USA:n taajuuden sisälle. Nämä toimenpiteet helpottavat globaalisten etätunnisteiden soveltamista UHF-alueella. MWaluetta ei ole vielä laajasti käytetty passiivisissa etätunnisteissa. 13

16 Kuva 5. Palvelu- ja valvontaliiketoimintaan voidaan luoda RFID-sovelluksia varsin pienillä investoinneilla. Kuvat: Tekes ja Helsinki City Transport

17 2.2 Kiinnostus lisääntyy ( ) Passiivinen RFID-teknologian osoitettua toimivuutensa, CMOS-tekniikka kehittyi edelleen ja RFID vakiinnutti asemansa mm. autojen käynnistyksenestosovelluksissa. Lisäksi eläinten merkitseminen RFID-tunnisteiden avulla yleistyi. Sovellukset yleistyivät myös tuotantoautomaatiossa. Kehitys oli kuitenkin edelleen hidasta. Tärkein syy oli tekninen: LF-taajuisiin RFID-tunnisteisiin tarvittiin kallis lankakäämi, mikä nosti sen hinnan korkeaksi. Lukuetäisyys jäi myös hyvin lyhyeksi, mikä rajasi sovellusten määrää. Eräissä yrityksissä esitettiin, että standardien puute esti LF-tekniikan yleistymisen. Mielestäni kyse oli kuitenkin siitä, ettei tekniikka ollut vielä riittävän kypsä sovellutusalueiden laajentamiselle luku oli orastavan RFID-teknologian kokeiluvuosikymmen. Sen aikana havaittiin teknologian rajoitukset ja korkea hinta. Kuitenkin tietyissä erityissovellutuksissa se löi itsensä läpi ja synnytti paineen uuden HF (High Frequency) -tekniikan kehittämiselle luvun kehitysaskeleet jäivät vaatimattomiksi, mutta kiinnostus teknologiaan heräsi ja kokeilut viitoittivat tietä eteenpäin. 2.3 Pioneerivaihe ( ) Tarve kehittää HF-tekniikka juontui LFtekniikan kalleudesta ja standardien puutteesta. Tiedettiin, että taajuutta nostamalla lankakäämi voidaan korvata etsaamalla tai painamalla valmistetulla antennilla. Jo 1980-luvun lopussa oli kehitetty 8 MHz:n taajuudella toimivia ns. varasantureita. Näiden tuotantoa varten oli kehitetty etsaukseen perustuvia prosesseja. Yhdistämällä varasantureiden antennituotantotekniikka ja RFID-mikropiiri, etätunnisteiden hintaa voitiin merkittävästi alentaa. Näin valmistettu tarramainen etätunniste voidaan helposti kiinnittää esimerkiksi pakkausten pintaan. Se mahdollistaa myös muun muassa ohuet ja edulliset sähköiset liput ja kulunvalvontakortit. HF-taajuudella lukuetäisyys voitiin kasvattaa 50 cm:iin, kun se LF-taajuudella jää noin 10 cm:iin. Porttimaisella rakenteella päästiin jopa metrin lukuetäisyyteen. Nykyään HF-taajuutta käytetään kaikkialla maailmassa ja sen ympärille on syntynyt useita ISO-standardeja. HF-taajuutta käyttöön otettaessa oletettiin sen pohjalta voitavan kehittää lippu- ja kulunvalvontasovellutusten lisäksi myös logistiikan sovelluksia. Tässä ei kuitenkaan edetty toivotulla tavalla. Vaikka RFID-teknologia oli HF-alueella standardoitu, muistista ja numeroinnista ei ollut globaalia sopimusta. Kuviteltiin, että jos HF-muistiavaruudesta päästäisiin sopimukseen, myös RFID-sovellusten käyttö laajenisi. Jälleen siis syytettiin standardoinnin puutetta epäonnistumisesta. Tämän seurauksena amerikkalainen teollisuus aktivoi Massachusetts Institute of Technology (MIT) -instituutin perustamaan AutoID Centerin vuonna Keskuksen tehtäväksi asetettiin globaalin numerointijärjestelmän luominen. Tästä sai alkunsa kaikkien alalla toimivien tuntema lyhenne EPC (Electronic Product Coding). Harvat kuitenkin tietävät, että standardi oli tarkoitus rakentaa HF- eikä suinkaan UHF (Ultra High Frequency) -tekniikan pohjalta. Vierailin vuonna 2000 AutoID Cenrterissä ja taajuuden valinta näytti tuolloin olevan vielä kesken. Kuitenkin oli jo osoitettu, että UHFtekniikka pystyy tarjoamaan huomattavasti paremman pohjan pitkän etäisyyden luentaan kuin HF. Esimerkiksi 1990-luvun loppupuolella täällä Suomessa kehittämämme Palomar-tunniste saavutti jo tuolloin 0,5 W teholla yli 4 m lukuetäisyyden (vastaa yli 6 m:n etäisyyttä 2 W teholla). Palomar-tunniste kehitettiin EU-hankkeessa Atmelin ja 15

18 VTT:n yhteistyönä. Hankkeeseen liittyi Suomesta mukaan myös UPM Raflatac, jolla oli suuri merkitys EPC-standardin luomisessa luvulla CMOS-tekniikalla saavutettiin todella pitkä lukuetäisyys, kun prosessiin lisättiin tasasuuntaajaksi metallipuolijohdediodi. Tässä kehitystyössä VTT oli merkittävästi mukana. Hyvistä tuloksista huolimatta UHF ei vielä saavuttanut jalansijaa. UHFtekniikan markkinointi oli tuohon aikaan vaikeaa, vaikka tulokset olivat kiistattomat. Jopa useat tutkimuslaitokset jatkoivat HFsovellusten kehittämistä myös logistiikkaan oivaltamatta, ettei tekniikka lyö itseään läpi logistiikassa. Visiona RFID matkapuhelimessa Jo 1990-luvun alussa vakuutuin siitä, että matkapuhelimessa oleva RFID-lukija mahdollistaisi valtavan määrän sovellutuksia: liput, maksaminen, autenttisuussovellukset, palveluiden aktivointi jne. Tämä oli kuitenkin ennenaikaista. RFID-lukulaitteen integroiminen matkapuhelimeen olisi ollut valtava riski, sillä kun ei tuolloin vielä ollut yhtään kuluttajaa suoraan hyödyttävää sovellutusta. Markkinat olisi pitänyt synnyttää. Ottamatta kantaa sovelluksiin tai liiketoimintamahdollisuuksiin viehätyin RFID-teknologian mahdollistamasta käyttöliittymästä. Helppo käyttöliittymä mahdollistaisi joka paikassa olevien tavaroiden internetin ja läsnäolevien palveluiden aktivoimisen koskettamalla tai osoittamalla luvun lopulla ryhdyin itse käyttämään fyysisestä käyttöliittymästä seuraavia kolmea eri nimeä: TouchMe koskettamalla toimiva käyttöliittymä PointMe yhtä tunnistetta kerrallaan lukeva, kohdetta osoittamalla (esim. 0,5 1 m) toimiva käyttöliittymä SweepMe pintaa pyyhkäisemällä luettava sähköinen koodi (esim. näkymätöntä mustetta tai peitetty siten, ettei häiritse tuotteen pintaa) Taajuuden valintakin oli ongelma. UHF-tekniikkaa hyödyntävä matkapuhelin mahdollistaisi sekä pitkän että lyhyen lukuetäisyyden. Ajatus RFID-ratkaisulla varustetusta matkapuhelimesta fyysisenä käyttöliittymänä lienee syntynyt samoihin aikoihin riippumattomasti eri puolilla maailmaa. Yhtenä osoituksena tästä on Japanissa syntynyt Felica-tekniikka, joka muistuttaa NFC (Near Field Communication) -tekniikkaa. IBM patentoi 1990-luvun alussa UHFtaajuuden käytön RFID-teknologian yhteydessä, mutta myi myöhemmin oikeudet Intermecille. Patentin sisällöllä tuskin oli teknisesti suurta merkitystä, sillä jopa mikroaaltojen käyttö SAW (Surface Acoustic Wave) -tekniikan yhteydessä tunnettiin hyvin jo 1980-luvulla. Keksinnöllä oli kuitenkin se merkitys, että Intermec sitoutui UHF RFID-teknologian kehittämiseen. Yritys on edelleen merkittävä toimija alalla. Ehkä merkittävin 1990-luvun kehitysaskel oli HF-tekniikan syntyminen ja etsaamalla valmistettujen antennien tuotanto luku synnytti myös UHF-tekniikan, vaikka sen vaikutus jäi vielä vähäiseksi. UHF-antennit valmistettiin jo tuolloin samalla tekniikalla kuin HF-antennit. Matkapuhelimien yleistyminen ja RFID-teknologian kehitys synnytti 1990-luvulla vision näiden tekniikoiden yhdistämisestä. 2.4 Pioneerivaiheesta sovelluksiin ( ) 2000-luvulle tultaessa HF-teknologia oli kypsä ja standardoitu. UHF-tekniikan oli osoitettu toimivan logistiikan sovellutuksissa. MIT-instituutin AutoID Center ryhtyi 16

19 Kommunikointi lähietäisyydellä RFID matkapuhelimessa NFC (Near Field Communication) viittaa lyhyen etäisyyden kommunikointiin vastapainona pitkän etäisyyden RFID-teknologiaan, jonka tietoturvassa saattaa olla puutteita. Lähietäisyyden kommunikoinnissa matkapuhelimeen sijoitetulla NFC-modulilla on kyky simuloida sekä tunnistetta että RFID-lukijaa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kahden puhelimen välisen RFID-kommunikoinnin. Uudessa Bluetooth-standardissa kaksi Bluetooth-laitetta voidaan parittaa koskettamalla. Tämä yleistynee jatkossa myös muissa radioissa. Siten esimerkiksi Wlan-yhteyden voi rakentaa puhelimen avulla koskettamalla etätunnistetta ja sen jälkeen tietokonetta, jossa on Wlan. Etätunniste voi korvata fyysisen radion parituksessa. Kuva 6. Matkapuhelimien yleistyminen ja etätunnistusteknologian kehittyminen loivat ajatuksen yhdistää nämä teknologiat. Kuvat Tekes 17

20 Tiedonsiirtonopeus RFID-teknologiassa muisti ei ole rajoittava tekijä vaan tiedonsiirtonopeus. Nykyisten ja muutamien tulevaisuuden RFID-ratkaisujen ja standardien tiedonsiirtonopeus ja lukuetäisyys on esitetty karkeasti kuvassa 7. Nämä ovat käyttäjän kannalta ratkaisevia ominaisuuksia, koska toimenpide saa kestää vain sekunnin verran. Kaikki tekniikat pystyvät lukemaan 96 bittisen ID-numeron ja jonkin verran muuta, kuten mittaustietoja. NFC-sovelluksilla voitaisiin lukea jo esim. pieni musiikkinäyte tai perustietoja tuotteen sisällöstä. Vasta yhdistämällä esim. UHF-tekniikan energiansyötössä ja laajakaistaisen (esim. UWB, Ultra Wide Band) tiedonsiirron etätunnisteesta lukijalle, päästään nopeuksiin jotka mahdollistaisivat jopa videon siirtämisen passiivisesta etätunnisteesta matkapuhelimeen. Kuvassa 7 PEC tarkoittaa painettua pyyhkäisemällä luettavaa tunnistetta. Kuva 7. Eri RFID-ratkaisujen tiedonsiirtokapasiteetti ja lukuetäisyys, kun lukuaika on alle sekunnin. 18

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Espoo 2.12

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Espoo 2.12 RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Espoo 2.12 12:45 Ilmoittautuminen ja tutustumista näyttelyalueeseen 13:00 Tilaisuuden avaus Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo, RFID Lab Finland Professori Kari Tanskanen,

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Mikä on NFC kameroissa?

Mikä on NFC kameroissa? Mikä on NFC kameroissa? Jos olet ollut ostamassa (video)kameraa äskettäin, olet luultavasti nähnyt termin NFC. Kyseessä on Near Field Communication (lähiluku) ominaisuus. Videokerhon kerhoiltaan 22.11.2016

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

HS-8100 BLUETOOTH CAR KIT Tuotetiedot

HS-8100 BLUETOOTH CAR KIT Tuotetiedot Tuotetiedot Hands free -laite Mikrofoni Lyhyt mikrofoni 1 12 V -liitin 2 Mikrofoniliitäntä 3 Linkkipainike 4 Toiminnon merkkivalo (sininen/punainen) 5 Soittopainike 6 Äänenvoimakkuuden lisääminen (+) Käyttö

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Logistiikka-ala ja tulevaisuuden tietotekniikka

Logistiikka-ala ja tulevaisuuden tietotekniikka Logistiikka-ala ja tulevaisuuden tietotekniikka Tietotekniikka ja tuottavuus 1. Suomen BKT:n vuotuinen kasvu vuosina 1995-2005 oli 4,06%. Tästä vajaa kolmannes johtui työtuntien määrän lisääntymisestä

Lisätiedot

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Seinäjoki 9.3.

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Seinäjoki 9.3. RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Seinäjoki 9.3. Ohjelma: 11:30 Ilmoittautuminen ja tutustumista näyttelyalueeseen 12:00 Tilaisuuden avaus, yliopettaja Hannu Reinilä, SeAmk Teollisen internetin liiketoimintamahdollisuudet

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

RFID PUUTAVARALOGISTIIKASSA. Asko Poikela 17.3.2008

RFID PUUTAVARALOGISTIIKASSA. Asko Poikela 17.3.2008 RFID PUUTAVARALOGISTIIKASSA Asko Poikela 17.3.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ I. RFID? II. RFID & PUUTAVARALOGISTIIKKA III. METSÄTEHON RFID-HANKE IV. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Oheismateriaali: Telama, M. 2007. Hakatun

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA?

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? HENGÄHDYSTAUKO PRINTTI ON KUOLLUT? Mieti, jos postilaatikostasi tulisi yhtä paljon mainoksia kuin mitä näät päivän aikana sähköisessä muodossa? Et ehkä edes

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

BT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen)

BT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen) Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen) 6 Korvanappi 7 Mikrofoni 8 Pidike 9 Varauksen osoitin (punainen) 10 Virtavalo (vihreä) Asennus

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

A7-0276/185

A7-0276/185 2.10.2013 A7-0276/185 Tarkistus 185 Lorenzo Fontana EFD-ryhmän puolesta Mietintö A7-0276/2013 Linda McAvan Tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistaminen, esittämistapa ja myynti COM(2012)0788

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

LASSE KURKILAHTI JA TOIVO ÄIJÖ. Selviydy. Kriisistä kilpailuetuun suomalaisella johtamismallilla

LASSE KURKILAHTI JA TOIVO ÄIJÖ. Selviydy. Kriisistä kilpailuetuun suomalaisella johtamismallilla LASSE KURKILAHTI JA TOIVO ÄIJÖ Selviydy tai sukella Kriisistä kilpailuetuun suomalaisella johtamismallilla TALENTUM HELSINKI 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW SDR-Ohjelmistoradio Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW SDR-vastaanotin Ohjelmistoradiolla tarkoitetaan yleensä ohjelmistolla määritettyä radiota,

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa

RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa RFid Roadshow 4.12.2013 Oulu Asko Puoliväli, Aksulit oy Aksulit Oy toimittaa RFID- ja viivakoodijärjestelmät Tuotteitamme RFID rullakkologistiikassa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi?

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä Jero hola ja Ville Särkimäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Toimilaitediagnostiikassa

Lisätiedot

C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin

C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin Tuotetiedot Vastaanotin Hiiri Näppäimistö A: Ilmaisin B: Yhteyspainike Asennus C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin H: Paristotila I:

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO

Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO 29.9.2015 Palvelulupauksemme Tarjoamme julkishallinnolle mahdollisuuden Suomen ja EU-kansalaisen sähköiseen tunnistamiseen tietoturvallisesti eri

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

2 Käynnistä tietokone. MI-4550Xp WIRELESS OPTICAL MINI MOUSE. Tuotetiedot A B C

2 Käynnistä tietokone. MI-4550Xp WIRELESS OPTICAL MINI MOUSE. Tuotetiedot A B C Tuotetiedot J A B C E F H K D Hiiri A: Vierityskiekko ja kolmas painike (automaattinen vieritys painamalla) Vierityskiekon alapuolella: Pariston virta vähissä -valo (vilkkuu) B: Kakkospainike C: Ykköspainike

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan

Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan Jukka Ranta 5.9.07 Jukka Ranta 5.9.2007 Muutostekijät ja haasteet Teknologia ei ole kypsää Elektroniikan kehitys on edelleen intensiivistä

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere Digitaalisuus teollisuuden uudistajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Systeemiset muutokset ja liiketoimintaekosysteemit

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Teollisuuden LED-valaistus

Teollisuuden LED-valaistus Teollisuuden LED-valaistus Hollantilainen innovaatio made in Europe LumoLumen, eurooppalaista huipputekniikkaa! LumoLumen LED-teollisuusvalaisimissa yhdistyvät ainutlaatuinen mekaaninen rakenne, edistyksellinen

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Hyrynsalmi ja muuttoliike

Hyrynsalmi ja muuttoliike Aluekehitykseltään erityyppisten kuntien puheenvuorot 17.11.2010 Hyrynsalmi ja muuttoliike Kunnanjohtaja Heimo Keränen Hyrynsalmen kunnan visio: Hyrynsalmi on itsenäinen kehittyvä kunta, jolla on hyvät

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Palvelujen myynnin aloittaminen

Palvelujen myynnin aloittaminen Palvelujen myynnin aloittaminen Merja Saari Esityksen sisältö Tarjonnan alkaessa? Miten sopimukset on tehtävä? Mitä sopimusten pitää sisältää? Miten sopimuksia voi muuttaa? Miten virheet ja viivästykset

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 22.11.2016 Tatu, OH2EAT 1 / 16 Häiriöt Ei-toivottu signaali jossain Yleinen ongelma radioamatöörille sekä lähetyksessä että vastaanotossa 2

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

Fiksu kaupunki ohjelma

Fiksu kaupunki ohjelma Fiksu kaupunki ohjelma Tekesin ohjelmat ja Team Finland -ohjelmat Biotalous ja cleantech Digitalisaatio Hyvinvointi ja terveys Uudet liiketoimintaekosysteemit ja markkinoille vienti Arktiset meret 2013-2017

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

TEOLLISOIKEUDET BISNEKSESSÄ Timo Alanne Mikkeli

TEOLLISOIKEUDET BISNEKSESSÄ Timo Alanne Mikkeli TEOLLISOIKEUDET BISNEKSESSÄ Timo Alanne Mikkeli 15.11.2016 Berggren Oy Johtava eurooppalainen täyden palvelun IPR-talo Arvostettu IPR-kumppani jo vuodesta 1936 Palvelut kattavat IPR:ien koko elinkaaren

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

2 Valitse Install driver (Asenna ohjain).

2 Valitse Install driver (Asenna ohjain). Tuotetiedot C Asennus A B D A: USB-liitin B: Suojus C: Linkkivalo [vilkkuu hitaasti = käyttövalmis] [vilkkuu nopeasti = Bluetooth käytössä] D: USB-jatkojohto 1 ON Käynnistä tietokone. Aseta Trust-asennuslevy

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Suomen Pankin Maksufoorumi

Suomen Pankin Maksufoorumi Suomen Pankin Maksufoorumi 10.5.2016 Finlandia-talo SAMI KARHUNEN SOLINOR OY MAKSAMISESTA VELOITUSSOPIMUKSEEN JA PALVELUIDEN KÄYTTÖÖN SEKÄ OSTELUUN MAKSAMISESTA SOVITAAN PALVELUNTARJOAJAN TAI KAUPAN KANSSA.

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot