1 / Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry

Transkriptio

1 1 / 2011 Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Päätoimittaja: Risto Elo Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu 5 B 21, Helsinki p. (09) tai ti , ke ja to klo tanhuviesti@kansantanssinyst.fi ISSN-L ISSN

2 Tanhuviesti 1 / Sisällysluettelo Tapahtumakalenteri Pääkirjoitus - Startti juhlavuoteen... 4 Tangoa, hidasta valssia ja fuskua lavatanssityyliin... 4 Hallituksien uudet jäsenet esittäytyvät... 5 BARNLEK 2011, Skive, Tanska Kesäjuhla Metron Melkutus Helsingissä (Stadissa)... 7 Kuulumisia Folklandialta... 8 Uleniuksen Pentistä tirehtööri... 9 Kansallispuku tutuksi... 9 Turun kansantanssin Ystävät ry - Perinteestä ponnistaen jo 40 vuotta! Ammattina tanssi(ja) Vapaaehtoistoiminnan vuosi Kasareikka esiintyi suomalaisen musiikin päivänä Keski-Suomen naisen kansallispuku Tanhuviestin historian havinaa Höyrypäät ja mopopojat tallennusta Folklandialla Lasten nurkka Kansallispukuja myydään ja ostetaan Valokuva kansallispuvun myynti-ilmoitukseen Lasten nurkan oikeat vastaukset... 18

3 3 TAPAHTUMAKALENTERI 2011 TAMMIKUU Vuosiohjelmistojen 2011 kertauskurssi, Puistokulma, Vantaa HELMIKUU klo Penan Puskasoitot, Nummi-Pusula Kansallispuku tutuksi, Trad Art Center, Jokikatu 17 Porvoo. Hinta 5, ilm. tekstiviestillä MAALISKUU Paritanssikurssi, Porvoo SKY ja KTNL vuosikokoukset KESÄKUU Helavalkeat, Nummi-Pusula Kesäjuhla Metron Melkutus, Helsinki HEINÄKUU BARNLEK 2011, Skive, Tanska ELOKUU 5.8. Kansallispuvun päivä, SKY toimisto, Helsinki SYYSKUU Lasten ja nuorten ohjelmistokurssi 2012, KTNL, Hämeenlinna NORDLEK 2012 ohjelmistokurssi, SKY, Hämeenlinna MARRASKUU Vaalikokouskurssi, Hyvinkää SKY ja KTNL vaalikokoukset

4 4 PÄÄKIRJOITUS - STARTTI JUHLAVUOTEEN SKY:n 110. juhlavuosi lähti käyntiin ryminällä, kun Folklandialla risteiltiin alkuvuonna. SKY:n tallennustoimikunta pyrkii jatkamaan nykyhetken tuntojen tallentamista. Laivalla oli pystytetty pöytä Tallennusnurkka jossa oli tavoitteena saada 110 tallennusta - haastatteluja, kuvia ja videoita. Silmämääräisesti tavoitteessa onnistuttiin, sillä nurkassa oli koko ajan haastateltavia, kuvia otettiin eri tapahtumista ja esiintyjistä. Tämän vuoden teema on Höyrypäät ja mopopojat Musiikkia ja tanssia tallentamassa! Helmikuussa tulee kuluneeksi sata vuotta professori Erkki Ala-Könnin syntymästä. Hän oli perinteentallentajien uranuurtajia. Talvipäivätorilla SKY:llä ja KTNL:llä oli pöydät infon jakamiseen ja tuotteiden myyntiin. Pöydällä oli näytekappaleet ja tilauslomakkeita jaettiin ohikulkijoille. Tilauksia onkin tullut toimistoon mukavasti toimitettavaksi. Samalla HKY:läiset jakoivat infoa kesäjuhlista - Metron Melkutuksesta. Tulokset näkyvät sitten kesällä osanottajien määrässä. Kesäjuhlien t-paidat olivat ensi kertaa näytillä jakajien ja Annulin päällä. Talvipäivätorin kuhina toi mieleen markkinat, jossa jokainen pyrkii tyrkyttämään kävijöille infoa ihan vaikka puoliväkisin. Erottuminen siellä vaatisi jotain uutta lähestymistapaa tai muuten shokeeraavaa tarjontaa. Tehokas markkinointi olisi avainsana. SKY:n 110. vuotisjuhlaa ei järjestetä kesäjuhlien yhteydessä vaan erillisenä juhlana myöhemmin syksyllä. Siihen panostetaan sitten kesäjuhlien jälkeen. Teksti ja kuvat: Risto Elo TANGOA, HIDASTA VALSSIA JA FUSKUA LAVATANSSITYYLIIN Porvoossa, Hamarin työväentalolla osoitteessa Hamarintie 22, opetellaan tangoa, hidasta valssia ja fuskua lauantaina alkaen klo Opettajana toimii Heikki Päivärinta ja paikallisena järjestäjäyhdistyksenä on Porvoon Kansantanssijat ry. Kurssin hinta on 40 euroa jäseniltä ja 45 euroa ulkopuolisilta sisältäen kahvit ja lounaan. Ilmoittautumiset ke 9.3. mennessä KTNL:n toimistoon ktnl@kansantanssinuoret.fi tai puhelimella / Muista ilmoittaa myös yhteystietosi ja ruokavaliosi. Kurssin järjestää KTNL yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Tangon taivuttelun jälkeen alkavat järjestöjen vuosikokoukset Hamarin työväentalolla: KTNL klo ja SKY klo

