PORIN AIKUISLUKIO. Opinto-opas 19-20

Transkriptio

1 PORIN AIKUISLUKIO Opinto-opas

2 YHTEYSTIEDOT koulusihteeri Mervi Perälä rehtori Mari Aalto apulaisrehtori Katri Ylitalo opinto-ohjaus Pia Mäki opettajien sähköpostiosoitteet: osoite: Tasavallankatu 4, Pori Toimisto avoinna maanantaisin klo Pia Mäki ilmoittaa kunkin jakson alussa, milloin hän on tavattavissa opinto-ohjaukseen liittyvissä asioissa. Apulaisrehtori tavattavissa sopimuksen mukaan. 2

3 OPINTO-OPPAAN SISÄLTÖ sivu TÄRKEITÄ KÄSITTEITÄ 4 LUKIO-OPETUKSEN TUNTIJAKO 7 ERILAISIA OPISKELUTAPOJA 9 Iltaopiskelu Verkko-opiskelu Itsenäinen opiskelu AMMATILLINEN TUTKINTO JA LUKIO-OPISKELU 10 KÄYTÄNNÖN OHJEITA OPISKELUUN 10 Kurssille ilmoittautuminen Kurssien suoritusjärjestys Kurssien suorittaminen Koetilanteet Opiskeluaika Opiskelun keskeyttäminen Oppikirjat ARVIOINTI 12 Kurssisuoritusten arviointi Kokeet Kokeiden palautus Hylätyn kurssin uusiminen ja rästikoe Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen ja uusintakoe Itsenäisesti suoritetun kurssin arviointi Suullisen kielitaidon kurssien arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Opintokortin ote Opintojen hyväksilukeminen OPISKELUUN LIITTYVÄT TODISTUKSET 15 OPINTO-OHJAUS 15 TIEDOTTAMINEN 16 OPISKELUKUSTANNUKSET 17 YLIOPPILASTUTKINTO 17 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA 21 LUKIOKOULUTUKSEN KURSSIKUVAUKSET 22 3

4 TÄRKEITÄ KÄSITTEITÄ Abiturientti eli abi Lukion päättöluokkalainen, joka valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin. Aikuislukio on yleissivistävä oppilaitos, joka antaa opetusta pääasiassa illalla. Perusopetuksen opiskelijaksi voi tulla kuka tahansa, lukio-opetuksen opiskelijaksi voi päästä peruskoulun tai vastaavan suorittanut. Ikäraja (perusopetukseen on 16 vuotta ja) lukioon 18 vuotta. Aineopiskelija on lukion tai perusopetuksen yksittäisiä aineita tai kursseja suorittava, tutkintoaan täydentävä, arvosanojaan korottava tai muissa oppilaitoksissa opiskeleva opiskelija. Aineopiskelija saa erillisen todistuksen aikuislukiossa suorittamistaan kursseista. Opiskelija, joka suorittaa ylioppilastutkinnon ammatillisen tutkinnon pohjalta, on myös aineopiskelija. Aineopiskelu on maksullista. Ajankohtaistuokio on joka jakson ensimmäisenä päivänä klo Tässä tuokiossa rehtori tiedottaa alkavan jakson ajankohtaisista asioista ja keskustelee opiskelijoiden kanssa koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Aloituspäivä Iltajakson ensimmäinen opetuspäivä, jolloin pidetään alkavan jakson kaikkien kurssien ensimmäinen oppitunti (40 min). HOPS On henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka opiskelijan on hyvä tehdä opintojensa alussa tarvittaessa opinto-ohjaajan avustuksella. HOPS-kaavake on tämän oppaan lopussa. Itsenäisesti opiskeltava kurssi Katso itsenäinen opiskelu s. 9. Jakso Aikuislukiossa lukuvuosi on jaettu viiteen opiskelukauteen eli jaksoon. Jakso alkaa aloituspäivän mukaisesti (ks. yllä). Jakso päättyy koodiviikkoon (s. 4), jolloin järjestetään opetusta tai kokeet tai kurssiin kuuluvaa muuta toimintaa koodin mukaisesti. Tämän jälkeen on vielä palautepäivä (s. 5). Jatko-opintokelpoisuus Ylioppilastutkinto on erinomainen ponnahduslauta jatko-opintoihin yliopistoissa ja korkeakouluissa. Kysele jatko-opinnoista lisää opinto-ohjaajalta. Myös ammattikorkeaakoulujen ja yliopistojen kotisivuilla on runsaasti tietoa koulutusaloista ja pääsyvaatimuksista. 4

5 Jaksojärjestys on koulun työpäiväkalenteri, josta näet jaksojen aloitus-, opetus- ja palautepäivät, yo-info ja kirjoituspäivät, rästi- ja uusintakoepäivät. Kaksoistutkinto / kahden tutkinnon suorittaminen Ammatillista perustutkintoa suorittava voi sisällyttää tutkintoonsa ylioppilastutkintoon kuuluvien oppiaineiden lukion kursseja ja osallistua opintojen päätteeksi ylioppilastutkinnon kokeisiin. Tällöin hän voi saada sekä ammatillisen tutkinnon että ylioppilastutkinnon todistukset (kaksoistutkinto). Opiskelu on maksullista aineopiskelua. Koodiviikko Jakson lopussa olevalla koodiviikolla (koodit 2, 3, 4 ja 5) pidetään koodien mukaiset opetus- tai koepäivät. Kunkin koodi on klo Tällöin järjestetään joko kurssikoe tai kurssiohjelman mukainen opetus tai muu toiminta. Kurssi arvioidaan opettajan kurssiohjelmassa ilmoittamalla tavalla. Kurssi Kunkin oppiaineen oppimäärä on jaettu kursseihin. Aikuislukion kurssin laajuus on 28 oppituntia. Oppitunnit ovat kaksoistunteja iltajakson aloituspäivää lukuun ottamatta. Kurssiarvosana Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan joko merkinnällä S (hyväksytysti suoritettu) tai H (hylätty). Kurssin arviointi selvitetään tarkemmin tämän oppaan kohdassa Arviointi sivulta 12 alkaen ja kunkin kurssin kurssiohjelmassa. Kurssitarjotin Lukujärjestys. Koko lukuvuoden opetustarjonta näkyy kurssitarjottimesta. Opiskelija valitsee haluamansa kurssit Wilmassa tältä tarjottimelta. Kurssitiedote Jokaisen kurssin ensimmäisellä oppitunnilla opettaja jakaa kurssitiedotteen. Kurssitiedotteesta selviää esim. kurssin sisältö ja työtavat sekä arviointi. Loppukoe Jakson lopussa olevalla koodiviikolla voidaan pitää oppiaineesta koko kurssin sisältöä testaava loppukoe. Loppukoeoikeus määräytyy opettajan antaman kurssiohjelman mukaisesti. Iltatuntien koeaika on klo Opetussuunnitelma Jokaisen oppilaitoksen toiminta ja opetustyö perustuvat opetussuunnitelmaan, jossa on kirjattuna mm. eri oppiaineet ja niiden tavoitteet, sisällöt ja työtavat. Oppiaine- ja kurssikohtaiset sisällöt pelkistetyssä muodossa ovat tässä opinto-oppaassa. 5

