Tiia Satomaa ISILLE OPAS. Isän ja isä-lapsi toiminnan merkitys leikki-ikäisen lapsen elämässä
|
|
- Jari Nurminen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tiia Satomaa ISILLE OPAS Isän ja isä-lapsi toiminnan merkitys leikki-ikäisen lapsen elämässä
2 ISILLE OPAS Isän ja isä-lapsi toiminnan merkitys leikki-ikäisen lapsen elämässä Tiia Satomaa Kehittämistehtävä Syksy 2014 Hoitotyön tutkinto-ohjelma Oulun ammattikorkeakoulu
3 TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu Hoitotyön tutkinto-ohjelma, Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tekijä: Tiia Satomaa Kehittämistehtävän nimi: Isille opas. Isän ja isä-lapsi toiminnan merkitys leikki-ikäisen lapsen elämässä Työn ohjaajat: Kati Siika-Aho ja Anne-Maj Kronqvist Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: Syksy 2014 Sivumäärä: Tämän kehittämistehtävän tarkoituksena on tuottaa isille Oulunsalon lastenneuvolassa, 2- vuotiaan lapsen määräaikaistarkastuksessa, jaettava opas. Oppaan avulla isät saavat tietoa isän ja isä-lapsi -toiminnan merkityksestä leikki-ikäisen lapsen elämässä sekä isä-lapsi toiminnasta Oulussa. Kehittämistehtävän tavoitteena on tukea isyyttä ja lapsen kehitystä sekä ohjata isiä ja lapsia heille järjestetyn toiminnan pariin Oulussa. Leikki-ikäisellä tarkoitetaan tässä kehittämistehtävässä 2-6-vuotiasta lasta. Tarve kehittämistehtävälleni tuli Oulunsalon lastenneuvolan terveydenhoitajilta. Oppaani on ajankohtainen, koska tällä hetkellä Oulunsalon lastenneuvolassa ei ole isyyden tukemiseen liittyvää materiaalia, jossa keskitytään isä-lapsi -toimintaan ja sen saatavuuteen Oulussa. Terveydenhoitajat voivat käyttää opasta isyyden ja lapsen kehityksen tukemisen sekä isä-lapsi toimintaan ohjaamisen apuvälineenä. Terveydenhoitajat toivoivat oppaan olevan lyhyt, selkokielinen ja kustannustehokas. Kokosin kehittämistehtäväni teoreettisen viitekehyksen aiheeseen liittyvän tutkimustiedon ja kirjallisuuden pohjalta. Jaoin teoreettisen viitekehyksen ja suunnittelemani oppaan neljään aihealueeseen, joita ovat hoivaava isä, jolla on tunnepohjainen vuorovaikutussuhde lapseensa, arkeen osallistuva isä, isä-lapsi toiminnan merkitys lapselle ja isille ja lapsille järjestetty toiminta Oulussa. Jaoin oppaan aihealueet erivärisiin osiin, mikä tekee oppaasta helppolukuisen. Suunnittelemani opas on kustannustehokas, koska se voidaan tulostaa ja jakaa liitetiedostomuodossa terveydenhoitajalta toiselle. Vaatimuksenani oppaaseen liitetylle isä-lapsi toiminnalle oli Oulussa järjestettävän toiminnan säännöllisyys. Oppaassa esittelemäni isä-lapsi toiminta Oulussa on suunnattu kaikille oululaisille, joten opasta voidaan hyödyntää myös muissa Oulun lastenneuvoloissa. Isyys on kokenut viime vuosikymmeninä muutoksen. Nykyaikana isät sitoutuvat isyyteensä aiempaa enemmän, mikä näkyy heidän osallistumisessaan koko perheen arkeen. Isän sitoutuneisuudella on merkitystä lapsen kehitykselle. Tukemalla isyyttä vaikutetaan sekä lapsen kehitykseen että koko perheen elämään ja sitä kautta yhteiskunnan hyvinvointiin. Isyyttä ja siihen sitoutumista on siten tärkeää tukea yhä enemmän yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Asiasanat: Isyys, uusi isyys, isyyteen sitoutuminen, leikki-ikäinen lapsi, isä-lapsi toiminta, isyyden tukeminen 3
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TARKOITUS JA TAVOITE KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TOTEUTUS ISYYS Uusi isyys Isyyteen sitoutuminen LEIKKI-IKÄINEN LAPSI ISÄN JA LAPSEN VUOROVAIKUTUSSUHDE ISÄN JA LAPSEN YHTEINEN AIKA Yhdessäolo Isä-lapsi -toiminta Isä-lapsi -toiminta Oulussa ISYYDEN TUKEMINEN TULOKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET LIITE
5 1 JOHDANTO Viime vuosikymmenten aikana perinteinen isyys on kokenut muutoksen (Huttunen 2001, 149). Nykypäivänä isät nähdään enemmän hoivaa antavina ja koko perheen arkeen osallistuvina (Bloom-Feshbach 1981, 87; Lamb M. E. 1987, 3-4; Huttunen 2001, 49). Myös isien käynnit neuvolassa ovat lisääntyneet, mikä osoittaa isyyteen sitoutumista ja haastaa neuvoloita kehittämään isille sopivia toimintamuotoja ja tukemaan isyyttä yhä enemmän (Kuusisto & Niemelä 2005, 62. Viitattu ; STM 2008, 3. Viitattu ). Isyyteen sitoutumisella tarkoitetaan isän kokonaisvaltaista osallistumista lapsen elämään, mikä näkyy isän arvovalinnoissa, arkitoimissa ja ajankäytössä (Lamb M. E. 1981a, 25; Huttunen 2001, 82, 151, 170; Mykkänen & Eerola 2013, 26. Viitattu ; Eerola & Mykkänen (toim.) 2014, 49). Isän sitoutumisella on merkitystä paitsi lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille, mutta myös isälle itselleen, parisuhteelle ja koko perheelle (Sarkadi, Kristiansson, Oberklaid & Bremberg 2007, 153. Viitattu ; Eerola & Mykkänen (toim.) 2014, 49 sit. Eggebeen & Knoester 2001, ). Tukemalla isyyttä voidaan vaikuttaa lapsen kehitykseen, koko perheen elämään ja sitä kautta yhteiskunnan hyvinvointiin (STM 2008, 3-4. Viitattu ; Mykkänen & Eerola 2013, 27. Viitattu ). Tämän kehittämistehtävän tarkoituksena on tuottaa isille Oulunsalon lastenneuvolassa, 2- vuotiaan lapsen määräaikaistarkastuksessa, jaettava opas. Oppaan avulla isät saavat tietoa isän ja isä-lapsi -toiminnan merkityksestä leikki-ikäisen lapsen elämässä sekä isä-lapsi toiminnasta Oulussa. Kehittämistehtävän tavoitteena on tukea isyyttä ja lapsen kehitystä sekä ohjata isiä ja lapsia heille järjestetyn toiminnan pariin Oulussa. Leikki-ikäisellä tarkoitetaan tässä kehittämistehtävässä 2-6-vuotiasta lasta. Idean kehittämistehtävään sain Oulunsalon lastenneuvolan terveydenhoitajilta. Oppaani on ajankohtainen, koska tällä hetkellä Oulunsalon lastenneuvolassa ei ole isyyden tukemiseen liittyvää materiaalia, jossa keskitytään isä-lapsi -toimintaan ja sen saatavuuteen Oulussa. Oulunsalon lastenneuvolan terveydenhoitajat voivat käyttää opasta isyyden ja lapsen kehityksen tukemisen sekä isä-lapsi toimintaan ohjaamisen apuvälineenä. Terveydenhoitajat toivoivat oppaan olevan lyhyt, selkokielinen ja kustannustehokas. 5
6 Kokosin kehittämistehtäväni teoreettisen viitekehyksen aiheeseen liittyvän tutkimustiedon ja kirjallisuuden pohjalta. Jaoin teoreettisen viitekehyksen ja suunnittelemani oppaan neljään aihealueeseen, joita ovat hoivaava isä, jolla on tunnepohjainen vuorovaikutussuhde lapseensa, arkeen osallistuva isä, isä-lapsi toiminnan merkitys lapselle ja isille ja lapsille järjestetty toiminta Oulussa. Jaoin oppaan aihealueet erivärisiin osiin, mikä tekee oppaasta helppolukuisen. Suunnittelemani opas on kustannustehokas, koska se voidaan tulostaa ja jakaa liitetiedostomuodossa terveydenhoitajalta toiselle. Vaatimuksenani oppaaseen liitetylle isä-lapsi toiminnalle oli Oulussa järjestettävän toiminnan säännöllisyys. Oppaassa esittelemäni isä-lapsi toiminta Oulussa on suunnattu kaikille oululaisille, joten opasta voidaan hyödyntää myös muissa Oulun lastenneuvoloissa. 6
7 2 KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TARKOITUS JA TAVOITE Tämän kehittämistehtävän tarkoituksena on tuottaa isille Oulunsalon lastenneuvolassa, 2- vuotiaan lapsen määräaikaistarkastuksessa, jaettava opas. Oppaan avulla isät saavat tietoa isän ja isä-lapsi -toiminnan merkityksestä leikki-ikäisen lapsen elämässä sekä isä-lapsi toiminnasta Oulussa. Kehittämistehtävän tavoitteena on tukea isyyttä ja lapsen kehitystä sekä ohjata isiä ja lapsia heille järjestetyn toiminnan pariin Oulussa. Leikki-ikäisellä tarkoitetaan tässä kehittämistehtävässä 2-6-vuotiasta lasta. Raporttiosuuden rakenne koostuu kymmenestä pääluvusta. Johdannossa esittelen lyhyesti kehittämistehtäväni aiheen. Luvussa 2 valotan kehittämistehtäväni lähtökohtia. Kehittämistehtäväni toteutuksen esittelen luvussa 3. Teoreettisia lähtökohtia esittelen luvuissa 3, 4, 5, 6 ja 7. Luvussa 4 selvennän lukijalle, mitä isyydellä tässä kehittämistehtävässä tarkoitetaan. Isyyden alakäsitteiksi määrittelin uuden isyyden ja isyyteen sitoutumisen. Uuteen isyyteen liittyvässä luvussa tarkastelen isyydessä tapahtunutta muutosta, jonka myötä isät ovat nykypäivänä entistä sitoutuneempia isyyteensä. Näin ollen luku 4.2 isyyteen sitoutuminen toimii uusi isyys luvun 4.1 jatkumona. Isän ja lapsen vuorovaikutussuhde muodostaa tässä tehtävässä oman lukunsa (6) ja siinä kuvaan isää, jolla on tunnepohjainen vuorovaikutussuhde lapseen. Luvussa 7 kuvaan isän merkitystä lapsen arjessa kotona ja isille ja lapsille järjestetyssä toiminnassa. Luku 8 kertoo isyyden tukemisesta. Luvussa 9 esittelen suunnittelemani oppaan. Kehittämistehtäväni kymmenentenä ja viimeisenä lukuna on pohdintaosuus, jossa arvioin suunnittelemani oppaan ja pohdin omia oppimiskokemuksiani. 7
8 3 KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TOTEUTUS Sovin tehtävänannosta Oulunsalon lastenneuvolan terveydenhoitajien kanssa keväällä Aloitin työni kesällä 2014 perehtymällä aiheeseen liittyviin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Alkuvaiheessa hankin tietoa laajasti isyyteen, isyyteen sitoutumiseen, isän ja lapsen vuorovaikutussuhteeseen ja isyyden tukemiseen liittyvistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Alkuvaiheessa havaitsin, että isyyteen, isyyden tukemiseen ja isyyteen sitoutumiseen liittyviä tutkimuksia oli paljon, kun taas tietoa isän ja lapsen välisestä vuorovaikutussuhteesta oli haasteellista löytää. Hakemastani aineistosta muodostin alustavan teoreettisen viitekehyksen. Teoreettisen viitekehyksen sisällön hahmottamiseksi olin säännöllisessä sähköpostiyhteydessä Oulunsalon lastenneuvolan terveydenhoitajien kanssa. Viitekehyksen muodostumisen loppuvaiheessa perehdyin Oulussa järjestettävään isä-lapsi toimintaan. Tietoa toiminnasta sain sähköpostin välityksellä Oulun evankelisluterilaisen seurakunnan diakoniatyöntekijä Kari Rekilältä ja terveydenhoitaja Kati Siika-Aholta. Diakoniatyöntekijältä ja terveydenhoitajalta saamieni tietojen jälkeen aloin suunnitella oppaan sisältöä. Oppaan sisältö muotoutui teoreettisen viitekehyksen myötä. Alustavan teoreettisen viitekehyksen perusteella tehtäväni keskeisiksi teoreettisen viitekehyksen aihealueiksi muotoutui isyys, leikki-ikäinen lapsi, isän ja lapsen vuorovaikutussuhde, isä-lapsi toiminta ja isyyden tukeminen. Jaoin teoreettisen viitekehyksen ja sen myötä oppaan sisällön neljään aihealueeseen. Aihealueita ovat hoivaava isä, jolla on tunnepohjainen vuorovaikutussuhde lapseensa, lapsen arkeen osallistuva isä, isä-lapsi toiminnan merkitys lapselle ja isille ja lapsille järjestetty toiminta Oulussa. Aihealueiden määrittelemisen jälkeen poimin teoreettisesta viitekehyksestä aihealueisiin liittyvää käytännönläheistä tietoa. Jaoin oppaan erivärisiin osiin aihealueittain. Oppaan kansilehden on piirtänyt 5-vuotias poika. Oppaan kansikuva esittää pojan näkemystä hänen ja hänen isänsä yhdessäolosta. Luvan piirustuksen julkaisemiseen sain pojan äidiltä. Oppaan ja kehittämistehtävän raporttiosan ollessa lähes valmis tarkistin tietojen oikeellisuuden diakoniatyöntekijä Kari Rekilältä sekä Oulunsalon lastenneuvolan terveydenhoitaja Kati Siika- Aholta ja tein tarvittavat korjaukset. Lastenneuvolan terveydenhoitaja otti kantaa myös oppaan ja kehittämistehtävän raportin asiasisältöön. Luvan isä-lapsi -toiminnan tietojen julkaisemiseen oppaan takakannessa sain diakoniatyöntekijä Kari Rekilältä ja terveydenhoitaja Kati Siika-Aholta. 8