5 5 HALLITUKSIEN UUDET JÄSENET ESITTÄYTYVÄT Vaalikokouksissa Tampereella valittiin SKY:n hallitukseen uusina jäseninä Risto Elo Helsingin Kansantanssin Ystävistä ja Mirva Hunsa-Äijälä Espoosta. Risto on toiminut vuoden Tanhuviestin päätoimittajana ja Mirva oli jonkun vuoden KTNL:n hallituksessa. KTNL:n puheenjohtajaksi valittiin Hanna Heinonen sekä uudeksi jäseneksi Tuija Mäkinen Turun Kansantanssin Ystävistä. Tässä numerossa meille esittäytyvät Hanna, Risto ja Tuija. Mirva kertoo itsestään lisää seuraavassa numerossa. Hanna Heinonen Olen Hanna Heinonen, 27-vuotias KTNL:n uusi puheenjohtaja. Muutaman tanhuvapaan vuoden jälkeen olen innoissani tulossa toimimaan taas kansantanssin pariin. Aloitin kansantanssin harrastamisen 3-vuotiaana ja aktiivinurani olen lopettanut 20-vuotiaana. Tanssin Turun Kansantanssin Ystävissä Kakkunasseissa koko lapsuuteni, kunnes pitkän yhteisen ja monenkirjavan ja iloisen hetken jälkeen laitoimme yhteistuumin, koko ryhmä, pillit pussiin. Lapsena kävimme myös aktiivisesti mm. Polkkarallissa, josta yhtenä vuonna tuli myös Suomen mestaruus. Viimeisinä tanssivuosina olin myös PROssa, jonka kanssa reissattiin, osallistuttiin luokitteluihin ja treenattiin aktiivisesti suoritin KTNL:n ohjaajakoulutuksen ja olen myös toiminut ohjaajana ja apuohjaajana TKY:ssä. Ulkomailla opiskelu keskeytti harrastukseni ja nyt kun taas vakituisesti asun täällä, niin on mukava taas palata vanhan harrastuksen pariin. Toivottavasti kansantanssilla ja minulla on vielä monia yhteisiä vuosia, vaikka en välttämättä enää aktiivisesti tanssikaan. Olen siis opiskellut kansainvälistä liiketaloutta Suomessa ja Hollannissa ja kansainvälisyys onkin lähellä sydäntäni. Olen myös asunut Saksassa vuoden työharjoittelun merkeissä. Olen opiskellut myös viestintää, ja työskennellyt markkinoinnin ja viestinnän parissa. Tällä hetkellä työskentelen markkinointiassistenttina ja toivon että myös siviilityöstäni voi olla apua KTNLn johtamiseen. Risto Elo tiedotustoimikunnasta Näin sitä huomaa liukuvansa yhä tiiviimmin harrastuksen järjestöpuolelle, vaikka parikymmentä vuotta sitten aloitin tanssimisen pelkän huvin vuoksi. Silloin istuttiin salin reunoilla ja odotettiin lasten tanssien päättymistä. Kaksi tytärtäni tanssi PKN:n lastenryhmässä. Joku vanhemmista keksi, että miksi ei me vanhemmatkin voitaisi tanssia omaksi iloksi. Nuorttilan Anne lupautui ohjaamaan ja ilmeisesti jotain opittiinkin, kun parin vuoden kuluttua oltiin Irlannissa festareilla esiintymässä. Seuraavaksi tuli HKY ja sen eri ryhmät. Opettavaisinta on ollut tanssiminen Rutistuksessa. Ryhmässä oli poikapula ja Koivusen Jarmon kanssa paikattiin puutetta muutaman vuoden. Siellä sai tosissaan yrittää pysyä nuorten vauhdissa mukana, mutta mukavaa oli silti. Muutama vuosi sitten tulin valituksi hallitukseen ja siitä lähti aktiivinen toiminta yhdistyksen hallinnollisella puolella. Yhdistyksen ulkoinen tiedotus on minun vastuualueeni. Siitä lähtien olen markkinoinut mm. kevään Matineoita ja syksyn Salonkitanssiaisia suurelle yleisölle eri tavoin. SKY:n Tiedotustoimikunnassa olen ollut jäsenenä muutaman vuoden. Päätehtävä on ollut Tanhuviesti-lehden toimittaminen. Jarosen Kari jätti päätoimittajan paikan vuosi sitten ja tälle paikalle pelottomana lupauduin. Tanhuviestin kehitystyöryhmä on viime vuoden aikana linjannut lehden tulevaisuutta, joten linja on selvä.

6 6 SKY:n hallituksessa tavoitteenani on luoda ja parantaa yhdistysten toimintaedellytyksiä perinteisen suomalaisen kansantanssin kentässä. Ei mikään vähäinen duuni, mutta haasteethan ovat vain hidasteita... Tuija Mäkinen Iloista vuodenalkua kaikille! Kävipä pyyntö KTNL:n hallituksen uudelle jäsenelle esittäytyä näin virallista kautta, joten tässähän tulee, lyhyesti ja ytimekkäästi. Eli olen Tuija Mäkinen Turusta ja aloittanut nyt vuoden alusta KTNL:n hallituksessa. Siviilissä olen koulutukseltani luokanopettajana ja toimin tällä hetkellä erityisopettajana. Ensimmäinen hallituksen kokous on jo takana ja hyvinhän tämä on lähtenyt käyntiin. Jännittävintä näin paljasjalkaisena turkulaisena oli suunnistaa Helsingin pyörteissä oikeaan osoitteeseen Kokouksen tuloksena päädyin hyppäämän myös Erkki Lehtimäen mukaan koulutustoimikuntaan ja odotankin jo innolla, mitä sillä saralla tapahtuu ja mitä saamme aikaiseksi! Oman kansantanssiurani olen aloittanut jo reilusti yli kaksi vuosikymmentä sitten Turun Kansantanssin Ystävissä ja siellä pyörin edelleen. Olen aikoinani suorittanut kansantanssin ohjaajakoulutuksen ja siitä lähtien ohjannut ensin apuohjaajan ominaisuudessa ja melko pian aloin ohjata omaa lastenryhmää. Tanssin edelleen myös itse ja oman tanssiuran kautta olen päässyt tutustumaan moniin ihaniin paikkoihin ja ihmisiin eri puolella maailmaa. BARNLEK 2011, SKIVE, TANSKA Suomalaiset kansantanssijärjestöt ovat pidentäneet ilmoittautumisaikaa BANRLEKiin 15. helmikuuta asti, koska ilmoittautumislomakkeet ym. selvityksiä Tanskasta on saatu vasta tämän vuoden puolella. Järjestöt lähettävät ilmoittautumislomakkeet ohjeineen sähköpostitse omille jäsenyhdistyksilleen viikon 3 aikana ja ne löytyvät myös nettisivuilta. Ohjaaja monistaa henkilökohtaisia lomakkeita tarpeen mukaan ja antaa ryhmälleen täytettäväksi. Ohjaaja täyttää ryhmäilmoittautumisen. Kaikki lomakkeet palautetaan omaan järjestöön mennessä. Osallistumismaksut laskutetaan maaliskuussa. Ohjaaja täyttää myös kaikkien osallistujien tiedot järjestäjien nettisivulla olevaan lomakkeeseen. Järjestöt ovat pyytäneet myös yhteisen matkatarjouksen laivalla sekä lentäen. Lapsiryhmän kanssa matkustettaessa on huomioitava, että laivayhtiöt vaativat kymmentä lasta kohden yhden yli 30 vuotiaan huoltajan. Lisätietoja Erja Askolinilta, erja.askolin@kansantanssinuoret.fi, Katso lisätietoja juhlista myös Tanhuviestin edellisestä numerosta.

7 7 KESÄJUHLA Metron Melkutus HELSINGISSÄ (STADISSA) Ennakkotietoja ( ) Ohjelma (Duunataan kimpassa) Metron Melkutus tulee olemaan Helsinki-päivän ohjelmatarjonnassa. PR-esityksiä toivotaan tämän hetken tiedon mukaan Töölöntorille, Halkolaiturille Kruununhakaan ja Ruttopuistoon (Vanhan kirkon puisto). Valmistautukaa pr-esityksiin omilla ohjelmistoilla. Oman lisämausteen antaa Sambakarnevaalit -tapahtuma, joka on samana viikonloppuna. Avajaisiin on suunniteltu jotain yhteistä säpinää. Sambakulkueeseen osallistuminen on vielä auki. Ennakkoilmoittautuminen mennessä (Bamlaa jos tuut) Ennakkoilmoittautumisessa pyydetään yhdistys- ja ryhmäkohtaisia lukumääriä ja kiinnostuksen kohteita yms. järjestelyissä tarvittavia tietoja. Osallistumismaksu jäseniltä aikuiset 60 euroa, lapset ja huoltajat 40 euroa, muilta 80 / 60 euroa. Majoitus (Budjataan skolessa) Tieto majoitukseen varatusta koulusta tulee löytymään nettisivuilta Yöpymismaksut (kaksi yötä) koululla 18 euroa ja koko ruokailupaketti 38 euroa. Retket (Tsiigataan eri mestoja) Muistakaa laittaa kiinnostuksenne eri retkikohteisiin. T-paitatilaus (Kledjua päälle) T-paitojen värivaihtoehdot, vaalean sininen ja valkoinen, noudattavat paikkakunnan siis Helsingin värejä. Paitamannekiineina Riitta Kangas ja Börje Eklund. Kuva Risto Elo. Yhteystiedot: Marja Nick puh marja.nick@elisanet.fi Helsingin Kansantanssin Ystävät ry

8 8 KUULUMISIA FOLKLANDIALTA Vuosi alkoi jälleen jo perinteeksi muodostuneella kansantanssi- ja -musiikkiristeilyllä Folklandialla. Paitsi hauskanpitoa, risteilyllä jaettiin myös huomionosoituksia ansioituneille muusikoille ja tanssijoille. Tässä Tanhuviestin toimituksen lyhentämät uutiset. Lue lisää Folklandian kuulumisista osoitteesta Vuoden nuori pelimanni Anna Wegelius Juho-Antti Koirasen muistorahastosta jaettavan kannustusstipendin ja Vuoden nuori pelimanni -tittelin sai vuonna 2011 kanteleensoittaja Anna Wegelius. Tällä kerralla valinnan ratkaisi kunnioittava ja kannustava suhtautuminen pelimannitovereihin. Anna Wegeliuksella oli silmiinpistävän kaunis käytös niin vanhempia pelimanneja kuin ikätovereitaankin kohtaan. Stipendin saajan valitsevat vuorovuosin Suomen kansanmusiikkiliitto ja Koirasen perhe. Stipendi jaetaan nyt viidennen kerran. Antti Koiranen Vuoden Wäinö 2011 Anneli Asplund Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus myönsi nyt kuudennen kerran Vuoden Wäinö -tunnustuksen. Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla toimiva henkilö, ryhmä tai taho, jolle halutaan osoittaa tunnustusta taiteellisista tai pedagogisista ansioista, elämäntyöstä tai esimerkiksi merkittävästä innovaatiosta alalla. Vuoden Wäinö 2011 liittyy vuonna 2010 alkaneeseen Kalevalan hyvät, pahat ja rumat - teemaan. Vuoden Wäinö 2011 on Anneli Asplund. Anneli Asplund on tehnyt elämäntyönsä perinteentutkimuksen parissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa pääalueenaan kansanmusiikki yleensä ja erityisesti kansanlaulut. Musiikkiperinteen elvytystyötä hän teki jo 1960-luvulla runolaulun parissa. Sirpa Lahti toiminnanjohtaja Suomen karismaattisin ja taitavin kansantanssipari on Hanna Poikela ja Viljami Pekkala Kisa käynnissä. Kuvat Risto Elo Voittajapari Hanna Poikela ja Viljami Pekkala Folklandia-risteilyn uutuus oli Tanhu!-kilpailu, jossa etsitttiin Suomen karismaattisinta ja taitavinta kansantanssiparia. Tanhuparit laskettiin tantereelle ja ensimmäisenä lajina oli porraspolkka. Lauantain loppukilpailussa parit tanssivat hambon, karjalaisen maanituksen ja vapaavalintaisen tanssin haluamallaan musiikilla. Viihdyttävä, hilpeä ja intensiivinen tasaväkinen kilpailu päättyi Hanna Poikelan ja Viljami Pekkalan voittoon.

