6 Toiminta-arkkitehtuuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6 Toiminta-arkkitehtuuri"

Transkriptio

1 6 Toiminta-arkkitehtuuri Toiminta-arkkitehtuuri on kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation toiminnalliset rakenteet. Näitä ovat mm. toimijat, palvelut ja tuotteet sekä prosessit ja organisaatiot. Myös toiminnan kehittämisen perusrakenteet, kuten visiot ja strategiat, ovat osa toiminta-arkkitehtuuria. Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on optimoida ja suunnitella asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin liittyvää palvelutarjontaa sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavia toiminnan rakenteita. Toiminta-arkkitehtuurista käytetään myös nimitystä liiketoiminta-arkkitehtuuri (business architecture). Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ohjaavalla lainsäädännöllä on merkittävä vaikutus myös asiakas- ja potilastietojen hallintaan. Sosiaalija terveyspalveluja järjestetään yhä useammin yhdessä ja myös palveluprosessit monissa kohden integroituvat. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (tavoiteaikataulu 2021) yhtenä tavoitteena on myös tukea palvelutoiminnan ja tiedonhallinnan integraatiota. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen erityispiirteitä lainsäädännöstä tiedonhallintaan on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen erityispiirteitä 6.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat Seuraavassa kuvassa 6.2 on esitetty sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat huomioiden maakunta- ja sote-uudistuksen tuomat muutokset. Kukin toimija on esitetty vain kertaalleen pääasiallisen roolinsa mukaisesti. Kehittäminen ja koulutus -ryhmän toimijat on otettu kuvaukseen mukaan, vaikka ne eivät yleensä ole ydintoimijoita sote-toiminta-arkkitehtuuriin kuuluvissa prosesseissa. Ne ovat kuitenkin keskeisiä tutkimuksen, kehittämistoiminnan ja koulutuksen toimijoita. Toimii yleiskuvana sote-toiminnan ja tiedonhallinnan toimijoista (kehittämisen näkökulma huomioitu vain havainnollisuuden vuoksi) Tukee sote-kehittämistoiminnan muutosvaikutusten arvioinnissa - mihin toimijoihin eri hankkeet, linjaukset, kehittämispäätökset tai muutosehdotukset vaikuttavat, ketkä ovat muutoksen hyödynsaajia tai muita tärkeitä sidosryhmiä Antaa pohjaa tarkempien määrittelyjen tekemiseen, esim. toimijoiden valitseminen ja tarkentaminen (esim. rooleittain) toimintamallien ja prosessien kuvaamisessa Ryhmittelee toimijoita karkealla tasolla palvelujärjestelmän ja tiedonhallinnan roolien mukaisesti

2 Kuva 6.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat Seuraavassa kuvassa 6.3 on esitetty sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat huomioiden maakunta- ja sote-uudistuksen tuomat muutokset. Toimijat on ryhmitelty sen mukaisesti, osallistuvatko ne asiakasprosessien toteuttamiseen. Esimerkiksi lääkkeen määrääminen ja toimitus -prosessiin osallistuvat toimijat voidaan tunnistaa asiakasprosesseihin suoraan osallistuvien toimijoiden joukosta. Auttaa tunnistamaan huomioitavat toimijat, kun tehdään asiakasprosessiin tai asiakastietojen käsittelyyn kohdistuvia määrittelyjä Ryhmittelee toimijoita suhteessa asiakasprosesseihin ja muuhun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan Auttaa poimimaan tarkempiin prosessi- tai toimintokuvauksiin asiakasprosessien toteuttamiseen kuuluvia toimijoita sekä erottamaan nämä toimijoista, jotka yleensä eivät osallistu asiakasprosessien toteuttamiseen Havainnollistaa sitä, kuinka samoja toimijoita voidaan ryhmitellä eri tavoin eri käyttötarkoituksiin

3 Kuva 6.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat asiakasprosessin näkökulmasta 6.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon roolit Seuraavassa kuvassa 6.4 on kuvattuna roolit, joita sosiaali- ja terveydenhuollossa mukana olevilla organisaatioilla voi olla erityisesti tiedonhallintaan liittyvissä kysymyksissä ja ratkaisuissa. Listassa ei oteta kantaa siihen, mikä organisaatio voi toimia kussakin roolissa. Kuvauksessa on huomioitu maakunta- ja sote-uudistukseen suunniteltujen säädösten mukaisia rooleja. Tukee organisaatiotoimijoiden toimintaan ja tietoon liittyvien tarpeiden ja muutosvaikutusten tunnistamisessa Tukee sen tarkentamista, missä roolissa tietty toimija toimii yksittäisessä hankkeessa tai kehittämiskohteessa Auttaa tunnistamaan yksittäisten toimijoiden erilaisia rooleja suhteessa sote-palveluihin, säädöksiin ja tiedonhallintaan

4 Kuva 6.4 Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiotoimijoiden roolit Seuraavassa kuvassa 6.5 on kuvattuna rooleja, joita sosiaali- ja terveydenhuollon alueella toimivilla henkilöillä voi olla. Listassa ei oteta kantaa siihen, kuka voi toimia kussakin roolissa. Eri kehittämiskohteissa ja prosesseissa on usein näiden lisäksi tarkempia prosessikohtaisia henkilöiden rooleja. Kuvaus ei pyri luetteloimaan kaikkia erilaisia henkilöiden rooleja eri prosesseissa vaan nostamaan esiin sellaiset roolit, joiden huomiointi voi olla tarpeen useiden erilaisten tiedonhallinnan prosessien tarkemmassa kuvaamisessa. Tukee henkilöiden toimintaan ja tietoon liittyvien tarpeiden ja muutosvaikutusten tunnistamisessa Tukee sen tarkentamista, missä roolissa tietty henkilö toimii tietyssä prosessissa tai kehittämiskohteessa Auttaa huomioimaan erilaisia roolinäkökulmia henkilöihin vaikuttavia suunnittelupäätöksiä tehtäessä eri hankkeissa tai kehittämiskohteissa

5 Kuva 6.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilötoimijoiden roolit 6.3 Palvelusalkku Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusalkku on muodostettu sosiaalihuoltolaissa, sosiaalihuollon erityislainsäädännössä sekä terveydenhuoltolaissa ja vanhuspalvelulaissa kunnille annettujen tehtävien pohjalta. Maakunta- ja Sote-uudistuksen myötä nämä tehtävät siirtyvät maakunnalle. Sosiaalihuollon palvelutehtävät ja terveydenhuollon palvelut kokoava palvelusalkku on esitetty kuvassa 6.6. Kuvan vasempaan reunaan on koottu sosiaalihuollon lainsäädännön perusteella määritellyt sosiaalihuollon palvelutehtävät ja oikeaan reunaan vastaavasti terveydenhuoltolaeissa säädetyt terveydenhuollon palvelut. Kuvassa on lisäksi pyritty hahmottamaan horisontaalisen rinnakkaisuuden avulla niitä sosiaalihuollon palvelutehtäviä ja terveydenhuollon palveluita, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on tyypillisesti tiivistä. Esimerkiksi sosiaalihuollon lapsiperheiden palveluissa tehdään usein tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon neuvolapalvelujen tai kouluterveydenhuollon kanssa. THL on antanut määräyksen sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta vuonna Palvelutehtävien avulla voidaan ryhmitellä palvelutuotantoa ja niissä syntyvää asiakastietoa. Antaa yleiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisistä palveluista Auttaa tunnistamaan, mihin palveluihin yksittäiset hankkeet, kehittämiskohteet tai muutosehdotukset vaikuttavat Tunnistaa sote-yhteisten prosessien kohdealueita sosiaali- ja terveydenhuollossa

6 Kuva 6.6 Palvelusalkku: Sosiaalihuollon palvelutehtävät ja terveydenhuollon palvelut Taulukossa 6.1 on esitetty kuvaukset terveydenhuollon palveluille ja taulukossa 6.2 sosiaalihuollon palvelutehtäville. Lähteenä on käytetty koodistopalvelussa julkaistuja luokituksia ja nimikkeistöjä sekä terveydenhuollon palvelujen osalta vanhuspalvelulain ja terveydenhuollon lainsäädäntöä. Taulukko 6.1 Terveydenhuollon palvelut Terveydenhuollon palvelu Kotisairaanhoito Kuvaus Kotisairaanhoito on hoito- tai hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista tai tilapäistä terveyden- ja sairaanhoidon palvelua, joka toteutetaan potilaan asuinpaikassa, kotona tai siihen verrattavassa paikassa. Kotisairaanhoitoon ei sisälly kotihoidon palveluja.

7 Iäkkäiden neuvontapalvelut Lääkinnällinen kuntoutus Iäkkäiden neuvontapalveluihin sisältyvät: Terveellisten elintapojen edistämiseen sekä sairauksia ja tapaturmia ennaltaehkäisevä neuvonta Iäkkään kuntalaisen terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvät varhaiset tukitoimet Sairaanhoitoa ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus Kuntoutus Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu: Kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus Potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi Kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia Toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapia- ja hoitojaksot sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet Apuvälinepalvelut Sopeutumisvalmennus 1 6 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa Neuvolapalvelut Neuvolapalveluihin sisältyvät: Sikiön terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin sekä raskaana olevan terveyden edistäminen sekä määräajoin toteutettava ja yksilöllisen tarpeen mukainen seuranta Synnyttäneen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen n viikon ajan synnytyksestä sekä yksilöllisen tarpeen mukainen seuranta äitiysneuvolan jälkitarkastukseen asti Lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta ensimmäisen ikävuoden aikana keskimäärin kuukauden välein ja sen jälkeen vuosittain sekä yksilöllisen tarpeen mukaisesti Lapsen suun terveydentilan seuranta vähintään joka toinen vuosi Vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeminen Lapsen kodin ja muun kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyden edistäminen Lapsen ja perheen erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä lapsen ja perheen tukeminen ja tarvittaessa tutkimuksiin tai hoitoon ohjaaminen Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon palveluihin sisältyvät: Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein Vuosiluokittain oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen Oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen Oppilaan suun terveydenhuolto, johon sisältyvät suun terveystarkastukset vähintään kolme kertaa sekä yksilöllisen tarpeen mukaisesti Oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen Oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset Mielenterveystyö Mielenterveystyöhön kuuluu: Terveydenhuollon palveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki Yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa Mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan mielenterveydenhäiriöiden tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta Päihdetyö Päihdetyöhön kuuluu: Terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, joka koskee päihteettömyyttä suojaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä Päihteiden aiheuttamien haittojen ja sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut Terveydenhuollossa tehtävä päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihde- ja mielenterveystyön kanssa Avosairaanhoito Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut. Sairaanhoitopalveluihin sisältyvät: Sairauksien tutkimus, lääketieteellinen tai hammaslääketieteellinen taudinmääritys, hoito, hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisten sairauksien hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet sekä tarpeellinen lääkinnällinen kuntoutus Sairauksien ehkäiseminen, hoitaminen sekä kivun ja kärsimysten lievittäminen Ohjaus, jolla tuetaan potilaan hoitoon sitoutumista ja omahoitoa Erityistä tukea, tutkimusta ja hoitoa tarvitsevan potilaan terveysongelmien varhainen tunnistaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaaminen Sairaalahoito Sairaalahoitoon ohjaudutaan terveysaseman vastaanotolta tai erikoissairaanhoidosta. Sairaalassa hoidetaan akuutin vaiheen sairauksia ja annetaan potilaan tarvitsemaa jatkohoitoa silloin, kun erikoissairaanhoitoa ei enää tarvita. Hoidon tavoitteena on hoitaa ja vahvistaa potilaan toimintakykyä niin, että hän jatkossa selviäisi myös omassa kodissa tai muussa hoitopaikassa

8 Päivystys Ensihoito Päivystyksessä hoidetaan ympärivuorokautisesti sellaisia potilaita, joiden hoitoa ei voida siirtää myöhemmäksi ilman oireiden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Päivystys on keskitetty ns. päivystyssairaaloihin, joita on 15. Suomessa hoitolaitoksen ulkopuolella tapahtuvaa ensihoitoa tarjotaan neliportaisen ensihoitojärjestelmän avulla: Ensivaste (alustavaan, hengenpelastavaan ensiapuun kykenevä yksikkö) Perustaso (potilaan peruselintoiminnoista kohteessa ja kuljetuksen aikana huolehtimaan kykenevä yksikkö) Hoitotaso (vakavasti sairastuneesta tai loukkaantuneesta potilaasta kohteessa ja kuljetuksen aikana huolehtimaan kykenevä yksikkö) Lääkäriyksikkö (ensihoitoon ja hätätilapotilaiden hoitoon perehtyneen ensihoitolääkärin potilaan luokse tuova yksikkö) Ensihoidon tuottajia Suomessa ovat yksityiset yritykset, kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit sekä pelastuslaitokset. Erikoissairaanhoito Opiskelijaterveydenhuolto Erikoissairaanhoito on järjestetty Suomessa 21 sairaanhoitopiirin toimesta, jotka edelleen jakautuvat viiteen erityisvastuualueeseen. Jatkossa erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaavat maakunnat. Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät: Oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein Opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, johon sisältyvät lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille kaksi määräaikaista terveystarkastusta ja kaikille opiskelijoille terveystarkastukset yksilöllisen tarpeen mukaisesti Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille, mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto mukaan lukien Opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen Terveysneuvonta ja terveystarkastukset Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä tukevaa terveysneuvontaa. Terveysneuvonta on sisällytettävä kaikkiin terveydenhuollon palveluihin. Kunnan on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on tuettava työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä myös opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaille myös ehkäisyneuvontaa ja muita seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistäviä palveluja. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon palveluihin sisältyvät: Väestön suun terveyden edistäminen ja seuranta Terveysneuvonta ja terveystarkastukset Suun sairauksien tutkimus ja ehkäisy sekä hoito Potilaan erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä potilaan hoito ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen Laboratorio- ja kuvantamispalvelut Seulonnat Työterveyshuolto Näytteitä, testejä tai tutkimuksia sisältävät diagnostiikkaan tai toimenpideradiologiaan liittyvät terveyspalvelut. Kunnan on järjestettävä alueellaan valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset seulonnat. Kunta voi lisäksi järjestää seulontoja ja terveystarkastuksia tietyn taudin tai sen esiasteen toteamiseksi tai taudin aiheuttajan löytämiseksi. Työterveyshuollolla tarkoitetaan työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä Taulukko 6.2 Sosiaalihuollon palvelutehtävät Sosiaalihuollon palvelutehtävä Kuvaus

9 Perheoikeudelliset palvelut Lastensuojelu Työikäisen palvelut Iäkkäiden palvelut Vammaispalvelut Lapsiperheiden palvelut Päihdehuolto sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on turvata lasten oikeus huoltoon ja elatukseen, turvata puolisoiden oikeus elatukseen sekä tukea perheitä adoptioasioissa ja ristiriitatilanteissa Huom. Perheoikeudellisissa palveluissa pyritään hankkimaan isyyden vahvistamiseen tarvittavat tiedot. Niissä vahvistetaan sekä lapsen elatusvelvolliselta vanhemmaltaan että puolison elatusvelvolliselta puolisoltaan saama elatusapu. Niissä myös selvitetään ja vahvistetaan lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen vaikuttavat asiat, kuten vahvistetaan lapsen huolto- ja tapaamisoikeussopimus, ja vastataan siitä, että käräjäoikeudelta haetaan lapselle huoltajaa, jos tämä jää huoltajatta. Perheoikeudellisissa palveluissa annetaan myös adoptioon liittyvää tukea ja ohjausta ja valvotaan lapsen edun toteutumista adoptiossa. Perheoikeudellisissa palveluissa annettavia sosiaalipalveluja ovat esimerkiksi isyyden selvittäminen, perheasioiden sovittelu, tapaamisten valvonta ja adoptioneuvonta. Perheoikeudelliset palvelut perustuvat isyyslakiin (11/2015), lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin (361/1983), lapsen elatuksesta annettuun lakiin (704/1975), adoptiolakiin (22/2012) ja avioliittolakiin (234/1929). sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on turvata erityistä suojelua tarvitsevien lasten ja nuorten oikeus turvalliseen kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen Huom. Sosiaalihuollon palvelutehtävänä lastensuojelulla tarkoitetaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Lastensuojelun lisäksi lasten kasvuedellytysten ja vanhemmuuden tukemiseksi tulee sosiaalihuollossa ja kunnan muissa palveluissa seurata ja edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja poistaa kasvuolojen epäkohtia. Tätä kutsutaan lastensuojelulaissa ehkäiseväksi lastensuojeluksi, ja se on osa lapsiperheiden palveluja. Lastensuojelussa annettavia sosiaalipalveluja ovat esimerkiksi ammatillinen perhehoito ja laitoshuolto. Lastensuojelu perustuu lastensuojelulakiin (417/2007). sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on tukea työikäisiä asiakkaita elämänhallintaan, työhön, toimeentuloon tai opiskeluun liittyvissä asioissa sekä vähentää eriarvoisuutta Huom. Työikäisten palveluissa annettavilla sosiaalipalveluilla tuetaan laajasti työikäisiä asiakkaita. Työikäisten palveluissa annettavia sosiaalipalveluja ovat esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, taloudellisen tuen palvelu ja sosiaalinen kuntoutus. Työikäisten palvelut perustuvat sosiaalihuoltolakiin (1301/2014), toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997), sosiaalisesta luototuksesta annettuun lakiin (1133/2002), kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin (189/2001) ja kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin (1386/2010). sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on edistää ja tukea iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta Huom. Iäkkäiden palveluissa annettavilla sosiaalipalveluilla tuetaan laajasti iäkkäitä henkilöitä. Iäkkäiden palveluissa annettavia sosiaalipalveluja ovat esimerkiksi kotipalvelu, palveluasuminen ja liikkumista tukeva palvelu. Iäkkäiden palvelut perustuvat sosiaalihuoltolakiin (1301/2014), omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005), toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997), sosiaalisesta luototuksesta annettuun lakiin (1133/2002) ja kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin (1386/2010). Lisäksi palvelujen toteuttamisesta säädetään ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012). sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuudesta johtuvia esteitä Huom. Vammaispalvelujen järjestämisen lähtökohtana on taata vammaisille henkilöille välttämätön huolenpito arjessa suoriutumisen mahdollistamiseksi. Vammaispalveluissa annettavia sosiaalipalveluja ovat esimerkiksi henkilökohtainen apu, sopeutumisvalmennus, palveluasuminen, työtoiminta, laitospalvelu ja päivätoiminta. Vammaispalvelut perustuvat vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettuun lakiin (380/1987) sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin (519/1977). sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on tukea lapsiperheitä ja vanhemmuutta sekä edistää lasten yksilöllistä kasvua ja myönteistä kehitystä Huom. Lasten kasvuedellytysten ja vanhemmuuden tukemiseksi tulee sosiaalihuollossa ja kunnan muissa palveluissa seurata ja edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja poistaa kasvuolojen epäkohtia. Tätä kutsutaan lastensuojelulaissa (417/2007) ehkäiseväksi lastensuojeluksi. Lapsiperheiden palveluissa annettavilla sosiaalipalveluilla tuetaan laajasti lapsia ja heidän vanhempiaan. Lapsiperheiden palveluissa annettavia sosiaalipalveluja ovat esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonta, perhetyö, päihdetyö ja tukisuhdetoiminta. Lapsiperheiden palvelut perustuvat sosiaalihuoltolakiin (1301/2014), toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997), sosiaalisesta luototuksesta annettuun lakiin (1133/2002) ja kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin (1386/2010). sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä haittoja sekä parantaa päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta Huom. Päihdehuollossa annettavia sosiaalipalveluja ovat esimerkiksi sosiaalinen kuntoutus ja päivätoiminta. Päihdehuollon palveluja annetaan myös terveydenhuollossa. Päihdehuolto perustuu päihdehuoltolakiin (41/1986). Sosiaalihuollon palvelutehtävät ovat sosiaalipalvelujen ja muun tuen kokonaisuuksia erityyppisiin tuen tarpeisiin. Sisällöllisesti ja työmenetelmiensä osalta sama sosiaalipalvelu voi toteutua eri tavoin eri palvelutehtävässä. Esimerkiksi aikuissosiaalityö työikäisten palveluissa ja gerontologinen sosiaalityö iäkkäiden palveluissa ovat sisällöltään erilaisia. Tämän vuoksi seuraavassa kuvassa 6.7 on esitetty pääpiirteittäin ja ilman rinnakkaisuutta terveydenhuollon lakien mukaisiin palveluihin, kuinka paljon kussakin sosiaalipalvelussa tehdään yhteistyötä terveydenhuollon kanssa. Palvelutehtäväluokituksen tavoin myös sosiaalipalvelut-luokitusta on päivitetty viime vuosina lainsäädännön muuttumisen seurauksena. Sosiaalipalvelut ja niiden yksityiskohtaiset kuvaukset on esitetty tarkemmin liitteessä Kuvausta jatkokehitetään THL - Sosiaali- ja terveyspalvelujen luokituksen pohjalta siten, että kuvaus sisältää jatkossa sekä sosiaali- että terveydenhuollon palvelut. Tunnistaa sote-yhteisten prosessien kohdealueita sosiaalihuollon palveluissa Koota ja havainnollistaa sosiaalihuollon palveluja, jotka voivat liittyä useisiin palvelutehtäviin

10 Kuva 6.7 Sosiaalipalvelut 6.4 Prosessien kuvaus Prosessikuvaukset ovat prosessien johtamisen, hallinnan ja parantamisen väline. Ne auttavat hallitsemaan kokonaisuuksia, jäsentämään prosesseja ja toimijoiden vastuita sekä löytämään toiminnan tehostamistarpeita. Julkisen hallinnon suositus prosessien kuvaamisesta (JHS 152) jakaa prosessien kuvaamisen neljään kuvaustasoon: 1) prosessikartta, 2) toimintamalli, 3) prosessin kulku ja 4) työn kulku (kuva 6.8). Kuvaukset tarkentuvat ja yksityiskohtaisuus lisääntyy sen myötä, mitä alemmas kuvaustasoilla siirrytään.

11 Kuva 6.8 Prosessien kuvaustasot JHS 152:n mukaan Tässä dokumentissa prosesseista kuvataan vain sosiaali- ja terveydenhuollon yleisen tason prosessikartta ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuden yhteinen toimintamalli eli kaksi ylintä kuvaustasoa hyvin geneerisellä tasolla. Muita sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisia prosessikuvauksia kuvataan muissa dokumenteissa osana sosiaali- ja terveydenhuollon tarkempia määrittelyjä ja ohjeita. 6. Prosessikartta Prosessikartta on prosessikuvausten ylin taso. Siinä esitetään toiminnan kuvaus kokonaisuutena ja tiivistetään tärkeimmät tehtävät ydin- ja tukiprosesseihin. Ydinprosesseilla ilmaistaan keskeisimmät tavoitteet ja miten niihin pyritään. Tukiprosessit taas luovat edellytyksiä ydinprosessein toiminnalle. Sosiaali- ja terveyden huollon prosessikartta (kuva 6.9) on yleinen ja sovellettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden omien prosessikarttojen pohjana. Prosessikartan pohjaksi on otettu Sosiaalihuoltolaissa ja Terveydenhuoltolaissa kunnille säädetyt keskeisimmät tehtävät, joiden pohjalta on muodostettu sosiaali- ja terveydenhuollon ydinprosessit. Palvelujen eri tuottamistapojen eri kehittämiskohteiden huomiointi (esim. julkiset ja yksityiset palvelut; erikoissaisaanhoito / perusterveydenhuolto / sosiaalipalvelut) tarkemmissa prosessikuvauksissa on tarpeen, jotta erityyppisten toimijoiden tarpeet tulevat riittävällä tasolla huomioiduksi. Havainnollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien konteksti ja päätavoitteet Tarjota konteksti ja malli eri organisaatioiden ja toimijoiden omien prosessikarttojen kuvaamiselle Auttaa huomioimaan ydinprosessien eri osallistujatahojen ja tuottamistapojen näkökulmia eri hankkeiden ja kehittämiskohteiden tarkemmissa prosessikuvauksissa tai tekemään rajauksia kehittämiskohteissa

12 Kuva 6.9 Sosiaali- ja terveydenhuollon prosessikartta Ydinprosesseja on prosessikartassa kaksi. Yksilön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistämisellä ja ylläpidolla tarkoiteta an sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoimintaa, joka kohdistuu ensisijaisesti yksittäisiin kansalaisiin asiaksprosessien kautta. Väestön terveyserojen ja eriarvoisuuden kaventamisella taas tarkoitetaan laajempaa koko väestölle tai tietyille ryhmille kohdistettuja toimia. Tukiprosesseina tässä prosessikartassa ymmärretään sellaisia toimia, jotka tukevat ydinprosessien toteuttamista ja luovat niille edellytyksiä. 6.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuden yhteinen toimintamalli Tunnistaa yhteiset vaiheet sosiaali- ja terveydenhuollon prosesseissa Toimia pohjana sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön ja yhteisten palvelujen toiminnallisille määrittelyille Toimia yhteisenä pohjana palveluprosessien tai prosessin vaiheiden tarkemmille kuvauksille eri kehittämiskohteissa ja määrittelyissä Auttaa kuvaamaan tarkempia toiminnallisia prosesseja molemmilla toimialoilla ymmärrettävästä lähtökohdasta Antaa välineitä muutosvaikutusten arviointiin eli mihin yleisiin tai tarkennettuihin prosesseihin tai toimintoihin aiottu muutos vaikuttaa Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuden yhteinen toimintamalli (kuva 6.10) tarkentaa sosiaali- ja terveydenhuollon prosessikarttaa. Kuvaus sitoo yhteen tarkemmat prosessit JHS 152 suosituksen toimintamalli-tason mukaisesti kuvaten sote-palvelujen asiakkuudessa esiintyvien prosessien suhteita ja siirtymiä. Toimintamalli sitoo sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessit yhteen kuvaamalla vaiheiden tavanomaisen kulun, niiden väliset riippuvuudet ja vuorovaikutuksen. Asiakkuuden yhteinen toimintamalli ei korvaa esimerkiksi sosiaalihuollon palveluprosesseja tai terveydenhuollon hoitoprosessien vaiheita. Toimintamallissa prosessit on eroteltu toisistaan, jotta voidaan tunnistaa eri tilanteissa eri prosesseissa tarvittavat toimijat, tietojärjestelmät ja käyttöoikeudet. Eri proseseilla voi olla hyvin erilainen ajankäytön tarve tilanteesta riippuen. Asiakkuuden yhteinen toimintamalli mahdollistaa myös kehittämisen kohdentamisen tiettyyn prosessiin ja samaan aikaan sijoittamisen kokonaisuuteen. Kuva 6.10 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuden yhteinen toimintamalli

13 Seuraavassa taulukossa 6.3 on esitetty kuvaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseille vasemmalta oikealle. Taulukko 6.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien kuvaukset Prosessi Yhteydenoton käsittely Palvelutarpeen arviointi Palvelukokonaisuuden suunnittelu Palveluiden organisointi Palveluiden toteutus Palveluiden seuranta ja arviointi Kuvaus Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessi, jossa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö ottaa yhteydenoton perusteella käsittelyyn henkilön tuen tai hoidon tarvetta koskevan asian. Yhteydenotto sosiaali- ja terveydenhuoltoon on henkilön itsensä tai muun henkilön tekemä, tai yhteydenotto tapahtuu, kun muuta kautta tulee tietoon henkilön mahdollinen hoidon tai tuen tarve. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessi, jossa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi asiakkaan tuen tarvetta ja sen luonnetta, asiakkuuden edellytyksiä sekä sitä, millä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla tuen tai hoidon tarpeisiin pystytään vastaamaan Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessi, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö laativat yhdessä asiakkaan kanssa palvelutarpeen arvioon perustuvan asiakassuunnitelman asiakkaalle tarjottavista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, muusta asiakkaan saamasta tuesta ja hoidosta sekä hänen omista toimenpiteistään terveyden ja hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn ylläpitämiseksi Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessi, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö organisoivat asiakkaalle hänen tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, tekevät lakisääteiset palveluja koskevat viranhaltijapäätökset ja vastaavat siitä, että palvelut toteutetaan tarvittavassa laajuudessa Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessi, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalle myönnetty sosiaalija terveydenhuollon palvelu toteutetaan Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessi, jossa seurataan ja arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalle suunniteltua ja toteutettua palvelua suhteessa asiakas- ja toteuttamissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin 6.5 Toiminta-arkkitehtuuria tarkentavat määrittelyt ja kuvaukset Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta-arkkitehtuuria syventää joukko muita määrittelyjä ja kuvauksia, joita löytyy seuraavilta verkkosivuilta: THL / Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla THL / Olennaiset vaatimukset sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmille THL / Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla - Sosiaalihuollon palvelutuotannon toiminnalliset määrittelyt THL / Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla - Määrittelyt terveydenhuollolle Kanta.fi / Kanta-palvelujen vaatimusmäärittelyt, tietosisällöt ja tekniset ohjeet tietojärjestelmätoimittajille

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palveluprosessit ja niissä syntyvät asiakasasiakirjat

Sosiaalihuollon palveluprosessit ja niissä syntyvät asiakasasiakirjat Sosiaalihuollon palveluprosessit ja niissä syntyvät asiakasasiakirjat Versio 3.0 Kesä 2019 Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö Sisältö Johdanto Kuvausten tarkoitus Lukuohje ja kuvaustapa Palvelutehtävät,

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut

Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN

Lisätiedot

LUONNOS Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Liitteet

LUONNOS Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Liitteet MÄÄRÄYS 3/2015 1(7) Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain (254/2015) 22 1 Kohderyhmät Voimassaoloaika Sosiaalihuollon

Lisätiedot

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus Sosiaali- ja terveydenhuolto - työpaja II Aika: torstai 27.8.2015 klo 10.00 15.00 Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), Sali 405 Asialista 10.00 10.15 Luokitustyön

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

SOTE- TIETOSISÄLLÖT Petri Matveinen ja Ari Virtanen, THL 1

SOTE- TIETOSISÄLLÖT Petri Matveinen ja Ari Virtanen, THL 1 SOTE- TIETOSISÄLLÖT 18.5.2018 Petri Matveinen ja Ari Virtanen, THL 1 MAAKUNTIEN JHS-PALVELULUOKAT / SOSIAALIPALVELUT JHS-palveluluokituksessa sosiaalihuollon palveluluokat ovat KANSA-yhteensopivia, mutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut

sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut Palvelutehtävä sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut työikäisten peruspalvelut iäkkäiden peruspalvelut Sosiaaliapalvelu kasvatus- ja perheneuvonta perhetyö siivouspalvelu ateriapalvelu

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta

Lisätiedot

MIKÄ ON KANSA? Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta

MIKÄ ON KANSA? Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojapäivät 11.-12.11.2015 Jyväskylä 12.11.2015 12.11.2015 / Maarit Rötsä 1 MIKÄ ON KANSA?

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ALUEEN SUUNNITTELU Vastaukset ohjausryhmän antamiin tehtäviin

YHTEISTOIMINTA-ALUEEN SUUNNITTELU Vastaukset ohjausryhmän antamiin tehtäviin Liiketoiminnan moniottelija YHTEISTOIMINTA-ALUEEN SUUNNITTELU Vastaukset ohjausryhmän 25.2.2011 antamiin tehtäviin IKÄIHMISTEN PALVELUT -työryhmä Ojansuunkatu 1 a, 38200 SASTAMALA Puh. (03) 5210 2601,

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Kuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli. Anna-Mari Juutinen

Kuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli. Anna-Mari Juutinen Kuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Anna-Mari Juutinen 7.9.2016 Digitaalinen ja monialainen palveluintegraatio Hyvinvoinnin integroidun toimintamalli / Kuopio Integraattori-malli: tietoa

Lisätiedot

Jääkö sosiaalityö SoTessa jalkoihin? OLLI SALIN, SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN PÄÄLLIKKÖ ( ) SOSIAALIFOORUMI 21.4.

Jääkö sosiaalityö SoTessa jalkoihin? OLLI SALIN, SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN PÄÄLLIKKÖ ( ) SOSIAALIFOORUMI 21.4. Jääkö sosiaalityö SoTessa jalkoihin? OLLI SALIN, SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN PÄÄLLIKKÖ (1989-2017) SOSIAALIFOORUMI 21.4.2018, ARBIKSELLA 2010-luvun sote-mylläkkä kulkee erikoissairaanhoito edellä entä

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.

Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3. Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.2018 Kokonaisreformi SOTE kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja,

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

KYSELYN PERUSTIEDOT. Kyselyn vastausaika Kysely toteutettiin verkkokyselynä. 183 kuntaa vastasi, vastausprosentti n.

KYSELYN PERUSTIEDOT. Kyselyn vastausaika Kysely toteutettiin verkkokyselynä. 183 kuntaa vastasi, vastausprosentti n. KYSELYN PERUSTIEDOT Kyselyn vastausaika 11.7.-13.9.2019 Kysely toteutettiin verkkokyselynä 183 kuntaa vastasi, vastausprosentti n. 62 % alle 5 000 as. n=61 vastausprosentti n. 49 5 001-10 000 as. n=46

Lisätiedot

Sosiaalihuollon näkymätön tieto Sote-uudistuksessa. Anu Muuri, VTT, dosentti, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sosiaalihuollon näkymätön tieto Sote-uudistuksessa. Anu Muuri, VTT, dosentti, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaalihuollon näkymätön tieto Sote-uudistuksessa Anu Muuri, VTT, dosentti, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaalipalvelut isossa kuvassa Joka viides suomalainen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Helena Vorma lääkintöneuvos

Helena Vorma lääkintöneuvos 12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esityksen (HE 16/2018) mukaisesti 1 - Keskeiset muutokset verrattuna aiempaan hallituksen esitykseen (HE 47/2017) Maakunnan ei ole pakko yhtiöittää omia sote-keskuksia

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma

Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kuopio Anna-Mari Juutinen Kuntakokeilukoordinaattori 9.12.2015 Kuopion kaupunki Perusturva

Lisätiedot

Yhdenmukaiset arkistopalvelut koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Yhdenmukaiset arkistopalvelut koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon Yhdenmukaiset arkistopalvelut koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon Atk-päivät 25.5.2016 Lahti Sanna Hämäläinen, erityisasiantuntija Käytössä olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät Päijät-Hämeessä Erikoissairaanhoito

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Sote ja kuntoutus Kela, OYS ja järjestöt tapaaminen Anne Saari, LT, vs. ylilääkäri OYS Lääkinnällinen kuntoutus

Sote ja kuntoutus Kela, OYS ja järjestöt tapaaminen Anne Saari, LT, vs. ylilääkäri OYS Lääkinnällinen kuntoutus Sote ja kuntoutus 11.01.2018 Kela, OYS ja järjestöt tapaaminen Anne Saari, LT, vs. ylilääkäri OYS Lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutusjärjestelmän uudistustyö Tulevan SOTE-uudistuksen kanssa sovitetaan yhteen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 1 - Nykyisin kunnat järjestävät julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. 1.1.2020 vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy 18 uudelle maakunnalle.

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus

Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus Mats Brommels Medical Management Centre 09.06.2017 Agenda Todellisuus Tulevaisuus Tarkoituksenmukaisuus Markkinat Rajat ylittävä hoito kansallisen

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (8) Kaupunginhallitus Asia/

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (8) Kaupunginhallitus Asia/ Helsingin kaupunki Esityslista 31/2019 1 (8) Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.08.2019 183 HEL 2019-008011 T 00 01 06 Lausunto Sosiaali ja terveyslautakunta antoi sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Vastaanottajat, joille tietoa luovutetaan: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos.

Vastaanottajat, joille tietoa luovutetaan: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Henkilötietojen käyttötarkoitus eri palveluiden järjestämisessä: Asumis- ja päivätoiminnan Vammaisten, kehitysvammaisten ja mielenterveysasiakkaiden asuminen. Henkilötietojen käsittelyn oikeusperuste:

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos

Opiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuollon sisältö Lähtökohdat Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus 338/2011 Opiskeluterveydenhuollon sisältöä ohjaa Opiskeluterveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalipalveluiden vaatimusmäärittely Kiilan 2 vaiheessa - tiivistys. Helsinki Antti Mäkelä Kehityspäällikkö Medi-IT

Sosiaalipalveluiden vaatimusmäärittely Kiilan 2 vaiheessa - tiivistys. Helsinki Antti Mäkelä Kehityspäällikkö Medi-IT Sosiaalipalveluiden vaatimusmäärittely Kiilan 2 vaiheessa - tiivistys Helsinki 13.4.2015 Antti Mäkelä Kehityspäällikkö Medi-IT Lähtötilanne SOTE -uudistus asettaa vaatimuksia saumattomalle yhteistyölle

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti LAPE -päivät 22.11.2017 erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM 1 27.11.2017 - - 3 27.11.2017 - Sote-keskuksen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kysely kuntien tehtävien vähentämisestä

Kysely kuntien tehtävien vähentämisestä Kysely kuntien tehtävien vähentämisestä Dnro 32/83/2013 Mitä kuntaa tai muuta organisaatiota edustatte? * Missä asemassa toimitte? * Kunnan-/kaupunginvaltuutettu Kunnan-/kaupungin muu luottamushenkilö

Lisätiedot

Vastaanottajat, joille tietoa luovutetaan: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos.

Vastaanottajat, joille tietoa luovutetaan: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Henkilötietojen käyttötarkoitus eri palveluiden järjestämisessä: Asumis- ja päivätoiminnan Vammaisten, kehitysvammaisten ja mielenterveysasiakkaiden asuminen. Ikäihmisten asumispalvelujen Tehostettu palveluasuminen

Lisätiedot

Määräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin

Määräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin Määräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin 2017 THL / OPER 1 Käytönvalvonnan kokonaisuus Ammattioikeus ja organisaation määrittelemät työtehtävät Lokivalvonta Ammattihenkilön

Lisätiedot

Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa

Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa Kanta-palvelut tukevat sosiaalihuollosta koostettujen tietojen luovutusta terveydenhuoltoon ja päinvastoin Mitä sote-yhteisillä asiakastiedoilla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Kokeillaan kokeilemista

Kokeillaan kokeilemista Kokeillaan kokeilemista Kuva: Imgur/@timomalkaniemi projekti vai kokeilu Palvelusuunnitelmien yhdistämiskokeilu 2015-2016 Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli 1) sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta UUDENMAAN LANUPE- RYHMÄ 10.1.2018 TYÖRUKKASEN 3.1.2018 TUOTOKSET/NUMMIKOSKI, CANTELL-FORSBLOM, HEISKALA, IIVONEN, REPOKARI, RANTA, HOLMSTRÖM,

Lisätiedot

Apotti-hankkeen tuotokset

Apotti-hankkeen tuotokset Apotti-hankkeen tuotokset Apotti-hanke Veli-Pekka Lehtonen 13.04.2015 Alustuksen sisältö Apotin toiminnallisen vaatimusmäärittelyn viitekehyksestä Toteutuksesta Tuotokset Etelä-Suomen sote-asiakastietojen

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Viranhaltijalla on oman toimialueensa osalta oikeus tehdä päätöksiä seuraavissa asioissa:

Viranhaltijalla on oman toimialueensa osalta oikeus tehdä päätöksiä seuraavissa asioissa: Viranhaltijalla on oman toimialueensa osalta oikeus tehdä päätöksiä seuraavissa asioissa: Lasten ja nuorten palvelut, peruspalvelut Palveluvastaava sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19. :n mukaisesta lapsiperheiden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUS

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUS Nykytila Uudistus Ylilääkäri Tiina Hetemaa, LT Yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri JOKA TOINEN SUOMALAINEN KERTOO HAKEUTUVANSA ENSISIJAISESTI TERVEYSKESKUKSEEN

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Sote-tietopaketit Uudenmaan sote-tiimin kokous Sitra

Sote-tietopaketit Uudenmaan sote-tiimin kokous Sitra Sote-tietopaketit Uudenmaan sote-tiimin kokous 26.10.2017 Sitra Sote-tietopaketit eivät ole: Karsinoita, johon asiakas määrätään Kokonaisuuksia, joiden välillä asiakkaan pitää valita Määräys palvelujen

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Sosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille

Sosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille Sosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille 22.4.2015 Lakimiehen laatikko Ylitarkastaja Riikka Jackson 1 Kysymys: Tuottaja on merkitty kunnan

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne 19.11.2018 Maire Kolimaa KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN OPISKELUTERVEYDENHUOLTO HE 145/2018 Aikataulu: Lakiluonnos eduskunnassa; sosiaali-

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

SOSKANTA-HANKKEEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMIEN TYÖSKENTELY Jaana Taina & Kati Utriainen

SOSKANTA-HANKKEEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMIEN TYÖSKENTELY Jaana Taina & Kati Utriainen SOSKANTA-HANKKEEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMIEN TYÖSKENTELY 16.10.2017 Jaana Taina & Kati Utriainen PROSESSITUNTEMUKSIA Taina & Utriainen 16.10.2017 2 SOSKANTA-HANKKEEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄT Nykytilan kartoittamiseksi

Lisätiedot

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin Juha Kinnunen, shp johtaja Viimeinen sopimusohjauksen kehysseminaari? Vuoden 2018 talousarvion suunnittelu viimeinen tässä

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Valinnanvapaus Päijät-Hämeessä. Yritysilta Ismo Rautiainen, hankejohtaja

Valinnanvapaus Päijät-Hämeessä. Yritysilta Ismo Rautiainen, hankejohtaja Valinnanvapaus Päijät-Hämeessä Yritysilta 28.5.208 Ismo Rautiainen, hankejohtaja Aikatalu ja valinnanvapauden piiriin suunnitellut palvelut Valinnanvapauden aikataulu 3 29.5.2018 Mitä palveluja asiakassetelillä?

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

KOHTI YHTENÄISTÄ ASIAKASTIETOA

KOHTI YHTENÄISTÄ ASIAKASTIETOA 5.2.2019 KOHTI YHTENÄISTÄ ASIAKASTIETOA Kirjaamisvalmennuksen tietopaketti sote-esimiehille SISÄLTÖ Määrämuotoinen kirjaaminen Sosiaalipalvelujen luokituskokonaisuus Asiakasasiakirjat ja niiden rakenteet

Lisätiedot

HB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen / Porin perusturva /Mari Levonen

HB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen / Porin perusturva /Mari Levonen HB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen 13.2.17/ Porin perusturva /Mari Levonen Asiakasryhmät Henkilökohtaista budjetointia perheellisille aikuisille joilla on jokin kuormittava tekijä(t) elämässä Kuormittavia

Lisätiedot