Elämänvirtaa. Satakunnan maaseudulle! SataKylät ry:n maakunnallinen kyläohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elämänvirtaa. Satakunnan maaseudulle! SataKylät ry:n maakunnallinen kyläohjelma 2010 2020"

Transkriptio

1 Elämänvirtaa Satakunnan maaseudulle! SataKylät ry:n maakunnallinen kyläohjelma

2 Sisällys 1 Johdanto 1 Johdanto Visio SataKylät ry Maakunnallinen vuoden kylä-kilpailu Maakunnalliset kyläpäivät Vuoden kylätoimija ja vuoden kyläteko-kilpailut Elämänvirtaa vuorovaikutteisella yhteistyöllä Elämänvirtaa kylille Paikalliskulttuuri Yhteisöllisyys ja paikallisuus Kylätoiminnan aktivointi Laajapohjainen kyläsuunnitelma Sopimuksellisuus Ympäristönhoito ja suojelu Infrastruktuuri Elämänvirtaa tiedottamiseen Toiminnan rahoitus ja talouden vahvistaminen LIITTEET Suomen kylätoiminta ry (SYTY)...20 Satakunnan kunnat...21 Satakuntaliitto...22 Toimintaryhmät Satakunnan kyläyhdistykset ja seurat kunnittain Muut maaseudun toimijat Elämänvirtaa Satakunnan maaseudulle on SataKylät ry:n maakunnallinen ohjelma vuosille Ohjelmassa kuvataan Satakylien nykyinen toiminta, yhteistyökumppanit sekä toimintakenttä. Samalla luodaan pohjaa tulevalle toiminnalle. Ohjelmassa korostuu kolme pääkohtaa: yhteistyö muiden maaseudun kehittämistä harjoittavien toimijatahojen kanssa, kylätoiminnan keskeiset teema-alueet sekä Satakylien tiedottamisen käytännöt. Lukujen yhteyteen on koottu konkreettisia toimintaideoita, joiden tarkoituksena on kehittää maaseudun asukkaiden elinoloja sekä elävöittää kylätoimintaa. Ideat ovat kenen tahansa maaseudun kehittämisyhdistyksen, organisaation tai henkilön vapaasti toteutettavissa. SataKylät ry:n Elämänvirtaa Satakunnan maaseudulle -kyläohjelma vuosille perustuu Suomen kylätoiminta ry:n Vastuuta ottava paikallisyhteisö - Kylätoiminnan ja Leader-ryhmien valtakunnalliseen ohjelmaan sekä Satakuntaliiton, maakunnassa toimivien toimintaryhmien ja yksittäisten kylien laatimiin kylien kehittämisohjelmiin. Näille ohjelmille on ollut yhteistä, että niitä on valmisteltu erilaisissa kyläilloissa, teemaryhmissä ja tulevaisuusilloissa. Ryhmissä ovat olleet edustettuina satakuntalaiset kyläkehittäjät, eri alojen asiantuntijat, virkamiehet sekä kyläaktiivit. Elämänvirtaa Satakunnan maaseudulle -ohjelma on työkalu Satakylien hallitukselle sekä kyläasiamiehelle, joka toteuttaa ohjelmaa käytännön työssään. Ohjelma on laadittu laajemmin kylien hyvinvointia silmällä pitäen. Tästä johtuen myös muut kylä- ja asukasyhdistysten parissa toimivat yhteisöt voivat halutessaan hyödyntää ohjelmaa. Ohjelman toteutumista ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia seurataan vuosittain ja sitä päivitetään tarpeen mukaan (vähintään kaksi kertaa ohjelmakauden aikana). Elämänvirtaa Satakunnan maaseudulle -ohjelma lähetettiin kommenttikierrokselle SataKylien jäsenistölle ja sidosryhmille. Lopullisesti ohjelma valmistettiin saadun palautteen pohjalta. 2 3

3 Visio Satakuntalaisen kyläelämän ihannetilassa kylä pystyy tarjoamaan sekä vakituisille että vapaa-ajanasukkailleen hyvät palvelut ja harrastusmahdollisuudet. Kylän elämä on organisoitunut monipuolisella tavalla siten, että kaikki ikäluokat on huomioitu toiminnassa. Yhteisön etua valvovassa yhdistyksessä on mukana toimijoita laidasta laitaan ja tapahtumia järjestetään yhteisvoimin. Osa kyläläisistä työskentelee edelleen läheisissä taajamissa tai kaupungeissa, osa saa toimeentulonsa maataloudesta tai erimuotoisesta ja hyvin verkostoituneesta yritystoiminnasta. Kylään perustetaan uudenlaisia työmuotoja ja -yhteisöjä, osuuskuntia sekä etätyöyhteisöjä. Yhdistykset ryhtyvät palvelujen tuottajiksi kunnan tai kaupungin kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta. Kylien tuotantotilat ovat tehokkaassa käytössä ja kyläläiset hoitavat isojakin alihankintoja verkostoituen keskenään sekä naapurikylien kanssa. Kuntaliitosten myötä kylät ovat liittyneet isommiksi kyläkokonaisuuksiksi tai ovat muodostaneet erilaisia yhteistyöalueita. Näin turvataan toiminta myös järjestäytymättömillä kylillä. Yhteistyö ja vuoropuhelu kuntapäättäjien kanssa toimii monensuuntaisesti kuntiin nimettyjen kyläasiamiesten tai kyläasioita hoitavien yhteyshenkilöiden ansiosta. Hyvin hoidettu ympäristö kulttuurimaisemineen ja hyvät tieyhteydet houkuttelevat vapaa-ajanasukkaita ja matkailijoita. Kylille perustetut yksityiskoulut sekä tehokkaat tietoliikenneyhteydet kiinnostavat erityisesti lapsiperheitä muuttamaan kylien turvalliseen asumisympäristöön. 3 SataKylät ry SataKylät ry on maakunnallinen kylien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on edistää Satakunnan maaseudun asukkaiden omatoimisuutta ja alueensa elinkelpoisuutta, toimia kylä- ja asukastoimintaan liittyvien yleisten ja yhteisten etujen valvojana ja ajatusten välittäjänä sekä toimia kyläyhdistysten tai niiden toimintaa lähellä olevien järjestöjen toimiala- ja yhteistyöelimenä. Yhdistys on perustettu vuonna Jäseniä vuoden 2009 lopulla oli yhteensä 121. Yhdistyksen tavoitteena on kylätoiminnan aseman vahvistaminen Satakunnassa. Koko maakunnan etu on vahva ja aktiivinen kylätoiminta. Paikallinen kylätoiminta on Satakunnassa pääsääntöisesti aktiivista. Sen sijaan kylätoimijoiden verkostoituminen maakunta- ja valtakuntatasolla on vielä vähäistä. Tämä maakunnallisen yhteyden luominen on yksi SataKylät ry:n perustehtävä, johon yhdistys tähtää esimerkiksi kannustamalla kyläyhdistysten osallistumista valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tapahtumiin. Yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistaakseen ja vertaistoimintaa esitelläkseen SataKylät järjestää kerran vuodessa yhteisen matkan valtakunnallisille kyläpäiville, joiden antina on muun muassa käytännönläheisten toimintaideoiden saaminen sekä hyvien käytäntöjen jakaminen. Lisäksi Satakylät järjestää vuosittain perinteisen Vuoden kyläkilpailun sekä vuorovuosin Vuoden kyläteko- ja Vuoden kylätoimija -kilpailun. Nämä kilpailut tulevat säilymään Satakylien toiminnassa ja niiden tunnettuutta vahvistetaan edelleen. 4 5

4 3.1 Maakunnallinen vuoden kyläkilpailu Vuoden 2009 maakuntakylän, Kiikoisten Jaaran, edustajat palkitsemistilaisuudessa. SataKylät ry toteuttaa yhteistyössä Satakuntaliiton kanssa Vuoden kyläkilpailun. Maakuntakylän valinta on tuonut kylien kehittämistyötä positiivisesti yleiseen tietouteen ja kannustanut kyliä jatkamaan arvokasta omaehtoista kehittämistyötä. Voittaneet kylät ovat kokeneet saaneensa palkinnon myötä runsaasti myönteistä julkisuutta, mikä on nostanut kylän yhteishenkeä. Voittajan julkistaminen siirtyy valtakunnallisen kilpailun myötä alkukesään. Käytäntöä jatketaan yhteistyössä Satakuntaliiton kanssa. 3.2 Maakunnalliset kyläpäivät Vuoden 2009 maakunnalliset kyläpäivät pidettiin Kankaanpään Venesjärvellä. SataKylät ry järjestää vuosittain maakunnalliset kyläpäivät yhteistyössä edellisen Vuoden maakuntakylän kanssa. Maakuntakylä valitsee päivän teeman ja SataKylät ry osallistuu ohjelman suunnitteluun, tiedotukseen sekä päivien toteutukseen. Maakunnallisten kyläpäivien ajankohta tulee siirtymään alkukesään. Tapahtuman tarkoitus on saattaa yhteen kylätoimijat kautta maakunnan. Yhteistyötä muiden kylätoimintaa tukevien järjestöjen kanssa kehitetään, päivä nivotaan yhteen muiden samankaltaisten tapahtumien kanssa, tapahtumasta tiedotetaan laajasti ja sen sisältö dokumentoidaan. 3.3 Vuoden kylätoimija ja Vuoden kyläteko -kilpailut Kokemäen Korkeaojan kylälle myönnettiin Vuoden 2010 Kyläteko -palkinto. Vuonna 2009 palkittiin Vuoden kylätoimijoina Regina Wittsber Porin Ahlaisista (keskellä) ja Pirkko Ketola Euran Mannilasta (oikealla). SataKylät ry aloitti vuonna 2008 uuden kilpailuperinteen kylien aktivoimiseksi. Ensimmäinen Vuoden kyläteko palkittiin vuonna 2008, ja ensimmäiset Vuoden kylätoimijat vuonna Vuoden kylätekokilpailun tarkoituksena on nostaa esiin positiivisia esimerkkejä kylätoiminnasta. Palkittavalla teolla katsotaan olevan yleisiä, myönteisiä vaikutuksia kyläyhteisölle. Vuoden kylätoimijana taas palkitaan henkilö, joka on aktiivisesti toiminut kyläelämän ja yhteisön puolesta. Vuoden kyläteko palkitaan 500 euron rahalahjalla ja Vuoden kylätoimijan taustajärjestölle lahjoitetaan 200 euroa. Käytäntöä jatketaan tulevina vuosina. 6 7

5 4 Elämänvirtaa vuorovaikutteisella yhteistyöllä Satakunnan alueella toimivien maaseudun kehittämistyötä tekevien organisaatioiden joukko on mittava. Toimijakenttään kuuluu muun muassa Suomen kylätoiminta ry, SYTY (Liite 1), kaupungit ja kunnat (Liite 2), maakunnan liitto (Liite 3), toimintaryhmät (Liite 4), kyläyhdistykset (Liite 5) ja muut maaseutujärjestöt (Liite 6). Tässä luvussa hahmotellaan Satakunnan alueen maaseudun toimintakenttää sekä toimijoiden välisen yhteistyön organisoimista. Maakunnallinen yhteistyö kylätoiminnan kentällä on tähän asti käsittänyt lähinnä toimintaryhmät, Satakuntaliiton kyläasiamiehen sekä nykyisin maakunnallisen yhteenliittymän palkkaaman kylä-asiamiehen. Jatkossa SataKylät tulee tiivistämään yhteistyötä edellä mainittujen lisäksi myös muiden sidosryhmien kanssa. Päämääränä on luoda asiantunteva verkosto kylien palvelukseen sekä kannustaa kylien kehittämiseen ja aktivointiin tähtäävien maa-/seutukunnallisten hankkeiden käynnistämiseen. Kunta- tai kaupunkikohtaisesta tavasta huomioida kylien erityistarpeita on Ulvilan kaupungin malli kyläasiamiehen palkkaamiseksi edistyksellinen ja kannatettava. SataKylät haastaa muutkin kunnat nimeämään kunnallisen kyläasioiden yhteyshenkilön. Maaseudun kehittämiseen tähtäävien toimijoiden kenttää on selkeytettävä siten, että kylätoimijoilla on käsitys, mistä tehtävistä kukin toimijataho vastaa. Satakylien rooli toimijakentässä on painottaa pehmeämpien arvojen, kuten asumisviihtyvyyden, ympäristönsuojelun ja turvallisuuden edistämistä sekä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien ja arvokkaan vanhuuden edellyttämien toimenpiteiden esiin nostamista. Satakylien toimesta tullaan myös kehittämään toimintaryhmien, maakunnallisten kehittämisorganisaatioiden ja muiden toimijoiden avointa vuoropuhelua ja yhteistyön tiivistämistä. Toimijakentän hahmottamiseksi edistetään niin kutsutun maaseutufoorumin kokoamista jälleen yhteen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla pyritään muun muassa maaseudun elinkeinotoiminnan ja kylien kehittämiseen (Maa- ja metsätalousministeriön Internet-sivut: (http://www.mmm. fi/fi/index/etusivu/maaseudun_kehittaminen/ohjelmakausi /mannersuomi.html, poimittu ). Paikallisilla toimintaryhmillä on ohjelman toteuttamisesta paras käytännön tuntemus. Sata- Kylät ry tukee toiminnallaan toimintaryhmätyöskentelyä maaseutualueilla ja on tiiviissä yhteistyössä toimintaryhmien kanssa. Kyläilloissa ja tilaisuuksissa kannustetaan kyliä hyödyntämään erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, esimerkiksi toimintaryhmien kautta myönnettävää Leader-rahoitusta. Vastuullinen ja konkreettisia tuloksia antava maaseudun kehittäminen edellyttää myös, että kehittämistyötä tehdään yhteistyössä viranomaisten, neuvontajärjestöjen, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, toimintaryhmien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä muiden maaseudulla toimivien järjestöjen kanssa. Maakunnallisena kylävaikuttajana SataKylät ry panostaa vahvasti tällaisen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisen, monen eri toimijatason, yhteen liittävän vuorovaikutuksen rakentamiseen. Maaseudun kehittämisen kannalta parhaat kokonaistulokset saavutetaan laajapohjaisella yhteistyöllä, siksi SataKylät tähtää toimivaan tiedonkulkuun myös julkisten organisaatioiden ja luottamishenkilöiden kanssa. Kyläasiamies toimii kylätoiminnan edunvalvojana ja tekijänä välittämällä viestiä kyliltä kuntaan ja maakuntaan päin. 5 Elämänvirtaa kylille Yhteiskunnan muutoksen myötä myös kylätoiminnan pitää tulevaisuudessa pystyä vastaamaan uudentyyppisiin haasteisiin. Perinteisen yhdistystoiminnan rinnalle nousevat uudenlaiset toiminnan muodot, joilla pyritään turvaamaan muun muassa peruspalveluiden säilyminen kylillä. Tässä luvussa tarkastellaan tulevaisuuden kylätoiminnan erilaisia teemoja. Toiminnan muodot ja käytännöt toteutetaan yksilöllisesti kylillä, mutta alla olevat seitsemän teemaa (luvut ) on nostettu SataKylät ry:n keskeisimmiksi painopisteiksi paikallistoimintaa tukevassa ja kehittävässä työssä. Paikallinen kehittäminen tulee painottumaan yhteisöllisen toiminnan lisäämiseen, palvelujen järjestämiseen, kulttuurin ja ympäristön vaalimiseen sekä yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseen. Lähtökohtana tulee olla, että peruspalvelut tuotetaan lähellä ja arjen sujuvuus turvataan myös harvaan asutulla maaseudulla. 5.1 Paikalliskulttuuri Paikalliskulttuurin merkitys on hyvin esillä toimintaryhmien ohjelmissa ja yksittäisissä kyläsuunnitelmissa. Vahvimpina nostetaan esille perinnemaisema vanhoine reitistöineen, muinaismuistot hiidenkiukaineen sekä vanhat työtavat. Tulevaisuuden kulttuuriperinteen vaaliminen ei saa olla pelkästään perinteisiin rakentuvaa, vaan sen pitää olla myös uutta luovaa. Vahva paikalliskulttuuri lisää eritoten kylien elinvoimaa, viihtyvyyttä ja elämisen laatua. Lisäksi sillä on merkittävä työllistävä vaikutus. Kylämaisemat vaihtelevat suuresti eri puolilla Satakuntaa. Omaan kylään on hyvä tutustua muun muassa kylän alueelle järjestettävällä kyläkävelyllä, joka suunnitellaan ja toteutetaan ympäristö- ja maisemasuunnittelusta vastaavan asiantuntijan kanssa. Matka omaan kylämaisemaan on tutustumisen arvoinen retki sekä vakituisille että kesäasukkaille. 8 9

6 Toimintaideoita: kylätorien elvyttäminen, suoramarkkinoinnin edistäminen, paikallishistoriikin kokoaminen, kyläkävelyt, kyläsuunnitelmat, kylätapahtumat, osallistavat perinnepäivät, kansainvälistyminen... Paikallisen kulttuurimaiseman säilyttäminen ja kunnostaminen tulee sisällyttää kyläsuunnitelmaan, sillä paikallisten asukkaiden viihtyisyyden lisäksi matkailu ja maallemuutto edellyttävät viihtyisiä kylänraitteja ja kaunista maaseutumaisemaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon maisemaan sopiva rakennuspaikkasuunnitelma. Paikalliskulttuuriin kuuluvat myös lukuisat maakunnassa ja kylillä vuosittain järjestettävät tapahtumat. Suosittuja kesätapahtumia ovat kesäteatterit sekä erilaiset markkinatapahtumat ja perinnepäivät. Tapahtumien myötä paikallinen kulttuuri tulee tutuksi alueen asukkaille ja laajalle yleisölle. Kehittämällä ja markkinoimalla tapahtumia uudella tavalla ne on mahdollista muuttaa kansainvälisiksi. Kylätapahtumat toimivat luontaisena kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen edistäjänä. Tapahtumien järjestäminen edellyttää vahvaa yhteisöllisyyttä ja talkooväen aktiivista osallistumista järjestelyihin. 5.2 Yhteisöllisyys ja paikallisuus Paikallisuuden tulee aina näkyä yhteisön toiminnassa, sillä jokaisella kylällä on omat paikalliset erityispiirteensä. Kylät muuttuvat kyläläisten myötä ja uudet asukkaat tulee nähdä voimavarana. Uudet asukkaat taustaan tai kansallisuuteen katsomatta tulee toivottaa tervetulleiksi kylälle. Paikalliskulttuurin kehittämisessä on huomioitava myös kylässä osa-aikaisesti asuvat asukkaat. Vapaa-ajanasukkaiden tarpeet jäävät usein huomioimatta eikä heidän merkitystään vaikuttajina yhteisten asioiden hoitamisessa osata hyödyntää. Monelle kylälle vapaa-ajanasukkaiden osallistaminen toimintaan olisi merkittävä lisävoima ja mahdollistaisi monessa tapauksessa suhteiden luomista niin kotimaiseen kuin kansainväliseenkin toimintaan. Toimintaideoita: kylillä toimivien yhdistysten toiminnan kartoittaminen, toimimattomien yhdistysten purkaminen, yhdistysten yhdistäminen, toiminnan tehostaminen, sukupolvet yhdistävä virkistys/ harrastustarjonta, etätyökeskukset, toimivan alihankintaketjun rakentaminen kyliin, osuuskuntien perustaminen, pitkäaikaistyöttömien palkkaaminen kausitehtäviin, talonmies-palvelut, kodinhoitopalvelut Perinteinen yhteisöllisyys on saamassa rinnalleen uusia toimintamuotoja muun muassa kuntien yhdistymisten myötä. Kuntakoon kasvaessa saattaa olla tarvetta kasvattaa myös kyläyhdistysten toiminta-aluetta. Etenkin vanhoilta kuntakeskuksilta puuttuu oma kyläyhdistyksensä. Näiden alueiden liittäminen osaksi jo olemassa olevaa kylätoimintaa on monin tavoin mielekkäämpää, kuin uuden yhdistyksen perustaminen. Etenkin kuntaliitosten myötä Satakylät kannustaa kuntakohtaisten kylien yhteenliittymien perustamiseen. Kun kaikki suuren kunnan alueella toimivat kylät muodostavat yhteisen rintaman, on esitysten huomioiminen kunnan päätöksenteossa varmempaa. Kokemukset kuntakohtaisten kylien yhteenliittymien toiminnasta ovat pääsääntöisesti positiivisia. Kuntakohtaisen Kylät ry:n perustamisesta on näyttöä myös valtakunnallisesti (esimerkiksi Lohjan kylät ry tai Tammelan kylät ry). Satakuntaan on perustettu kolme kuntakohtaista Kylät ry:tä: Merikarvialle, Poriin ja Ulvilaan. SataKylät ry:n kannustaa kuntakohtaisten kyläyhdistysten perustamiseen tilanteissa, jossa kunnan yhteisen kyläyhdistyksen toiminnasta nähdään olevan hyötyä. Kylillä toimivien järjestöjen yhteistyötä tulee kohentaa. SataKylät suosittelee kyläkohtaisen yhdistysrekisterin päivittämistä. Ylimääräisen yhdistysbyrokratian keventämiseksi kylissä kannattaa harkita myös toimimattomien yhdistysten purkamista sekä passiivisten yhdistysten liittämistä aktiivisesti toimiviin. Yhteistoiminnalla ja voimien keskittämisellä yhdistykset saavat synergiaetua toisistaan. SataKylät ry tulee jatkossa kehittämään myös asukasyhdistysten toimintaa sekä yhteistyön lisäämistä asukas- ja kyläyhteisöjen välillä. 5.3 Kylätoiminnan aktivointi Tulevaisuudessa kylätoiminta saa uusia ulottuvuuksia. Palvelujen tuottamiseen erikoistuvien kylien toiminta muuttuu entistä ammattimaisemmaksi. Osa kylistä aktivoituu esimerkiksi palveluiden tuottamisessa sopimuksellisuuden keinoin tai toteuttaa innovatiivisia hankkeita, osa taas jatkaa kylätoiminnan perinteistä toimintatapaa. SataKylät ei arvota kylätoimintaa, vaan huomioi erilaiset toimintatavat oman, kylien aktivointiin liittyvän toimintasuunnitelmansa toteutuksessa ja tiedottamisessa. Hyviä kylätoiminnan käytäntöjä esitellään positiivisesti muun muassa palkitsemalla Vuoden kylä sekä Vuoden kyläteko/-toimija. Lähivuosina kylien on sopeuduttava myös nopeasti muuttuviin tilanteisiin esimerkiksi kuntaliitosten tai palvelurakenteen muutosten vuoksi. Vaikka maaseutu koetaan yhä turvalliseksi asuinpaikaksi, on syrjäseuduilla turvattomuuden tunnetta lisännyt pelko palvelujen katoamisesta. Kuntarakenteen muutoksen ja esimerkiksi PARAS-hankkeen (palvelurakenneselvitys) edetessä myös kylien kannattaa yhdistää voimiaan. Yksi tapa saada kylien ääni kuulumaan suurkunnan päätöksenteossa, on perustaa kylä- tai kotiseutuneuvostoja muun muassa palvelujen uudelleenjärjestämiseksi. Lisäksi kuntastrategioihin tulee sisällyttää entistä enemmän kylien/kylät ry:n toimintasuunnitelmiin kirjattuja tavoitteita ja toimenpide-esityksiä. SataKylät ry seuraa maakunnan kuntaliitoksia tarkasti etenkin kylätoiminnan huomioimisen näkökulmasta. Kuntien hallinnollisen yhdistymisen yhteydessä on välttämätöntä tarkastella myös maaseutu- ja kyläalueiden tarkastelunäkökulmaa

7 Toimintaideoita: hankkeiden käynnistäminen, koulutuksiin osallistuminen, kuntakohtaisten kyläyhdistysten perustaminen, kuntakohtaisten kyläasiamiesten/ yhteyshenkilöiden palkkaaminen, vapaa-ehtoisen pelastuspalveluringin kokoaminen kylille Parhaat vaikuttamisen kanavat kuntaliitosten yhteydessä tarjotaan perustamalla kattavia ja riittävät toimivaltuudet omaavia alueneuvostoja tai toimikuntia. Tällaisissa lähidemokratiamalleissa tulee toteuttaa valtakunnallisen kokemuksen perusteella toimivaksi koettua toimintatapaa. Lähidemokratia palvelee hyvin toimiessaan kaikkia osapuolia. Uuden kunnan johto saa ensiarvoista taustatietoa työhönsä ja paikallisilla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, joissa he ovat alueen ehdottomia asiantuntijoita. Tulevaisuuden kylätoiminnassa on odotettavissa myös kansainvälistymistä. Suurena apuna kylätoiminnan kansainvälistymisessä ovat paikallisten toimintaryhmien mahdollistamat kansainvälisen hankkeet. Kumppaneiden hankinnassa toimintaryhmien kv-koordinaattorit ovat edelleen paras käytännön tuki, SataKylät kannustaa omien kykyjensä mukaan kyliä kansainväliseen toimintaan. Positiivista julkisuutta kylälle voisi tuoda myös niin sanottu kyläkummitoiminta. Kyläkummi on kylältä syntyisin oleva julkisuuden henkilö, joka lupautuu toimimaan kylän äänitorvena esimerkiksi asukasmarkkinointiin liittyvässä markkinoinnissa. Kyläkummin suhteiden ja verkostojen hyödyntäminen voisi auttaa kylän tunnettuuden kasvattamisessa. SataKylät hallinnoi paikallistoimijoille suunnattua Jatkis-koulutushanketta. Hankkeen aikana kylätoimijoille tarjotaan opetusta ajankohtaisista ja hyödyllisistä teemoista, kuten kotisivujen perustamisesta ja päivittämisestä, ympäristönhoidosta, perusturvan ja tapahtumien järjestämisestä. Jatkis-hankkeen tavoitteena on osaamisen tason nostaminen ja yhteistyöverkostojen aikaansaaminen. Toimivien verkostojen luomiseksi SataKylät solmii yhteistyömuotoja laajasti niin kylätoimijoiden kuin myös muiden maaseutua kehittävien sidosryhmien kanssa. Koulutusosaamista ostetaan alan asiantuntijoilta, esimerkiksi toimintaryhmiltä, oppilaitoksilta sekä etujärjestöiltä. Kyläsuunnitelmaan on hyvä kirjata käytännön tavoitteita, toteutuksen suunniteltu aikataulu sekä vastuutaho, tällöin suunnitelmat tulevat paremmin käytäntöön. Millainen on hyvä kyläsuunnitelma, mitä siinä käsitellään - Kylän näköinen ja kokoinen tahtotila kylän elinvoimaisuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden takaamiseksi tulevaisuudessa. - Kylän kuvaus, lyhyt katsaus menneisyyteen, nykytilaan ja tulevaan. - Kartoitetaan kylän palvelutaso ja tarve. - Kartoitetaan kylän ikäjakauma ja mietitään eri ryhmille suunnattua toimintaa, esim. harrastusmahdollisuuksia lapsille, nuorille, lapsiperheille ja ikääntyville. - Suunnitelma kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. - Kyläkoulusuunnitelma: kyläkoulun merkitys lasten ja nuorten oppimisympäristönä, kannattavuuslaskelmat kyläkoulun ylläpitämiseksi, koulu on kyläläisten kohtaamispaikka. - Ikäihmisten huomiointi palveluntarjonnassa, hoivapalveluiden kysyntä ja tarjonta. - Suunnitelma tyhjillään olevien tai vapautuvien kiinteistöjen käytöstä. - Kyläkaava maankäytön ja rakentamisen suunnittelun tueksi. - Kylän turvallisuussuunnitelma kriisitilanteiden varalle. 5.4 Laajapohjainen kyläsuunnitelma Panelia - paljon pienessä kylässä [ 1 ] Kyläsuunnitelma Kylien Köyliö SataKylät tulee kannustamaan toimintaryhmien työntekijöiden kanssa kyläläisiä päivitettyjen kyläsuunnitelmien laatimisessa. Kyläsuunnitelman tekemiseksi järjestetään tarvittaessa koulutusta. Suunnitelma on kyläläisten kunnan tai kaupungin suuntaan esittämä osoitus siitä, että kylän asukkailla on hyvä tietämys kylän nykytilasta sekä selkeä visio kylän tulevaisuudesta. Samalla kyläsuunnitelmat toimivat myös tärkeinä taustapapereina virkamiehille, jotka suunnittelevat mahdollisia uudistuksia kylään. Yksittäisten kylien suunnitelmissa tulee olla kylien ja eri toimijatahojen yhteisiä tavoitteita, joilla kylien tarpeet ja merkitys saadaan paremmin esille. Lisäksi suotavaa olisi useamman kylän yhteisten kyläsuunnitelmien aikaansaaminen. 5.5 Sopimuksellisuus Jos vallitseva keskittämisen politiikka jatkuu, on harvaan asutuilla alueilla sopeuduttava siihen, että yhteiskunnan tuottamat palvelut viedään entistä kauemmas suurempiin asutuskeskittymiin. Mikäli kylille halutaan palveluja ja yritystoimintaa, ne pitää sinne synnyttää ja kehittää asukkaiden, kylässä toimivien yhdistysten ja yritysten omasta toimesta. Palvelujen määrä kylillä riippuu kylätoimijoiden aktiivisuudesta ja yhteistyön rakentamishalukkuudesta naapurikylien kanssa. Myös loma-asukkaille pitää järjestää palveluja ja niitä on hyvä kehittää yhteistyössä vapaa-ajan asukkaiden kanssa. Sopimuksellisuus on malli, joka tähtää työn uudelleenorganisoimisella ja paikallisesti sopimalla luomaan pysyviä palveluja sekä uusia ansiolähteitä alueellisesti

8 Maaseutupolitiikan näkökulmasta sopimuksellisuudella tarkoitetaan maaseudun monialaisten toimintojen yhdistämistä sekä joustavan työn ja palvelujen tuottamista välittäjäorganisaation avulla. Sopimusmenettely soveltuu monille aloille hoiva- ja hyvinvointipalveluista ympäristön ja teiden hoitoon. Sopimuksellisuus edistää elinvoimaisen ja toimivan maaseudun kehittymistä ja kohentaa maaseutuympäristön laatua. Sopimuksellisuudesta hyötyvät kaikki maaseudulla asuvat ja siellä vierailevat. (lähde: poimittu ). Erityisesti hyvinvointi- ja hoivapalvelujen tuottamisessa julkinen taho siirtää vastuuta enenevässä määrin yhteisöjen harteille. Toimivan monipalvelukeskuksen edellytyksenä on sopivankokoisen alueen (kuntien/kylien) palvelutarpeiden tuottaminen yhdessä toimipaikassa. Palvelutuotannon käynnistäminen edellyttää erityisosaamista. Toimintaideoita: Koulutusta sopimuksellisuudesta, palvelujen tuottamista sopimuksellisuuteen perustuen, osuuskuntien perustamista Palvelujen tuottamisen lisäksi maaseudun asukkaille tulee uutta toimintaa ja tulonlähteitä ympäristön kunnostamiseen ja kulttuurimaiseman ylläpitämiseen sekä uusiutuvan energian käytön tuottamiseen liittyvistä tehtävistä. Maaseudulla on tällaiseen palveluntarjontaan myös olemassa olevat resurssit. Esimerkiksi maatalous luo peruspalvelurakenteelle ympärivuotisen pohjan tarjoamalla kaluston auraus- ja rakentamiskäyttöön, ylläpitämällä toimivaa tiestöä sekä takaamalla paikallista ruoka- ja raaka-ainetarjontaa. Erityisesti maaseudulla toimeentulon lähteet ovat moninaisia. Tästä syystä on tarpeellista tarjota uudenlaista moniosaajakoulutusta. SataKylät ry kannustaa paikallisten palveluiden järjestämistä yhdistysten ja kunnan väliseen sopimukseen perustuen. Sopimuksellisuus on paitsi edullisempi tapa tuottaa palveluita myös yhdistystoiminnan ja työttömien palkkakusen kannalta mielekästä toimintaa. SataKylät ry tarjoaa koulutusta, tiedotusta ja hyvien käytäntöjen jakamista monipuoliseen palvelutarjontaan sekä sopimuksellisuuteen liittyen. Lisätietoja sopimuksellisuudesta: Vaasan yliopiston Levón instituutti: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR): 5.6 Ympäristönhoito ja suojelu Suomi on sitoutunut Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketin päästötavoitteisiin, joiden mukaan kasvihuonepäästöjä rajoitetaan 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (vertailuarvona käytetään vuoden 1990 päästötasoa). Päästörajoitusten saavuttamiseksi EU on asettanut toimintatavoitteiksi muun muassa uusiutuvan energian osuuden kasvattamisen 20 prosenttiin kokonaistuotosta, biopolttoaineiden osuuden lisäämisen kymmenen prosenttiin liikenteen biopolttoaineista sekä energiatehokkuuden lisääntymisen 20 prosentilla. Myös kylien tulee olla mukana ilmastonmuutoskeskustelussa, missä muun muassa asumisrakenteen tiivistäminen ja yksityisautoilun vähentäminen ovat keskeisimpiä argumentteja. Haja-asutusalueilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tulee vastata suosimalla vähäpäästöisiä liikkumistapoja, parantamalla julkisen liikenteen palvelutasoa, panostamalla etä- ja lähityön mahdollisuuksiin sekä kehittämällä ekologisia rakentamis- ja asumismuotoja. Kulutustapoihin ja valintoihin tulee kiinnittää huomiota kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla globaalista yksityiseen. Kylien rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on toimia esimerkillisenä vaikuttajina niin omiin kyläläisiin kuin kuntaankin päin sekä taata kyläläisille toimivat edellytykset ympäristöystävällisten valintojen tekemiseksi. Toimintaideoita: Jätevesikoulutusta, reitistöjen, perinnemaisemien tai kosteikkojen hoitoa sopimuksellisuuden keinoin, virkistysmahdollisuuksien lisääminen, uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehittäminen, luontokerhojen järjestäminen, kierrätyspisteiden rakentaminen kylään, lähija luomuruuan suosiminen, kulutusvalintojen tarkkailu, liikennekulttuurin muuttaminen, asumisen ja lämmitysmuotojen muuttaminen ekologisemmaksi Kylien näkökulmasta tavoitteet uusiutuvan energian sekä biopolttoaineiden tuottamisesta ovat positiivinen haaste, sillä juuri näiden tuotantoon maaseudulla on hyvä valmius. Myös jätteen kierrätys ja uusiokäyttö soveltuvat hyvin uudentyyppisten tuotantomuotojen kehittelyyn. Kierrätettävän materiaalin hyödyntämiselle tärkein edellytys on, että myös kylille rakennetaan toimivat lajittelupisteet

9 Maaseutuasumisen ympäristönsuojelullisiin vahvuuksiin liittyy myös mahdollisuus tuottaa ja suosia lähiruokaa. Kyläasumisen kulmakivenä toimii maa- ja metsätalous, yksityinen harrasteviljely sekä luonnontuotteiden keräily ja hyödyntäminen. Lähi- ja luomutuotannolla taataan parhaat edellytykset ekologisesti kestävien ruokailutottumusten juurtumiselle. Virkistäytyminen luonnossa on merkittävää niin vakituisille asukkaille kuin loma-asukkaillekin. Luonnon kestävät virkistyskäyttömahdollisuudet tulee turvata muun muassa rakentamalla erilaisia merkittyjä luontoreittejä. Reitistön kunnossapidosta voisi solmia sopimuksellisuutta noudattaen sopimuksen kyläyhdistyksen tai vaikkapa paikallisen metsästysseuran kanssa. Kyläläisiä koskettaa myös perinnemaisemien kunnossapito. Vanhojen niittyjen ja hakamaiden pusikoituminen uhkaa paitsi perinnemaisemaa myös alkuperäiskasvistoa ja pieneliöstöä, kun haittakasvit valtaavat alaa. Niittyjen raivaus ja niitto sekä laiduntavien lampaiden pito ovat myös tehtäviä, jotka kylällä toimiva yhdistys voi ottaa hoitaakseen joko sopimuksellisuutta noudattaen tai hakemalla kohteelle ei-tuotannollisen investoinnin tukea. Ei-tuotannollisen investoinnin tukea on mahdollista saada myös kosteikkojen ennallistamiseen. 5.7 Infrastruktuuri Yhteisratkaisujen varteenotettavana mahdollisuutena ovat siirtoviemärit, joista tulee neuvotella kuntapäättäjien kanssa. Myös muutamat taloudet kattava pienpuhdistamo olisi yksittäistä jätevesijärjestelmää parempi vaihtoehto. Toteutuksen esteenä ovat kuitenkin puhdistamon rakentamiskustannukset. Pienpuhdistamoita tai siirtoviemäreitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan rakentaa investointihankkeiden tai muun ulkopuolisen rahoituksen turvin tai perustamalla jätevesiosuuskuntia. Tienkäyttäjän tarpeet maaseudulla ovat moninaiset. Loma-aikaan maaseutukylien liikennettä kasvattaa kesämökkiliikenne ja muina aikoina maa- ja metsätaloudesta aiheutuva raskasliikenne sekä koulu- ja työmatkaliikenne. Pahiten sorapäällysteisten teiden kuntoa rasittaa maaseudulla raskas maatalous- ja metsäkoneliikenne. Erityishuomio teiden turvallisuuteen tulee kiinnittää osuuksilla, joilla on koululaisliikennettä. Reittien, joiden varrella ei ole kevyenliikenteenväyliä, tulee olla riittävän leveitä, siten että tilaa jää riittävästi jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Kevyenliikenteen väyliä tulee rakentaa mahdollisuuksien mukaan, sillä näin kannustetaan asukkaita ympärivuotiseen pyöräliikenteeseen fyysistä kuntoa ylläpitävänä sekä ympäristöystävällisenä liikuntamuotona. Turvalliseen liikkumiseen liittyy myös tarvittava valaistus pimeään aikaan. SataKylät seuraa kyläteiden kuntoa sekä osallistuu tiestön kuntoa koskevaan keskusteluun osallistumalla Läntisen Tiepiirin kansalaisfoorumin istuntoihin. Tietoliikenneverkostojen rakentamissuunnitelmat kattavat vielä hyvin heikosti maaseudun ja varsinkin harvaan asutut seudut. Tietotekniikka kuuluu kuitenkin myös haja-asutusalueiden asukkaiden nykyarkeen. Nopeat verkkoyhteydet lisäävät vuorovaikutusta niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Internetiä hyödynnetään myös haja-asutusalueiden kouluissa etä- ja monimuoto-opetuksessa. Maaseudulla tulee alueelliseen tasa-arvoon vedoten olla yhtäläiset tietoliikenneyhteydet kuin kaupungeissa. Kylien perusinfrastruktuuri pitää sisällään toimivan vesi- ja jätehuollon, turvalliset ja toimivat liikenneyhteydet sekä hyvät tietoliikenneyhteydet. Valtio tarjoaa vuosina 2010 ja 2011 runsaasti määrärahoja yksityisteiden kunnostukseen tiepiirien kautta. Lisäksi se avustaa toimivien laajakaistaverkkojen rakentamista yhdessä kuntien ja teleoperaattorien kanssa. EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin mukaan pinta- ja pohjavesien hyvä määrällinen ja kemiallinen tila tulee saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee kunnostaa uuden asetuksen mukaisiksi vuoteen 2014 mennessä. Monissa Satakunnan kunnissa on tehty vaadittavat suunnitelmat hankerahoituksella. Määräykset aiheuttavat kylillä epätietoisuutta ja järjestelmän uusimiseen liittyvät käytännön rakennustyöt ovat monin paikoin vielä epävarmat. Kannattava ratkaisu haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa on kyläkohtaiset kokonaisratkaisut. Toimintaideoita: Osuuskuntien tai pienpuhdistamoiden perustaminen, hankkeen käynnistäminen, jätevesiviemäröintiin ja tietoliikenneyhteyksiin liittyvien koulutus- ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen, kotisivukoulutusta kylätoimijoille, etätyö- ja opintomahdollisuuksien kehittäminen Maaseudun tietoliikenneyhteydet mahdollistavat maatalous- ja muun yritystoiminnan ohella myös uudenlaisia toimintamuotoja, kuten etätyön ja ikääntyvän väestön sähköisen asioinnin. Samalla parannetaan vapaa-ajan asuntojen pitempiaikaista käyttöä. 6 Elämänvirtaa tiedottamiseen Maaseutu- ja kyläelämään liittyvän viestinnän tulee olla monisuuntaista. Viestin pitää välittyä niin kunta- ja kaupunkitasolta kyliin kuin myös toisin päin. Kylätasolla tiedottamisen vastuu on kyläyhdistyksillä ja muilla vastaavilla järjestöillä. Tällöin tiedottaminen tapahtuu kylien omien toimintaperiaatteiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Tiedonvälityksessä ja hankinnassa tärkeässä asemassa on Internet sekä päivitetyt kotisivut. Myös SataKylät tulee panostamaan omien kotisivujensa sisältöön ja ulkoasuun. SataKyliät toimii tiedonvälittäjänä jäsenistönsä sekä sidosryhmiensä suuntaan. Tietoa tulee jakaa riittävästi ja riittävän ajoissa. Pääasiallinen tiedonvälityskanava yksittäisistä tapahtumista on sähköposti. Jäsentiedotteita lähetetään kolmesta neljään kertaa vuodessa, jakeluun lisätään ajoittain myös kyläyhdistykset, jotka eivät ole liittyneet Satakylien jäseniksi

10 Yhteistietoja päivitetään ja ilmoituksia muuttuneista tiedoista pyydetään ilmoittamaan jatkuvasti. Monensuuntaisella tiedottamisella pystytään kehittämään toimintaa jäsenistön ja paikallisten asukkaiden palautteen perusteella. SataKylät tiedottaa myös julkaisemalla lehti-ilmoituksia Satakunnan alueen pää- ja paikallislehdissä. Lehdistötiedotteita lähetetään muutamia vuosittain. Satakylien osittaisessa palveluksessa työskentelee lisäksi Satakunnan maaseutuohjelman tiedottaja, joka julkaisee Satasilta-verkkotiedotuslehteä. Satasilta-lehteä toimitetaan ajoittain myös painettuna paperilehtenä, joka jaetaan Satakunnan alueen kotitalouksiin. Yhteistyötä toimintaryhmien, ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton kanssa tehostetaan myös tiedottamisen osalta. Hyvä ja ihmisläheinen tiedonvälityskanava ovat kyläillat, joissa kyläasiamies vierailee mahdollisuuksien mukaan. Vuosikokousten yhteydessä on mahdollista tiedottaa myös yhdistyksen muusta toiminnasta. 7 Toiminnan rahoitus ja talouden vahvistaminen Satakylät ry:n toiminnan rahoitus perustuu jäsenmaksutuloihin ja SYTYn vuosittaiseen valtionapuun. Tuloilla katetaan osittain toiminnalliset ja hallinnolliset kulut, mutta kokopäiväisen kyläasiamiehen palkkaamiseen tulot eivät riitä. Hankkeet mahdollistavat laaja-alaisemman toiminnan sekä kokopäiväisen henkilön palkkauksen. SataKylien varainhankinta perustuu erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Talkootyön merkitys tapahtumajärjestelyissä on merkittävä. Varainhankintaa voidaan jatkossa kehittää esimerkiksi erilaisten palvelujen myynnillä. Lisäksi yhdistyksen tavoitteena on jäsenmäärän lisääminen sekä kannatusjäsenten ja yhteistyökumppaneiden hankinta. Satakylien suuntaa-antavan vuosibudjetin (taulukko 1) perusteella voidaan todeta, että toiminnan jatkamiseksi ja kohentamiseksi yhdistys tarvitsee täysipainoisen toiminnan rahoittamiseksi 1) huomattavaa korotusta valtionapuun, 2) merkittävää vuosittaista hankerahoitusta sekä 3) varainhankinnan tehostamista. Taulukko 1: SataKylät ry:n suuntaa-antava vuosibudjetti palkat matkat hallitus tilat tilitsto koulutus markkin. toimisto tapahtumat yhteensä Tiedottamista tullaan tehostamaan sekä määrällisesti että laadullisesti jäsenistöltä saadun palautteen mukaisesti. Tiedottamista uudistetaan nykyaikaisemmaksi esimerkiksi sosiaalisen median avulla. Tiedottamisesta vastaava kyläasiamies osallistuu aiheesta järjestettävään koulutukseen. Sata silta Toimintaideoita: Maaseudun kehittämisen ajankohtaislehti Kylien * Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry * Joutsenten reitti ry * Karhuseutu ry * * Pyhäjärviseutu ry * Ravakka ry * Satakylät ry * Satakunnan ELY-keskus * Koordinaatiohankkeet uusi mahdollisuus Koordinointihanke on uusi hankemuoto. Koordinointihankkeessa useita pieniä alahankkeita hallinnoidaan paikallisen toimintaryhmän avustuksella yhtenä kokonaisuutena. Sivu 8. Köyliö Kansainvälisyys kannattaa Leaderissä tarjotaan kansainvälisyyttä yhtenä avaimena innovoivaan maaseudun kehittämiseen. Sivu 4. Kuva: Historiapäivä-hanketta toteutetaan Eurajoella. Miljoonia maaseudulle Yli 80 Leader-hanketta käynnistyi vuoden aikana. Sivu 2. Vuoden kyläteko Kokemäen Korkeaojalla Korkeaojan kylälle rakennutettiin kyläläisten toimesta omakotitalo lapsiperhettä varten, jotta saataisiin turvattua kyläkoulun tulevaisuus. Sivu 6. kotisivujen uudistaminen, jäsentiedotteen ulkoasun muokkaus, jäsenrekisterin uudistaminen, sähköpostilistojen jatkuva päivittäminen, palautekysely jäsenistölle, sosiaalisen median hyödyntäminen, tiivis tiedotusyhteistyö sidosryhmien kanssa, aktiivinen tiedonvälitys hallituksen sisällä, koulutuksiin osallistuminen

11 LIITE 1. LIITE 2 Satakunnan kunnat Satakunnan kunnat ja seutukuntajako 2010 Satakunnassa oli vuoden 2010 alussa 7 kaupunkia (Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Kokemäki, Pori, Rauma ja Ulvila) ja 14 kuntaa (Eura, Eurajoki, Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Kiikoinen, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen ja Säkylä). Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä vuoden 2009 lopussa oli ja se muodostui kunnittain seuraavasti: Merikarvia Siikainen Honkajoki POHJOIS-SATAKUNNAN SEUTUKUNTA Kankaanpää Karvia Jämijärvi Suomen kylätoiminta ry (SYTY) Suomen Kylätoiminta ry eli SYTY on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö, joka edistää kylätoimintaa ja muuta paikallislähtöistä kehittämistä. SYTYn tehtävänä on kylien ja asukasyhteisöjen elinvoimaisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen. Järjestö toimii valtakunnallisten ja alueellisten järjestöjen sekä kylien valtakunnallisena yhteistyöelimenä. SYTY kokoaa yhteen maakunnallista kyläasiamiestoimintaa. SYTYn kautta jaetaan valtionapuvaroja maakunnalliseen kylätoimintaan. Valtionapu ei nykyisellään tosin riitä kokoaikaisen kyläasiamiehen palkkaukseen. Vakaan kyläasiamiestoiminnan edellytyksenä on valtionavun määrän lisäys entisestään. Edelleen SYTYn kautta maksettavan valtionavun tulisi painottua enemmän alkuvuoteen. Kuntien lukumäärä on ollut jo pitkään laskussa. Kullaa liitettiin Ulvilaan vuonna 2005, Kodisjoki Raumaan vuonna 2007, Vampula Huittisiin, Lappi Raumaan ja Kiukainen Euraan vuonna 2009 ja Noormarkku Poriin vuonna Köyliön, Säkylän ja Euran kuntaliitos on epävarmassa tilanteessa. Yksi Satakylien perustehtävistä on edistää kuntien/ kaupunkien sekä kylien välistä vuoropuhelua. On tärkeää, että kuntapäättäjillä ja viranhaltijoilla on ajantasaista tietoa kylien kehittämissuunnitelmista ja tarpeista, mutta myös kyläläisille pitää viestittää kuntien suunnitelmista ja yksittäisten kyliä koskevien toimenpidesuunnitelmista. Kuntiin ja kaupunkeihin tuleekin palkata kuntakohtainen kyläasiamies, jonka välityksellä monensuuntainen tiedonkulku tavoittaa kuntapäättäjät ja kyläläiset sekä kunnan vaikutuspiiriin kuuluvan toimintaryhmän koordinaattorin, Satakylien kyläasiamiehen ja Satakuntaliiton yhteyskoordinaattorin. Pomarkku Pori Ulvila PORIN SEUTUKUNTA Nakkila Luvia Harjavalta Eurajoki Kokemäki RAUMAN SEUTUKUNTA Eura Rauma Köyliö Säkylä Lavia Kiikoinen Huittinen km S A T A K U N T A L I I T T O / VSi Valtionapukoordinoinnin lisäksi SYTY tiedottaa ja neuvoo valtakunnallisissa asioissa sekä järjestää tapahtumia ja kampanjoita. SYTY järjestää vuosittain muun muassa valtakunnalliset kyläpäivät. SataKylät ry on perinteisesti osallistunut valtakunnallisille kyläpäiville. Tätä tapahtumaa tullaan aktiivisesti markkinoimaan maakunnassa, sillä tilaisuus on ainoa koko Suomen kattava kylätoimijat yhteen kokoava tapahtuma. SYTYllä on myös tärkeä rooli Leader-toiminnassa. SYTYn hallitus koostuu myös kolmikantaperiaatteella (1/3 paikallistoimijoita, 1/3 toimintaryhmien edustajia, 1/3 muut yhdistykset). SYTYn roolia ja tunnettuutta valtakunnallisena maaseudun kehittäjänä tulee kirkastaa sekä etsiä aktiivisesti uusia toiminnan kenttiä esimerkiksi sopimuksellisuuden puolesta puhumisessa. SYTY on laatinut oman ohjelmansa Vastuuta ottava paikallisyhteisö vuosille Ohjelma on kattava ja sen toteutuminen edellyttää sekä maakunnallisilta kylien yhteenliittymiltä, toimintaryhmiltä että paikallisyhteisöiltä vastuun ottamista, sitoutumista ja erityisesti oma-aloitteellisuuden vahvistamista. Kunta Asukasmäärä Kunta Asukasmäärä Kunta Asukasmäärä Eura Kiikoinen Noormarkku Eurajoki Kokemäki Pomarkku Harjavalta Köyliö Pori Honkajoki Lavia Rauma Huittinen Luvia Siikainen Jämijärvi Merikarvia Säkylä Kankaanpää Nakkila Ulvila Karvia

12 LIITE 3. LIITE 4. Satakuntaliitto Satakuntaliitto on Satakunnan kuntien muodostama kuntayhtymä, jonka päätöksenteko perustuu kunnalliseen demokratiaan. Satakuntaliiton ylin päättävä elin on kunnallisvaalikaudeksi valittava maakuntavaltuusto, joka päättää muun muassa liiton taloussuunnitelmasta ja talousarviosta, hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä valitsee maakuntahallituksen. Maakuntahallitus vastaa Satakuntaliiton hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä ohjaa ja valvoo viraston toimintaa. Maakuntahallitukseen valitaan poliittisten valtasuhteiden mukaan 13 jäsentä. Satakuntaliiton maaseutuasiantuntija on osallistunut yhteiseen maaseutufoorumiin, johon on koottu maakunnan keskeisimmät maaseudun kehittämistyötä tekevät tahot. Foorumissa yhteistyökumppanit ovat purkaneet muun muassa työnjaon päällekkäisyyksiä. Satakuntaliiton kyläasiamiestoiminta päättyi kesällä 2009, mutta kylien edunvalvontaan liittyvistä asioista osa tulee sisällyttää edelleenkin Satakuntaliiton tehtäviin. Maakuntaliittoon tarvitaan maaseudun asioihin keskittyvä yhteyshenkilö/koordinaattori, joka vastaa muun muassa maakunnan asumisen markkinoinnin koordinoinnista, kylien rakennuspaikka- ja kylätonttiselvityksistä sekä maallemuutto.info-sivujen päivittämisestä. Toimintaryhmät Toimintaryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joiden tärkein tehtävä on ihmisten, yhteisöjen ja yritysten innostaminen oman toimintansa ja elinympäristönsä kehittämiseen. Toimintaryhmiä on Manner-Suomessa 55. Ne ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä, joiden toiminnassa kohtaavat alueen asukkaat, yhteisöt ja yritykset sekä julkinen taho. Toimintaryhmät hallinnoivat maaseudun kehittämiseksi osoitettua Leader-hankerahaa. Leader toiminta perustuu Euroopan unionin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan, joka on voimassa vuoteen 2013 asti. Rahoitettavat Leader-hankkeet valitsee toimintaryhmän hallitus, jonka kokoonpanossa noudatetaan kolmikantajakoa (1/3 yksittäiset maaseudun asukkaat tai pienyrittäjät, 1/3 julkisen tahon ja 1/3 yhdistysten edustajia). Leader on toimiva rahoitusmuoto maaseudun kehittämiseksi. Satakunta, Porin ja Rauman keskustaalueita lukuun ottamatta, kuuluu kokonaisuudessaan Leader-alueeseen. Kylien näkökulmasta katsottuna Leader-ohjelmalla turvataan muun muassa käytännönläheisten kyläsuunnitelmien laatiminen sekä kylien kehittäminen niin elinkeinollisesti kuin yhteisön viihtyvyydenkin kannalta. Lisäksi toimintaryhmät panostavat vahvasti kylien kansainvälistymisen edistämiseen. SataKylät ry toimii läheisessä yhteistyössä kaikkien Satakunnan alueella toimivan viiden toi-mintaryhmän kanssa, sillä useat kylien puolesta tehtävät toimet ovat tavoitteiltaan yhteneviä. SataKylät järjestää ja osallistuu toimintaryhmien työntekijöiden kanssa yhteisesti pidettyihin tapaamisiin sekä edistää osaltaan Satakunnan alueella toimineen maaseutufoorumin uudelleenorganisoimista. SataKylät ry:n hallinto on lähentynyt toimintaryhmien hallintomallia. Satakylien uudistettujen sääntöjen mukaan hallituspohja kootaan kolmikantaperiaatteen mukaiseksi. Kolmannes Satakylien hallituksen jäsenistä on toimintaryhmien edustajia. Satakunnassa toimii viisi toimintaryhmää: Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry (Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Kiikoinen, Kankaanpää, Lavia, Merikarvia, Siikainen, Pomarkku, Ikaalinen, Kihniö, Parkano, Suodenniemi) Joutsenten reitti ry (Huittinen, Hämeenkyrö, Sastamala) Karhuseutu ry (Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila, Pori, Ulvila) Pyhäjärviseutu ry (Eura, Köyliö, Säkylä) Ravakka ry (Eurajoki, Rauma, Laitila, Pyhäranta, Uusikaupunki, Mynämäki, Mietoinen, Vehmaa)

13 LIITE 5 Satakunnan kyläyhdistykset ja seurat kunnittain Yhdistysluettelon päivittämiseksi ota yhteyttä kyläasiamieheen, EURA Harolan kyläyhdistys ry Heinilän kyläseura Hinnerjoen kyläseura ry Honkilahden kylätoimintayhdistys ry Kahalan kylätoimikunta Kauttuan kyläyhdistys ry Kutin kyläyhdistys Kuurnamäen seudun kyläyhdistys Laihian kyläyhdistys ry LMR:n kyläyhdistys Lellaisten kylätoimikunta Länsi-Euran kyläyhdistys Mannilan kylätoimintayhdistys Mestilän kylätoimikunta Panelian kotiseutuyhdistys Savikon kyläyhdistys Vaalijoen kyläyhdistys ry KARVIA Alkkian kylätoimikunta Kantin kylätoimikunta Karviankylän kyläyhdistys ry Saran kyläyhdistys Sarvelan kyläyhdistys KIIKOINEN Jaaran kyläseura ry Kuorsumaan kyläseura ry Saunaluoma-Pukaran kylätoimikunta Suomijärven-Tuulenkylän-Rannankylän kylätoimikunta Tuulen kyläseura Ämmälän kylätoimikunta Myönteen kylätoimikunta Tervahaudan kyläyhdistys ry EURAJOKI Eurajoen Ylisenpään kyläyhdistys ry Kaukomäen kyläseura Kuivalahden kylätoimikunta Lapinjoen kylätoimikunta Linnamaan kylätoimikunta HARJAVALTA Hiirijärven kyläyhdistys ry Merstolan asukasyhdistys ry Pirkkalan kylätoimikunta HONKAJOKI Anttila-Paasto-Vataja kyläyhdistys Jyllinseudun kyläyhdistys ry HUITTINEN Harjualueen luonto ja virkistys ry Harjunseudun PVY Hirvenpääntienoot ry Huhtamon kylätoimikunta Huhtamon MMS Huittisten Korvenkylän PVY Huittisten läntinen PVY Karhiniemen kyläseura ry Kukonharjan kyläyhdistys ry Lauhan maamiesseura ry Nokkamäen kylä JÄMIJÄRVI Kontti-Pitkäniemen kyläyhdistys ry Palokosken kylätoimikunta Suurimaan maa- ja kotitalousseura ry Maaden kylätoimikunta Mullilan kyläyhdistys ry Rikantilan koulun kyläyhdistys ry Sydänmaan kylätoimikunta Tuomola-seura Vinnarin Virkeät Pappilan kyläyhdistys Saunaluoma-Pukaran kylätoimikunta Rekikosken kyläyhdistys ry Rutavan kyläyhdistrys ry Räikän PVY Sampulaiset ry Suontaustan kyläyhdistys Suttilan kylätoimikunta Suttilan nuorisoseura ry Tanokkaan kyläyhdistys Vakkilan PVY Tykköön koulupiirin kyläyhdistys ry Vihun kyläyhdistys ry KANKAANPÄÄ Ala-Honkajoen kylätoimikunta Niinisalon kyläyhdistys ry Hapuan kylätoimikunta Santaskylän kyläyhdistys ry Jyränkylän kyläntoimikunta Venesjärven kyläyhdistys ry Korvaluoma-Karhusaaren kyläyhdistys ry Veneskosken kyläyhdistys ry Kyynärjärven kylätoimikunta Vihteljärven kylätoimikunta Narvin kylätoimikunta KOKEMÄKI Haavasojan kyläkerho Järilän nuorisoseura Järilän PVY Kankaantaustan vapaa-aikakerho Kauvatsan kotiseutuyhdistys ry Korkeaojan vapaa-aikakerho Krootila-Sonnila kyläseura ry KÖYLIÖ Kankaanpään kyläyhdistys ry Kepolan kyläyhdistys ry Ristolan alueen kyläyhdistys ry Tuiskulan kyläyhdistys ry LAVIA Alus-Niemenkylän kylätoimikunta Hanhijoen seudun kyläyhdistys ry Haunian-Kallialan kylätoimikunta LUVIA Korvenkylän kylätoimikunta Luodonkylän kylätoimikunta Kulkkilan vapaa-aikakerho ry Kuurolan kyläyhdistys ry Puurijärvi-Seudun kylät ry Raition kylätoimikunta Rajaojan naiset Risteen Praasu ry Tuomaalan kyläyhdistys ry Voitoisten kyläyhdistys ry Vuorenmaan kyläyhdistys ry Yttilän kyläyhdistys ry Jokihaaran kylätoimikunta Myöntäjän kylätoimikunta Riuttalan kylätoimikunta Niemenkylän kyläyhdistys ry Peränkylän kyläyhdistys ry MERIKARVIA Alakylän aktiivit Lammelan seudun kylät ry Harvala-Peippu-Köörtilän kylätoimikunta Lankosken seudun kylätoimikunta Honkajärven kylätoimikunta Lauttijärven kylätoimikunta Kasala-Riispyyn kylätoimikunta Trolssin kylätoimikunta Koittankosken kyläyhdistys Tuorilan kyläyhdistys ry Kuvaskankaan kyläyhdistys NAKKILA Järvikylän kehittämisyhdistys Pyssykangas-Hormisto-Matomäki POMARKKU Honkakosken kyläyhdistys ry Laitila-Tuunajärven kyläyhdistys Ruokejärven kylänseutu Ruskilan koulun tuki ry Saarikoski-Petkele kyläyhdistys Uudenkylän kyläyhdistys ry 24 25

14 PORI Ahlaisten kyläyhdistys ry Enäjärvi-Metsämaan pienkiinteistöyhd. ry Harjakankaan kyläseura Impolan asukasyhdistys Kairilan kyläyhdistys ry Kellahden kyläyhdistys ry Kyläsaaren kiinteistönomistajat ry Lampin kyläyhdistys ry Lassilan kylätoimikunta Lattomeren kyläyhdistys RAUMA Anttila-Voiluoto kyläyhdistys ry Haapasaaren kyläyhdistys ry Kaaron kyläyhdistys ry Kauklaisten kyläyhdisty ry Kaukolan kylätoimikunta ry Kodisjoki-seura ry Kolla-Nihattula-Tarvola kyläyhdistys Kortela-Monna kylätoimikunta Kullanperän yhtäköyttä-yhdistys Kuolimaan kyläyhdistys ry Lapin ylisenpään kylärinki ry SIIKAINEN Hirvijärven kyläyhdistys ry Leppijärven kyläyhdistys ry Leväsjoen kyläyhdistys ry SÄKYLÄ Karhusuon kyläyhdistys Luvalahden kylätoimikunta Lännen kyläyhdistys ry Pyhäjoen koulupiirin kyläyhdistys ry ULVILA Harjunpään kylätoimikunta Järventaustan PVY Kaasmarkun kyläyhdistys ry Kirkonseudun asukasyhdistys ry Koskin pienkiinteistöyhdistys Lyttylän kyläyhdistys Myöntäjän kylätoimikunta Niittymaan kylätoimikunta Pihlavan asukasyhdistys Pinomäen kyläyhdistys ry Pormestarinluodon asukasyhdistys ry Rudanmaan kyläyhdistys ry Söörmarkku-seura ry Vanha Vaasantien kyläseura ry Yyterin pienkiinteistöyhdistys Lukka-kerho Murtamon-Haudan kylätoimikunta Rauman asukasyhdistys ry Ruonan asukasyhdistys ry Sorkan kyläkouluyhdistys ry Tiilivuoren kyläyhdistys ry Tuomolanmäen asukasyhdistys ry Unajan kyläyhdistys ry Uotilan asukasseura ry Vasaraisten-Suokaisten kyläyhdistys ry Vermuntilan-Kulamaan kyläyhdistys ry Otamon kyläyhdistys ry Sammin kyläyhdistys ry Saarikoski-Petkele kyläyhdistys ry Pääksyn kylätoimikunta Sydänmaan kyläyhdistys ry Säkylän uudenkylän kyläyhdistys ry Vähäsäkylän kyläyhdistys ry Leineperin ruukkikyläyhdistys ry Levanpellon kyläyhdistys Paluksen kyläyhdistys ry Sunniemen kyläyhdistys ry LIITE 6 Satakuntalaiset maaseututoimijat ovat kokoontuneet vuosittain yhteistapaamiseen suunnittelemaan tulevaa toimintaa ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Muut maaseudun toimijat SataKylät ry tähtää hyvään yhteistyöhön kaikkien Satakunnan alueella vaikuttavien aluejärjestöjen kanssa, joiden toiminta on yhteneväistä SataKylien toimintatarkoitusten ja päämäärien kanssa. Myös yhteistyötä viranomaistahojen sekä tutkimuslaitosten kanssa tiivistetään. Synergiaetua niin hanke- kuin perustoiminnassakin voidaan luoda muun muassa ELYkeskuksen, Pyhäjärvi-instituutin tai seudullisten elinkeinokeskusten kanssa. Maaseudun edunvalvonnan ja hyvinvoinnin puolesta toimivat yhdistykset ovat luontevia yhteistyötahoja Satakylien toiminnassa. Perinteisiä yhteistyöjärjestöjä ovat olleet muun muassa MTK, ProAgria ja 4H-yhdistykset. SataKylät tulee tehostamaan yhteistyötä edellä mainittujen aluejärjestöjen kanssa, mutta etsii samalla aktiivisesti uusia alueellisia yhteistyötahoja. Uusia yhteistyökumppaneita maaseudun ja kyläelämän kehittäjinä voisivat olla vaikkapa Marttayhdistys, Satakunnan käsi- ja taideteollinen yhdistys, Satakunnan luonnonsuojelupiiri ja Satakunnan Elävän Kuvan Keskus

15 28

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Elina Joensuu Johanna Rinne Kati Saarni Sanna Kipinä-Salokannel Alustuksen sisältö Esimerkkihankkeita viime vuosilta

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 1 Toimintasuunnitelma 2017 Jyväskylän Yrittäjät 2 Toimintasuunnitelma 2017 SISÄLLYS TOIMINTASUUNNITELMA 2017... 3 1. JYVÄSKYLÄN YRITTÄJIEN ARVOPOHJA... 3 1.1 Arvot... 3 1.2 Missio...

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Satakunnan maakuntatilaisuus

Satakunnan maakuntatilaisuus Satakunnan maakuntatilaisuus 14.4.2016 Satakunnan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Leader-tapaaminen 29.- 30.11.2010 Technopolis, Helsinki SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos YTR:n pääsihteeri SYTY ry:n puheenjohtaja Leaderin vähättelyn keinot 1/2

Lisätiedot

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan KYMENLAAKSON KYLÄT RY Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013 Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan 2 Sisällysluettelo 2 Alkusanat 3 Maakunnallinen kylien kehittämisohjelma 2011-2013 4 Kehittämisohjelman

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

SATAKUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN POLKUPYÖRÄVIESTI MYÖTÄTUULEEN

SATAKUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN POLKUPYÖRÄVIESTI MYÖTÄTUULEEN Kehitysvammaisten Suuri Ristiretki, jolla tuodaan Myötätuulta Satakuntalaisille päättäjille, jotta heillä olisi enemmän rohkeutta tehdä viisaita päätöksiä. Viestin tarkoitus on myös lyödä rumpua Satakunnan

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12. Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.2013 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA

Lisätiedot

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Trygga och aktiva byar Hankkeen tarve ja tausta yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita supistetaan kylien turvallisuussuunnitelmilla,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Kantrin kyläaktivaattori

Kantrin kyläaktivaattori Kantrin kyläaktivaattori Hankesuunnitelma Tiivistelmä Kantrin kyläaktivaattori- hanke täydentää kylien kehittämistyötä Tampereen seutukunnassa, maakunnallisen kyläasiamiehen lisäksi. Hankkeen toimialuetta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE

Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE Perusturva Bia Kaski 27.10.2016 Lausuntopyyntö 1 (2) Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE 2017 2019 Porin perusturva on valmistellut ja toiminut hallinnoijana Ohjaamo Satakunta nimisessä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Vuoropuhelun paikka Luopioinen 23.3.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maaseutu, palvelutuotanto ja sopimuksellisuus

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke Lähidemokratia -hanke Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Hankkeen kestoaika 1.10.2012 31.12.2013 Rahoitus / Peräpohjolan kehitys ry

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot