TIPTOP-käyttöliittymästandardi Versio Päiväys Tekijä Hyväksyjä Muutos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIPTOP-käyttöliittymästandardi Versio Päiväys Tekijä Hyväksyjä Muutos"

Transkriptio

1 TIPTOP-käyttöliittymästandardi Versio Päiväys Tekijä Hyväksyjä Muutos Käyttöliittymätiimi Projektiryhmä Hyväksytty standardi 1

2 Sisältö 1 TIPTOP-käyttöliittymästandardi 1.1 Tausta 1.2 Standardin hyväksyminen ja muuttaminen projektin aikana 1.3 Sovellukselle osoitettuja vaatimuksia 1.4 Käytettävyys 1.5 Puhuttelun sävy 2 Visuaalinen ilme 2.1 Graafinen ohjeisto Tunnus ja tunnuksen käyttö Värit Typografia 3 Käyttöliittymän toimintaperiaatteet 3.1 Yhdenmukaisuus Eri etenemismuotoja 3.2 Valitut käyttöliittymämallit ja tiedon visualisointitavat Oppijan käyttöliittymä Ohjaajan käyttöliittymä 3.3 Käytettävät termit 3.4 Peruutus / uudelleensuoritus 3.5 Lokalisaatio 4 Esteettömyys 4.1 Mitä esteettömyys on? 4.2 A-tason esteettömyysvaatimukset (WCAG 2.0) 4.3 Ohitettavuus 4.4 WAI-ARIA 5 Lomakkeiden suunnittelu 5.1 Visuaalinen sommittelu Kenttäryhmät 6 Taulukoiden suunnittelu 6.1 Sarakkeet 6.2. Rivit 6.3 Taulukkodatan muokkaus 7 Käyttöliittymäelementtien ohjeistus 7.1 Navigaatio Tekstilinkit Murupolku Välilehdet 7.2 Painikkeet ja niiden asemointi Tiptop-projektissa tarvittavat painikkeet 7.3 Kuvakkeet 7.4 Automaattitäydentävä kenttä 7.5 Drag & Drop 2

3 7.6 Päivämäärän ja ajan valinta 7.7 Käyttöliittymän osien koon muuttamiseen liittyvät elementitkäyttöliittymässä voi olla elementtejä, joiden kokoa käyttäjien annetaan muuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi ns. leijuvat korit. Lisäksi joidenkin alueiden ympärille voidaan laittaa kehys, joka indikoi käyttäjälle kyseisen alueen skaalausmahdollisuutta. Arviointipalvelussa käyttäjä voi myös piilottaa oikean puolen käyttöliittymästä kokonaan. 7.8 Henkilön tai opintojakson valinta 7.9 Radiopainikkeet 7.10 Valintaruutu 7.11 Pudotusvalikko 7.12 Listavalikko 7.13 Varoitusikkuna Tiedote Virheilmoitus Varmennus 7.14 Sisäänkirjautuminen 7.15 Sivutus 7.16 Edistymisen ilmaisimet Tiimalasi 7.17 Vierityspalkit 7.18 Velhot 7.19 Tulostus 7.20 Haku ja hakutulosten esitys 8 Tarkistuslista 8.1 Puhuttelun sävy 8.2 Käytettävyys 8.3 Käyttöliittymän toimintaperiaatteet 8.4 Visuaalinen ilme 8.5 Esteettömyys Ohjeidenmukaisuuden vaatimukset 8.6 Käyttöliittymäelementit 9 Käytettävyyden arviointi projektissa 9.1 Yleisesti 9.2 Paikalliset läpikäynnit 9.3 Etätestaus Läpikäynnit etäyhteydellä Palautekomponentit / Asynkroninen testaus 10 Lopuksi Liitteet Lähteet 1 TIPTOP-käyttöliittymästandardi 3

4 1.1 Tausta Tiptop-projektissa on päätetty tuottaa käyttöliittymästandardi, jonka mukaisesti projektin aikana tuotettavat käyttöliittymät toteutetaan. Projektiin nimetty käyttöliittymätiimi (https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageid= ) on työstänyt dokumenttia syksyllä Ensimmäinen luonnosversio (dokumentin rakenne ja alustava sisältö) valmisteltiin kehityssprintin 4 aikana elo-syyskuussa. Sprintissä 5 käynnistettiin varsinainen kirjoitustyö ja tuotettiin standardiin osiot mm. käyttöliittymän toimintaperiaatteista ja esteettömyydestä. Standardin näin syntyneestä välituloksesta kerättiin projektilta kommentteja sprintin lopussa järjestetyssä esittely- ja palautetilaisuudessa. Sprintissä 6 käyttöliittymätiimi tuotti standardiin puuttuvat osiot (esim. visuaalinen ilme, käyttöliittymäelementtien ohjeistus, lomakkeiden ja taulukoiden suunnittelu), jonka jälkeen standardista kerättii uudelleen palautetta esittelytilaisuudessa Saadun palautteen perusteella standardi viimeisteltiin 7. sprintin aikana ja se esitetään hyväksyttäväksi projektiryhmässä Tässä dokumentissa kuvataan projektissa noudatettavat käyttöliittymäsuunnittelun periaatteet ja käytännöt, joiden nähdään olevan laajemminkin hyödynnettävissä vastaisessa opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden alueen tietojärjestelmäkehitystyössä. Tavoitteenasetannassa projektissa toteutettavien käyttöliittymien on edellytetty olevan intuitiivisia, esteettömiä ja innovatiivisia. Standardilla pyritään osaltaan edistämään näiden yleisten tavoitteiden saavuttamista. Laajempaa yleisten hyvien käyttöliittymäsuunnitteluperiaatteiden tunnettuutta edistävän tavoitteen vuoksi standardi on suhteellisen laaja, ja se jakautuu osassa luvuista taustoittavaan ainekseen, josta edetään laajemman käsittelyn kautta Tiptopprojektissa käytettäviin malleihin ja valintoihin (ks. 1.2 Standardin hyväksyminen ja muuttaminen projektin aikana). Keskeisimmin tämä ilmenee käyttöliittymäsuunnittelun toimintaperiaatteita käsittelevän luvun vaihtoehtoisiin käyttöliittymärakenteisiin ja visualisointiin keskittyvässä osiossa. Niin ikään esteettömyyden osalta standardissa käydään selkeästi läpi yleiset tavoiteltavat esteettömyystasot, joita vasten arvioidaan Tiptop-projektissa tuotettavia referenssipalveluita. Projektin aikana ei saavuteta kaikilta osin esteettömyyden vähimmäistasona pidettävää luokituksen A-tasoa. Niissä tunnistetuissa kohdissa, joissa tälle tasolle ei päästä, standardissa todetaan tilanne ja kuvataan miksi tavoitetasoa ei saavuteta. Edelleen kohdittain lisätään arvio, millaisella työllä projektin jälkeisessä jatkokehityksessä A-taso voidaan saavuttaa. Tiptop on monitoteuttajaprojekti ja luotavan standardin yhtenä perustavoitteena on varmistaa toteutettavien käyttöliittymien yhtenäinen ilme. Standardi toimii muistilistana kehittäjille ja auttaa osaltaan käyttöliittymäasiantuntijoiden ja kehittäjien välisessä 4

5 kommunikaatiossa. Tiptop-projektin aikana käyttöliittymät toteutetaan Liferayportletteina Java-pohjaisella Vaadin-tekniikalla. Tiptop-käyttöliittymästandardissa esitettävät periaatteet ovat kuitenkin pääsääntöisesti hyödynnettävissä riippumatta käyttöliittymäkerroksessa käytettävästä tekniikasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että käyttöliittymäkerros sisältää mahdollisimman vähän logiikkaa, minkä ansiosta käyttöliittymät ovat tarvittaessa vaihdettavissa. 1.2 Standardin hyväksyminen ja muuttaminen projektin aikana Tiptop-projektin päätöksentekomallin mukaisesti standardi hyväksytään projektiryhmässä. Projektissa ei ole tehty vielä päätöstä käyttöliittymässä eri osioissa hyödynnettävistä käyttöliittymän rakennemalleista ja visualisointitavoista. Tehtävien päätösten mukaisesti standardia tarkennetaan, kun palvelukohtaisesti on päätetty halutusta esittämistavasta. Hyväksytty standardi julkaistaan ja säilytetään projektin wikissä. Mahdolliset myöhemmin projektin aikana esiintulevat standardin muutostarpeet valmistellaan käyttöliittymätiimissä, joka tuo muutokset projektiryhmän päätettäväksi. Muutokset standardiin valmistellaan google docissa säilytettävässä standardin muokattavassa versiossa. 1.3 Sovellukselle osoitettuja vaatimuksia Opittavuus, muistettavuus ja intuitiivisuus Rakenne ja reitit ovat helposti opittavissa, rakenne ja sisältö ovat selkeitä Käytetty kieli on selkeää ja tarkoituksenmukaista Graafinen ohjeisto Palvelu noudattaa "yleisiä konventioita" Käytetty terminologia ja ilmaisut ovat tuttuja Nopeus ja tehokkuus Sovellus reagoi käyttäjän toimiin viiveettä tai minimaalisella viiveellä Virheettömyys, virheiden estäminen ja niistä toipuminen, palaute Sovellus antaa käyttäjälle riittävästi palautetta tämän toimista Sovellus ohjaa käyttäjän toimintaa niin hyvin, ettei virheitä synny Jos virhe tapahtuu, siitä tulee selkä ja selväkielinen virheilmoitu Sovellus "täyttää käyttäjän odotukset" Huomioitava suhde muun muassa uusien palveluiden ja vanhojen välillä. Kyseessä voi olla kulttuurinmuutos, kun uusia palveluita tai työskentelytapoja otetaan käyttöön. Esteettömyys Esteettömyyden suhteen otetaan tavoitteeksi A-taso 5