9 9 Tikkuristin Suomen mestaruus Joensuuhun Tikkuristikisan Suomen mestaruuden 2011 voitti Motoran tanssija Timo Salonen Joensuusta. Tiukassa kisassa toiseksi tuli Hannu Rauvola Eurajoelta. Kolmannen sijan vei Maria Pinomäki Jyväskylästä. Tikkuristin Suomen mestaruuskilpailut on järjestetty jo 16 kertaa, eli kaikilla Folklandiaristeilyillä. Tikkuristikisa on nopeuskilpailu, jossa soolotanssijat tanssivat kahden ristiin laitetun tikun päällä tiettyä askelsarjaa. Voittaja on se, joka pystyy pisimpään tanssimaan nopeutuvan musiikin tahdissa osumatta tikkuihin. Tikkuristi on taituruutta vaativa laji. Voittoon tarvitaan hyvä rytmitaju, vikkelät kintut ja lisäksi ripaus tuuria. ULENIUKSEN PENTISTÄ TIREHTÖÖRI Tasavallan presidentti myönsi Pelimannikillan pitkäaikaiselle toimijalle Pentti Uleniukselle director musices -arvonimen. Arvonimeä hakivat Pelimannikillan kanssa yhdessä Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry sekä Kansantanssinuorten Liitto ry. Director musices -arvonimen voi tasavallan presidentti myöntää ansioituneelle muusikolle ja Penan tapauksessa nämä ansiot tulivat täyteen aktiivisuudesta vuosikymmenien aikana kansanmusiikin ja vanhan tanssimusiikin harrastuksen levittämisessä. Pentti on Pelimannikillan perustajajäsen ja toimi pitkään varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana ja edelleen hän on yhdistyksen rahastonhoitaja. Kiinnostus eri instrumentteihin kuten myös muihin laitteisiin on Pentille ominaista. Puu-, metalli- ja sähkötyö olivat myös työn sisältönä ammattikoulun opettajana. Soittimia Pena on myös tykännyt kerätä ja koettaa, mutta yleensä hänet on totuttu näkemään kontrabasson varressa eri kansantanssitapahtumissa. Yleensä illalla viimeisenä ja aamulla ensimmäisenä. Tahtia meinasi haitata muutama vuosi sitten sattunut tapaturma, kun sirkkeli katkaisi pari vasemman käden sormea irtipoikki. Mikrokirurgia kuitenkin pelasti sormet takaisin käyttöön ja onhan tietysti huuliharppukin keksitty. Pelimannikilta, SKY, KTNL ja laaja ystävien joukko onnittelee Penaa arvonimestä! Teksti: Antti Järvensivu Kuva: Tapani Ruohonen KANSALLISPUKU TUTUKSI , klo Trad Art Center, Jokikatu 17 Porvoo Tule kuulemaan tietoisku kansallispuvun käytöstä. Miten pukeudutaan kansallispukuun ja miten lapsi puetaan kansallispukuun. Tilaisuuden asiantuntijana on Tuulia Taipale, Suomalaisen Kansantanssin Ystävien entinen puvustonhoitaja. Samalla voit ostaa Porvoon Kansantanssijoiden valmistamia käsitöitä. Tervetuloa! Tilaisuus kahvin ja pullan kera maksaa 5 /nenä. Ennakkoilmoittautumiset tekstiviestillä Erja Askolin

10 TURUN KANSANTANSSIN YSTÄVÄT RY - PERINTEESTÄ PONNISTAEN JO 40 VUOTTA! 10 Hyvinkään Kansantanssijat kyseli meiltä kuulumisia Tanhuviestissä 3/2010. Hyvinkääläisten haasteisiin on ennenkin vastattu suurella innolla ja tästä ovat olleet tuloksena mm. yölliset pr-esitykset ainakin Tanskassa ja Tampereella. Mutta teemme me muitakin kuin pimeitä keikkoja (ihan oikeasti pimeä keikkahan oli viime syksynä Pimé Caféssa Turussa, josta kaikki saatoitte lukea tuossa samassa Tanhuviestissa 3/2010). Kun Turun Kansantanssin Ystävät ry perustettiin vuonna 1970, oli tavoitteena suomalaisen kansantanssin ja kansanperinteen vaaliminen ja tunnetuksi tekeminen sekä uusien kansantanssijasukupolvien kasvattaminen. Tämä päämäärä on säilynyt vuosien ajan ja hyvällä tiellä ollaan, sillä yhdistykseen kuuluu nykyisin 10 eri-ikäisten lasten ja nuorten ryhmää ja 8 aikuisten ryhmää. Näistä ryhmistä neljä luokiteltiin viime keväänä Setlementtinuorten ja SKY:n yhteisessä katselmuksessa kultaluokkaan. Kaiken kaikkiaan nuorimmat tanssijat ovat (jopa alle) 1-vuotiaita vanhempi-lapsi-ryhmän tanssijoita ja vanhimmat ovat olleet jo hyvän aikaa eläkkeellä. TKY:lle luonteenomaista ja tärkeää on vahva perinteen tuntemus niin tanssin kuin puku-, juhla- ja tapaperinteen osalta. Tältä pohjalta on ollut helppo tehdä yhteistyötä monenlaisten tahojen kanssa ja kokeilla rajojakin. Turussa on käynyt useampikin Oulun ammattikorkeakoulun (ent. konservatorio) kansantanssinopettajaopiskelija tekemässä harjoitusjakson. Yhteistyötä on tehty aikojen saatossa mm. balettitanssijoitten, itämaisen tanssin harrastajien, Viola Malmin, Laurin Tähkän ja Elonkerjuun, eri pelimanniryhmien sekä tietysti kotimaisten ja ulkomaisten kansantanssiryhmien kanssa. TKY järjestää myös joka kolmas vuosi kansainväliset Tanssiva Turku -lasten ja nuorten kansantanssifestivaalit. TKY juhli viime vuonna 40-vuotista toimintaansa mm. Rytkytellen-juhlanäytöksellä, jonka meille kokosi karismaattinen Samuli Nordberg. Konsertti oli menestys niin tanssijoiden kuin katsojienkin mielestä ja sitä muistoa vaalii TKY:n vuoden 2011 seinäkalenteri upeilla kuvillaan. Joka vuosi järjestettäviä perinteitä meillä ovat äitien- ja isänpäivä lounaat, kevätnäytös, kesäleiri, laivaseminaari, myyjäiset, joulujuhlat ja itsenäisyyspäivän salonkitanssiaiset. Ryhmillä on myös tapana esiintyä ja matkustella paljon, ja juhlatalkoitakin tehdään voimaperhe Hyvösten johdolla useita vuodessa. Tältä vuodelta odotamme hyvää meininkiä Metron Melkutuksessa (myös yöllisiä pr-esityksiä ), kesämatkoja ainakin Tanskaan, Tallinnaan ja Tarttoon, Siirtolaisuusinstituutin kanssa yhteistyössä järjestettävää Suomi sydämessä -festivaalia sekä tietysti Turku kulttuuripääkaupunkihankkeita, joissa olemme mukana ainakin Marjo Kuuselan produktiossa Turun Palo. Kannattaa käydä tutustumassa meihin ja toimintaamme -sivuillamme! Seuraavaksi turkulaiset haluavat tietysti heittää viestikapulan aina niin rakkaille tamperelaisille ja kysyä, mitä kuuluu Ahjolan tanhuajille (nääs). Mirkku Weckström AMMATTINA TANSSI(JA) Olen muuttanut elämässäni 11 kertaa. Ikää on juuri tuoreet 23. Tanssitunteja takana tuhansia. Matkustuskilometrejä en edes viitsi laskea. Tätäkin kirjoittaessani istun jälleen junanpenkissä matkalla töihin. Ammattini on tanssija. Ja kuinka tähän päästiin? Aloitetaan siis alusta. Synnyin tytöksi vaikka kätilö ensin toisin luuli Turun von Heidekenillä (synnytyssairaala jossa kaikki todelliset turkulaiset ovat syntyneet). Kun minut lopulta kuitenkin tytöksi todettiin, kasvatettiin minut myös kuin sellainen. Kiltiksi on

11 11 minua aina väitetty, vaikka äiti ja isä painottivat jopa joulupukille, ettei tarvitse olla kiltti kunhan on reipas. Kansantanssi oli ensimmäinen harrastukseni muutaman vuoden päästä tulivat nykytanssi yms. taidetanssimuodot. Kovasti yritin pelata ringetteäkin siinä välissä ja viulukin on kädessä pysynyt. Lisäksi oli aika paljon kaikkea sälää jonka takia olin aika paljon menossa jo hyvin nuorena. Sitten tuli lukio ja aloin miettiä, onko minusta oikeasti koulunpenkillä istujaksi. Tuntui, että halusin tehdä jotain käytännönläheisempää, mutten oikein tiennyt mitä. Sitten kuulin Tampereelta koulusta jossa voi opiskella tanssijaksi pääaineenaan kansantanssi. Hain, jännitin, pääsin pääsykokeisiin, jännitin ja pääsin sisään. Seuraavat kolme vuotta ravasinkin Pyynikin mäkiä pohkeet kipeänä. Mutta oli muuten komeat pohkeet! Helmi pienen xlthlx:n roolissa Rimpparemmin teoksessa Minä ja kuu. Kuva: Eeva Vanhanen Koulun jälkeen ajattelin että muutan Helsinkiin vähän tutkailemaan maailmaa ja hengähtämään tanssista hetkeksi. Ei mennyt kuitenkaan kuin seuraavaan talveen niin olin jo treenaamassa tanssiryhmä Tsuumin tulevaa produktiota varten. Yhtäkkiä teosten tekemisestä ja esiintymisestä, josta nautin tanssissa ehkä eniten, maksettiin palkkaa. Silloin tuntui, että tanssista tuli oikeasti oma ammatti, eikä vain koulun antama ammattinimike. Käytyäni vielä reilun vuoden nykytanssikoulua Outokummussa sain yllättäen työtarjouksen Rovaniemeltä. Kansantanssiyhtye Rimpparemmissä oli auki yksi naistanssijan paikka ja sitä tarjottiin minulle. Vaikka vuosi aivan eri maailmassa nykytanssin ja taiteen puolella oli antanut valtavasti perspektiiviä ja työkaluja itse tanssimiseenkin, oli työtarjous niin houkutteleva, etten voinut olla ottamatta sitä vastaan. Ja olihan kaipuu kansantanssin puolelle takaisin aika iso motivaattori koulun lopettamiseen ja työhön ryhtymiseen. Nyt siis arkipäivääni on tanssiteatterin arki. Harjoittelua, esityksiä, kiertueita, työpajoja lapsille harjoittelua harjoittelua harjoittelua. Ja suurin osa tuosta harjoittelusta on täysin omalla vastuulla. Loppuen lopuksi tanssijantyö itsessään on aika itsestä kiinni miten siihen suhtautuu ja mitä työnsä eteen tekee. On paljolti omalla vastuulla lämmitteleekö kunnolla ja näin ollen välttää loukkaantumisen. Kun työkaluna on oma keho, jota ei voi laittaa hetkeksi syrjään, tulee työssä tehdyistä ratkaisuista myös osa vapaa-aikaa. Kun minulta sitten kysytään miltä tuntuu olla ammattitanssija, minä nykyään usein vastaan ettei oikein vielä tiedä. Tosiasiahan on, että ammattilaisuus on minulle vielä niin uusi käsite että itsekin hihittelen päivittäin, että tästäkö minä saan palkkani. Mutta toisaalta tuntuu että juuri sitä hihittelyä välillä tarvitaankin että homma pysyy mielekkäänä, tuoreena. Väsyisin varmasti aika nopeasti jos työ ei mielestäni olisi kivaa! Helmi Järvensivu VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi, joka nostaa esiin vapaaehtoistoimijat ympäri Euroopan. Vuosi tarjoaa mahdollisuuden tuoda yhdessä esiin vapaaehtois- ja järjestötoiminnan yhteiskunnallista merkitystä ja innostaa uusia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Vuoden tavoitteena on lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja edistää sitä kautta vapaaehtois- ja järjestötoiminnan toimintaedellytyksiä. Vuoden jälkeen on Suomessa toivottavasti uusia vapaaehtoistoimijoita, vanhojen kiittämistä unohtamatta, sanoo vuoden

12 12 toteutusta ohjaavan Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan puheenjohtaja Riitta Särkelä. Vapaaehtoisena vaikutat Vuodella on Euroopan-laajuinen slogan Volunteer! Make a difference, joka suomeksi kuuluu Vapaaehtoisena vaikutat. Vuosi tuokin esiin vapaaehtoistoimintaa väylänä vaikuttaa itselle tärkeiden asioiden puolesta. Vuoden viesteissä halutaan korostaa vapaaehtoistoiminnan eri merkityksiä. Vaikuttamisen lisäksi viestinnässä tulevat esille vapaaehtoistoiminnan suuri yhteiskunnallinen merkitys ja rooli yhteisöllisyyden tukemisessa, vapaaehtoistoiminta oppimisen ja henkilökohtaisen kasvun välineenä sekä vapaaehtoistoiminnan luoma hyvinvointi ja ilo. Vapaaehtoistoiminnan perustana halutaan korostaa tasavertaisten ihmisten kohtaamista. Suomessa vuoden suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Vuoden toteutusta koordinoivat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi. Teemavuoden toteutuksessa on mukana laajasti suomalainen järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kenttä. Kampanja haastaa kokeilemaan vapaaehtoistoimintaa Vuoden rungon muodostaa helmikuussa käynnistyvä kampanja, jossa haastetaan yksilöitä ja yhteisöjä kokeilemaan vapaaehtoistoimintaa. Kampanja tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden kokeilla vapaaehtoistoimintaa. Tutkimusten mukaan ihmisillä on kiinnostusta osallistua vapaaehtoistoimintaan nykyistä enemmän, jos he vain löytävät itselleen sopivan toimintamuodon, kertoo Manninen. Haastekampanjaan liittyy nettitesti, jolla voi etsiä itselleen sopivan vapaaehtoistoiminnan muodon. Lisäksi kampanjassa luodaan toimintaideoita oppilaitoksille sekä haastetaan työyhteisöt kokeilemaan vapaaehtoistoimintaa. Järjestöille ja muille vapaaehtoistoimintaa tarjoaville haastekampanja on tilaisuus kertoa helpolla tavalla omista vapaaehtoistoiminnan paikoista sekä saada lisää vapaaehtoisia ja näkyvyyttä omalle toiminnalle. Tutustu vapaaehtoistoiminnan vuoteen ja sen tapahtumiin osoitteessa KASAREIKKA ESIINTYI SUOMALAISEN MUSIIKIN PÄIVÄNÄ Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksessa suunniteltiin kesällä pelimannien ja kansantanssijoiden jalkautumista Suomalaisen Musiikin päivänä Täällä Kuusankoskella innostuimme ajatuksesta sen verran, että lähdimme toteuttamaan teemaa lähimusiikkia lähikauppaan.

13 Taajamamme keskustaan on hiljakkoin valmistunut uusi kauppakeskus Kuusaantori, jonne päätimme lähteä ilahduttamaan paikallista, ostoksilla olevaa väkeä. Suurta yleisöryntäystä esiintymisemme ei aiheuttanut, mutta saimme toki esiteltyä ohjelmistoamme myös sellaiselle yleisölle, joka ehkä muuten ei olisi tullut meitä kuuntelemaan ja katsomaan. Seurassamme on kaksi ryhmää, laulu- ja soitinyhtye Karela ja Kasareikan tanssijat. Valmistelimme viime kesän Kaustisen matkaa varten yhteistä ohjelmaa, jota tässä joulunalustapahtumassa vielä esitimme. Karela aloitti puolen tunnin esityksemme omalla osuudellaan, jonka jälkeen tanssijat tulivat mukaan. Esitimme yhdessä kaksi Helvi Jukaraisen koreografiaa: Jenkan tahtiin sikermän ja Kaustisen katrillin. Vauhdikas esitys keräsi mukavasti katsojia. Erilainen kokemus kaiken kaikkiaan, ehkä lähdemme toisenkin kerran tällaiselle kauppakeikalle. Sirpa Jokisalo 13 KESKI-SUOMEN NAISEN KANSALLISPUKU Kansallispukukonsultti Taina Kangas esittelee Tanhuviestin numeroissa uusia ja tarkistettuja kansallispukuja. Tässä numerossa tutustumme Keski-Suomen naisten pukuun ja sen historiaan. Keski-Suomen naisen kansallispuvulla on pitkä historia. Sen on koonnut professori U.T. Sirelius vuonna Puku valmistui kirjailija Elsa Heporaudan ja Keski-Suomen nuorisoseurojen Liiton toimesta ja se esiteltiin ensimmäisen kerran nuorisoseurajärjestön 40-vuotisjuhlassa Jyväskylässä. Aluksi pukua kutsuttiin Jyväskylän kansallispuvuksi ja myöhemmin uuden maakuntanimityksen myötä se muutettiin Keski- Suomen kansallispuvuksi luvulla KteO Leena Sipilä aloitti puvun taustan ja synnyn selvitystyön osana kansallispukualan neuvojakoulutustaan. Tässä vaiheessa Kansallispukuraati hyväksyi kokouksissaan esikuviensa mukaisiksi valmistettuja puvun eri osia. Varsinainen puvun tarkistustyö toteutettiin 2000-luvun alussa Keski- Suomen käsi- ja taideteollisuusyhdistys ry Aivian toimiessa tilaajayhteisönä. Kansallispukuraati hyväksyi puvulle laaditun kokonaissuunnitelman kokouksessaan Puvun esikuvavaatekappaleet ovat talletettuina Suomen kansallismuseon kokoelmiin. Paita on pitkä, koostuen ylisistä ja alasista. Pääntie on laaja ja sen kokoa voi säädellä nauhakujassa kulkevan nyörin avulla. Korkean kauluksen reunaa koristaa kankaasta purettu hapsutus. Esikuva on Kuhmoisista talletettu paita KM:KE A1883. Hameen esikuva on leveäraitainen parkkumihame, joka on talletettu Koprilahdelta KM:KE A Helmataite reunustetaan puna-valkoraitaisella pirtanauhalla. Liivi on siro ja naisellinen nyöriliivi, jossa on takana läppäkörtit. Esikuva on Laukaalta talletettu liivi KM:KE A Liivi voidaan valmistaa esikuvansa mukaisesti kukkaraitaisesta kalminkista tai tummansinisestä kuosiinkudotusta villafloretista. Esiliinoja on valittavana kolme erilaista: valkoinen palttinainen, jonka esikuva on KM:KE A Nastola. Toisena vaihtoehtona on painetusta kankaasta valmistettu esiliina ja kolmantena vaihtoehtona on yksivärinen tumman sininen, vihreä tai musta silkkiesiliina, jonka kangas voi olla sileä tai kuosiinkudottu.

14 14 Puvun päällysvaatteena on kimonohihainen röijy. Röijyn esikuva on KM:KE A 8243 Hankasalmi. Tytöt pukevat päähänsä punaiset silkkinauhat. Aikuiset naiset käyttävät tykkimyssyä, jonka esikuva on KM:KE A 1792 Jyväskylä. Koppaosa on mustalla silkillä päällystetty. Etureunan muoto on suora ja sen koristeeksi ommellaan mustalla silkkilangalla etupistorivejä. Tykki on puuvillatyllille kirjottu pitsi, jonka esikuva on kopan parina oleva KM:KE A Puvun kanssa käytetään sinisiä, punaisia tai mustia sieläneuleisia villa- tai puuvillasukkia. Jalkineina käytetään mustia pintanahkaisia avokkaita, nauhakenkiä tai kansanomaisen mallin mukaisia solkikenkiä. Puvun kanssa käytetään juhlavaa silkkihuivia. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää valkoista palttinaista huivia. Puvun kanssa käytettävä koru on hopeinen levyriipus, jonka voi valita neljästä erilaisesta pukuun nimetystä vaihtoehdosta. Teksti Taina Kangas Kuvat Kari-Kuva TANHUVIESTIN HISTORIAN HAVINAA Jäsenlehtemme Tanhuviesti otti ensimmäiset askeleensa jo yli 50 vuotta sitten. Vuonna 1958 ilmestyi ensimmäinen numero lehdestä, jolle silloin etsittiin nimeä ja jota kutsuttiin ensin alkuun vain Ystäväksi tai Kansantanssin Ystäväksi. Tanhuviesti julkaisee otteita vanhoista numeroistaan. Tällä kertaa vuorossa on numero 1/1971. Jo silloin pelimanneilla oli yhteissoittokappaleita opeteltavaksi kesäjuhlille.

15 15 HÖYRYPÄÄT JA MOPOPOJAT Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen teema vuosille on Höyrypäät ja mopopojat. Että mikä? No, tällä teemalla halutaan kunnioittaa vanhoja kansanperinteen kerääjiä, kuten Erkki Ala-Könniä, jonka syntymästä tulee 100 vuotta heinäkuussa, sekä ylläpitää ja elähdyttää myös nykyperinteen tallentamista. Otto Andersson, Armas Otto Väisänen ja Erkki Ala-Könni olivat perinteentallennuksen uranuurtajia. Ilman heidän uutteraa työtään moni tanssi olisi jäänyt tanssimatta, sävel soittamatta ja laulu laulamatta. He ja muut 1900-luvun perinteenkerääjät ovat rakentaneet sillan, jota pitkin soitteet, laulut ja tanssit ovat siirtyneet tämän päivän tekijöiden tulkittavaksi. Tallentajat olivat oman aikansa edelläkävijöitä. He tarttuivat polkupyörää tai mopoa sarvista ja lähtivät rohkeasti maakuntiin haastattelemaan, nauhoittamaan ja valokuvaamaan soittajia, laulajia ja tanssijoita.

16 Samanlaisia tiennäyttäjiä tarvitaan yhä, sillä perinne uusiutuu ja kehittyy jatkuvasti. On hyvä, että on sekä autenttisuutta tavoittelevia perinteensäilyttäjiä että omaperäisiä kansantaiteilijoita ja nuoria asiasta kiinnostuneita kokeilijoita. Heidän lisäkseen tarvitaan tallentajia ja tutkijoita, jotka merkitsevät muistiin ja pohtivat perinteen jatkumoa kaikkine ilmiöineen. Teeman mukaisesti kehotamme kaikkia jäsenjärjestöjä tarttumaan nykyaikaisen perinteenkerääjän välineisiin eli videokameroihin ja digikameroihin. Merkitkää muistiin oman seuranne tai oman elämänne tapahtumia, juhlia ja arkea. Ne antavat muutaman kymmenen vuoden kuluttua arvokasta tietoa kansantanssiharrastuksesta 2000-luvulla. Tallennusohjeita saat myös Suomalaisen Kansantanssin Ystävien toimistosta, p , sähköp TALLENNUSTA FOLKLANDIALLA Vuoden tallennusteeman mukaisesti tallennustoimikunta tallensi Folklandian tapahtumia eri tavoin; videoin, valokuvin, haastatteluin lähes koko 23 tunnin ajan. Tunnelmia tuli talteen perinteisestä konsertista, yökatrillista, Foodmarketin ja käytävätansseista sekä joku Ocean Clubin esityskin. Tallennuspisteessä haastateltiin niin ensikertalaisia kuin usean risteilyn konkareitakin. Tavoitteena oli saada kasaan SKY:n 110 kuluneen toimintavuoden verran tallennuksia eli 110 tallennusta Folklandialta, ja se saavutettiin. Sydämellinen kiitos kaikille talkoisiin osallistuneille. Tallennustoimikunnalla on seuraavaksi haasteena litteroida haastattelut, kirjoittaa haastattelut puhtaaksi ja järjestää valokuvat ja videot. Tästä on hyvä jatkaa vuoden teeman eli tallentamisen parissa. Teksti: Leena ja Liisa Aho Kuva: Matti Lankinen Leena Aho ja Riitta Kangas haastattelemassa Vantaan kansanperinteen ystäviä. LASTEN NURKKA Tämän kertainen lastennurkka onkin enemmän koko perheelle tarkoitettu joten hopi hopi hakemaan tarvittavat ikäryhmät mukaan. Tällä kertaa aiheemme on laulut eri vuosikymmeniltä. Helpotuksena voin kertoa että laulut ovat aikajärjestyksessää vanhimasta uusimpaan alkaen noin 1800-luvun puolivälistä ja mukana on sekä uskonnollisia lauluja, kevyen musiikin klassikoita että myös perinteisiä laulelmia.

17 17 Onnea arvailuun ja laulujen muisteluun! Ehkä teitäkin alkaa laulattaa

18 18 KANSALLISPUKUJA MYYDÄÄN JA OSTETAAN Järvenpäässä myytävänä käytetty Pyhäjärven (Viipurin lääni) naisten kansallispuku. Koko 42, pituus olkapäältä helmaan 120 cm (lyhyehkö hame). Hinta 400 euroa. Yhteydenotot puh VALOKUVA KANSALLISPUVUN MYYNTI-ILMOITUKSEEN Tehosta kansallispukusi myynti-ilmoitusta valokuvalla! Kuvan puvustasi saat mukaan ilmoitukseen toimittamalla sen ilmoituksesi mukana osoitteeseen tanhuviesti at kansantanssinyst.fi (sähköisessä muodossa) tai Suomalaisen Kansantanssin Ystävien toimistoon, Döbelninkatu 5 B 21, Helsinki (paperikuvat). Valokuvallisen ilmoituksen hinta on 10, mikäli kuva on sähköisessä muodossa. Paperikuvan julkaisemisesta veloitamme 12. Pelkän teksti-ilmoituksen hinta on 7. LASTEN NURKAN OIKEAT VASTAUKSET 1. Ave Maria; alun perin ollut kristillinen rukous johon ilmeisesti monet säveltäjät ovat tehneet sävelen. Tunnetuin on ehkä kuitenkin Franz Schubertin sävellys. 2. Maamme laulu; Suomen kansallislaulu, jonka sanat on kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg 1846 ja jonka sävelsi lauluksi Fredrik Pacius vuonna Paciuksen sävellyst käytetään myös Viron kansallislauluna. 3. On neidolla punapaula; hyvin perinteinen kansanlaulu. 4. Oi muistatko vielä sen virren; Oskar Merikannon säveltämä ja Eino Leinon sanoittama uskonnollinen laulu luvun alusta. Moni löytää tämän laulun koululaulukirjastaan. 5. Tiskarin polkka; amerikansuomalaisen kuplettilaulaja lauluntekijän Hiski Salomaan tekemä kappale. Salomaa kuvasi usein lauluissaan siirtolaisen elämää ja hänen muita tunnettuja laulujaan ovat mm. Lännen lokari sekä Vapauden kaiho. 6. Liisa pien; eli alkuperäiseltä nimeltään Lili Marleen on saksalainen rakkauslaulu, joka Lale Andersenin esityksenä oli Saksan ensimmäinen miljoonalevy. Marlene Dietrich levytti teoksen saksaksi ja englanniksi USA:n armeijalle propagandakäyttöön vuonna Georg Malmsten levytti laulun suomeksi vuonna Myöhemmin sitä ovat esittäneet mm. Harmony sisters sekä Tapio Rautavaara. 7. Reppu ja Reissumies; Tapio Rautavaaran yksi tunnetuimpia kappaleita mutta alun perin kappale ei hänelle kelvannut vaan sen levytti ensimmäisenä Matti Louhivuori vuonna 1951 ja Rautavaara vasta vuonna Nykyään kuitenkin Rautavaaran tulkinta on paljon tunnetumpi. Kappaleen on sanoittanut Reino Helismaa ja Toivo Kärki on säveltänyt sen. 8. Valoa ikkunassa; on 1961 vuoden suomen euroviisukappale jonka esitti Laila Kinnunen. Kappale sijoittui kuudenneksi. Sen on säveltänyt Eino Hurme ja sanoittanut Saukki. 9. Marilyn; Juice Leskisen säveltämä ja sanoittama kappale sekä hänen ensimmäinen hittinsä ja edelleen Leskisen tunnetuimpia lauluja. Se ilmestyi vuonna Se oli singlelistan ykkösenä elokuusta lokakuuhun jonka jälkeen Leskisen seuraava single Jyrkiboy otti sen paikan. 10. Sinä ja minä; Dingo-yhtyeen läpimurtohitti vuodelta Liekeissä; kappale joka on valittu 2000-luvun parhaimmaksi kappaleeksi ja sen esittäjä suomalainen räppäri Cheek on palkittu useasti 2000-luvun lopussa.