OPINTO-OPAS. lukio-opinnot. lukuvuonna aloittaneille

Transkriptio

1 OPINTO-OPAS lukio-opinnot lukuvuonna aloittaneille

2 Koulun osoite Annankatu PORI Rehtori Anne-Maj Eskelinen Vararehtori Riitta Ylitalo Opinto-ohjaaja Merja Mäkelä Koulusihteeri Merja-Riitta Niinikoski Opettajainhuone (02) opettajat välituntien aikana rehtori koulusihteeri opettajat etunimi.sukunimi@pori.fi etunimi.sukunimi@pori.fi aikuislukio@edupori.fi etunimi.sukunimi@edupori.fi Internet-sivut Tämän oppaan omistaa: Osoite: Puhelin ja sähköposti: 1

3 OPINTO-OPPAAN SISÄLTÖ sivu TÄRKEITÄ KÄSITTEITÄ 3 LUKIO-OPETUKSEN TUNTIJAKO 7 ERILAISIA OPISKELUTAPOJA 9 Iltaopiskelu Monimuoto-opiskelu Verkko-opiskelu Itsenäinen opiskelu Yksityisopiskelu AMMATILLINEN TUTKINTO JA LUKIO-OPISKELU 10 KÄYTÄNNÖN OHJEITA OPISKELUUN 10 Kurssille ilmoittautuminen Kurssien suoritusjärjestys Kurssien suorittaminen Koetilanteet Opiskeluaika Opiskelun keskeyttäminen Oppikirjat ARVIOINTI 11 Kurssisuoritusten arviointi Kokeet Kokeiden palautus Hylätyn kurssin uusiminen ja rästikoe Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen ja uusintakoe Itsenäisesti suoritetun kurssin arviointi Suullisen kielitaidon kurssien arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Opintokortin ote Opintojen hyväksilukeminen OPISKELUUN LIITTYVÄT TODISTUKSET 15 OPINTO-OHJAUS 15 OPISKELIJAHUOLTO 16 Terveydenhoito Lukioiden erityisopettaja Lukiopsykologi ja lukioiden kuraattori TIEDOTTAMINEN 16 KANSLIA 17 OPISKELUKUSTANNUKSET 17 YLIOPPILASTUTKINTO 17 LUKIOKOULUTUKSEN KURSSIKUVAUKSET 21 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA 39 MUISTIINPANOJA 40 2

4 TÄRKEITÄ KÄSITTEITÄ Abiturientti eli abi Lukion päättöluokkalainen, joka valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin. Aikuislukio on yleissivistävä oppilaitos, joka antaa opetusta pääasiassa illalla. Perusopetuksen opiskelijaksi voi tulla kuka tahansa, lukio-opetuksen opiskelijaksi voi päästä peruskoulun tai vastaavan suorittanut. Ikäraja (perusopetukseen on 16 vuotta ja) lukioon 18 vuotta. Rehtorin luvalla opiskelijaksi voi päästä nuorempanakin erityisestä syystä. Aineopiskelija on lukion tai perusopetuksen yksittäisiä aineita tai kursseja suorittava, tutkintoaan täydentävä, arvosanojaan korottava tai muissa oppilaitoksissa opiskeleva opiskelija. Aineopiskelija saa erillisen todistuksen aikuislukiossa suorittamistaan kursseista. Aineopiskelu on maksullista. Aloituspäivä Iltajakson ensimmäinen opetuspäivä, jolloin pidetään alkavan jakson kaikkien kurssien ensimmäinen oppitunti (40 min). HOPS On henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka opiskelijan on hyvä tehdä opintojensa alussa tarvittaessa opinto-ohjaajan avustuksella. HOPS-kaavake on tämän oppaan lopussa. Itsenäisesti opiskeltava kurssi Katso itsenäinen opiskelu s. 9. Jakso Aikuislukiossa lukuvuosi on jaettu viiteen opiskelukauteen eli jaksoon. Jakso päättyy yleensä koeviikkoon, jolloin järjestetään opiskeltujen aineiden loppukokeet ja palautuspäivään (ks.sivu 4). Lukuvuonna voi olla myös koeviikottomia jaksoja. Jaksotiedote Joka jakson alussa ilmestyvä sähköinen tiedotelehtinen, josta näet tärkeitä ajankohtaisia asioita. Tiedote ilmestyy sähköisenä kotisivuillamme. Jatko-opintokelpoisuus Ylioppilastutkinto on erinomainen ponnahduslauta jatko-opintoihin yliopistoissa ja korkeakouluissa. Kysele jatko-opinnoista lisää opinto-ohjaajalta tai ks. esim. Kaksoistutkinto / kahden tutkinnon suorittaminen Ammatillista perustutkintoa suorittava voi sisällyttää tutkintoonsa ylioppilastutkintoon kuuluvien oppiaineiden lukion kursseja ja osallistua opintojen päätteeksi ylioppilastutkinnon kokeisiin. Tällöin hän voi saada sekä ammatillisen tutkinnon että ylioppilastutkinnon todistukset (kaksoistutkinto). 3

5 Koodiviikko Jakson lopussa olevalla koodiviikolla (koodit 2, 3, 5, ja 6) pidetään koodien mukaiset opetus- tai koepäivät. Tällöin järjestetään joko kurssikoe tai kurssiohjelman mukainen opetus. Kurssi arvioidaan opettajan kurssiohjelmassa ilmoittamalla tavalla. Kurssi Kunkin oppiaineen oppimäärä on jaettu kursseihin. Aikuislukion kurssin laajuus on 28 oppituntia. Oppitunnit ovat kaksoistunteja iltajakson aloituspäivää lukuun ottamatta. Kurssiarvosana Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan joko S (hyväksytysti suoritettu), H (hylätty), O (opiskeltu) - merkinnällä tai numerolla opiskelijan valinnan mukaan. Kurssin arviointi selvitetään tarkemmin tämän oppaan kohdassa Arviointi sivulta 12 alkaen ja kunkin kurssin kurssiohjelmassa. Kurssitarjotin Lukujärjestys. Koko lukuvuoden opetustarjonta näkyy kurssitarjottimesta. Opiskelija valitsee työpäivänsä oppitunnit tältä tarjottimelta. Kurssitiedote Jokaisen kurssin ensimmäisellä oppitunnilla opettaja jakaa sinulle kurssitiedotteen. Kurssitiedotteesta selviää esim. kurssin sisältö ja työtavat. Loppukoe Jakson lopussa olevalla koodiviikolla voidaan pitää oppiaineesta koko kurssin sisältöä testaava loppukoe. Loppukoeoikeus määräytyy opettajan antaman kurssiohjelman mukaisesti. Iltatuntien koeaika on klo Monimuotokurssi Katso monimuoto-opiskelu s.9. Opetussuunnitelma Jokaisen oppilaitoksen toiminta ja opetustyö perustuu opetussuunnitelmaan, jossa on kirjattuna mm. eri oppiaineet ja niiden tavoitteet, sisällöt ja työtavat. Oppiaine- ja kurssikohtaiset sisällöt pelkistetyssä muodossa ovat tässä opinto-oppaassa. Opintokortin ote on todistus suoritetuista kursseista ja niiden arvosanoista. Voit itse seurata otteen kehittymistä Wilman kautta ja tulostaa sen itsellesi. Virallisen allekirjoitetun otteen saat kansliasta. Oppiainearvosana on todistukseen merkittävä arvosana oppiaineen koko oppimäärän suorittamisesta. Palautuspäivä on jakson viimeinen työpäivä, jolloin palautetaan kokeet tai muut palautettavat tehtävät. Palautuspäivänä saat myös kurssipalautteen ja kurssiarvosanan. Palautuspäivä on tärkeä 4

6 oppimisen paikka. Palautustunnilla voit kysellä opiskeluasioita suoraan opettajaltasi ja saat henkilökohtaista ohjausta, joka auttaa sinua parantamaan jatkossa suorituksiasi. Penkinpainajaiset eli penkkarit Keväisin abiturientit lähtevät ennen hiihtolomaa lukulomalle ja juhlivat lähtöään esim. järjestämällä penkkariajelut. Päättötodistus Annetaan opiskelijan suoritettua kaikki pakolliset oppiainekurssit ja riittävän määrän syventäviä tai soveltavia (=koulukohtaisia syventäviä = valinnaisia) kursseja. Reaaliaineet eli lukuaineet ovat: uskonto/elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, filosofia, fysiikka, kemia, biologia, maantiede, terveystieto ja psykologia. Ryhmänohjaaja On luokanvalvoja, joka ohjaa ja neuvoo omaa opiskelijaryhmäänsä. Hän mm. pitää ryhmänohjaajan tuokioita, tiedottaa ajankohtaisista asioista ja seuraa opintojen etenemistä. Ryhmänohjaajan tuokio = ryhmäohjauksen tuokio pidetään joka jakson alussa. Tällöin hän mm. tiedottaa ajankohtaisista asioista ja jakaa jaksotiedotteet. Rästikoe On tarkoitettu hylätyn kurssin uusimiseen. Rästikoeoikeus määräytyy opettajan antaman kurssiohjelman mukaisesti. Kurssin rästikokeeseen voi osallistua kerran. Rästikoepäiviä on lukuvuoden aikana vähintään viisi. Rästikokeet pidetään Lyseon vanhassa salissa. Syventävä kurssi, soveltava koulukohtainen kurssi Lukio-opintojen opetussuunnitelman tuntijakoon on merkitty syventäviä ja soveltavia kursseja. Näitä kursseja käytetään joko ennen pakollisia kursseja valmistelevaan pohjatieto-opiskeluun tai pakollisten kurssien lisäksi kertaamaan, syventämään ja täydentämään opittua. Tuntikiertokaavio on kurssitarjottimen lukujärjestys, josta selviää kurssien tarkka aloitus-, opetus- ja palautustuntiajat. Tutkinto-opiskelija on opiskelija, joka tähtää päättötodistuksen saamiseen. Uusintakoe on tarkoitettu hyväksytyn kurssin arvosanan korottamiseen. Uusintakoepäiviä on lukuvuoden aikana yksi. Uusintakokeessa samaa kurssia saa yrittää korottaa vain kerran. Yhdellä uusintakoekerralla voi suorittaa vain yhden kokeen. Uusintakoe pidetään Lyseon vanhassa salissa. 5

7 Valinnaiset oppiaineet Lukion opetussuunnitelman tuntijako sisältää pakollisten oppiaineitten lisäksi valinnaisia oppiaineita, joiden opiskelu on vapaaehtoista. Aikuislukiossa valinnaisia oppiaineita ovat psykologia, lyhyet vieraat kielet (mm. saksa, ranska, venäjä ja italia) ja tietotekniikka sekä osalle opiskelijoista terveystieto. Verkkokurssi Katso verkko-opiskelu s. 9. Wilma Wilma-hallintojärjestelmän kautta opiskelijat voivat seurata opintosuorituksiaan ja viestitellä opettajien, koulusihteerin ja rehtorin kanssa. Wilma on myös tiedotuskanava koulusta opiskelijoille. Kysy Wilma-tunnukset itsellesi kansliasta. Löydät Wilman osoitteesta Yksityisopiskelija Katso yksityisopiskelu s. 9. 6

8 LUKIO-OPETUKSEN TUNTIJAKO Aikuisille tarkoitetut lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen (A 942/2014) mukaisesti pakollisista ja syventävistä kursseista sekä muista aikuislukion tehtävään kuuluvista aineista ja teemaopinnoista. Lukiokoulutuksen oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia. Lukion oppimäärän suorittamiseen tähtäävät aikuisopiskelijat suorittavat kaikki pakolliset kurssit ja sen lisäksi syventäviä kursseja. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia pakollisiin oppiaineisiin liittyviä valtakunnallisia kursseja tai koulukohtaisia kursseja Aikuisopiskelijoille annettavan lukiokoulutuksen erityiset tavoitteet Aikuisopiskelijoiden lukiokoulutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden aiemmin hankkimat tiedot, taidot ja osaaminen. Koulutuksen järjestämisessä otetaan huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet. Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saa sellaisia opiskelu-, viestintä- ja kielellisiä taitoja sekä tietoteknisiä tietoja ja taitoja, joita tarvitaan sekä jatko-opintoihin että työllistymiseen ja työelämässä menestymiseen. Opetuksen tulee antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen sekä tukea opiskelijan persoonallisuuden kasvua. Tutkintotavoitteisen koulutuksen ohella opetuksessa voidaan ottaa huomioon yhtä tai useampaa lukion oppimäärään kuuluvaa oppiainetta suorittavat opiskelijat sekä muut erityisryhmät. Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä kursseja sekä muita lukion tehtävään kuuluvia aineita ja aihekokonaisuuksia. Teemaopinnot eheyttävät opetusta ja vahvistavat opiskelijoiden yksittäisiä oppiaineita laajempien kokonaisuuksien hallintaa ja lisäävät oppiaineiden välistä yhteistyötä. Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Joko A- kielen tai B1-kielen tulee olla toinen kotimainen kieli. Opiskelijalle, joka on vapautettu lukiolain 13 :n perusteella toisen kotimaisen kielen opiskelusta, voidaan järjestää toisen kotimaisen kielen opetusta lukiossa alkavan B-oppimäärän mukaisesti. Opiskelijalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa kieltä. Oppiaineiden lisäksi opiskelijoille annetaan opintoihin liittyvää ohjausta. Ohjaukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, tulee opiskella 1 momentissa tarkoitettujen kurssien lisäksi vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yksi kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakin viimeksi mainittua ainetta. 7

9 Aikuisille annettavan koulutuksen tuntijako Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät valtak. kurssit Kieli- ja kommunikaatio-opinnot Äidinkieli ja kirjallisuus 5 1 A-kieli 6 2 B-kieli 5 2 Muut kielet 6 Matematiikka Yhteinen opintokokonaisuus 1 pitkä oppimäärä 9 3 lyhyt 5 2 Luonnontieteelliset opinnot 5 5 fysiikka 1-2 kemia 1-2 biologia 1-2 maantiede 1-2 Humanistisyhteiskunnalliset ja katsomukselliset opinnot 6 7 uskonto/elämänkatsomustieto 1 historia 2 yhteiskuntaoppi 2 filosofia 1 psykologia 2 Teemaopinnot 1 Muut lukion tehtävään kuuluvat oppiaineet. Yhteensä vähintään 44 Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien sekä koulukohtaisten kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty opetussuunnitelmassa, joka on luettavissa kotisivuilla.. Samassa yhteydessä on kerrottu oppiainekohtaiset suoritustavat ja mahdollisuudet sekä kurssien suoritusjärjestykseen liittyvät suositukset. Porin aikuislukiossa lukiokoulutuksen tuntijako / kurssimäärä jaetaan eri oppiaineiden ja niistä muodostettujen aineryhmien opetukseen opetussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Kurssit pyritään tarjoamaan opiskelijan opintojen aikana, ei välttämättä joka lukuvuosi. 8

10 ERILAISIA OPISKELUTAPOJA Iltaopiskelu Porin aikuislukion opetustyön runkona on lukiokoulutuksen iltaopetus. Iltaopetuksessa lukiokoulutuksen koko oppimäärän voi suorittaa kolmessa vuodessa. Iltaopetuksen kurssit ovat opettajajohtoisia lähiopetuskursseja. Monimuoto-opiskelu Porin aikuislukion kursseja voi suorittaa myös monimuoto-opiskeluna. Monimuotokurssi koostuu lähiopetuksesta sekä kurssin aikana suoritettavista tehtävistä. Osa kurssista voidaan opiskella myös verkossa oppimisalustan avulla. Ilta- ja monimuotokurssien tavoitteet ja arviointiperusteet ovat samat. Verkko-opiskelu Verkko-opiskelulla tarkoitetaan kokonaan verkossa suoritettavaa kurssia. Kurssimateriaali on saatavilla sähköisesti nettiä ja oppimisalustaa käyttäen. Opettaja ohjaa opiskelijaa koko kurssisuorituksen ajan verkossa. Porin lukiot yhdessä muodostavat kiinteän verkoston, joka tarjoaa opiskelijoille monimuoto- ja verkkokurssien suoritusmahdollisuuksia oman koulun tarjonnan lisäksi ja tueksi. Kurssitarjonnan löydät oman koulun kotisivun kautta sekä Wilmasta. LSE eli Länsi-Suomen läänin aikuislukioiden etärengas tarjoaa aikuislukioille yhteisen reaaliaineiden verkkokurssien tarjottimen. Kurssit pohjautuvat lukiossa käytettäviin oppikirjoihin. Verkossa oleva materiaali on opettajan tekemää oppikirjaa tukevaa lisämateriaalia. Se voi sisältää lisätehtäviä, ohjeita, selviytymisvinkkejä, malleja vanhoista kokeista ym. Ks. lisää Itsenäinen opiskelu Kurssin voi opiskella myös kokonaan itsenäisesti. Luvan kurssin itsenäiseen suorittamiseen myöntää hakemuksesta rehtori yhdessä kyseisen kurssin opettajan kanssa. Anomuskaavakkeen löydät kansliasta ja kotisivuiltamme. Kaavake jätetään henkilökohtaisesti rehtorille. Opettaja määrää kurssin suoritustavasta ja ajasta. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Itsenäisesti suoritettua hylättyä kurssia ei voi uusia rästikokeessa, vaan se on opiskeltava uudelleen joko ilta-, monimuoto- tai verkkokurssina. Yksityisopiskelu Lukio-opetuksen oppimäärän tai sen osan voi suorittaa myös yksityisopiskelijana. Yksityisopiskelijan kouluun ottamisesta päättää rehtori. Tällöin opiskelija ilmoittautuu kouluun yksityisopiskelijaksi ja opiskelee itsekseen oman opinto-ohjelmansa mukaisesti. Tentit suoritetaan aikuislukion opettajille. Opiskelusta peritään määrätyt ilmoittautumis- ja tenttimaksut. 9

11 AMMATILLINEN TUTKINTO JA LUKIO-OPISKELU Opiskelu ammatillisen tutkinnon pohjalta Jos opiskelijalla on ammatillinen tutkinto, hän voi opiskella valitsemiaan oppiaineita tai kursseja, joita tarvitsee esim. yo-tutkinnon suorittamiseen, jatkokoulutukseen, ammatilliseen täydennyskoulutukseen tai urasuunnitelmiin. Aikuisten kaksoistutkinto Ammatillista perustutkintoa suorittava voi aineopiskelijana opiskella haluamiaan oppiaineita ja osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija ei siis tee lukion koko oppimäärää vaan opiskelee vain ylioppilastutkintoonsa sisältyvien oppiaineiden kurssit. KÄYTÄNNÖN OHJEITA OPISKELUUN Kurssille ilmoittautuminen Ilmoittaudu kursseille Wilman kautta ja vahvista ilmoittautumisesi heti ensimmäisellä oppitunnilla kirjoittamalla nimesi opiskelijalistaan. Voit varata itsellesi paikan kurssilta puhelimitse tai sähköpostitse (opettajalle), mutta ilmoittautuminen on ehdollinen, kunnes olet henkilökohtaisesti käynyt kirjoittamassa nimesi ilmoittautumislistaan. Nimi listassa antaa sinulle osallistumisoikeuden kurssille. Opettaja ei ole velvollinen ottamaan opiskelijoita kurssille ensimmäisen oppitunnin jälkeen. Kurssien suoritusjärjestys Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Neuvottele muusta suoritusjärjestyksestä opettajien kanssa. Kurssin suorittaminen Oppitunneille ja lähiopetukseen osallistuminen kuuluu osana kurssin suorittamiseen. Loppukoe- ja rästikoeoikeus määräytyy opettajan antaman kurssiohjelman mukaisesti. Monimuoto- ja verkkoopetukseen liittyvät tehtävät huomioidaan kurssin arvioinnissa. Sanakokeissa, välikokeissa ja loppukokeessa voidaan kysyä myös vain oppitunneilla esillä olleita asioita. Ilmoita kurssin opettajalle, jos joudut olemaan poissa tunneilta. Jos joudut olemaan pois loppukokeesta, ilmoita siitä kurssin opettajalle mahdollisimman aikaisin. Jos olet poissa kokeesta tai rästikokeesta sairauden vuoksi, säilytät rästikoemahdollisuutesi, kun esität opettajalle lääkärin tai terveydenhoitajan antaman todistuksen. Koetilanteet Iltatuntien koeaika on klo Nuorten kaksoistutkinnon kokeet pidetään lukujärjestyksen ilmoittamana ajankohtana. Kokeesta saa poistua aikaisintaan puoli tuntia kokeen alkamisesta, jonka jälkeen saapuneita ei voida enää ottaa kokeeseen. Ota huomioon, että kokeessa sallitut apuvälineet (esim. taulukkokirja ja laskin) tarkastetaan kokeen alussa. Jos esim. taulukkokirjassa on ylimääräisiä merkintöjä, se hylätään, ja sinun on tultava toimeen ilman taulukkokirjaa. 10

12 Opiskeluaika Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Opiskelija, joka ei ole suorittanut lukion oppimäärää ko. ajassa, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja (lukiolaki). Opiskelun keskeyttäminen Jos aikuislukion varsinainen opiskelija haluaa keskeyttää opiskelunsa määräajaksi, voi rehtori antaa siihen luvan enintään vuodeksi kerrallaan. Tutkinto-opiskelija, jolla ei ole opintosuorituksia lukuvuoden ajalta, katsotaan eronneeksi. Oppikirjat Aikuislukiolaisten käytössä on oppikirjojen kirjasto. Lainatusta kirjasta peritään viiden euron panttimaksu, jonka saa takaisin, kun kirja palautetaan kirjastoon. Kirjat lainataan varausjärjestyksessä. Oppikirjalainaus tapahtuu Porin aikuislukion kotisivujen kautta: oikeassa laidassa Opiskelijan linkit Oppikirjalainaus Saat sivulta tarkemmat toimintaohjeet lainauksen tekemiseen. Sivuilla on myös luettelo lainattavista kirjoista. Myös Satakirjastosta (Satakunnan kirjastojen yhteisjärjestelmä) löydät oppikirjojamme ( Huomaa myös opintojesi tueksi SAMK:n kirjasto ( sekä Porin tiedekirjasto ( ARVIOINTI Kurssisuoritusten arviointi Opiskelijan oppimista arvioidaan kurssin aikana. Arvioinnilla edistetään opiskelijan oppimista ja annetaan palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta. Opiskelijan kurssisuorituksesta annetaan arvosana kurssin päätyttyä. Annettavan arvosanan tulee perustua monipuoliseen näyttöön oppiaineen ja kurssin tavoitteiden saavuttamisesta. Erilaisten tuotosten lisäksi käytetään opiskelijan oppimisen ja työskentelyn havainnointia. Arvosanan antamisen tukena voidaan käyttää opettajan ja opiskelijan välisiä keskusteluja sekä opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointia. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot ja taidot. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. 11

13 Kokeet Koodiviikolla jakson lopussa voi olla koepäivät, jolloin järjestetään jakson kurssien loppukokeet. Kurssiin voi kuulua koodiviikolla myös opetusta. Kurssi arvioidaan opettajan kurssiohjelmassa ilmoittamalla tavalla. Eri oppiaineissa ja oppiaineen eri kursseissa arviointitavat voivat vaihdella. Kokeiden palautus Kurssipalautus on jaksojärjestykseen merkittyinä palautuspäivinä tai palautusaikoina. Palautuspäivä on tärkeä oppimisen paikka. Palautustunnilla voit kysellä opiskeluasioita suoraan opettajaltasi ja saat henkilökohtaista ohjausta, joka auttaa sinua parantamaan jatkossa suorituksiasi. Jos et hae koettasi / tehtäviä palautuspäivänä, sovi opettajan kanssa, että kokeesi/arviointisi laitetaan kanslian edessä olevaan laatikostoon, josta voit sen noutaa myöhemmin. Palautukset on hyvä säilyttää dokumenttina koko opiskelun ajan. Hylätyn kurssin uusiminen ja rästikoe Rästikoe on tarkoitettu hylätyn kurssin uusimiseen. Rästikoe suoritetaan heti koeviikkoa seuraavana rästikoepäivänä. Rästikokeeseen ilmoittaudutaan Wilman kautta. Ilmoittautuminen aukeaa palautuspäivänä ja sulkeutuu rästikoetta edeltävä tiistaina. Rästikokeet pidetään jaksojärjestyksen mukaisena ajankohtana klo Lyseon vanhassa salissa. Rästikoeoikeudesta huolehtiminen on opiskelijan vastuulla. Mikäli opiskelijalla ei ole rästikoeoikeutta, opettaja ei tee koetta rästikoetilaisuuteen. Opettaja on kurssin alkaessa selvittänyt sekä koe- että rästikoeoikeuden saamisen edellytykset. Jos opiskelija jättää saapumatta rästikokeeseen, hän on menettänyt ko. kurssin rästikoeoikeuden. Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen ja uusintakoe Hyväksyttyä kurssiarvosanaa voi yrittää korottaa käymällä kurssi uudelleen tai osallistumalla kerran lukuvuodessa järjestettävään uusintakokeeseen. Uusintakokeessa saa yrittää korottaa vain yhtä kurssia, ja samaa kurssia saa yrittää korottaa vain kerran. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi. Ilmoittautuminen uusintakokeeseen tapahtuu samalla tavalla kuin rästikokeseen (ks. edellinen kohta). Itsenäisesti suoritetun kurssin arviointi Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti kurssin kokonaisuuden kannalta. Suullisen kielitaidon kurssien arviointi Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 8, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kursseista annetaan numeroarvosana käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluvasta suullisen kielitaidon kokeesta annetaan numeroarvosana käyttäen asteikkoa Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssin aikaiset näytöt arvioidaan asianomaiselle kielelle ja oppimäärälle opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita 12

14 vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu lukio-opetuksessa opiskelijan opinto-ohjelman mukaisista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä mahdollisista muista lukion tehtävään kuuluvista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Oppiaineen arvosana määräytyy lukio-opetuksessa opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen perusteella. Pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien arvosana annetaan numeroin lukuun ottamatta teemaopintojen kurssia, josta annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Paikallisista syventävistä kursseista ja muista lukion tehtäviin kuuluvista kursseista voidaan antaa arvosanaksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvosana tai suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat täydentää ja täsmentää arvosanaa. Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta ja suorituksen täydentämiskäytännöistä voidaan päättää opetussuunnitelmassa. Oppiaineen opinnoissa opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: suoritettuja pakollisia ja valtakunnallisesti syventäviä kursseja 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään Porin aikuislukion koulukohtaisten syventävien kurssien arviointi on määrätty opetussuunnitelman oppiainekohtaisessa osuudessa. Näillä kursseilla opiskelija voi antaa lisänäyttöä oppiaineen oppimäärän arvosanan korottamiseksi. Korotuksen tekevät opettajat ja rehtori yhdessä. Muiden aikuislukioon tehtävään kuuluvien oppiaineiden kurssien arviointi on määrätty opetussuunnitelman vastaavassa osuudessa. Oppiaineen arvosana määräytyy opiskeltujen kurssien keskiarvona, jos kursseista on numeroarvosana, muussa tapauksessa arviointina on suoritettu/hylätty -arviointi. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Pakollisten oppiaineiden ja valinnaisten vieraiden kielten oppimääristä annetaan lukioasetuksen mukainen numeroarvosana. Teemaopintojen kurssista annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi 13

15 kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Porin aikuislukion opintokortin otteessa käytettävät kurssimerkinnät, niiden selvennykset ja suoritusten täydentämiskäytännöt: merkintä selvennys täydentämisekäytäntö K Keskeytynyt kurssi Kurssi suoritettava udelleen P Puutteellinen suoritus Puuttuva osuus kirjataan opiskelijarekisterin lisätietoihin, puuttuva osa suoritettava lukuvuoden aikana, ellei kurssiohjelmassa toisin määrätä O Opiskeltu kurssi Tarvelähtöinen suorittaminen ei vaadi lisäkäytäntöä I Itsenäisesti suoritettu hylätty Kurssi suoritettava muulla oppimistavalla kurssi uudelleen S Hyväksytysti suoritettu kurssi H Hylätty kurssisuoritus Kurssi suoritettava seuraavassa rästikokeessa uudelleen 4-10 Numeroarviointi 4 = hylätty suoritus 5-10 hyväksytty suoritus Hylätty kurssi on suoritettava seuraavassa rästikokeessa uudelleen. Hyväksyttyä kurssia voi uusia kerran. WILMA-hallintojärjestelmän kautta opiskelijan on hyvä seurata myös itse omia kurssiarvosanojaan. Kurssikokeet on hyvä säilyttää dokumenttina koko opiskelun ajan. Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Kun opiskelijalle hyväksiluetaan opintoja muista oppilaitoksista, pitäydytään suoritusoppilaitoksen arviointiin. Aikaisempia lukio-opintoja voidaan hyväksilukea käyttäen suoritusmerkintää, jos opiskelija on aloittanut lukio-opintonsa yli 18-vuotiaana. Jos opiskelija on aloittanut lukioopintonsa alle 18-vuotiaana, hänen aikaisempia suorituksiaan pakollisissa ja valtakunnallisesti syventävissä kursseissa ei voida hyväksilukea käyttäen suoritusmerkintää vaan arviointi siirretään suoritusoppilaitoksen numeroin. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai muita lukion tehtävään kuuluvia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee hänelle järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin 14

16 osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. OPISKELUUN LIITTYVÄT TODISTUKSET Aikuisten lukiokoulutuksessa käytetään seuraavia todistuksia: Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Lukioasetuksessa säädetty todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun opiskelija on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Virallinen opintokortin ote annetaan sitä erikseen pyydettäessä. Omaan käyttöön tarkoitetun opintokortin otteen voi itse tulostaa Wilmasta. Opiskelijanaolotodistuksen saa opintojen alussa ensimmäisten opintosuoritusten jälkeen tarvittaessa kerran. Ylimääräisistä todistuksista ja otteista peritään Porin kaupunginvaltuuston päätökseen perustuva hinta. Opiskeluun liittyvät todistukset saa kansliasta. OPINTO-OHJAUS Aikuislukiossa opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy tekemään henkilökohtaisen opiskelu-suunnitelmansa (HOPS). Lisäksi ohjauksen tavoitteena on tarjota opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Opinto-ohjaus tarjoaa tietoa myös ylioppilastutkinnon suorittamiseen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyen. Opinto-ohjausta kannattaa käyttää hyödyksi. Opinto-ohjauksen kurssi (OP1) sisältää syyslukukauden alussa lukio-opiskelun aloittaville tarjottavat opinto-ohjauksen tunnit, joissa johdatellaan lukio-opiskeluun neljä kertaa vuodessa olevat yo-infot, joissa abeja opastetaan yo-tutkintoon ilmoittautumisessa ja kirjoituksiin liittyvissä käytännön asioissa lukuvuoden aikana olevat opinto-ohjauksen tunnit, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita tarpeen mukaan esim. ammatinvalinnanohjaus ja jatko-opintomahdollisuudet 15

17 Opinto-ohjaajan vastaanotot hyödynnä ohjausillat, nonstop opoilut ja opon oppitunnit. Näissä tilaisuuksissa saat kysellä ja kuulet tärkeää tietoa opiskeluun ja ylioppilaskirjoituksiin liittyen. Tiedon näistä ajankohdista saat jaksotiedotteessa ja Wilman kautta. opinto-ohjaaja mm. neuvoo henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa, voi hyväksilukea aikaisempia korvaavia lukio-opintoja sekä ohjaa yo-tutkintoon liittyvissä kysymyksissä. opinto-ohjaajan tavoittaa varmimmin ma - to klo Voit ottaa yhteyttä Wilman kautta, sähköpostitse etunimi.sukunimi@edupori.fi tai puhelimitse Henkilökohtainen aika pitää varata etukäteen suoraan opinto-ohjaajalta. Ohjausta antaa koko aikuislukion henkilökunta, joten opinto-ohjaajan lisäksi neuvoja voi kysyä ryhmänohjaajalta, opettajilta, rehtorilta ja koulusihteeriltä kansliasta. Aikuislukion kotisivut linkkeineen toimivat myös hyvänä opiskelun tukena ja tietolähteenä. OPISKELIJAHUOLTO Terveydenhoito Terveydenhoitaja leena Viitaniemi - puh sähköposti etunimi.sukunimi@pori.fi Terveydenhoitaja on paikalla päivisin Lyseon koulukeskuksessa; maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin klo Lukioiden erityisopettaja Yhteyden lukioiden erityisopettajaan saa aikuislukion opinto-ohjaajan kautta. Lukioiden erityisopettaja tekee mm. lukitestausta. Lukiopsykologi ja lukioiden kuraattori Psykologiin ja kuraattoriin saa yhteyden aikuislukion opinto-ohjaajan kautta. TIEDOTTAMINEN Tärkeimmät tiedotuskanavat ovat joka jakson alussa ilmestyvä jaksotiedote, ohjauksen verkkosivut oppimisalustalla, opinto-ohjaajan tuokiot, ryhmänohjaajan tiedotteet, ajankohtaistuokiot, Wilma, koulun ilmoitustaulut ja koulun kotisivut. Jaksotiedote sisältää mm. ajankohtaiset tiedot alkavasta jaksosta, mahdolliset kurssitarjottimen muutokset ja opettajien tiedotteet tulevista kursseista. Ryhmäohjaajat tiedottavat jaksoittain koulun tapahtumista ja määräajoista sekä ohjaavat ja seuraavat opintojen etenemistä. Koulun kotisivut ovat aina ajan tasalla osoitteessa Koulun ilmoitustaulut ovat Katariinankadun puoleisessa portaikossa ensimmäisen ja toisen kerroksen välisellä tasanteella. Rehtorilta, opintoohjaajalta, ryhmänohjaajalta, opettajilta ja koulusihteeriltä voi aina kysyä epäselviä asioita. 16

18 KANSLIA Aikuislukion kanslia palvelee opiskelijoita koulutyön aikana ma - to klo ja pe puhelin (kanslia) puhelin (rehtori) sähköposti etunimi.sukunimi@pori.fi opettajia voi yrittää tavoittaa opettajanhuoneen puhelinnumerosta joko ennen tuntien alkua (16.30) tai tauoilla ( ja ). OPISKELUKUSTANNUKSET Tutkinto-opiskelijoille opetus on maksutonta. Aineopiskelijoilta, jotka suorittavat lukion tai perusopetuksen yksittäisiä aineita tai kursseja, täydentävät tutkintoaan, korottavat arvosanojaan tai ovat muissa oppilaitoksissa opiskelevia opiskelijoita, peritään joko lukukausimaksu 50 / lukukausi tai kurssimaksu 25 /kurssi. Maksu on ilmoittautumismaksu. Yksityisopiskelijoilta peritään 34 :n ilmoittautumismaksu ja 20 :n tenttimaksu jokaisesta suoritetusta kokeesta. Maksut laskutetaan Porin kaupungin toimesta. Kustannuksia opiskelijalle aiheuttavat lukion oppikirjat/oppimateriaalit sekä muut opiskeluvälineet ja koulumatkat. Kela ei katso aikuislukiossa opiskelua päätoimiseksi opiskeluksi, joten opintoihin ei saa opintotukea. YLIOPPILASTUTKINTO Tutkinnon tarkoituksena on saada selville, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä lukion tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja korkeakouluihin. Ylioppilastutkintolautakunta vastaa tutkinnon johtamisesta, koetehtävien laatimisesta ja koesuoritusten arvostelemisesta. Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtä aikaa kaikissa lukioissa. Tutkinnon saa suorittaa enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Tutkinnon voi suorittaa myös yhdellä tutkintokerralla. 17

19 Tutkinnon kokeet - Pakolliset ja ylimääräiset kokeet Kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Tutkintoon voi sisältyä yksi tai useampi ylimääräinen koe. - Kokeiden tasot Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Matematiikassa ja vieraissa kielissä tasot ovat pitkä ja lyhyt oppimäärä, toisessa kotimaisessa kielessä pitkä ja keskipitkä oppimäärä. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, minkä tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Kokelaan on suoritettava pitkään oppimäärään perustuva koe vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa. Tutkintoon saa sisältyä vain yksi saman oppiaineen koe. Osallistumisoikeus Lukion opiskelija - Lukion oppimäärää suorittava opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen tutkinnon (L 672/2005, 1 ). - Ylioppilastutkintoon osallistuminen edellyttää, että lukion oppimäärää suorittava on ennen osallistumista tutkintoon kuuluvaan kokeeseen opiskellut lukiolain 10 :ssä tarkoitetun tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu. Reaaliaineen kokeeseen aineessa, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, lukion oppimäärää suorittava voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen lukiokurssia. Jos vieraan kielen koe perustuu oppimäärään, jossa ei ole pakollisia kursseja, lukion oppimäärää suorittava voi osallistua kokeeseen opiskeltuaan kolme lukiokurssia. (L 672/2005, 4 ) Kielikokeiden osalta kokelaan tulee saavuttaa osallistumisoikeus ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumista. Äidinkielen kokeessa kokelaan tulee saavuttaa osallistumisoikeus ennen tekstitaidon kokeeseen osallistumista. Muu kuin lukion opiskelija - Suomalaisen lukion oppimäärän suorittanut Ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin saa osallistua henkilö, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän (L 766/2004, 18 a ). - Ulkomaisen lukion oppimäärän suorittanut Ulkomaisen lukion suorittanut henkilö voi osallistua tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin, jos hänen suorittamansa lukion oppimäärän voi katsoa vastaavan suomalaisen lukion oppimäärää (L 766/ a ) eli henkilön koulutusaika on yhteensä 12 vuotta. 18

20 - Suomalaisen lukion oppimäärän aineopiskelijana osittain suorittanut henkilö Henkilö, joka ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa, voi suorittaa tutkintoon kuuluvia kokeita erillisinä. Erillisistä kokeista ei muodostu ylioppilastutkintoa, eikä niitä voi sisällyttää tutkintoon. (L 672/2005, 9 ) Ylioppilastutkinnon erilliseen kokeeseen saa osallistua henkilö, joka ennen kokeeseen osallistumista on opiskellut vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset lukiokurssit. Ammatillisen tutkinnon suorittanut o Henkilöllä on ammatillisen tutkinnon perusteella oikeus osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin ilman lisäopintoja, jos ammatillinen tutkinto on edellyttänyt vähintään kahden ja puolen vuoden opintoja (L 766/2004, 18 a ) o Jos kokelas on suorittanut kaksivuotisen ammatillisen perustutkinnon, joka perustuu perusopetuksen oppimäärään, häneltä vaaditaan, että hän on opiskellut vähintään kaksi pakollista lukiokurssia niissä oppiaineissa, joiden kokeisiin hän haluaa osallistua. Jos oppiaineessa ei ole kahta pakollista lukiokurssia, edellytetään vähintään kahden lukiokurssin opiskelua kyseessä olevassa oppiaineessa. o Lautakunta määrää hakemuksesta vaadittavat lisäopinnot sellaiselle henkilölle, joka osallistuu tutkintoon tai sen kokeisiin kaksivuotisten perusopetuksen oppimäärään perustuvien saman alan ammatillisten perusopintojen perusteella. o Oppisopimuskoulutuksen suorittaneen henkilön on pyydettävä lautakuntaa määräämään lisäopinnot, jotka ovat vähintään samat kuin ne lisäopinnot, jotka vaaditaan kahden vuoden opintoja edellyttäneen ammatillisen tutkinnon suorittaneelta henkilöltä. Lisäopintojen määräämistä haetaan kirjallisesti lautakunnalta. Hakemukseen on liitettävä lukion rehtorin lausunto, josta tulee ilmetä ammatillisten opintojen laatu ja ajallinen kesto. o Muualla kuin Suomessa suoritetun ammatillisen tutkinnon perusteella osallistumisoikeutta hakevan henkilön on hankittava Opetushallitukselta lausunto ulkomaisesta ammatillisesta tutkinnosta. o Ammatillisen tutkinnon suorittaneen osallistumisajankohta Kahden ja puolen vuoden opintoihin perustuvaa ammatillista tutkintoa suorittava henkilö voi osallistua ylioppilastutkintoon opintojen ollessa vielä kesken. Häneltä edellytetään kuitenkin vähintään puolentoista vuoden laajuisia ammatillisia opintoja ennen tutkintoon osallistumista. (L 766/2004, 18 a ) Vieraskieliset kokelaat Jos ylioppilaskokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa ylioppilastutkinnon tai erillisen kokeen, tai äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa äidinkielen kokeen, taikka kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin muu erityisen painava peruste, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon (L 672/2005, 8 ). Jokin muu erityisen painava peruste on esimerkiksi se, että kokelas on käynyt 19

21 pitkään koulua ulkomailla. Vieraskieliseksi voidaan katsoa myös syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas. Luku- ja kirjoitushäiriön huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa Jos kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin erityisen painava peruste, ylioppilastutkintolautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon (Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä 672/2005, , 8 ). Jos kokelaalla on luku- tai kirjoitushäiriö, hänen kokeensa voidaan järjestää poikkeavasti. Ylioppilastutkintolautakunta päättää järjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella (Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta 915/2005, Jos ylioppilaskokelaalla on luku- tai kirjoitushäiriö (lukihäiriö) ja kokelas tai hänen huoltajansa haluaa, että lukihäiriö otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, kokelaan tulee hankkia asiasta lukihäiriötä koskeva selvitys. Lukihäiriö voidaan ottaa huomioon kahdella tavalla: joko lopullisista arvosanoista päätettäessä (enintään yhden arvosanan korotus yhdessä aineessa) tai ylioppilastutkinnon kokeiden suorittamisessa (erityisjärjestelyt) tai poikkeustapauksessa molemmilla tavoilla. Ylioppilastutkintolautakunta luokittelee lukihäiriön vaikeusasteen neliportaisella asteikolla: ei häiriötä, lievä häiriö, keskivaikea häiriö ja vaikea häiriö. Muita asteikkoja ei lautakunnalle lähetettävissä lukilausunnoissa saa käyttää. Jos lukihäiriö on keskivaikea tai vaikea, kokelas saa hakea koetilanteen erityisjärjestelyjä. Jos kokelaan lukihäiriö on lievä, hän osallistuu ylioppilastutkinnon kokeisiin ilman erityisjärjestelyjä. Jos lukihäiriö on keskivaikea tai vaikea, häiriö otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon ensisijaisesti koetilanteen erityisjärjestelyin. Tavoitteena on, että lukihäiriöistä kokelasta autetaan erityisjärjestelyillä eikä arvosanamuutoksella, jos todetaan, että kokelas hyötyy erityisjärjestelyistä (esimerkiksi lisäajasta). Jos kokelas, jolle on myönnetty erityisjärjestelyjä, on niistä huolimatta tullut hylätyksi jossakin tai joissakin kokeissa, voidaan lukihäiriölausunto ottaa jälkikäteen huomioon myös lopullista arvosanaa määrättäessä. On kokelaan edun mukaista, että erityisjärjestelyjä haetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mielellään jo toisena lukiovuonna, mutta kuitenkin viimeistään sinä tutkintokertana, jolloin kokelas osallistuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Jos erityisjärjestelyjen tarpeellisuus havaitaan vasta hajautetun tutkinnon aloittamisen jälkeen, erityisjärjestelyjä voi painavasta syystä hakea hajautetun tutkinnon ollessa kesken. Aikuislukio järjestää kaksi kertaa vuodessa YO-infon, jossa saat tärkeää ajankohtaista lisätietoa ylioppilaskirjoituksista. YO-infot ovat pakollisia seuraavaan kirjoituskertaan osallistuville. Aina ajan tasalla olevaa tietoa yo-tutkintoasioista: 20

22 LUKIOKOULUTUKSEN KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Pakolliset kurssit ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus Kurssilla tutustutaan eri tekstilajeihin ja monenlaisiin tekstikokonaisuuksiin, myös mediateksteihin, eritellään ja tulkitaan proosaa, tutustutaan lähdekritiikkiin, opitaan tekemään lähdeviittauksia ja referoimaan tekstejä sekä toimimaan vuorovaikutustilanteissa kirjoittaen ja puhuen. ÄI2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti Kurssilla tarkastellaan kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä identiteetin rakentamisessa, vertaillaan suomen kieltä muihin kieliin, luetaan kurssin teemaan liittyviä fiktiivisiä ja faktatekstejä, harjoitellaan prosessikirjoittamista vaiheittain ja tutustutaan kirjakielen normeihin. ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Kurssilla tutustutaan kirjallisuuden eri lajeihin, eritellään ja tulkitaan proosaa, lyriikkaa ja draamaa, kirjoitetaan kirjallisuuden pohjalta sekä tarkastellaan taidekuvien, teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoja. ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen Kurssilla syvennetään medialukutaitoja, tutustutaan niin visuaalisiin kuin kielellisiinkin argumentointitapoihin ja retorisiin keinoihin, opitaan tunnistamaan tekstien ideologisuus sekä mielipiteen ja tutkimustiedon erot, harjoitellaan kantaa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen laatimista sekä tarkastellaan kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta. ÄI5 Teksti ja konteksti Kurssilla tutustutaan suomalaisen kaunokirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiin teoksiin, tulkitaan tekstejä niiden maantieteellisestä, kielellisestä, ajallisesta ja kulttuurisesta kontekstista käsin, eritellään tekstien tyyliä ja laajennetaan omia kirjallisia ilmaisutapoja. Valtakunnalliset syventävät kurssit ÄI6 Nykykulttuuri ja kertomukset Kurssilla perehdytään ajankohtaisiin teksteihin ja ilmiöihin kertomusten ja kertomuksellisuuden näkökulmasta, tutustutaan Suomen ja muiden maiden nykykirjallisuuteen, käsitellään mediatekstejä ja harjoitellaan rakentavaa vuorovaikutusta verkossa. ÄI7 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen Kurssilla harjoitellaan esiintymis- ja ryhmätaitoja, tutustutaan kielelliseen ja ei-kielelliseen viestintään ja opitaan kokoustekniikkaa. Kurssilaisille tarjotaan mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen. ÄI8 Kirjoittamistaitojen syventäminen Kurssilla kirjoitetaan erilaisia tekstejä, erityisesti laajoja aineistopohjaisia tekstejä, harjoitellaan tekstin viimeistelyä palautteen perusteella sekä tuotetaan ja analysoidaan mediatekstejä. 21

23 ÄI9 Lukutaitojen syventäminen Kurssilla eritellään, tulkitaan, tuotetaan ja arvioidaan erilaisia tekstejä sekä syvennetään kielen, kirjallisuuden, kuvan ja median analyysissä käytettävien käsitteiden hallintaa. Koulukohtaiset syventävät kurssit Koulukohtaiset kurssit ÄI10 Starttikurssi Kurssilla vahvistetaan yläkoulussa opittuja äidinkielen perustaitoja, käydään läpi keskeisiä oikeakielisyyskäytänteitä sekä harjoitellaan asiatyylisten tekstien tuottamista. ÄI11 Tekstinhuolto Kurssilla valmentaudutaan ylioppilaskirjoituksiin erilaisia tekstejä analysoiden ja tuottaen, tarkastellaan asiatyylisen tekstin piirteitä ja hiotaan omien tekstien tyyliä. TOINEN KOTIMAINEN KIELI B1-ruotsi Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Pakolliset kurssit RUB11 Minun ruotsini Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta, vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa sekä vuorovaikutustaitoja. RUB12 Hyvinvointi ja ihmissuhteet Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita ja niistä suoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. RUB13 Kulttuuri ja mediat Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa eri medioita hyödyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja muihin pohjoismaisiin kulttuuriilmiöihin. RUB14 Monenlaiset elinympäristömme Kurssilla harjoitellaan erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat kulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt. RUB15 Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia. 22

24 Valtakunnalliset syventävät RUB16 Viesti ja vaikuta puhuen Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä ja sanastoa. RUB17 Kestävä elämäntapa Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä kestävän elämäntavan näkökulmasta. Koulukohtaiset kurssit RUB18 Ruotsin lukio-opintoihin valmistava kurssi Kerrataan peruskoulussa opetettuja keskeisiä rakenteita, vahvistetaan sanaston hallintaa, ohjataan laatimaan lyhyttä kirjoitustehtävää ja tutustutetaan kuullunymmärtämistehtäviin. Suoritetaan heti lukio-opintojen aluksi ennen pakollisia kursseja. Sopii myös pakollisia kursseja suorittaneille kertauskurssiksi. Kurssi järjestetään sekä ilta- että verkkokurssina. RUB19 Ruotsin yo-valmennuskurssi Kuunnellaan keskipitkän ja opiskelijoiden tarpeen mukaan myös pitkän ruotsin yo-tehtäviä, tehdään vastaavia tekstinymmärtämis- ja rakennetehtäviä, kerrataan kielioppirakenteita sekä vahvistetaan edelleen kirjallista tuottamista. Kurssi valmentaa yo-kirjoituksiin, joten se sopii suoritettavaksi viimeisenä kurssina juuri ennen yo-kirjoituksia. RUB111 Ruotsin sanasto- ja tekstikurssi Laajennetaan sanavarastoa, kerrataan pakollisten kurssien kielioppia ja vahvistetaan kuullun ymmärtämistä sekä kirjallista tuottamista. Sopii suoritettavaksi viidennen pakollisen kurssin jälkeen. RUB112 Ruotsin kuuntelukurssi Kurssilla tutustutaan erilaisiin kuullun ymmärtämisen tehtävätyyppeihin ja harjoitellaan niitä. Kerrataan kuullun ymmärtämisen tekniikoita ja laajennetaan sanavarastoa. Kurssi on tarkoitettu suoritettavaksi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. VIERAAT KIELET Kielten pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. A-englanti Pakolliset kurssit ENA1 Englannin kieli ja maailmani Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta, vahvistaa sanaston ja 23

25 perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, opiskelijan elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin. ENA2 Ihminen verkostoissa Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin ja hyvinvointiin liittyviä teemoja. ENA3 Kulttuuri-ilmiöitä Kurssilla laajennetaan ja syvennetään monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luova toiminta. ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla painotetaan tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. ENA5 Tiede ja tulevaisuus Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Aihepiirit ovat eri tiedon- ja tieteenaloista. ENA6 Opiskelu, työ ja toimeentulo Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Valtakunnalliset syventävät kurssit ENA7 Kestävä elämäntapa Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajien tekstejä. Kurssilla jatketaan pakollisten kurssien teemojen käsittelyä kestävän elämäntavan näkökulmasta. ENA8 Viesti ja vaikuta puhuen Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä. Koulukohtaiset kurssit ENA9 Englannin lukio-opintoihin valmentava kurssi Kurssilla kerrataan peruskoulun keskeisiä rakenteita, vahvistetaan sanaston hallintaa, ohjataan laatimaan lyhyttä kirjoitelmaa ja tutustutaan kuullunymmärtämistehtäviin. Kurssi järjestetään sekä ilta- että verkkokurssina. Suoritetaan ennen pakollisia kursseja. Sopii myös kertauskurssiksi pakollisia kursseja suorittaneille. ENA10 Englannin kielioppikurssi Kurssilla vahvistetaan pakollisten kurssien kieliopin hallintaa sekä kerrataan kieliopin perusrakenteita ja syvennetään aiemmin opittua. Sopii suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen. 24