6 Visuaalinen esteettömyys: kontrasti on oltava riittävä, sivulayoutin ja elementtien on oltava selkeitä, sovelluksen on oltava esteettinen ja minimalistinen Koodin validius Tekninen toimivuus Selaimista tuetaan Vaatimen tukemat: Mozilla Firefox 14 Internet Explorer 9 Google Chrome (uusin versio) Safari 4 ja 5 Opera 10 ja 11 Päätelaitteista tuetaan perustietokoneita. Kännyköille ja tableteille toteutetaan omat versiot tuotekehittelyn myöhemmässä vaiheessa projektin jälkeen. Ruudunlukijat ja tekstipohjaiset (Lynx ym.) sovellukset pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin jo projektin aikana osatavoitteena olevan esteettömyyden saavuttamiseksi. Jos esteettömyyden A-tason edellyttämälle tasolle ei päästä, tulee syy dokumentoida selkeästi ja tuottaa tieto, millä toimenpiteillä A-taso saavutetaan projektin jälkeen. 1.4 Käytettävyys Termillä käytettävyys (engl. usability) tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin käyttäjä onnistuu käyttämään jotakin laitetta, sovellusta tai järjestelmää saavuttaakseen tavoitteensa sen suhteen. Käytettävyys määrittää sovelluksen laatua käyttäjän näkökulmasta karkeasti kahdesta näkökulmasta: onko sovelluksessa käyttäjän tarvitsemat ominaisuudet ja onko sitä helppo käyttää? Käytettävyyden perustavoitteena on parantaa käyttökokemusta eli sujuvoittaa ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta. Yleisiä käytettävyystavoitteita määritellään mm. ISO standardissa, joka sisältää mm. tavoitteet tarkkuudesta (kuinka tarkkaan käyttäjä saavuttaa tavoitteensa), tehokkuuden sekä tyytyväisyyden. ISO-standardin ohella käytettävyyttä on luonnollisesti tutkittu laajalti, ja käytettävyystavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu runsaasti eri ohjeistuksia, kuten Jacob Nielsenin heuristiikat käytettävyyden arvioimiseen. Nielsen on täydentänyt ISO-standardiin nähden käytettävyyden arvioimiseen opittavuuden, muistettavuuden ja virheiden vähyyden. Nämä ovat olleet vaikuttamassa myös Tiptopkäyttöliittymästandardin tavoitteisiin alusta saakka. Käytettävyyttä määrittävistä termeistä opittavuus ja muistettavuus liittyvät vahvasti toisiinsa; kun sovellusta on helppo oppia käyttämään, sen käytön muistaa hyvin myös sovellukseen palattaessa. Opittavuus voi tarkoittaa myös sitä, että sovellus hyödyntää 6

7 muista sovelluksista tuttua toimintalogiikkaa; käyttäjä löytää napit ja toiminnot oletetuista paikoista, jotka myös pysyvät läpi käyttöliittymän. Tätä kautta opittavuus ja muistettavuus ovat ominaisuuksia, jotka vähentävät koulutuksen tarvetta sovelluksen käytössä. Samalla ne säästävät kustannuksia, kun työaikaa ei kulu ylettömästi koulutuksiin ja sovelluksen toimintojen toistuvaan etsimiseen. Opittavuuteen ja muistettavuuteen liittyy olennaisesti myös tehokkuus. Tehokkaaksi suunniteltua käyttöliittymää on helppo oppia käyttämään ja sen toimintaperiaate on hyvin muistettavissa. Tehokkuus liittyy myös nopeuteen, eli siihen, että sovellus vastaa nopeasti käyttäjän toimintaan ja on vakaa. Välitön palaute on oleellinen osa tätä, etenkin siitä näkökulmasta, että jokin toiminto on hidas; tästä pitää antaa heti tieto käyttäjälle. Jokaisessa vuorovaikutustilanteessa on tärkeää informoida käyttäjää välittömästi hänen toimintansa seuraamuksista. Jotta sovellus voi olla helposti opittava ja muistettava sekä tehokas ja nopea, vaaditaan siltä myös virheettömyyttä. Virheettömyydellä tavoitellaan käyttäjän tekemien virheiden ennaltaehkäisemistä sovelluksessa, käyttäjien tekemien virheiden määrä on mahdollisimman alhainen. Virhetilanteita hyvin tyypillisesti kuitenkin syntyy, jolloin hyvin tärkeäksi nousee se, miten käyttäjä selviää niistä mahdollisimman yksinkertaisesti. Virhetilanteen piilottaminen ei koskaan ole ratkaisu, vaan käyttäjälle pitää ilmoittaa selkeällä kielellä yksiselitteisin virheilmoituksin tapahtuneesta. Kun aikaisemmat kriteerit toteutuvat, ja lisäksi visuaalinen ilme on selkeä ja esteettisesti onnistunut, saavutetaan myös miellyttävyys. Tämä kriteeri parantaa käyttökokemusta ja vaikuttaa myös käyttäjän motivaatioon käyttää sovellusta. Käyttäjän ei tarvitse tuskailla, vaan hän saavuttaa tavoitteensa sovelluksen suhteen onnistuneesti. Tällöin käyttömotivaatio nousee ja jos sovellus liittyy käyttäjän työhön, saattaa tämä parantaa jopa työilmapiiriä. Hyvin usein käytettävyydeltään heikot sovellukset vievät käyttäjiltään paljon ylimääräistä aikaa ja aiheuttavat stressiä jo senkin takia, että niitä on työn takia pakko käyttää. Käytön miellyttävyys on kuitenkin hankalasti määritettävissä ja sen kokemuksen muodostuminen on käyttäjäkohtaista. Käytettävyys on riippuvainen ensisijaisesti käyttöliittymästä, mutta myös ohjeistuksesta, käyttöympäristöstä (tietokone, kannettava, älypuhelin, kännykkä, tabletti ) ja käytön tarpeesta. Kun käytettävyyttä suunnitellaan, on oleellista tuntea sovelluksen tulevat käyttäjät, heidän toiveensa ja tarpeensa. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi haastattelemalla ja seuraamalla käyttäjiä heidän työssään. Muuten on hyvin vaikeaa tai lähes mahdotonta huomioida käyttäjänäkökulma aidosti suunnittelussa, selvittää mitä käyttöliittymältä vaaditaan käyttäjän näkökulmasta. 7

8 Tässä projektissa pyrkimys toki on siihen, että kaikki käyttöliittymät täyttävät kaikki kriteerit, mutta painotus vaihtelee eri käyttäjäryhmittäin. Tehokäyttäjille tarjotaan oikopolkuja ja mahdollisuuksia tehdä yhdellä klikkauksella useammalle kohteelle sama valinta. Peruskäyttäjän kohdalla painotetaan yksinkertaista käyttöliittymää. 1.5 Puhuttelun sävy Puhuttelun sävyllä tarkoitetaan tapaa, jolla käyttöliittymän teksteissä puhutellaan käyttäjää. Se on erittäin tärkeä osa käyttöliittymää, koska tekstimuotoinen puhuttelu on yksi tärkeimmistä kommunikointitavoista järjestelmästä käyttäjään päin. Jos käyttäjä tuntee itsensä taitamattomaksi tehtävän suorittamisessa tai kykenemättömäksi kommunikoimaan sovelluksen kanssa, pitää puhuttelun sävy tarkistaa. Käyttöliittymän puhuttelun sävyssä kannattaa ottaa huomioon seuraavia seikkoja: Kielen tulisi olla selkeää ja sen tulisi olla kirjoitettu käyttäjän eikä sovelluksen näkökulmasta. Tekstin tulisi olla rohkaisevaa; sen tulisi kertoa käyttäjälle mitä sovelluksella voi tehdä ja sen tulisi ohjata käyttäjää kokeilemaan uusia käyttötapoja. Teknistä ammattikieltä (jargonia) ja slangia tulee välttää. Käyttöliittymässä tulisi käyttää aktiivimuotoista sinuttelua: Voit tallentaa muutokset tästä (ei: Muutoksia tallennetaan tästä ) Samankaltaisia lyhenteitä esimerkiksi SBR ja SPB, tulisi välttää. Käyttäjän on vaikea erottaa nämä toisistaan. Huutomerkkien käyttöä tulisi välttää, sillä niistä syntyy helposti käskevä vaikutelma. Käytetään mieluummin kysymysmerkkiä esimerkiksi seuraavassa tilanteessa: Haluatko tallentaa muutokset? sen sijaan, että kirjoitettaisiin Tallenna muutokset! Vältetään hymiöitä ja huumoria. Huumori on monitulkintaista, eikä yleensä palvele käyttöliittymän tarkoitusperää. 2 Visuaalinen ilme 8

9 Portaalin etusivu HOPS-alasivu, opintojaksolle ilmoittautuminen tehty 9

10 HOPS-alasivu, opintojakson rakenteen tarkastelu 2.1 Graafinen ohjeisto Tunnus ja tunnuksen käyttö Tiptop-projektin tunnus näkyy jokaisella projektin Internet-sivulla. Asettelu on tapauskohtaista, mutta tunnus pyritään sijoittamaan alareunaan oikealle. Tiptop-projektin tunnus Värit Värit ovat visuaalisen ilmeen elementti. Värien avulla voidaan kiinnittää käyttäjän huomio johonkin käyttöliittymän alueeseen tai osa-- alueeseen. Niiden avulla voidaan nopeuttaa tiettyjen käyttöliittymän osien tunnistusta (esim. varoitusvärit) tai niiden avulla voidaan ilmaista yhteenkuuluvuutta ja rakennetta. Oikealla värimaailmalla voidaan parantaa käyttöliittymän käytettävyyttä esimerkiksi parantamalla sen luettavuutta ja vähentämällä virhepainallusten määrää. 10

11 Tiptop-projektin eri sovelluksissa käytetään samoja tai toisiaan muistuttavia värimaailmoja, näin voidaan mm. parantaa käyttöliittymien opittavuutta. Leipätekstissä käytetään joko tummaa sinistä tai mustaa tekstiväriä vaaleilla pohjilla. Mustalla tai tummalla pohjalla käytetään värinä valkoista. Otsikoissa käytetään pääsääntöisesti mustaa tai tummaa sinistä, paitsi mustalla pohjalla valkoista. Silloin, kun tarvitaan eri otsikkotasoille omat värit (erottumisen lisäämiseksi), käytetään H1-tason otsikoissa tumminta sinistä, H2-tason otsikoissa keskisävyistä sinistä ja H3-tason otsikoissa vaaleaa sinistä. Lisäksi H1-tason otsikko on boldattu ja H3-tason otsikko kursivoitu. Linkeissä avaamattomien linkkien väri on vähän harmaaseen murrettu sininen. Fokustilassa oleva linkki ja klikattu, aktiivinen linkki ovat vaaleampisävyisiä siniharmaita. Vierailtu linkki on tumma siniharmaa. Huomiovärinä voidaan käyttää tummankeltaista väriä. Huomioväriä käytetään esimerkiksi rivin korostusvärinä. 11

12 Kun on tarve ilmaista erilaisin värein joko fonteissa tai ikoneissa sitä, onko jokin osio käytettävissä vai ei, käytetään liikennevalotyyppisesti punaista (pinkkiä), keltaista ja vihreää. Tätä värikoodausta voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun ilmaistaan voiko opiskelija ilmoittautua jollekin toteutukselle vai ei. Varoitusväreinä käytetään Microsoft Windowsin varoitusvärejä. Niitä tulee käyttää vain ja ainoastaan kuvaamaan järjestelmän virhetilannetta. Navigaatioelementtien ja välilehtien ei-aktiivista tilaa kuvaa valkoinen taustaväri ja joko sininen tai musta kirjasimen väri. Fokustilaa kuvaa valkoinen taustaväri ja vaalea siniharmaa kirjasimen väri. Aktiivista, valittua tilaa kuvaa puolestaan tummempi sininen taustaväri ja kirjasimen valkoinen väri. 12

13 2.1.3 Typografia Typografia eli kirjasinten käyttö tähtää mahdollisemman hyvään luettavuuteen sovelluksessa. Selkeä typografia tekee sovelluksesta miellyttävämmän käyttää sekä lisää sovelluksen luotettavuutta käyttäjän silmissä. Näytöltä luettavaksi tehdylle tekstille pätee erilaiset säännöt kuin paperille painattaessa. Esimerkiksi paperilla jotain asiaa painotettaessa voidaan käyttää joko kursiivia tai lihavointia, mutta kursiivi on erittäin vaikeasti luettavaa näytöllä. Näytöllä korostaessa tulisi käyttää joko lihavointia tai toista väriä. Myöskään alleviivausta ei pidä käyttää näytöllä paitsi hyperlinkeissä. Tiptop-projektin sovelluksissa yleisenä kirjasimena (mm. leipätekstissä, tekstilinkeissä ja otsikoissa) toimii Arial. Vaihtoehtoinen kirjasin on Calibri. Leipätekstissä ja linkeissä pistekoko on Otsikoissa pistekoko on suurimmillaan 16, laskien siitä tasaisesti tarpeen mukaan (riippuen kuinka monta alaotsikkoa tarvitaan) aina pistekokoon 12 asti, jolloin otsikko on syytä boldata jotta se erottuu riittävästi leipätekstistä. 13

14 3 Käyttöliittymän toimintaperiaatteet Käyttöliittymästä on varsinaisesti vain yksi versio. Eri käyttäjäryhmästä ja toiminnosta riippuen painotetaan kuitenkin erilaisia käytettävyyden painopisteitä. Samoja toimintoja usein käyttävillä ns. tehokäyttäjillä painotetaan tehokkuutta, nopeutta ja virheettömyyttä. Tällainen käyttäjä voi olla esimerkiksi opettaja tai suunnittelija, joka useita kertoja kuukaudessa päivittää opiskelijoille arvosanoja. Vastaavasti toiminnoissa, joita käytetään harvemmin, painotetaan opittavuutta ja muistettavuutta. Esimerkkinä tällaisesta käyttäjästä käy opiskelija, joka käyttää palvelua ehkä vain muutaman kerran lukuvuodessa suunnitellessaan hopsiaan tai ilmoittautuessaan opintojaksojen toteutuksille. 3.1 Yhdenmukaisuus Elementtien yhdenmukaisuus sovelluksessa sisäisesti ja eri sovellusten välillä on keskeinen käyttöliittymien toteutusta ohjaava periaate. Ihminen muodostaa luontaisesti kuviomalleja näkemistään asioista, esimerkiksi jokaisen ihmisen kasvot ovat kuvio, joka noudattaa tiettyä mallipohjaa. Ihminen pystyy erottamaan tuhansia kasvoja toisistaan vilkaisulla, vaikka periaatteessa kasvot poikkeavat toisistaan hyvin pienellä marginaalilla. Vastaavalla periaatteella käyttäjä luo merkityksiä myös käyttöliittymien kuviomalleille. Koska aivot jatkuvasti rakentavat kuviomalleja, ne myös tallentavat eri merkityksiä niille. Ihminen oppii nopeasti esimerkiksi että hakulaatikko on oikeassa yläkulmassa verkkokäyttöliittymissä, koska on ennestään tottunut näkemään samantyyppisiä kuviomalleja. Vaikka ratkaisu tai toiminto olisi kuinka epätäydellinen, oppii käyttäjä tekemään sen suorittaessaan toiminnon samalla tavalla useasti. Hänen aivonsa muodostavat kuviomallin, jota käyttäjä seuraa toiminnan kontekstissa. Jos käyttöliittymän toiminnot ovat aina samalla tavalla toimivia, pystyy käyttäjä oppimaan helposti useita käyttöliittymiä. Jos taas toiminnot ovat hyvin erilaisia, käyttäjä joutuu luomaan uuden kuviomallin jokaisessa tilanteessa tehdäkseen oikean valinnan. Pahin tilanne muistamisen kannalta on, jos toiminnot eivät ole yhdenmukaisia, mutta niiden semanttinen sisältö, merkitys, on sama tai lähes vastaava. Tällöin käyttöliittymän toimintaperiaatteet menevät käyttäjällä täydellisesti sekaisin. Tehtäessä olemassa oleviin sovelluksiin muutoksia täytyy muistaa, että vaikka uusi ratkaisu olisi käytettävämpi kuin vanha, voi se tuottaa vanhoille käyttäjille ongelmia. 14

15 Tästä näkyy yhdenmukaisuuden ja ihmisen muistin voima; käyttäjät muistavat aikaisemman version toiminnan ja se häiritsee uudenlaista käyttöä. Mitä enemmän käyttöliittymä muistuttaa vanhaa, sitä varmemmin käyttäjä toimii vielä pitkään vanhasta käyttöliittymästä opittujen toimintatapojen mukaan. Tämän takia käyttöliittymän perusteellinen uudelleenrakentaminen on parempi ratkaisu kuin yksittäisten pienten toimintasarjojen korjailu Eri etenemismuotoja Käyttöliittymässä voidaan kulkea eri suuntiin, esimerkiksi vasemmalta oikealle tai ylhäältä alas. Tiptop-projektissa käyttöliittymissä kuljetaan pääsääntöisesti juuri näin. Vasemmalla käyttöliittymässä sijaitsevia tietoja tarkennetaan lisätiedoin tai niihin tehdään valintoja oikealle avautuvissa näkymissä. Esimerkiksi hopsissa vasemman palstan tutkintorakennepuuhun tehdään valintoja oikealle aukeavissa leijuvissa ikkunoissa. Vastaavalla tavalla toimitaan esimerkiksi opintojen vaiheittaisuuden kuvauksissa ja erilaisissa listauksissa (kuva) 3.2 Valitut käyttöliittymämallit ja tiedon visualisointitavat Lopullisessa käyttöliittymärakenteessa sovelletaan enimmäkseen lineaarista käyttöliittymärakennetta, puumallista hierarkian esitystapaa, kalanruotomaista timeline-navigaatiomallia sekä Moire Tree ja Zoomology -tyylistä alemmalle hierarkiatasolle mahdollistavaa zoomaus-tekniikkaa. Käyttöliittymätiimi tutki standardin valmisteluvaiheessa useita vaihtoehtoisia käyttöliittymien rakennemalleja ja tiedon visualisointitapoja. Mallit on kuvattu dokumentin liitteessä Oppijan käyttöliittymä Tiptop-portaalin oppijan käyttöliittymä koostuu etusivusta, hops-näkymästä, opintojen seurannan näkymästä sekä viestit-osioista. Etusivulla esitetään omalla palstallaan oppijan kalenterinäkymä sekä ajankohtaiset tiedotteet. Hops-näkymässä vasen puoli noudattaa klassista hierarkista puurakennetta. (kuva) 15

16 Hopsin oikean puoleinen näkymä on vastaavasti timeline-mallinen opintopolku ja lähemmäksi zoomatessa puumallinen opintopuu. Opintopolulle suunnitellaan ja ajoitetaan opintoja joko viemällä opinnot drag&drop-tekniikalla suoraan opintopolulle, tai määrittelemällä opintojen ajoitus valintakentissä. (kuva) Opintopolku esitetään horisontaalisessa muodossa niin, että opintojen eteneminen ja esittäminen tapahtuu vasemmalta oikealle. Opinnot tullaan sijoittamaan timelinelle suorakaiteen muotoisena palikkana, joka on sitä paksumpi mitä suurempi opintopistemäärä siihen sisältyy suhteessa suoritettuun ajanjaksoon. Opintojakso voi hajautua myös usealle eri aikajaksolle, jolloin opintojaksoa yhdistää laatikoiden välissä oleva nauha. Kun horisontaaliin timeline-ajatteluun yhdistää suorakaiteen muotoisten yksiköiden, tässä tapauksessa opintojen sijoittelun, muistuttaa käyttöliittymän oikean puolen näkymän alkuasettelu Gantt-tyylistä rakenteelta. Kun opintopuuta zoomaa opintopolullaan lähemmälle tasolle, polku muuttuu opintopolusta hierarkiseksi puumalliksi. Tässä mallissa ollaan hyödynnetty Moire Tree tyylistä visualisointimallia. Kun opinnon on zoomannut kaikista syvimmälle hierarkian tasolle, esitetään opinnon osa-suoritustavat Zoomology-tyylisenä kakkuna. (kuva) Oppijan käyttöliittymässä opintojen seurannan näkymä koostuu vasemman palstan opintosuorituslistauksesta ja oikean palstan etenemistä kuvaaviin graafeihin. Graafit ovat erityyppisiä diagrammeja, jotka kuvaavat oppijan etenemistä opintopolullaan valittuja vertailukohtia vasten. (kuva) Viestit-osion rakenne kuvataan tarkemmin standardiin, kun portaalin suunnittelussa on edetty riittävän pitkälle Ohjaajan käyttöliittymä Tiptop-portaalin ohjaajan käyttöliittymä koostuu etusivusta, ryhmäkohtaisesta koostenäkymästä, oppijan puolta vastaavasta hops-näkymästä, opintojen seurannan näkymästä, viesti-osioista sekä roolipohjaisesti esitettävästä arviointipalvelusta. Etusivulla on suunniteltu esitettävän vasemmalla palstalla kalenteri- ja tehtävänäkymät 16

17 sekä ohjausryhmäkohtaista yleistietoa. (kuva) Ryhmäkohtainen koostenäkymä sisältää suunnitelman mukaan taulukkomuotoisen yhteenvedon eri ohjausryhmien tilanteesta. Hops- ja opintojen seuranta -näkymät mukailevat oppijan puolella kuvattuja esitystapoja sillä poikkeuksella, että ohjaajalla on käytettävissään opintojen seuranta -osiossa useampia tapoja tarkastella oppijan tai oppijaryhmän etenemistä. (kuva) Arviointipalvelussa arvioitavien opiskelijoiden tiedot kootaan listaksi vasemmalle palstalle, ja oikealle avautuvassa ikkunassa syötetään tai valitaan kenttiin mm. arvosana-, laajuus- ja opettajatiedot. (kuva) 3.3 Käytettävät termit Koko palvelussa pyritään käyttämään yleismaailmallista kieltä, vältetään vain tietyn ryhmän käytössä olevia termejä. Käytettävää terminologiaa ohjaa osaltaa korkeakoulujen tietomallin (XDW) käyttämä terminologia. Käyttöliittymässä käytetään mahdollisimman lyhyitä ja yksinkertaisia sanoja. Tekstisisällön tulee olla yksinkertaista kieltä, ei monimutkaisia tai pitkiä lauseita eikä vieraskielisiä termejä. Vältetään myös laajoja kuvauksia, pyritään esittämään asiat tiivistetysti. 3.4 Peruutus / uudelleensuoritus Aina sen ollessa mahdollista tulisi käyttäjälle tarjota mahdollisuus peruuttaa suoritettu toiminto. Käyttöliittymä, jossa peruutettavuus on helppoa, rohkaisee käyttäjää kokeilemaan erilaisia käyttö- ja työtapoja. Peruutettavuus toteutetaan sellaisilla toiminnoilla kuin "Peruuta" (Undo) tai "Palaa tallennettuun versioon" (Revert to saved). Lisätään Olet nyt lähettämässä AHOT-hakemusta kurssista x, oletko aivan varma? - tyyppisiä vahvistuksia tilanteisiin, joissa opiskelija on lähettämässä ns. peruuttamatonta tietoa. Pakotetaan käyttäjä näin varmistamaan ja vahvistamaan lähetettävät tiedot. 17

18 Joihinkin tilanteisiin voidaan tarjota myös esikatselutoimintoa, eli annetaan käyttäjän katsoa lähetettävää tietoa vastaanottavan osapuolen näkökulmasta. Tämä voisi olla hyvä tarjota esimerkiksi sellaisiin tilanteisiin, joissa tekeillä olevaa asiaa ei voi peruuttaa. Jos käyttäjän tekemää komentoa ei voi peruuttaa ja siitä seuraa tallentamattoman tiedon menettäminen, on siitä ilmoitettava käyttäjälle. Tällaisessa tapauksessa käytetään varoitusikkunaa. 3.5 Lokalisaatio Suomi, ruotsi ja englanti ovat palvelun viralliset kielet. Projektin aikana toteutetaan ainakin suomi-versio. Projektin jälkeen jatkokehitysvaiheessa tulee täten ainakin ruotsija englanti-versiot. Suunniteltaessa käyttöliittymää on otettava huomioon, että myös vieraskieliset tekstivastineet mahtuvat painikkeisiin ja toimintokuvauksiin. Suomi-kieliversiossa ajan kuvaus sovelluksissa tehdään suomalaiseen malliin eli malliin pp.kk.vvvv. Sama toimii suurimmassa osassa maailmaa, joten euroopan sisällä toimiessa sama esitystapa voi olla englanninkielisessä versiossa. Ainoa suuri ryhmä, joka esittää ajan kk.pp.vvvv-mallin mukaan, on amerikkalaiset. Tämä tulee ottaa huomioon, jos sovellusta aiotaan kohdentaa amerikan markkinoille. Jos sovellusta aiotaan suunnata monikansalliseen levitykseen, tulee harkita ajan kuvauksen esittämistä englanninkielisessä versiossa niin, että kuukaudet kirjoitetaan joko kokonaan auki tai lyhennettyinä (Jan, Feb, Mar, Apr jne.) Desimaalien erotteluun tulisi voida käyttää sekä pilkkua että pistettä. Järjestelmä tulee siis tukea kumpaakin. Pilkun käytön mahdollistaminen edesauttaa näppäimistön oikeassa laidassa sijaitsevan numeronäppäimistön (numpad) sujuvan käytön käsiteltäessä numeraalista tietoa. 4 Esteettömyys 4.1 Mitä esteettömyys on? Käsittettä esteettömyys (engl. accessibility) käytetään usein kertomassa tuotteen tai palvelun yhdenvertaisesta ja helposta lähestyttävyydestä. Palvelun esteettömyys ei koske ainoastaan rajoitteisia erityisryhmiä, vaan myös tavanomaisista poikkeavien laitteiden käyttäjiä. Esteettömyyden arviointi eroaa käytettävyyden arvioinnista mm. siten, että käytetyt esteettömyyden tarkistuslistat eroavat käytettävyyden heuristiikkalistoista. Itse arviointi on kuitenkin hyvin samankaltaista. Tärkeimpiä esteettömyysohjeita: 18

19 Rakenne: tee sivu sellaiseksi, että se alusta loppuun luettuna on toimiva, mm. tärkeimmät asiat ovat ensin. Kieli: käytä yksinkertaisinta kieltä, jonka sisällön luonne sallii. Tekniikat: käytä yksinkertaista ja loogista HTML-merkkausta, ja virittele ja sommittele ulkoasu ensisijaisesti CSS:llä. Pidä huolta, että tekniikat ovat standaradinmukaisia. Linkit: nimeä linkit sisältöä kuvaaviksi, ei esimerkiksi "klikkaa tästä". Multimedia: tarjoa kaikelle kuva-, ääni-, video- yms. aineistolle tekstivaihtoehto. Taulukot: huolehdi, että taulukot ovat mielekkäitä myös riveittäin luettuina. Ohitettavuus: tarjoa mahdollisuus ohittaa ne aineistot, jotka voivat olla esteellisiä, kuten isot taulukot. Huomionarvoista on myös se, että erilaisilla erityisryhmillä ja eri käyttötilanteissa on myös erilaisia tarpeita: Sokeat (tai heikkonäköiset) voivat käyttää Internetiä esimerkiksi ruudunlukuohjelman avulla tai erityisellä laitteella (pistenäyttö) joka muuttaa tekstin pistekirjoitukseksi. Jos sivua ei ole vähintäänkin tehty HTML-suositusten mukaisesti validiksi, ei lukuohjelma osaa välttämättä lukea tietoa oikein. Tämän todentamiseen käytetään validaattoria. Myös web-sivuihin upotetut kuvat ovat sokeille hankalia. Tämän takia kuvien tietosisältö tulisi ilmaista vaihtoehtoistekstien (käytännössä HTML:n alt-attribuutti) avulla. Heikkonäköiset ihmiset saattavat käyttää sivustoa suurella tekstikoolla tai ruudunsuurennusohjelmaa käyttäen. Sivun on toimittava myös näissä tilanteissa. Monipalstaisen sivun seuraaminen voi olla ruudunsuurennusohjelmaa käyttävälle hankalaa. Kuurot tai huonokuuloiset ihmiset eivät välttämättä kykene havaitsemaan merkkiääniä tai kuulemaan videoiden ääniraitaa. Liikuntavammaiset eivät välttämättä kykene käyttämään hiirtä lainkaan. Siksi sivun on oltava käytettävissä myös pelkällä näppäimistöllä. Ei toteuteta näin projektin aikana. Rinnakkaisen käyttöliittymän toteuttaminen vaatii toiminnallisuuksien muokkaamista esteettömiksi, tai kokonaan korvaavien toiminnallisuuksien suunnittelua. Työmäärä riippuu vahvasti korvattavien toimintojen monimutkaisuudesta. Varsinaisen ohjelmointityön määrä riippuu toteutettavista toiminnoista, mutta sen voi olettaa olevan alhaisempi kuin alkuperäisen käyttöliittymän vaatima, sillä esteetön käyttöliittymä on todennäköisesti paljon yksinkertaisempi. 19

20 Kognitiivisista (ymmärrykseen ja oivaltamiseen liittyvistä) ongelmista kärsivät tarvitsevat selkeitä ja ytimekkäitä sivuja, joissa on paljon kuvia, kuvaajia ja listoja selkeyttämässä asiaa. Esteettömyyden arvioinnissa olisi edullista, mikäli käytettävissä olisi ainakin yleisimpien esteellisten käyttäjäryhmien edustajia. (Vastaavasti kuin käytettävyyden arvioinnissa.) Valitettavasti parhaallakaan esteettömyyssuunnittelulla ei voida ottaa huomioon yksilöllisiä esteellisyyden tasoja, eikä yhdellä versiolla voida kattaa jokaisen erikoisryhmän tarpeita, mutta täyttämällä eritasoisia vaatimuksia voidaan esteettömyyttä yleisellä tasolla merkittävästi lisätä. Projektissa olisi edullista toteuttaa ainakin W3-konsortion esteettömyysvaatimusten A- taso, sillä jos tätä tasoa ei toteuteta, joidenkin ryhmien on mahdotonta käyttää sivua. Seuraavassa on lyhyesti esitelty kyseinen vaatimuslista: 4.2 A-tason esteettömyysvaatimukset (WCAG 2.0) 1 Havaittavuus 1.1 Tekstivastineet: Tarjoa tekstivastineet kaikelle ei-tekstuaaliselle sisällölle siten, että sisältö voidaan muuttaa muihin tarvittaviin muotoihin, kuten isokokoiseksi tekstiksi, pistekirjoitukseksi, puheeksi, symboleiksi tai yksinkertaisemmaksi kieleksi. 1.2 Aikasidonnainen media: Tarjoa vastine aikasidonnaiselle medialle. 1.3 Mukautuvuus: Tuota sisältöä, joka voidaan esittää eri tavoin (esimerkiksi yksinkertaisemman asettelun avulla) informaatiota tai rakennetta menettämättä. 1.4 Erottuvuus: Helpota käyttäjiä näkemään ja kuulemaan sisältö lisäämällä taustasta erottuva etuala. 2 Hallittavuus 2.1 Saavutettavuus näppäimistöllä: Toteuta kaikki toiminnallisuus siten, että se on käytettävissä näppäimistöltä. 2.2 Tarpeeksi aikaa: Anna käyttäjille tarpeeksi aikaa lukea ja käyttää sisältöä. 2.3 Kohtaukset: Älä suunnittele sisältöä tavalla, jonka tiedetään aiheuttavan sairauskohtauksia. 2.4 Navigoitavuus: Tarjoa käyttäjille tapoja navigoida, etsiä sisältöä ja määrittää sijaintinsa. 3 Ymmärrettävyys 3.1 Luettavuus: Tee tekstisisällöstä luettavaa ja ymmärrettävää. 3.2 Ennakoitavuus: Tee verkkosivuista sellaisia, että niiden ilmiasu ja toiminta ovat ennakoitavissa. 20

Opintopolun esteettömyyshaasteet

Opintopolun esteettömyyshaasteet Opintopolun esteettömyyshaasteet Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö suosituksen julkaisuseminaari 31.3.2014 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Palvelun visio Kaikki tieto koulutuksesta kaiken

Lisätiedot

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU ,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU Tässä pääsette tutustumaan Internet Explorerin (IE) käyttöön. Muitakin selainversioita löytyy, kuten esimerkiksi Netscape, Opera ja Mozilla. Näiden muiden selainten

Lisätiedot

1 YLEISTÄ TIETOA HELMESTÄ ETUSIVU YHTEENVETO LUKUJÄRJESTYS / KOTITEHTÄVÄT / MERKINNÄT VIESTIT KOKEET...

1 YLEISTÄ TIETOA HELMESTÄ ETUSIVU YHTEENVETO LUKUJÄRJESTYS / KOTITEHTÄVÄT / MERKINNÄT VIESTIT KOKEET... OHJE OPPILAALLE 2 / 21 1 YLEISTÄ TIETOA HELMESTÄ... 3 2 ETUSIVU... 4 2.1 YHTEENVETO... 4 2.2 LUKUJÄRJESTYS / KOTITEHTÄVÄT / MERKINNÄT... 4 2.3 VIESTIT... 6 2.4 KOKEET... 6 3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI...

Lisätiedot

3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI... 7 3.2 VIESTIN LUKEMINEN... 9 3.3 SAAPUNEET JA LÄHETETYT... 9 3.4 KANSIOT... 10 3.5 ROSKAKORI...

3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI... 7 3.2 VIESTIN LUKEMINEN... 9 3.3 SAAPUNEET JA LÄHETETYT... 9 3.4 KANSIOT... 10 3.5 ROSKAKORI... OHJE HUOLTAJALLE 2 / 22 1 YLEISTÄ TIETOA HELMESTÄ... 3 2 ETUSIVU... 4 2.1 YHTEENVETO... 4 2.2 LUKUJÄRJESTYS / KOTITEHTÄVÄT / HUOMAUTUKSET... 4 2.3 VIESTIT... 6 2.4 KOKEET... 6 3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI...

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Opintokohteiden muokkaus

Opintokohteiden muokkaus 1 Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata Opinto-oppaassa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on WebOodiin OpasMuokkaaja-oikeudet. WebOodin käyttölupia

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

Käyttöohje - Sanoma Pro digikirjat verkkopalvelu v 1.0 2013-07- 10. Sanoma Pro digikirjat verkkopalvelu... 2. Yleistä... 2. Laitteistovaatimukset...

Käyttöohje - Sanoma Pro digikirjat verkkopalvelu v 1.0 2013-07- 10. Sanoma Pro digikirjat verkkopalvelu... 2. Yleistä... 2. Laitteistovaatimukset... - 1 - Käyttöohje - Sanoma Pro digikirjat verkkopalvelu v 1.0 2013-07- 10 Sanoma Pro digikirjat verkkopalvelu... 2 Yleistä... 2 Laitteistovaatimukset... 2 Sisäänkirjautuminen... 2 Uloskirjautuminen... 3

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE / Ver 1.0 / Huhtikuu WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016

KÄYTTÖOHJE / Ver 1.0 / Huhtikuu WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016 / / WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016 Sisältö Sisältö 1. Yleistä 2. Kirjautuminen ylläpitoon 2.1. Kirjaudu osoitteessa: http://sotkamo.valudata.fi/admin Myöhemmin: http://www.sotkamo.fi/admin 2.2 Salasana

Lisätiedot

OpasOodi Opintokohteiden muokkaus

OpasOodi Opintokohteiden muokkaus 1 OpasOodi Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata n OpasOodissa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on in OpasMuokkaaja-oikeudet. n käyttölupia

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää

Lisätiedot

Ylläpitoalue - Etusivu

Ylläpitoalue - Etusivu Crasmanager 5.2 Ylläpitoalue - Etusivu Sivut osiossa sisällön selaus ja perussivujen ylläpito. Tietokannat osiossa tietokantojen ylläpito. Tiedostot osiossa kuvien ja liitetiedostojen hallinta. Työkalut

Lisätiedot

OpasOodi Opintokohteiden muokkaus

OpasOodi Opintokohteiden muokkaus 1 OpasOodi Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata n OpasOodissa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on in OpasMuokkaaja-oikeudet. n käyttölupia

Lisätiedot

STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO

STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma Tämän jälkeen valitse kieleksi Suomi VÄLILEHTI 1 PERUSTIEDOT Valittuasi kieleksi suomen,

Lisätiedot

Epooqin perusominaisuudet

Epooqin perusominaisuudet Epooqin perusominaisuudet Huom! Epooqia käytettäessä on suositeltavaa käyttää Firefox -selainta. Chrome toimii myös, mutta eräissä asioissa, kuten äänittämisessä, voi esiintyä ongelmia. Internet Exploreria

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata

Lisätiedot

Jahtipaikat.fi Käyttöohje

Jahtipaikat.fi Käyttöohje Jahtipaikat.fi Käyttöohje versio 2.0 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen...3 2. Näyttöruudun osat...3 3. Kartta-alusta...4 4. Kartan sisällön määrittely...4 5. Työkalut...5 5.1 Keskitä kartta koko Suomeen...5

Lisätiedot

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon Tämän oppaan sisältö Microsoft Microsoft Outlook 2010 näyttää hyvin erilaiselta kuin Outlook 2003. Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa uuden ohjelman opiskelua. Seuraavassa on tietoja uuden käyttöliittymän

Lisätiedot

VSP webmail palvelun ka yttö öhje

VSP webmail palvelun ka yttö öhje VSP webmail palvelun ka yttö öhje Kirjaudu webmailiin osoitteessa https://webmail.net.vsp.fi Webmailin kirjautumissivu, kirjoita sähköpostiosoitteesi ja salasanasi: Sähköpostin päänäkymä: 1: Kansiolistaus

Lisätiedot

Helsingin yliopisto WebOodi 1 Opiskelijarekisteri Versio 3.2. Tenttityökalu

Helsingin yliopisto WebOodi 1 Opiskelijarekisteri Versio 3.2. Tenttityökalu Helsingin yliopisto WebOodi 1 Tenttityökalu Tenttityökalu on oiva väline laitos- ja tiedekuntatenttien tekemiseen. Esimerkiksi tiedekuntatentissä voi tenttiä samana päivänä kymmeniä eri opintojaksoja.

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Moodlen lohkot Lohkojen lisääminen: Moodlen lohkot sisältävät kurssialueen hallinnointiin liittyviä toimintoja. Kun saat uuden tyhjän kurssialueen, sen molemmilla reunoilla on valmiina muutama keskeinen

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tampereen yliopisto / tietohallinto 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tampereen yliopisto / tietohallinto 2014 Keskustelualue Keskustelualue soveltuu eriaikaisen viestinnän välineeksi. Keskustelualueelle voidaan lähettää viestejä toisten luettavaksi, ja sitä voidaan käyttää alueena myös ryhmätöiden tekemiseen,

Lisätiedot

Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE. KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi

Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE. KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi 2015 Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi 1 Sisällysluettelo 1. Sivustolle rekisteröityminen... 2 2. Yrityksen lisääminen... 3 2.1. Yritystiedot...

Lisätiedot

Artikkelin lisääminen

Artikkelin lisääminen Sisällys Artikkelin lisääminen...3 Artikkelin muokkaaminen...5 Kuvan lisääminen artikkeliin...6 Väliotsikoiden lisääminen artikkeliin...9 Navigointilinkin lisääminen valikkoon...10 Käyttäjätietojen muuttaminen...13

Lisätiedot

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) 6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren

Lisätiedot

Opinto-oppaan tekeminen

Opinto-oppaan tekeminen 1 Opinto-oppaan tekeminen Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opinto-oppaita voidaan luoda WebOodin OpasOodissa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on WebOodiin OpasVastuuhenkilö-oikeudet. WebOodin

Lisätiedot

Lomakkeiden suunnittelu. Aiheina

Lomakkeiden suunnittelu. Aiheina Lomakkeiden suunnittelu Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheina Lomakesuunnittelun perusteita Lomake-esimerkkejä Peruskontrollit lomakkeissa Asetteluista lomakkeella Oppimistavoite:

Lisätiedot

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne Selkoheuristiikat 1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä sivua kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohja rakenteet ja toiminnot toteutettu niin, että

Lisätiedot

RYHMIEN PERUSTAMINEN JA OPINTOJEN ETENEMISRAPORTTI OODISSA

RYHMIEN PERUSTAMINEN JA OPINTOJEN ETENEMISRAPORTTI OODISSA RYHMIEN PERUSTAMINEN JA OPINTOJEN ETENEMISRAPORTTI OODISSA Ohje ryhmätyökalun käyttäjille 7.4.2015 Kuva: Ilpo Okkonen Ryhmätyökalu Oodissa Tässä ohjeessa käydään läpi OodiHOPSin ryhmätyökalutoimintoa.

Lisätiedot

Opinto-oppaan tekeminen

Opinto-oppaan tekeminen 1 Opinto-oppaan tekeminen Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opinto-oppaita voidaan luoda n OpasOodissa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on in OpasVastuuhenkilö-oikeudet. n käyttölupia voi hakea

Lisätiedot

Julkaistu. 1 Johdanto... 2

Julkaistu. 1 Johdanto... 2 OHJE 1 (6) RPAS-verkkokurssi Käyttöohje Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Koulutusportaalin käyttöönotto... 2 2.1 Siirtyminen koulutusportaaliin... 2 2.2 Salasanan pyytäminen ensimmäisellä kerralla...

Lisätiedot

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu... Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat

Lisätiedot

Suvi Junes Tampereen yliopisto / tietohallinto 2013

Suvi Junes Tampereen yliopisto / tietohallinto 2013 Keskustelualue Keskustelualue soveltuu eriaikaisen viestinnän välineeksi. Keskustelualueelle voidaan lähettää viestejä toisten luettavaksi, ja sitä voidaan käyttää alueena myös ryhmätöiden tekemiseen,

Lisätiedot

Moodle-alueen muokkaaminen

Moodle-alueen muokkaaminen Moodle-alueen muokkaaminen Alla oleva kuva esittää Moodle-aluetta sellaisena kuin se sinulle toimitetaan tilattuasi alueen Opetusteknologiapalveluista: - Etusivun näkymä koostuu sivun keskellä olevista

Lisätiedot

Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta.

Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta. Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta. Sisäänkirjauduttuasi näet palvelun etusivulla helppokäyttöisen hallintapaneelin. Vasemmassa reunassa on esillä viimeisimmät tehdyt muutokset

Lisätiedot

Sähköinen kuljetuspalveluhakemus - Käyttöohje

Sähköinen kuljetuspalveluhakemus - Käyttöohje Sähköinen kuljetuspalveluhakemus - Käyttöohje Tuetut selaimet Internet Explorer 11 tai uudempi. Microsoft on päättänyt Internet Explorerin (IE) versioiden 8, 9 ja 10 tuen. Firefox 3.5 eteenpäin Opera 10.5

Lisätiedot

GEOS 1. Ilmastodiagrammi Libre Office Calc ohjelmalla

GEOS 1. Ilmastodiagrammi Libre Office Calc ohjelmalla GEOS 1 Ilmastodiagrammi Libre Office Calc ohjelmalla Libre Office Calc ohjelman saat ladattua ilmaiseksi osoitteesta: https://fi.libreoffice.org/ Tässä ohjeessa on käytetty Libre Office Calc 5.0 versiota

Lisätiedot

Opintokohteiden muokkaus

Opintokohteiden muokkaus 1 Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata WebOodissa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on WebOodiin OpasMuokkaaja-oikeudet. WebOodin käyttölupia

Lisätiedot

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE HERVANNAN KIRJASTON TIETOTORI Insinöörinkatu 38 33720 Tampere 040 800 7805 tietotori.hervanta@tampere.fi TALLENNETAAN MUISTIKULLE JA MUISTIKORTILLE 1 Muistitikun

Lisätiedot

Zimbran käyttöohje

Zimbran käyttöohje Zimbran käyttöohje ZIMBRAN KÄYTTÖOHJE 2 Sisältö 1 ZIMBRA LYHYESTI... 3 2 EDELLEENLÄHETYKSEN KYTKENTÄ... 3 3 LOMAVASTAAJA... 4 4 POSTIN SUODATTIMET... 5 5 ALLEKIRJOITUKSET... 6 6 OSOITEKIRJAN HALLINTA...

Lisätiedot

Kopiodaksesi, leikataksesi ja liittääksesi helpointa on käyttää näppäimistön pikavalintoja:

Kopiodaksesi, leikataksesi ja liittääksesi helpointa on käyttää näppäimistön pikavalintoja: Ohjeita järjestöpankin käytön tueksi Huomioitavaa:... 1 1 Sisäänkirjautuminen... 2 2 Sivun/henkilökortin muokkaaminen... 2 3 Uutisen/sivun/tapahtuman, tms. lisääminen... 3 4 Uutisen/tapahtuman saaminen

Lisätiedot

Metron. nettikauppaohjeet

Metron. nettikauppaohjeet Metron nettikauppaohjeet 2012 WIHURI OY AARNIO METRO Sivu 1/24 Sisällys 1 Johdanto ja nettikauppaan kirjautuminen 2 2 Tuotehaku 3 2.1 Ean-vähittäisyksikönkoodilla 4 2.2 Tuotteen nimellä 4 2.3 Nimellä ja

Lisätiedot

FORMATIIVINEN ARVIOINTI

FORMATIIVINEN ARVIOINTI FORMATIIVINEN ARVIOINTI (OHJEISTUKSESSA KÄYTETTY VISMAN YLEISIÄ OHJEITA FORMATIIVISEN ARVIOINNIN TEKEMISESTÄ. LISÄTIETOJA VISMA.FI) 1 OPETTAJAN ARVIOINTINÄKYMÄ Opettaja pääsee tekemään formatiivista arviointia

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE OHJEITA MOODLEN KÄYTTÖÖN Moodle on avoimeen lähdekoodiin perustuva verkko-oppimisympäristö. Omalta Moodlealueeltasi löydät kurssin materiaalit, tehtävät, uutiset/tiedotteet,

Lisätiedot

Opetustapahtumien hakeminen (Hae - Opetustapahtuma)

Opetustapahtumien hakeminen (Hae - Opetustapahtuma) Helsingin yliopisto WinOodi 1 (5) Opetustapahtumien hakeminen (Hae - Opetustapahtuma) Opetustapahtumien hakua tarvitaan sekä opetustapahtumien käsittelyssä että raporttien tulostamisessa. Ohjeessa käsitellään

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje RATKI RATKI 1.0 Käyttäjän ohje Ohje 0.5 Luottamuksellinen Vastuuhenkilö Petri Ahola Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 1.1. Kuvaus... 3 1.2. Esitiedot... 3 1.3. RATKIn käyttöoikeuksien hankinta... 3 1.4.

Lisätiedot

Sivuston muokkaus WordPressin kanssa

Sivuston muokkaus WordPressin kanssa Sivuston muokkaus WordPressin kanssa Sivuston muokkaus WordPress-hallintajärjestelmän kanssa on hyvin helppoa. Sitä vähän tutkimalla ja tätä ohjetta lukemalla sen käyttö tulee nopeasti tutuksi. Olen myös

Lisätiedot

VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet

VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet Pekka Penttala 9.11.2008 1 (11) VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet... 1 1 Yleistä www-sivujen käytöstä... 2 2 Sivujen osoitteet...

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Uuden Peda.netin käyttöönotto

Uuden Peda.netin käyttöönotto Sisällysluettelo Uuden Peda.netin käyttöönotto...2 Sisään- ja uloskirjautuminen...2 OmaTila...3 Peda.netin yleisrakenne...4 Työvälineet - Sivut...5 Sivun lisääminen omaan profiiliin:...5 Sivun poistaminen

Lisätiedot

Lappi.fi -pikaohje Kittilän kylille:

Lappi.fi -pikaohje Kittilän kylille: Lappi.fi -pikaohje Kittilän kylille: Tämän pikaohjeen avulla pääsette alkuun sivujenne tekemisessä, mutta suosittelemme täydellisten Lappi.fi -ohjeiden lukemista ennen sivujenne tekemistä. Ohjeet löytyvät

Lisätiedot

Kyläsivujen InfoWeb-ohje

Kyläsivujen InfoWeb-ohje Kyläsivujen InfoWeb-ohje Kirjoita internet-selaimesi osoitekenttään kyläsivujen hallintaosoite; www.yla -savo.fi/admin Saavut seuraavalle sivulle, johon kirjoitat käyttäjätunnuksesi ja salasanasi: Paina

Lisätiedot

Accelerating Your Success. PlanMill 16. Uusi PlanMill 16 käyttöliittymä - käyttöohjeet loppukäyttäjälle

Accelerating Your Success. PlanMill 16. Uusi PlanMill 16 käyttöliittymä - käyttöohjeet loppukäyttäjälle PlanMill 16 Uusi PlanMill 16 käyttöliittymä - käyttöohjeet loppukäyttäjälle Miksi uusi käyttöliittymä? Käyttöliittymäuudistukseen on monta syytä: Teknisesti vanhan käyttöliittymän arkkitehtuuri on tulossa

Lisätiedot

1. Valitse suunniteltu valmistumisvuosi alasvetovalikosta ja tallenna valinta. 2. Luo uusi HOPS painikkeella pääset tekemään HOPSia.

1. Valitse suunniteltu valmistumisvuosi alasvetovalikosta ja tallenna valinta. 2. Luo uusi HOPS painikkeella pääset tekemään HOPSia. ehopsin käyttöohje opiskelijalle 1.2 versio Ennen kuin aloitat hopsin tekemisen, tutustu huolella tiedekuntasi HOPS ohjeistukseen ja pääaineesi/koulutusohjelmasi tutkintorakenteeseen. Tiedekuntakohtaisissa

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LATOMO VERSO

KÄYTTÖOHJE LATOMO VERSO Kirjautuminen Kirjatuminen järjestelmään tapahtuu syöttämällä ylläpitäjältä (yleensä sähköpostilla) saatu käyttäjätunnus ja salasana niille varattuihin kenttiin. Jos olet unohtanut salasanasi voit syöttää

Lisätiedot

Oppimateriaalin lisääminen

Oppimateriaalin lisääminen Helsingin yliopisto 1 Oppimateriaalin lisääminen Tässä ohjeessa käsitellään oppimateriaalilinkin lisäämistä sekä opintokohteelle, että opetustapahtumalle. WebOodiin on mahdollista syöttää oppikirjojen

Lisätiedot

Kuva: Ilpo Okkonen

Kuva: Ilpo Okkonen OodiHOPS OHJAAJAN OHJE 14.2.2017 Kuva: Ilpo Okkonen OodiHOPS Oulun yliopistossa Oulun yliopiston koulutusneuvosto on päättänyt, että OodiHOPS-toiminto otetaan käyttöön vähintään aloittavilla opiskelijoilla

Lisätiedot

Wilman käyttöohje huoltajille

Wilman käyttöohje huoltajille Wilman käyttöohje huoltajille Sisällysluettelo: Sisään kirjautuminen... 1 Oma etusivu... 2 Pikaviestit... 3 Tiedotteet... 5 Suoritukset... 6 Poissaolot... 6 Palaute... 8 Opettajat... 9 Salasanan vaihto...

Lisätiedot

HYVÄKSILUETTUJEN SUORITUSTEN REKISTERÖIMINEN

HYVÄKSILUETTUJEN SUORITUSTEN REKISTERÖIMINEN 1 HYVÄKSILUETTUJEN SUORITUSTEN REKISTERÖIMINEN Valitse Opintojen rekisteröinti -valikosta Hyväksilukeminen. Voit valita Näytettävät opinnot -osiosta, mitkä opiskelijan suorituksista näkyvät aktiivisina

Lisätiedot

1 (14) Ohje. Ohje. GTK-wiki. Geologian tutkimuskeskus, Verkkosivustopalvelut

1 (14) Ohje. Ohje. GTK-wiki. Geologian tutkimuskeskus, Verkkosivustopalvelut 1 (14) GTK-wiki 2 (14) Sisällysluettelo 1. Wikin ylläpito... 3 1.1. Wiki-artikkelin muokkaus... 3 1.2. Wiki-artikkelin lisääminen... 3 2. Wiki-toiminnot... 4 2.1. Ristiinlinkitys... 4 2.2. Tekstin muotoilu...

Lisätiedot

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Nellistä voi siirtää kirjallisuuslistoja Moodle-oppimisympäristöön. Näin voidaan tarjota opiskelijalle esimerkiksi verkkokurssin oheislukemistona

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0 RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje v. 1.0 Yleistä Rockstar lukijakäyttöliittymä Tuotteiden lukeminen lähtevään tilaukseen Tilaukseen kuulumattomat tuotteet Tuotteiden lukeminen tilauksesta

Lisätiedot

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö SAVONIA Savonia RPM Käyttöopas Informaatiotekniikan kehitysyksikkö 18.8.2011 Sisällysluettelo 1. Perusnäkymä... 3 2. Kirjautuminen... 4 3. Rekisteröinti... 5 4. Idean jättäminen... 6 4. Arviointi... 8

Lisätiedot

Museokartta 2015. Katselukäyttäjän ohje 8.6.2015, päivitetty 23.9.2015 Ohjeen sijainti: Intra/Ohjeet/Kulttuuriympäristö/Paikkatieto ohjeet

Museokartta 2015. Katselukäyttäjän ohje 8.6.2015, päivitetty 23.9.2015 Ohjeen sijainti: Intra/Ohjeet/Kulttuuriympäristö/Paikkatieto ohjeet Museokartta 2015 Katselukäyttäjän ohje 8.6.2015, päivitetty 23.9.2015 Ohjeen sijainti: Intra/Ohjeet/Kulttuuriympäristö/Paikkatieto ohjeet Kirjaudu Museoverkko tunnuksillasi linkistä http://museovirasto.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=37851c99fc15421e9051a11b76e1c9ec

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

HYVÄKSILUKEMISEN TEKEMINEN ILMAN ENNAKKOPÄÄTÖSTÄ

HYVÄKSILUKEMISEN TEKEMINEN ILMAN ENNAKKOPÄÄTÖSTÄ HYVÄKSILUKEMISEN TEKEMINEN ILMAN ENNAKKOPÄÄTÖSTÄ Valitse Opintojen rekisteröinti -valikosta komento. Ikkuna aukeaa. Voit valita Näytettävät opinnot - osiosta, mitkä opiskelijan suorituksista näkyvät aktiivisina

Lisätiedot

Ohjeita kirjan tekemiseen

Ohjeita kirjan tekemiseen Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6

Lisätiedot

HYVÄKSILUKEMISEN TEKEMINEN ILMAN ENNAKKOPÄÄTÖSTÄ

HYVÄKSILUKEMISEN TEKEMINEN ILMAN ENNAKKOPÄÄTÖSTÄ 1 HYVÄKSILUKEMISEN TEKEMINEN ILMAN ENNAKKOPÄÄTÖSTÄ Valitse Opintojen rekisteröinti -valikosta komento Hyväksilukeminen. Voit valita Näytettävät opinnot -osiosta, mitkä opiskelijan suorituksista näkyvät

Lisätiedot

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ennen kuin aloitat: 1. Asenna tietokoneeseesi ilmainen Miso Regular fontti, jonka saat täältä: https://www.fontspring.com/fonts/marten- nettelbladt/miso

Lisätiedot

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015 MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.

Lisätiedot

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje Tuplaturvan tilaus ja asennusohje 1. Kirjaudu lähiverkkokauppaan omilla tunnuksillasi tai luo itsellesi käyttäjätunnus rekisteröitymällä Lähiverkkokaupan käyttäjäksi. a. Käyttäjätunnus on aina sähköpostiosoitteesi.

Lisätiedot

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE IT-palvelut / Hannele Rajaniemi optima-support@jyu.fi www.jyu.fi/itp/optima-ohjeet 2 Sisältö Mikä on koosteen idea? Miten saan kooste-työkalun käyttööni? Miten luon koosteen?

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Tiedonlähteille NELLIn kautta -

Tiedonlähteille NELLIn kautta - 28.8.2009 1 Tiedonlähteille NELLIn kautta - www.nelliportaali.fi/jy NELLI-portaali on tiedonhakujärjestelmä, joka tarjoaa pääsyn Jyväskylän yliopistossa käytettävissä oleviin sähköisiin aineistoihin kuten

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

Liferay CE KÄYTTÖOHJE PÄIVITTÄJÄLLE. Content Manager. Ambientia Oy TM Ambientia

Liferay CE KÄYTTÖOHJE PÄIVITTÄJÄLLE. Content Manager. Ambientia Oy  TM Ambientia Liferay CE KÄYTTÖOHJE PÄIVITTÄJÄLLE Ambientia Oy asiakaspalvelu@ambientia.fi www.ambientia.net TM Ambientia Content Manager 2 (13) KÄYTTÖOHJE PÄIVITTÄJÄLLE, SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 KIRJAUTUMINEN...

Lisätiedot

VAAKAPESÄSEURANNAN KÄYTTÖOHJEET

VAAKAPESÄSEURANNAN KÄYTTÖOHJEET VAAKAPESÄSEURANNAN KÄYTTÖOHJEET Sisällys 1 Lyhyesti vaakapesäsovelluksesta... 1 2 Vaakapesätietojen selaus... 1 3 Kirjautuminen tunnuksilla... 5 4 Omien tietojen tarkistus... 5 5 Omat vaakapesät... 6 1

Lisätiedot

Hoitoaikojen ilmoittaminen CGI Suomi

Hoitoaikojen ilmoittaminen CGI Suomi Hoitoaikojen ilmoittaminen 1.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tunnistautuminen 3 2 Hoitoaikojen ilmoittaminen 5 3 Viikkojen kopiointi 11 4 Tallennus 11 5 Yhteenvetotiedot 12 6 Tulostus 13 1.8.2015 Sivu 2 / 13

Lisätiedot

TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi

TVT-opintojen starttaus Hermossa syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset

Lisätiedot

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Suomi Finland 100 -tunnus Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Tunnus Tämä on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden tunnus perusmuodossaan. Se on juhlavuoden visuaalisen ilmeen arvokkain elementti, jota

Lisätiedot

Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto / Tietohallinto Valitse muokkaustila päälle kurssialueen etusivun oikean yläkulman painikkeesta.

Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto / Tietohallinto Valitse muokkaustila päälle kurssialueen etusivun oikean yläkulman painikkeesta. Sanasto Sanasto -työkalulla voi laatia sanakirjan tapaisen sanaston, jonka hakusanoja (käsitteitä ja niiden määritelmiä) voidaan selata ja opettajan niin halutessa myös kommentoida. Sekä opettaja että

Lisätiedot

ENNI-järjestelmällä tehtävä selainennakkoilmoitus

ENNI-järjestelmällä tehtävä selainennakkoilmoitus SELAINENNAKKOILMOITUKSEN IKKUNANKUVAT 1(24) 2.2.2010 Selainennakkoilmoitus ENNI-järjestelmällä tehtävä selainennakkoilmoitus Yleistä ENNI-järjestelmästä ENNI-järjestelmän vakiopainikkeita Selainennakkoilmoitus

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat 1.2.2016 2(10) Osoitelistat Osoitteet-valinnan näkyminen kennelpiirin henkilöille... 3 Tietojen haku listaukselle... 3 Yhdistykset,

Lisätiedot

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Sisällysluettelo Julkaisujärjestelmä hallinta... 3 Joomla-järjestelmän ylävalikolla on seuraavia:... 3 Valikot... 4 Kategoriat ja artikkelit... 5 Lisäosat ja moduulien

Lisätiedot

Discendum Oy

Discendum Oy 1 CV+ ansioluettelon luominen ja muokkaus CV+ - Yleistä 3 CV+ -ansioluettelon luominen 5 Tietojen muokkaaminen Perustoiminnot 7 CV+ sisältöjen otsikoiden muokkaus 8 Koulutus- ja työkokemustiedot Todistuksen

Lisätiedot

SUOMEN EKONOMIEN CRM-OHJEET YHDISTYKSILLE

SUOMEN EKONOMIEN CRM-OHJEET YHDISTYKSILLE SUOMEN EKONOMIEN CRM-OHJEET YHDISTYKSILLE 1 SUOMEN EKONOMIEN CRM-KÄYTTÖOHJE YHDISTYKSILLE (ohjeen sisältämät jäsenet ovat testidataa, eivätkä perustu aitoihin jäsenyyksiin) Tervetuloa käyttämään Suomen

Lisätiedot

OP-eTraderin käyttöopas

OP-eTraderin käyttöopas OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Skype for Business pikaohje

Skype for Business pikaohje Skype for Business pikaohje Sisällys KOKOUSKUTSU... 2 ENNEN ENSIMMÄISEN KOKOUKSEN ALKUA... 4 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SKYPE FOR BUSINEKSELLA... 5 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SELAIMEN KAUTTA... 6 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Omapalvelu. Omapalvelu - ohje Päivityspaketti 1/ 2014. Tieto Corporation

Omapalvelu. Omapalvelu - ohje Päivityspaketti 1/ 2014. Tieto Corporation Omapalvelu Omapalvelu - ohje Päivityspaketti 1/ 2014 Omapalvelu / Kirjautuminen pankkitunnuksilla Asiakas kirjautuu Omille sivuille kunnan nettisivujen linkin kautta. Sivulle kirjaudutaan Vetuma-tunnistuksen

Lisätiedot

Opiskelijan WinhaWILLE-ohjeet (Wille)

Opiskelijan WinhaWILLE-ohjeet (Wille) 2016 Opiskelijan WinhaWILLE-ohjeet (Wille) Tämä ohjeistus sisältää seuraavat osiot: 1. Osoitteen muutos 2. Ilmoittautuminen lukuvuodelle 3. Ilmoittautuminen toteutukselle (opinnolle) 4. HOPS / suoritusten

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

PlanMan Project projektihallintaohjelmisto koulutusohjeistus

PlanMan Project projektihallintaohjelmisto koulutusohjeistus PlanMan Project projektihallintaohjelmisto koulutusohjeistus PlanMan Project ohjelmiston valmistaja 14.2.2012 Asko Saarenpää Uuden projektin tai työohjelman aloitus Näkymä-valikon kautta voi valita mitä

Lisätiedot