Elämänvirtaa. Satakunnan maaseudulle! SataKylät ry:n maakunnallinen kyläohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elämänvirtaa. Satakunnan maaseudulle! SataKylät ry:n maakunnallinen kyläohjelma 2010 2020"

Transkriptio

1 Elämänvirtaa Satakunnan maaseudulle! SataKylät ry:n maakunnallinen kyläohjelma

2 Sisällys 1 Johdanto 1 Johdanto Visio SataKylät ry Maakunnallinen vuoden kylä-kilpailu Maakunnalliset kyläpäivät Vuoden kylätoimija ja vuoden kyläteko-kilpailut Elämänvirtaa vuorovaikutteisella yhteistyöllä Elämänvirtaa kylille Paikalliskulttuuri Yhteisöllisyys ja paikallisuus Kylätoiminnan aktivointi Laajapohjainen kyläsuunnitelma Sopimuksellisuus Ympäristönhoito ja suojelu Infrastruktuuri Elämänvirtaa tiedottamiseen Toiminnan rahoitus ja talouden vahvistaminen LIITTEET Suomen kylätoiminta ry (SYTY)...20 Satakunnan kunnat...21 Satakuntaliitto...22 Toimintaryhmät Satakunnan kyläyhdistykset ja seurat kunnittain Muut maaseudun toimijat Elämänvirtaa Satakunnan maaseudulle on SataKylät ry:n maakunnallinen ohjelma vuosille Ohjelmassa kuvataan Satakylien nykyinen toiminta, yhteistyökumppanit sekä toimintakenttä. Samalla luodaan pohjaa tulevalle toiminnalle. Ohjelmassa korostuu kolme pääkohtaa: yhteistyö muiden maaseudun kehittämistä harjoittavien toimijatahojen kanssa, kylätoiminnan keskeiset teema-alueet sekä Satakylien tiedottamisen käytännöt. Lukujen yhteyteen on koottu konkreettisia toimintaideoita, joiden tarkoituksena on kehittää maaseudun asukkaiden elinoloja sekä elävöittää kylätoimintaa. Ideat ovat kenen tahansa maaseudun kehittämisyhdistyksen, organisaation tai henkilön vapaasti toteutettavissa. SataKylät ry:n Elämänvirtaa Satakunnan maaseudulle -kyläohjelma vuosille perustuu Suomen kylätoiminta ry:n Vastuuta ottava paikallisyhteisö - Kylätoiminnan ja Leader-ryhmien valtakunnalliseen ohjelmaan sekä Satakuntaliiton, maakunnassa toimivien toimintaryhmien ja yksittäisten kylien laatimiin kylien kehittämisohjelmiin. Näille ohjelmille on ollut yhteistä, että niitä on valmisteltu erilaisissa kyläilloissa, teemaryhmissä ja tulevaisuusilloissa. Ryhmissä ovat olleet edustettuina satakuntalaiset kyläkehittäjät, eri alojen asiantuntijat, virkamiehet sekä kyläaktiivit. Elämänvirtaa Satakunnan maaseudulle -ohjelma on työkalu Satakylien hallitukselle sekä kyläasiamiehelle, joka toteuttaa ohjelmaa käytännön työssään. Ohjelma on laadittu laajemmin kylien hyvinvointia silmällä pitäen. Tästä johtuen myös muut kylä- ja asukasyhdistysten parissa toimivat yhteisöt voivat halutessaan hyödyntää ohjelmaa. Ohjelman toteutumista ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia seurataan vuosittain ja sitä päivitetään tarpeen mukaan (vähintään kaksi kertaa ohjelmakauden aikana). Elämänvirtaa Satakunnan maaseudulle -ohjelma lähetettiin kommenttikierrokselle SataKylien jäsenistölle ja sidosryhmille. Lopullisesti ohjelma valmistettiin saadun palautteen pohjalta. 2 3

3 Visio Satakuntalaisen kyläelämän ihannetilassa kylä pystyy tarjoamaan sekä vakituisille että vapaa-ajanasukkailleen hyvät palvelut ja harrastusmahdollisuudet. Kylän elämä on organisoitunut monipuolisella tavalla siten, että kaikki ikäluokat on huomioitu toiminnassa. Yhteisön etua valvovassa yhdistyksessä on mukana toimijoita laidasta laitaan ja tapahtumia järjestetään yhteisvoimin. Osa kyläläisistä työskentelee edelleen läheisissä taajamissa tai kaupungeissa, osa saa toimeentulonsa maataloudesta tai erimuotoisesta ja hyvin verkostoituneesta yritystoiminnasta. Kylään perustetaan uudenlaisia työmuotoja ja -yhteisöjä, osuuskuntia sekä etätyöyhteisöjä. Yhdistykset ryhtyvät palvelujen tuottajiksi kunnan tai kaupungin kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta. Kylien tuotantotilat ovat tehokkaassa käytössä ja kyläläiset hoitavat isojakin alihankintoja verkostoituen keskenään sekä naapurikylien kanssa. Kuntaliitosten myötä kylät ovat liittyneet isommiksi kyläkokonaisuuksiksi tai ovat muodostaneet erilaisia yhteistyöalueita. Näin turvataan toiminta myös järjestäytymättömillä kylillä. Yhteistyö ja vuoropuhelu kuntapäättäjien kanssa toimii monensuuntaisesti kuntiin nimettyjen kyläasiamiesten tai kyläasioita hoitavien yhteyshenkilöiden ansiosta. Hyvin hoidettu ympäristö kulttuurimaisemineen ja hyvät tieyhteydet houkuttelevat vapaa-ajanasukkaita ja matkailijoita. Kylille perustetut yksityiskoulut sekä tehokkaat tietoliikenneyhteydet kiinnostavat erityisesti lapsiperheitä muuttamaan kylien turvalliseen asumisympäristöön. 3 SataKylät ry SataKylät ry on maakunnallinen kylien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on edistää Satakunnan maaseudun asukkaiden omatoimisuutta ja alueensa elinkelpoisuutta, toimia kylä- ja asukastoimintaan liittyvien yleisten ja yhteisten etujen valvojana ja ajatusten välittäjänä sekä toimia kyläyhdistysten tai niiden toimintaa lähellä olevien järjestöjen toimiala- ja yhteistyöelimenä. Yhdistys on perustettu vuonna Jäseniä vuoden 2009 lopulla oli yhteensä 121. Yhdistyksen tavoitteena on kylätoiminnan aseman vahvistaminen Satakunnassa. Koko maakunnan etu on vahva ja aktiivinen kylätoiminta. Paikallinen kylätoiminta on Satakunnassa pääsääntöisesti aktiivista. Sen sijaan kylätoimijoiden verkostoituminen maakunta- ja valtakuntatasolla on vielä vähäistä. Tämä maakunnallisen yhteyden luominen on yksi SataKylät ry:n perustehtävä, johon yhdistys tähtää esimerkiksi kannustamalla kyläyhdistysten osallistumista valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tapahtumiin. Yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistaakseen ja vertaistoimintaa esitelläkseen SataKylät järjestää kerran vuodessa yhteisen matkan valtakunnallisille kyläpäiville, joiden antina on muun muassa käytännönläheisten toimintaideoiden saaminen sekä hyvien käytäntöjen jakaminen. Lisäksi Satakylät järjestää vuosittain perinteisen Vuoden kyläkilpailun sekä vuorovuosin Vuoden kyläteko- ja Vuoden kylätoimija -kilpailun. Nämä kilpailut tulevat säilymään Satakylien toiminnassa ja niiden tunnettuutta vahvistetaan edelleen. 4 5

4 3.1 Maakunnallinen vuoden kyläkilpailu Vuoden 2009 maakuntakylän, Kiikoisten Jaaran, edustajat palkitsemistilaisuudessa. SataKylät ry toteuttaa yhteistyössä Satakuntaliiton kanssa Vuoden kyläkilpailun. Maakuntakylän valinta on tuonut kylien kehittämistyötä positiivisesti yleiseen tietouteen ja kannustanut kyliä jatkamaan arvokasta omaehtoista kehittämistyötä. Voittaneet kylät ovat kokeneet saaneensa palkinnon myötä runsaasti myönteistä julkisuutta, mikä on nostanut kylän yhteishenkeä. Voittajan julkistaminen siirtyy valtakunnallisen kilpailun myötä alkukesään. Käytäntöä jatketaan yhteistyössä Satakuntaliiton kanssa. 3.2 Maakunnalliset kyläpäivät Vuoden 2009 maakunnalliset kyläpäivät pidettiin Kankaanpään Venesjärvellä. SataKylät ry järjestää vuosittain maakunnalliset kyläpäivät yhteistyössä edellisen Vuoden maakuntakylän kanssa. Maakuntakylä valitsee päivän teeman ja SataKylät ry osallistuu ohjelman suunnitteluun, tiedotukseen sekä päivien toteutukseen. Maakunnallisten kyläpäivien ajankohta tulee siirtymään alkukesään. Tapahtuman tarkoitus on saattaa yhteen kylätoimijat kautta maakunnan. Yhteistyötä muiden kylätoimintaa tukevien järjestöjen kanssa kehitetään, päivä nivotaan yhteen muiden samankaltaisten tapahtumien kanssa, tapahtumasta tiedotetaan laajasti ja sen sisältö dokumentoidaan. 3.3 Vuoden kylätoimija ja Vuoden kyläteko -kilpailut Kokemäen Korkeaojan kylälle myönnettiin Vuoden 2010 Kyläteko -palkinto. Vuonna 2009 palkittiin Vuoden kylätoimijoina Regina Wittsber Porin Ahlaisista (keskellä) ja Pirkko Ketola Euran Mannilasta (oikealla). SataKylät ry aloitti vuonna 2008 uuden kilpailuperinteen kylien aktivoimiseksi. Ensimmäinen Vuoden kyläteko palkittiin vuonna 2008, ja ensimmäiset Vuoden kylätoimijat vuonna Vuoden kylätekokilpailun tarkoituksena on nostaa esiin positiivisia esimerkkejä kylätoiminnasta. Palkittavalla teolla katsotaan olevan yleisiä, myönteisiä vaikutuksia kyläyhteisölle. Vuoden kylätoimijana taas palkitaan henkilö, joka on aktiivisesti toiminut kyläelämän ja yhteisön puolesta. Vuoden kyläteko palkitaan 500 euron rahalahjalla ja Vuoden kylätoimijan taustajärjestölle lahjoitetaan 200 euroa. Käytäntöä jatketaan tulevina vuosina. 6 7

5 4 Elämänvirtaa vuorovaikutteisella yhteistyöllä Satakunnan alueella toimivien maaseudun kehittämistyötä tekevien organisaatioiden joukko on mittava. Toimijakenttään kuuluu muun muassa Suomen kylätoiminta ry, SYTY (Liite 1), kaupungit ja kunnat (Liite 2), maakunnan liitto (Liite 3), toimintaryhmät (Liite 4), kyläyhdistykset (Liite 5) ja muut maaseutujärjestöt (Liite 6). Tässä luvussa hahmotellaan Satakunnan alueen maaseudun toimintakenttää sekä toimijoiden välisen yhteistyön organisoimista. Maakunnallinen yhteistyö kylätoiminnan kentällä on tähän asti käsittänyt lähinnä toimintaryhmät, Satakuntaliiton kyläasiamiehen sekä nykyisin maakunnallisen yhteenliittymän palkkaaman kylä-asiamiehen. Jatkossa SataKylät tulee tiivistämään yhteistyötä edellä mainittujen lisäksi myös muiden sidosryhmien kanssa. Päämääränä on luoda asiantunteva verkosto kylien palvelukseen sekä kannustaa kylien kehittämiseen ja aktivointiin tähtäävien maa-/seutukunnallisten hankkeiden käynnistämiseen. Kunta- tai kaupunkikohtaisesta tavasta huomioida kylien erityistarpeita on Ulvilan kaupungin malli kyläasiamiehen palkkaamiseksi edistyksellinen ja kannatettava. SataKylät haastaa muutkin kunnat nimeämään kunnallisen kyläasioiden yhteyshenkilön. Maaseudun kehittämiseen tähtäävien toimijoiden kenttää on selkeytettävä siten, että kylätoimijoilla on käsitys, mistä tehtävistä kukin toimijataho vastaa. Satakylien rooli toimijakentässä on painottaa pehmeämpien arvojen, kuten asumisviihtyvyyden, ympäristönsuojelun ja turvallisuuden edistämistä sekä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien ja arvokkaan vanhuuden edellyttämien toimenpiteiden esiin nostamista. Satakylien toimesta tullaan myös kehittämään toimintaryhmien, maakunnallisten kehittämisorganisaatioiden ja muiden toimijoiden avointa vuoropuhelua ja yhteistyön tiivistämistä. Toimijakentän hahmottamiseksi edistetään niin kutsutun maaseutufoorumin kokoamista jälleen yhteen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla pyritään muun muassa maaseudun elinkeinotoiminnan ja kylien kehittämiseen (Maa- ja metsätalousministeriön Internet-sivut: (http://www.mmm. fi/fi/index/etusivu/maaseudun_kehittaminen/ohjelmakausi /mannersuomi.html, poimittu ). Paikallisilla toimintaryhmillä on ohjelman toteuttamisesta paras käytännön tuntemus. Sata- Kylät ry tukee toiminnallaan toimintaryhmätyöskentelyä maaseutualueilla ja on tiiviissä yhteistyössä toimintaryhmien kanssa. Kyläilloissa ja tilaisuuksissa kannustetaan kyliä hyödyntämään erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, esimerkiksi toimintaryhmien kautta myönnettävää Leader-rahoitusta. Vastuullinen ja konkreettisia tuloksia antava maaseudun kehittäminen edellyttää myös, että kehittämistyötä tehdään yhteistyössä viranomaisten, neuvontajärjestöjen, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, toimintaryhmien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä muiden maaseudulla toimivien järjestöjen kanssa. Maakunnallisena kylävaikuttajana SataKylät ry panostaa vahvasti tällaisen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisen, monen eri toimijatason, yhteen liittävän vuorovaikutuksen rakentamiseen. Maaseudun kehittämisen kannalta parhaat kokonaistulokset saavutetaan laajapohjaisella yhteistyöllä, siksi SataKylät tähtää toimivaan tiedonkulkuun myös julkisten organisaatioiden ja luottamishenkilöiden kanssa. Kyläasiamies toimii kylätoiminnan edunvalvojana ja tekijänä välittämällä viestiä kyliltä kuntaan ja maakuntaan päin. 5 Elämänvirtaa kylille Yhteiskunnan muutoksen myötä myös kylätoiminnan pitää tulevaisuudessa pystyä vastaamaan uudentyyppisiin haasteisiin. Perinteisen yhdistystoiminnan rinnalle nousevat uudenlaiset toiminnan muodot, joilla pyritään turvaamaan muun muassa peruspalveluiden säilyminen kylillä. Tässä luvussa tarkastellaan tulevaisuuden kylätoiminnan erilaisia teemoja. Toiminnan muodot ja käytännöt toteutetaan yksilöllisesti kylillä, mutta alla olevat seitsemän teemaa (luvut ) on nostettu SataKylät ry:n keskeisimmiksi painopisteiksi paikallistoimintaa tukevassa ja kehittävässä työssä. Paikallinen kehittäminen tulee painottumaan yhteisöllisen toiminnan lisäämiseen, palvelujen järjestämiseen, kulttuurin ja ympäristön vaalimiseen sekä yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseen. Lähtökohtana tulee olla, että peruspalvelut tuotetaan lähellä ja arjen sujuvuus turvataan myös harvaan asutulla maaseudulla. 5.1 Paikalliskulttuuri Paikalliskulttuurin merkitys on hyvin esillä toimintaryhmien ohjelmissa ja yksittäisissä kyläsuunnitelmissa. Vahvimpina nostetaan esille perinnemaisema vanhoine reitistöineen, muinaismuistot hiidenkiukaineen sekä vanhat työtavat. Tulevaisuuden kulttuuriperinteen vaaliminen ei saa olla pelkästään perinteisiin rakentuvaa, vaan sen pitää olla myös uutta luovaa. Vahva paikalliskulttuuri lisää eritoten kylien elinvoimaa, viihtyvyyttä ja elämisen laatua. Lisäksi sillä on merkittävä työllistävä vaikutus. Kylämaisemat vaihtelevat suuresti eri puolilla Satakuntaa. Omaan kylään on hyvä tutustua muun muassa kylän alueelle järjestettävällä kyläkävelyllä, joka suunnitellaan ja toteutetaan ympäristö- ja maisemasuunnittelusta vastaavan asiantuntijan kanssa. Matka omaan kylämaisemaan on tutustumisen arvoinen retki sekä vakituisille että kesäasukkaille. 8 9

6 Toimintaideoita: kylätorien elvyttäminen, suoramarkkinoinnin edistäminen, paikallishistoriikin kokoaminen, kyläkävelyt, kyläsuunnitelmat, kylätapahtumat, osallistavat perinnepäivät, kansainvälistyminen... Paikallisen kulttuurimaiseman säilyttäminen ja kunnostaminen tulee sisällyttää kyläsuunnitelmaan, sillä paikallisten asukkaiden viihtyisyyden lisäksi matkailu ja maallemuutto edellyttävät viihtyisiä kylänraitteja ja kaunista maaseutumaisemaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon maisemaan sopiva rakennuspaikkasuunnitelma. Paikalliskulttuuriin kuuluvat myös lukuisat maakunnassa ja kylillä vuosittain järjestettävät tapahtumat. Suosittuja kesätapahtumia ovat kesäteatterit sekä erilaiset markkinatapahtumat ja perinnepäivät. Tapahtumien myötä paikallinen kulttuuri tulee tutuksi alueen asukkaille ja laajalle yleisölle. Kehittämällä ja markkinoimalla tapahtumia uudella tavalla ne on mahdollista muuttaa kansainvälisiksi. Kylätapahtumat toimivat luontaisena kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen edistäjänä. Tapahtumien järjestäminen edellyttää vahvaa yhteisöllisyyttä ja talkooväen aktiivista osallistumista järjestelyihin. 5.2 Yhteisöllisyys ja paikallisuus Paikallisuuden tulee aina näkyä yhteisön toiminnassa, sillä jokaisella kylällä on omat paikalliset erityispiirteensä. Kylät muuttuvat kyläläisten myötä ja uudet asukkaat tulee nähdä voimavarana. Uudet asukkaat taustaan tai kansallisuuteen katsomatta tulee toivottaa tervetulleiksi kylälle. Paikalliskulttuurin kehittämisessä on huomioitava myös kylässä osa-aikaisesti asuvat asukkaat. Vapaa-ajanasukkaiden tarpeet jäävät usein huomioimatta eikä heidän merkitystään vaikuttajina yhteisten asioiden hoitamisessa osata hyödyntää. Monelle kylälle vapaa-ajanasukkaiden osallistaminen toimintaan olisi merkittävä lisävoima ja mahdollistaisi monessa tapauksessa suhteiden luomista niin kotimaiseen kuin kansainväliseenkin toimintaan. Toimintaideoita: kylillä toimivien yhdistysten toiminnan kartoittaminen, toimimattomien yhdistysten purkaminen, yhdistysten yhdistäminen, toiminnan tehostaminen, sukupolvet yhdistävä virkistys/ harrastustarjonta, etätyökeskukset, toimivan alihankintaketjun rakentaminen kyliin, osuuskuntien perustaminen, pitkäaikaistyöttömien palkkaaminen kausitehtäviin, talonmies-palvelut, kodinhoitopalvelut Perinteinen yhteisöllisyys on saamassa rinnalleen uusia toimintamuotoja muun muassa kuntien yhdistymisten myötä. Kuntakoon kasvaessa saattaa olla tarvetta kasvattaa myös kyläyhdistysten toiminta-aluetta. Etenkin vanhoilta kuntakeskuksilta puuttuu oma kyläyhdistyksensä. Näiden alueiden liittäminen osaksi jo olemassa olevaa kylätoimintaa on monin tavoin mielekkäämpää, kuin uuden yhdistyksen perustaminen. Etenkin kuntaliitosten myötä Satakylät kannustaa kuntakohtaisten kylien yhteenliittymien perustamiseen. Kun kaikki suuren kunnan alueella toimivat kylät muodostavat yhteisen rintaman, on esitysten huomioiminen kunnan päätöksenteossa varmempaa. Kokemukset kuntakohtaisten kylien yhteenliittymien toiminnasta ovat pääsääntöisesti positiivisia. Kuntakohtaisen Kylät ry:n perustamisesta on näyttöä myös valtakunnallisesti (esimerkiksi Lohjan kylät ry tai Tammelan kylät ry). Satakuntaan on perustettu kolme kuntakohtaista Kylät ry:tä: Merikarvialle, Poriin ja Ulvilaan. SataKylät ry:n kannustaa kuntakohtaisten kyläyhdistysten perustamiseen tilanteissa, jossa kunnan yhteisen kyläyhdistyksen toiminnasta nähdään olevan hyötyä. Kylillä toimivien järjestöjen yhteistyötä tulee kohentaa. SataKylät suosittelee kyläkohtaisen yhdistysrekisterin päivittämistä. Ylimääräisen yhdistysbyrokratian keventämiseksi kylissä kannattaa harkita myös toimimattomien yhdistysten purkamista sekä passiivisten yhdistysten liittämistä aktiivisesti toimiviin. Yhteistoiminnalla ja voimien keskittämisellä yhdistykset saavat synergiaetua toisistaan. SataKylät ry tulee jatkossa kehittämään myös asukasyhdistysten toimintaa sekä yhteistyön lisäämistä asukas- ja kyläyhteisöjen välillä. 5.3 Kylätoiminnan aktivointi Tulevaisuudessa kylätoiminta saa uusia ulottuvuuksia. Palvelujen tuottamiseen erikoistuvien kylien toiminta muuttuu entistä ammattimaisemmaksi. Osa kylistä aktivoituu esimerkiksi palveluiden tuottamisessa sopimuksellisuuden keinoin tai toteuttaa innovatiivisia hankkeita, osa taas jatkaa kylätoiminnan perinteistä toimintatapaa. SataKylät ei arvota kylätoimintaa, vaan huomioi erilaiset toimintatavat oman, kylien aktivointiin liittyvän toimintasuunnitelmansa toteutuksessa ja tiedottamisessa. Hyviä kylätoiminnan käytäntöjä esitellään positiivisesti muun muassa palkitsemalla Vuoden kylä sekä Vuoden kyläteko/-toimija. Lähivuosina kylien on sopeuduttava myös nopeasti muuttuviin tilanteisiin esimerkiksi kuntaliitosten tai palvelurakenteen muutosten vuoksi. Vaikka maaseutu koetaan yhä turvalliseksi asuinpaikaksi, on syrjäseuduilla turvattomuuden tunnetta lisännyt pelko palvelujen katoamisesta. Kuntarakenteen muutoksen ja esimerkiksi PARAS-hankkeen (palvelurakenneselvitys) edetessä myös kylien kannattaa yhdistää voimiaan. Yksi tapa saada kylien ääni kuulumaan suurkunnan päätöksenteossa, on perustaa kylä- tai kotiseutuneuvostoja muun muassa palvelujen uudelleenjärjestämiseksi. Lisäksi kuntastrategioihin tulee sisällyttää entistä enemmän kylien/kylät ry:n toimintasuunnitelmiin kirjattuja tavoitteita ja toimenpide-esityksiä. SataKylät ry seuraa maakunnan kuntaliitoksia tarkasti etenkin kylätoiminnan huomioimisen näkökulmasta. Kuntien hallinnollisen yhdistymisen yhteydessä on välttämätöntä tarkastella myös maaseutu- ja kyläalueiden tarkastelunäkökulmaa

7 Toimintaideoita: hankkeiden käynnistäminen, koulutuksiin osallistuminen, kuntakohtaisten kyläyhdistysten perustaminen, kuntakohtaisten kyläasiamiesten/ yhteyshenkilöiden palkkaaminen, vapaa-ehtoisen pelastuspalveluringin kokoaminen kylille Parhaat vaikuttamisen kanavat kuntaliitosten yhteydessä tarjotaan perustamalla kattavia ja riittävät toimivaltuudet omaavia alueneuvostoja tai toimikuntia. Tällaisissa lähidemokratiamalleissa tulee toteuttaa valtakunnallisen kokemuksen perusteella toimivaksi koettua toimintatapaa. Lähidemokratia palvelee hyvin toimiessaan kaikkia osapuolia. Uuden kunnan johto saa ensiarvoista taustatietoa työhönsä ja paikallisilla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, joissa he ovat alueen ehdottomia asiantuntijoita. Tulevaisuuden kylätoiminnassa on odotettavissa myös kansainvälistymistä. Suurena apuna kylätoiminnan kansainvälistymisessä ovat paikallisten toimintaryhmien mahdollistamat kansainvälisen hankkeet. Kumppaneiden hankinnassa toimintaryhmien kv-koordinaattorit ovat edelleen paras käytännön tuki, SataKylät kannustaa omien kykyjensä mukaan kyliä kansainväliseen toimintaan. Positiivista julkisuutta kylälle voisi tuoda myös niin sanottu kyläkummitoiminta. Kyläkummi on kylältä syntyisin oleva julkisuuden henkilö, joka lupautuu toimimaan kylän äänitorvena esimerkiksi asukasmarkkinointiin liittyvässä markkinoinnissa. Kyläkummin suhteiden ja verkostojen hyödyntäminen voisi auttaa kylän tunnettuuden kasvattamisessa. SataKylät hallinnoi paikallistoimijoille suunnattua Jatkis-koulutushanketta. Hankkeen aikana kylätoimijoille tarjotaan opetusta ajankohtaisista ja hyödyllisistä teemoista, kuten kotisivujen perustamisesta ja päivittämisestä, ympäristönhoidosta, perusturvan ja tapahtumien järjestämisestä. Jatkis-hankkeen tavoitteena on osaamisen tason nostaminen ja yhteistyöverkostojen aikaansaaminen. Toimivien verkostojen luomiseksi SataKylät solmii yhteistyömuotoja laajasti niin kylätoimijoiden kuin myös muiden maaseutua kehittävien sidosryhmien kanssa. Koulutusosaamista ostetaan alan asiantuntijoilta, esimerkiksi toimintaryhmiltä, oppilaitoksilta sekä etujärjestöiltä. Kyläsuunnitelmaan on hyvä kirjata käytännön tavoitteita, toteutuksen suunniteltu aikataulu sekä vastuutaho, tällöin suunnitelmat tulevat paremmin käytäntöön. Millainen on hyvä kyläsuunnitelma, mitä siinä käsitellään - Kylän näköinen ja kokoinen tahtotila kylän elinvoimaisuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden takaamiseksi tulevaisuudessa. - Kylän kuvaus, lyhyt katsaus menneisyyteen, nykytilaan ja tulevaan. - Kartoitetaan kylän palvelutaso ja tarve. - Kartoitetaan kylän ikäjakauma ja mietitään eri ryhmille suunnattua toimintaa, esim. harrastusmahdollisuuksia lapsille, nuorille, lapsiperheille ja ikääntyville. - Suunnitelma kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. - Kyläkoulusuunnitelma: kyläkoulun merkitys lasten ja nuorten oppimisympäristönä, kannattavuuslaskelmat kyläkoulun ylläpitämiseksi, koulu on kyläläisten kohtaamispaikka. - Ikäihmisten huomiointi palveluntarjonnassa, hoivapalveluiden kysyntä ja tarjonta. - Suunnitelma tyhjillään olevien tai vapautuvien kiinteistöjen käytöstä. - Kyläkaava maankäytön ja rakentamisen suunnittelun tueksi. - Kylän turvallisuussuunnitelma kriisitilanteiden varalle. 5.4 Laajapohjainen kyläsuunnitelma Panelia - paljon pienessä kylässä [ 1 ] Kyläsuunnitelma Kylien Köyliö SataKylät tulee kannustamaan toimintaryhmien työntekijöiden kanssa kyläläisiä päivitettyjen kyläsuunnitelmien laatimisessa. Kyläsuunnitelman tekemiseksi järjestetään tarvittaessa koulutusta. Suunnitelma on kyläläisten kunnan tai kaupungin suuntaan esittämä osoitus siitä, että kylän asukkailla on hyvä tietämys kylän nykytilasta sekä selkeä visio kylän tulevaisuudesta. Samalla kyläsuunnitelmat toimivat myös tärkeinä taustapapereina virkamiehille, jotka suunnittelevat mahdollisia uudistuksia kylään. Yksittäisten kylien suunnitelmissa tulee olla kylien ja eri toimijatahojen yhteisiä tavoitteita, joilla kylien tarpeet ja merkitys saadaan paremmin esille. Lisäksi suotavaa olisi useamman kylän yhteisten kyläsuunnitelmien aikaansaaminen. 5.5 Sopimuksellisuus Jos vallitseva keskittämisen politiikka jatkuu, on harvaan asutuilla alueilla sopeuduttava siihen, että yhteiskunnan tuottamat palvelut viedään entistä kauemmas suurempiin asutuskeskittymiin. Mikäli kylille halutaan palveluja ja yritystoimintaa, ne pitää sinne synnyttää ja kehittää asukkaiden, kylässä toimivien yhdistysten ja yritysten omasta toimesta. Palvelujen määrä kylillä riippuu kylätoimijoiden aktiivisuudesta ja yhteistyön rakentamishalukkuudesta naapurikylien kanssa. Myös loma-asukkaille pitää järjestää palveluja ja niitä on hyvä kehittää yhteistyössä vapaa-ajan asukkaiden kanssa. Sopimuksellisuus on malli, joka tähtää työn uudelleenorganisoimisella ja paikallisesti sopimalla luomaan pysyviä palveluja sekä uusia ansiolähteitä alueellisesti

8 Maaseutupolitiikan näkökulmasta sopimuksellisuudella tarkoitetaan maaseudun monialaisten toimintojen yhdistämistä sekä joustavan työn ja palvelujen tuottamista välittäjäorganisaation avulla. Sopimusmenettely soveltuu monille aloille hoiva- ja hyvinvointipalveluista ympäristön ja teiden hoitoon. Sopimuksellisuus edistää elinvoimaisen ja toimivan maaseudun kehittymistä ja kohentaa maaseutuympäristön laatua. Sopimuksellisuudesta hyötyvät kaikki maaseudulla asuvat ja siellä vierailevat. (lähde: poimittu ). Erityisesti hyvinvointi- ja hoivapalvelujen tuottamisessa julkinen taho siirtää vastuuta enenevässä määrin yhteisöjen harteille. Toimivan monipalvelukeskuksen edellytyksenä on sopivankokoisen alueen (kuntien/kylien) palvelutarpeiden tuottaminen yhdessä toimipaikassa. Palvelutuotannon käynnistäminen edellyttää erityisosaamista. Toimintaideoita: Koulutusta sopimuksellisuudesta, palvelujen tuottamista sopimuksellisuuteen perustuen, osuuskuntien perustamista Palvelujen tuottamisen lisäksi maaseudun asukkaille tulee uutta toimintaa ja tulonlähteitä ympäristön kunnostamiseen ja kulttuurimaiseman ylläpitämiseen sekä uusiutuvan energian käytön tuottamiseen liittyvistä tehtävistä. Maaseudulla on tällaiseen palveluntarjontaan myös olemassa olevat resurssit. Esimerkiksi maatalous luo peruspalvelurakenteelle ympärivuotisen pohjan tarjoamalla kaluston auraus- ja rakentamiskäyttöön, ylläpitämällä toimivaa tiestöä sekä takaamalla paikallista ruoka- ja raaka-ainetarjontaa. Erityisesti maaseudulla toimeentulon lähteet ovat moninaisia. Tästä syystä on tarpeellista tarjota uudenlaista moniosaajakoulutusta. SataKylät ry kannustaa paikallisten palveluiden järjestämistä yhdistysten ja kunnan väliseen sopimukseen perustuen. Sopimuksellisuus on paitsi edullisempi tapa tuottaa palveluita myös yhdistystoiminnan ja työttömien palkkakusen kannalta mielekästä toimintaa. SataKylät ry tarjoaa koulutusta, tiedotusta ja hyvien käytäntöjen jakamista monipuoliseen palvelutarjontaan sekä sopimuksellisuuteen liittyen. Lisätietoja sopimuksellisuudesta: Vaasan yliopiston Levón instituutti: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR): 5.6 Ympäristönhoito ja suojelu Suomi on sitoutunut Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketin päästötavoitteisiin, joiden mukaan kasvihuonepäästöjä rajoitetaan 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (vertailuarvona käytetään vuoden 1990 päästötasoa). Päästörajoitusten saavuttamiseksi EU on asettanut toimintatavoitteiksi muun muassa uusiutuvan energian osuuden kasvattamisen 20 prosenttiin kokonaistuotosta, biopolttoaineiden osuuden lisäämisen kymmenen prosenttiin liikenteen biopolttoaineista sekä energiatehokkuuden lisääntymisen 20 prosentilla. Myös kylien tulee olla mukana ilmastonmuutoskeskustelussa, missä muun muassa asumisrakenteen tiivistäminen ja yksityisautoilun vähentäminen ovat keskeisimpiä argumentteja. Haja-asutusalueilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tulee vastata suosimalla vähäpäästöisiä liikkumistapoja, parantamalla julkisen liikenteen palvelutasoa, panostamalla etä- ja lähityön mahdollisuuksiin sekä kehittämällä ekologisia rakentamis- ja asumismuotoja. Kulutustapoihin ja valintoihin tulee kiinnittää huomiota kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla globaalista yksityiseen. Kylien rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on toimia esimerkillisenä vaikuttajina niin omiin kyläläisiin kuin kuntaankin päin sekä taata kyläläisille toimivat edellytykset ympäristöystävällisten valintojen tekemiseksi. Toimintaideoita: Jätevesikoulutusta, reitistöjen, perinnemaisemien tai kosteikkojen hoitoa sopimuksellisuuden keinoin, virkistysmahdollisuuksien lisääminen, uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehittäminen, luontokerhojen järjestäminen, kierrätyspisteiden rakentaminen kylään, lähija luomuruuan suosiminen, kulutusvalintojen tarkkailu, liikennekulttuurin muuttaminen, asumisen ja lämmitysmuotojen muuttaminen ekologisemmaksi Kylien näkökulmasta tavoitteet uusiutuvan energian sekä biopolttoaineiden tuottamisesta ovat positiivinen haaste, sillä juuri näiden tuotantoon maaseudulla on hyvä valmius. Myös jätteen kierrätys ja uusiokäyttö soveltuvat hyvin uudentyyppisten tuotantomuotojen kehittelyyn. Kierrätettävän materiaalin hyödyntämiselle tärkein edellytys on, että myös kylille rakennetaan toimivat lajittelupisteet

9 Maaseutuasumisen ympäristönsuojelullisiin vahvuuksiin liittyy myös mahdollisuus tuottaa ja suosia lähiruokaa. Kyläasumisen kulmakivenä toimii maa- ja metsätalous, yksityinen harrasteviljely sekä luonnontuotteiden keräily ja hyödyntäminen. Lähi- ja luomutuotannolla taataan parhaat edellytykset ekologisesti kestävien ruokailutottumusten juurtumiselle. Virkistäytyminen luonnossa on merkittävää niin vakituisille asukkaille kuin loma-asukkaillekin. Luonnon kestävät virkistyskäyttömahdollisuudet tulee turvata muun muassa rakentamalla erilaisia merkittyjä luontoreittejä. Reitistön kunnossapidosta voisi solmia sopimuksellisuutta noudattaen sopimuksen kyläyhdistyksen tai vaikkapa paikallisen metsästysseuran kanssa. Kyläläisiä koskettaa myös perinnemaisemien kunnossapito. Vanhojen niittyjen ja hakamaiden pusikoituminen uhkaa paitsi perinnemaisemaa myös alkuperäiskasvistoa ja pieneliöstöä, kun haittakasvit valtaavat alaa. Niittyjen raivaus ja niitto sekä laiduntavien lampaiden pito ovat myös tehtäviä, jotka kylällä toimiva yhdistys voi ottaa hoitaakseen joko sopimuksellisuutta noudattaen tai hakemalla kohteelle ei-tuotannollisen investoinnin tukea. Ei-tuotannollisen investoinnin tukea on mahdollista saada myös kosteikkojen ennallistamiseen. 5.7 Infrastruktuuri Yhteisratkaisujen varteenotettavana mahdollisuutena ovat siirtoviemärit, joista tulee neuvotella kuntapäättäjien kanssa. Myös muutamat taloudet kattava pienpuhdistamo olisi yksittäistä jätevesijärjestelmää parempi vaihtoehto. Toteutuksen esteenä ovat kuitenkin puhdistamon rakentamiskustannukset. Pienpuhdistamoita tai siirtoviemäreitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan rakentaa investointihankkeiden tai muun ulkopuolisen rahoituksen turvin tai perustamalla jätevesiosuuskuntia. Tienkäyttäjän tarpeet maaseudulla ovat moninaiset. Loma-aikaan maaseutukylien liikennettä kasvattaa kesämökkiliikenne ja muina aikoina maa- ja metsätaloudesta aiheutuva raskasliikenne sekä koulu- ja työmatkaliikenne. Pahiten sorapäällysteisten teiden kuntoa rasittaa maaseudulla raskas maatalous- ja metsäkoneliikenne. Erityishuomio teiden turvallisuuteen tulee kiinnittää osuuksilla, joilla on koululaisliikennettä. Reittien, joiden varrella ei ole kevyenliikenteenväyliä, tulee olla riittävän leveitä, siten että tilaa jää riittävästi jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Kevyenliikenteen väyliä tulee rakentaa mahdollisuuksien mukaan, sillä näin kannustetaan asukkaita ympärivuotiseen pyöräliikenteeseen fyysistä kuntoa ylläpitävänä sekä ympäristöystävällisenä liikuntamuotona. Turvalliseen liikkumiseen liittyy myös tarvittava valaistus pimeään aikaan. SataKylät seuraa kyläteiden kuntoa sekä osallistuu tiestön kuntoa koskevaan keskusteluun osallistumalla Läntisen Tiepiirin kansalaisfoorumin istuntoihin. Tietoliikenneverkostojen rakentamissuunnitelmat kattavat vielä hyvin heikosti maaseudun ja varsinkin harvaan asutut seudut. Tietotekniikka kuuluu kuitenkin myös haja-asutusalueiden asukkaiden nykyarkeen. Nopeat verkkoyhteydet lisäävät vuorovaikutusta niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Internetiä hyödynnetään myös haja-asutusalueiden kouluissa etä- ja monimuoto-opetuksessa. Maaseudulla tulee alueelliseen tasa-arvoon vedoten olla yhtäläiset tietoliikenneyhteydet kuin kaupungeissa. Kylien perusinfrastruktuuri pitää sisällään toimivan vesi- ja jätehuollon, turvalliset ja toimivat liikenneyhteydet sekä hyvät tietoliikenneyhteydet. Valtio tarjoaa vuosina 2010 ja 2011 runsaasti määrärahoja yksityisteiden kunnostukseen tiepiirien kautta. Lisäksi se avustaa toimivien laajakaistaverkkojen rakentamista yhdessä kuntien ja teleoperaattorien kanssa. EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin mukaan pinta- ja pohjavesien hyvä määrällinen ja kemiallinen tila tulee saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee kunnostaa uuden asetuksen mukaisiksi vuoteen 2014 mennessä. Monissa Satakunnan kunnissa on tehty vaadittavat suunnitelmat hankerahoituksella. Määräykset aiheuttavat kylillä epätietoisuutta ja järjestelmän uusimiseen liittyvät käytännön rakennustyöt ovat monin paikoin vielä epävarmat. Kannattava ratkaisu haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa on kyläkohtaiset kokonaisratkaisut. Toimintaideoita: Osuuskuntien tai pienpuhdistamoiden perustaminen, hankkeen käynnistäminen, jätevesiviemäröintiin ja tietoliikenneyhteyksiin liittyvien koulutus- ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen, kotisivukoulutusta kylätoimijoille, etätyö- ja opintomahdollisuuksien kehittäminen Maaseudun tietoliikenneyhteydet mahdollistavat maatalous- ja muun yritystoiminnan ohella myös uudenlaisia toimintamuotoja, kuten etätyön ja ikääntyvän väestön sähköisen asioinnin. Samalla parannetaan vapaa-ajan asuntojen pitempiaikaista käyttöä. 6 Elämänvirtaa tiedottamiseen Maaseutu- ja kyläelämään liittyvän viestinnän tulee olla monisuuntaista. Viestin pitää välittyä niin kunta- ja kaupunkitasolta kyliin kuin myös toisin päin. Kylätasolla tiedottamisen vastuu on kyläyhdistyksillä ja muilla vastaavilla järjestöillä. Tällöin tiedottaminen tapahtuu kylien omien toimintaperiaatteiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Tiedonvälityksessä ja hankinnassa tärkeässä asemassa on Internet sekä päivitetyt kotisivut. Myös SataKylät tulee panostamaan omien kotisivujensa sisältöön ja ulkoasuun. SataKyliät toimii tiedonvälittäjänä jäsenistönsä sekä sidosryhmiensä suuntaan. Tietoa tulee jakaa riittävästi ja riittävän ajoissa. Pääasiallinen tiedonvälityskanava yksittäisistä tapahtumista on sähköposti. Jäsentiedotteita lähetetään kolmesta neljään kertaa vuodessa, jakeluun lisätään ajoittain myös kyläyhdistykset, jotka eivät ole liittyneet Satakylien jäseniksi

10 Yhteistietoja päivitetään ja ilmoituksia muuttuneista tiedoista pyydetään ilmoittamaan jatkuvasti. Monensuuntaisella tiedottamisella pystytään kehittämään toimintaa jäsenistön ja paikallisten asukkaiden palautteen perusteella. SataKylät tiedottaa myös julkaisemalla lehti-ilmoituksia Satakunnan alueen pää- ja paikallislehdissä. Lehdistötiedotteita lähetetään muutamia vuosittain. Satakylien osittaisessa palveluksessa työskentelee lisäksi Satakunnan maaseutuohjelman tiedottaja, joka julkaisee Satasilta-verkkotiedotuslehteä. Satasilta-lehteä toimitetaan ajoittain myös painettuna paperilehtenä, joka jaetaan Satakunnan alueen kotitalouksiin. Yhteistyötä toimintaryhmien, ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton kanssa tehostetaan myös tiedottamisen osalta. Hyvä ja ihmisläheinen tiedonvälityskanava ovat kyläillat, joissa kyläasiamies vierailee mahdollisuuksien mukaan. Vuosikokousten yhteydessä on mahdollista tiedottaa myös yhdistyksen muusta toiminnasta. 7 Toiminnan rahoitus ja talouden vahvistaminen Satakylät ry:n toiminnan rahoitus perustuu jäsenmaksutuloihin ja SYTYn vuosittaiseen valtionapuun. Tuloilla katetaan osittain toiminnalliset ja hallinnolliset kulut, mutta kokopäiväisen kyläasiamiehen palkkaamiseen tulot eivät riitä. Hankkeet mahdollistavat laaja-alaisemman toiminnan sekä kokopäiväisen henkilön palkkauksen. SataKylien varainhankinta perustuu erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Talkootyön merkitys tapahtumajärjestelyissä on merkittävä. Varainhankintaa voidaan jatkossa kehittää esimerkiksi erilaisten palvelujen myynnillä. Lisäksi yhdistyksen tavoitteena on jäsenmäärän lisääminen sekä kannatusjäsenten ja yhteistyökumppaneiden hankinta. Satakylien suuntaa-antavan vuosibudjetin (taulukko 1) perusteella voidaan todeta, että toiminnan jatkamiseksi ja kohentamiseksi yhdistys tarvitsee täysipainoisen toiminnan rahoittamiseksi 1) huomattavaa korotusta valtionapuun, 2) merkittävää vuosittaista hankerahoitusta sekä 3) varainhankinnan tehostamista. Taulukko 1: SataKylät ry:n suuntaa-antava vuosibudjetti palkat matkat hallitus tilat tilitsto koulutus markkin. toimisto tapahtumat yhteensä Tiedottamista tullaan tehostamaan sekä määrällisesti että laadullisesti jäsenistöltä saadun palautteen mukaisesti. Tiedottamista uudistetaan nykyaikaisemmaksi esimerkiksi sosiaalisen median avulla. Tiedottamisesta vastaava kyläasiamies osallistuu aiheesta järjestettävään koulutukseen. Sata silta Toimintaideoita: Maaseudun kehittämisen ajankohtaislehti Kylien * Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry * Joutsenten reitti ry * Karhuseutu ry * * Pyhäjärviseutu ry * Ravakka ry * Satakylät ry * Satakunnan ELY-keskus * Koordinaatiohankkeet uusi mahdollisuus Koordinointihanke on uusi hankemuoto. Koordinointihankkeessa useita pieniä alahankkeita hallinnoidaan paikallisen toimintaryhmän avustuksella yhtenä kokonaisuutena. Sivu 8. Köyliö Kansainvälisyys kannattaa Leaderissä tarjotaan kansainvälisyyttä yhtenä avaimena innovoivaan maaseudun kehittämiseen. Sivu 4. Kuva: Historiapäivä-hanketta toteutetaan Eurajoella. Miljoonia maaseudulle Yli 80 Leader-hanketta käynnistyi vuoden aikana. Sivu 2. Vuoden kyläteko Kokemäen Korkeaojalla Korkeaojan kylälle rakennutettiin kyläläisten toimesta omakotitalo lapsiperhettä varten, jotta saataisiin turvattua kyläkoulun tulevaisuus. Sivu 6. kotisivujen uudistaminen, jäsentiedotteen ulkoasun muokkaus, jäsenrekisterin uudistaminen, sähköpostilistojen jatkuva päivittäminen, palautekysely jäsenistölle, sosiaalisen median hyödyntäminen, tiivis tiedotusyhteistyö sidosryhmien kanssa, aktiivinen tiedonvälitys hallituksen sisällä, koulutuksiin osallistuminen

11 LIITE 1. LIITE 2 Satakunnan kunnat Satakunnan kunnat ja seutukuntajako 2010 Satakunnassa oli vuoden 2010 alussa 7 kaupunkia (Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Kokemäki, Pori, Rauma ja Ulvila) ja 14 kuntaa (Eura, Eurajoki, Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Kiikoinen, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen ja Säkylä). Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä vuoden 2009 lopussa oli ja se muodostui kunnittain seuraavasti: Merikarvia Siikainen Honkajoki POHJOIS-SATAKUNNAN SEUTUKUNTA Kankaanpää Karvia Jämijärvi Suomen kylätoiminta ry (SYTY) Suomen Kylätoiminta ry eli SYTY on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö, joka edistää kylätoimintaa ja muuta paikallislähtöistä kehittämistä. SYTYn tehtävänä on kylien ja asukasyhteisöjen elinvoimaisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen. Järjestö toimii valtakunnallisten ja alueellisten järjestöjen sekä kylien valtakunnallisena yhteistyöelimenä. SYTY kokoaa yhteen maakunnallista kyläasiamiestoimintaa. SYTYn kautta jaetaan valtionapuvaroja maakunnalliseen kylätoimintaan. Valtionapu ei nykyisellään tosin riitä kokoaikaisen kyläasiamiehen palkkaukseen. Vakaan kyläasiamiestoiminnan edellytyksenä on valtionavun määrän lisäys entisestään. Edelleen SYTYn kautta maksettavan valtionavun tulisi painottua enemmän alkuvuoteen. Kuntien lukumäärä on ollut jo pitkään laskussa. Kullaa liitettiin Ulvilaan vuonna 2005, Kodisjoki Raumaan vuonna 2007, Vampula Huittisiin, Lappi Raumaan ja Kiukainen Euraan vuonna 2009 ja Noormarkku Poriin vuonna Köyliön, Säkylän ja Euran kuntaliitos on epävarmassa tilanteessa. Yksi Satakylien perustehtävistä on edistää kuntien/ kaupunkien sekä kylien välistä vuoropuhelua. On tärkeää, että kuntapäättäjillä ja viranhaltijoilla on ajantasaista tietoa kylien kehittämissuunnitelmista ja tarpeista, mutta myös kyläläisille pitää viestittää kuntien suunnitelmista ja yksittäisten kyliä koskevien toimenpidesuunnitelmista. Kuntiin ja kaupunkeihin tuleekin palkata kuntakohtainen kyläasiamies, jonka välityksellä monensuuntainen tiedonkulku tavoittaa kuntapäättäjät ja kyläläiset sekä kunnan vaikutuspiiriin kuuluvan toimintaryhmän koordinaattorin, Satakylien kyläasiamiehen ja Satakuntaliiton yhteyskoordinaattorin. Pomarkku Pori Ulvila PORIN SEUTUKUNTA Nakkila Luvia Harjavalta Eurajoki Kokemäki RAUMAN SEUTUKUNTA Eura Rauma Köyliö Säkylä Lavia Kiikoinen Huittinen km S A T A K U N T A L I I T T O / VSi Valtionapukoordinoinnin lisäksi SYTY tiedottaa ja neuvoo valtakunnallisissa asioissa sekä järjestää tapahtumia ja kampanjoita. SYTY järjestää vuosittain muun muassa valtakunnalliset kyläpäivät. SataKylät ry on perinteisesti osallistunut valtakunnallisille kyläpäiville. Tätä tapahtumaa tullaan aktiivisesti markkinoimaan maakunnassa, sillä tilaisuus on ainoa koko Suomen kattava kylätoimijat yhteen kokoava tapahtuma. SYTYllä on myös tärkeä rooli Leader-toiminnassa. SYTYn hallitus koostuu myös kolmikantaperiaatteella (1/3 paikallistoimijoita, 1/3 toimintaryhmien edustajia, 1/3 muut yhdistykset). SYTYn roolia ja tunnettuutta valtakunnallisena maaseudun kehittäjänä tulee kirkastaa sekä etsiä aktiivisesti uusia toiminnan kenttiä esimerkiksi sopimuksellisuuden puolesta puhumisessa. SYTY on laatinut oman ohjelmansa Vastuuta ottava paikallisyhteisö vuosille Ohjelma on kattava ja sen toteutuminen edellyttää sekä maakunnallisilta kylien yhteenliittymiltä, toimintaryhmiltä että paikallisyhteisöiltä vastuun ottamista, sitoutumista ja erityisesti oma-aloitteellisuuden vahvistamista. Kunta Asukasmäärä Kunta Asukasmäärä Kunta Asukasmäärä Eura Kiikoinen Noormarkku Eurajoki Kokemäki Pomarkku Harjavalta Köyliö Pori Honkajoki Lavia Rauma Huittinen Luvia Siikainen Jämijärvi Merikarvia Säkylä Kankaanpää Nakkila Ulvila Karvia

12 LIITE 3. LIITE 4. Satakuntaliitto Satakuntaliitto on Satakunnan kuntien muodostama kuntayhtymä, jonka päätöksenteko perustuu kunnalliseen demokratiaan. Satakuntaliiton ylin päättävä elin on kunnallisvaalikaudeksi valittava maakuntavaltuusto, joka päättää muun muassa liiton taloussuunnitelmasta ja talousarviosta, hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä valitsee maakuntahallituksen. Maakuntahallitus vastaa Satakuntaliiton hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä ohjaa ja valvoo viraston toimintaa. Maakuntahallitukseen valitaan poliittisten valtasuhteiden mukaan 13 jäsentä. Satakuntaliiton maaseutuasiantuntija on osallistunut yhteiseen maaseutufoorumiin, johon on koottu maakunnan keskeisimmät maaseudun kehittämistyötä tekevät tahot. Foorumissa yhteistyökumppanit ovat purkaneet muun muassa työnjaon päällekkäisyyksiä. Satakuntaliiton kyläasiamiestoiminta päättyi kesällä 2009, mutta kylien edunvalvontaan liittyvistä asioista osa tulee sisällyttää edelleenkin Satakuntaliiton tehtäviin. Maakuntaliittoon tarvitaan maaseudun asioihin keskittyvä yhteyshenkilö/koordinaattori, joka vastaa muun muassa maakunnan asumisen markkinoinnin koordinoinnista, kylien rakennuspaikka- ja kylätonttiselvityksistä sekä maallemuutto.info-sivujen päivittämisestä. Toimintaryhmät Toimintaryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joiden tärkein tehtävä on ihmisten, yhteisöjen ja yritysten innostaminen oman toimintansa ja elinympäristönsä kehittämiseen. Toimintaryhmiä on Manner-Suomessa 55. Ne ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä, joiden toiminnassa kohtaavat alueen asukkaat, yhteisöt ja yritykset sekä julkinen taho. Toimintaryhmät hallinnoivat maaseudun kehittämiseksi osoitettua Leader-hankerahaa. Leader toiminta perustuu Euroopan unionin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan, joka on voimassa vuoteen 2013 asti. Rahoitettavat Leader-hankkeet valitsee toimintaryhmän hallitus, jonka kokoonpanossa noudatetaan kolmikantajakoa (1/3 yksittäiset maaseudun asukkaat tai pienyrittäjät, 1/3 julkisen tahon ja 1/3 yhdistysten edustajia). Leader on toimiva rahoitusmuoto maaseudun kehittämiseksi. Satakunta, Porin ja Rauman keskustaalueita lukuun ottamatta, kuuluu kokonaisuudessaan Leader-alueeseen. Kylien näkökulmasta katsottuna Leader-ohjelmalla turvataan muun muassa käytännönläheisten kyläsuunnitelmien laatiminen sekä kylien kehittäminen niin elinkeinollisesti kuin yhteisön viihtyvyydenkin kannalta. Lisäksi toimintaryhmät panostavat vahvasti kylien kansainvälistymisen edistämiseen. SataKylät ry toimii läheisessä yhteistyössä kaikkien Satakunnan alueella toimivan viiden toi-mintaryhmän kanssa, sillä useat kylien puolesta tehtävät toimet ovat tavoitteiltaan yhteneviä. SataKylät järjestää ja osallistuu toimintaryhmien työntekijöiden kanssa yhteisesti pidettyihin tapaamisiin sekä edistää osaltaan Satakunnan alueella toimineen maaseutufoorumin uudelleenorganisoimista. SataKylät ry:n hallinto on lähentynyt toimintaryhmien hallintomallia. Satakylien uudistettujen sääntöjen mukaan hallituspohja kootaan kolmikantaperiaatteen mukaiseksi. Kolmannes Satakylien hallituksen jäsenistä on toimintaryhmien edustajia. Satakunnassa toimii viisi toimintaryhmää: Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry (Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Kiikoinen, Kankaanpää, Lavia, Merikarvia, Siikainen, Pomarkku, Ikaalinen, Kihniö, Parkano, Suodenniemi) Joutsenten reitti ry (Huittinen, Hämeenkyrö, Sastamala) Karhuseutu ry (Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila, Pori, Ulvila) Pyhäjärviseutu ry (Eura, Köyliö, Säkylä) Ravakka ry (Eurajoki, Rauma, Laitila, Pyhäranta, Uusikaupunki, Mynämäki, Mietoinen, Vehmaa)

13 LIITE 5 Satakunnan kyläyhdistykset ja seurat kunnittain Yhdistysluettelon päivittämiseksi ota yhteyttä kyläasiamieheen, EURA Harolan kyläyhdistys ry Heinilän kyläseura Hinnerjoen kyläseura ry Honkilahden kylätoimintayhdistys ry Kahalan kylätoimikunta Kauttuan kyläyhdistys ry Kutin kyläyhdistys Kuurnamäen seudun kyläyhdistys Laihian kyläyhdistys ry LMR:n kyläyhdistys Lellaisten kylätoimikunta Länsi-Euran kyläyhdistys Mannilan kylätoimintayhdistys Mestilän kylätoimikunta Panelian kotiseutuyhdistys Savikon kyläyhdistys Vaalijoen kyläyhdistys ry KARVIA Alkkian kylätoimikunta Kantin kylätoimikunta Karviankylän kyläyhdistys ry Saran kyläyhdistys Sarvelan kyläyhdistys KIIKOINEN Jaaran kyläseura ry Kuorsumaan kyläseura ry Saunaluoma-Pukaran kylätoimikunta Suomijärven-Tuulenkylän-Rannankylän kylätoimikunta Tuulen kyläseura Ämmälän kylätoimikunta Myönteen kylätoimikunta Tervahaudan kyläyhdistys ry EURAJOKI Eurajoen Ylisenpään kyläyhdistys ry Kaukomäen kyläseura Kuivalahden kylätoimikunta Lapinjoen kylätoimikunta Linnamaan kylätoimikunta HARJAVALTA Hiirijärven kyläyhdistys ry Merstolan asukasyhdistys ry Pirkkalan kylätoimikunta HONKAJOKI Anttila-Paasto-Vataja kyläyhdistys Jyllinseudun kyläyhdistys ry HUITTINEN Harjualueen luonto ja virkistys ry Harjunseudun PVY Hirvenpääntienoot ry Huhtamon kylätoimikunta Huhtamon MMS Huittisten Korvenkylän PVY Huittisten läntinen PVY Karhiniemen kyläseura ry Kukonharjan kyläyhdistys ry Lauhan maamiesseura ry Nokkamäen kylä JÄMIJÄRVI Kontti-Pitkäniemen kyläyhdistys ry Palokosken kylätoimikunta Suurimaan maa- ja kotitalousseura ry Maaden kylätoimikunta Mullilan kyläyhdistys ry Rikantilan koulun kyläyhdistys ry Sydänmaan kylätoimikunta Tuomola-seura Vinnarin Virkeät Pappilan kyläyhdistys Saunaluoma-Pukaran kylätoimikunta Rekikosken kyläyhdistys ry Rutavan kyläyhdistrys ry Räikän PVY Sampulaiset ry Suontaustan kyläyhdistys Suttilan kylätoimikunta Suttilan nuorisoseura ry Tanokkaan kyläyhdistys Vakkilan PVY Tykköön koulupiirin kyläyhdistys ry Vihun kyläyhdistys ry KANKAANPÄÄ Ala-Honkajoen kylätoimikunta Niinisalon kyläyhdistys ry Hapuan kylätoimikunta Santaskylän kyläyhdistys ry Jyränkylän kyläntoimikunta Venesjärven kyläyhdistys ry Korvaluoma-Karhusaaren kyläyhdistys ry Veneskosken kyläyhdistys ry Kyynärjärven kylätoimikunta Vihteljärven kylätoimikunta Narvin kylätoimikunta KOKEMÄKI Haavasojan kyläkerho Järilän nuorisoseura Järilän PVY Kankaantaustan vapaa-aikakerho Kauvatsan kotiseutuyhdistys ry Korkeaojan vapaa-aikakerho Krootila-Sonnila kyläseura ry KÖYLIÖ Kankaanpään kyläyhdistys ry Kepolan kyläyhdistys ry Ristolan alueen kyläyhdistys ry Tuiskulan kyläyhdistys ry LAVIA Alus-Niemenkylän kylätoimikunta Hanhijoen seudun kyläyhdistys ry Haunian-Kallialan kylätoimikunta LUVIA Korvenkylän kylätoimikunta Luodonkylän kylätoimikunta Kulkkilan vapaa-aikakerho ry Kuurolan kyläyhdistys ry Puurijärvi-Seudun kylät ry Raition kylätoimikunta Rajaojan naiset Risteen Praasu ry Tuomaalan kyläyhdistys ry Voitoisten kyläyhdistys ry Vuorenmaan kyläyhdistys ry Yttilän kyläyhdistys ry Jokihaaran kylätoimikunta Myöntäjän kylätoimikunta Riuttalan kylätoimikunta Niemenkylän kyläyhdistys ry Peränkylän kyläyhdistys ry MERIKARVIA Alakylän aktiivit Lammelan seudun kylät ry Harvala-Peippu-Köörtilän kylätoimikunta Lankosken seudun kylätoimikunta Honkajärven kylätoimikunta Lauttijärven kylätoimikunta Kasala-Riispyyn kylätoimikunta Trolssin kylätoimikunta Koittankosken kyläyhdistys Tuorilan kyläyhdistys ry Kuvaskankaan kyläyhdistys NAKKILA Järvikylän kehittämisyhdistys Pyssykangas-Hormisto-Matomäki POMARKKU Honkakosken kyläyhdistys ry Laitila-Tuunajärven kyläyhdistys Ruokejärven kylänseutu Ruskilan koulun tuki ry Saarikoski-Petkele kyläyhdistys Uudenkylän kyläyhdistys ry 24 25

14 PORI Ahlaisten kyläyhdistys ry Enäjärvi-Metsämaan pienkiinteistöyhd. ry Harjakankaan kyläseura Impolan asukasyhdistys Kairilan kyläyhdistys ry Kellahden kyläyhdistys ry Kyläsaaren kiinteistönomistajat ry Lampin kyläyhdistys ry Lassilan kylätoimikunta Lattomeren kyläyhdistys RAUMA Anttila-Voiluoto kyläyhdistys ry Haapasaaren kyläyhdistys ry Kaaron kyläyhdistys ry Kauklaisten kyläyhdisty ry Kaukolan kylätoimikunta ry Kodisjoki-seura ry Kolla-Nihattula-Tarvola kyläyhdistys Kortela-Monna kylätoimikunta Kullanperän yhtäköyttä-yhdistys Kuolimaan kyläyhdistys ry Lapin ylisenpään kylärinki ry SIIKAINEN Hirvijärven kyläyhdistys ry Leppijärven kyläyhdistys ry Leväsjoen kyläyhdistys ry SÄKYLÄ Karhusuon kyläyhdistys Luvalahden kylätoimikunta Lännen kyläyhdistys ry Pyhäjoen koulupiirin kyläyhdistys ry ULVILA Harjunpään kylätoimikunta Järventaustan PVY Kaasmarkun kyläyhdistys ry Kirkonseudun asukasyhdistys ry Koskin pienkiinteistöyhdistys Lyttylän kyläyhdistys Myöntäjän kylätoimikunta Niittymaan kylätoimikunta Pihlavan asukasyhdistys Pinomäen kyläyhdistys ry Pormestarinluodon asukasyhdistys ry Rudanmaan kyläyhdistys ry Söörmarkku-seura ry Vanha Vaasantien kyläseura ry Yyterin pienkiinteistöyhdistys Lukka-kerho Murtamon-Haudan kylätoimikunta Rauman asukasyhdistys ry Ruonan asukasyhdistys ry Sorkan kyläkouluyhdistys ry Tiilivuoren kyläyhdistys ry Tuomolanmäen asukasyhdistys ry Unajan kyläyhdistys ry Uotilan asukasseura ry Vasaraisten-Suokaisten kyläyhdistys ry Vermuntilan-Kulamaan kyläyhdistys ry Otamon kyläyhdistys ry Sammin kyläyhdistys ry Saarikoski-Petkele kyläyhdistys ry Pääksyn kylätoimikunta Sydänmaan kyläyhdistys ry Säkylän uudenkylän kyläyhdistys ry Vähäsäkylän kyläyhdistys ry Leineperin ruukkikyläyhdistys ry Levanpellon kyläyhdistys Paluksen kyläyhdistys ry Sunniemen kyläyhdistys ry LIITE 6 Satakuntalaiset maaseututoimijat ovat kokoontuneet vuosittain yhteistapaamiseen suunnittelemaan tulevaa toimintaa ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Muut maaseudun toimijat SataKylät ry tähtää hyvään yhteistyöhön kaikkien Satakunnan alueella vaikuttavien aluejärjestöjen kanssa, joiden toiminta on yhteneväistä SataKylien toimintatarkoitusten ja päämäärien kanssa. Myös yhteistyötä viranomaistahojen sekä tutkimuslaitosten kanssa tiivistetään. Synergiaetua niin hanke- kuin perustoiminnassakin voidaan luoda muun muassa ELYkeskuksen, Pyhäjärvi-instituutin tai seudullisten elinkeinokeskusten kanssa. Maaseudun edunvalvonnan ja hyvinvoinnin puolesta toimivat yhdistykset ovat luontevia yhteistyötahoja Satakylien toiminnassa. Perinteisiä yhteistyöjärjestöjä ovat olleet muun muassa MTK, ProAgria ja 4H-yhdistykset. SataKylät tulee tehostamaan yhteistyötä edellä mainittujen aluejärjestöjen kanssa, mutta etsii samalla aktiivisesti uusia alueellisia yhteistyötahoja. Uusia yhteistyökumppaneita maaseudun ja kyläelämän kehittäjinä voisivat olla vaikkapa Marttayhdistys, Satakunnan käsi- ja taideteollinen yhdistys, Satakunnan luonnonsuojelupiiri ja Satakunnan Elävän Kuvan Keskus

15 28

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

... ... Kohti kevättä. Vuoden 2014 jäsenmaksut. Elämänvirtaa kylille. Jäsentiedote 2/2014. www.satakylat.fi

... ... Kohti kevättä. Vuoden 2014 jäsenmaksut. Elämänvirtaa kylille. Jäsentiedote 2/2014. www.satakylat.fi ... Elämänvirtaa kylille......... Jäsentiedote 2/2014 www.satakylat.fi Kohti kevättä Talvi yrittää vielä kerran kerätä voimiaan, mutta kevätauringon säteet lämmittävät jo lupaavasti. Kevät tuo tullessaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä,

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

SATAKUNNAN KYLIEN PALVELUT

SATAKUNNAN KYLIEN PALVELUT SATAKUNNAN KYLIEN PALVELUT SarjaA:306 SATAKUNNAN KYLIEN PALVELUT Satakuntaliitto Sarja A:306 ISBN 978-952-5862-29-4 (print) ISBN 978-952-5862-30-0 (pdf) ISSN 0789-6824 Satakuntaliitto 2012 Kannen kuvat:

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut Satakunnan sairaanhoitopiiri Kumppanuudella terveyttä KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 SPR Satakunnan piiri Yhdessä muutamme maailmaa 1 Ensimmäinen askel: Keskustele vierustoverisi kanssa hetki ja vaihda ajatuksia seuraavista kysymyksistä:

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Jäsentiedote 1/2013. Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa.

Jäsentiedote 1/2013. Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa. Jäsentiedote 1/2013 Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa. Yhteystiedot löytyvät sivulta 6. Paitoja ja liivejä on nyt mahdollista

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

Toivon, että näemme edelleen mukavissa kylätoiminnan merkeissä ympäri Satakuntaa! Hanna Ruohola, kyläasiamies

Toivon, että näemme edelleen mukavissa kylätoiminnan merkeissä ympäri Satakuntaa! Hanna Ruohola, kyläasiamies Kausien va lissa...... Elämänvirtaa... kylille... Jäsentiedote 1/2015 Yhdistystoiminta on jatkuvaa aaltoliikettä ja EU:n rahoituskausien vaihtuminen on aiheuttanut aaltoliikettä myös SataKylille. Osallistava

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Elämänvirtaa kylille. Myös SataKylien kotisivut ovat vuoden alussa uudistuneet. Toivottavasti jäsenistö löytää

Elämänvirtaa kylille. Myös SataKylien kotisivut ovat vuoden alussa uudistuneet. Toivottavasti jäsenistö löytää Mukavaa tätä vuotta!.... Jäsentiedote 1/2011... www.satakylat.fi. Elämänvirtaa kylille Taas on talvi pannut parastaan ja saamme nauttia oivista ulkoilukeleistä. Maa on ollut valkoisena eivätkä pimeimmätkään

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Kyllä kylä kuuluu, kun Miten välitetään kylän tahto päättäjille /perjantain lörning kafeen tulokset: TEEMA NÄKYVYYS : Alueen tapahtumat oltava mukana

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Panelian museo Paneliantie 36 Avoinna 2.5. 30.9. ma klo 12 16 sekä sopimuksesta. Puh. 050 572 7304 Heiska

Panelian museo Paneliantie 36 Avoinna 2.5. 30.9. ma klo 12 16 sekä sopimuksesta. Puh. 050 572 7304 Heiska SATAKUNNAN MUSEOT EURA Hinnerjoen museot Luotteenperäntie, Hinnerjoki Avoinna 5.6 3.8 ti pe klo 10 16 3.6 26.8 su klo 13 15 sekä sopimuksen mukaan. Puh. (050) 365 0341 Heikkilä, (0500) 592 226 Nummela

Lisätiedot

Satakunnan matkailuyrittäjien yhteistyön ja toimintaedellytysten kehittämishanke 2013-2014. Matkailutilaisuudet 14.11. Siikainen ja Yyteri

Satakunnan matkailuyrittäjien yhteistyön ja toimintaedellytysten kehittämishanke 2013-2014. Matkailutilaisuudet 14.11. Siikainen ja Yyteri Matkailutilaisuudet 14.11. Siikainen ja Yyteri Hanke alkanut 1.4.2013, joka on 2-vuotinen 2013-2014) Yrittäjien matkailuhankkeen rahoittajina ovat (EAKR-rahoitteinen hanke): Satakunnan ELY-keskus, Satakuntaliitto

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 2012-2020

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 2012-2020 JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Hyväksytty syyskokouksessa 17.11.2012 Johdanto Järvi-Suomen kylät ry (Jäsky) toimii Etelä-Savon paikalliskehittäjien yhteistyöelimenä sekä kylätoiminnan

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

SATAKUNNAN MUSEOT 2015

SATAKUNNAN MUSEOT 2015 SATAKUNNAN MUSEOT 2015 EURA Hinnerjoen museot Luotteenperäntie, Hinnerjoki Avoinna 7.6. 30.8. su klo 13 15 Lisäksi 16.6 14.8. ti pe klo 10 16 sekä sopimuksen mukaan. Puh. 050-365 0341 Heikkilä, 0400-125971

Lisätiedot

Yhteiseksi ja alueen hyväksi

Yhteiseksi ja alueen hyväksi OSALLISTUVA KYLÄ Yhteiseksi ja alueen hyväksi Eija Koski 20.11.2009 Vaasan yliopisto Kuusa YHTEISÖ PAIKKA - Maantieteellisesti rajattu alue PROSESSI - Yhteenkuuluvuus rajaavana tekijänä (esim. työpaikka,

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.7.2014 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut www.satshp.fi 050 Eura KONSERVATIIVISEN HOIDON TOIMIALUE

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan KYMENLAAKSON KYLÄT RY Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013 Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan 2 Sisällysluettelo 2 Alkusanat 3 Maakunnallinen kylien kehittämisohjelma 2011-2013 4 Kehittämisohjelman

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Väliraportti 13.1.2014 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta 1 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmä Ympäristö- asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmän

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

OSAAVA SATAKUNNAN SEUDULLINEN TÄYDENNYSKOULUTUSSOPIMUS. 1. Sopijapuolet. 2. Sopimuksen sisältö. 3. Hallinto ja talous

OSAAVA SATAKUNNAN SEUDULLINEN TÄYDENNYSKOULUTUSSOPIMUS. 1. Sopijapuolet. 2. Sopimuksen sisältö. 3. Hallinto ja talous OSAAVA SATAKUNNAN SEUDULLINEN TÄYDENNYSKOULUTUSSOPIMUS 1. Sopijapuolet Tämän täydennyskoulutuksen sopijapuolet ovat kunta ja Porin kaupunki. Tähän sopimukseen sitoutuneet kunnat ovat Pori, Ulvila, Nakkila,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY 26.5.2009 Hyvä kylätoiminta-aktiivi! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota tietoa Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminta-alueella sijaitsevista kylistä ja niillä toimivista yhdistyksistä.

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Kylätoimintaohjelma. Pirkanmaan

Kylätoimintaohjelma. Pirkanmaan Kylätoimintaohjelma Pirkanmaan 2014 2020 Lukijalle Mitä on kylätoiminta? Yhteinen kehittämisohjelma s.4 1. Maaseutuasuminen s.6 2. Yhteistyöstä ja yhteisöllisyydestä voimaa s.8 3. Arjen sujuvuus ja turvallinen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot