Autovakuutus. Keskitä nyt vakuutuksesi Pohjolaan. Uutena etuasiakkaana saat autovakuutuksen

Transkriptio

1 5/2011 Pirkanmaa

2 Etu keskittäjälle: Autovakuutus vuodeksi puoleen hintaan! Keskitä nyt vakuutuksesi Pohjolaan. Uutena etuasiakkaana saat autovakuutuksen vuodeksi puoleen hintaan. Lisätietoja saat osoitteesta op.fi tai soittamalla numeroon Autovakuutusedun saa uusi Pohjolan etuasiakas liikennevakuutuksen yhteydessä. Olet Pohjolan etuasiakas, kun sinulla on vakuutuksia kolmesta eri tuoteryhmästä, esimerkiksi koti-, auto- ja liikennevakuutus. Tarjous on voimassa saakka. Yhdessä hyvä tulee.

3 Pääkirjoitus Pirkanmaalaisen ammattiyhdistysliikkeen mielipidelehti 23. vuosikerta (ilmestynyt SAK Tampere nimellä) Julkaisija: Hämeen ay-viestintä ry Onni Niemi Päätoimittaja: Onni Niemi Toimitussihteeri: Jose Ahonen Taitto ja kuvitus: Lassi Kojola Mari Sydänmaanlakka Mediapaja/Etappi ry Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Rautatienkatu TRE NÄKEMIIN, kiitos SAK:lainen ammattiyhdistysliike on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka kaikki saavutukset on painettu paperille. Työehtosopimusten lisäksi on paljon painettuna työlainsäädäntöön ja työsuojeluun liittyvää, jossa on SAK:lainen sormenjälki. Suurin osa on asioita, joita ei mitata rahalla. Tässä ammattiyhdistysliike eroaa monista muista tämän päivän yhteiskunnallisista toimijoista. Siellä, missä työ arvotetaan vain rahalla, ei todellisuudessa arvosteta työtä ja ihmisiä. Työn uudelleen määrittelyllä alkaa olla kiire, sillä eihän Suomessa ole syntynyt ainakaan pariinkymmeneen vuoteen liukuhihnatyöhön tyytyvää ihmisyksilöä. Lopuksi: Olemme pirkanmaalaisen ammattiyhdistysliikkeen mielipidelehti, jonka ammattiosastot ovat voineet tahtonsa mukaan aktiivijäsenistölleen tilata. Ylevä tavoitteemme on edistää yhteisöllisyyden ja yhteisiin tavoitteisiin pyrkimisen eetosta. Oheinen testi todistaa, että aivan turha meitä olisi 23 vuoden talkootyöstä moittiakaan. ISSN KIRJAPAINO HÄMEEN OFFSET-TIIMI OY Kansikuva: Viliina Leppänen

4 Taas yksi lehtikuolema Teuvo Pernu Aluetoiminnan päällikkö Sinulla, lukija, on nyt käsissäsi viimeinen SAK Pirkanmaa lehti. Euro on kova konsultti ja talouden näkymät lehtemme teossa ovat synkät. Tämän realiteetin edessä vaihtoehdot ovat vähissä joten vuodesta 1989 alkaen ilmestyneen julkaisumme tie päättyy tähän. Lehteä julkaiseva Hämeen ay-viestintä ry haluaa kiittää uskollisia tilaajiamme, ilmoittajia (varsinkin Vakuutusyhtiö Turvaa ja Tampereen Seudun Osuuspankkia) sekä uurastaneita kirjoittajiamme. Erityinen kiitos ja hatun nosto kuuluu lehden tekoon osallistuneille tovereille yli kahdenkymmenen vuoden panoksesta. Ne teot kuuluvat sarjassamme arjen sankaritekoja SAK:laisen tiedon välityksen saralla. Nyt puhaltavat uudet sähköisen tiedonvälityksen tuulet. Sosiaalinen media naamakirjoineen, kotisivuineen ja blogeineen saavat kansalaisten huomion printatun lehden rinnalla ja osin jopa sen korvaamalla. SAK kehittää omaa sähköistä tiedonvälitystään niin keskus toimistosta kuin myös alueelta. SAK:n Tampereen toimipisteen kotisivujen kautta saat ajankohtaista alueella tapahtuvaa tietoa osoitteesta Tapaamisiin sähköisissä välineissä! Työurat pitenevät parhaiten puuttumalla työkyvyttömyyteen Matti Tukiainen Työ- ja elinkeinojohtaja Työkyvyttömyyden ehkäisy on ehdottomasti tärkein toimenpide, kun halutaan pidentää työuria. Vuosittain eläkkeelle jää yli ihmistä. Heistä kolmannes eli reilut joutuu lopettamaan työuransa kesken työkyvyttömyyden takia, muistutti SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen puhuessaan SAK:n Salon paikallisjärjestön 80-vuotispäivillä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52-vuotiaana. Melko nuoriakin työkyvyttömiä on siis paljon, ja siksi eläkeiän alarajan korottaminen ei edelleenkään ole tehokas keino pidentää työuria. Silloin juopa todellisen ja tavoitellun eläkkeelle jäämisiän välillä vain kasvaisi entisestään, Tukiainen totesi. Millä keinoin työkykyä sitten voidaan edistää? Tukiainen myöntää, että edessä on iso savotta eivätkä ratkaisut välttämättä ole helppoja. On mentävä työyhteisötasolle ja parannettava johtamista sekä lisättävä työpaikan motivaatiotekijöitä. On tehostettava ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa ja saatettava myös työttömät sen piiriin. Myös koulutuksella on keskeinen merkitys. Jokaisella nuorella ja työikäisellä on oltava mahdollisuus hankkia koulutus ja myös päivittää koulutustaan työuran aikana. Uhkaavan talouskriisin myötä keskusteluun on noussut työurien pidentämisen lisäksi taas myös työeläkkeiden rahoitus. Rahoitus on turvattava siten, että nuorillekin voidaan luvata riittävä eläketurva. Siksi SAK on sitä mieltä, että eläkemaksujen nostosta tulisi päättää mahdollisimman nopeasti. 4 Pirkanmaa

5 Kansainvälinen ay-liike vaatii maailman suurimpia talousmahteja asettamaan työllisyystavoitteet politiikkansa keskiöön. Vaatimus sisältyy kansainvälisten ayjärjestöjen yhteiseen kannanottoon, jonka ne julkistivat torstaina ja perjantaina Ranskassa järjestettävän G20-maaryhmän kokouksen aattona. Kannanotossa ryhmän maita kehotetaan laatimaan ja toteuttamaan työvaltaisia perusrakenneohjelmia sekä auttamaan ympäristölle suotuisten työpaikkojen syntyä. Työllisyyttä tukeva Ay-uutisia maailmalta Ay-liike: G20-ryhmän edistettävä työllisyyttä tukevaa talouskasvua kasvupolitiikka sisältää myös osaamisen kehittämisohjelmia, ay-järjestöt esittävät. Toisena kohtana kannanotossa patistellaan maailman johtajia vahvistamaan kollektiivisia työehtosopimusjärjestelmiä, kehittämään vähimmäispalkkaa koskevia sopimuksia ja lain säädäntöä sekä lisäämään pienituloisten taloudellista tukea. Tärkeätä on myös lujittaa työmarkkinoista huolehtivia instituutioita. Kolmanneksi ay-järjestöt peräävät G20:lta konkreettisia toimia sosiaaliturvan parantamiseksi ja siinä tarvittavan rahoituksen järjestämiseksi. Ay-järjestöjen neljän kohdan ohjelmassa viimeisenä ovat ehdotukset rahoitus sektorin toimivuuden kohentamiseksi. Liian suuriksi paisuneet rahoitus alan ryhmittymät on pilkottava ja rahalaitosten välisille varainsiirroille on säädettävä kansainvälinen vero, kannanotossa ehdotetaan. Maailman ay-liikkeen johtajat tapaavat G20-kokouksen yhteydessä useita G20-maiden johtajia. Unkarin valtapuolue sotii palkansaajia ja ay-oikeuksia vastaan Unkarin ay-liikkeen mielenosoitus hallituksen ajamaa työlainsäädännön uudistusta vastaan kokosi lauantaina järjestäjien arvion mukaan yli osanottajaa. Budapestin tapahtuma oli osa ay-järjestöjen torstaina aloittamaa kampanjaa, jota on tarkoitus jatkaa siihen asti, kunnes lakihanke on torjuttu. Hallituksen esitys on harvinaisen kova hyökkäys palkansaajien oikeuksia ja ay-liikkeen asemaa vastaan. Ammatillinen keskusjärjestö Liga on luonnehtinut ehdotuksia "orjanomistajan käsikirjaksi". Toinen keskusjärjestö Mszosz kysyy lentolehtisessään, olemmeko tulevaisuudessa orjia vai vapaita. Ay-liikkeen mielenosoitus Budapestissä Unkarin parlamenttitalon edessä. Kuva: MSZOSZ Parlamentissa syksyn aikana käsiteltävä laaja kokonaisuus heikentäisi merkittävästi irtisanomissuojaa ja ayjärjestöjen asemaa työmarkkinoilla ja oikeusprosesseissa. Palkansaajien tulot pienenisivät, vaikka työmäärä nousisi. Työntekijöiden yksityisyyden suojaa kavennettaisiin ja lomat lyhenisivät. Unkarin kuusi ammatillista keskusjärjestöä on esittänyt yhteisen vetoomuksen EU:lle ja Kansainväliselle työjärjestölle ILO:lle, jotta ne käyttäisivät keinojaan Unkarin valtapuolueen epädemokraattisen uudistushankkeen pysäyttämiseksi. Runsas vuosi sitten valtaan nousseella puolueella Fideszillä on parlamentissa kahden kolmasosan enemmistö. Pirkanmaa 5

6 Kattava raami tuo ennustettavuutta Allekirjoitettu raamisopimus tuo työmarkkinoille epävakaina aikoina tarvittavaa ennustettavuutta. Ennätyksellinen 94 prosentin kattavuus ja tilanteeseen mitoitetut palkankorotukset tukevat suomalaisen työn mahdollisuuksia menestyä kansainvälisessä kilpailussa. - Kun Euroopassa ja koko maailmassa talous tuntuu olevan koko ajan veitsenterällä, on todella merkittävää, että Suomessa meillä on työmarkkinamalli, jolla voidaan luoda vakautta ja ennustettavuutta omaan talouteemme, sanoo SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly. Lylyn mielestä keskeistä on, että raamisopimuksella saadaan aikaan asioita, joilla työelämää pystytään uudistamaan liittokierroksia laajemmin. Työntekijöi-den ja ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvalta yhteiskunnan kehittämisessä ja työelämän lainsäädännön valmistelussa vahvistuu. Se on tärkeä asia, kun ollaan heikomman puolella ja edistetään yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoista työelämää. Pienen kansantalouden voima piilee sen kyvyssä löytää yhteisiä ratkaisuja. - Se vaatii luonnollisesti keskinäisen yhteistyön onnistumista. Tätä yhteistyötä meidän on syytä vaalia, vaikka ymmärrettävästi olemme aina välillä eri mieltäkin asioista, muistuttaa Lyly. Raamisopimus - Sopimuksessa sovittiin kahden seuraavan vuoden palkankorotuksista sekä laadullisista parannuksista työelämään. - Ensimmäisenä vuonna palkankorotusten ja laatuparannusten kustannusvaikutus on yhteensä 2,4 prosenttia ja seuraavana vuonna 1,9 prosenttia. - Lisäksi työntekijöille maksetaan 150 euron kertakorvaus ensimmäisenä sopi-musvuonna. - Sopimuksen kattavuus on historiallisen suuri: noin 1,7 miljoonaa eli 94 prosenttia palkansaajista. Osoitteesta löytyvät raamisopimuksen keskeiset kohdat, sopimuksessa mukana olevat SAK:laiset alat ja muuta raamisopimukseen liittyvää aineistoa. 6 Pirkanmaa

7 Reijo Paananen SAK:n viestintäpäälliköksi SAK:n uudeksi viestintäpäälliköksi on valittu Reijo Paananen. Hän toimi aikaisemmin SAK:n EU-asian tuntijana ja sitä ennen järjestöpäällikkönä. Paananen aloittaa tehtävässään heti. Entinen viestintäpäällikkö Riitta Juntunen siirtyy SAK:n kehittämisosastolle tutkimusasiantuntijaksi. Lisäksi SAK:n hallitus valitsi Katja Lehto-Komulaisen kansainvälisten asioiden päälliköksi alkaen. Hän toimii tällä hetkellä SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntijana. Kansainvälisten asioiden päällikön tehtävänä on yhteydenpito kansainvälisiin organisaatioihin sekä kansainvälisten asioiden käytännön organisointi. Yrittäjäjärjestön ristiretki Reijo Paananen Viestintäpäällikkö Muistan Ahon-Viinasen porvarihallituksen 1990-luvun alusta. Muistan oikein hyvin, kun sen hallituksen työministeri Ilkka Kanerva keksi ajatuksen nuorten palkka-alesta. Tuolloisen suurtyöttömyyden aikaan nuorille löytyisi hänen mukaansa työpaikkoja tuosta vaan, kunhan työehtosopimusten palkkamääräyksistä joustettaisiin vaatimattomat 30 prosenttia. Tuoreessa tajunnassani on Suomen Yrittäjien marraskuinen idea vapauttaa nuoret - alkuun ainakin kouluttamattomat - työehtosopimusten ikeestä ja erityisesti palkkamääräyksistä. Heidän mukaansa työpaikkoja löytyy, kunhan vain päästään eroon yhdessä sovituista määräyksistä ja siirrytään mielivaltaiseen palkanmuodostukseen. Molemmissa älynväläyksissä on haluttu käyttää hyväksi taloudellista epävarmuutta. Ja molemmissa tapauksissa opit on kopioitu tai sovellettu eurooppalaisten työnantajien linjauksista. Kuka siis väittää, ettei eurooppalainen yhteistyö olisi ajatuksia herättävää! Yrittäjäjärjestön (taas uusiman) ristiretken takana on tuoda sivistymättömään Suomeen opinkappale, jonka mukaan työntekijöiden järjestäytyminen on paha asia, kun taas työnantajat hyödyntävät jopa kansainvälistä organisoitumistaan. Samaa on nähty työlain säädännön heikennyksinä ja työtaisteluiden tosiasiallisena estämisenä jo monissa EUmaissa. Näiden ajatusten esittäjät viis veisaavat siitä, että Suomi on sitoutunut kansainvälisissä sopimuksissa sekä EUlainsäädännön kautta siihen, että ketään ei aseteta erilaiseen asemaan esimerkiksi etnisen taustan, vammaisuuden, iän tai sukupuolen perusteella. Samalla he ummistavat silmänsä siltä, että työehtosopimuksissa on sovittu palkkausjärjestelmistä, jotka jo ottavat huomioon työn vaativuuden ja työntekijän ammattitaidon. Tällaisen ajattelun voisi vielä ymmärtää ideologisena kamppailuna, kaipuuna levittää omaa uskoaan vähät välittäen siitä, soveltuuko se kohdejoukolle. Sen sijaan on vaikeampi ymmärtää, miksi yrittäjien etujärjestö haluaa entisestään heikentää sellaisten nuorten asemaa, jotka ovat vailla koulutusta tai työkokemusta? Itse olen kuullut useaan otteeseen, että yrittäjät haluavat ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa, jolla on vielä halu kehittää itseään jatkossakin. Nyt, kun juuri olemme saamassa nuorisotakuun myötä kaikille nuorille koulutus- tai harjoittelupaikan, heidät pitäisikin kiskaista pois näiden mahdollisuuksien ääreltä ja laittaa töihin palkalla, jolla todennäköisesti ei pystyisi edes elämään. Saati sitten rakentamaan tulevaisuutta ja kehittämään itseään. Euroopan unionissa on kuultu jäsenmaiden viimeaikaisten toimien johdosta vaatimuksia, että komissio puuttuu ainakin räikeimpiin työntekijöiden oikeuksien heikennyksiin. Ne kun ovat ihmisoikeuksia. Positiivista on myös, että työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelu Euroopan tasolla toimii edelleen. Tuoreimpana esimerkkinä on juuri käynnistyvä prosessi, jossa työnantaja- ja palkansaajajärjestöt yrittävät löytää sovun vuosikausia hiertäneisiin kiistoihin työajoista. Joulukuun 8. päivä alkavien neuvotteluiden takaraja on yhdeksän kuukauden päässä Tuo aika ei kulu vain uutta odotellessa, vaan neuvottelijoiden on tehtävä tosissaan töitä, jotta monia vaikeita kohtia sisältävästä kokonaisuudesta voidaan päästä sopuun. Tärkeää on kuitenkin yrittää ja neuvotella. Se on vastuullinen ja kestävään kehitykseen tähtäävä toimintatapa. Pirkanmaa 7

8 TYöN PuOLESTA Jari Heikkilä Pääluottamusmies, M-Real Tako Kuva: Anna Rantalainen Tätä kirjoittaessa Tampereen vuoden 2012 budjettia ei vielä ole käsitelty valtuustossa, mutta pormestari on budjettiesityksen tehnyt. Tampereella on suunnitteilla isoja työllistäviä hankkeita. On kuitenkin perin kummallista, että varsinkin vasemmisto vastustaa niitä. Ja vieläpä usean hankkeen vastustuksen keulahahmo on vasemmistolainen. Täysin käsittämätöntä. Minusta työssä käyminen on elämänhallinnan lähtökohta, on sitten palkkatyössä tai yrittäjä. Vasemmistolaisuuteen on aina kuulunut rehellinen työnteko. Tietenkin, valitettavasti nykyään kaikille ei riitä työtä. Tampereenkin työttömyysprosentti on yli kymmenen prosenttia. Eniten huolestuttaa nuorisotyöttömyys. Nuoret eivät pääse kunnolla elämän alkuun kun ei ole töitä. Otetaan esimerkiksi Tampereen tunnelihanke. Tunnelin myötä alueelle tulee monen sadan miljoonan rakennushankkeet. Niitä tehdään arviolta noin 15 vuotta. Ne tulevat työllistämään satoja ihmisiä. Alueelle tulee vakituisia työpaikkoja, ihan varmasti. Näsijärven ranta muuttuu paljon siistimmäksi, paremmaksi ja on meidän ihmisten käytössä. No, onhan se niin, että Ranta Tampellan alueelle tulevat asunnot varmasti maksaa niin paljon, ettei niitä työläinen pysty ostamaan. Mutta mitä sitten. Ei minun rahat riitä nytkään asunnon ostoon kaupungin keskustasta. Mutta me päästään nauttimaan Näsijärven raikkaasta pohjoistuulesta rannanläheisessä kahvilassa. Otetaan toiseksi esimerkiksi Lahdesjärven alue. Sinne on kaupungin rahoilla tehty teitä ja kunnallistekniikkaa, mutta alueesta suuri osa on edelleen tyhjänä. Ei ole minusta ollenkaan järkevää kun valitusten vuoksi aluetta ei päästä kehittämään. Olen kuullut arvioita, että Lahdesjärven alueelle tulisi jopa tuhat työpaikkaa, sitten kun se on valmis. Miksi työpaikkojen tulo halutaan estää? Kuka tästä hyötyy? Esimerkkejä on lisääkin. Olisi kansihanke eli Tampereen areena, aseman lähellä oleva tornihotellihanke, ratikkahanke ynnä muuta. Euroopan ollaan ennustettavan menevän vähintäänkin taantumaan. Silloin kunnan ja valtion rooli työllistävien hankkeiden puolestapuhujana vahvistuu. Siis tukekaamme työllistäviä hankkeita. Niillä turvataan tulevaisuutta. Meidän pitää jatkossakin pystyä turvaamaan kaupungin tarjoamat tai vähän maksavat palvelut. Joitain lukuja budjetista Tampereen kaupungin vuoden 2012 talousarvioesityksen menojen loppusumma on miljoonaa euroa. Eniten rahaa menee terveyttä ja toimintakykyä edistäviin palveluihin 428 miljoonaa euroa, ikäihmisten palveluihin 174 miljoonaa euroa, lasten ja nuorten kasvun tukemiseen 329 miljoonaa euroa. Yhteensä 931 miljoonaa euroa eli yli 63 prosenttia kaikista menoista. Paljon rahaa, aika iso osa kaikista menoista. Tilakeskuksen talonrakennusinvestointeja budjetissa on 50,3 miljoonaa euroa. Niistä suurimmat ovat; Koukkuniemen perusparannus ja kehittäminen, Sampolan koulun peruskorjaus, Tampereen ammattiopiston A talon laajennus sekä Hervannan lukio. Pitää siis olla myös jatkossa tuloja. Pitää olla vetovoimainen kaupunki, jossa on hyvä asua ja käydä töissä. Huolehtikaamme siitä, että Tampere kasvaa ja kehittyy aina vain paremmaksi paikaksi asua. 8 Pirkanmaa

9 SAKKOJEN MuuNTORANGAISTuS PALAuTETTAVA PIKAISESTI (Alla olevan vetoomuksen olen lähettänyt oikeusministeri Henrikssonille sähköpostitse ) Sastamalan seudulla ilmestyvässä Alueviestissä nro 38/2011 oli ilahduttava uutinen: oikeusministeri Anna Maja Henriksson haluaa sakon muuntorangaistuksen uuteen tarkasteluun, ja Oikeusministeriössä istuu työryhmä miettimässä yhteiskuntaseuraamusten kehittämistä. Hyvä! Muuntorangaistuksen (maksamattomien sakkojen muuntaminen vankeustuomioksi) poisto v aiheutti selkeän kasvun näpistysten ja lievien varkauksien määrissä. Näistä kiinnijääneille määrätään vain sakkotuomioita. Mikäli tuomitulla ei ole varaa tai halua maksaa sakkoa, hänelle ei käytännössä tule rikoksistaan seuraamusta. PAMin liittokokouksessa marraskuussa 2010 pidin yleiskeskustelussa puheenvuoron, jossa haastoin kaupan alan etujärjestöt toimimaan valtiovallan suuntaan muuntorangaistuksen palauttamiseksi. Kyse on palvelualojen työntekijöiden työolojen turvaamisesta. Jo pelkkien näpistelijöiden valvonta ja häiriötilanteiden kohtaaminen sekä rikosilmoitusten teko kuormittavat palvelualojen muutenkin työntäyteisiä päiviä. Kun isostakaan näpistysten määrästä ei tekijä käytännössä saa mitään seuraamusta, on pikkurikollisen helppo livetä kassojen ryöstämisen puolelle. Varoiksi ottavat kuitenkin puukon tai muun aseen, jolla uhkaavat työntekijää rahoja anastaessaan. Työntekijälle saattaa jäädä vuosiksi pelkotila, ja pahimmassa tilanteessa hän ei pysty enää asiakaspalvelutyöhön. Uhkaavat ja jopa vaaralliset tilanteet vain lisääntyvät, kun kunnon seuraamuksia ei tule. Alueviesti 38/2011: "sakko voitaisiin muuntaa mm. yhteiskuntapalveluksi esimerkiksi hoitomääräyksellä vahvistettuna." Pelkkä ehdoton vankilatuomio ei minustakaan ole aina oikea ratkaisu. Turun Sanomien pääkirjoitus :" Ainakin myymälävarkauksien määrä on reippaassa kasvussa. Viime vuonna kirjattiin myymälävarkautta, mikä oli viitisentuhatta enemmän kuin pari vuotta sitten." K kauppiasliiton hallituksen puheenjohtaja Esa Kiiskinen vuosikokouspuheessaan huhtikuussa 2011: "sakkojen muuntaminen vankeudeksi on palautettava. Hänen mukaansa K kauppiaat ovat kärsineet kohtuuttomasti varkausrikoksista sen jälkeen, kun tästä luovuttiin." Kaupan Liiton työmarkkinajohtaja Tapio Mäkeläinen : "Varkaushävikki ja sen torjuntatoimet aiheuttavat yli 600 miljoonan kustannukset vuosittain." Yritykset joutuvat lisäämään varkaushävikin kustannukset tuotteiden hintoihin, eli maksumieheksi joutuu tavallinen kuluttaja. Työntekijöiden edustajana toivon, että muuntorangaistus saataisiin pian palautettua, vaikkapa hieman lievemmässä muodossa kuin ehdoton vankeus; valvottu yhdyskuntapalvelu ja (pakko)hoitotoimenpiteet esim. päihdeongelmaisille erittäin varteenotettava vaihtoehto. Näin saataisiin näpistely, varkaus ja ryöstökierteitä katkaistua ja turvattua palvelualojen ihmisten työskentelyolosuhteita. Yksimielisyyttä muuntorangaistuksen palauttamiseksi löytyy niin työntekijäpuolelta kuin työnantajilta sekä useilta poliitikoilta. Toivonkin pikaisia toimia oikeusministeriltä! Kari Peltovirta, Sastamala alueluottamusmies, kaupan ala PAMin edustajiston jäsen SAK:n valtuuston varajäsen kari.peltovirta@pamina003.fi Pirkanmaa 9

10 Tero Rönni EHDOTTOMASTI NÄHTÄVÄ! Olen todella valikoiva televisionkatsoja ja eteeni tulee harvoin ohjelmia, joita voin suositella toisille. Toisin kävi 23.10, kun tv2 lähetti dokumenttiohjelman Sisäpiirin homma. Tämä ohjelma pitäisi näyttää kaikille kansanedustajille ja lukion viimeisen luokan opiskelijoille se pitäisi vuosiksi sisällyttää pakolliseen opinto-ohjelmaan. Kyseisessä ohjelmassa esiteltiin Islannin ja USA:n talouden romahdus Kokonaisuus oli järkyttävä ja se voi toistua missä vaan, mikäli emme suostu suitsimaan sijoittajia ja oikeastaan koko pankkisektoria. Suomessakin on vuosia höllennetty valvontaa ja annettu sijoittajien painua piiloon. Tämä pitää muuttaa. Harmaata taloutta ei pidä suosia ja mikäli et suostu julkisuuteen, painu muualle! Uskon, että kotimaassakin rahaa riittää, onhan meillä eläkeyhtiöilläkin melkoinen sijoituspotti. Islannin saarella asuu asukasta, eli kokoluokaltaan noin Tampere ympäristökuntineen. Maan talous oli pitkään kunnossa ja yhteiskunnan palvelut pelasivat hyvin. Tämä ei kuitenkaan riittänyt kaikille ja niinpä tiukat pankkien sääntelyt purettiin 2000 luvun alusta lähtien. Pankit yksityistettiin ja sääntely purettiin. Seuraavien viiden vuoden aikana pankit ottivat lainaa 120 mrd dollaria jakaen sen tietenkin erilaisille pelureille. Näistä meilläkin on muutamia muistoja, kun meinasivat ostaa Finnairin ym. Pian tuli kylmät, maan bkt on 13 mrd dollaria ja pankkien tappiot 100 mrd dollaria. Ei tarvitse ihmetellä, jos ihmiset ovat kiukkuisia. Koko homman teki mahdolliseksi se, että puutteellinen rahoitusvalvonta ei toiminut, tai he jotka asiasta ymmärsivät, ostettiin rahalla hiljaiseksi palkkaamalla pankkeihin töihin. USA:ssa koko kupla rakennettiin jo 1980-luvun alusta lähtien, kun lähes kaikesta pankkien ja rahoituksen sääntelystä luovuttiin asteittain poliitikkojen ja sijoittajien hyvässä yhteisymmärryksessä. Tässähän kyseessä oli selvä lahjonta, jonka pani alulle Ronald Reagan. Vuoden 2008 romahduksen pani liikkeelle Lehman Brothers pankin nurin meno. Kyseinen pankki vei sijoittajiltaan 40mrd dollaria, joista pesä nyt palauttaa 40 miljoonaa, eli yhden tuhannesosan. Kyseinen romahdus toi tullessaan 30 miljoonaa työtöntä, joiden inhimillistä kärsimystä ei voi edes laskea. Tätä samaa rataa kulkee USA:n talous edelleen, ei sitä Obaman hallinto ole pystynyt tai halunnut muuttaa. Vallassa ovat samat taloustieteilijät, jotka vetävät miljoonia pankkien tai yritysten hallinnosta, johtavat yliopistojen opetusta ja syöttävät tätä totuutta eteenpäin. Näistä syistä en arvosta pätkääkään Obamaa tai oikeastaan ketään USA:n hallinnossa olevaa. Heidän ei pidä arvostella tai opettaa ketään Euroopan maata, hoitaisivat oman pesänsä ensiksi. Tätä amerikkalaista ihanuutta ei pidä ihannoida, sillä menossa on ensimmäinen sukupolvi, joka on köyhempi ja vähemmän oppinut kuin vanhempansa. Meillä sentään ollaan menossa aivan toiseen suuntaan. Erityisesti kokoomuksen piirissä ihannoidaan tätä amerikkalaista yhteiskuntaa, johon kuuluu edellä kerrotun rahan lisäksi ay-liikkeen toiminnan täydellinen rajoittaminen tai jopa kieltäminen. Tätäkö suomalaisetkin haluavat? Ainakin monessa kohtaa siltä näyttää, kun heidän ihailemastaan presidenttiehdokas Sauli Niinistöstä on kyse. Niinistö selkeästi ilmoitti tv:n ohjelmassa, että hän voi soittaa USA::ssa erittäin monelle keskeisessä asemassa olevalle. Ei kuitenkaan Obamalle. Käykää ihmiset katsomassa ohjelma Areenasta, tai miettikää edes, haluatteko edelleen edistää tällaista veronmaksajien riistämistä? 10 Pirkanmaa

11 Ensin oli suo ja kuokka - sitten tuli Jussi Muutama muistinvarainen sana tämän lehden alkuajoista tähän päivään saakka: SAK:n Tampereen Paikallisjärjestöllä oli perinteinen tapa julkaista ennen vappua mainoslehti, jolla kerättiin rahaa työn juhlan järjestämiseksi. Aika oli ajanut siitä jo ohi, kun 80-luvun alussa tulin sihteeriksi. Kirjapainotausta mahdollisti, että aloin tehdä A4-kokoista muutaman kerran vuodessa ilmestyvää tiedotuslehteä SAKin sanomia. Päästyämme 80-luvun loppupuolella mukaan SAK:n paikallisjärjestötyön kehittämisprojektiin päätimme vaatimattomasti uusia samalla kertaa sisällön, ulkoasun ja myös talouden. Koenumero julkaistiin sitten SAK:n myöntämällä apurahalla ja lehti painettiin Kansan Lehden rotaatiolla. Seuraava muutos oli taiton siirtäminen pois kirjapainolta Postin ammattiosaston tietokoneella ja taitto-ohjelma Venturalla tehtäväksi. Arto Brand taittoi sillä osaston omaa lehteä Tammer-Postia. Sitten TaPJ satsasi omiin laitteisiin ja investointi oli mittava, mutta saatiin tietokone ja taitto-ohjelma sekä iso näyttö ja laser-tulostin, joilla lehti voitiin tehdä. Siihen aikaan TaPJ:llä oli toimisto Ay-keskuksessa SAK:n toimiston tiloissa. Tässä vaiheessa tulee Jussi mukaan Olin nimittäin töissä Uudessa Kivipainossa, ja tekninen johtaja Jussi Avellan oli Graafisen Yhtymän kanssa käynyt Japanissa tutustumassa alan kehitykseen. Hänen arvionsa oli lyhyesti: Muistin hinta tulee kehityksen myötä romahtamaan, ja se tarkoittaa, että alalle pääsee vähällä rahalla kuka tahansa. Ja niinhän siinä kävikin. Meidän kannalta varsinainen läpimurto oli edullisen A4-kokoisen tasoskannerin tulo markkinoille. Jo parin ensimmäisen numeron kuvien tekeminen kuoletti hankintahinnan. Kuvien teettäminen kirjapainossa oli pysynyt siihen saakka tosi arvokkaana. Tämän jälkeen olemme kilpailuttaneet vain painamisen jälkikäsittelyineen, ja lehden talous nousi uudistuksessa tavoitellulle tasolle eli lehti tuli omillaan toimeen. Tässä vaiheessa perustettiin julkaisijaksi Hämeen ay-viestintä ry. Seuraava vaihe kehityksessä oli, että pääsimme SAK:n tiloissa isompaan huoneeseen, kun taitettavia lehtiä oli tullut muitakin mm. Tammer-Posti: muutama muukin ammattiosastolehti ja julkaisemamme Kanta-Häme ja Päijät-Häme, joita teimme SAK:n piirijaon uudistamiseen saakka. Näin laaja toiminta oli mahdollista, kun saimme työllistämistuella palkattua osaavaa työvoimaa. TaPJ ei tosin kelvannut viranomaisille suorittamaan työn valvontaa. Homman ottikin piirisihteeri Seppo Jokela, kun työllistetty pystyi palvelemaan myös talon töissä. Julkaistiin vuosittain mm. luottamustehtävissä toimiville tärkeitä yhteystietoja sisältäviä kalentereita. Ensimmäisenä hommassa olin itse, kun Kivipaino suvaitsi lopettaa riiston, kuten asian ystävällisesti muotoilin. Seuraavaksi kouluttautui Kari Isoniemi, joka moneen otteeseen vastasikin lehtien taitosta. Lisäksi mukana oli alan miehiä, kuten Jussi Kestilä ja Jouko Varjotie. Vielä pitää suurena muutoksena mainita pdf-tiedostomuodon tulo markkinoille. Päättyi loputon levykeralli tallenteiden kiikuttamiseksi kirjapainon tietokoneelle. Nyt senkin tekee sähköposti napin painalluksella. Viimeiset vuodet lehden taitto on suoritettu Etapin Mediapajalla. Työttömät ovat saaneet niistä oivia työnäytteitä pyrkiessään takaisin työelämään. Tänäkin vuonna on jo useampi työllistynyt. Tähän päättyy lehden tarinan suppea esitys, ja mitä jatkossa tapahtuu, niin siitä ilmeisesti päättää Hämeen ayviestinnän seuraava vuosikokous. Onni Niemi perustajajäsen Pirkanmaa 11

12 Hae SAK:n kulttuuriapurahaa! Vuoden 2012 kulttuuriapurahojen hakuaika alkoi Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammatti yhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät Kansan Sivistys rahaston verkkosivuilta huomisesta lähtien. Täytä hakemus netissä, tulosta ja allekirjoita se. Lähetä hakemus liitteineen mennessä omaan ammattiliittoosi. Apurahat myöntää SAK:n kulttuurirahasto, joka on Kansan Sivistys rahaston erikoisrahasto. Jos ammattiliitollasi on oma rahasto kansan Sivistysrahaston yhteydessä, käsitellään hakemuksesi myös sen apurahoja jaettaessa ilman eri hakemusta. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n verkkopalvelussa viimeistään sekä Palkkatyöläisessä ja Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja antavat Pirjo Vainio, puh , ja Merja Lehmussaari, puh , Apurahojen käsittelyaikataulu - Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät KSR:n verkkosivuilta alkaen. - Apurahojen hakuaika päättyy Hakemukset toimitetaan omaan ammattiliittoon (viimeisen päivän postileima). - Ammattiliitot toimittavat hakemukset liitoista SAK:hon mennessä. - Rahaston hoitokunta kokoontuu ja päättää apurahojen jaosta Saajien nimet julkaistaan SAK:n nettisivuilla viimeistään Pirkanmaa

13 SAK Pirkanmaa ja Mediapaja yhdessä loppuun asti SAK Pirkanmaa -lehteä on taitettu Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n Mediapajalla vuodesta Lehden silloinen päätoimittaja Jouko Toivonen oli tuolloin myös Etapin toiminnanjohtaja, joten yhteistyön aloittaminen Etapin ja lehden välillä oli luontevaa. Yhteistyön alkaessa Mediapaja oli vain kahden työntekijän yksikkö. Pajalla työskentelivät työnohjaaja Jose Ahonen ja atk-kouluttaja Tommi Mannila. SAK Pirkanmaasta tuli Mediapajan ensimmäinen työ, ja Jose oli lehden ensimmäinen mediapajalainen taittaja. Mediapajan työntekijämäärä lisääntyi, ja työtehtäviäkin kertyi enemmän, mutta yhteistyö SAK Pirkanmaan kanssa jatkui. Kun Jouko Toivonen kuoli, Onni Niemestä tuli lehden päätoimittaja ja Jose Ahosesta tehtiin toimitussihteeri. Lehden teko alkaa aina niin, että päätoimittaja lähettää Mediapajalle taittosuunnitelman. Sen jälkeen Mediapajan sähköpostilaatikkoon alkaa tipahdella juttuja kirjoittajilta ja päätoimittajalta. Minä ja taittajat yritämme selvittää, mikä juttu kuuluu mihinkin. Sitten taittaja tekee raakataiton ja annamme päätoimittajalle väliaikatietoja. Kerromme, mitä juttuja vielä puuttuu ja yleensä puuttuu Lepistön Joonaksen juttu, se tulee aina viimeisenä, Jose kertoo lehdentekoprosessista. Juttuja taitetaan ja kuvia käsitellään. Lehti alkaa saada muotoa. Onska tulee katsomaan, korjaillaan juttuja, hiotaan, vaihdetaan juttuja, tehdään painovalmis PDF, joka lähetettään painoon. Painosta tulee vedokset, tsekataan ne. Jos on kaikki kunnossa, lehti painetaan. Yli tusina mediapajalaista taittajaa Yksi lehden entisistä mediapajalaisista taittajista on Johanna Kantanen. Hän oli lehden teossa mukana kolmen lehden verran vuonna Johannalla oli jo paljon taittokokemusta, joten työ sujui rutiinilla. Hän kuitenkin oppi työn myötä tekemään joitakin asioita aiempaa helpommin. Järjestelmällisenä ihmisenä karsin taitosta kaikkea turhaa pois, Johanna kertoo. Johannan mielestä haasteellisinta SAK Pirkanmaa -lehden teossa oli grafiikoiden kehittäminen revittelemättä kuitenkaan liikaa. Lehdessä piti säilyttää tietty vakuuttavuus, niin sanottu uutistyyli. SAK Pirkanmaa oli vakaa ja luotettava yhteistyökumppani, Johanna kehuu. Aineiston perään ei tarvinnut kysellä, ja jutut olivat sen pituisia kuin niiden kulloinkin pitikin olla. SAK Pirkanmaa -lehdellä on kaikkiaan ehtinyt olla viitisentoista mediapajalaista taittajaa. Mediapajan työntekijät ovat myös kirjoittaneet juttuja ja valokuvanneet lehteen. Näiden vuosien varrella SAK Pirkanmaa on tarjonnut hyvää kokemusta pajan työntekijöille ja kartuttanut heidän työnäytekansiotaan. Työntekijän portfolion uskottavuuden kannalta on tärkeää, että Mediapajan töinä on oikeita julkaisuja. SAK Pirkanmaa on ollut hyvä juttu imagon kannalta, mutta se on antanut lehden tekijöille myös näkökulmaa ammattiyhdistysliikkeen toimintaan, Jose sanoo. Lehden toimituskunta on suhtautunut hyvin suopeasti lehden visuaalisiin muutoksiin. Mediapajan taittajat ovat aika vapaasti saaneet kehittää ulkoasua. Uudelle taittajalle on aina haaste saada lehti toisaalta näyttämään riittävän paljon lehden linjan mukaiselta ja toisaalta tuoda siihen myös omaa kädenjälkeä. Tässä on Josen mielestä kuitenkin kohtuullisesti onnistuttu. Nyt SAK Pirkanmaa -lehden ja Mediapajan yhteinen tie alkaa kuitenkin olla kuljettu loppuun. Tämä lehti jää viimeiseksi. Se on harmi, mutta ymmärrettävää, Jose kommentoi. Monella painetulla lehdellä on alkanut Internetin myötä olla hankaluutta pysyä hengissä. Lehdellä on komea historia. Olemme ylpeitä, että Mediapaja on saanut olla mukana tekemässä sitä. Sari Harsu Mediapajan sisällöntuottaja Pirkanmaa 13

14 TKY:N Kirjallisuuskerhoa läpi elämän Kerhon perustajajäsen Jussi Kestilä Tampereen Kirjatyöntekijäin yhdistyksen Kirjallisuuskerho täytti 45 vuotta. Se on pitkä ikä monipuoliselle kulttuurikerholle. Juhlimme sitä oikein kunnolla hienossa, historiallisessa Finlaysonin alueella sijaitsevassa Työväenmuseo Werstaan Galleria Bertelissä lokakuun 15 päivä. Juhlatilaisuus aloitettiin, perinteitä kunnioittaen, kuvataidenäyttelyn avajaisilla. Näyttely oli Työväenmuseo Werstaan Komuutissa nähtävillä koko lokakuun ajan ja sinne oli saatu kerättyä, tilan pienuudesta huolimatta, kattava annos kerholaistemme tekemää taidetta. Esillä oli veistoksia, maalauksia ja valokuvia Kestilän Jussilta, Hildénin Jussilta, Janssonin Jarmolta, Kuivalahden Pekalta ja Heleniuksen Erjalta. Näitä katsellessa voi hyvin sanoa, ettemme yhtään häpeä ns. oikeille taiteilijoille. Taiteilu on sydämessä ja se kyllä näkyy. TKY:n Kirjallisuuskerho Kerhostamme on ollut aiemminkin juttuja tässä lehdessä, mutta valaisen vielä hieman meidän toimintaamme. Kerhomme on perustettu 1966, kuuleman mukaan Aamulehden lehtilatomossa, radikaalien nuorten miesten voimin. Tästä kerhosta vakiintui, monien hauskojen kommervenkkien kautta, Tampereen Kirjatyöntekijäin yhdistyksen

15 alakerho, joka järjesti vuosittain useita kulttuuri pitoisia illanistujaisia. Olemme järjestäneet useita kuvataidenäyttelyitä. Arvokkaimpina ovat olleet ehkä näyttelyt kirjastotalon Emil-salissa ja Tampereen nykytaiteen museossa. Ehkä arvokkain saavutus on maalauksia, veistoksia ja valokuvia sisältävä näyttely, joka kiersi pitkään Neuvosto liiton ystävyyskaupungeissamme Ukrainaa myöten. Musiikillisia iltamia on vietetty, aiheina esimerkiksi Helismaa, Vysotski. Junnu Vainio sekä Kaseva-yhtyeen perustajan ja sielun Asko Raivion musiikin merkeissä. Matkan varrella on ollut myös kirjoituskilpailuja, joiden ansiosta olemme julkaisseet seitsemän teosta. Näistä teos ; Musta Kaarti muistelee (1974) lienee historiallisesti arvokkain, sillä siihen, sekä kakkososaan (1991), on kerätty tamperelaisten kirjapainoveteraanien muistelmia. Kirjat on toimitettu, kirjoitettu sekä taitettu kerholaistemme voimin. Ja tässä vielä selvennykseksi, että aikoinaan kirjailijataitureita kutsuttiin mustaksi kaartiksi. Tähän kohtaan voi vielä mainita, että tilaisuuksissamme on vieraillut myös lukuisia kirjailijoita ja taiteilijoita kuten Ossi Somma, Jussi Rusko, Veikko Sinisalo, Kalevi Kalemaa ja Leena Lander ja monia muita. Tärkeänä osana kerhomme historiassa on ollut 15 Pirkanmaa 15

16 Erja Helenius ja uudet veistokset myös rauhantyö. Tätä ajatusta on levitetty erilaisissa tilaisuuksissa, vetoomuksissa, kannan-otoissa ja marsseilla. Myös luonto on kutsunut ja tähänkin on löytynyt omasta väestä hyviä vetäjiä ja luontokuvaajia. Juhlan jälkeistä elämää Kerhostamme voisi kertoa tuntitolkulla, tai sivukaupalla, monta mielenkiintoista tarinaa, mutta ehkä jätän sen nyt toiseen kertaan. Kerron nyt vaan hieman juhlistamme ja tulevaisuudennäkymästä. Juhlat olivat todella onnistuneet, kuten aina tämän perheen kesken. Vieraamme TEAM-liitosta, InTiim-lehden päätoimittaja Tuomo Lilja oli ainakin hyvin innoissaan tästä liiton ainoasta kulttuurikerhosta. Olimme myös yhtä mieltä siitä, että toimintaamme saa mielellään tulla mukaan nykyisen liittomme muita pirkanmaalaisia jäseniä, kuin kirjapainoväkeä, joka valitettavasti ei tahdo liikkua missään, edes yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa. Tässä yksi vastaus keskusteluumme juhlissa tuli päätoimittaja Liljalta; Oletteko ajatelleet kuka tai ketkä oikeastaan maksavat tämänkin kerhon toimintaa? Sehän on jäsenistö, siis koko liiton jäsenistö.... Eikö tällä perusteella mukana voi olla muitakin? Siispä tervetuloa vaan entiset kemialaiset, nykyiset toverimme TEAM-liitosta. Niin, vielä me porskutamme, vaikka kerholaisten keski-ikä tällä hetkellä taitaa olla 60 v. Paljon on vielä näkemättä ja kokematta. Juhlissakin vieraillut, jo aikoinaan kerhon lauluryhmä Punapauloissa mukana ollut, Pirkko Tammelin tulee varmasti juhliimme kanssamme laulamaan ja soittamaan. Tulevaisuudessa järjestämme viidennen "Kaupunkiosatarinoita"-illan, käymme ehkä Siurossa taiteilija Ossi Somman luona ja pidämme kirjallisuusiltoja, kutsuttavia löytyy. Ehkä saan jutustani palautetta, mutta siitä vaan, Kirjallisuuskerho on hyvin tärkeä ja valovoimaisesti näkyvä osa Tampereen kirjatyöntekijöitä. Nähdään tilaisuuksissa! Kirjallisuuskerhon pj Jaana Kivimäki

17 Vallataan Wall Street -liike on uutta ajattelua Kestilä, Varjotie, Toivonen, Isoniemi ja Niemi Brysselissä Markkinatalous on kasvanut rahoituspääomien hulvattomaan kasvuun. Se on perustunut kupliin ja ahneuteen sekä luonut kasinokapitalismin, jolle ihmisen tarpeet alistetaan. Valtioyhtiöiden ja isojen firmojen johtajien palkat ovat kasvaneet mielettömän suuriksi, kasvattaen näin tuloeroja sellaisiin mittasuhteisiin joita ei voi kukaan hyväksyä. Joitakin markkinavoimien vastaisia joukkoliikkeitä on maailmalla ollut, mm. Attac ja Maailman sosiaalifoorumi. Vallataan Wall Street -liike on uutta ajattelua. Aika näyttää onko siitäkään mihinkään. Yleisessä saunassa kansalaiset ovat kuitenkin ärsyyntyneitä. Saunassa jupistaan. Poliittinen vasemmisto on neuvoton, eikä ay-liikekään ole isommin jyrähtänyt. Yhdeksänkymmentäluvun alun laman aikana Hämeen Yhteistyötä painanut Sanan Tien kirjapaino ajautui konkurssiin ja lehden julkaisu jouduttiin lopettamaan. Osaltaan siihen vaikutti Neuvostoliiton romahdus, kirjapainon tuotanto oli pääosaltaan Neuvostoliiton viennin varassa. Samoihin aikoihin Kansan Lehteä julkaissut kirjapaino ja lehti lopetti toimintansa. Näin päättyi Tampereella työväenlehtien aikakausi. Kansan lehti oli perustettu jo vuonna 1899 ja Hämeen Yhteistyö 1946, joten lehdet pääsivät melko kunniakkaaseen ikään ennen lopettamistaan. SAK Pirkanmaa-lehti edustaa ay-liikkeen arvomaailmaa, onkin surullista että sekin lakkaa ilmestymästä. Luulisi SAK:lla olevan varoja sen ylläpitämiseksi, varsinkin sen harvan ilmestymistiheyden vuoksi. Olenhan minäkin ollut sitä tekemässä yhdeksänkymmentäluvun alussa paikallisjärjestön palkkalistoilla. Seppo Jokela ja Jouko Toivonen olivat meikäläiselle pomoja. Heidän kanssaan tuli loistavasti toimeen. Onni Niemi, Kari Isoniemi, Jouko Varjotie ja Arto Brand olivat kalustoa. Vielä oli Jukka Liimatainen, hän kirjoittaa lähes maailman parhaita pakinoita. Samoihin aikoihin perustettiin työttömien toimintakeskus Vuoltsulle. Paikallisjärjestöstä tuli sille läheinen kumppani joka tuki voimakkaasti toimintaa alkuun. Kopiokone oli ahkerassa käytössä, kaikenlaista muutakin materiaalista apua annettiin. Euroopan hallinnon sydämessä kävimme parikin kertaa Toivosen matkailuautolla. Olimme Euroopan ammattijärjestön kokouksessa Brysselissä EAY:n 8. kongressissa. Siellä näimme ja kuulimme EU:n entisen puheenjohtajan Jacques Delorsin, sekä virassa olevan Jacques Santerin puheenvuorot. Näimme sellaisenkin ihmeen kun Belgian silloinen pääministeri Jean-Luc Dehaenen tuli paikalle vinhaa vauhtia tavallisen näköisellä autolla, hyppäsi autosta ulos ja juoksi kokouspaikalle. Turvamiehiä ei näkynyt. Toisella kerralla tutustuimme Brysselissä EUn hierarkiaan. Tapasimme ay-johtajia, lähettiläitä ja saimme kutsun kokkareille jossa isäntänä oli nykyinen Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Kilistimme. Lehden sain tehdä alusta loppuun, kirjoittaa jutut, ottaa valokuvat ja vielä taittaa lehden. Haastateltavia oli ayjohtajista taiteilijoihin. Seppo Jokelan kanssa suunnittelimme lehteen hieman erilaista haastattelutyyliä liittojohtajista. Silloisen Sähköalojen Liiton puheenjohtajaa Seppo Salismaa ja Tevan puheenjohtajaa Pirkko Oksaa ainakin haastateltiin. Kristitty sosialidemokraatti Veikko Sinisalo, kristitty kommunisti Ossi Somma ja Kalle Päätalo - hänelle sanojensa mukaan jauhosäkki on ollut elämän varrella arvokas - ovat jääneet mieleen humaaneina ja hienoina ihmisinä sekä taiteilijoina. Työpaikkana paikallisjärjestö mielenkiintoinen ja kavereitten kesken vallitsi hyvä henki. Minkäänlaista puoluekantaista lokeroimista en huomannut. Lokeroituminen jompaankumpaan vasemmistopuolueeseen rasittaa vieläkin ay-liikettä. Liian monessa ammattiosastossa valitaan ihmiset puoluekannatuksen perusteella. Jussi Kestilä Pirkanmaa 17

18 HARMAA TALOuS, TuLEVAISuuDEN SYöPÄ! SDP:n kansanedustaja Jukka Kärnä SAK:n huolena on ollut jo vuosia Suomessa rehottanut harmaa talous. Sen vaikutuksista olemme saaneet mitä parhaimmilta asiantuntijoilta sekä viranomaistahoilta useita tutkimustuloksia. Eräs parhaita, jo vuosia asiasta puhunut ja tutkimuksia tehnyt, on Markku Hirvonen, entinen verohallinnon johtaja. Hirvonen puhui yli neljällekymmenelle SAK:laiselle kuntapäättäjälle Ikaalisissa järjestetyssä tilaisuudessa. Hänen mukaansa yli vuosikymmenen esitettyjä huolia on nyt alettu ottaa tosissaan. Yritysten parissa tehtyjen tutkimusten mukaan yritykset näkivät harmaan talouden käytön antavan valtavan edun niille yrityksille, jotka eivät noudata rehellistä ja lainmukaista toimintaa. Euro on kova konsultti. SaK on perustanut oman hankkeen harmaan talouden kitkemiseksi työelämästä SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen, joka vetää alkavaa hanketta, kertoi perustetun työryhmän tavoitteiksi seuraavia laajoja asiakokonaisuuksia: Kysymys on yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja yhteiskuntamoraalista Kotimaisten ja ulkomaisten yritysten pitäisi kilpailla Suomessa samoilla ehdoilla Työntekijöitä tulee kohdella tasavertaisesti kansallisuudesta riippumatta Harmaasta taloudesta hyötyvien pitäisi myös kantaa vastuuta Vuoden 2010 kesäkuussa valmistuneen eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan Suomen harmaan talouden kokonaismäärä vuonna 2008 oli miljardia euroa. Laskennallisesti tämä vastasi 5,5 7,5 prosenttia vuoden 2008 bruttokansantuotteesta. Harmaaseen talouteen usein liittyvä työvoiman väärinkäyttö alipalkkauksineen ja muine työehtojen laiminlyönteineen vähentää verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen kertymää, loukkaa työntekijöiden oikeuksia ja antaa epäoikeudenmukaista kilpailuetua väärinkäyttöön syyllistyville työnantajille. Valtiovaltakin myöntää ongelman Suomen hallitus on tehnyt vihdoinkin omaan hallitusohjelmaansa peräti 31 kohtaa harmaan talouden kitkemiseksi Suomesta, kertoi SDP:n kansanedustaja Jukka Kärnä Kymestä. Hirveästi olisi tekemistä. Yhteydenottoja työpaikoilta tulee melkein päivittäin, totesi Kärnä. Nyt kun valtiovaltakin ja sen ministerit ovat tosissaan, tulee meidän tämä homma hoitaa. Meillä on vihdoin paras ja asiantuntevin ja tutuin työministeri remmissä joka tekee hommia hartiavoimin, maalaili Jukka Kärnä tarkoittaen työministeri Lauri Ihalaista. ulkomaalaisten työehdot työpaikoilla retuperällä Haalarikansan terveiset rakentamisen työelämästä toi tilaisuuteen Rakennusliiton Vaasan toimitsija Raimo Pohjola. Hänen tekemänsä selvityksen ja saatujen yritysvastausten mukaan ulkomaisen työvoiman käytöstä 600 vastaajasta jatkotoimia tapahtui 575 yrityksessä. Siis 25 tapauksessa asiat olivat kunnossa. Karmeeta mutta totta! Mutta usko tilanteen paranemiseksi on olemassa. SAK:n perustaman hankkeen myötä me emme jää odottamaan viranomaisten päätöksiä vaan toimimme itse oman jäsenistömme antamalla tuella. Teuvo Pernu 18 Pirkanmaa

19 Nauttikaa veroista Poliitikot sanovat, että Kreikalle pitää antaa lisää rahaa, siis rahapaketti. Toiset taas antaisivat maan kaatua. Mitä merkitsee jonkun maan kaatuminen? Se ei ole samaa kuin kompastuisi puunjuureen kävellessä metsässä. Jos maa kaatuu, niin pankitkin kaatuvat ja seuraa muita hirvittäviä asioita. Enpä usko. Ennen käytettiin maksuvälineenä oravannahkoja. Silloin raha-asioiden hoito oli varmaan yksinkertaisempaa. Yksi lehmä vastasi sataa oravannahkaa. Miltä oravista on tuntunut, kun niitä ammuttiin rahoina? Ei varmaan ehtinyt miltään tuntua, jos osumatarkkuus oli hyvä. Tämä taloussotku johtuu siitä, että ihmisiä ei ole tässä Kreikan maassa opetettu rakastamaan veroja, sekä ainaisia hinnankorotuksia. Bensavero, alkoholijuomien vero, niistä pitää nauttia. Siis veroista. Myös poliitikoista jotka jakavat pelkkää niukkuutta tulee pitää, silloin maa ei kaadu ja kaikilla on hauskaa. Ihmiset osoittavat Kreikassa mieltä ja marssivat kaduilla, kun etuisuuksia leikataan. Heidät on koulutettu väärin. Emmehän me täälläkään näin itsestään selvien asioiden takia mieltämme osoita. Jos jokin asia ei miellytä, sitä varten on luotu mainio vaikuttamisen väline, lehtien yleisönosastot. Nuoret ihmiset muuttavat Kreikasta pois. Haluaisitko sinä naapuriksesi nuoren ihmisen joka ei pidä veroista ja joka yrittää huijata valtiota? Et varmaan. Mieluiten ottaisit alkoholin suurkuluttajan joka yrittää vielä humalapäissään ajaa autoa ja näin maksaa kahta veroa samanaikaisesti. Pitäisikö Suomessa kieltää kävely ja raittiina olo, silloin valtio saisi enemmän veroja? Toisaalta vaikka Suomi on nyt hyvän luokituksen omaava AAA maa, voisimme vielä keksiä uusia veroja. Voitaisiinko kävelyä verottaa, siis kävelevää ihmistä? Ainakin sauvakävelijöitä pitäisi verottaa. Veron suuruus voisi perustua pakollisiin askelmittareihin. Käveleviä ihmisiä on kuitenkin niin runsaasti, että yhdeltä ei tarvitsisi ottaa niin paljon. Liikennesääntöjä rikkovia polkupyöräilijöiltä saisi myös sakottaa nykyistä enemmän. Ylipäätään ihmisiä voitaisiin sakottaa useammin. Verokeskustelu ajautuu joidenkin poliitikkojen toimesta aivan väärille nimille, kun puhutaan haittaveroista. Aina pitää puhua hyötyveroista. Loistava nimitys on vaikkapa makeisvero. Se tuo mieleen, laitetaan suu makeaksi eikä haittaa näin ollenkaan. Verotus pitää kohdentaa oikeudenmukaisesti. Jos verotamme liikaa esimerkiksi rikkaita henkilöitä se ajaa heidät helposti kannustusloukkoon. He eivät enää jaksa tehdä työtä. Mitä työtä? Jos leimataan Kreikassa asuvat ihmiset valtiota huijaaviksi ja veroja kiertäviksi, onko se rasismia? Minkälaisia veronmaksajia meistä tuleekaan evoluution edetessä? Jukka Liimatainen Pirkanmaa 19

20 Täällä vartioin minä liittosi jäsenenä saat huomattavia etuja. Katso turva.fi/sak Kotikäynti takaa oikein mitoitetun vakuutusturvan. Jokainen ihminen tarvitsee asunnon. Se, missä kukin tuntee olevansa kotonaan, onkin jo toinen juttu. Koska koti on pikemminkin mielentila, varmista, että voit asua turvallisin mielin. Pyytämällä meidät kotikäynnille saat juuri oikein mitoitetut ja asiantuntevasti laaditut vakuutukset. Näin et maksa turhasta. Asiakasomistajana saat myös lukuisia etuja. Ota yhteyttä alueesi edustajaan ja sovi kotikäynti tai jätä yhteydenottopyyntö nettisivuillamme. Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti ammattiliittojen kanssa yhteistyötä tekevä keskinäinen vakuutusyhtiö. Palvelemme puhelimitse numerossa ma-pe 8-18 sekä osoitteessa