KANSAINVÄLINEN KULTTUURIN MUUTOS JA SEN VAIKUTUS SUOMEEN

Transkriptio

1 KANSAINVÄLINEN KULTTUURIN MUUTOS JA SEN VAIKUTUS SUOMEEN Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto KAKS

2 KULTTUURI TYLOR 1871: kulttuuri eli sivilisaatio on se kompleksinen kokonaisuus, joka käsittää tiedon, uskon, taiteen, lain, moraalin, tavat ja mitkä tahansa muut taidot ja tottumukset, jotka ihminen on hankkinut yhteisön jäsenenä korkeakulttuuri, kansankulttuuri

3 KULTTUURIN KEHITYS kulttuuri periytyy paikallisesti sukupolvelta toiselle kulttuurin välittäminen: perheet, koulutus kulttuuriperinnön vaaliminen: muistiorganisaatiot (museot, arkistot, kirjastot) kulttuurin kehitys (evoluutio) voi olla sen luomista, uusintamista ja parantamista: taide, yliopistot, tutkimuslaitokset, innovaatiot kulttuuri voi myös unohtua, vanhentua, väljähtyä, rappeutua

4 KULTTUURIN SIIRTYMINEN diffuusio: kulttuuri myös kulkee ja siirtyy paikasta toiseen ihmiset: löytöretkeilijät, kauppiaat, sotilaat, maasta- ja maahanmuuttajat, pakolaiset, työntekijät, opiskelijat, turistit, interrail media: sanomalehdet, radio, televisio kulttuurin tuonti ja vienti: tuotteet, yritykset, markkinat, mainokset, muoti

5 KULTTUURIEN KOHTAAMINEN kulttuurien rinnakkainelo, eriytyminen, käpertyminen, protektionismi, nationalismi kulttuurin sulautuminen toiseen kulttuurien vuorovaikutus, avoimuus, ymmärtäminen, hedelmöittävät virikkeet kulttuurien yhteentörmäys, kilpailu valtakulttuurin ja vähemmistöjen välillä, taistelu valtioiden sisällä, sota valtioiden välillä

6 GLOBALISAATIO jälkiteollinen informaatioyhteiskunta viestintä luo maailmankylän tietokoneet, sähköinen media, ICT, verkostot, internet, face book, virtuaalitodellisuus markkinatalouden leviäminen, ylikansalliset yritykset, kilpailukyky, työn uusjako globaali hallinto ja kansalaisjärjestöt maailmanlaajuiset ympäristö- ja talouskriisit

7 MAANOSIEN KILPAILU Eurooppa jäänyt Yhdysvaltojen jälkeen tieteessä ja teknologiassa Aasian nousu: Japani ja Kiina talousmahteina työpaikkojen siirtyminen halvempien kustannusten maihin maabrändit, kulttuurivienti Suomi luotettava yhteistyökumppani, win-win

8 EU: VIISI VAPAUTTA päämääränä vapaa liikkuvuus Euroopan alueella: tavarat ihmiset pääoma palvelut tieto

9 MONIKULTTUURISUUS ihmisten ja kulttuurien globaali vuorovaikutus lisääntynyt liikkuvuus, verkostot, työt, matkailu rikastuva kulttuuritarjonta moninkertaiset identiteetit, maailmankansalaisuuden aate kv. rikollisuus, terrorismi paikalliset kulttuurien törmäykset etninen torjunta ja syrjäytyminen, getot, uskonnollinen kiihkoilu, kunniaväkivalta, viharikokset, rasismi

10 KULTTUURIN EETOS kulttuurin eetos: johtavat arvot esimoderni heimot, kuninkaat, kirkot, uskonto, moraali, normit modernin projekti kansallisvaltiot, demokratia, valistus, tiede, tekniikka, taide, koulutus, elinkeinovapaus, oikeus, hyvinvointi, ihmisoikeudet postmoderni aika arvojen hajanaisuus, nykyhetkeen tarrautuminen, nostalgiasta ja vastuusta luopuminen leikki, peli, voitto, kilpailu, opportunismi, itsekeskeisyys, kulutus, pinnallisuus, julkisuus, lume pirstaleinen monikulttuurisuus, aatteiden myyntipöydät, idän uskonnot, New Age uutta tilaa esimodernille fundamentalismille

11 SUOMI KULTTUURIEN MUUTOSKENTÄSSÄ metsästys, kalastus maanviljely (3000 eaa), työkalut, korut rautakausi (500 eaa) kristinusko lännestä ja idästä (1100-luku) luterilaisuus Saksasta (1500-luku) koulut ja yliopisto Euroopasta (1600-luku) oikeusjärjestys Ruotsista (1700-luku) teollisuus Saksasta ja Venäjältä (1800-luku) taide ja musiikki Pariisista, Roomasta ja Berliinistä (1800-luvun lopulta) joukkoviihde, elokuva, tv, pop Yhdysvalloista (1950- luvulta) uusia tuulia idästä

12 SUOMALAISUUS suomalaisuus kulttuurisena ja sosiaalisena konstruktiona, sekoitus omintakeisia ja kansainvälisiä aineksia LÖNNROT: Kalevala (1832, 1849) RUNEBERG: Vänrikki Stool (1848): hyveet antiikista oma kieli / kaksikielisyys, folklore, kansatiede TOPELIUS: Maamme kirja (1875) luonnonmaisema, kansanluonne, sivistys kansallisromantiikka, realismi, KIVI urheilu, Finnish design, suomalainen tango, venäläinen melankolia demokratia, hyvinvointivaltio informaatioyhteiskunta, hi tech

13 MUUTOKSEN SUOMI media, kauppa ja kommunikatiivinen vuorovaikutus ovat muuttaneet Suomea enemmän kuin maahanmuutto 1950-luvun kristillisestä maatalousvaltiosta luvun urbaaniin teollisuus-suomeen ja 1990-luvun mediayhteiskuntaan silti myös ihmisten liikkuminen on tärkeä muutosvoima Muutoksen Suomi (Sitra, 2008): globalisaatio, teknologinen muutos, ilmastonmuutos, ikärakenteen muutos, muuttoliike, elinkeinoelämän rakennemuutos

14 MAASTAMUUTTO Suomessa runsaat 5 miljoonaa asukasta, muualla maailmassa yli miljoona ulkosuomalaista siirtolaisuus Amerikkaan 1900-luvun alussa muuttoliike Ruotsiin ja Australiaan luvulla paluumuuttajat

15 SUKUJUURET Maamme kirja 1899 suomalaista sukujuurta 86%, ruotsalaista 12%, venäläistä 1%, muuta 1% - saksalaisia, englantilaisia, ranskalaisia, sveitsiläisiä, puolalaisia, juutalaisia, mustalaisia Kaikki, jotka pitävät ja rakastavat tätä maata isänmaanansa kaikki, jotka noudattavat tämän maan lakia ja tekevät työtä sen hyväksi, ovat yhtä kansaa

16 MAAHANMUUTON VAIHEITA Suomi pääsääntöisesti etnisesti homogeeninen ja sulkeutunut Venäjän pakolaiset 1920-luvulla pakolaiset Chilestä ja Vietnamista 1970-luvulla, Jugoslaviasta ja Somaliasta 1990-luvulla Neuvostoliiton hajoaminen, inkerinsuomalaiset EU 1995: vapaa liikkuvuus perheside, työperäinen, opiskelu, turvapaikanhakijat, pakolaiset oleskelulupa, kansalaisuus, uussuomalaiset

17 MAAHANMUUTON KASVU ulkomaalaisväestö 1990 vain 0,5%, ,8%, , yhä Euroopan alhaisin 2008 lopussa 2,5%, ulkomailla syntyneitä asuu , 3,8% 170 kansallisuutta Venäjä, Viro, Ruotsi, Somalia, Kiina, Thaimaa, Saksa, Turkki, Britannia, Irak, Serbia ja Montenegro, Iran, Intia, Yhdysvallat, Afganistan, Vietnam, Bosnia ja Hertsegovina,

18 VUOSI 2008 Suomen kansalaisuuden sai ulkomaan kansalaista Suomeen muutti henkeä ulkomailta, nettomaahanmuutto henkeä pääkaupunkiseudulla puolet maahanmuuttajista, Helsingissä joka kymmenes muunkielinen, peruskouluissa 12%, joissakin kieltä

19 OPISKELIJAT Suomen yliopistoissa 2008 yhteensä 6200 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa Eurooppa 3100 Aasia 2000 Afrikka 600 Pohjois-Amerikka 200 Latin. Amerikka 200 Oseania 26

20 VÄESTÖENNUSTE Tilastokeskus

21 MAASSAMUUTTO Väestöpohjan kehitys ja ennuste Kasvanut -> kasvaa Vähentynyt -> kasvaa Kasvanut -> vähentyy 3,1 milj. henk. 0,1 milj. henk. 0,5 milj. henk. Vähentynyt -> vähentyy 1,5 milj. henk. Lähde: laskettu Tilastokeskuksen aineistoista.

22 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ I työikäisten määrä alkaa pienentyä Suomessa 2010 nykyisellä syntyvyydellä ja muuttovauhdilla huoltosuhde kasvaa nykyisestä 50,3%:sta 70,5%:iin 2026 mennessä Suomi tarvitsee ulkomailta työvoimaa pakolaisten vastaanottamiseen moraalinen velvollisuus kotouttaminen (laki 1999), koulutus, kielitaito, työllistyminen PENTTI ARAJÄRVI: Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustusloukut (2009)

23 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ II politiikan yleisenä lähtökohtana kestävä kehitys ja globaali oikeudenmukaisuus kaikkien suomalaisten taloudellisesta turvallisuudesta ja hyvinvoinnista pidettävä huolta tähän asti ulkomaalaislakien tarkoitus on ollut estää epätoivottujen henkilöiden tulo Suomeen, nyt tarvitaan aktiivista asiantuntijoiden ja työvoiman houkuttelua kantaväestön ksenofobiset ja rasistiset reaktiot ennaltaehkäistävä maahanmuuton osalta tarvitaan sisäasiainministeriön säätelyn lisäksi aktiivista kulttuuripolitiikkaa ja kantaväestön asennekasvatusta

24 ERILAISUUS RIKKAUTENA suomenruotsalaiset, tataarit, juutalaiset, saamelaiset, romanit uussuomalaiset maahanmuuttajat rikastuttavat kulttuuria omilla tavoillaan ja perinteillään etniset ravintolat ja taidetapahtumat, erilaiset uskonnot ja ajattelutavat, Kulttuurikeskus Caisa, Monikulttuurinen taidetyön keskus Kassandra lain takaamat perusoikeudet ja yksilön suoja koskevat kaikkia vastavuoroinen suvaitsevaisuus: etnisillä ryhmillä oikeus oman kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja vaalimiseen, toisaalta velvollisuus kunnioittaa maan lakeja ja yhteiskuntajärjestystä ja suomalaisen elämänmuodon perinnettä