6 Opintokortin ote on todistus suoritetuista kursseista ja niiden arvosanoista. Voit itse seurata suoritustesi kertymistä Wilmassa ja tulostaa otteen itsellesi. Virallisen allekirjoitetun otteen saat tarvittaessa toimistosta. Oppiainearvosana on todistukseen merkittävä arvosana oppiaineen koko oppimäärän suorittamisesta. Palautepäivä P on jakson viimeinen työpäivä (klo 17-18), jolloin palautetaan kurssien kokeet tai muut palautettavat tehtävät. Palautepäivänä saat myös kurssipalautteen ja kurssiarvosanan. Palautepäivä on tärkeä oppimisen paikka. Palautepäivänä voit kysellä opiskeluasioita suoraan opettajaltasi ja saat henkilökohtaista ohjausta, joka auttaa sinua parantamaan jatkossa suorituksiasi ja valitsemaan tarvitsemiasi kursseja. Penkinpainajaiset eli penkkarit Keväisin abiturientit lähtevät ennen hiihtolomaa lukulomalle ja juhlivat lähtöään esim. järjestämällä penkkariajelut tai muuta juhlaohjelmaa. Päättötodistus Annetaan opiskelijan suoritettua kaikki pakolliset oppiainekurssit ja riittävän määrän syventäviä tai soveltavia kursseja. Reaaliaineet eli lukuaineet ovat: uskonto/elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, filosofia, fysiikka, kemia, biologia, maantiede, terveystieto ja psykologia. Ryhmänohjaaja On luokanvalvoja, joka ohjaa ja neuvoo omaa opiskelijaryhmäänsä. Hän mm. pitää tarvittaessa ryhmänohjaajan tuokioita, tiedottaa ajankohtaisista asioista ja seuraa opintojen etenemistä sekä neuvoo koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Lukuvuonna kaikkien opiskelijoiden ryhmänohjaajana toimii Pia Mäki ja hän antaa myös opinto-ohjausta. Rästikoe On tarkoitettu hylätyn kurssin uusimiseen heti seuraavassa jaksossa. Rästikoeoikeus määräytyy opettajan antaman kurssiohjelman mukaisesti. Kurssin rästikokeeseen voi osallistua kerran. Rästikoepäiviä on lukuvuoden aikana vähintään viisi. Rästikokeeseen ilmoittaudutaan Wilmassa kohdassa Tentit. Rästikokeiden luokkatilat ilmoitetaan erikseen. Syventävä kurssi, soveltava koulukohtainen kurssi Lukio-opintojen opetussuunnitelman tuntijakoon on merkitty syventäviä ja soveltavia kursseja. Näitä kursseja käytetään joko ennen pakollisia kursseja valmistelevaan pohjatieto-opiskeluun tai pakollisten kurssien lisäksi kertaamaan, syventämään ja täydentämään opittua. Tuntikiertokaavio on kurssitarjottimen lukujärjestys, josta selviää kurssien tarkat aikataulut aloitus- ja opetuspäivinä. 6

7 Tutkinto-opiskelija on opiskelija, joka tähtää lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen saamiseen. Lukion aloittava tutkinto-opiskelija opiskelee kaksi ensimmäistä jaksoa aineopiskelijana. Jos näiden kahden jakson aikana kertyy hyväksyttäviä kurssisuorituksia, opiskelija voidaan ottaa varsinaiseksi tutkinto-opiskelijaksi. Uusintakoe on tarkoitettu hyväksytyn kurssin arvosanan korottamiseen. Uusintakoepäiviä on lukuvuoden aikana yksi. Uusintakokeessa samaa kurssia saa yrittää korottaa vain kerran. Yhdellä uusintakoekerralla voi suorittaa vain yhden kokeen. Uusintakoe pidetään jaksojärjestyksessä ilmoitettuna päivänä klo Luokkatila ilmoitetaan erikseen. Valinnaiset oppiaineet Lukion opetussuunnitelman tuntijako sisältää pakollisten oppiaineitten lisäksi valinnaisia oppiaineita, joiden opiskelu on vapaaehtoista. Aikuislukiossa valinnaisia oppiaineita on esim. psykologia sekä osalle opiskelijoista terveystieto. Verkkokurssi Katso verkko-opiskelu s. 9. Wilma Wilma-hallintojärjestelmän kautta opiskelijat ilmoittautuvat kursseille sekä rästi- ja uusintakokeisiin, voivat seurata opintosuorituksiaan ja viestitellä opettajien, koulusihteerin ja rehtorin kanssa. Wilma on myös tiedotuskanava koulusta opiskelijoille. Kysy Wilma-tunnukset itsellesi koulusihteeriltä toimistosta. Löydät Wilman osoitteesta 7

8 LUKIO-OPETUKSEN TUNTIJAKO Aikuisille tarkoitetut lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen (A 942/2014) mukaisesti pakollisista ja syventävistä kursseista sekä muista aikuislukion tehtävään kuuluvista aineista ja teemaopinnoista. Lukiokoulutuksen oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia. Lukion oppimäärän suorittamiseen tähtäävät aikuisopiskelijat suorittavat kaikki pakolliset kurssit ja sen lisäksi syventäviä kursseja. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia pakollisiin oppiaineisiin liittyviä valtakunnallisia kursseja tai koulukohtaisia kursseja Aikuisopiskelijoille annettavan lukiokoulutuksen erityiset tavoitteet Aikuisopiskelijoiden lukiokoulutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden aiemmin hankkimat tiedot, taidot ja osaaminen. Koulutuksen järjestämisessä otetaan huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet. Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saa sellaisia opiskelu-, viestintä- ja kielellisiä taitoja sekä tietoteknisiä tietoja ja taitoja, joita tarvitaan sekä jatko-opintoihin että työllistymiseen ja työelämässä menestymiseen. Opetuksen tulee antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen sekä tukea opiskelijan persoonallisuuden kasvua. Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä soveltavia kursseja sekä muita lukion tehtävään kuuluvia aineita ja aihekokonaisuuksia. Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Joko A- kielen tai B1-kielen tulee olla toinen kotimainen kieli. Opiskelijalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa kieltä. Oppiaineiden lisäksi opiskelijoille annetaan opintoihin liittyvää ohjausta. Ohjaukseen osallistuminen on vapaaehtoista. 8

9 Aikuisille annettavan koulutuksen tuntijako Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät valtak. kurssit Kieli- ja kommunikaatio-opinnot Äidinkieli ja kirjallisuus 5 1 A-kieli 6 2 B-kieli 5 2 Muut kielet 6 Matematiikka Yhteinen opintokokonaisuus 1 pitkä oppimäärä 9 3 lyhyt 5 2 Luonnontieteelliset opinnot 5 5 fysiikka 1-2 kemia 1-2 biologia 1-2 maantiede 1-2 Humanistisyhteiskunnalliset ja katsomukselliset opinnot 6 7 uskonto/elämänkatsomustieto 1 historia 2 yhteiskuntaoppi 2 filosofia 1 psykologia 2 Teemaopinnot 1 Muut lukion tehtävään kuuluvat oppiaineet. Yhteensä vähintään 44 Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien sekä koulukohtaisten kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty opetussuunnitelmassa, joka on luettavissa kotisivuilla. Samassa yhteydessä on kerrottu oppiainekohtaiset suoritustavat ja mahdollisuudet sekä kurssien suoritusjärjestykseen liittyvät suositukset. Porin aikuislukiossa lukiokoulutuksen tuntijako / kurssimäärä jaetaan eri oppiaineiden ja niistä muodostettujen aineryhmien opetukseen opetussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Kurssit pyritään tarjoamaan opiskelijan opintojen aikana, ei välttämättä joka lukuvuosi. 9

10 ERILAISIA OPISKELUTAPOJA Iltaopiskelu Porin aikuislukion opetustyön runkona on lukiokoulutuksen iltaopetus. Iltaopetuksessa lukiokoulutuksen koko oppimäärän voi suorittaa kolmessa vuodessa. Iltaopetuksen kurssit ovat opettajajohtoisia lähiopetuskursseja. Verkko-opiskelu Verkko-opiskelulla tarkoitetaan kokonaan verkossa suoritettavaa kurssia. Kurssimateriaali on saatavilla sähköisesti nettiä ja oppimisalustaa käyttäen. Opettaja ohjaa opiskelijaa koko kurssisuorituksen ajan verkossa. Porin lukiot yhdessä muodostavat kiinteän verkoston, joka tarjoaa opiskelijoille verkkokurssien suoritusmahdollisuuksia oman koulun tarjonnan lisäksi ja tueksi. Kurssitarjonnan löydät Wilmasta. Itsenäinen opiskelu Tutkinto-opiskelija voi opiskella kurssin myös kokonaan itsenäisesti. Anomuskaavakkeen saat toimistosta tai aikuislukion kotisivuilta. Kaavake jätetään henkilökohtaisesti apulaisrehtorille. Opettaja määrää kurssin suoritustavasta ja ajasta. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Itsenäisesti suoritettua hylättyä kurssia ei voi uusia rästikokeessa, vaan se on opiskeltava uudelleen joko ilta- tai verkkokurssina. 10

11 AMMATILLINEN TUTKINTO JA LUKIO-OPISKELU Opiskelu ammatillisen tutkinnon pohjalta Jos opiskelijalla on ammatillinen tutkinto, hän voi opiskella valitsemiaan oppiaineita tai kursseja, joita tarvitsee esim. yo-tutkinnon suorittamiseen, jatkokoulutukseen, ammatilliseen täydennyskoulutukseen tai urasuunnitelmiin. Opiskelu on maksullista aineopiskelua. Aikuisten kaksoistutkinto Ammatillista perustutkintoa suorittava voi aineopiskelijana opiskella haluamiaan oppiaineita ja osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija ei siis tee lukion koko oppimäärää vaan opiskelee vain ylioppilastutkintoonsa sisältyvien oppiaineiden kurssit. Opiskelu on maksullista aineopiskelua. KÄYTÄNNÖN OHJEITA OPISKELUUN Kurssille ilmoittautuminen Opiskelija valitsee haluamansa kurssit itse Wilmassa kohdassa Kurssitarjotin. Kurssivalinnat tulee tehdä viimeistään viikkoa ennen jakson aloituspäivää. Muutokset ovat perustellusta syystä mahdollisia kahtena ensimmäisenä opetuspäivänä, mutta kolmantena opetuspäivänä tarjotin sulkeutuu eikä muutoksia voi enää tehdä. Laskut lähtevät jakson toisen opetusviikon valintojen mukaan. Kurssien suoritusjärjestys Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Neuvottele muusta suoritusjärjestyksestä opettajien kanssa. Kurssin suorittaminen Oppitunneille ja lähiopetukseen osallistuminen kuuluu osana kurssin suorittamiseen. Loppukoe- ja rästikoeoikeus määräytyy opettajan antaman kurssiohjelman mukaisesti. Verkko- opetukseen liittyvät tehtävät huomioidaan kurssin arvioinnissa. Sanakokeissa, välikokeissa ja loppukokeessa voidaan kysyä myös vain oppitunneilla esillä olleita asioita. Ilmoita kurssin opettajalle, jos joudut olemaan poissa tunneilta. Jos joudut olemaan pois loppukokeesta, ilmoita siitä kurssin opettajalle mahdollisimman aikaisin. Jos olet poissa kokeesta tai rästikokeesta sairauden vuoksi, säilytät rästikoemahdollisuutesi, kun esität opettajalle lääkärin tai terveydenhoitajan antaman todistuksen. Koetilanteet Iltatuntien koeaika on klo Kokeesta saa poistua aikaisintaan puoli tuntia kokeen alkamisesta, jonka jälkeen saapuneita ei voida enää ottaa kokeeseen. Ota huomioon, että kokeessa sallitut apuvälineet (esim. taulukkokirja ja laskin) tarkastetaan kokeen alussa. Jos esim. taulukkokirjassa on ylimääräisiä merkintöjä, se hylätään, ja sinun on tultava toimeen ilman taulukkokirjaa. 11

12 Opiskeluaika Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa. Tutkinto-opiskelija, joka ei ole suorittanut lukion oppimäärää neljässä vuodessa, voi jatkaa opintojaan aineopiskelijana. Tällöin opiskelu on maksullista. Opiskelun keskeyttäminen Eronneeksi katsotaan opiskelija, jolle ei kerry suorituksia kahden peräkkäisen jakson ajalta. Jos aikuislukion tutkinto-opiskelija haluaa keskeyttää opiskelunsa määräajaksi, hänen pitää anoa keskeytystä rehtorilta. Oppikirjat Aikuislukiossa käytettäviä eri oppiaineiden kirjoja on muutamia kappaleita ja niitä voi pyytää lainaksi opettajalta. Kirja tulee palauttaa ennen kurssiarvioinnin valmistumista. ARVIOINTI Kurssisuoritusten arviointi Opiskelijan oppimista arvioidaan kurssin aikana. Arvioinnilla edistetään opiskelijan oppimista ja annetaan palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta. Opiskelijan kurssisuorituksesta annetaan arvosana kurssin päätyttyä. Annettavan arvosanan tulee perustua monipuoliseen näyttöön oppiaineen ja kurssin tavoitteiden saavuttamisesta. Erilaisten tuotosten lisäksi käytetään opiskelijan oppimisen ja työskentelyn havainnointia. Arvosanan antamisen tukena voidaan käyttää opettajan ja opiskelijan välisiä keskusteluja sekä opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointia. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot ja taidot. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten luku- ja kirjoittamisvaikeus, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Kokeet Koodiviikolla jakson lopussa pidetään koepäivät, jolloin järjestetään jakson kurssien loppukokeet. Kurssiin voi kuulua koodiviikolla myös opetusta. Kurssi arvioidaan opettajan kurssiohjelmassa ilmoittamalla tavalla. Eri oppiaineissa ja oppiaineen eri kursseissa arviointitavat voivat vaihdella. Kokeiden palautus Kurssipalautus on jaksojärjestykseen merkittyinä palautepäivinä tai palautusaikoina. Palautepäivä on tärkeä oppimisen paikka. Tällöin voit kysellä opiskeluasioita suoraan opettajaltasi ja saat henkilökohtaista ohjausta, joka auttaa sinua parantamaan jatkossa suorituksiasi tai valitsemaan jatkossa kursseja tarkoituksenmukaisesti. Jos et hae koettasi ja/tai tehtäviäsi palautepäivänä, tiedustele opettajalta, milloin voit ne häneltä noutaa. Kokeita säilytetään 2 kk. 12

13 Hylätyn kurssin uusiminen ja rästikoe Rästikoe on tarkoitettu hylätyn kurssin uusimiseen. Rästikoe suoritetaan heti koeviikkoa seuraavana rästikoepäivänä. Rästikokeeseen ilmoittaudutaan Wilman kautta. Ilmoittautuminen aukeaa palautuspäivänä ja sulkeutuu rästikoetta edeltävä tiistaina. Rästikokeet pidetään jaksojärjestyksen mukaisena ajankohtana klo erikseen ilmoitettavassa luokkatilassa. Rästikoeoikeudesta huolehtiminen on opiskelijan vastuulla. Mikäli opiskelijalla ei ole rästikoeoikeutta, opettaja ei tee koetta rästikoetilaisuuteen. Opettaja on kurssin alkaessa selvittänyt sekä koe- että rästikoeoikeuden saamisen edellytykset. Jos opiskelija jättää saapumatta rästikokeeseen, hän on menettänyt ko. kurssin rästikoeoikeuden. Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen ja uusintakoe Hyväksyttyä kurssiarvosanaa voi yrittää korottaa käymällä kurssi uudelleen tai osallistumalla kerran lukuvuodessa järjestettävään uusintakokeeseen. Uusintakokeessa saa yrittää korottaa vain yhtä kurssia, ja samaa kurssia saa yrittää korottaa vain kerran. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi. Ilmoittautuminen uusintakokeeseen tapahtuu samalla tavalla kuin rästikokeeseen (ks. edellinen kohta). Itsenäisesti suoritetun kurssin arviointi Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti kurssin kokonaisuuden kannalta. 13

14 Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu lukio-opetuksessa opiskelijan opinto-ohjelman mukaisista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä mahdollisista muista lukion tehtävään kuuluvista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Oppiaineen arvosana määräytyy lukio-opetuksessa opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen perusteella. Pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien arvosana annetaan numeroin lukuun ottamatta teemaopintojen kurssia, josta annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Koulukohtaisista soveltavista kursseista ja muista lukion tehtäviin kuuluvista kursseista voidaan antaa arvosanaksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvosana tai suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat täydentää ja täsmentää arvosanaa. Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta ja suorituksen täydentämiskäytännöistä voidaan päättää opetussuunnitelmassa. Oppiaineen opinnoissa opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: suoritettuja pakollisia ja valtakunnallisesti syventäviä kursseja 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Pakollisten oppiaineiden ja valinnaisten vieraiden kielten oppimääristä annetaan lukioasetuksen mukainen numeroarvosana. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. 14

15 Porin aikuislukion opintokortin otteessa käytettävät kurssimerkinnät, niiden selvennykset ja suoritusten täydentämiskäytännöt: merkintä selvennys täydentämiskäytäntö K Keskeytynyt kurssi Kurssi suoritettava udelleen. P Puutteellinen suoritus Puuttuva osuus kirjataan opiskelijarekisterin lisätietoihin, puuttuva osa suoritettava viimeistään seuraavana uusintapäivänä, ellei kurssiohjelmassa toisin määrätä. I Itsenäisesti suoritettu hylätty Kurssi suoritettava muulla oppimistavalla kurssi uudelleen. S Hyväksytysti suoritettu kurssi H Hylätty kurssisuoritus Kurssi suoritettava seuraavassa rästikokeessa uudelleen Numeroarviointi 4 = hylätty suoritus 5-10 hyväksytty suoritus Hylätty kurssi on suoritettava seuraavassa rästikokeessa uudelleen. Hyväksyttyä kurssia voi uusia kerran. WILMA-hallintojärjestelmän kautta opiskelijan tulee myös itse seurata omia kurssiarvosanojaan. Kurssikokeet on hyvä säilyttää dokumenttina koko opiskelun ajan. Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Kun opiskelijalle hyväksiluetaan opintoja muista oppilaitoksista, pitäydytään suoritusoppilaitoksen arviointiin. Aikaisempia lukio-opintoja voidaan hyväksilukea käyttäen suoritusmerkintää, jos opiskelija on aloittanut lukio-opintonsa yli 18-vuotiaana. Jos opiskelija on aloittanut lukioopintonsa alle 18-vuotiaana, hänen aikaisempia suorituksiaan pakollisissa ja valtakunnallisesti syventävissä kursseissa ei voida hyväksilukea käyttäen suoritusmerkintää vaan arviointi siirretään suoritusoppilaitoksen numeroin. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai muita lukion tehtävään kuuluvia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee hänelle järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. 15

16 OPISKELUUN LIITTYVÄT TODISTUKSET Aikuisten lukiokoulutuksessa käytetään seuraavia todistuksia: Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Lukioasetuksessa säädetty todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun opiskelija on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Virallinen opintokortin ote annetaan sitä erikseen pyydettäessä. Omaan käyttöön tarkoitetun opintokortin otteen voi itse tulostaa Wilmasta. Opiskelijatodistuksen saa pyydettäessä. Opiskeluun liittyvät todistukset saa toimistosta. OPINTO-OHJAUS Aikuislukiossa opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy tekemään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa (HOPS). Lisäksi ohjauksen tavoitteena on tarjota opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Opinto-ohjaus tarjoaa tietoa myös ylioppilastutkinnon suorittamiseen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyen. Opinto-ohjaajan vastaanotot Hyödynnä ohjausillat. Näissä tilaisuuksissa saat kysellä ja kuulet tärkeää tietoa opiskeluun ja ylioppilaskirjoituksiin liittyen. Tiedon näistä ajankohdista saat Wilman kautta (tiedotteet). Opinto-ohjaaja mm. neuvoo henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa sekä ohjaa yo-tutkintoon liittyvissä kysymyksissä. Opinto-ohjaajan tavoittaa varmimmin erikseen sopimalla. Voit ottaa yhteyttä Wilman kautta, sähköpostitse tai puhelimitse Ohjausta antaa koko aikuislukion henkilökunta, joten opinto-ohjaajan lisäksi neuvoja voi kysyä ryhmänohjaajalta, opettajilta, rehtorilta, apulaisrehtorilta ja koulusihteeriltä. Aikuislukion kotisivut linkkeineen toimivat myös hyvänä opiskelun tukena ja tietolähteenä. 16

17 TIEDOTTAMINEN Tärkeimmät tiedotuskanavat ovat Wilma ja koulun kotisivut. Wilmasta löytyy ajankohtaista tietoa kohdissa Viestit ja Tiedotteet. Wilmaa kannattaa seurata säännöllisesti. Apulaisrehtorilta, rehtorilta, opinto- ohjaajalta, ryhmänohjaajalta, opettajilta ja koulusihteeriltä voi aina kysyä epäselviä asioita. OPISKELUN KUSTANNUKSET ja KURSSIMAKSUT Tutkinto-opiskelijoille opetus on maksutonta. Olet tutkinto-opiskelija, jos suoritat koko lukion oppimäärän ja olet käyttänyt opiskeluun alle 4 vuotta. Aineopiskelijoilta, jotka suorittavat lukion tai perusopetuksen yksittäisiä aineita tai kursseja, täydentävät tutkintoaan, korottavat arvosanojaan tai ovat muissa oppilaitoksissa opiskelevia opiskelijoita, peritään lukuvuosimaksu 150. Lukuvuosimaksu kattaa lähiopetuksen kurssit, verkkokurssit ja kesälukion kurssit. Opiskelija, joka suorittaa ylioppilastutkinnon ammatillisen tutkinnon pohjalta, on myös aineopiskelija. Maksut laskutetaan Porin kaupungin toimesta. Laskut lähetetään kunkin opiskelujakson toisen opiskeluviikon valintojen perusteella. Kustannuksia opiskelijalle aiheuttavat lukion oppikirjat/oppimateriaalit sekä muut opiskeluvälineet ja koulumatkat. Tutkinto-opiskelijalle ja ylioppilaskirjoituksiin aikovalle oma kannettava tietokone on välttämätön opiskeluväline. Kela ei katso aikuislukiossa opiskelua päätoimiseksi opiskeluksi, joten opintoihin ei saa opintotukea. 17

18 YLIOPPILASTUTKINTO Tutkinnon tarkoituksena on saada selville, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä lukion tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja korkeakouluihin. Ylioppilastutkintolautakunta vastaa tutkinnon johtamisesta, koetehtävien laatimisesta ja koesuoritusten arvostelemisesta. Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtä aikaa kaikissa lukioissa. Tutkinnon saa suorittaa enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Tutkinnon voi suorittaa myös yhdellä tutkintokerralla. Tutkinnon kokeet - Pakolliset ja ylimääräiset kokeet Kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Tutkintoon voi sisältyä yksi tai useampi ylimääräinen koe. - Kokeiden tasot Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Matematiikassa ja vieraissa kielissä tasot ovat pitkä ja lyhyt oppimäärä, toisessa kotimaisessa kielessä pitkä ja keskipitkä oppimäärä. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, minkä tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Kokelaan on suoritettava pitkään oppimäärään perustuva koe vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa. Tutkintoon saa sisältyä vain yksi saman oppiaineen koe. Osallistumisoikeus Lukion opiskelija - Lukion oppimäärää suorittava opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen tutkinnon (L 672/2005, 1 ). - Ylioppilastutkintoon osallistuminen edellyttää, että lukion oppimäärää suorittava on ennen osallistumista tutkintoon kuuluvaan kokeeseen opiskellut lukiolain 10 :ssä tarkoitetun tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu. Reaaliaineen kokeeseen aineessa, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, lukion oppimäärää suorittava voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen lukiokurssia. Jos vieraan kielen koe perustuu oppimäärään, jossa ei ole pakollisia kursseja, lukion oppimäärää suorittava voi osallistua kokeeseen opiskeltuaan kolme lukiokurssia. (L 672/2005, 4 ) Kielikokeiden osalta kokelaan tulee saavuttaa osallistumisoikeus ennen kokeeseen osallistumista. Äidinkielen kokeessa kokelaan tulee saavuttaa osallistumisoikeus ennen ensimmäiseen äidinkielen kokeeseen osallistumista. 18

19 Muu kuin lukion opiskelija - Suomalaisen lukion oppimäärän suorittanut Ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin saa osallistua henkilö, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän (L 766/2004, 18 a ). - Ulkomaisen lukion oppimäärän suorittanut Ulkomaisen lukion suorittanut henkilö voi osallistua tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin, jos hänen suorittamansa lukion oppimäärän voi katsoa vastaavan suomalaisen lukion oppimäärää (L 766/ a ) eli henkilön koulutusaika on yhteensä 12 vuotta.suomalaisen lukion oppimäärän aineopiskelijana osittain suorittanut henkilö Henkilö, joka ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa, voi suorittaa tutkintoon kuuluvia kokeita erillisinä. Erillisistä kokeista ei muodostu ylioppilastutkintoa, eikä niitä voi sisällyttää tutkintoon. (L 672/2005, 9 ) Ylioppilastutkinnon erilliseen kokeeseen saa osallistua henkilö, joka ennen kokeeseen osallistumista on opiskellut vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset lukiokurssit. Ammatillisen tutkinnon suorittanut o o o o o Henkilöllä on ammatillisen tutkinnon perusteella oikeus osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin ilman lisäopintoja, jos ammatillinen tutkinto on edellyttänyt vähintään kahden ja puolen vuoden opintoja (L 766/2004, 18 a ) Jos kokelas on suorittanut kaksivuotisen ammatillisen perustutkinnon, joka perustuu perusopetuksen oppimäärään, rehtori arvioi, montako lukiokurssia opiskelijan tulee suorittaa kussakin oppiaineessa ennen kuin hän voi osallistua ylioppilaskokeeseen. Oppisopimuskoulutuksen suorittaneen henkilön on pyydettävä lautakuntaa määräämään lisäopinnot, jotka ovat vähintään samat kuin ne lisäopinnot, jotka vaaditaan kahden vuoden opintoja edellyttäneen ammatillisen tutkinnon suorittaneelta henkilöltä. Lisäopintojen määräämistä haetaan kirjallisesti lautakunnalta. Hakemukseen on liitettävä lukion rehtorin lausunto, josta tulee ilmetä ammatillisten opintojen laatu ja ajallinen kesto. Muualla kuin Suomessa suoritetun ammatillisen tutkinnon perusteella osallistumisoikeutta hakevan henkilön on hankittava Opetushallitukselta lausunto ulkomaisesta ammatillisesta tutkinnosta. Ammatillisen tutkinnon suorittaneen osallistumisajankohta Kahden ja puolen vuoden opintoihin perustuvaa ammatillista tutkintoa suorittava henkilö voi osallistua ylioppilastutkintoon opintojen ollessa vielä kesken. Häneltä edellytetään kuitenkin vähintään puolentoista vuoden laajuisia ammatillisia opintoja ennen tutkintoon osallistumista. (L 766/2004, 18 a ) 19

20 Vieraskieliset kokelaat Jos ylioppilaskokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa ylioppilastutkinnon tai erillisen kokeen, tai äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa äidinkielen kokeen, taikka kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin muu erityisen painava peruste, lautakunta voi ottaa myöntää hakemuksesta lisäaikaa kokeen tekemiseen. Jokin muu erityisen painava peruste on esimerkiksi se, että kokelas on käynyt pitkään koulua ulkomailla. Vieraskieliseksi voidaan katsoa myös syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas. Luku- ja kirjoitushäiriön huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa Jos kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin erityisen painava peruste, ylioppilastutkintolautakunta voi myöntää lisäaikaa kokeen tekemiseen. Jos ylioppilaskokelaalla on lukemisen tai kirjoittamisen vaikeus (lukivaikeus) ja kokelas haluaa, että tämä otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, kokelaan tulee hankkia asiasta lukivaikeutta koskeva selvitys. Yhdessä erityisopettajan ja rehtorin kanssa kokelas anoo Ylioppilastutkintolautakunnalta erityisjärjestelyjä ylioppilaskokeisiin. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että kokelaalle anotaan 2 tuntia lisäaikaa kokeen tekemiseen. Jos kokelas, jolle on myönnetty erityisjärjestelyjä, on niistä huolimatta tullut hylätyksi jossakin pakollisessa kokeessa, voidaan lukilausunto ottaa jälkikäteen huomioon myös lopullista arvosanaa määrättäessä. On kokelaan edun mukaista, että erityisjärjestelyjä haetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mielellään jo toisena lukiovuonna, mutta kuitenkin viimeistään sinä tutkintokertana, jolloin kokelas osallistuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Lisätietoja ylioppilastutkinnon erityisjärjestelyistä apulaisrehtorilta ja opettajilta. Aikuislukio järjestää kaksi kertaa vuodessa YO-infon, jossa saat tärkeää ajankohtaista lisätietoa ylioppilaskirjoituksista. YO-infot ovat pakollisia seuraavaan kirjoituskertaan osallistuville. Aina ajan tasalla olevaa tietoa yo-tutkintoasioista: 20

21 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA, itsellesi työvälineeksi Oppiaine Kurssit pakolliset ja syventävät yhteensä Pakolliset aineet Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet A1-kieli: englanti/venäjä B1-kieli: ruotsi Matematiikka lyhyt pitkä Luonnontieteelliset opinnot (5) 5 Fysiikka Kemia Biologia Maantiede Humanistisyhteiskunnalliset ja katsomukselliset opinnot Uskonto/ET Historia Yhteiskuntaoppi Filosofia Liikunta (alle 18-v) 1 Valinnaiset aineet B3-kieli: saksa/ranska/venäjä/ Psykologia Opinto-ohjaus Terveystieto Kuvataide/musiikki 1 2 Oma kurssimääräni Lukion koko oppimäärä 44/48 päiväys allekirjoitus päiväys opinto-ohjaaja 21

22 LUKIOKOULUTUKSEN KURSSIKUVAUKSET Äidinkieli ja kirjallisuus Pakolliset kurssit ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus Kurssilla tutustutaan eri tekstilajeihin ja monenlaisiin tekstikokonaisuuksiin, myös mediateksteihin, eritellään ja tulkitaan proosaa, tutustutaan lähdekritiikkiin, opitaan tekemään lähdeviittauksia ja referoimaan tekstejä sekä toimimaan vuorovaikutustilanteissa kirjoittaen ja puhuen. ÄI2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti Kurssilla tarkastellaan kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä identiteetin rakentamisessa, vertaillaan suomen kieltä muihin kieliin, luetaan kurssin teemaan liittyviä fiktiivisiä ja faktatekstejä, harjoitellaan prosessikirjoittamista vaiheittain ja tutustutaan kirjakielen normeihin. ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Kurssilla tutustutaan kirjallisuuden eri lajeihin, eritellään ja tulkitaan proosaa, lyriikkaa ja draamaa, kirjoitetaan kirjallisuuden pohjalta sekä tarkastellaan taidekuvien, teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoja. ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen Kurssilla syvennetään medialukutaitoja, tutustutaan niin visuaalisiin kuin kielellisiinkin argumentointitapoihin ja retorisiin keinoihin, opitaan tunnistamaan tekstien ideologisuus sekä mielipiteen ja tutkimustiedon erot, harjoitellaan kantaa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen laatimista sekä tarkastellaan kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta. ÄI5 Teksti ja konteksti Kurssilla tutustutaan suomalaisen kaunokirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiin teoksiin, tulkitaan tekstejä niiden maantieteellisestä, kielellisestä, ajallisesta ja kulttuurisesta kontekstista käsin, eritellään tekstien tyyliä ja laajennetaan omia kirjallisia ilmaisutapoja. Valtakunnalliset syventävät kurssit ÄI6 Nykykulttuuri ja kertomukset Kurssilla perehdytään ajankohtaisiin teksteihin ja ilmiöihin kertomusten ja kertomuksellisuuden näkökulmasta, tutustutaan Suomen ja muiden maiden nykykirjallisuuteen, käsitellään mediatekstejä ja harjoitellaan rakentavaa vuorovaikutusta verkossa. ÄI11 Tekstinhuolto Kurssilla valmentaudutaan ylioppilaskirjoituksiin erilaisia tekstejä analysoiden ja tuottaen, tarkastellaan asiatyylisen tekstin piirteitä ja hiotaan omien tekstien tyyliä. 22

23 Toinen kotimainen kieli B1-ruotsi Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Pakolliset kurssit RUB11 Minun ruotsini Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta, vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa sekä vuorovaikutustaitoja. RUB12 Hyvinvointi ja ihmissuhteet Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita ja niistä suoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. RUB13 Kulttuuri ja mediat Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa eri medioita hyödyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja muihin pohjoismaisiin kulttuuriilmiöihin. RUB14 Monenlaiset elinympäristömme Kurssilla harjoitellaan erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat kulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt. RUB15 Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia. Valtakunnallinen syventävä RUB17 Kestävä elämäntapa Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä kestävän elämäntavan näkökulmasta. 23

24 VIERAAT KIELET Kielten pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. A-englanti Pakolliset kurssit ENA1 Englannin kieli ja maailmani Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta, vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, opiskelijan elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin. ENA2 Ihminen verkostoissa Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin ja hyvinvointiin liittyviä teemoja. ENA3 Kulttuuri-ilmiöitä Kurssilla laajennetaan ja syvennetään monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luova toiminta. ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla painotetaan tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. ENA5 Tiede ja tulevaisuus Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Aihepiirit ovat eri tiedon- ja tieteenaloista. ENA6 Opiskelu, työ ja toimeentulo Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Valtakunnalliset syventävät kurssit ENA7 Kestävä elämäntapa Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajien tekstejä. Kurssilla jatketaan pakollisten kurssien teemojen käsittelyä kestävän elämäntavan näkökulmasta. Koulukohtaiset kurssit ENA11 Englannin yo-valmennuskurssi Kurssilla kuunnellaan englannin pitkän oppimäärän yo-tehtäviä, tehdään vastaavia tekstinymmärtämis- ja rakennetehtäviä, vahvistetaan sanaston ja rakenteiden hallintaa sekä kirjallista tuottamista. Kurssi sopii suoritettavaksi juuri ennen yo-kirjoituksia. 24

25 B3-KIELET (valinnaisia opintoja) ITALIA HUOM! ei lukuvuonna IAB35 Hyvinvointi ja huolenpito Kurssilla harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin. IAB36 Kulttuuri ja mediat Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai -alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisista ja opiskelijoita kiinnostavista näkökulmista. IAB37 Opiskelu, työ ja tulevaisuus Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä opiskelijoiden tulevaisuudensuunnitelmiin. 25

26 MATEMATIIKKA Kaikille yhteinen pakollinen kurssi MAY1 Luvut ja lukujonot Kurssin aiheina kerrataan peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskennan perusteet. Käsitellään myös funktion piirtämistä ja tulkintaa sekä erilaisia lukujonoja ja summia. MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Pakolliset kurssit MAA2 Polynomifunktiot ja yhtälöt Kurssin aiheena ovat polynomifunktiot, -yhtälöt ja -epäyhtälöt. MAA3 Geometria Kurssin aiheita ovat yhdenmuotoisuus, sini- ja kosinilauseet sekä taso ja avaruusgeometrian perusteet. MAA4 Vektorit Kurssilla käsitellään vektorilaskennan perusteita sekä yhtälöryhmiä. MAA5 Analyyttinen geometria Kurssilla käsitellään erilaisten käyrien yhtälöitä, itseisarvoyhtälöitä ja -epäyhtälöitä sekä opetellaan laskemaan pisteen etäisyys suorasta. MAA6 Derivaatta Kurssin aiheita ovat rationaaliyhtälöt ja -epäyhtälöt, raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatan määritelmän nojalla ja derivoimissääntöjen avulla. Kurssilla käsitellään myös polynomifunktion kulkua. MAA7 Trigonometriset funktiot Kurssilla käsitellään trigonometrisia funktioita yksikköympyrässä sekä syvennetään derivaatan käsitettä koskemaan yhdistettyä funktiota ja trigonometrisia funktioita ja trigonometrisia yhtälöitä. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktioita Kurssilla käsitellään potenssilaskusääntöjä, juuri-, eksponentti-, logaritmifunktiot. Niiden yhtälöt ja derivaatat. MAA9 Integraalilaskenta Kurssilla käsitellään integraalifunktiota, määrättyä integraalia sovelluksineen. MAA10 Todennäköisyys ja tilastot Kurssilla käsitellään todennäköisyys ja tilastolaskennan perusteita sekä erilaisia jakaumia. 26

27 Valtakunnalliset syventävät kurssit MAA11 Lukuteoria ja todistaminen Kurssilla käsitellään erilaisia todistamismenetelmiä ja lukuteorian perusteita. MAA12 Algoritmit matematiikassa Kurssilla käsitellään numeerista integrointia ja polynomien jaollisuutta ja tekijöihin jakamista. MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Kurssin aiheita ovat jatkuvien ja derivoituvien funktioiden tutkiminen, käänteisfunktio, kahden muuttujan funktio ja osittaisderivaatta sekä raja-arvot äärettömyydessä. MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ Pakolliset kurssit MAB2 Lausekkeet ja yhtälöt Kurssin aiheita ovat lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus, ongelmien ratkaisu yhtälöiden ja yhtälöparien avulla sekä toisen asteen polynomifunktiot, yhtälöt ja niiden ratkaiseminen. MAB3 Geometria Kurssilla käsitellään suorakulmaisen kolmion trigonometriaa, yhdenmuotoisuus, kuvioiden ja kappaleiden pinta-alat ja tilavuudet. Sekä geometrian käyttöä koordinaatistossa. MAB4 Matemaattisia malleja Kurssin aiheita ovat lineaarinen ja eksponentiaalinen malli, potenssi- ja eksponenttiyhtälöiden ratkaiseminen sekä lukujonot matemaattisena mallina. MAB5 Tilastot ja todennäköisyys Kurssilla käsitellään todennäköisyyden ja tilastolaskennan perusteita. MAB6 Talousmatematiikka Kurssin käsitellään talousmatematiikan perusteita ja sovelluksia. 27

28 Lyhyt matematiikka pitkäksi Lyhyen matematiikan oppimäärän voi täydentää pitkäksi oppimääräksi opiskelemalla lukuvuosittain määrätyt täydentävät kurssit. Kysy lisätietoa matematiikan opettajilta tai opinto-ohjaajalta. BIOLOGIA BI1 Elämä ja evoluutio Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biologiaan osana luonnontieteellistä ajattelua. Keskeinen näkökulma kurssilla on evoluutio ja sen merkityksen ymmärtäminen. BI2 Ekologia ja ympäristö Kurssi tarkastelee ekologian perusteita ja elämän monimuotoisuutta sekä sen uhkia Suomessa ja muualla maailmassa. Keskeisinä teemoina ovat luonnon monimuotoisuutta uhkaavat tekijät ja mahdollisuudet suojella monimuotoisuutta. Kurssi perehdyttää myös muihin ekologisiin ympäristöongelmiin. BI3-6 itsenäisesti suoritettavia kursseja. MAANTIEDE GE1 Maailma muutoksessa Kurssi perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ongelmien tarkasteluun. Kurssilla käsitellään globaaleja riskialueita luonnon, ympäristön ja ihmiskunnan näkökulmista. Kurssi käsittelee myös eri puolilla maailmaa tapahtuvaa myönteistä kehitystä ja mahdollisuuksia hillitä, varautua, ennakoida sekä sopeutua riskeihin. Keskeisiä näkökulmia ovat ekososiaalinen kestävyys, kiertotalous ja globaalit kehityskysymykset. Verkkokurssi. GE2-4 itsenäisesti suoritettavia kursseja. FYSIIKKA FY1 Fysiikka luonnontieteenä Kurssilla tutustutaan perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja syntyyn. Kurssilla käsiteltäviä aiheita on myös voima liikkeen aiheuttajana ja liikeilmiöt. Tutustutaan myös tutkimustulosten käsittelyyn ja esittämiseen graafisesti. 28

29 FY2 Lämpö Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat käsitteet lämpö ja lämpötila sekä kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine. Kurssilla käsitellään myös olomuodon muutoksia ja lämpöenergian käsitettä. Mekaniikan aiheista kurssilla käsitellään käsitteitä mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde. FY3 Sähkö Kurssin aiheita ovat sähköopin peruskäsitteet. Kurssilla tutkitaan yksinkertaisia tasavirtapiirejä Kirchhoffin lakien ja Joulen lain avulla. Kurssilla käsitellään myös Coulombin lakia sekä sähkökentän käsitettä. Myös sähköturvallisuus ja kytkentöjen tekeminen sisältyvät kurssiin. FY4 Voima ja liike Kurssin aiheisiin kuuluvat tasainen ja tasaisesti kiihtyvä liike, Newtonin lakien ja liikeyhtälön käyttö sekä voimakuviot. Lisäksi kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat voiman vääntövaikutus ja tasapaino pyörimisen suhteen sekä liikemäärän, että mekaanisen energian säilymislait. FY5 Jaksollinen liike ja aallot Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat tasainen ympyräliike, gravitaatiovuorovaikutus sekä harmoninen voima ja värähdysliike. Lisäksi käsitellään aaltoliikkeen syntyä sekä aaltoliikkeen etenemistä sekä aaltoliikkeen peruskäsitteitä. FY6 Sähkömagnetismi Kurssin aiheita ovat magnetismin peruskäsitteet, varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä, sähkömagneettisen induktion käsite ja sähkön tuottaminen voimalaitoksissa sekä sähkön siirto. Aaltoliikkeestä kurssiin sisältyy valon heijastuminen, taittuminen interferenssi ja diffraktio. FY7 Aine ja säteily Kurssin aiheita ovat energian kvantittumisen käsite ja aaltohiukkasdualismi. Myös atomin ytimen rakenne, energia ja massan ja energian välinen yhteys sisältyvät kurssiin. Kurssilla käsitellään myös radioaktiivisuutta, säteilyn hyötykäyttöä sekä säteilyturvallisuutta. KEMIA KE1 Kemiaa kaikkialla Kurssin aiheita ovat atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä sekä aineiden ominaisuuksia ja rakennetta sekä niiden selittämistä. Tutustutaan aineen erotusmenetelmiin ja työskentelymenetelmiin. KE2 Ihmisen ja elinympäristön kemia Kurssin aiheita ovat orgaanisten yhdisteiden rakenteiden mallintaminen, isomeria sekä ainemäärä ja pitoisuus. Tutustutaan liuosten valmistamiseen. KE3 Reaktiot ja energia Aiheita ovat kemialliset reaktioyhtälöt ja niiden käsittely sekä kaasujen ominaisuudet ja titraus analyysimenetelmänä. 29

30 KE4 Materiaalit ja teknologia Aiheita ovat keskeiset sähkökemian periaatteet, atomien ulkoelektronirakenne sekä metallien ja polymeerien ominaisuudet. Kurssilla käsitellään myös hapetus- ja pelkistysreaktiot sekä kemiallisten reaktioiden laskennallinen soveltaminen. KE5 Reaktiot ja tasapaino Kurssin aiheita ovat kemiallisen reaktion nopeus ja erilaiset tasapainoreaktiot ja niihin liittyvät graafiset esitykset. Kurssilla käsitellään myös homogeenisen ja happo-emästasapainon laskennallinen käsittely. FILOSOFIA FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Kurssi johdattelee elämän perimmäisiin asioihin. Mitä filosofia on? Mitä ovat tieto ja totuus? Mitä tarkoittaa oikein ja väärin tai hyvä ja paha? Mitä on todellisuus, oikeudenmukaisuus ja vapaus? Arvioidaan väitteiden totuutta, perustellaan erilaisia kannanottoja. Opitaan kyseenalaistamaan, arvioimaan kriittisesti ja väittelemään filosofisesti. Harjoitellaan käsitteen määrittelyä ja filosofista argumentointia. FI2/ET2 Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä. Etiikka. Kurssilla pohditaan hyvää elämää. Pyritään ymmärtämään eettisiä dilemmoja, ihmisoikeuksia ja elämän valintoja. Pohditaan keinoja ja päämääriä, oikeuksia ja vapauksia. Opitaan erottamaan hyvä ja paha, tunnistamaan ristiriitaisuus, perustelemaan moraalin velvoittavuus ja yleisyys sekä argumentoimaan. Verkkokurssi. FI3/ET3 Yksilö ja yhteisö. Ympäristöfilosofia. Kurssi perustuu keskusteluun ja pohdintaan yhteiskuntafilosofian keskeisistä suuntauksista ja teorioista. Pyritään ymmärtämään sosiaalisia ilmiöitä, yhteiskunnallisia rakenteita ja muutoksen mahdollisuutta. Harjoitellaan yhteiskuntakritiikkiä demokratian, tasa-arvon, rauhan, kestävän kehityksen ja globaalin oikeudenmukaisuuden pohjalta. Pohditaan kansalaisuutta, vapautta ja vastuuta. Verkkokurssi. FI4/ET4 Kulttuurit katsomuksen muovaajina. Tieto, tiede ja todellisuus. Kurssilla tarkastellaan todellisuuden rakennetta, tiedon mahdollisuuksia ja rajoja, tulkintaa ja totuutta. Tutustutaan metafysiikkaan ja tieteelliseen selittämiseen. Pohditaan pätevän päättelyn perusteita. Pyritään ymmärtämään kulttuureita ja niiden vuorovaikutusta, käsitystä ajasta, elämäntavasta, teknologiasta ja kielestä. Kurssilla syvennytään maailman ongelmiin: rasismiin ja sen tulkintoihin, monokulttuurisuuden mahdottomuuteen ja monikulttuurisuuteen. Jos filosofia ja elämänkatsomustieto toteutetaan yhtenä kurssina ja opiskelija haluaa suorittaa molemmat kurssit, hän laatii opettajan ohjeiden mukaisesti toisesta kurssista laajahkon tutkielman. Yhden kurssin suorittaja valitsee, kumpi kurssi merkitään suoritettavaksi. Verkkokurssi. 30