9 4 ISYYS Isyyden määritteleminen on nykypäivänä haasteellista, sillä isyys voi olla biologista, laillista, sosiaalista ja psykologista. Biologisesta isyydestä on kyse, kun isän ja lapsen välillä vallitsee biologinen suhde, jolloin lapsi on saanut alkunsa isäksi kutsutun miehen sukusoluista. Vaikka biologinen isä saattaa jäädä muutoin lapselle merkityksettömäksi, on puolet lapsen geneettisestä perimästä peräisin häneltä. Tässä mielessä biologinen isä on lapsessa läsnä koko tämän loppuelämän ajan. (Huttunen 2001, ) Laillisella isyydellä tarkoitetaan isyyden yksinoikeudellista puolta. Laillisella isällä on yhteiskunnallisia oikeuksia ja velvollisuuksia lapseen nähden lain edessä. Sosiaalinen isyys on lapsen kanssa asumista, arjen jakamista hänen kanssaan sekä hoivan ja huolenpidon antamista. Sosiaalisessa isyydessä isä esiintyy lapsen kanssa erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, joissa isyys saa muiden hyväksynnän ja ulkopuoliset tottuvat pitämään miestä lapsen isänä. Tähän ei tarvita biologista isyyttä. Useimmiten sosiaalinen isä on myös laillinen isä, joten näitä isyyden puolia ei ole aina eroteltu käsitteellisesti toisistaan. (Huttunen 2001, ) Psykologisella isyydellä tarkoitetaan isäsuhteen tunnepohjaista, kiintymykseen perustuvaa puolta. Tämä isyyden muoto on vaikeimmin saavutettavissa, sillä psykologinen isyys määräytyy useimmiten lapsen kautta. Lapsi määrittelee itse sen, ketä hän pitää isänään, keneen hän on kiintynyt, keneen hän turvaa ja kenellä on hänen kasvatukseensa liittyvää arvovaltaa. Psykologisen isyyden voi tunnistaa siitä, että isän ja lapsen välille on muodostunut kiintymyssuhde, joka muistuttaa äidin ja lapsen välistä suhdetta. Isä ei ole vain henkilö, joka leikkii lapsen kanssa ja on arjessa mukana, vaan hän on myös kasvattaja, joka arvostaa lastaan ja on kiinnostunut lapsen ajatusmaailmasta. Lisäksi isä kuuntelee lasta ja keskustelee lapsen kanssa. Isyyden erilaiset määritelmät auttavat hahmottamaan isyyden moninaisuutta, mutta eivät sulje toisiaan pois, sillä useimmiten yksi mies on isä samalle lapselle kaikkien edellä mainittujen määritelmien mukaan. (Huttunen 2001, 64, 69.) Tässä kehittämistehtävässä isällä tarkoitetaan sekä biologista, laillista, sosiaalista että psykologista isää. 9
10 4.1 Uusi isyys Viime vuosikymmenten aikana perinteinen isyys on kokenut muutoksen. Perheissä on tapahtunut rakennemuutoksia, jotka ovat tuottaneet uusia isyyden muotoja ja myös isänä olemisen luonne on muuttunut. (Huttunen 2001, 149.) Aiemmin isät toivat elannon perheelle ja sitä kautta ansaitsivat auktoriteettiasemansa perheessä. Naisen tehtävänä oli huolehtia lasten ja kodinhoidosta. Alkuun hellyyden ja empaattisuuden ihanne yhdistettiin äiteihin, mutta vähitellen myös isiä on kannustettu ilmaisemaan tunteitaan paremmin sekä avioliitossa että elämässä yleensä. Nykypäivänä isät nähdään enemmän hoivaa antavina ja heidän odotetaan osallistuvan enemmän perheen arkeen ja lapsen elämään. Myös taloudellinen vastuu on jaettu vanhempien kesken. (Bloom-Feshbach 1981, 87; Lamb M. E. 1987, 3-4; Huttunen 2001, 49.) Isyyden ja sitä myötä roolijaon muuttumiseen ovat vaikuttaneet muun muassa teollinen vallankumous, ammatillinen rakennemuutos sekä naisten kouluttautuminen ja siirtyminen työelämään (Bloom-Feshbach 1981, 87; Huttunen 2001, 72 73). Isyydessä tapahtuneiden muutosten myötä äitiys ja isyys on alettu nähdä samanarvoisina ja samankaltaisina vanhemmuuden muotoina. Nykyaikana molemmat vanhemmat ottavat yhtä suuren vastuun sekä elannosta että lasten hoidosta ja osallistuvat hoivan ja huolenpidon turvaamiseen. On tärkeää, että molemmat vanhemmat osallistuvat lapsen elämään kaikissa tilanteissa ja että äidin ja isän erilaisuus syntyy arjen vuorovaikutustilanteissa lapsen kanssa. (Huttunen 2001, 75, 95, 174.) Sukupuoliroolien muututtua sallivammiksi kodeissa ja työpaikoilla isyydestä on alettu keskustella julkisessa mediassa yhä avoimemmin ja isyyteen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Perheeseen ja isyyteen liittyvät tutkimukset ovat yleistyneet ja isyyden tukeminen on tuotu osaksi perhepolitiikkaa isyysvapaan muodossa. (Huttunen 2001, ; Koivumäki 2011, 20. Viitattu ; STM 2013, 6. Viitattu ; Huttunen 2014, 178.) Isien aktiivinen osallistuminen perheen arkeen ja neuvolakäynneille osoittaa isyyteen sitoutumista, minkä vuoksi neuvoloiden tulee kehittää isille sopivia toimintatapoja ja tukea isyyttä yhä enemmän (Kuusisto & Niemelä 2005, 62. Viitattu ; STM 2008, 3. Viitattu ). 10
11 4.2 Isyyteen sitoutuminen Isyyteen sitoutuminen merkitsee isän kokonaisvaltaista osallistumista lapsen elämään. Sitoutunut isä omistautuu isyydelleen ja isyys on tärkeä asia hänen elämässään. Isyyteen sitoutuminen näkyy isän arvovalinnoissa, arkitoimissa ja ajankäytössä. Se on kokoaikaista ja lapsi on koko ajan isän mielessä läsnä olevana. (Lamb M. E. 1981a, 25; Huttunen 2001, 82, 151, 170; Mykkänen & Eerola 2013, 26. Viitattu ; Eerola & Mykkänen (toim.) 2014, 49.) Olennaista isyyteen sitoutumisessa on vastuunkantaminen lapsesta, joka voidaan nähdä hyvän isyyden perustaksi. Vastuunkantamiseen kuuluu vuorovaikutussuhde lapsen kanssa, emotionaalinen kiintymyssuhde lapseen sekä kasvatus- ja taloudellinen vastuu lapsesta. (Mykkänen & Eerola 2013, 26. Viitattu ) Isyyteen sitoutuminen edellyttää isän halua sitoutua isyyteensä. Äidin antama tuki sekä isyyttä kunnioittava ja kannustava ilmapiiri ovat keskeisiä isyyteen sitoutumista edistäviä tekijöitä. (Lamb 1987, 19; Eerola & Mykkänen (toim.) 2014, 49.) Isän sitoutumisella on merkitystä isälle itselleen, mutta se vaikuttaa myös lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin, vanhempien parisuhteeseen ja koko perheeseen (Sarkadi ym. 2007, 153; Eerola & Mykkänen (toim.) 2014, 49 sit. Eggebeen & Knoester 2001, ). Isyyteen sitoutuminen, johon olennaisena kuuluu isän kannustava asenne, parantaa lapsen sosiaalista, emotionaalista, kognitiivista ja kielellistä kyvykkyyttä (Cabrera, Shannon & Tamis-Le Monda 2007, 212. Viitattu ; Sarkadi ym. 2007, 153. Viitattu ). Sitoutuneen isän tukemana lapsi kehittää sosiaalisia taitojaan. Sitoutuneisuudella on vaikutusta myös lapsen psyykkiseen tasapainoon, sillä se vähentää muun muassa poikien käytöshäiriöitä ja tyttöjen psyykkisiä ongelmia sekä kehittää ongelmaratkaisukykyä, joka saattaa suojata lasta aikuisiän stressitekijöiltä. (Sarkadi ym. 2007, 153. Viitattu ; Mallers, Charles, Shevaun & Almeida 2010, Viitattu ) Hoivaavuus on osa isyyteen sitoutumista ja sillä on suuri merkitys lapsen identiteetin kehitykseen. Saadessaan hoivaa isältään poikalapsi saa mahdollisuuden samaistua hellään isään. Poikalapsen myönteiset kokemukset omasta isäsuhteesta tukevat aikuisuudessa miehistä identiteettiä ja isänä olemista. Tyttölapsi sitä vastoin saa hoivaavalta isältään mahdollisuuden tutustua miesten tapaan tuntea, ilmaista tunteitaan ja osoittaa hoivaa ja hellyyttä. (Biller 1981, 319; Sinkkonen 1998, 127; Huttunen 2001, ; Mesiäislehto-Soukka 2005, 123. Viitattu ) 11
12 Koska isyyteen sitoutumisessa ja siihen liittyvässä vastuussa on kyse koko perheen ja myös yhteiskunnan hyvinvoinnista, tulee isyyttä ja siihen sitoutumista tukea yhä enemmän kaikilla yhteiskunnan tasoilla (Sinkkonen 2008, 68; Mykkänen & Eerola 2013, 27. Viitattu ). 12
13 5 LEIKKI-IKÄINEN LAPSI Tässä kehittämistehtävässä leikki-ikäisellä tarkoitetaan 2-6-vuotiasta lasta. Leikki-ikä on voimakasta lapsen fyysisen ja motorisen kehityksen aikaa. Leikki-ikäinen lapsi oppii monenlaisia käytännön taitoja ja osallistuu mielellään arjen eri askareisiin. (Katajamäki 2004, 66; Karling, Ojanen, Sivén, Vihunen & Vilén 2009, 128.) Kasvaessaan lapsi alkaa ymmärtää ajankulua ja jo jonkin verran numeroita ja niiden merkitystä. Leikki-iässä lapsi oppii tunnistamaan oman ja muiden ihmisten sukupuolen. Tyttö kiintyy isäänsä ja poika äitiinsä. Leikki-iässä lapsen puhe kehittyy voimakkaasti. Hän alkaa leikkiä yhdessä toisten kanssa ja ymmärtää sääntöjä. Leikit ovat usein mielikuvitusleikkejä, sillä leikki-ikäisen lapsen mielikuvitus on vilkas. (Katajamäki 2004, ) Leikki-ikäinen lapsi on hyvin itsenäinen ja riippumaton muista. Uhmaikä kuuluu lapsen terveeseen kehitykseen ja näkyy lapsen käyttäytymisessä yksilöllisellä tavalla. Toisinaan lapsi voi olla hyvin aggressiivinen sekä fyysisesti että verbaalisesti ja opettelee tahtomista. (Katajamäki 2004, 67.) Tällöin lapselle on asetettava rajoja, sillä niiden avulla lapsi saa turvallisuudenkokemusta (Sinkkonen 1998, 122). Leikki-iän loppupuolella lapsella on tarve tehdä asiat oikein ja toimia yhteisön sääntöjen mukaan. Ystävyyssuhteet tulevat yhä tärkeämmiksi ja niiden avulla lapsi oppii ottamaan huomioon toisen toiveita ja tarpeita sekä jakamaan kokemuksia ja tavaroita. (Katajamäki 2004, 68.) 13
14 6 ISÄN JA LAPSEN VUOROVAIKUTUSSUHDE Lapsi muodostaa erillisen tunnepohjaisen suhteen sekä äitiin että isään, joten isäsuhde ei kehity äidin kautta eikä ole toissijainen äitiyteen nähden. Isässä on monta puolta. Hän voi olla hoivaavampi tai hellempi kuin äiti tai hän voi olla se, joka järjestää asioita ja asettaa rajat. Tämä kaikki on osa miehenä olemista. Tärkeintä ei ole se, että isä on johonkin tiettyyn stereotypiaan sopiva, vaan merkityksellistä on isän erilaisuus äitiin nähden. (Sinkkonen 1998, 66 67, 111.) Lapseensa kiintynyt isä kokee lasta kohtaan voimakasta halua hoivata, suojella, auttaa, tukea henkisesti, olla vuorovaikutuksessa hänen kanssaan ja viettää aikaa yhdessä (Huttunen 2001, 64, 182; Cabrera ym. 2007, 210. Viitattu ). Jotta isän ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde voi toimia, tulee isän nähdä ja kunnioittaa lapsen tunteita, ajatuksia ja tarpeita. Lapsen ollessa seesteisessä kasvuvaiheessa saattaa kohtaaminen tuntua isästä usein vaivattomalta. Kohtaaminen on tärkeää kuitenkin myös silloin, kun se edellyttää vaikeiden tunteiden kohtaamista. Tällöin tärkeää on, että isä sallii lapsen tunteiden olemassaolon ja auttaa häntä elämään tunteiden kanssa. Isältä vaaditaan aitoa kiinnostusta ja sekä isän että lapsen on saatava olla oma itsensä. Nykyaikana on yleistä, että arkielämän huolet painavat aikuisen mieltä, jolloin läsnäolo on vaikeaa. Tällöin yhdessä tekeminen voi auttaa isää siirtämään ajatukset hetkeen lapsen kanssa. Kun isä saa siirrettyä ajatukset yhdessäoloon lapsen kanssa, on helpompi keskittyä myös läsnäoloon. (Mattila 2010, ) Lapsi on oikeutettu lähestymään isäänsä tätä tarvitessaan. Isän tehtävänä on varoa antamasta lapselle käsitystä, että hyväksyy hänet vain silloin, kun lapsi ei tarvitse isältä mitään, sillä tärkeintä, mitä isä voi lapselleen antaa, on hyväksyä hänet sellaisena kuin hän on. (Sinkkonen 1998, 138; Mattila 2010, 44.) 14
15 7 ISÄN JA LAPSEN YHTEINEN AIKA 7.1 Yhdessäolo Isän ja lapsen yhdessäoloon vaikuttavat monet tekijät. Isät pitävät yhdessäoloa lapsen kanssa tärkeänä, ja se on luonnollinen osa isyyttä. (Halme 2009, 118. Viitattu ) Lähes puolet isistä kuitenkin kokee, etteivät he ehdi olla lastensa kanssa niin paljon kuin haluaisivat ja tuntevat siitä huonoa omatuntoa (Halme 2009, 80. Viitattu ; Mykkänen & Eerola 2013, 22. Viitattu ). Isän ja lapsen yhdessäolo voi olla sekä aktiivista yhdessä tekemistä että passiivista yhdessäoloa. Aktiivinen yhdessäolo on tärkeää, mutta lapsi kaipaa myös passiivista yhdessäoloa, jolla tarkoitetaan sitä, että lasta autetaan ja lohdutetaan silloin, kun tämä ilmaisee tarpeensa. (Halme 2009, 80. Viitattu ; Hermanson Viitattu ) Sekä isät että lapset kuvailevat yhdessäoloaan fyysisen toiminnan, kuten leikkitilanteiden, ruokailutilanteiden, ulkoilun, lukemisen, harrastuksiin viemisen ja keskustelun kautta (Lamb 1981b, 479; Yeung, Sandberg, Davis-Kean & Hofferth 2001, 141. Viitattu ; Rissanen 2004, 70. Viitattu ; Kuusisto & Niemelä 2005, 49. Viitattu ; Halme 2009, 83. Viitattu ; Koivumäki 2011, 22. Viitattu ). Tekemällä asioita yhdessä lapsen kanssa lapsi nauttii yhdessäolosta ja oppii erilaisia taitoja, joiden kehittyminen on merkityksellistä itsetunnon kehityksen kannalta. Samalla lapsen yhteistyötaidot ja kyky käsitellä erimielisyyksiä ja onnistumisia kehittyvät. Koska leikki-ikäiselle sattuu vielä epäonnistumisia, on lapsen oppimisen kannalta tärkeää, että isä kannustaa lasta hänen opetellessaan uusia taitoja. (Rissanen 2004, Viitattu ; Mesiäislehto-Soukka 2005, 137. Viitattu ; Vilén, Vihunen, Vartiainen, Sivén, Neuvonen & Kurvinen 2007, 144.) Isän ja lasten yhteiset harrastukset tai perheenjäsenten yhdessä vietetty vapaa-aika lisäävät sekä isänä kasvamisen että yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka ulottuu koko perheeseen: lapsi kokee olevansa hyväksytty, rakastettu ja osa perhettä. Hetket, jolloin lapsilla on yhteistä tekemistä isän 15
16 kanssa, ovat lapsille merkityksellisiä, sillä tärkeäksi kokemisen, turvallisuuden ja luottamuksen tunne syntyy osittain yhdessäolon kautta. (Rissanen 2004, 66, 70, 84, 87. Viitattu ; Mesiäislehto-Soukka 2005, 121. Viitattu ) Nykypäivän isillä on halua olla lastensa kanssa aiempaa enemmän. Siksi on tärkeää järjestää tukitoimia, joiden avulla tällainen isien osallistuminen lastensa elämään aiempaa enemmän mahdollistuu. (Jalkanen 2007, 51. Viitattu ; Säkäjärvi 2008, 49. Viitattu ; Halme 2009, 113. Viitattu ) 7.2 Isä-lapsi -toiminta Isä-lapsi -toiminnan tavoitteena on lisätä isien ja lasten yhteistä aikaa ja sitä kautta vahvistaa heidän välistä vuorovaikutustaan (Jalkanen 2007, 54. Viitattu ; Inkinen (toim.) & Poikkimäki 2010, 7). Isä-lapsi -toiminnan avulla isät ja lapset oppivat uusia asioita toisistaan, itsestään ja ympäristöstään, mikä lähentää isän ja lapsen välistä suhdetta (Jalkanen 2007, 54, 58. Viitattu ). Yhteisen toiminnan myötä lapset kehittyvät sosiaalisemmiksi, oppivat toimimaan vieraiden kanssa ja rohkaistuvat. Samalla isät tutustuvat uusiin ihmisiin ja saavat toisiltaan vertaistukea. (Jalkanen 2007, Viitattu ; Säkäjärvi 2008, 43. Viitattu ) Järjestetyn yhteisen ajan on todettu lisänneen isien ja lasten yhteistä aikaa myös kotona. Isä-lapsi - toiminnan myötä uusiin ihmisiin tutustuminen mahdollistaa koko perheen sosiaalisen verkoston laajenemisen. (Jalkanen 2007, 51, 53. Viitattu ) Isä-lapsi -toiminnan yleisimpiä muotoja ovat isille ja lapsille suunnatut kerhot, retket ja leirit (Säkäjärvi 2008, Viitattu ). Isä-lapsi toimintaa toivotaan järjestettävän iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin on enemmän aikaa osallistua. Toiminnalta odotetaan sekä keskustelua että yhteistä tekemistä sopivassa suhteessa. Tärkeäksi koetaan keskustelu isyyteen, vanhemmuuteen ja lapsiin liittyvistä asioista. Pelkkä keskusteleminen ei kuitenkaan motivoi isiä osallistumaan, vaan tarvitaan myös kiinnostavaa toiminnallista tekemistä. (Säkäjärvi 2008, 43, 55. Viitattu ) 16
17 Isä-lapsi toimintaan osallistutaan pääosin siksi, että se koetaan mukavaksi tavaksi viettää aikaa yhdessä lasten kanssa ja sieltä saa uusia ystäviä. Vaikka halu osallistua isä-lapsi toimintaan lähtee yleensä isästä itsestään, jotkut isät osallistuvat toimintaan puolisonsa patistamana. Isälapsi -toimintaan ollaan oltu tyytyväisiä: suurin osa kokee mielikuvien vastanneen odotuksiaan. Vaikka järjestetty isä-lapsi -toiminta koetaan hyväksi asiaksi, ei siitä saa tulla stressiä, vaan jo se riittää, että isä on lapsen kanssa kotona. (Säkäjärvi 2008, 40 42, 54. Viitattu ) 7.3 Isä-lapsi -toiminta Oulussa Tällä hetkellä Oulussa toimii kaksi Isä-lapsi -parkkia. Oulun Toppilassa Perhepesän tiloissa isät ja alle kouluikäiset lapset kokoontuvat maanantaisin kello ja Oulussa Melleniustalolla järjestettävään isä-lapsi -parkkiin voi osallistua maanantaisin kello Kumpaankaan toimintaan osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista etukäteen. Isä-lapsi -parkkien yhteydessä isille järjestetään keskinäistä toimintaa. Isä-lapsi -parkit ovat osa Oulun neuvoloiden toimintaa, ja ne tuotetaan yhdessä Oulun seurakuntayhtymän kanssa. (Rekilä, sähköpostiviesti ) Oulun keskustassa, Seraffiinan tiloissa, toimii isäkahvila, jossa järjestetään isille ja lapsille tarkoitettua toimintaa ja yhdessäoloa, ja joka toteutetaan yhteistyössä Poikien talon kanssa. Kahvila on avoinna maanantaisin kello Isien mukana tervetulleita ovat vauvat, leikki-ikäiset ja isommat lapset. (Siika-Aho, sähköpostiviesti ) 17
18 8 ISYYDEN TUKEMINEN Perherakenteiden ja isyyden muututtua on isille kohdennettujen palveluiden ja tuen tarve kasvanut. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on tuonut omat haasteensa. Perheen arki on monimutkaistunut ja isien sosiaalinen verkosto on saattanut kaventua. Erityistä tukea tarvitsevien isien määrä on lisääntynyt, kun yksinhuoltajuudesta ja uusperheistä on tullut entistä yleisempiä. Myös mielenterveys- ja päihdeongelmat ja taloudelliset ongelmat ovat lisänneet tuen tarvetta. (Halme 2013, 6. Viitattu ) Neuvolapalveluiden tavoitteena on koko perheen hyvinvoinnin tukeminen. Viime vuosina isien käynnit neuvolassa ovat lisääntyneet, mikä tarkoittaa sitä, että miehet sitoutuvat tänä päivänä yhä enemmän isyyteensä. Sitoutumisen myötä isien tukemiseen on kiinnitetty viime vuosina yhä enemmän huomiota. Terveydenhoitajat ymmärtävät isien tukemisen merkityksen sekä isän merkityksen lapsen kehitykselle ja koko perheen hyvinvoinnille. (STM 2008; 3-4, 12, 24, 47. Viitattu ) Isyyden tukemisen sisällöt ovat monipuolisia. Keskeisiä isien kanssa käsiteltäviä aihealueita ovat vanhemmuus, isän suhde lapseen, isän roolin tukeminen, isäksi kasvaminen, parisuhde ja seksuaalisuus. Yksi isyyden tukemisen muoto neuvolassa on materiaalin jakaminen. (STM 2008, 48, 31. Viitattu ) Kirjallisen materiaalin tulee olla helppolukuista ja lisäksi on tärkeää, että tietoa annetaan myös suullisesti. Vaikka kirjallinen, kotiin annettava materiaali antaa mahdollisuuden perehtyä aiheeseen rauhassa, ei pelkkä esitteiden jakaminen riitä, vaan aihetta tulee avata myös keskustelun avulla. (Koivumäki 2011, 27. Viitattu ) Kirjallisen materiaalin ohella Plantinin ja Danebackin (2009, 1) mukaan vanhempia kannustetaan käyttämään Internetiä, sillä tietoa saa myös sen välityksellä. Syy lisääntyneeseen Internetin kautta haettuun tietoon ja tukeen on omilta vanhemmilta, sukulaisilta ja ystäviltä saadun tuen vähentyminen. Tukeakseen isyyttä neuvolat tekevät usein yhteistyötä lasten ja perheiden hyvinvointiin keskittyvien järjestöjen sekä seurakunnan ja perheneuvolan kanssa. Yleisimpiä yhteistyötahoja ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Ensi- ja turvakotienliitto. (STM 2008, 33. Viitattu ) 18
19 Myönteisestä muutoksesta huolimatta osa isistä tuntee edelleen jäävänsä äidin varjoon neuvolakäynneillä tai kokee tarvitsevansa vielä enemmän huomiota ja tietoa lapsen kehityksestä (Koivumäki 2011, 27. Viitattu ) Jopa neljännes isistä kokee taitonsa vanhempana puutteelliseksi ja heillä on vaikeuksia tuntea emotionaalista läheisyyttä lapseen tai vaikeuksia tulkita lapsen tunnetiloja ja tarpeita asianmukaisesti. Siitä syystä isät tarvitsevat tukea tunnistaakseen ja tulkitakseen lapsen tunnetiloja ja tarpeita ja heitä tulee ohjata vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Terveydenhoitajilla on keskeinen tehtävä vastata tuen tarpeeseen. Isät on kohdattava miehinä ja erillisinä vanhempina. Tärkeää on kehittää isiä mukaan ottavia työtapoja ja tunnistaa ne isät, jotka tarvitsevat erityistä tukea yhdessäoloon lapsensa kanssa. (SMT 2008, 3-4. Viitattu ; Halme 2009, 114, 117. Viitattu ; Koivumäki 2011, 27. Viitattu ) Vaikka isien osallistuminen tuo neuvolatoimintaan haasteita, ovat terveydenhoitajat halukkaita kehittämään isyyden tukitoimia neuvolatyössä (STM 2008, 3-4, 48. Viitattu ). 19
20 9 TULOKSET Isille oppaan kannen on piirtänyt 5-vuotias poika. Kansikuva kertoo pojasta ja hänen isästään uimahallissa. Olen jakanut oppaan neljään aihealueeseen, jotka mukailevat kokoamaani teoreettista viitekehystä. Ensimmäinen aihealue on punainen ja siinä käsittelen hoivaavaa isää, jolla on tunnepohjainen vuorovaikutussuhde lapseensa. Toinen aihealue on violetti ja siinä tuon esille arkeen osallistuvan isän merkitystä lapselle. Kolmannessa aihealueessa, joka on oranssi, käsittelen isä-lapsi toiminnan merkitystä lapsen elämässä. Neljänteen, vihreään aihealueeseen, olen koonnut tietoa isille ja lapsille järjestettävästä toiminnasta Oulussa. Oppaan nimeksi valitsin Isille, koska se kuvaa lapsen käyttämää puhekielen muotoa sanasta isä. Diakoniatyöntekijä Kari Rekilän mukaan Internet-sivuja isä-lapsi -toimintaan ollaan vasta kehittämässä. Tämän vuoksi oppaan takakannessa on vain yhteystietoja isä-lapsi -toiminnasta Oulussa eikä Internet-linkkiä. 20
21 10 POHDINTA Isyys on kokenut viime vuosikymmeninä muutoksen. Isät sitoutuvat isyyteensä aiempaa enemmän, mikä näkyy heidän osallistumisessaan koko perheen arkeen. Isän sitoutuneisuudella on merkitystä lapsen kehitykseen, koko perheen elämään ja sitä kautta yhteiskunnan hyvinvointiin. Siten on tärkeää, että isyyttä ja siihen sitoutumista tuetaan yhä enemmän yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Tämän kehittämistehtävän tarkoituksena on tuottaa isille Oulunsalon lastenneuvolassa, 2- vuotiaan lapsen määräaikaistarkastuksessa, jaettava opas. Kehittämistehtävän tavoitteena on tukea isyyttä ja lapsen kehitystä sekä ohjata isiä ja lapsia heille järjestetyn toiminnan pariin Oulussa. Oppaan avulla isät saavat tietoa isän ja isä-lapsi -toiminnan merkityksestä leikki-ikäisen lapsen elämässä sekä isä-lapsi toiminnasta Oulussa. Isien ja lasten osallistuminen Isä-lapsi toimintaan voi lisätä isien halukkuutta osallistua jatkossa myös toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen. Oulunsalon lastenneuvolan terveydenhoitajat toivoivat lyhyttä, selkokielistä ja kustannustehokasta opasta. Suunnittelin oppaan A4-kokoiselle paperille haitarimalliseksi neljään osaan taiteltuna. Jaoin aihealueet erivärisiin osiin, mikä tekee oppaasta helppolukuisen. Suunnittelemani opas on kustannustehokas, koska se voidaan tulostaa ja jakaa liitetiedostomuodossa terveydenhoitajalta toiselle. Oppaassa esittelemäni Oulussa järjestettävä isä-lapsi toiminta on suunnattu kaikille oululaisille, joten opasta voidaan hyödyntää myös muissa Oulun lastenneuvoloissa. Oppaani on ajankohtainen, sillä Oulussa järjestettävään isä-lapsi -toimintaan liittyviä Internetsivuja ei ole. Isille ja lapsille tarkoitettua toimintaa järjestetään yhä enemmän. Jatkossa paperimuodossa olevan oppaan isä-lapsi -toiminnan osion ajan tasalla pitäminen on haasteellista. Suunnittelemani opas sisältää tietoa säännöllisesti järjestettävästä toiminnasta Oulussa, kun taas Internet- sivuille voidaan lisätä tietoa myös toiminnasta, jota järjestetään epäsäännöllisesti. Internet-sivujen päivittäminen on helpompaa, joten isä-lapsi toimintaan liittyvien sivujen perustaminen jatkossa on tärkeää. 21
22 Laatiessani teoreettista viitekehystä pyrin kiinnittämään huomiota lähteiden luotettavuuteen ja ajantasaisuuteen. Käyttämieni lähteiden luotettavuutta lisää se, että teoreettinen viitekehys koostuu suurelta osin aiheeseen liittyvistä kotimaisista ja ulkomaisista tutkimuksista. Erityisesti ulkomaisten tutkimusten saamisen koin haasteellisena, sillä se vaati rekisteröitymisen useille eri sivustoille. Vaikka tavoitteenani on ollut käyttää mahdollisimman uusia lähteitä, teoreettinen viitekehys sisältää myös useita vanhoja lähteitä. Vanhoilla lähteillä tarkoitan tässä yhteydessä vuosien aikana ilmestyneitä tutkimuksia ja kirjallisuutta. Vanhan tutkimustiedon valintaan vaikutti se, että useat isyystutkijat ovat käyttäneet kyseisiä lähteitä myös uusimmissa tutkimuksissaan, joten arvioin ne vielä käyttökelpoisiksi. Kirjoittaessani teoreettista viitekehystä pyrin käyttämään alkuperäisiä lähteitä. Alkuperäisen lähteen löytäminen oli ajoittain haasteellista eikä ulkomaisen lähteen saaminen aina ollut mahdollista, joten Eerola & Mykkänen (toim.) 2014, 49 sit. Eggebeen & Knoester 2001, lähdettä siteeratessani jouduin kuitenkin joustamaan periaatteestani, sillä pidin teoksen asiasisältöä tärkeänä tämän kehittämistehtävän kannalta. Olen kokenut tämän kehittämistehtävän tekemisen haasteellisena, mutta antoisana. Tämän kehittämistehtävän avulla olen kehittynyt tiedonhakijana ja kehittämistehtävän prosessi on tullut minulle tutuksi. Tehdessäni tätä kehittämistehtävää olen huomannut, kuinka paljon se vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Koen, että vaikka kehittämistehtävän teko on vaatinut tiivistä työskentelyä, on ajoittainen irrottautuminen tehtävästä ollut välttämätöntä ajatusten jäsentämiseksi. Kehittämistehtävän avulla olen saanut mahdollisuuden perehtyä syvällisesti isyyteen ja sen merkitykseen lapselle, mikä auttaa minua tulevana terveydenhoitajana tukiessani isiä isyyteen sitoutumisena. Samalla olen saanut tietoa järjestetystä isä-lapsi -toiminnasta ja sen merkityksestä isälle ja lapselle. Tehdessäni kehittämistehtävää olen saanut arvokasta tietoa ja ohjausta Oulunsalon lastenneuvolan terveydenhoitajilta Anne-Maj Kronqvistiltä ja Kati Siika-Aholta sekä Oulun evankelisluterilaisen seurakunnan diakoniatyöntekijä Kari Rekilältä. Pidän tärkeänä edellä mainittujen henkilöiden yhteistyöhaluisuutta. Toivon, että tulevana terveydenhoitajana voin hyödyntää tämän kehittämistehtävän myötä saamaani oppia tulevassa työssäni. 22
23 LÄHTEET Biller, H. B The father and sex role development. Teoksessa: Lamb, M. E. (toim.) The role of father in child development. 2. Painos. New Jersey: Wiley. Bloom Feshbach, J Historical perspectives on the father s role. Teoksessa: Lamb, M. E. (toim.) The role of the father in child development. 2. Painos. New Jersey: Wiley. Cabrera, N. J., Shannon, J. D. & Tamis- Le Monda, C Fathers influence on their children s cognitive and emotional development: From Toddlers to Pre-K. Applied Development Science 2007, Vol. 11, No. 4, , 212. Viitattu _and_emotional_development.pdf Eerola, P. & Mykkänen, J. (toim.) Isän kokemus. Tampere: Hakapaino. Halme, N Isän ja lapsen yhdessäolo. Viitattu Terveydenhoitajapäivät Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Halme, N Isän ja leikki-ikäisen lapsen yhdessäolo: Yhdessäoloa, isänä toimimiseen liittyvää stressiä ja isän tyytyväisyyttä parisuhteessa kuvaavan rakenneyhtälömallin kehittäminen ja arviointi. Viitattu Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Hermanson, E Isän osallistuminen ja sitoutuminen lapsen hoitoon. Viitattu Terveyskirjasto Duodecim. Huttunen, J Isyyden muutos ja tulevaisuus. Teoksessa: Eerola, P. & Mykkänen (toim.), J Isän kokemus. Tampere: Hakapaino. Huttunen, J Isyyteen sitoutuminen ja sen merkitys miehelle. Suomen lääkärilehti 3/2010 vsk 65, Viitattu Huttunen, J Isänä olemisen uudet suunnat. Jyväskylä: PS-kustannus. Inkinen, A. (toim.) & Poikkimäki, S Isän kanssa arkena ja sunnuntaina. NMKY Helsinki: Katharos Oy, 7. 23
24 Jalkanen, A Mukavia hetkiä äijäseurassa lasten ehdoilla. Osallistuminen isä-lapsi toimintaan ja sen merkitys isille ja perheille. Pro gradu tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos, varhaiskasvatus. Viitattu Karling, M., Ojanen, T., Sivén, T., Vihunen, R. & Vilén, M Lapsen aika. 12. uudistettu painos. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy. Katajamäki, E Terveen lapsen ja nuoren kehitys, hoito ja ohjaus. Teoksessa: Koistinen, T., Ruuskanen, S. & Surakka, T Lasten ja nuorten hoitotyön käsikirja. Helsinki: Tammi. Koivumäki, T Isien kokemuksia isyyden muuttumisesta, lastenneuvolasta ja terveysneuvonnasta. Pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö, hoitotiede. Viitattu Julkaisuarkisto. Kuusisto, V. & Niemelä, T Isän ja lapsen yhteinen arki Yhdessäoloa, osallistumista ja jakamista. Pro gradu tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Viitattu Lamb, M. E. (toim.) The father s role. Cross-cultural perspectives. New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates, Inc. +role&ots=jj_xxfnkpj&sig=ak- DAtd86cBKOOQQCSxqizJ7iq0&redir_esc=y#v=onepage&q=the%20father's%20role&f=false Lamb, M. E. 1981a. Fathers and child development: An integrative overview. Teoksessa: Lamb, M. E. (toim.) The role of father in child development. 2. Painos. New Jersey: Wiley. Lamb, M. E. 1981b. The development of father-infant relationships. Teoksessa: Lamb, M. E. (toim.) The role of the father in child development. 2. Painos. New Jersey: Wiley. Mallers, M. H., Charles, S. T., Shevaun D. N. & Almeida, D. N Perceptions of childhood relationships with mother and father: Daily emotional and stressor experiences in adulthood. Developmental psychology 2010, Vol. 46, No. 6, Viitattu Mattila, K-P Isän ja lapsen vuorovaikutus. Teoksessa: Inkinen, A (toim) & Poikkimäki, S Isän kanssa Arkena ja sunnuntaina. Helsingin NMKY: Katharos Oy. Mesiäislehto-Soukka, H Perheenlisäys isien kokemana fenomenologinen tutkimus. Oulun yliopisto. Lääketieteen tiedekunta, hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Viitattu Mykkänen, J. & Eerola, P Isyyteen sitoutuminen ja isän vastuu esikoisisien kertomana. Kasvatus 44(1). Viitattu
25 Plantin, L. & Daneback, K Parenthood, information and support on the Internet. A literature review of research on parents and professionals online. BMC Family Practice 2009, 10:34, 1. Viitattu Rekilä, K Isä-lapsi toiminta Oulussa. Diakoniatyöntekijä, lapsi- ja perhetyö, tiimiesimies, Diakoniset erityispalvelut. Oulun evankelisluterilaiset seurakunnat. Sähköpostiviesti Rissanen, L Arjen askareet. Vanhempien ja lasten yhteiselle tekemiselle antamat merkitykset. Pro gradu tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Viitattu Salmela, E Isälapsiryhmät. Vanhasta isyydestä uuteen isyyteen. Pro gradu tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Viitattu Sarkadi, A., Kristiansson, R., Oberklaid, F. & Bremberg, S Father s involvement and children s developmental outcomes: a systematic review of longitudinal studies. Acta Paediatrica Viitattu Siika-Aho, K Isäkahvila, Haikarakahvila. Terveydenhoitaja. Oulunsalon neuvola. Sähköpostiviesti Sinkkonen, J Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun? Helsinki: WSOY. Sinkkonen, J Yhdessä isän kanssa. Juva: WSOY Kirjapainoyksikkö. STM 2013 = Sosiaali- ja terveysministeriö. Lapsi- ja perhepolitiikka Suomessa Viitattu STM 2008 = Sosiaali- ja terveysministeriö. Isien ja isyyden tukeminen äitiys- ja lastenneuvoloissa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:24. Viitattu , pdf&title=Isat_ja_isyyden_tukeminen_aitiys ja_lastenneuvoloissa_fi.pdf Säkäjärvi, M Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton isäkyselyn tulokset. Sosiaalikehitys Oy. Viitattu /MLL%20is%C3%A4kyselyn%20tulokset,%20Sosiaalikehitys%20Oy% pdf Vilén, M., Vihunen, R., Vartiainen, J., Sivén, T., Neuvonen, S. & Kurvinen, A Lapsuus, erityinen elämänvaihe Painos. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy. 25
26 Yeung, W. J., Sandberg, J. F., Davis-Kean, P. E. & Hofferth, S. L Children s time with fathers in intact families. Journal of marriage and family 63 (February 2001): Viitattu
27 LIITTEET LIITE 1 27
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
parasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le
Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi
Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja
Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.
Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä
Isän kohtaamisen periaatteita
TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,
MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?
MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa
SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN
KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
Isät turvallisuuden tekijänä
Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
Mies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ
ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Pohdi Mieti, mitä Sinulle tulee mieleen sanoista ISÄ, ISYYS. ISÄ Isä on lapsen miespuolinen vanhempi Isyys voidaan määritellä biologisen, sosiaalisen
SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa
Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen
Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi
Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,
Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09. Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos skylän n yliopisto
Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09 Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos Jyväskyl skylän n yliopisto Esityksen teemat I. Vanhemman oikeudet ja velvollisuudet
LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN
Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.
SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.
Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa
4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN
1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET
TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011
Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7
ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015
ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa
Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013
Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus
ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI
17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.
Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta
Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille
Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,
VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA
VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä.
TerveysInfo äidit 10 askelta onnistuneeseen imetykseen Julisteessa piirros imettävästä äidistä sekä suositus imetyksen suojelemisesta, edistämisestä ja tukemisesta. Suomen Kätilöliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin
ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS
ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,
Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi
TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi "Just like a plant needs light and space to grow, a child needs love and freedom to unfold. - Sigrid Leo Oma lapsuus ja vanhemmat Vanhempana olemiseen
Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla
Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA
TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA TOIMINTAMALLI EMMA PULKKA JA RONJA UIMI OPINNÄYTETYÖ, SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA SISÄLTÖ Vanhempien ajatuksia vanhemmuuden tukemisesta Teemalliset
Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke
Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children
Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010
EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?
Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana
Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Terveydenhoitajien työotteen muutos Salon terveyskeskuksessa Sofia Maleike-Ruohola Perinteinen työ terveydenhoitajalla
Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia
Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
Päihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
Minun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA
Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien
Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.
Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,
SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN
SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,
Pohdittavaa apilaperheille
14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
Mitä partio on? 29.3.2012 2
PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite