LEPPÄLAHDEN OSAYLEISKAAVA. kaavaselostus. kaava. KAAVATUNNUS y , kaavaluonnos YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 kaava LEPPÄLAHDEN OSAYLEISKAAVA kaavaselostus KAAVATUNNUS y , kaavaluonnos

2 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Kaavan tunnus Leppälahden osayleiskaava Rn89:026 Kaavan päiväys Kaavan laatija Arto Sipinen, suunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto Postiosoite: Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh Kaavan Keskisuomalainen vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.xx.201x, xx.xx.201x Kh xx.xx.201x Kv xx.xx.201x Kaava-alueen sijainti Leppälahden kylä sijaitsee noin 15 km etäisyydellä Jyväskylän keskustasta valtatie 9 varrella. Vaajakoskelle on matkaa maanteitse noin 6,5 km. Osayleiskaava sijoittuu Jyväskylän kaupungin kaupunginosien alueelle. Kaavan nimi ja tarkoitus Leppälahden osayleiskaava. Suunnittelun tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava ohjaamaan maankäyttöä Leppälahden kyläalueelle sekä vesistöjen rannoille.

3 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ KAAVAPROSESSIN VAIHEET OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET ALUEEN YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Topografia ja maaperä Maisema Vesistöt ja vesitalous Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Kulttuuriympäristö Yhdyskuntarakenne ja väestö Työpaikat, elinkeinotoiminta Palvelut Virkistys Liikenne Tekninen huolto Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaavat Voimassa olevat ranta-asemakaavat OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Luonnosvaiheen palaute Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan hyväksyminen OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Yleiskaavojen asettamat tavoitteet Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet Kyläläisten ja maanomistajien asettamat tavoitteet MITOITUS RAKENNUSOIKEUDEN MITOITUSPERUSTEET RANTARAKENNUSOIKEUDEN MITOITUS JA EMÄTILAPERIAATE KUIVANMAAN MITOITUS OSAYLEISKAAVAN KUVAUS OSAYLEISKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT MAANOMISTAJIEN TAVOITTEIDEN HUOMIOIMNEN KAAVAN RAKENNE... 35

4 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (4) 5.4 MITOITUS MAANKÄYTTÖ VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTURIPERINTÖÖN VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN VAIKUTUKSET LUONTOON VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN JA YHDYSKUNTATALOUTEEN VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS YLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTTEISUUS YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 41

5 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (5) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) OAS 2) Ranta-alueen emätilatarkastelu ja mitoitustaulukko sekä mitoitusluokitus -kartta 3) Kuivanmaan emätilatarkastelu ja mitoitustaulukko sekä mitoitusluokitus kartta 4) Rantaviivan muuntaminen kartat 1-3 5) Leppälahti-Savio vesiosuuskunnan alustava toiminta-alueen rajaus LUETTELO ERILLISISTÄ LIITTEISTÄ 1) Luontoselvitys (Timo Pylvänäinen, 2012) 2) Liito-oravaselvitys ja täydennykset (Timo Pylvänäinen) 3) Leppälahden kyläselvitys (Jyväskylän kaupunki, 2013)

6 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (6) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ Suunnittelun tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava Leppälahden kylään. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Keskisuomalaisessa Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Kaupunkirakennelautakunnan käsittely Osayleiskaava luonnoksena nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2015 välisen ajan. Osayleiskaavaehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Osayleiskaava oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.201x. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu xx.xx.201x Osayleiskaavaehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x Osayleiskaavaehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.201x Osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.yy.201x. 1.3 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Pääosin kaava koskee yksityisten maanomistajien kiinteistöjä, joten osayleiskaavan lainvoimaiseksi tulon jälkeen toteutuksesta vastaavat yksityiset rakentajat. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä.

7 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (7) 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Leppälahden kylä sijaitsee noin 15 km etäisyydellä Jyväskylän keskustasta valtatie 9 varrella. Vaajakoskelle on matkaa maanteitse noin 6,5 km. Suunnittelualue käsittää tiiviimmän kyläalueen lisäksi Leppäveden, Muurikaisjärven, Palvajärven Pitkäjärven, Orajärven ja Talsanlammen ranta-alueita sekä näiden väliin jääviä alueita. Kuva 1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus sinisellä.

8 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (8) 2.2. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Topografia ja maaperä Kuva 2 Topografia ja maaperä

9 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (9) Suunnittelualueen on korkeussuhteiltaan vaihtelevaa. Leppäveden vedenpinnan (keskivedenpinta) korkeus on noin m. Kuvaparissa 2 on esitetty alueen topografia korkeusvarjostuksena ja maaperälajit. Pääasiassa alueen maaperä on moreenia Maisema Leppälahden alue kuuluu Ympäristöministeriön jaottelussa Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan ja tarkemmin Keski-Suomen järviseutuun. Leppälahden alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Leppälahden maisema-arvot muodostuvat paikallisista kohteista. Leppälahdentien varressa maisemaan tuon oman leimansa peltoaukeat. Muurikaisjärven pohjoispäässä, Mehtoniemessä ja Orajärvellä peltoaukeat ulottuvat paikoin rantaan asti muodostaen laajoja avoimia maisematiloja vesistönäkymineen. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteista alueelta tunnetaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Mehtoniemi ja Muurikainen, jotka sijoittuvat avoimeen pelto-vesistömaisemaan. Ympäristö on maisemakuvaltaan topografialtaan vaihtelevaa metsäistä aluetta. Paikoitellen maasto nousee korkeiksi mäenharjanteiksi. Korkeimpia kohtia ovat Talsanlammen lounaispuolella Luolavuori n m, Pitkäjärven länsirannalla Taipaleenvuori +135m, Lehmämäki +126 m Muurikaisjärven ja Leppäveden välissä. Kaava-alueelle on tarkoitus laatia maisemaselvitys kesän 2015 aikana Vesistöt ja vesitalous Kaava-alueeseen kuuluu noin 80 km rantaviivaa. Leppäveden rantojen lisäksi alueelle sijoittuu kokonaan Muurikaisjärvi 67 ha, Orajärvi 31 ha, Talsanlampi 22 ha ja Hanhilampi 1 ha. Sekä osittain Toivakan tai Laukaan kanssa Palvajärvi 142 ha, Höyhenisjärvi 21 ha, Pieni Humalajärvi 27 ha, Pitkäjärvi 156 ha sekä Pieni Ilvesjärvi pohjoisosastaan vähäisiltä osin. Alueelle sijoittuu kaksi pohjavesialuetta, veden hankintaan soveltuva Kapakkavuoren pohjavesialue 9-tien pohjoispuolella ja vedenhankintaa varten tärkeä Kaivoveden pohjavesisalue. Kuva 3 Pohjavesialueet.

10 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (10) Leppäveden ja Kaivoveden kannaksella sijaitsee vedenottamo. Vedenottamo on rantaimeytyslaitos, jonka tuotantoa on tehostettu pintaveden imeytyksellä. Kaivoveden pohjavesialueesta on valmistunut suojelusuunnitelma vuonna Kaivoveden I-luokan pohjavesialueen ( ) kokonaispinta-ala on 2,83 km2 ja muodostumisalueen pintaala 0,76 km2. Imeytymiskerroin on 0,3 ja kokonaisantoisuus 400 m3/d. Muodostumatyyppi on vettä ympäristöön purkava harju. Pohjavesialue sijoittuu lounaskoillissuuntaiselle pitkittäisharjujaksolle, joka kulkee Jyväskylässä Oravasaaren kautta Kaivovedelle ja sieltä edelleen Saviolle. Kaivovedellä harju on kapea harjanne, jossa on joitakin laajentumia. Harju on maaperältään hiekkaa, soraa ja kivistä soraa. Laiteiltaan harju on savea, silttiä ja hienoa hiekkaa. Pohjavesi virtaa harjussa pääasiassa koillisesta kaakkoon Koillispäässä harjua pohjavettä purkautuu myös koilliseen. Leppäveden vedenpinnan korkeus säätelee harjun pohjaveden pinnan korkeutta. Leppäveden pintavettä rantaimeytyy harjuun, mikäli pohjaveden pinnankorkeutta alennetaan merkittävästi harjun Leppäveteen rajoittuvissa osissa. Kaivoveden pohjavesialueen pinta-alasta suurin osa on vesistöä. Pohjavesialueeseen kuuluu ympäröivää vesistöä niin Kaivoveden kuin Leppäveden puolelta. Ympäristöministeriön vuonna 2009 vahvistaman Keski- Suomen maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan Kaivoveden pohjavesialuetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. (Keski-Suomen liitto, 2009) Pintavesien ekologinen tila vuoden 2013 tietojen mukaan on Leppävedellä ja Pitkäjärvellä hyvä. Palvajärven vedenlaatu on erinomainen. Muiden vesistöjen osalta ei ole luokiteltua tietoa. Kuva 4 Pintaveden tila. KUVA: esikartta/viewers/vesikartta/virtualdirectory/resources/config/default

11 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (11) Luonnonympäristö Leppälahden keskeisimmältä kyläalueelta on laadittu luontoselvitys vuonna 2012 (Leppälahden luontoselvitys, Pylvänäinen). Luontoselvitys kattaa rautatien ja Orajoen välisen alueen. Alueen liitooravia on inventoitu vuoden 2012 (Leppälahden liito-oravaselvitys 2012, Pylvänäinen) ja 2014 (Leppälahden liito-oravaselvitysten täydennys, Pylvänäinen) selvityksissä. Luontoselvitykset ovat selostuksen erillisinä liiteraportteina. ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Luontoselvityksen perusteella alueelta on tunnistettu arvokkaat luontokohteet. Nämä kohteet on lueteltu seuraavassa ja esitetty kuvassa x. 1. Muurikaisjärven itäpuolen louhikko Luonnontilainen louhikkoalue, joka edustaa pohjoisinta osaa Sulunvuoren ja Härkövuoren välisestä louhikkovyöhykkeestä. Louhikkoalueella kasvaa yksittäisiä kituliaita puita. Metsälain 10 :n mukainen arvokas elinympäristö. 2. Lehmämäen lehmusmetsiköt Lehmämäen rinteessä esiintyvä, kolmen erillisen lehmuskuvion muodostama kohde. 3. Muurikaisjärven laskupuron lehto Rehevä puronvarsilehto, jossa kasvillisuutena esiintyy mm. lehmus, koiranheisi, lehtokuusama, taikinamarja, mustakonnanmarja, lehtopalsami, velholehti, jokileinikki ja punakoiso. Kuvion halki kulkee voimalinja, jonka alta ja välittömästä läheisyydestä puustoa raivataan säännöllisesti. Sähkölinjan ja pellon välissä olevalla metsäalueella on liito-oravan elinpiiri. 4. Pitkäjärventien pohjoispuolinen tervaleppäkorpi Luonnonsuojelulain 29 :n mukainen luontotyyppi ja liito-oravan elinalue. 5. Kankaansuo Kohde on usean arvokkaan elinympäristön muodostama kokonaisuus. Kohteella esiintyy sekä sara- ja ruoholuhtaa, pajuluhtaa sekä koivuluhtaa, jotka täyttävät metsälain 10 :n mukaisen arvokkaan elinympäristön määritelmän. Lisäksi kohderajaukseen on sisällytetty haapa-koivuvaltainen lehtokuvio, joka on liito-oravan elinaluetta. 6. Oravajärven tilan länsipuolen lehto Ympäröivästä mäntyvaltaisesta kangasmaastosta erottuva lehtopainanne, jossa puusto on luonnontilaista ja lahopuuta esiintyy kohtalaisesti. Lehtokuvion ydinosat ovat kosteaa lehtoa ja muilta osin kohde edustaa keski- ja runsasravinteista, tuoretta lehtotyyppiä. 7. Leirikeskuksen itäpuolen lehto- ja luhta-alueet Laajempi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä aluekokonaisuus, jossa on liito-oravan asuttamia lehtokuvioita, metsälain 10 :n määritelmän täyttävää pajuluhtaa sekä sara- ja ruoholuhtaa. Kohteen läpi kulkee voimalinja, jonka alta ja välittömästä läheisyydestä puustoa raivataan.

12 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (12) Kuva 5 Luontoselvityksessä tunnistetut arvokkaat luontokohteet ja kohdenumerot

13 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (13) SUOJELUALUEET Kaava-alueelle sijoittuu kaksi luonnonsuojelulain luontotyyppipäätöksen mukaan luonnonsuojelualueeksi osoitettua aluetta, ison Ketvenensaaren lehmusmetsikkö ja Mehtovuoren lehmusmetsikkö. Kuva 6 Luonnonsuojelualueet Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalousmaata. Tiheintä asutus on 9-tien etelä- ja pohjoispuolella Leppälahden tien varressa, jossa keskeinen kyläalue on rakentunut tiiviisti. Varsinaista kyläkeskusta palveluineen Leppälahdella ei ole. Leppälahdelle sijoittuu runsaasti loma-asumista ja Leppäveden rannat ovat paikoin hyvin tiiviisti rakentuneet Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön osalta tarkastelualueelta tunnetaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Mehtoniemi ja Muurikainen. Mehtoniemi Mehtoniemen pihapiirin asuinrakennus on uusi (1972), mutta vanhasta pihapiiristä ovat jäljellä 1700-luvun lopun asuinrakennuksesta tehty konehalli, vilja-aitta vuodelta 1783, kaksoisaitta vuodelta 1657 ja riihi ilmeisesti luvulta. Piharakennukset edustavat historiallisesti vanhaa kaskitaloutta ja ovat ikänsä vuoksi rakennushistoriallisesti merkittäviä. Muurikainen Muurikaisen tilan päärakennus valmistui vuonna 1911 ja sen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Blomstedt. Päärakennus on jugendtyylinen, vuorattu ja punamullattu hirsitalo, jonka katon lappeet on aumattu. Katossa on käytetty pieniä ikkunoita monimuotoisuutta antamaan. Ikkunat ovat tyypillisiä yläosasta moniruutuisia jugendikkunoita. Tila näkyy järvi- ja maantiemaisemassa.

14 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (14) Muinaisjäännökset Leppäveden itäpuolisella alueella on tiedossa kymmenen inventoinneissa löytynyttä muinaisjäännöstä. Näistä seitsemän sijoittuu nyt laadittavan osayleiskaavan alueelle. Ajantasainen tieto muinaisjäännöksistä on saatu yhdistämällä Museoviraston muinaisjäännösrekisterintiedot ja Mikroliitti Oy:n loppuvuodesta 2012, Jyväskylän kaupungin yleiskaavan yhteydessä tekemän täydennysinventoinnin tulokset. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tiedot perustuvat useisiin eri ajankohtina tehtyihin inventointeihin. Muinaisjäännöstieto koko kaupungin alueelta on koottuna Jyväskylän kaupungin yleiskaavan yhteydessä laaditussa Kulttuuriympäristöselvityksessä Kapakkavuori 1, 2 ja 3 historiallinen työ- ja valmistuspaikka Kuorekallio varhaismetallikautinen hautapaikka Leppälahden kesäsiirtola kivikautinen/pronssikautinen asuinpaikka Myllypuro kivikautinen asuinpaikka Oravasaarentie 1 historiallinen työ- ja valmistuspaikka Oravasaarentie 2 historiallinen työ- ja valmistuspaikka Oravasaari Siilinranta rautakautinen hautapaikka Oksassaari varhaismetallikautinen hautapaikka Kuva 7 Muinaisjäännösten sijainti.

15 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (15) Yhdyskuntarakenne ja väestö Vuonna 2014 Leppälahden tilastoalueella (Leppäveden järven itäpuolinen osa) asui 672 asukasta (Webmap), vuonna 2012 asukkaita oli 666. Varsinaisella kaavan alueella asukkaita on 570. Oheisessa taulukossa on esitetty asukkaiden ikäjakauma Yhteensä Kaava-alueelta hahmottuu neljä erityyppistä rakentamisen aluekokonaisuutta: Leppälahden kyläkeskus, Leppävedentien varsi, Valtatien ja rautatien pohjoispuoli sekä Palvajärven alue. Tiiveimmällä kyläalueella (rautatiestä etelään Orajoelle asti) asukkaita on 300. Leppävedentien varressa 500 metrin etäisyydellä (Orajoesta etelään) asukkaita on 68. Palvajärven alueella asukkaita on 43. Valtatien ja rautatien leikkauksen pohjoispuolella asukkaita on 100. Leppälahden alue sijaitsee Jyväskylän taajamarakenteen ulkopuolella. Oheisessa kuvassa on esitetty Suomen ympäristökeskuksen YKR-aineiston (yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä) mukainen taaajamarakenne harmaana ruudukkona. Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan asutuskeskittymää, jossa lähimpänä sijaitsevien rakennusten välinen etäisyys on alle 200 metriä.

16 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (16) Kuva 8 Tilastoalueen rajaus ja aluekokonaisuuksien rajaukset asukasmäärien tarkastelussa Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole suuria työnantajia. Leppälahden alueelle sijoittuvat työpaikat liittyvät paljolti alkutuotantoon, lähinnä maa- ja metsätalouteen. Yritystoimintaa alueelta löytyy mm. rakentamis- ja remontointi-, hirsirakentamis-, koneurakointi-, maalaus-, metallintyöstö-, kuljetus-, IT-alan palvelujen muodossa. Pääasiassa yritykset ovat yksitoimipaikkaisia Palvelut Päivittäisasioinnin palvelut haetaan pääasiassa Jyväskylästä. Leppälahden alueen palveluita ovat valtatien varrella Leppäveden rannalla kahvila Cafe Kaapeli (Pöllibaari) ja lähellä Laukaan rajaa, kaava-alueen ulkopuolella Ysitien lemmikki (lemmikkieläinpuisto, lemmikkiparkki, majoitusta yms). Kyläalueella sijaitsee Jyväskylän kaupungin omistama Leppäveden kerhotila (vanha kyläkauppa), sen piha-alueella leikkikenttä sekä Lepäsmutkan takana urheilukenttä. Kyläalueella on sekä valtatien että rautatien läheisyydessä hyvät venelaiturit ja uimarannat. Leppälahden Paukkupeikot ovat rakentaneet Leppälahden Eräkeskuksen, jossa voi järjestää erilaisia tapahtumia. Valtatien varrella kulkee kaukoliikenteen linja-autot. Valtatien varrella on paikallisliikenteen linjaautopysäkki (38K, 43), Leppävedentien vartta pitkin Talsanlammelle saakka kulkee linja 38K.

17 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (17) Virkistys Kyläalueella sijaitsee Jyväskylän kaupungin omistama Leppäveden kerhotila (vanha kyläkauppa), sen piha-alueella leikkikenttä sekä Lepäsmutkassa Pöttövuoren palloilukentta. Leppälahden uimaranta on yksi kaupungin 35 uimarannasta. Uimarantojen ylläpidosta vastaaa vuoden 2015 alusta liikuntapalvelut. Veneilijöitä palvelevat venelaiturit uimarannan läheisyydessä. Leppälahden Eräkeskuksen voi vuokarata erilaisien tapahtumien järjestämistä varten. Alueen läheisyydessä on talvisin ladut sekä moottorikelkkareitti Liikenne Alueen tieverkkorungon muodostaa valtatie 9 ja Leppälahdentie. Leppälahden kyläalueelle liikenne välittyy eritasoristeyksen kautta, muutoin liittymät ovat tasoliittymiä. Alueella ei ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä. Leppälahden kohdalla valtatie 9 liikennemäärä* on KVL 10500, josta raskaanliikeneteen osuus on 8%. Liikennemääräennuste on KVL ajoneuvoa kasvukertoimella 1,3 laskettuna. (Kasvukerroin yhteysvälille Vt9-Jkl-Kuopio Liikenneviraston Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste raportin s. 61 mukaan). Leppävedentien liikennemäärä on KVL 800 ajoneuvoa. *Liikennemäärätiedot, Keski-Suomen ELY-keskus, sähköposti Rautatie kulkee alueen läpi itä-länsisuunnassa, liittymät ovat eritasossa lukuun ottamatta kyläkeskustan pohjoispuolen liittymää. Radan pohjoispuolelle sijoittuu Leppäveden vanha asemapaikka, joka on nykyisin asuinrakennuspaikkana Tekninen huolto Leppälahden keskeinen kyläalue kuuluu Jyväskylän Energian vesihuollon toiminta-alueeseen. Toiminta-alueella on sekä talousvesi- että jätevesiverkostot. Leppälahti-Savion vesiosuuskunnan verkostot ulottuvat tiiveimmän kyläalueen ulkopuolella idässä Palvajärvelle ja Leppävedentietä etelään mennessä Orajärvelle ja Pitkäjärven pohjoispäähän asti. Vesiosuuskunnan toiminta-aluetta ei ole vahvistettu. Vuoden 2015 alussa Leppälahdentien alueen vesiosuuskunnan vesihuoltoverkostoon on liittynyt 62 kiinteistöä. Lehmämäen juurella Leppälahdentien varressa on varaus paineenkorotusasemalle, verkoston laajentuessa pystytään tarvittaessa nostamaan vedenpainetta. Samaan aikaan kaavaprosessin kanssa tarkastellaan vesisosuuskunnan toiminta-alueen rajausta. Tiiveimmät asuinrakentamisen alueet ja uudet kaavanmukaiset rakennuspaikat sekä tiiveimmin asutut ranta-alueet on tarkoitus ottaa mukaan toiminta-alueeseen. Toiminta-alue vahvistetaan kuitenkin erillisessä prosessissa. Myös Jyväskylän energian toiminta-aluetta ja mahdollisuutta liittyä siihen tarkastellaan kaavaprosessin aikana.

18 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (18) Kuva 9 Jyväskylän Energian hallinnoima vesihuollon toiminta-alue.

19 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (19) Kuva 10 Alustava ehdotus vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi. Toiminta-aluetta ei ole vahvistettu. Kuva FCG.

20 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (20) Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueelle sijoittuu kiviaineksen ottamo, jonka toiminta on loppumassa muutaman vuoden sisällä Maanomistus Suunnittelualueen omistaa pääosin yksityiset maanomistajat. Jyväskylän kaupunki omistaa pieniä alueita 9-tien tuntumassa ja Leppälahden entisen leirikeskuksen alueella. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) on yhtenä erityistavoitteena eheytyvä yhdyskuntarakenne, jolla tarkoitetaan, että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, jolloin henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen ja että hyödynnetään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakuntakaava Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava (kokonaismaakuntakaava) ja Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut osittain 3. vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaava 4. on vahvistettu ympäristöministeriössä ja se on saanut lainvoiman Leppälahden alueelle sijoittuvat seuraavat maakuntakaava merkinnät - valtatie/runkotie, merkittävä parantaminen (vt/rt) - valtakunnallisesti merkittävä päärata/runkorata - eritasoliittymä - voimalinja - joukkoliikenteen laatukäytävä (jl) - muinaismuistokohde, nrot. 77 Ketvenensaari/tuomarinkivet, 86 Kuorekallio, 89 Leponenä, 94 Myllypuro, 104 Oravasaari/Siilinranta - luonnonsuojelualue (sl) Muurikaisjärven laskupuron lehto - pohjavesialue, Kaivovesi 20 - pääjohdon yhteystarve (j,v), Toivakka-Jyväskylä siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Leppälahden kautta. - moottorikelkkailureitti.

21 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (21) - maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, nro. 93 Muurikainen - veneväylä - valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma (ge/3) (2. vaihemaakuntakaava) Myllykankaan drumliinikenttä 34 ha. Kuva 11 Otteet maakuntakaavoista.

22 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (22) Yleiskaavat Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Leppävesi-Päijänteen rantaosayleiskaava, joka on entisen Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuuston hyväksymä. Kaavaa ei ole laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaiseksi oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi, joten sitä ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakentaminen ranta-alueella on tapahtunut poikkeusluvin tai ranta-asemakaavojen mukaisesti eikä kaava monilta osin vastaa toteutunutta tilannetta. Kuva 12 Ote oikeusvaikutuksettomasta Leppälahti-Päijänne rantaosayleiskaavasta. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi oikeusvaikutteisen Jyväskylän kaupungin yleiskaavan Päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joten kaava ei ole lainvoimainen (tilanne helmikuussa 2015). Leppälahden alueelle ei kohdistunut valituksia. Strateginen yleiskaava ohjaa alempiasteista maankäytön suunnittelua ja tulee vahvistuessaan kumoamaan olevat oikeusvaikutuksettomat osayleiskaavat. Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan kuuluu seitsemän oikeusvaikutteista kaavakarttaa. Kartta 1/7 (Yhdyskuntarakenteen ohjaus/pääkartta) Kartalla 1 on keskeisin kyläalue osoitettu Kylähelmi ja Kyläalue merkinnöin. Kyläalueelta etelään Leppävedentien varteen on osoitettu Maaseutuasumisen nauha-alue. Muutoin Leppälahden alue on osoitettu Maaseutuelinkeinojen alueena. Yleiskaava ohjaa asuinrakentamista olemassa olevan kylärakenteeseen mm. keskitettyjen vesihuoltoratkaisujen yhteyteen ja joukkoliikennereittien varrelle. Kartta 2/7 Luontoarvojen verkottuminen Kartalla 2 kuvataan luontoarvot ja niiden verkottuminen kaupungin alueella. Kartalle on merkitty luontoarvokohteet, Natura 2000-alueet sekä luonnonsuojelulailla perustetut ja

23 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (23) perustettaviksi tarkoitetut alueet. Leppälahden alueella kartalle 2 on merkitty yksi alue luonnonsuojelulain mukaisesti perustettavaksi tarkoitettuna alueena, kohde sl88. Kartta 3 Maisema ja virkistys Ei merkintöjä Leppälahden alueella. Kartta 4 Vesitalouden suojelu Kartalla 4 osoitetaan vedenhankinna kannalta tärketä kohteet. Leppälahden alueella kartall e on osoitettu Kapakkavuoren ja Kaivoveden pohjavesialueet. Kaivoveden pohjavesialue on I-luokan pohjavesialue, jolla sijaitsee vedenottamo. Kartta 5 Kulttuuriympäristön vaaliminen Kartalla 5 on osoitettu kulttuuriympäristön tärkeät kohtee ja alueet. Leppälahden alueella kartalle on osoitettu kaksi maakunnallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta m87 ja m93 sekä yhdeksän muinaismuistokohdetta, näistä kuusi sijouttuu varsinaiselle kaava-alueelle. Kartta 6 Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen Ei merkintöjä Leppälahden alueella. Kartta 7 Lainvoimaisista maakuntakaavoista siirtyvät merkinnät ja määräykset Kartalle 7 on osoitettu kokonaismaakuntakaavan ja 2. maakuntavaihekaavan merkinnät määräyksineen siten kuin ne ovat maakuntakaavoissa. Leppälahden alueella kartalle on osoitettu Arvokas moreenimuodostuma (ge/3), alustavasti suunniteltu siirtoviemärin ohjeellinen pääjohto (j) sekä siirtoviemärin tai päävesijohdon yhteystarve (j, v). Kuva 13 Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kartat joihin kohdistuu merkintöjä Leppälahden alueella Voimassa olevat ranta-asemakaavat Alueelle sijoittuu kahdeksan ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaavat on laadittu pääasiassa 2000-luvulla. Ranta-asemakaavojen merkinnät osoitetaan lähtökohtaisesti yleiskaavassa sellaisenaan kuin ne ovat ranta-asemakaavoissa. Saatuaan lainvoiman yleiskaava ohjaa rantaasemakaavojen muutoksia ja uusien ranta-asemakaavojen laatimista.

24 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (24) Oravasaaren rantakaava, Pieni Humalajärvi ja Höyhenisjärvi Rn77:001 ( ) Talsan ja Virmuniemen ranta-asemakaava Rn77:002 ( ) Oravasaaren rantakaava (Lehmivuori) Rn78:001 ( ) Leppälahden ja ympäristön ranta-asemakaava Rn78:002 ( ) Oksasaaren rantakaava Rn79:001 ( ) Mehtoniemen ranta-asemakaava Rn79:002 ( ) Mehtolahden ranta-asemakaava Rn79:003 ( ) Kuva 14 Ranta-asemakaavojen sijoittuminen alueelle. Ranta-asemakaavat punaisella.

25 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (25) Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaava-alueeseen ei rajoitu yleiskaavoja. Alueelle laaditut suunnitelmat ja selvitykset Yleiskaavan lähtökohtana ja tausta-aineistona käytetään Leppälahden kyläselvitystä, joka on valmistunut OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Yleiskaavan laatimiseen on ryhdytty yksityisen kaupungin kaavoitusohjelman mukaisesti. Asemakaavahanketta on käsitelty kaavoituksen sisäisessä palaverissa (SILLI) OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. Alueen ja lähiympäristön asukkaat Maanomistajat Kyläläiset Leppälahden kylätoimikunta Leppälahti-Savio vesiosuuskunta Hallintokunnat ja vastaavat Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Liikenne- ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kasvun ja oppimisen palvelut Jyväskylän Tilapalvelu Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy / sähköverkko Jyväskylän Energia Oy / vesiliiketoiminta Keski-Suomen pelastuslaitos Maaseutupalvelut

26 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (26) Keski-Suomen pelastuslaitos Viranomaiset Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Liikennevirasto Laukaan kunta Muut asianosaiset Suur-Savon Sähkö Oy Fingrid Oyj Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oy Vireilletulo Osayleiskaavan vireille tulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumien tapahtuu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla ja saatavilla palvelupiste Hannikaisesta. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä koko kaavaprosessin ajan. Luonnosvaihe Yleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville Rakentajantalon palvelupiste Hannikaiseen sekä internetiin. Osallistuminen: Nähtäville asettamisesta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti ja suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä ja niihin laadituista vastineista laaditaan erillinen kooste. Ehdotusvaihe Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioon ottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30. päivän ajaksi. Osallisilla on mahdollisuus antaa muistutus kaavaehdotuksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja viranomaisille tiedotetaan myös kirjeitse. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Jyväskylän kaupungilla.

27 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (27) Luonnosvaiheen palaute Täydennetään luonnosvaiheen jälkeen Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan hyväksyminen Täydennetään ehdotusvaiheen jälkeen. 3.3 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tuoma alueidenkäytön ohjausväline. Tavoitteilla linjataan merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat asioita, jotka on tarpeen ottaa huomioon alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa kaikkialla Suomessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon, ja mikä vieläkin tärkeämpää, niiden toteuttamista on edistettävä valtion viranomaisten toiminnassa, maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. (Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa opas, ympäristöministeriö 2003) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna Päätöstä tarkistettiin tavoitteiden sisällön osalta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Maakuntakaavan merkinnät huomioidaan yleiskaavan merkinnöissä Yleiskaavojen asettamat tavoitteet Jyväskylän kaupungin yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Valitusten vuoksi kaava ei ole vielä lainvoimainen. Jyväskylän kaupungin yleiskaava on luonteeltaan strateginen yleiskaava. Koko kaupungin alue on kuvattu yleiskaavakartoilla 1-6/7 mittakaavassa 1: , jonka lisäksi kaupungin tiheimmin rakennettu alue 10 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta näkyy näillä mittakaavassa 1: Kaupunkirakennetta käsittelevä strateginen pääkartta 1/7 (Yhdyskuntarakenteen ohjaus) on laadittu siten, että kaupungin alue on jaettu Tilastokeskuksen käyttämän jaotuksen mukaisesti 250 x 250 metrin ruutuihin. Yksittäisten ruutujen sisältämä aluevaraus on merkitty kaavaan sillä perusteella, mitä pidetään kyseisen neliömäisen alueen tärkeimpänä maankäytöllisenä ominaisuutena. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa Leppälahden alue on tunnistettu kyläalueeksi ja maaseutualueeksi. Yleiskaavassa Leppälahden kylä on osoitettu kylähelmi ja kyläalueen merkinnällä. Ky-

28 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (28) lähelmi- ja kyläalue on maaseudun asutuskeskittymä, jossa arvioidaan säilyvän ja kehittyvän julkisia, yksityisiä sekä yhteisöllisiä palveluita. Kyläalueelle tulee laatia osayleiskaava tai asemakaava. Leppälahdentien varsi on edelleen osoitettu maaseutuasumisen nauha-alueena, jolle on laadittava osayleiskaava tai vähintään yleiskaavan sisältövaatimukset täyttävä kyläselvitys. Nauha-alueella tulee huolehtia siitä, että vesihuollon toiminta-alue on tulevaa yhdyskuntakehitystä ja maankäytön mitoitusta vastaava. Muu alue on osoitettu maaseutuelinkeinojen alueena, joka on varattu ensisijaisesti maa- ja metsätaloudelle sekä muille elinkeinoille, jotka kokonsa ja ympäristövaikutustensa puolesta sopivat maaseudulle. Alueelle voi sijoittaa myös elinkeinoihin liittyvää asumista sekä vähäisessä määrin olemassa olevaa kylärakennetta täydentävää asumista sekä vapaa-ajanasumista. Ranta-alueiden osalta yleiskaava sovittaa yhteen ranta-alueisiin kohdistuvat intressit ja helpottaa rantarakentamista koskevaa päätöksentekoa Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet Leppälahden alue on paikoin hyvin tiiviisti rakentunut kyläalue. Lyhyen etäisyyden ja sujuvan tieyhteyden päässä Jyväskylän palveluista Leppälahteen kohdistuu rakentamispainetta. Myös vuonna 2013 laaditussa kyläselvityksessä on todettu Leppälahden rakentamistiheyden ja rakentamispaineen olevan sellainen, että keskeisimmät alueet Leppälahdella tarvitsevat rakentamisen ohjaamiseksi ja maanomistajien tasapuolisen kohtelemisen turvaamiseksi osayleiskaavoitusta. Keskeisin tavoite on oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen, joka ohjaa alueen maankäyttöä ja joka toimii kyläalueella suunnittelutarveratkaisujen perusteena sekä ranta-alueilla rakennusluvan myöntämisen perusteena. Yleiskaavalla ohjataan pysyvän asumisen sekä loma-asumisen sijoittumista. Uuden asuinrakentamisen sijoittamisessa huomioidaan olemassa olevaan kylärakenteeseen tukeutuminen ja olemassa olevaan infrastruktuurin tukeutuminen. Uuden asuinrakentamisen tulee mahdollistaa vesihuoltoverkoston kustannustehokas laajentuminen. Alueen palveluiden säilymistä ja kehittymistä tuetaan sijoittamalla uudisrakentaminen olemassa olevan tie-, vesi- ja viemäriverkoston läheisyyteen. Yleiskaavan tulee mahdollistaa maa- ja metsätalouselinkeinojen harjoittamisen jatkossakin. Yleiskaavan myös mahdollistaa kokonsa ja ympäristövaikutustensa puolesta alueelle sopivien muiden elinkeinojen harjoittaminen. Yleiskaavan mitoituksella turvataan kiinteistöjen tasapuolinen kohtelu. Kaavaratkaisu ottaa huomioon myös maiseman-, luonnonympäristön- ja kulttuurihistorian arvokkaat kohteet Kyläläisten ja maanomistajien asettamat tavoitteet Suurin intressi kaavan maankäyttöratkaisuille on alueen maanomistajilla ja erityisesti niillä maanomistajilla, jotka asuvat kaava-alueella. Kyläläisten ja maanomistajien tavoitteiden kartoittamiseksi on kyläselvityksen laatimisen yhteydessä järjestetty useita kyläiltoja, joissa on saanut esittää toiveitaan omien kiinteistöjen sekä muun kyläalueen maankäytöstä. Kyläilloissa esitetyt toiveet on kirjattu ylös muistioihin ja konkreettiset esitykset karttatulosteisiin kyläiltojen yhteydessä. Nämä esitykset on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon kaavaratkaisussa. Kaavaprosessin edetessä osallisten mielipiteitä kartoitetaan edelleen ja otetaan ne huomioon muiden kaavalle asetettujen tavoitteiden puitteissa. Maanomistajien toiveet liittyvät lähinnä uusien pysyvän ja loma-asuinrakennuspaikkojen osoittamiseen, liikenneturvallisuuteen ja vesihuoltoratkaisuihin.

29 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (29) 4 MITOITUS 4.1 RAKENNUSOIKEUDEN MITOITUSPERUSTEET Ranta-alueilla rakennusoikeuden määrittäminen perustuu yleiskaavan mitoitusluokitukseen. Yleiskaavassa ranta-alueet ja ns. kuivanmaan alueet käsitellään eri mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Seuraavassa on esitetty näiden alueiden mitoitusperusteet. 4.2 RANTARAKENNUSOIKEUDEN MITOITUS JA EMÄTILAPERIAATE Ranta-alueella mitoitus perustuu valtakunnallisesti vakiintuneeseen käytäntöön rantarakennusoikeuden määrittämiseksi. Ranta-alueilla rakennusoikeuden määrittäminen perustuu yleiskaavan mitoitusluokitukseen, emätilaperiaatteeseen ja rantaviivan muuntamiseen. Ranta-alueen rakennusoikeuden määrittämisessä keskeisenä lähtökohtana on kiinteistöjen tasapuolinen kohtelu. Tasapuolisella kohtelulla tarkoitetaan keskenään samassa asemassa ympäristöltään samoissa olosuhteissa olevien kiinteistöjen tasapuolisen mitoituksen toteutumista. EMÄTILAPERIAATE Rantarakennusoikeuden tasapuolisessa määrityksessä lähdetään käytetään ns. emätilaperiaatetta (aiemmin on käytetty termiä kantatila). Emätilan määrittelyn ajankohtana käytetään rakennuslain voimaantulon ajankohtaa Emätilatarkastelussa selvitetään ne alkuperäiset tilat, jotka alueella olivat tuona ajankohtana. Kantatilaperiaatetta noudatettaessa jaetaan mitoitusluokituksen mukaan tuleva rakennusoikeus ko. emätilan alkuperäisen rantaviivamäärien perusteella. Emätilan uusien rakennuspaikkojen määrä saadaan vähentämällä ko. emätilan kokonaisrakennusoikeudesta jo rakennetut ja lohkotut sekä rakennusluvan saaneet rakennuspaikat. Rakennusoikeus lasketaan siis emätilan rantaviivalle ja jäljellä oleva rakennusoikeus jaetaan lohkotiloille rantaviivan pituuksien suhteessa. RANTAVIIVAN MUUNTAMINEN Rannan pituus on mitattu maanmittauslaitoksen numeerisesta kiinteistörajakartasta. Todellinen rantaviivan on rakennusoikeuden laskemista varten muunnettu ns. muunnetuksi rantaviivaksi vähentäen kapeikkojen, kapeiden niemien, kannasten ja lahtien todellista rantaviivaa. Oheisessa kuvassa on esitetty rantaviivan muuntamisessa käytetyt kertoimet. Muunnetusta rantaviivasta saadaan rakennusoikeus kertomalla se mitoitusluvulla.

30 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (30) Kuva 15 Rantaviivan muuntamisen periaate. MITOITUSLUOKAT Rakentamisen määrää muunnettua rantaviivakilometriä kohde kutsutaan mitoitukseksi. Kaavaalueen rannat on luokiteltu maisema-ekologisten ominaisuuksien perusteella neljään mitoitusluokkaan, I- IV. Mitoitusluokat on esitetty kuvassa. Luonto-, maisema- ja ympäristö-arvoiltaan merkittävimpiä ovat III luokan ranta-alueet, kun taas luokan I rannat ovat tavanomaisia, hyvin kulutusta kestäviä. Mitoitusluokka I = Kyläalueen luonto-, maisema- ja ympäristöarvoiltaan tavanomaiset, hyvin kulutusta kestävät rannat Rannat, jotka ovat sijainniltaan ja ympäristöarvoiltaan erityisen hyvin lomarakentamiseen tai ympärivuotiseen asumiseen sopivia ja jossa rakentaminen on liitettävissä keskitettyyn vesihuoltojärjestelmään. Mitoitus on 6 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km Mitoitusluokka II = Luonto-, maisema- ja ympäristöarvoiltaan tavanomaiset lomaasuntovaltaiset rannat Rannat, jotka ovat sijainniltaan ja ympäristöarvoiltaan hyvin lomarakentamiseen sopivia. Mitoitus on 5 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km

31 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (31) Mitoitusluokka III = Luonto-, maisema- ja/tai ympäristöarvoiltaan herkät ranta-alueet Luonto-, maisema- tai ympäristöarvoiltaan arat ranta-alueet. Mitoitus on 4 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km Mitoitusluokka IV = Rakennuskelvottomat rannat Maaperältään tai korkeustasoltaan rakentamiseen sopimattomat rannat Kokonsa ja muotonsa puolesta rakentamiseen soveltumattomien kiinteistöjen ranta-alueet. Mitoitus saaren pinta-alan mukaan alle 2 ha Ei rakennusoikeutta 2-20 ha Rakennusoikeus 1 rp/3ha yli 20 ha Rakennusoikeus kuten mantereella Mitoitus vesistön pinta-alan mukaan Pinta-alaltaan alle 10 ha suuruisten lampien mitoitus perustuu pinta-alaan alla seuraavasti. Alle 1 ha lammet = Ei rakennusoikeutta Alle 10 ha lammet = 1 rp/2,5 vesi-ha Yli 10 ha = Rakennusoikeus mitoitusrantaviivan mukaan Rakennusoikeuden siirtäminen Rakennusoikeuden siirrolla tarkoitetaan yhden tilan rakennusoikeuden tai sen osan siirtämistä toiselle tilalle.

32 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (32) Kuva 16 Ranta-alueen rakennusoikeuden mitoitusvyöhykkeet.

33 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (33) 4.3 KUIVANMAAN MITOITUS Kuivanmaan mitoituksen laatimisen tavoitteena on saada kokonaiskuva kaava-alueen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärästä, niiden sijoittumisesta ja sitä kautta kylärakenteen muodostumisesta. Kuivanmaan mitoituksella saadaan suunnittelutarveratkaisujen käsittelyyn samoin perustein arvioitu mitoitusmalli, jolloin tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy. Ranta-alueen ulkopuolella ns. kuivanmaan rakentamismahdollisuustarkastelu on tehty pintaalaperusteisesti ja emätilakohtaisesti. Emätilan määrittelyn ajankohtana käytetään, ranta-alueen kanssa yhteneväisesti, rakennuslain voimaantulon ajankohtaa Mitoituksella pyritään siihen, että maanomistajat saavat tilan pinta-alaan, olosuhteisiin ja aiemmin hyödynnettyyn rakennusoikeuteen suhteutetun määrän rakennuspaikkoja. Rakennuspaikkojen määräytyminen ja sijoittuminen sisämaalla perustuu mitoituspinta-alaan, maisema- ja luonnonolosuhteisiin, yhdyskuntatekniikan rakentamisen edullisuuteen sekä maanomistajien esityksiin. Rakennusoikeustarkastelussa pinta-ala lasketaan vuoden 2013 mukaisten kiinteistöjen pinta-alojen mukaan. Pinta-ala perusteisesti emätilalle lasketusta rakennusoikeuden määrästä vähennetään emätilasta lohkottujen rakennuspaikkojen määrä. Kuivanmaan rakennusoikeuden määrittämistä varten kaava-alueelta on osoitettu kaksi eri mitoitusvyöhykettä: kyläkeskuksen alue ja kylänauha-alue Leppälahdentien varressa. Tiiviimmän kyläkeskuksen alueella mitoitus on korkeampi ja kylänauha-alueella hieman matalampi. Mitoitusvyöhykkeet on esitetty kuvassa x seuraavalla sivulla. Mitoituspinta-alaa laskettaessa peltoalueiden pinta-alasta on huomioitu vain puolet. Kaikkia mitoituksen mukaisia rakennuspaikkoja ei ole osoitettu kaavakartalla. Laskennallisia rakennuspaikkoja ei ole osoitettu valtatien melualueelle, peltoalueille tai maasto-olosuhteiltaan epäedullisille alueille. Kyläkeskuksen alueen mitoitus eli rakennuspaikkojen määrä tilan mitoituksessa mukana olevaa pinta-alaa kohden. Tilan pinta-ala Rakennuspaikkojen lkm. 0, yli 8 ha 4 Kylänauha-alueen mitoitus Tilan pinta-ala Rakennuspaikkojen lkm yli 6 ha 3 Edellä esitetty palvelee rakennusoikeuden laskentaohjeena suunnittelutarveratkaisuja harkitessa.

34 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (34) Kuva 17 Kuivanmaan mitoitusvyöhykkeet.

35 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (35) 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 OSAYLEISKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Osayleiskaavan vaihtoehtoiset ratkaisut perustuvat lähinnä yksittäisten rakennuspaikkojen määrään ja sijaintiin ja siksi kokonaan toisenlaista ratkaisua ei ole esitetty. 5.2 MAANOMISTAJIEN TAVOITTEIDEN HUOMIOIMNEN Suunnittelun yhtenä tavoitteena on maanomistajien ja kyläläisten omien ja yhteisten tavoitteiden huomioiminen. Suunnittelussa otetaan huomioon maanomistajien esitykset omistamiensa alueiden maankäytöstä. Maanomistajien esitykset pyritään toteuttamaan kattavasti ottaen huomioon kuitenkin kaavan muut tavoitteet, kuten maanomistajien tasapuolinen kohtelu. 5.3 KAAVAN RAKENNE Osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena yleiskaavan mittakaavassa 1:10000, eli 1 cm kartalla vastaa 100 metriä maastossa. Yleiskaavaan osoitetut rakentamisalueet on pyritty sijoittamaan siten, että maisema- ja luonnonarvoiltaan arat alueet jäävät rakentamiselta vapaaksi. Avoimet peltoalueet säilyttävät kylän maaseutumaisemaa ja ne ovat tärkeitä maatalouselinkeinojen harjoittamiselle. Rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet säilyvät edelleen virkistyskäytössä jokamiehenoikeuden periaatteiden mukaisesti. Kaavaratkaisussa ranta-alueen mitoituksen mukaiset rakennuspaikat on osoitettu niille kiinteistöille, joille rakennuspaikat mitoitusperiaatteiden mukaisesti kuuluvat. Rakennuspaikat on hyvän kaavoitustavan mukaisesti pyritty sijoittamaan olemassa olevien rakennuspaikkojen läheisyyteen tai ryhmiin ja olemassa olevien kulkuyhteyksien ääreen. 5.4 MITOITUS Kaava-alueelle on laadittu mitoitus kiinteistökohtaisesti rakennusoikeuksien selvittämiseksi niin ranta-alueille kuin kyläalueelle eli ns. kuivalle maalle. Mitoitusperiaatteet on esitetty kappaleessa 4. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on osoitettu symbolein kaavakartalle. Symbolit osoittavat kaavan laadintahetken kiinteistöjaotuksen mukaisesti rakennuspaikkojen määrän kullakin kiinteistöllä. Laskennallisen rakennusoikeuden jakautuminen kiinteistöille on esitetty emätilaselvitys ja mitoitustaulukko liitteissä, jotka ovat kaavaselostuksen liitteinä. Kuivanmaan rakennuspaikat RA AP/AM AT (kyläalue) AP-1 (kylänauha) yht. Olevat 13 26/ Uudet yht Ranta-alueen rakennuspaikat RA AM AO yht. Olevat Uudet yht

36 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (36) Olemassa olevia rakennuspaikkoja osayleiskaavan alueella on 582 kpl. Näistä ranta-alueella 440 kpl. Uusia rakennuspaikkoja on osayleiskaavassa osoitettu 127 kpl, joista ranta-alueelle 46 kpl. Ranta-asemakaavoissa rakennuspaikkoja on 52 kpl. Kyläalueella ja kylänauha-alueella mitoituksen mukainen laskennallinen rakentamisen määrä on osoitettu omilla symboleillaan. Kyläalueella rakentamismahdollisuuksia on 59 kpl ja kylänauhaalueella 22 kpl. Rantaviivaa osayleiskaava-alueella on 82 km, joka on muunnettuna rantaviivana 66 km. Ranta-alueen mitoitus muodostuu seuraavanlaiseksi: Mitoitus nykytilanteessa 5,3 rakennuspaikkaa / todellinen ranta-km kaavaluonnoksen mukaisessa tilanteessa 5,9 rakennuspaikkaa / todellinen ranta-km Mitoitus nykytilanteessa kaavaluonnoksen mukaisessa tilanteessa 6,6 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km 7,3 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km Erilliset saunarakennukset on osoitettu kaavakartalla kolmiosymbolilla sekä merkitty mitoitustaulukkoon. 5.5 MAANKÄYTTÖ Vakituinen asutus Vakituinen asutus on osoitettu kyläalueella AT- ja kylänauha-alueella AP-1 merkinnällä. Olemassa olevat vakituisen asumisen rakennuspaikat kylä-alueen ja kylänauha-alueen ulkopuolella on osoitettu AP-merkinnällä. AP ja AT-alueet on osoitettu laajoin aluevarauksin, joka mahdollistaa vaihtoehdot rakennuspaikkojen sijoitteluun kiinteistön sisällä. Rakennusalueet on kuitenkin pyritty osoittamaan niin, ettei vesihuoltoverkoston laajentuessa rakennuspaikkojen liittäminen siihen aiheuta kohtuuttoman suuria kustannuksia. Maatilojen talouskeskukset on osoitettu AM-merkinnöin. Maatiloja koskeva merkintä AM käsittää vain yhden maatilan talouskeskuksen paikan. Merkintä mahdollistaa kaksi asuinrakennusta samaan piiriin sekä liitännäiselinkeinoja palvelevien rakennusten rakentamisen. Kyläalueen merkintä AT mahdollistaa asumisen lisäksi pienimuotoisen ympäristöönsä soveltuvan yritystoiminnan sijoittamisen alueelle. Ranta-alueilla osayleiskaava toimii suoraan rakentamisluvan myöntämisen perusteena AO ja AM-1 alueilla. Kuivanmaan osalta kaava toimii suunnittelutarveratkaisujen perusteena. Suunnittelutarveratkaisun yhteydessä tulee arvioitavaksi hankkeen vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain 137 mukaisesti. Rakennushanke ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehitystä ja sen tulee olla sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Loma-asutus Osayleiskaavassa loma-asutus on osoitettu RA- ja RA-1 merkinnöin. RA- merkinnällä on osoitettu tavanomaiset lomarakennuspaikat mantereella. RA-1 merkinnällä on osoitettu lomarakennuspaikat pienissä saarissa tai mantereen rakennuspaikoilla, joissa rakennuspaikan koko asettaa rajoitteita rakentamisen määrälle.