TEKNOLOGIATEOLLISUUS

Transkriptio

1 TEKNOLOGIATEOLLISUUS Työryhmä: Ahlvik Anders, Raaseporin elinkeinokeskus Oy Airas Antti / Martikainen Juha, Componenta Karkkila Oy Koikkalainen Janne / Böhling Henry, Moventas Oy Korhonen Jorma, Lohjan Yrityspalvelukeskus Oy Marttala Jari / Salonen Samppa, SEW Industrial Gears Oy Nurmi Jarmo, Nurmi Hydraulics Oy Pekkarinen Elina, Karkkilan kaupunki Raitis Teppo, Sisu Auto Oy Ab Saajos Seppo, Saajos Oy Siggberg Björn, SBA Interior Oy 1/

2 NYKYTILAN MÄÄRITTELY Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuuden yritysten lukumäärät vuonna 2006 eri kokoluokissa on esitetty alla olevassa taulukossa sisältäen seuraavat toimialaluokat: Metallien jalostus (TOL 27) Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet (TOL 28) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 29) Autojen ja perävaunujen valmistus (TOL 34) Laivojen valmistus ja korjaus (TOL 3511) Yritykset kokoluokittain 2006 Alle 10 henkeä henkeä Yli 50 henkeä Yli 100 henkeä Ei tiedossa Yhteensä 300 yritystä Lähde: Tilastokeskus 2/

3 Keskeiset teknologiateollisuuden yritykset Länsi-Uudenmaan alueella: Yritys Kunta Yritys Kunta CLE group Hanko Alppilux Oy Lohja Fundia Wire (Ovako) Hanko Cencorp Oyj Lohja Helkama Bica Hanko Constructor Finland Oy Lohja Helkama Velox Hanko Elcoteq Lohja Oy Lohja JP Metalpro Oy Hanko Elcoteq SE Oy Lohja Jyrsin-Kierreväline Oy Hanko Electro-Hill Oy Lohja Levator Oy Hanko Enics Finland Oy Lohja Mannerin Konepaja Oy Hanko Hiterak Oy Lohja Printal Oy Hanko HN Korjaus-Sorvaus Ky Lohja Rautaruukki Oyj Hanko Hyrles Oy Lohja Saunatec Oyj Hanko Jamenet Oy Lohja Inkone Oy Ab Inkoo KTS-Rakenne Oy Lohja DRT Diesel Engineering Oy Karjaa L & L Mechatronics Oy Lohja Hägert & Fältmarsch Oy Karjaa Leripa Papertech Service Oy Lohja Karjaan Puhelin Oy Karjaa Liekki Oy Lohja Nesenta Oy Karjaa Lohjan Hitsaus- ja Koneistus Oy Lohja SBA-Interior Oy Karjaa Lohjan Hitsauspalvelu Oy Lohja Selcast Oy Karjaa Lohjan Korjauspalvelu Oy Lohja Sisu Auto Oy Karjaa Lohjan Metallipaja Oy Lohja Vegamark Oy Karjaa Lohjan Sähkö ja Automaatio Oy Lohja AL-Tuote Karkkila Oy Karkkila Mamec Oy Lohja Asennus- ja metallityö K Suilo Oy Karkkila Mecra tekniikka Oy Lohja Componenta Karkkila Oy Karkkila MLB Electronics Oy Lohja EuroHydro Oy Karkkila Photonium Oy Lohja Helvar Oy Ab Karkkila Planson Oy Lohja Hitsaus- ja rakennustyö Aho Oy Karkkila Saajos Oy Lohja Karkkilan Koneistamo Verax Oy Karkkila Schaffner Oy Lohja Karkkilan Lava- ja Teräsrakenne Oy Karkkila SMCF Special Metal Constructions Finland Oy Lohja Karkkilan Metallityöt Oy Karkkila Sähkö-Sinssi Oy Lohja Karkkilan Teollisuuspalvelu Katepa Oy Karkkila Valon Kone Oy Lohja Mansner Oy Hienomekaniikka Karkkila Aurajoki Oy Nummela MeriMet Oy Karkkila Nurmi Auto Oy Nummi-Pusula Moventas Oy Karkkila Nurmi Hydraulics Oy Nummi-Pusula SEW Industrial Gears Oy Karkkila Pumppulohja Oy Nummi-Pusula Tekopa Oy Karkkila Fiskars Consumer Oy Ab Pohja 3/

4 Yritys Kunta Yritys Kunta Fundia Betoniteräkset Oy Pohja H Vesala Oy Vihti Aleksin Kivi Oy Siuntio Haapajärven Kome Oy Vihti Valbruna Nordic Oy Siuntio Lankapaja Oy Vihti Aztec Nordic Oy Tammisaari Lautex Oy Vihti Finnbolt Oy Tammisaari Megatech Oy Vihti Hägert & Fältmarsch Ab Tammisaari Mesera Yhtiöt Oy (Teräsnummela) Vihti Intersteel Oy Tammisaari Mikrolog Oy Vihti Tammet Tuotanto Oy Tammisaari Muotolevy Oy Vihti Amewell Oy Vihti Perost Oy Vihti Baltic Bolt Oy Vihti Procond Oy Vihti Bodycote Metech Oy Vihti Profec Technologies Oy Vihti Delcon Oy Vihti Ramsimatic Oy Vihti Dicro Oy Vihti Satmec Oy Vihti Digitekno Oy Vihti Vihe Oy Vihti 4/

5 KLUSTERIN HAHMOTUS Teknologiateollisuuden miniklusterirakenne Länsi-Uudenmaan alueella on kuvattu seuraavaan kaaviokuvaan: Valimoteollisuus Nanoteknologia Suunnitteluja insinööritoimistot Laivanrakennusklusteri Perusmetallien valmistusklusteri Rakennusklusteri Sähkötyöt Pintakäsittely Koneistusalihankinta Toimitusvastuu Ajoneuvoklusteri Voimansiirtoklusteri Nosto- ja siirtolaiteklusteri Metsäklusteri Puolustusvälineklusteri Tiedonsiirtoklusteri Elektroniikkaja sähkölaitteiden valmistus Elektroniikan tuotantolaitteiden valmistus Hitsaus- ja levytyöt, alihankinta Ohjelmistotuotanto Kaupungit ja kunnat Toimintaedellytysten luojat ja tukijat Yrityspalvelukeskukset Oppilaitokset TE-keskus TEKES Finpro Finnvera Työvoimapalvelut 5/

6 TULEVAISUUDEN TRENDIT Työryhmän tunnistamia teknologiateollisuuteen vaikuttavia tulevaisuuden trendejä ovat: Yleiset teknologiateollisuuteen liittyvät trendit: Globaalitalouden kasvun painopiste siirtyy Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta Aasiaan. Useimmat Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuusyrityksistä kilpailevat tuotteillaan ja palveluillaan kansainvälisesti eurooppalaisilla markkinoilla. Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuus sijaitsee huonossa paikassa ja kasvamattomien Euroopan markkinoiden lähellä, mikä vaikeuttaa tulevaisuudessa alan työpaikkojen säilyttämistä alueella. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen muutos vaikuttaa voimakkaasti alan yritysten asiakkaiden investointihalukkuuteen ja valmistettavien tuotteiden markkinatilanteeseen. Raaka-aineiden hinnat nousevat, mikä syö alan yritysten kilpailukykyä. Energian kustannukset nousevat ja syövät yritysten kilpailukykyä. Ympäristösektorin voimakas kasvu luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritysten rakennemuutokset jatkuvat. Konsolidoituminen eli omistuksen keskittyminen jatkuu, mikä johtaa keskitettyyn johtamiseen ja hallintaan sekä päätöksenteon ja -tekijöiden etääntymiseen toimipisteistä (= tytäryhtiötalous vahvistuu). Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät trendit: Tuotteet (= tuotekonseptit) sisältävät yhä enemmän palveluja ja loppuasiakas mittaa todellisen lisäarvon tuotteen koko elinkaaren ajalta. Ansainta muuttuu tuotteiden (koneiden) toimituksesta tuottavuuden ja lisäarvon myyntiin. Kulutustavaroiden valmistaminen kannattavasti Suomessa vaikeutuu. Teknologiateollisuuden on Suomessa keskityttävä tuotekehitykseen ja uusien innovaatioiden luomiseen. Uusien teknologioiden osaava käyttö luo uusia mahdollisuuksia. Automaation käyttö lisääntyy. Etähallinta, etädiagnostiikka ja etäteknologiat otetaan käyttöön. Elektroniikan merkitys korostuu tuotteissa ja järjestelmissä. Kehittyviin maihin toimitettavissa tuotteissa ei tarvita kaikkia eurooppalaisen tuotteen hienouksia. 6/

7 Tuotekehitykseen ja suunnitteluun liittyvät trendit: Suunnittelutoiminta tehostuu ja siihen käytetyn ajan lyheneminen jatkuu. Ainoastaan tuoterakenteiden voimakas modulointi ja sen avulla tuotetut asiakasräätälöidyt tuotteet voidaan toimittaa riittävän lyhyessä toimitusajassa. Suurten sarjojen valmistaminen Suomessa ja Euroopassakin on usein kannattamatonta, minkä vuoksi alan teollisuus keskittyy asiakasräätälöityyn piensarjatuotantoon ja volyymiliiketoimintojen väliin jäävien erikoistuotetarpeiden täyttäjäksi. Tuotetiedon hallinta on tulevaisuudessa haaste huoltotoiminnassa erityisesti vanhojen tuotteiden osalta. Tuotteiden hintaeroosio jatkuu ja voimistuu. Brändin ja teollisen muotoilun merkitys kansainvälisessä toiminnassa vahvistuu. Toimitusajat lyhenevät ja toimitusvarmuuden merkitys kasvaa, mikä lisää toimitusvarmuuden varmistamiseen liittyviä toimenpiteitä (ns. back up -toimittajat). Tuotteiden laatuvaatimukset lisääntyvät edelleen. Japanilaisten laatuajattelu leviää kaikkialle alan teollisuuteen. Verkostoitumiseen ja hankintaan liittyvät trendit: Kansainväliset isot asiakkaat yhtenäistävät kauppatapojaan ja -ehtojaan globaalisti. Matalajalosteinen tuotanto siirtyy halvemman kustannustason maihin. Toimintojen ketjuuntuminen jatkuu ja yritysten joustavuuden tarve kasvaa. Verkostoituminen lisääntyy edelleen myös ulkomaille ja järjestelmätoimittajapartnerit osallistuvat entistä enemmän edullisemman kustannusrakenteen etsimiseen myös ulkomailta. Kotimaisten alihankintaverkostojen jäsenet ja sopimusvalmistajat joutuvat rajuun kansainväliseen kilpailuun. Kokoonpanoteollisuus siirtyy lähemmäs loppuasiakkaita. Know-how siirtyy nopeasti myös halvemman kustannustason maihin mm. kopioinnin välityksellä. Alan pk-sektorin yritysten on vaikea pysyä mukana kiihtyvässä kehityksessä. Verkostoituminen lähialueille lisääntyy. Virolaisten työntekijöiden ja yritysten hyödyntäminen vaikeutuu kustannustason noustessa. Erikoisempien raaka-aineiden saatavuus lisääntyy koko ajan myös halvemman kustannustason maissa. Halvemman kustannustason maissa yhteiskunnan epävarmuus jatkuu edelleen (sodat, vallankumoukset, muuttuva lainsäädäntö, moraalikäsitykset) ja aiheuttaa epävarmuutta yritystoimintaan. 7/

8 Logistiikkaan liittyvät trendit: Toimialalla tarvitaan lisää kokonaisvastuullisia osaryhmien (settien) toimittajia. Valmistus ja logistiikkatoiminnot eriytyvät eri toimijoiden tehtäviksi nykyistä enemmän. Kuljetuskustannusten kohoaminen siirtää tuotantolaitoksia Suomessa lähemmäs satamia. Logistiset yhteydet osaan aluetta huononevat edelleen, jos ei tehdä päätöksiä 2-tien kunnostamisesta. Henkilöstöön liittyvät trendit: Työhön liittyvät arvot muuttuvat. Ihmisten arvomaailmassa työn asemalle tulee entistä enemmän kilpailua. Ammattitaitoisen työvoiman saanti on tulevaisuudessa yhä vaikeampaa yleisen osaamistason laskiessa. Teknologiateollisuuden alojen vetovoimaisuus nuorten keskuudessa saattaa jatkua heikkona, mikä vaikeuttaa edelleen työvoiman saantia. Teknologian nopea kehittyminen lisää työntekijöiden osaamis- ja koulutustarpeita. Teknologiateollisuudessa on pula ammattitaitoisista työnjohtajista ja lähiesimiehistä teknikko-koulutuksen päättymisen seurauksena. Suomalaisten työntekijöiden itsenäisyys on tulevaisuudessa voimavara. 8/

9 SWOT-ANALYYSI Työryhmän käsityksen mukaan Länsi-Uudenmaan teknologiteollisuusklusterin SWOTanalyysi vuonna 2006 on seuraava: Vahvuudet Länsi-Uudellamaalla on pitkä teollinen historia ja kulttuuri Alueella paljon alan pieniä yrityksiä Monipuolinen toimittajaverkosto Sijainti pääkaupunkiseudun lähellä helpottaa tavara- ja henkilölogistiikkaa Toimihenkilötyövoimaa on saatavilla Kohtuulliset elinkustannukset (mm. halvat asunnot) Alueen yrityksillä on käytössään rekrytointiin ja koulutukseen aktiivisia toimintamalleja Mahdollisuudet Alueen yritykset löytävät oman niche-alueensa markkinoilta Hyödynnetään tehokkaasti teknologioiden kehittyminen ja panostetaan nykyistä enemmän tuotekehitykseen Palveluliiketoiminnan (ml. huolto) tarve kasvaa Päähankkijoilla edelleen tarvetta kapasiteetin lisäyksiin ja ulkoistuksiin Logistiikkapalvelujen tarve ja setitysteollisuus lisääntyvät Ympäristösektorin liiketoimintamahdollisuudet Venäjän talouden voimakkaan kasvun hyödyntäminen Alueelta puuttuu alihankintakapasiteettia mm. Suurten kappaleiden koneistukseen Pinta- ja lämpökäsittelyyn Kunnossapitoon ja teollisuuden putkiasennuksiin Heikkoudet Länsi-Uudenmaan sijainti on etäällä EU-alueen ytimestä Alueen teknologiateollisuus ei muodosta muutamaan vahvaa klusteria, vaan yritykset kytkeytyvät toiminnallisesti useisiin klustereihin Alueen isojen yritysten tarvitsemat toimittajaketjut ovat lyhyitä, mikä ei luo markkinoita vahvoille toimittajaketjuille Toimittajien kilpailuttaminen vaikeaa vaihtoehtojen puutteen takia, koska alueella on vähän alan keskisuuria yrityksiä Alihankkijoiden kansainvälistymisvalmiudet vaatimattomat Osaavista työnjohtajista ja lähiesimiehistä on pulaa Uhat Tytäryhtiö-talous siirtää yritysten päätöksentekoa Länsi-Uudenmaan ulkopuolelle Raaka-aineiden ja energian hinta nousee ja syö yritysten kilpailukykyä kansainvälisesti Tuottavuuden kehittyminen on hidasta Päähankkijat menettävät ulkoistuksissa osaamisen hallinnan Alueen komponenttialihankkijat eivät pysy mukana päähankkijoiden kasvuhyppäyksissä Työvoiman saatavuus vaikeutuu edelleen, kun virolaisten käyttö ei enää ole mahdollista kustannusten nousun takia Osaavaa työvoimaa siirtyy pääkaupunkiseudulle Logistiset yhteydet vaikeutuvat, jos VT2:a ja Hanko-Hyvinkää-rataa ei kehitetä liikenneväylinä 9/

10 DYNAAMINEN SWOT-ANALYYSI SWOT-analyysin pohjalta on valittu klusterin kehittymisen kannalta keskeisimmät kehitysalueet: Vahvuudet Heikkoudet VAHVISTA 1. Alueella on alan monipuolinen pienyritysverkosto 2. Sijainti pääkaupunkiseudun lähellä helpottaa tavara- ja henkilölogistiikkaa 3. Pääkaupunkiseudulla työvoimareserviä 1. Alueen teknologiateollisuus ei muodosta muutamaan vahvaa klusteria, vaan yritykset kytkeytyvät toiminnallisesti useisiin klustereihin 2. Alueen isojen yritysten tarvitsemat toimittajaketjut ovat lyhyitä, mikä ei luo markkinoita vahvoille toimittajaketjuille 3. Osaavista työnjohtajista ja lähiesimiehistä on pulaa KEHITÄ Mahdollisuudet Uhat HYÖDYNNÄ 1. Hyödynnetään tehokkaasti teknologioiden kehittyminen ja panostetaan nykyistä enemmän tuotekehitykseen 2. Päähankkijoilla edelleen tarvetta kapasiteetin lisäyksiin ja ulkoistuksiin 3. Logistiikkapalvelujen tarve ja setitysteollisuus lisääntyy 1. Alueen komponenttialihankkijat eivät pysy mukana päähankkijoiden kasvuhyppäyksissä 2. Tuottavuuden kehittyminen on hidasta 3. Työvoiman saatavuus vaikeutuu edelleen, kun virolaisten käyttö ei enää ole mahdollista kustannusten nousun takia VARAUDU Vahvista: alueen teknologiateollisuuden pieniä ja keskisuuria yrityksiä tukemalla niiden kasvua, kehittämään toimintaa toiminnoista, joissa alueella on puutetta ja tukemalla ulkoistuksien siirtymistä Länsi-Uudenmaan alueella toimiville yrityksille, hyvää tavara- ja henkilölogistiikkaa huolehtimalla tieverkoston ja kulkuyhteyksien kehittymisestä alueella sekä työvoiman siirtymistä alueelle markkinoimalla Länsi-Uudenmaan vahvuuksia (mm. kohtuulliset elinkustannukset, luonnon läheisyys). Hyödynnä: alueella paremmin Tekesin mahdollisuudet tukea yritysten tuote- ja tuotannonkehityshankkeita sekä lisääntyvää logistiikkapalvelujen ja setitysteollisuuden tarvetta tarjoamalla alan yrityksille hyvät sijoittumis- ja toimintamahdollisuudet alueelle. 10/

11 Kehitä: Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuuden toimittajaverkkoa niin, että alueella toimivien suurten päähankkijoiden osaamis-, teknologia- ja kapasiteettitarpeet huomioidaan kehityksessä. Varaudu: tuottavuuden kehittämiseen alueen yrityksissä sekä työvoiman saatavuuden vaikeutumiseen alueella järjestämällä alueellisia teknologiateollisuuden rekrytointikampanjoita, panostamalla ammatilliseen koulutukseen ja tehostamalla alan työnjohto- ja esimieskoulutusta vaikuttamalla ammattikorkeakoulujen koulutuspainotuksiin. KLUSTERIN LIIKETOIMINTAVOLYYMI JA TYÖVOIMATARVE Työryhmän arvion mukaan klusterin liiketoimintavolyymi ja työvoimatarve Länsi- Uudenmaan alueella kehittyvät seuraavasti ellei talouden yleisessä kehityksessä tapahdu oleellisia muutoksia: v Ennuste v Muutos Yritysten lukumäärä (kpl) n. 1,5 %/v Työllisten lukumäärä (henkeä) n. 0,5 %/v Liikevaihto (1.000 ) n. 5 %/v Perustelut: Klusterin yritysten lukumäärän kasvu on ollut vuosina noin 5 %/v. Kasvun ei uskota jatkuvan samalla tasolla tulevina vuosina. Länsi-Uudenmaan alueelle tarvitaan lisää hengen yrityksiä, joita pitää keskittyä kasvattamaan viime vuosina perustetuista pienistä yrityksistä. Yritysten kasvun määrää hillitsee lisäksi vanhenevien yrittäjien eläköityminen. Klusterissa on voimakas tarve tuottavuuden kehittämiseen, mikä pitää työllisten määrän samalla tasolla kuin tällä hetkellä. Toinen työllisten määrän kasvua rajoittava tekijä on osaavan nuoren työvoiman saatavuus. Klusterin kokonaisliikevaihdon uskotaan kehittyvän normaalin talouskasvun verran ja näin klusterin osuus Länsi-Uudenmaan kokonaisliikevaihdosta säilyy. 11/

12 VISIO 2012 Työryhmä kirjasi klusterin vision 2012 seuraavaan muotoon: Teknologiateollisuusklusteri on säilyttänyt roolinsa Länsi-Uudenmaan merkittävänä teollisuudenalana. Klusterin yritykset ovat saaneet riittävästi nuorta, alueella koulutettua, uutta työvoimaa korvaamaan poistumaa ja tehneet yhteistyössä merkittäviä tuottavuusinnovaatioita tilaus-toimitusprosessin kehittämisessä ja mahdollistaneet näin alan yritystoiminnan säilymisen alueella. KLUSTERIN KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA -HANKKEET Työryhmä ehdottaa toteutettavaksi seuraavia kehittämistoimenpiteitä ja -hankkeita vision saavuttamiseksi: 1. Länsi-Uudenmaan alueen ja teknologiateollisuuden imagon nosto Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on jatkettava toimenpiteitä, joilla nostetaan teknologiateollisuuden työpaikkojen ja Länsi-Uudenmaan elinympäristön imagoa. Käytännön toimenpiteitä voivat olla: Alan yritysten edustajien esiintymiset julkisuudessa Koululaisille ja heidän vanhemmilleen suunnatut infotilaisuudet Eri kohderyhmille suunnatut rekrytointikampanjat VT2-kehittämispäätöksiin vaikuttaminen 2. Teknologiateollisuutta tukevan osaamisen kehittäminen Teknologiateollisuuden tarpeita tukevaa osaamista alueella on kehitettävä yhteistyössä alan yritysten sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Käytännön toimenpiteitä voivat olla: Oppisopimuskoulutuksen merkityksen korostaminen työtehtäviin perehdyttävänä täydennyskoulutuksena Muilta aloilta teknologiateollisuuteen siirtyvien muuntokoulutuksen lisääminen Ammattikorkeakoulutasoisen esimieskoulutuksen käynnistäminen tuleville insinööreille Yritysten opiskelijoille tarjoamien harjoittelupaikkojen ja -tehtävien lisääminen 12/

13 3. Tilaus-toimitusprosessin kehittäminen koko toimitusketjussa Teknologiateollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi on yritysten ja yritysverkostojen tilaus-toimitusprosesseihin tehtävä merkittäviä tuottavuusinnovaatioita, joilla kustannuksia voidaan pienentää ja läpäisyaikaa nopeuttaa merkittävästi nykyisestä tasosta. Käytännön toimenpiteitä voivat olla: Työnjaon, läpäisyajan ja toimitusvarmuuden kehittäminen yrityksissä ja ennen kaikkea eri yritysten muodostamissa toimitusketjuissa Alueella tarvittavan lisäkapasiteetin ja -osaamisen synnyttäminen Logistiikkainfrastruktuurin kehittäminen palvelemaan nopeutuvia tilaustoimitusprosesseja (mm. Hangon sataman logistiikkapalvelujen edelleen kehittäminen) 4. Seudullisen teknologiateollisuuden pk-yrityksiä tukevan yrityspalvelutoiminnan kehittäminen Alueen pk-yritykset tarvitsevat edelleen tukea yritysten kehittämiseen ja mahdolliseen kasvattamiseen. Yrittäjät tarvitsevat teknologiateollisuuden toimialaa hyvin tuntevaa asiantuntija-apua erityisesti Liiketoiminnan suunnitteluun Uusien ideoiden ja ajatuksien saamiseksi yrityksen tuotekehitykseen Julkisten rahoitusmahdollisuuksien (esim. TE-keskukset ja TEKES) tehokkaaseen hyödyntämiseen. Käytännön toimenpiteitä voivat olla: Alueellisen yrityspalvelutoiminnan sirpaleisuuden poistaminen keskittämällä toimintoja Olemassa olevien palvelujen ja julkisten rahoitusmahdollisuuksien tunnettuuden lisääminen Päähankkijoiden palveluksessa olevien liiketoimintaosaajien hyödyntäminen pkyritysten kehittämisessä (esim. kummitoiminta ja yritysten hallitustyöskentelyyn osallistuminen) 5. Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuus-klusterin säännöllisen yritysfoorumin käynnistäminen Yritysfoorumin tehtävänä on seurata tässä selvityksessä ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamista ja ideoida uusia teknologiateollisuuden tarpeista nousevia kehityskohteita. Foorumi kokoontuu puolivuosittain kuntien yrityspalvelutoiminnasta vastaavien henkilöiden toimesta. 13/