KOUVOLAN KISKORAITIN SUUNNITTELUKILPAILU ARVIOINTIPÖYTÄKIRJA FH INVEST OY / FH RAKENTAJAT

Transkriptio

1 Liite 6 KOUVOLAN KISKORAITIN SUUNNITTELUKILPAILU ARVIOINTIPÖYTÄKIRJA FH INVEST OY / FH RAKENTAJAT

2 Sisällys 1. KILPAILUKUTSU Kilpailun luonne ja tarkoitus Kilpailun järjestäjä Kilpailuun kutsutut Kutsukilpailun osanottajapalkkiot Palkintolautakunta Kilpailuohjelman hyväksyminen Kilpailun aikataulu KILPAILUTEHTÄVÄ Kilpailutehtävän tausta Kilpailun tavoitteet ja suunnitteluohjeet Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet YLEISARVOSTELU JA EHDOTUSTEN VERTAILU Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Asumisen laatu Teknistaloudellinen toteutettavuus EHDOTUSKOHTAINEN ARVOSTELU KILPAILUN RATKAISU JA SUOSITUS JATKOTOIMENPITEIKSI PALKINTOLAUTAKUNNAN JÄSENTEN ALLEKIRJOITUKSET LIITTEET

3 1. KILPAILUKUTSU 1.1 Kilpailun luonne ja tarkoitus FH Invest Oy / FH Rakentajat järjesti yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa arkkitehtuurikilpailun asuinkerrostalokorttelin ja sen ensimmäisen rakennusvaiheen suunnittelemisesta Kouvolan keskustan eteläpuolella sijaitsevan Kiskoraitin alueelle. Kilpailu järjestettiin Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen mukaisena suppeana kutsukilpailuna. Kilpailutehtävänä oli suunnitella kilpailualueen erityispiirteisiin hyvin soveltuva ja laadukas asuinkerrostalokortteli, joka on toteutettavissa vaiheittain. Suunnittelulla haettiin ympäristöön sopivaa, paikan henkeä korostavaa, monipuolisia asumisratkaisuja tarjoavaa sekä arkkitehtonisesti laadukasta ja kustannustehokasta ratkaisua. 1.2 Kilpailun järjestäjä Kilpailun järjestäjänä oli FH Invest OY / FH Rakentajat. Yritys on Etelä-Savon, Itä-Savon, Etelä- Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueella toimiva vuonna 2004 perustettu rakennusalan yritys. FH Rakentajat on toteuttanut lukuisia rivi- ja kerrostaloja sekä liikerakentamista toimialueellaan. FH Rakentajat kohteiden hyvän kysynnän taustalla ovat markkinatilanteen mukaan valitut tontit, yksilölliset ja toimivat suunnitelmat sekä laadukas rakennustyö modernia tekniikkaa soveltaen ja materiaaleja käyttäen. Asiakkaiden toiveiden huomioon ottaminen rakentamisessa ja niiden laadukas toteuttaminen on FH Rakentajien toiminnan perusajatuksia. 1.3 Kilpailuun kutsutut Kutsukilpailuun kutsuttiin osallistumaan seuraavat toimistot: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy Heikki Kirjalainen Porrassalmenkatu 21 A Mikkeli p toimisto@ark-kirjalainen.fi Arkkitehtitoimisto Sajaniemi Oy Kari Sajaniemi Graanintie Mikkeli p kari.sajaniemi@sajaniemioy.fi Ark-House Arkkitehdit Oy Pentti Kareoja Pursimiehenkatu 26 C Helsinki p pentti.kareoja@ark-house.com Kirsti Siven & Asko Takala Arkkitehdit Oy Asko Takala Korkeavuorenkatu 25 A Helsinki p asko.takala@arksi.fi 3

4 1.4 Kutsukilpailun osanottajapalkkiot Kilpailun järjestäjä maksaa kullekin hyväksytyn ehdotuksen jättäneelle toimistolle osallistumispalkkiona 8.000,00 + alv 24 %. Palkkiot maksetaan Suomen Arkkitehtiliiton kautta, joka vähentää palkkiosta 10 % kilpailijoiden nimeämän palkintolautakunnan jäsenen palkkiota ja muita kuluja varten. 1.5 Palkintolautakunta FH Rakentajien nimeämät edustajat Antti Viskari, toimitusjohtaja Kalle Rentto, projektipäällikkö Kouvolan kaupungin nimeämät edustajat Hannu Luotonen, kaupunkisuunnittelujohtaja, palkintolautakunnan puheenjohtaja Hannu Tylli, kaavoitusarkkitehti Kilpailijoiden nimeämä edustaja Jari Viherkoski, arkkitehti SAFA Palkintolautakunnan sihteeri Susanna Toikander, viestintävastaava 1.6 Kilpailuohjelman hyväksyminen Kilpailuohjelma on järjestäjien, palkintolautakunnan ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n kilpailusihteerin hyväksymä. 1.7 Kilpailun aikataulu Kilpailu alkoi ja päättyi KILPAILUTEHTÄVÄ 2.1 Kilpailutehtävän tausta Kilpailualue sijaitsee Sarkolan kaupunginosassa Kouvolan ydinkeskustan eteläpuolella. Alue rajautuu Veturitallien eteläpuolella olevaan Kiskoraittiin, Salonraittiin sekä Tervalepänraittiin. Alue rajautuu Salpausselänharjun päällä oleviin vanhoihin ja lukujen taitteessa rakennettuihin veturitalleihin. Veturitallit ovat yksi Kouvolan tunnetuimmista maamerkeistä, jotka näkyvät kauas etelään. Kilpailualue on lehtipuuvaltaista metsittynyttä vanhaa tonttimaata, josta rakennukset on purettu 1970-luvulla. Alueella on ollut puutarhatoimintaa, minkä seurauksena kilpailualueella on runsaasti jaloja lehtipuita. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on todennut kilpailualueen itä- ja eteläosilla olevan puuston säilytettäväksi luontotyypiksi. Kilpailualueen pinta-ala on 9523 m². Alue on noin yhdeksän metriä ratapihaa matalammalla Salpausselänharjun etelärinteen yläosalla. Rautatieaseman asematunnelin eteläpää on noin 100 metrin etäisyydellä ja rautatieasema noin 250 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Ydinkeskustan kävelykatu Manskille suunnittelualueelta on matkaa 400 metriä. 4

5 2.2 Kilpailun tavoitteet ja suunnitteluohjeet Kilpailun tavoitteena oli kehittää radan alapuolista aluetta monipuolisena asuntoalueena. Suunnittelukilpailulla pyrittiin löytämään alueen kaavoituksen ja rakentamisen pohjaksi kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti hyvä ratkaisu. Lisäksi kilpailulla tavoiteltiin korkeatasoisia kortteli- ja asuntoratkaisuja, jotka soveltuvat erilaisille asukasryhmille sekä ovat järkevästi liiketaloudellisin perustein toteutettavissa. Suunnitelman tuli olla toteutettavissa kolmessa vaiheessa, koska alueen rakentuminen saattaa kestää useita vuosia. Kilpailualueelle suunniteltavien rakennusten pääkäyttötarkoituksena oli asuminen. Rakennusten sijoittelu ja kerrosluvut olivat kilpailijoiden vapaasti harkittavissa. Rakennusten sijoittelussa ja massoittelussa tuli erityisesti huomioida kilpailualueen vieressä olevat veturitallit sekä niistä syntyvä kaupunkikuvallinen ja maisemallinen kokonaisuus. Muita suunnittelussa huomioitavia asioita olivat näkymät asunnoista, korttelialueen sisäinen toiminnallisuus, asumisviihtyvyys sekä rautatiestä aiheutuvien häiriöiden ehkäisy. Rakennus- ja asuntotyyppien suunnittelussa tuli huomioida sosiaalisesti monipuolinen asukaskunta, lapsiperheiden, nuorten ja vanhusväestön asumistarpeet sekä tarjota asumismahdollisuus samalla alueella eri ikävaiheessa oleville ihmisille. Rakennusten ympäristöineen tuli muodostaa omaleimaisia, turvallisia ja liikuntaesteettömiä asumisen alueita. Ohjeellinen asuntotyyppijakauma 2h+k +s (44 58 m 2 ) n. 35 % asunnoista 3h+k+s (67 80 m 2 ) n. 50 % asunnoista (pieni ja iso kolmio) 4h+k +s ( m 2 ) n. 15 % asunnoista (tehdään yhdistelmäasuntoina) Ylimpään kerrokseen terassiasuntoja Tehokkuustavoite myytävä huoneistoala / kerrosala > 0,75 Vaadittavat asiakirjat Selostus Asemapiirros, mittakaava 1:500 Toistuvan tai tyypillisen kerrostalon pohjapiirustukset, mittakaava 1:200 Julkisivut ja leikkaukset, mittakaava 1:200 Perspektiivikuva tärkeimmästä katunäkymästä tai upotus ilmakuvaan 2.3 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet Kilpailuehdotuksia arvioitiin suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kilpailuehdotuksen kokonaisratkaisua, sen kehityskelpoisuutta ja soveltuvuutta kaupunkikuvaan ja ympäristöön pidettiin tärkeämpinä kuin osaratkaisujen tai yksityiskohtien virheettömyyttä. Lisäksi arvostelussa kiinnitettiin huomiota seuraaviin seikkoihin: arkkitehtoninen, kaupunkikuvallinen ja maisemallinen kokonaisuus paikan identiteetti, houkuttelevuus sekä sijainnin merkitys ja hyväksikäyttö rakennus- ja asuntotyyppien vaihtelevuus ja sopivuus erilaisille asukkaille tilaratkaisujen toimivuus, tehokkuus ja muunneltavuus vaiheittainen toteutettavuus toteutuskelpoisuus, taloudellisuus ja kokonaistehokkuus kaupunkikuvaan sopiva ja ympäristönsä huomioon ottava, rakenteiltaan terve, turvallinen ja esteetön asuntoalue. rakenteiden riskittömyys ja pitkäikäisyys energiataloudellisten näkökohtien huomioiminen rakennusten suuntauksessa ja massoittelussa 5

6 3 YLEISARVOSTELU JA EHDOTUSTEN VERTAILU 3.1 Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Suunnittelualue sijoittuu mittakaavalliseen taitekohtaan. Kilpailukortteli rajoittuu vanhan omakotialueen reunaan. Toisaalta ollaan myös aivan ydinkeskustassa, vain muutaman minuutin kävelymatkan etäisyydellä kävelykatu Manskista. Alueen rakennukset tulevat näkymään hyvin kaukojunista. Osallistujat ovat joutuneet tekemään mittakaavallisia valintoja ja pohtimaan rakennusten kerroslukuja. Kilpailulla etsittiin vahvaa kokonaisratkaisua ja soveltuvuutta kaupunkikuvaan ja lähiympäristöön. Kehityskelpoisuutta pidettiin tärkeämpänä kuin valmista ratkaisua. Kaikki viisi ehdotusta ovat keskenään melko erilaisia niin arkkitehtuuriltaan kuin tontinkäytöltään. Tornitalohenkiset pistetalot ovat vallitseva ratkaisumalli. Neljä viidestä ehdotuksesta perustuu kolmeen yhden portaan taloon, kun taas yhdessä ehdotuksessa on viiden portaan lamellitalokokonaisuus. Kouvolan moderni rakennusperintö ja junanradan merkitys on ymmärretty hyvin valtaosassa ehdotuksia. Vaaleat tornitaloryhmät ovat osa Kouvolan näkyvintä kaupunkikuvaa. Mittakaavassa ja kerroskorkeuksissa on jonkin verran hajontaa. Suhde ympäristöön ja olemassa olevaan pientaloalueeseen on käsitelty eri näkökulmista. Joissakin ehdotuksissa on tietoisesti madallettu rakennusten korkeuksia pientaloalueen reunalla. Valtaosassa ehdotuksia on pyritty luomaan vahva, oma kokonaisuus ja identiteetti uudelle asuinkorttelille, mikä oli mainittu yhdeksi kilpailun tavoitteista. Tällöin suhdetta omakotialueeseen ei ole pidetty suunnittelua ohjaavana asiana, vaan rakennukset muodostavat pikemminkin osan radan varren suurimittakaavaisesta maisemasta. Kilpailutontti rajoittuu luoteessa vanhaan veturitalliin. Sen historiallinen ja alueen arvoa kohottava merkitys on oivallettu hyvin kilpailuehdotuksissa. Parhaimmat ehdotukset muodostavat veturitallin kanssa vahvan tunnun miljöön ainutlaatuisuudesta. Kerroskorkeuksia määrittelee viereisen kerrostaloalueen kuusikerroksellisuus ja maaston topografia. Sijaitseehan maanpinta jopa kolme kerrosta rataa matalampana. Ehdotuksissa Have you ever seen the train, Kolmisointu ja Tiilestä tehdään on tontin pohjoisreunalla kahdeksankerroksisia taloja. Tälle kerroskorkeusvalinnalle ei nähty sinänsä mitään estettä. Vaikeimmaksi kerrokseksi muodostuu neljäs ja viides kerros, jotka asettuvat vain hieman rataa ylemmäs ja jossa melu- ja maisemahäiriö ovat suurimmillaan. Tontin jäsentelyssä on merkittävää hajontaa ja laadullisia eroja. Vain ehdotus Kolmisointu on onnistunut liittämään oleskelupihat miellyttävällä tavalla ympäröiviin metsäalueisiin ja puistoihin. Sekä tontin itä- että etelälaidalla on vihreää hyvää oleskelualuetta. Monissa ehdotuksissa pihasta uhkaa muodostua melko kova, pysäköintipaikkojen hallitsema kokonaisuus. Asuinpihojen puutarhamaiselle, miellyttävälle ulko-oleskelulle ei ole annettu mahdollisuutta. Sen sijaan tontin itälaidan luontoarvoiltaan arvokkaan metsäalueen suojelukehotusta oli noudatettu kaikissa viidessä ehdotuksessa. Asuntosuunnittelun suurimpia haasteita on aina pysäköintipaikkojen suunnittelu. Tuomaristo on arvostanut ehdotuksia, joissa laajat pysäköintikentät on pystytty välttämään. Toisaalta pysäköinnin järjestelyt ovat keskeinen asuntojen hintaan vaikuttava asia. Kouvolan kaltaisessa kaupungissa pysäköinnin järjestely onkin tasapainoilua miljööarvojen ja kustannusten välimaastossa. Asuinympäristön kannalta onnistuneimpana ratkaisuna pidettiin pysäköinnin sijoittamista Kiskoraitin varteen, jossa pysäköinti asettuu luontevasti ympäristöä alemmalle tasolle. 6

7 3.2 Asumisen laatu Asumisen laatua arvioitaessa pääpaino oli itse asuntojen toimivuudessa ja tilallisissa ratkaisuissa. Tilaratkaisujen osalta arvioitiin mm. asuntojen näkymiä ulos, valoisuutta ja valokulmia, sisä- ja ulko-oleskelutilojen yhteyttä ja tehokasta tilankäyttöä suhteessa huonelukumäärään. Toimivuutena tarkasteltiin sisäisiä yhteyksiä, huonetilojen hyvää kalustettavuutta ja yhteistilojen helppokäyttöisyyttä. Joissakin ehdotuksissa kaupunkikuvalliset tavoitteet olivat liiaksi jyränneet alleen asuntojen toiminnallisia näkökulmia. Tätä pidettiin virheenä. Asuntojen avautumista pääsääntöisesti poispäin radasta pidettiin perusteltuna. Meluselvitys ei sinänsä edellytä umpinaisen melumuuritalon rakentamista, vaan huoneiden ikkunoita voi avata kaikkiin ilmansuuntiin. Parvekkeiden rauhallisuutta ja avautumista hyviin näkymiin ja iltapäivän aurinkoon pidettiin hyvänä. Useita ehdotuksia vaivasi koordinaatiokäännöksistä johtuvat vaikeasti kalustettavat huonetilat. Erityisesti 45 asteen kumia tai teräviä kulmia huonetiloissa pidettiin ongelmallisina. Vain ehdotuksessa kolmisointu vinojen kulmien ei voida aiheuttaneen ongelmia vaan ne oli osattu kääntää eduksi. Asuntojen perusgeometria oli pääosin onnistunutta ja ammattitaitoista. Joitakin asuntoja vaivasi lievä käytävämäisyys, mutta ongelmien katsottiin jatkotyöskentelyssä olevan parannettavissa. Parhaimmissa ehdotuksissa kuten Lokomotiivi sisäänkäynti asuntoihin oli järjestetty keskeisesti, huonemitoitus oli onnistunutta ja asunnot kiertyivät parvekkeiden ympärille oivallisesti. Monipuolista huoneistojakaumaa arvostettiin. Esimerkiksi Kouvolan Ratamossa oli hyvin erilaisia asuntoja, jotka ovat muunneltavissa markkinatilanteen mukaan. Sen sijaan tehdään tiilestä tarjoaa melko yksipuolisen valikoiman huoneistotyyppejä. Tontin sijainti omakotialueen vieressä mahdollistaa myös hyvien maantasoasuntojen suunnittelun. Ansiokkaana maantasokerroksena on pidetty ratkaisuja, joissa maantasoasunnoilla on omat viihtyisät terassit tai piha-alueet. Parhaimmin tässä on onnistunut ehdotus Kouvolan Ratamo. 3.3 Teknistaloudellinen toteutettavuus Kolmivaiheinen toteutus on kaikissa ehdotuksissa huomioitu hyvin. Asuinympäristön tulee olla viihtyisä myös siinä tapauksessa, että toteutusajanjakso venyy markkinatilanteen eläessä. Tuomaristo joutui arvioimaan kohteiden markkinoitavuutta Kouvolan kaltaisessa keskisuuressa kaupungissa, jossa vuotuiset asuntorakentamisen volyymit ovat melko pieniä. Arvioinnissa tasapainoiltiin Kouvolan modernistisen asuntorakantamisen ja perinteisemmän, tuttuutta ja turvallisuutta hakevan ostajakunnan välillä. Kilpailutuomaristo vertaili ehdotusten teknistaloudellisia parametreja. Massatehokkuus oli parhain ehdotuksessa Kouvolan Ratamo. Sen sijaan brutto- ja hyötyalan suhde ei ollut toteutuksen kannalta riittävä ehdotuksissa Tiilestä tehdään ja Have you ever seen the train. Kaikkien ehdotusten osalta tuomaristo näki kuitenkin kehitysmahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Useimpien ehdotusten taloudellista toteutusta heikensivät ylisuuret parvekkeet. Kulmien määrä oli ehdotuksissa sekä asunnon avautumisen että kaupunkikuvallisten syiden johdosta melko suuri, mutta toki jatkokehittelyssä hiottavissa. Ekotehokkuuteen oli kiinnitetty huomiota. Parvekkeiden kesäaikainen varjostus on huomioitu kaikissa kilpailuehdotuksissa sijoittamalla suuret ikkuna-aukot parveketaustoille. Ehdotuksessa Kouvolan Ratamo oli lisäksi ehdotettu aurinkopaneeleita katolle. Samoin maalämmön hyödyntämistä oli ehdotettu useammassa ehdotuksessa. 7

8 4 EHDOTUSKOHTAINEN ARVOSTELU Have you ever seen the train Graafinen betoni muodostaa vaikuttavan kaupunkijulkisivun ja alleviivaa Kouvolaa raideliikenteen keskipisteenä. Julkisivun valaistus lisää julkisivujen dramatiikkaa. Rakennukset tuovat hämmentävästi mieleen enemmän toimisto- kuin asuinrakennukset. Kaupunkirakenteellinen komea ja iskevä idea on mennyt selkeästi asuntojen tilallisuuden ja toiminnallisuuden ohitse. Umpinainen radan puoli on vaikeuttanut asuntosuunnittelua ratkaisevasti. Tämä on valitettavaa, koska meluselvitys ei sinänsä tue tätä kaupunkirakenteellista valintaa melumuuritalosta. Mittakaavallinen liittyminen ympäröiviin asuinrakennuksiin on melko väkinäinen. Käsittely on hyvin urbaania tontilla. Pihojen yhteys puistoon on luontevaa ja onnistunutta, mutta itse oleskelupihat ovat kantakaupunkimaisen kovia, johon ei löydy perustetta Samoin suhdetta veturitalliin ei oikein synny vaan kokonaisuus jää itseriittoiseksi ja mittakaavaltaan liian suureksi. Kun kyse on asuntosuunnittelukilpailusta, niin asuntopohjia on vaikea jatkokehittää tällä konseptilla. Sinänsä kiilamaiset massat mahdollistavat kohtuullisen hyvät näkymät ja valokulmat itse asuntoihin. Taloudelliset edellytykset hankkeen realisoitumiseksi ovat heikommat kuin muissa ehdotuksissa. Vaikea geometria, kuten terävät kulmat ja parvekkeiden muotoilu tekevät yhtälöstä haastavan. Kouvolan Ratamo Ehdotus on tutun oloinen ja konstailematon asuntokortteli. Mittakaava on paikkaan sopiva ja hakee massoittelullaan liittymää omakotialueeseen. Rakennusten sijoittelu tontin etelälaitaan on perusteltu edellä mainituista lähtökohdista johtuen. Ehdotuksen suurin heikkous on kuitenkin siinä, että paikan erityispiirteet jäävät hyödyntämättä. Arkkitehtuuri on kovin anonyymiä. Suhde veturitalliin jää etäiseksi eikä Kouvolan rakennusperinteestä ole löydetty kiinnekohtaa. Pysäköinti hallitsee liiaksi piha-aluetta eivätkä pihatilat jäsenny erityyppisiin oleskelualueisiin. Pysäköinti ja pihatilat olisivat toki jatkokehittelyssä parannettavissa ryhmittämällä talot toisin kilpailutontille. Pysäköintipaikkoja on tässä ehdotuksessa lukumääräisesti eniten. Julkisivujen värivalinnoille ei oikein löydy perusteita. Värimaailman liittymistä viereisiin veturitalleihin tai vaaleisiin keskustan pistetaloryhmiin pidettiin parempana lähtökohtana kun uusien väriyhdistelmien luomista. Samoin ikkuna-aukotus on melko niukkaa ja uhkaa asuntojen valoisuutta, vaikka niukkuus nykyiset energiamääräykset huomioiden voidaankin perustella. Asuntojen huoneistojakauma on monipuolinen ja asunnot pääsääntöisesti ammattitaidolla laadittu. Huonetilat ovat hyvin kalustettavissa ja asunnot toimivia. Jonkin verran asuntojen välillä on epätasa-arvoa avautumisen ja näkymien suhteen. Maantasokerroksen asunnoilla on miellyttävät omat piha-alueet, joka ajatuksena liittää rakennukset erinomaisesti pientaloalueeseen. Ne ovatkin kilpailun parhaat. Terassiasunnoista saisi myös korkeatasoiset huoneistot. Huonetilat ovat miellyttävästi terassien ympärillä. Pilkotusta massoittelusta johtuen perusmassassa on melko paljon kulmia, mutta muuten kerrostasot ovat tehokkaat ja hyötyalan ja bruttoalan suhde on kilpailun paras. Pysäköinti on luonnollisesti edullinen, mutta syö pihatilojen houkuttelevuutta viihtyisänä viherpihana. 8

9 Lokomotiivi Näkemyksellinen ja kokonaisvaltainen ehdotus. Esitystapa on erittäin kaunis. Kolmen pistetalon suurmuoto luo vastaparin veturitallille ja väliin jää vaikuttava kaupunkitila. Julkisivut ovat kauniin omaperäiset ja niiden suhde veturitalliin vakuuttaa. Ehdotus sopii hyvin paikaan. Kolmioiden väliin jää mielenkiintoiset pihatilat. Siinä piilee myös ehdotuksen suurin heikkous. Raskas kaksikerroksinen pysäköinti erottaa pihat täysin puistoalueesta. Pysäköintiratkaisu heikentää myös ehdotuksen taloudellisuutta, vaikkakin kyseessä on avoin pysäköintitaso Selostuksen perustelu pysäköintikannesta pihatilaa jäsennöivänä elementtinä ei vakuuttanut tuomaristoa. Julkisivut ovat hyvin modernit ja Kouvolan henkeen sopivat. Puna- ja valkotiilen vuorottelu kaaren ja pihan puolella on vakuuttava. Punaisempi puoli liittää rakennukset veturitalliin, valkoisempi pihan puoli taas luo modernin ja ylellisen ilmeen pihan puolelle. Tämän aiheen soisi näkevän vielä toteutettuna jossakin muodossa. Asuntosuunnittelu on ammattitaitoista. Porrassyöttö on tehokas, joskin hieman uhkarohkea pitkine käytävineen. Valittu porrastasomuoto on mahdollistanut edulliset sisääntulokulmat ja hyvän asuntopohjageometrian. Johtuen selkeästä kompaktista geometriasta asunnot avautuvat hyvin eteistiloista ja oleskelutilat muodostavat asunnon sydämen. Erityisesti isot asunnot ovat suorastaan ylelliset. Oleskelutilat kietoutuvat miellyttävästi parvekkeen ympärille. Sisätila virtaa ulkooleskelutilaan isojen lasipintojen lävitse. Asuntojen suuntaukset ovat melko tasa-arvoiset kaikissa kolmessa rakennuksessa. Asunnot avautuvat kohtuullisen hyvin toistensa ohitse. Jonkin verran pohjoisin massa jää valokulmiltaan ja avautumisiltaan kahta eteläisempää heikommaksi. Ilta-aurinkoon avautuvia asuntoja on hieman vähemmän kun muissa kilpailuehdotuksissa. Kerrostason kulmiin on syntynyt vaikeita teräväkulmaisia huonetiloja. Tämä seikka olisi toki jatkokehittelyssä parannettavissa kokonaisuutta heikentämättä. Kun arvioidaan ehdotuksen taloudellisuutta, on kaari pystytty esittämään uskottavan loivana. Muoto saadaan aikaan verhomuurauksen ilmaraon avulla. Massamuoto on energiataloudellinen ja parvekemitoitus onnistunutta. Laaja porrashuone syö valitettavasti muuten ison kerrostasoalan hyödyn. Tehokkuus on kilpailun keskitasoa. Aputilat on sijoitettu rakennusten omiin kellareihin, joka on myös heikentänyt tehokkuutta hieman. Pysäköintiratkaisun kalleus on kuitenkin suurin kokonaistaloutta heikentävä seikka. Toteutuakseen ehdotus kaipaisi vielä vetovoimaisempaa ja hintatasoltaan korkeampaa rakennuspaikkaa kuin Kouvolan kilpailualue. Tiilestä tehdään Huolellisesti työstetty ehdotus ja paljon havainnollistavaa materiaalia. Eri korkuisista tiilimassoista muodostuu kiinnostava kokonaisuus. Tiilen käyttö on luontevaa ja liittää korttelin veturitallien muodostamaan punatiiliarkkitehtuuriin. Julkisivut ovat positiivisella tavalla rationaaliset ja suurimittakaavaiset. Tosin jossain määrin myös arvioitiin, ovatko ne jo hieman virastotalomaiset. Ehdotuksen keskeinen kantava ajatus on vino akseli, joka liittää peräkkäiset massat liikenteellisesti ja henkisesti yhteen. Akseliajatus ei kuitenkaan oikein vakuuttanut tuomaristoa ja sitä pidettiinkin jossain määrin keinotekoisena. Samoin akselin johdatus pysäköintialueen halki heikensi sen arkkitehtonista iskevyyttä. Isoa pysäköintikenttää pidettiin muutoinkin asuinrakennuksia tarpeettomasti ympäristöstään erottavana aiheena. 9

10 Eri korkuiset rakennukset ovat kiinnostava ja perusteltu ratkaisu kilpailutontille. Volyymi kasvaa pientaloalueelta rataa kohti. Liittyminen lähiympäristöön on onnistunut ja porrastus tukee valokulmia. Kahdeksankerroksinen tiilimassa voi kuitenkin jäädä kovin yksinäisen oloiseksi, kun korttelia tarkastellaan kaupungin ja radan suunnalta. Sen sijaan pientaloalueen suunnalta katsottuna näkymä toimii. Sommittelu synnyttää toki jonkin verran takarivin asuntoja radan varren alimpiin kerroksiin. Asunnot ovat pääosin napakoita ja toimivia. Parvekkeet ovat oikean kokoisia ja varjostavat hyvin kesäajan aurinkoa. Vino, lähes 45 asteen akseli on johtanut joihinkin ongelmallisiin asuntopohjiin. Kolmen huoneen asuinhuoneistot ovat asuntoon saapumisen ja eteisjärjestelyjen suhteen vaatimattomia. Suurimpana heikkoutena myynnin suhteen on kuitenkin huoneistojakauman yksipuolisuus. Tuomaristo olisi kaivannut asuntovariaatiota lisää. Muista ehdotuksista poikkeuksellinen, viiden portaan ratkaisu heikentää ehdotuksen taloudellisuutta. Viilto ja sen mukanaan tuomat korkeat kongiratkaisut edelleen heikentävät brutto-ja hyötyalan suhdetta. Rakennusrunko itsessään on toki rationaalinen. Kolmisointu Rakennusten sijoittelu tontille on kilpailun paras. Piha-alueet jäävät väljiksi ja vihreiksi. Pysäköinti painanteessa Kiskoraitin varrella on onnistunut. Ilmaperspektiivikuva välittää hyvin massoittelun perusajatuksen. Kolmen valkoisen pistetalon rivi jatkaa oivallisesti Kouvolan modernia rakennustapaa ja viuhkamainen teema välittää veturitallin muodon suurmaisemaan. Taitteiset massat yhdessä taitemuotoisen katon kanssa tekevät rakennuksista veistoksellisia. Ehdotuksen suurin heikkous on melko tavanomaiset mutta toteutukseltaan vaativat julkisivut. Arkkitehtuuri on herkkä massan suhteiden osalta ja aina on olemassa vaara, että niistä muodostuu liian möhkälemäiset, jopa ankeat. Julkisivusommittelu nojaa liiaksi vertikaalimaisiin umpiosiin parvekkeiden etureunassa. Niiden sijoittelu vaatii herkkyyttä ja eläytymistä asunnon sisäpuolisiin näkymiin. Korkeat parvekelasitukset ylimmässä kerroksessa vaativat taas hyvää detaljiikkaa. Tuomaristo pohti myös jonkin verran kerroslukuja, mutta piti kahdeksankerroksisia massoja tähän paikkaan mahdollisina. Taloissa on onnistuneesti hyödynnetty tontin kaltevaa muotoa ja pudottamalla kerrosluku yhdellä on saatu aikaan loivasti laskeva linja pientaloalueen suuntaan. Asuntojen avautuminen maisemaan on tasa-arvoista ja aurinkokulmat on hyödynnetty riittävän hyvin. Asuntosuunnittelu on konstailematonta. Halkaistu porrashuone tuottaa tietenkin pitkänomaisia asuntoja ja huoneiden jonomuodostelmaa, mutta tämä ei ole johtanut ylittämättömiin vaikeuksiin. Käytävämäisyyttä on mahdollista parantaa. Ehdotus on harvinainen esimerkki siitä, että akselikäännökset eivät millään tavoin heikennä pohjia vaan jopa parantavat niitä. Parvekkeet muodostaisivat hienoja ulko-oleskelutiloja ja liittymiä takana oleviin huonetiloihin, mutta ovat kustannuksiltaan epärealistisen suuria. Erityisesti kolmion osalta parveke on ylisuuri. Parvekkeiden suuri syvyys uhkaa myös kolmioiden huonetilojen valoisuutta. Saapuminen ulko-oville on elämyksellinen. Pihatilat jäsennöityvät hyvin ja sisääntulo-ovet taitekohdissa ovat kiintoisat. Porrashuoneet ovat valoisat. Yhteistilat on sijoitettu onnistuneesti maantasokerrokseen ja väestösuojat ekonomisesti talo C:n kellariin. Maantasoasunnoilla on rauhalliset eduspiha-alueet. Pistetalot toistuvat rationaalisesti ja hyötyalan suhdeluku on kilpailun keskitasoa. Kulmien määrä heikentää hieman vaipan tehokkuutta. Pysäköintiratkaisu on kilpailun onnistunein. Autot ovat erinomaisesti painanteessa rakennusten ja kiskoraitin välillä. Tämä tuottaa jonkin verran tukimuuria, jonka korkeuksia voi toki jatkotyöstössä säätää. Silta pysäköintipainanteen halki on elämyksellinen mutta ei välttämätön. 10

11 5 KILPAILUN RATKAISU JA SUOSITUS JATKOTOIMENPITEIKSI Tuomaristo päätti yksimielisesti valita nimimerkin Kolmisointu kilpailun voittajaksi ja suosittelee ehdotuksen toteutusta kilpailutontille. Tuomaristo päätti antaa muutamia suosituksia suunnitteluvaiheen jatkotoimenpiteiksi: Jatkokehittelyssä tulisi tutkia viidennen asunnon sijoittamista porrastasanteelle kuitenkin siten, että rakennusten veistoksellinen muoto ja rakennusten välinen väljyys säilyisi. Jos runkosyvyyttä on tarpeen kasvattaa taloudellisuuden tai huoneistojen paremman geometrian takia, niin tulisi kasvattaa mieluummin Kiskoraitin puoleisen päädyn leveyttä kuin puiston. Asuntojen eteistilojen käytävämäisyyttä tulee pystyä vähentämään. Pitkät ja syvät parvekkeet ovat tällaisenaan kustannuksiltaan liian kalliita ja varjostavat liiaksi asuinhuoneita. Pysäköintitaso voi seurata enemmän Kiskoraitin korkomaailmaa. Siirtämällä keskimmäistä ja eteläistä massaa kohti puistoaluetta saadaan enemmän tilaa pysäköintialueen suunnitteluun. Veturitallin väritys on hyvä ottaa huomioon jollakin tasolla. Vaihtoehtoisia korkeuslukuja on syytä tutkia kaupunkikuvan ja toteutettavuuden näkökulmasta. 11

12 6

13 7 LIITTEET 1. Kilpailuehdotusten pienennökset 2. Kilpailuehdotusten tekijät 13

14 KOUVOLAN KISKORAITIN SUPPEA KUTSUKILPAILU KILPAILUTYÖT HAVE YOU EVER SEEN THE TRAIN? Liite 1

15 KOUVOLAN RATAMO 2

16 LOKOMOTIIVI 3

17 TIILESTÄ TEHDÄÄN 4

18 KOLMISOINTU 5

19 KOUVOLAN KISKORAITIN SUPPEA KUTSUKILPAILU Liite 2 KILPAILUTÖIDEN TEKIJÄT HAVE YOU EVER SEEN THE TRAIN? Laatija: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy Tekijä: Eero Ainesmaa, arkkitehti Heikki Kirjalainen, rakennusarkkitehti, työn ohjaaja ja avustaja Kriitikkona koko toimisto Tekijänoikeudet: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy KOUVOLAN RATAMO Tekijä: Arkkitehtitoimisto Sajaniemi Oy Rakennusarkkitehti Kari Sajaniemi Rakennusarkkitehti Jukka Tuhkanen Tekijänoikeus: Arkkitehtitoimisto Sajaniemi Oy Kari Sajaniemi Avustaja: Visualisointi Nikonen Oy Pekka Nikonen LOKOMOTIIVI Tekijä ARK-house arkkitehdit Oy Työryhmä: Pentti Kareoja, arkkitehti SAFA Hannu Huttunen, arkkitehti SAFA Markku Erholz, arkkitehti SAFA Jukka Salonen, arkkitehti yo Tekijänoikeus: ARK-house arkkitehdit Oy

20 TIILESTÄ TEHDÄÄN Laatija: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy Tekijä: Heikki Kirjalainen, rakennusarkkitehti Kriitikkona koko toimisto sekä Axel Kirjalainen (8 v.) Tekijänoikeudet: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy KOLMISOINTU Tekijä Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy/ arkkitehdit Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit (tekijänoikeus) Työryhmä Tatu Pärssinen, arkkitehti Jaakko Isosomppi, arkkitehti Nina Vauhkonen, arkkitehti Alex Torres, arkkitehti Anna Kontuniemi, arkkit.yo

21 KOUVOLAN KISKORAITIN SUUNNITTELUKILPAILU KILPAILUOHJELMA FH INVEST OY / FH RAKENTAJAT

22 KILPAILUKUTSU 1.1 Kilpailun luonne ja tarkoitus FH Invest Oy / FH Rakentajat järjestää yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa arkkitehtuurikilpailun asuinkerrostalokorttelin ja sen ensimmäisen rakennusvaiheen suunnittelemisesta Kouvolan keskustan eteläpuolella sijaitsevan Kiskoraitin alueelle. Kilpailu järjestetään Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen mukaisena suppeana kutsukilpailuna. Kilpailutehtävänä on suunnitella kilpailualueen erityispiirteisiin hyvin soveltuva ja laadukas asuinkerrostalokortteli, joka on toteutettavissa vaiheittain. Suunnittelulla haetaan ympäristöön sopivaa, paikan henkeä korostavaa, monipuolisia asumisratkaisuja tarjoavaa sekä arkkitehtonisesti laadukasta ja kustannustehokasta ratkaisua. 1.2 Kilpailun järjestäjä Kilpailun järjestäjänä on FH Invest OY / FH Rakentajat. Yritys on Etelä-Savon, Itä-Savon, Etelä- Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueella toimiva vuonna 2004 perustettu rakennusalan yritys. FH Rakentajat on toteuttanut lukuisia rivi- ja kerrostaloja sekä liikerakentamista toimialueellaan. FH Rakentajat kohteiden hyvän kysynnän taustalla ovat markkinatilanteen mukaan valitut tontit, yksilölliset ja toimivat suunnitelmat sekä laadukas rakennustyö modernia tekniikkaa soveltaen ja materiaaleja käyttäen. Asiakkaiden toiveiden huomioon ottaminen rakentamisessa ja niiden laadukas toteuttaminen on FH Rakentajien toiminnan perusajatuksia. 1.3 Kilpailuun kutsutut Kutsukilpailuun on kutsuttu osallistumaan seuraavat toimistot: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy Heikki Kirjalainen Porrassalmenkatu 21 A Mikkeli p toimisto@ark-kirjalainen.fi Arkkitehtitoimisto Sajaniemi Oy Kari Sajaniemi Graanintie Mikkeli p kari.sajaniemi@sajaniemioy.fi Ark-House Arkkitehdit Oy Pentti Kareoja Pursimiehenkatu 26 C Helsinki p pentti.kareoja@ark-house.com Kirsti Siven & Asko Takala Arkkitehdit Oy Asko Takala Korkeavuorenkatu 25 A Helsinki p asko.takala@arksi.fi 2

23 1.4 Kutsukilpailun osanottajapalkkiot Kilpailun järjestäjä maksaa kullekin hyväksytyn ehdotuksen jättäneelle toimistolle osallistumispalkkiona 8.000,00 + alv 24 %. Palkkiot maksetaan Suomen Arkkitehtiliiton kautta, joka vähentää palkkiosta 10 % kilpailijoiden nimeämän palkintolautakunnan jäsenen palkkiota ja muita kuluja varten. 1.5 Palkintolautakunta Palkintolautakuntaan kuuluvat: FH Rakentajien nimeäminä edustajina Antti Viskari, toimitusjohtaja Kalle Rentto, projektipäällikkö Kouvolan kaupungin nimeäminä edustajina Hannu Luotonen, kaupunkisuunnittelujohtaja Hannu Tylli, kaavoitusarkkitehti Lisäksi kilpailijat nimeävät palkintolautakuntaan yhden edustajan. Palkintolautakunnan sihteerinä toimii Kouvolan kaupungin kaupunkikehityksestä viestintävastaava Susanna Toikander. Palkintolautakunta voi halutessaan kuulla myös muita ennalta nimeämättömiä asiantuntijoita arvioidessaan ehdotusten toiminnallisuutta, taloudellisuutta tai kaupunkikuvallista soveltuvuutta. Asiantuntijat eivät osallistu arvosteluun. 1.6 Kilpailuohjelman hyväksyminen Kilpailuohjelma on järjestäjien, palkintolautakunnan ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n kilpailusihteerin hyväksymä. 1.7 Kilpailun aikataulu Kilpailu käynnistetään, kun palkintolautakunta on hyväksynyt lopullisen kilpailuohjelman. Ohjelma lähetetään samanaikaisesti kaikille osanottajille. Kilpailu alkaa ja päättyy Kilpailu ratkaistaan ja tulos julkistetaan kuukauden kuluessa kilpailun päättymisestä. 2 KILPAILUTEKNISET TIEDOT 2.1 Ohjelma-asiakirjat Ohjelma-asiakirjoina on tämä kilpailuohjelma seuraavine liitteineen: Pohjakartta (pdf- ja dwg-tiedostot) Liite 1 Rakeisuuskartta (pdf-tiedosto) Liite 2 Asemakaavaluonnos (pdf- ja dwg-tiedostot) Liite 3 Asemakaavaluonnoksen OAS (pdf-tiedosto) Liite 4 Rakennetun ympäristön inventoinnit (pdf-tiedosto) Liite 5 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto luontoarvoista Liite 6 Melukartat (pdf-tiedosto) Liite 7 Pohjatutkimus (pdf-tiedosto) Liite 8 Viistoilmakuvia ja valokuvia kilpailualueelta (jpg-tiedostot) Liite 9 Koko aineisto toimitetaan kilpailijoille digitaalisesti. 3

24 2.2 Kilpailua koskevat kysymykset ja alueeseen tutustuminen Kilpailijoilla on oikeus pyytää ohjelmaa koskevia selvityksiä ja lisätietoja. Kysymykset on tehtävä kirjallisina palkintolautakunnalle ja lähetettävä palkintolautakunnan sihteerille viimeistään sähköpostitse osoitteella Kysymykset ja palkintolautakunnan vastaukset toimitetaan kaikille kilpailijoille sähköpostitse mennessä. Kilpailun osanottajien edellytetään tutustuvan kilpailualueeseen. 2.3 Kilpailun ratkaiseminen ja tulosten julkistaminen Kilpailu ratkaistaan kuukauden sisällä kilpailun päättymisestä. Tieto kilpailun lopputuloksesta toimitetaan välittömästi kaikille kilpailuun osallistuneille. Kilpailuehdotukset ja arvostelupöytäkirja asetetaan näytteille kilpailun ratkaisemisen jälkeen. Kilpailun tulokset julkaistaan myös Arkkitehtiuutisissa sekä Arkkitehtiliiton, kilpailun järjestäjän sekä Kouvolan kaupungin internetsivuilla. 2.4 Toimenpiteet kilpailun perusteella Palkintolautakunta antaa suosituksensa jatkotoimenpiteistä kilpailun tuloksen perusteella. Tavoite on, että kilpailun voittajaehdotus valitaan toteutussuunnittelun pohjaksi. Alueen asemakaavaa muutetaan kilpailun perusteella. Asemakaavan muutoksen tekee Kouvolan kaupunki. 2.5 Kilpailuehdotusten käyttöoikeus Kilpailuehdotukset jäävät järjestäjien omaisuudeksi. Tekijänoikeudet säilyvät ehdotuksen tekijöillä. Mahdollisen toimeksiannon saaneella on oikeus käyttää hyväksi muiden kilpailuehdotusten aiheita ja ideoita tekijänoikeuslain mukaisesti. 2.6 Kilpailuehdotusten palautus Kilpailuehdotuksia ei palauteta. 2.7 Kilpailun säännöt Kilpailussa noudatetaan Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjä. 4

25 3 KILPAILUTEHTÄVÄ 3.1 Kilpailutehtävän tausta Kouvolan on Suomen 10. suurin kaupunki, jossa asuu noin asukasta. Kouvolan keskusta on pohjoisen Kymenlaakson kaupan, hallinnon ja rautatielogistiikan keskus. Kilpailualue sijaitsee Kouvolan henkilöratapihan eteläpuolella aivan ydinkeskustan tuntumassa kerrostalo- ja pientalovaltaisten alueiden välissä. Kilpailualue rajautuu Salpausselänharjun päällä oleviin vanhoihin ja lukujen taitteessa rakennettuihin veturitalleihin. Veturitallit ovat yksi Kouvolan tunnetuimmista maamerkeistä, jotka näkyvät kauas etelään. Kilpailualue on lehtipuuvaltaista metsittynyttä vanhaa tonttimaata, josta rakennukset on purettu 1970-luvulla. Alueella on ollut puutarhatoimintaa, minkä seurauksena kilpailualueella on runsaasti jaloja lehtipuita. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on todennut kilpailualueen itä- ja eteläosilla olevan puuston säilytettäväksi luontotyypiksi Sijainti ja laajuus Suunnittelualue sijaitsee Sarkolan kaupunginosassa Kouvolan ydinkeskustan eteläpuolella. Alue rajautuu Veturitallien eteläpuolella olevaan Kiskoraittiin, Salonraittiin sekä Tervalepänraittiin. Kilpailualueen pinta-ala on 9523 m². 5

26 3.1.2 Kilpailualueen liittyminen ympäristöön Alue on noin yhdeksän metriä ratapihaa matalammalla Salpausselänharjun etelärinteen yläosalla. Rautatieaseman asematunnelin eteläpää on noin 100 metrin etäisyydellä ja rautatieasema noin 250 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Ydinkeskustan kävelykatu Manskille suunnittelualueelta on matkaa 400 metriä Kaavatilanne Asemakaava Suunnittelualueen asemakaava on vahvistettu Alueen itäosa on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), kun taas länsiosa on merkitty pysäköimisalueeksi (LP). Yleisten rakennusten korttelialueen pinta-ala on 6536 m² ja alueen tehokkuusluku on e=0,3. Asemakaava mahdollistaa korttelialueelle kolmikerroksisen ja kerrosalaltaan 1960 k-m² suuruisen julkisen rakennuksen. Nykyinen asemakaava ei sido kilpailijoita. Kouvolan yleiskaavallinen suunnitelma koonnos 2006 Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavallisessa suunnitelmassa suunnittelualue on merkitty asunto-/palvelualueeksi, jossa on asumista yli 50%. Kymenlaakson maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Kymenlaakson maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueen (C) ja taajamatoimintojen alueen A rajalle. Merkintöjen lisämääräys ohjaa säilyttämään vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (/s) Maanomistus Kilpailualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaupunki omistaa 9523 m² laajuisesta kilpailualueesta 1970 m² suuruisen osan, eli kaupungin omistusosuus on noin 20% Maaperä ja perustamisolosuhteet Suunnittelualueelle on tehty pohjatutkimus. Maaperä on tiiveydeltään hyvinkin vaihtelevaa silttisen ja savisenpintamaakerroksen alapuolella, raskaat rakennukset on perustettava paaluperustuksin. Maanpinnantasot vaihtelevat alueella +60,13 ja +63,80 välillä. Pohjavedenhavaintoputkista mitattu veden pinnan korkeus oli pohjatutkimuksen teon aikana kesäkuussa 2012 kilpailualueella +59,90 ja +60,00 korkeudella Melu, liikenne ja muut erityishuomioitavat seikat Kilpailualueen vieressä oleva rautatie ja rautatieliikenne aiheuttavat kilpailualueelle ympäristöhäiriöitä, jotka saattavat ilmetä esimerkiksi meluna ja tärinänä. Kilpailualueen maantasolla rautatien aiheuttama liikennemelun vaikutukset ovat vähäisiä, koska alue on noin yhdeksän metriä rautatietä matalammalla. Kilpailualueen melulaskelmat on kilpailuohjelman liitteenä. Rautatieaseman laitureille johtavan asematunnelin eteläpää sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Rautatieaseman saattoliikenne ja liityntäpysäköinti on järjestetty pääosin rautatieaseman pohjoispuolelta. Eteläinen saattoliikenne ja liityntäpysäköinti on vähäisempää ja henkilöauto- sekä polkupyöräpaikoitus on järjestetty Kiskokadun varrelle. Rautatiellä kuljetetaan terveydelle haitallisia kemikaaleja, jota varten kaupunki on teettänyt vuonna 2011 ratapihan vaarallisten aineiden kuljetuksiin (VAK) liittyvän suuronnettomuusriskien arvioinnin. Arvioinnissa on esitetty yhteensä kymmenen riskienhallintatoimenpidettä. Merkittä- 6

27 vimmät riskienhallintatoimenpiteet liittyvät rautatieliikenteen järjestelyihin. Rakennussuunnittelua koskeviksi toimenpiteiksi on esitetty rakennuksiin asennettavia kaasun tunnistimia sekä automaattisesti sulkeutuvaa koneellista ilmanvaihtoa. Rakennusten raitisilman sisäänottoa ja poistumisteiden suuntausta on esitetty sijoitettavaksi ratapihalta poispäin Kunnallistekniikka Alueen lähistöllä on vesi- ja viemäriverkosto sekä sähkö- ja kaukolämpöverkosto Luonnonympäristö Kilpailualueella on aiemmin kasvatettu puutarhakasveja, minkä seurauksena kilpailualueella on runsaasti jaloja lehtipuita. Kilpailualueen itä- ja eteläosien yhtenäisen metsäalueen Kaakkois- Suomen ELY-keskus on todennut säilytettäväksi luontotyypiksi. Luontotyypin rajauksesta on neuvoteltu ELY-keskuksen kanssa ja luonnontilaiseksi jätettävän alueen rajaus on esitetty liitteenä olevassa asemakaavan luonnoksessa. Rakennuksia ja pihan toimintoja ei tule sijoittaa luonnontilaiseksi jätettävälle puistoalueelle Rakennettu ympäristö Kilpailualue rajautuu luoteessa vanhaan rautatievarikkoon, jonka hallitsevimpina rakennuksina ovat savitiiliset kaarevat veturitallit. Veturitallien varhaisimmat osat on rakennettu 1880-luvulla ja alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Salpausselänharjun päälle rakennetut veturitallit ovat yksi Kouvolan tunnetuimmista maamerkeistä, jotka näkyvät kauas etelään. Rakennetun ympäristön inventointiraportti on kilpailuohjelman liitteenä. Alueen eteläreunalla on pieni leikkipuisto, jonka takana on Sarkolan urheilukeskuksen alue. Urheilukeskukselta etelään on yli kilometrin pituinen puistojen ja kevyenliikenteenreittien sarja, joka yhdistää keskustan eteläiset asuinalueet toisiinsa. Kilpailualueen lähiympäristössä on runsaasti asuinrakennuksia. Alueen länsipuolella on erillispientaloaluetta ja itäpuolella on pääosin kerrostaloaluetta. Suunnittelualueen vieressä Kiskokadun varrella on kaksi paritaloa. 3.2 Kilpailun tavoitteet Kilpailun tavoitteena on kehittää radan alapuolista aluetta monipuolisena asuntoalueena. Suunnittelukilpailulla pyritään löytämään alueen kaavoituksen ja rakentamisen pohjaksi kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti hyvä ratkaisu. Lisäksi kilpailulla tavoitellaan korkeatasoisia kortteli- ja asuntoratkaisuja, jotka soveltuvat erilaisille asukasryhmille sekä ovat järkevästi liiketaloudellisin perustein toteutettavissa. Suunnitelman tulee olla toteutettavissa kolmessa vaiheessa, koska alueen rakentuminen saattaa kestää useita vuosia. 3.3 Suunnitteluohjeet Tavoitellut toiminnot ja mitoitus Kilpailualueelle suunniteltavien rakennusten pääkäyttötarkoituksena on asuminen. Rakennusten sijoittelu ja kerrosluvut ovat kilpailijoiden vapaasti harkittavissa. Rakennusten sijoittelussa ja massoittelussa tulee erityisesti huomioida kilpailualueen vieressä olevat veturitallit sekä niistä syntyvä kaupunkikuvallinen ja maisemallinen kokonaisuus. Muita suunnittelussa huomioitavia asioita ovat näkymät asunnoista, korttelialueen sisäinen toiminnallisuus, asumisviihtyvyys sekä rautatiestä aiheutuvien häiriöiden ehkäisy. Rakennus- ja asuntotyyppien suunnittelussa tulee huomioida sosiaalisesti monipuolinen asukaskunta, lapsiperheiden, nuorten ja vanhusväestön asumistarpeet sekä tarjota asumismahdollisuus samalla alueella eri ikävaiheessa oleville ihmisille. Rakennusten ympäristöineen tulee muodostaa omaleimaisia, turvallisia ja liikuntaesteettömiä asumisen alueita. 7

28 Ohjeellinen asuntotyyppijakauma 2h+k +s (44 58 m 2 ) n. 35 % asunnoista 3h+k+s (67 80 m 2 ) n. 50 % asunnoista (pieni ja iso kolmio) 4h+k +s ( m 2 ) n. 15 % asunnoista (tehdään yhdistelmäasuntoina) Ylimpään kerrokseen terassiasuntoja Tehokkuustavoite myytävä huoneistoala / kerrosala > 0, Palvelut Alueelle ei ole tarpeen suunnitella omia palveluita. Lähtökohtaisesti kaikki palvelut on hyödynnettävissä kaupungin ydinkeskustassa Mitoitus Kilpailualueen ohjeellinen asuinkerrosala on k-m². Alueen toteutus tulee jakaa kolmeen rakennusvaiheeseen. Toteutusvaiheiden kerrosalat tulee sovittaa k-m2 suuruisiin rakennusvaiheisiin. Tämän lisäksi kilpailualueelle voidaan rakentaa tarpeellinen määrä autosuojia, piharakennuksia ja -varastoja. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1ap/100k-m². Vähintään 50% autopaikoista tulee sijoittaa maantasoon erillisrakennuksiin. Autopaikkoja voidaan myös sijoittaa esimerkiksi asuinrakennusten maantasokerroksiin, kuitenkin enintään noin 4 ap / rakennus. Väestönsuoja keskitetään yhteen rakennusvaiheeseen. 3.4 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet Kilpailuehdotuksia arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kilpailuehdotuksen kokonaisratkaisua, sen kehityskelpoisuutta ja soveltuvuutta kaupunkikuvaan ja ympäristöön pidetään tärkeämpinä kuin osaratkaisujen tai yksityiskohtien virheettömyyttä. Lisäksi arvostelussa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: arkkitehtoninen, kaupunkikuvallinen ja maisemallinen kokonaisuus paikan identiteetti, houkuttelevuus sekä sijainnin merkitys ja hyväksikäyttö rakennus- ja asuntotyyppien vaihtelevuus ja sopivuus erilaisille asukkaille tilaratkaisujen toimivuus, tehokkuus ja muunneltavuus vaiheittainen toteutettavuus toteutuskelpoisuus, taloudellisuus ja kokonaistehokkuus kaupunkikuvaan sopiva ja ympäristönsä huomioon ottava, rakenteiltaan terve, turvallinen ja esteetön asuntoalue. rakenteiden riskittömyys ja pitkäikäisyys energiataloudellisten näkökohtien huomioiminen rakennusten suuntauksessa ja massoittelussa 8

29 4 KILPAILUEHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET 4.1 Vaadittavat asiakirjat Selostus Lyhyestä selostuksesta tulee ilmetä ratkaisun arkkitehtoniset, toiminnalliset, tekniset sekä ympäristönäkökohtiin liittyvät ratkaisuperiaatteet. Selostuksessa tulee esittää rakennusten laajuustiedot: huoneistoala, bruttoala ja kerrosala. Asemapiirros, mittakaava 1:500 Asemapiirroksesta tulee käydä ilmi rakennusten liittyminen ympäristöön, ympäristön korkeusasemat, kerroslukumäärät, tontin liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, tonttien liittyminen ympäröiviin katualueisiin sekä luonnosmaisesti pihajärjestelyt istutuksineen ja pinnoitteineen. Rakennukset piirretään varjostettuina. Toistuvan tai tyypillisen kerrostalon pohjapiirustukset, mittakaava 1:200 Piirustukset esitetään maantaso-, ullakko- ja normaalista asuinkerroksesta. Niihin tulee merkitä tasojen korkeusasemat, tilojen ja tilaryhmien käyttötarkoitus, leikkausten paikat ja mahdolliset muut selventävät merkinnät. Talon maantasokerroksen liittyminen korttelikokonaisuuteen tulee esittää asemapiirroksessa. Piirustukset voidaan esittää luonnosmaisina ja kalustamattomina pohjapiirustuksina, joista selviää asuntojakauma ja huonetilat. Julkisivut ja leikkaukset, mittakaava 1:200 Aluejulkisivut lännestä ja etelästä, joissa näkyy koko suunnittelualueen lisäksi veturitallin hahmo. Lisäksi esitetään arvostelun kannalta tarpeellisia julkisivut ja leikkaukset. Piirustuksista tulee ilmetä käytettävät päämateriaalit. Lisäksi voidaan esittää alueleikkauksia tai yksityiskohtia rakennuksista. Havainnemateriaali Perspektiivikuva esimerkiksi tärkeimmästä katunäkymästä tai upotus ilmakuvaan suunnittelijan parhaaksi katsomasta paikasta. Lisäksi kilpailijat voivat esittää muutakin havainnemateriaalia. 4.2 Piirustusten esitystapa Suunnitelmat esitetään A1-kokoisilla, vaakasuuntaisilla ja kopiointikelpoisilla tulosteilla. Lisäksi koko aineisto tulee myös toimittaa digitaalisena (pdf-tiedostoina) muistitikulle tai CD-levylle tallennettuna. Kaikissa mittakaavassa olevissa piirustuksissa tulee olla mittakaavajana. 4.3 Kilpailusalaisuus Kilpailu on salainen. Kilpailuehdotuksen mukana on toimitettava suljettu, nimimerkillä varustettu läpinäkymätön kirjekuori, joka sisältää ehdotuksen nimimerkin, tekijän nimen ja yhteystiedot. Lisäksi on ilmoitettava kenellä on kilpailuehdotuksen tekijänoikeus ja ketkä ovat olleet avustajia. 9

30 5 SUUNNITTELUTYÖ Kilpailun perusteella mahdollisesti annettavaan suunnittelutyöhön sisältyvät myös pääsuunnittelijan tehtävät. Suunnittelutyön laajuus, tehtävät ja palkkiot sovitaan erikseen, hankkeittain tehtävien suunnittelusopimusten mukaisesti. 5.1 Jatkosuunnittelun tarjous FH Rakentajille tehdään suunnittelutarjous ensimmäisen toteutusvaiheen arkkitehtisuunnittelusta, joka perustuu eur/h-m2. Tarjous suljetaan samaan nimimerkillä varustettuun kirjekuoreen, jossa tekijän tiedot toimitetaan kilpailulautakunnalle. Tarjouskuoret avataan vasta kilpailun tuloksen ratkettua. 5.2 Kilpailuehdotusten sisäänjättäminen Kilpailuaika päättyy Kilpailuehdotusten asiakirjat varustetaan merkinnällä Kiskoraitin kutsukilpailu. Ehdotukset toimitetaan määräpäivänä klo mennessä alla olevaan osoitteeseen tai jätetään postin tai vastaavan kuljetuslaitoksen kuljetettavaksi samana päivänä. Päivämäärän on käytävä ilmi lähetyksestä tai se on voitava tarvittaessa todistaa. Kouvolan kaupunki / Maankäytön suunnittelu Tekniikka- ja ympäristötalo PL Kuusankoski Palkintolautakunta