SUUPOHJAN PAIKALLISSUUNITELMA VALOKUITUVERKKOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ (IMPLEMENTATION PLAN FOR SUUPOHJA REGION)

Transkriptio

1 SUUPOHJAN PAIKALLISSUUNITELMA VALOKUITUVERKKOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ (IMPLEMENTATION PLAN FOR SUUPOHJA REGION)

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 EXECUTIVE SUMMARY Johdanto Tilannekatsaus Toimintaympäristö SWOT analyysi Motivointi Esimerkkejä ENGAGE-hankkeen opeista ja kokemuksista Keskeiset toimijat paikallissuunnitelman toimeenpanossa Suupohjan tulevaisuus kysely Kyselyn toteutus Kyselyn tulokset Paikallissuunitelma teemoittain Teemakohtaisten suunnitelmien toteutus Digitaalinen kehitysympäristö Digitaalinen kehitysymäristö -Teeman tilannekuvaus Digitaalinen kehitysympäristö -teeman visio Suunnitelma vision toteuttamiseksi digitaalinen kehitysympäristö teemassa Teemaan liittyvät hankkeet Energia EnergiaTeeman tilannekuvaus Energiateeman visio Suunnitelma vision toteuttamiseksi energiateemassa... 26

3 7.3.4 Teemaan liittyvät hankkeet Koulutus KoulutusTeeman tilannekuvaus Koulutusteeman visio Suunnitelma vision toteuttamiseksi koulutusteemassa Sosiaali- ja terveysala SOTE-Teeman tilannekuvaus SOTE-teeman visio Suunnitelma vision toteuttamiseksi SOTE-teemassa Teemaan liittyvät hankkeet Yritystoiminta Teeman tilannekuvaus Teemakohtainen visio Suunnitelma vision toteuttamiseksi Teemaan liittyvät hankkeet Maatalous MaatalousTeeman tilannekuvaus Maatalousteeman visio Suunnitelma vision toteuttamiseksi Maatalousteemassa Johtopäätökset Liitteet Liite 1 Suupohjan avoin valokuituverkko Liite 2 Suupohjan tulevaisuus kyselylomake... 42

4 9.3 Liite 3 Tapaamiset ja tilaisuudet paikallissuunitelman kehittämiseksi Liite 4 ENGAGE-hankkeen kuvaus Approval of Implementation plan... 50

5 1 EXECUTIVE SUMMARY This implementation plan collects all main experiences and conclusions of the ENGAGE Project in Suupohja and presents vision and road plan for digital development. The implementation plan has been prepared with wide group of local authorities and experts in several meetings. Introduction of the region Suupohja is situated in Southern Osthrobotnia, Western Finland. Suupohja county has four municipalities Kauhajoki, Teuva, Isojoki and Karijoki. There are about inhabitants in the region of 2710km² and the density is 4-10 people per km² depending on the municipality. The economic structure is Service 51%, Secondary production 29%, Agriculture 18%, other 2%. SWOT and motivation in Suupohja One of the biggest strengths is region s own open access network owned by the municipalities themselves and the expertise gained from building and operating the network. Also the amount and level of farming, metal industry, logistic industry and food industry are big strengths. It is a very good opportunity to combine these strengths in a new way. It is a challenge to reach the region since there are no major highways, airports or train stations. Another weakness is the lack of university level education. Some businesses are moving to cities or even cheaper countries. Some sectors are even fading away such as traditional woodwork and furniture business. These, together with concentrated education into bigger cities, proposes a severe threat to the region. Aging population is also a character of Suupohja but it can be seen as a threat but also an opportunity at the same time. The region is motivated to take actions because it is well known that digital evolution and flexibility in businesses is crucial for the viability of Suupohja. The big question is the amount of resources. Experiences and learning of ENGAGE All the activities in ENGAGE have been extremely valuable and here some of them are mentioned. From workshops themes such as the use of mapping tools and observatories as well as PPP in funding and implementation gave good ideas how to take the existing FTTH-network to next level. Study visit to Oerel in Germany gave an excellent example of a successful rural network which changed the vitality of the village. It was also a good case of strong leadership from the village mayor. Good digital strategy of Evora acted as a one driver to Suupohja implementation plan. Also the data center business in Evora is something we try to follow in our region. In Kauhajoki meeting we had the honor to learn from USA s digital efforts and program. After hearing the magnitude of

6 funding and actions in USA, it was clear that actions need to be taken in Europe as well. Polish partnership meeting presented Warmia-Mazury s plans to invest over 80 million euros to regional broadband network. The project also included eeducation and different kind of ICT training for citizens which is also taken into consideration in Suupohja s implementation plan. Staff exchanges to UK and Slovenia were fruitful in different ways. In Kent UK the community engagement was done in very good way good example being the advertising campaign Making Kent Quicker. But the challenge is British Telecom and very bureaucratic legislation. In Kent we also saw an example of bad case. In village of Selling the lack of involvement of the local community led to only 16 households being connected. Slovenia offered outstanding example such as tight cooperation between Slovenia Telekom and university as well as regional networks. In addition, the super computer located in the village pub basement and self-sufficient wireless base stations were good examples how to use network. Questionnare of Suupohja future In Suupohja implementation plan we made a questionnaire for all the council members and 9 th graders in the county. We got answers from 195 students and 69 councilors. The purpose was to find out how they see the present digital situation and the digital future. The answers revealed that digital development is seen important in all sectors but at the same time the competitiveness of Suupohja is estimated to be relatively low. It was surprising that the young people had more faith in the future of Suupohja than councilors. Also 54% of 9 th graders saw themselves living in Suupohja after 10 years. Local implementation plan in themes Suupohja local implementation plan started from general meeting with stakeholders and key political people. In this meeting it was decided that the plan will be divided into different themes which were education, agriculture, energy, social and health care and business life. The next step was the theme meetings where were experts from that specific field present and also some external people from university etc. These theme meetings made SWOT analysis from their field regarding digitalization and prepared vision as well as roadmap to reach the vision. Conclusions Digitalization is already part of local and national strategies. However, there is a lot of unused potential in fiber networks and digitalization. The implementation plan proposes that the strategy of Suupohja should be sharpened under Smart Suupohja title. Digitalization should be horizontal theme in this local strategy. Digital development of Suupohja requires own employee in the region who will foresee that for example roadmaps presented in this implementation plan will have wind beneath their wings.

7 2 JOHDANTO Tämä suunnitelma pohjautuu pidettyihin työpajoihin sekä asiantuntijatapaamisiin, jotka ovat osa kansainvälisen ENGAGE-hankkeen paikallissuunnitelmaa. (ENGAGEhankkeen tarkempi kuvaus liitteessä 4.) Työpajoihin ja tapaamisiin osallistui suuri joukko sekä alan asiantuntijoita että poliittisia päättäjiä. Lista keskeisistä tapaamisista ja työpajoista paikallissuunnitelman kehittämiseksi löytyy liitteestä kolme. Lisäksi Suupohjan alueen kunnanvaltuutetuille ja yhdeksäsluokkalaisille toteutettiin Suupohjan tulevaisuutta ja digitaalisuutta koskeva kysely, johon saatiin n. 260 vastausta. Tapaamisissa ja kyselyssä nousi selkeästi esille tarve ottaa irti kaikki mahdollinen hyöty tietoliikenneverkkoon tehdystä sijoituksesta koskien kaikkia sektoreita. Selkeästi esille nousi myös näkemys, että oma, luotettava ja joustava kuituverkko on yksi niistä kärjistä, joilla on mahdollisuus säilyttää ja kehittää koko seutukunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Tämä tulisi myös näkyä tehokkaammin alueen markkinoinnissa. Näin ollen esitämme, että Suupohjassa käynnistettäisiin Älykäs Suupohja - digitaalinen kehitysohjelma, jota on tässä suunnitelmassa kuvailtu. Kuvatut teemat ovat aihioita, joten sisältöä voidaan täsmentää osallistavalla tavalla. Samalla sitoutetaan myös alueen kunnat, yritykset ja muut keskeiset toimijat ohjelman toteuttamiseen. Älykäs Suupohja-ohjelman alustavana visiona on, että Suupohja on avointen kuituverkkojen edelläkävijä ja Suomen paras digitaalinen maaseutualue, joka hyödyntää tietoverkkoratkaisuja aktiivisesti niin kuntien, yritysten kuin kansalaisten toimesta.

8 3 TILANNEKATSAUS 3.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suupohja on Etelä-Pohjanmaan alue, joka koostuu Kauhajoen, Teuvan, Karijoen ja Isojoen. (Lisäksi Suupohjaan on kuulunut Jurvan kunta, joka kuntaliitoksen myötä siirtyi osaksi Kurikkaa.) Suupohjan alueella asuu noin asukasta ja elinkeinoelämän vahvuuksia ovat olleet perinteisesti huonekaluteollisuus, maatalous, materiaalinkäsittelyjärjestelmien valmistus sekä elintarviketeollisuus. Suupohjan kuntia yhdistää monen muun yhteistoiminnan lisäksi kuntien omistama valokuituverkko Sunet. Suupohjalla on toistaiseksi vielä pieni etulyöntiasema valokuituverkoissa, koska verkkoa on rakennettu ja operoitu jo lähes 10 vuotta. Monet muut alueet ovat kuitenkin havahtuneet huomaamaan, että oma verkko on alueen elinehto, joten he kirivät eroa kiinni nopeasti. Alla olevasta kuvasta erottuu positiivisesti Suupohjan alue ja yleensäkin länsirannikko, jossa valokuitusaatavuus oli huippuluokkaa jo vuonna Lukuisten valokuituprojektien myötä kuidun saatavuus on parantunut ja paranee lähivuosina ympäri Suomea.

9 Kuva 1. Suupohja ja länsi-rannikko ovat olleet edelläkävijöitä valokuiturakentamisessa, mikä näkyy valokuidunsaatavuutta kuvaavassa kartassa. Muut alueet ovat kuitenkin vauhdilla kirimässä tätä eroa kiinni. (Ficora, 2014, atavuus.html ) Verkon suunnittelu, rakentaminen ja operointi on toteutettu Suupohjassa pääosin omin voimin. Omatoiminen toteutus on mahdollistanut verkon pitämisen avoimena palveluntarjoajille. (Liitteessä 1 tarkemmin tietoa alueen avoimesta kuituverkosta.) Avoin kuituverkko puolestaan tarjoaa

10 erinomaisen alustan uusille palveluntarjoajille testata ja ottaa käyttöön uusia palveluja. Tällä hetkellä verkon kapasiteetista ja mahdollisuuksista on kuitenkin käytössä vasta murto-osa. Suupohjalla on pitkä historia osallistavassa kehittämisessä ja sen tulokset on noteerattu myös alueen ulkopuolella. Hyviä esimerkkejä ovat mm. verkostopilotti sekä Suupohjan Kehittämisyhdistyksen ohjelmat. Seutukunnassa on ollut erilaisia digitaalisia kokeiluja jo viimeiset 20 vuotta, kuten Suomen ensimmäinen kotisivu Kauhajoella ja kolmevuotinen eurooppalainen ENGAGE-hanke, joka on nostanut Suupohjan profiilia Euroopassa. Hankkeen myötä Suupohjan verkkomallia on kopioitu mm. Irlannissa sekä Puolassa ja ainutlaatuinen verkko on noteerattu kansallisen tason lisäksi myös Euroopan Komissiossa. 3.2 SWOT ANALYYSI Alla on SWOT-analyysi Suupohjan alueen mahdollisuuksista erityisesti digitaalisuuteen ja kuituverkkoihin liittyen. Analyysi on tehty yleisellä tasolla ja yksityiskohtaisempi analyysi löytyy jäljempänä teemakohtaisesta analyysista ja suunnitelmasta. Vahvuudet Alueen kattava kuituverkko Kuituverkkoihin liittyvä osaaminen Maatalous Logistiikkaosaaminen Huonekaluteollisuus Elintarviketeollisuus Mahdollisuudet Avoin kuituverkko Uusien ja vanhojen vahvuuksien yhdistäminen Ikääntyvä väestö Suppea ylemmän asteen koulutustarjonta Alueen saavutettavuus Ikääntyvä väestö Alueen teollisuuden ja liiketoiminnan haasteet sekä paineet siirtyä muille alueille Hiipuvat teollisuuden alat kuten huonekaluteollisuus Paineet olemassa olevan koulutuksen siirtämiseen muualle Heikkoudet tai rajoitukset Uhat tai esteet

11 3.3 MOTIVOINTI Edellä on kuvattu, miten hyvä ja kehityskelpoinen valokuituinfrastruktuuri on jo rakennettu Suupohjan alueelle. Lisäksi alueella on paljon vahvuuksia mm. maataloudessa, logistiikassa ja osallistavassa yhteistyössä. Nämä yksittäiset vahvuudet eivät ole kuitenkaan vielä kohdanneet. Etenkin kuituverkkojen kohdalla hyödyt tulevat todella esiin vasta, kun verkko yhdistetään muuhun toimintaan. Vahvuudet yhdessä ovat enemmän kuin osiensa summa. Kaikkien toimintojen ja esineiden siirtyminen verkkoon on myös maailmanlaajuinen megatrendi, joka on käynnissä Suupohjan alueen toiminnasta riippumatta. Alla olevasta kaaviosta nähdään kuinka verkkoon kytkettyjen laitteiden määrä kasvaa eksponentiaalisesti lähi vuosina. Tämä on mahdollisuus, johon yritysten ja koko alueen on tartuttava nopeasti. Kuva 2. BI Intelligence julkaisi 2013 tutkimuksen ja arvion Internettiin kytkettyjen laitteiden määrän kehityksestä. Laitteiden määrän kasvu on valtavaa seuraavina vuosina. (BI Intelligence, 2013, saatavilla:

12 4 ESIMERKKEJÄ ENGAGE-HANKKEEN OPEISTA JA KOKEMUKSISTA Tapahtuma Opintovierailu Competence centerissä Bremenissä Opintovierailu 1800 asukkaan Oerel -kylässä Bremenin lähellä Opintovierailu Nievressä, Keski-Ranskassa Opit ja kokemukset Loistavia tietokantoja (construction, infrastructure ja broadband atlas), joilla kerätään tietoja verkon käytöstä, nopeuksista, kattavuudesta, muiden operattoreiden ja infran rakentajien tulevista rakennushankkeista jne. Näiden avulla tiedetään, kuka rakentaa missä ja milloin (helpottaa yhteisrakentamista) tai esimerkiksi, mikä on todellinen laajakaistasaatavuus ja nopeudet milläkin alueella. Competence centerissä myös levitetään tietoutta ja herätetään kiinnostusta tietoliikenneyhteyttä kohtaan, neuvotellaan rahoitustahojen kanssa jne. Kyläverkko, jonka toteutti valtakunnallinen verkonrakentaja. Taho on toteuttanut vastaavalla mallilla eri puolilla Saksaa. Liittymän otti 100% kylän asukkaista pormestarin käskystä. Kylässä on nyt positiivinen ongelma. Syntyvyys noussut ja uusia asukkaita muuttanut siinä määrin, että joutuvat rakentamaan uuden päiväkodin ja koulun. Kuituverkkoa vedetty ilmakaapelina sähköpylväisiin ja siten suuret kustannussäästöt rakentamisessa. Samaa kokeiltu myös Suomessa, mutta liian herkkä säävaihteluille, ei kestä lumen painoa eikä merkittävää säästöä synny, koska paalut vuokrattava/ostettava. Nievressä esiteltiin myös Pohjois-Ruotsin verkkotilanne ja sen hyödyntäminen. IT-Norrbotten on loistava esimerkki siitä, miten verkkoa rakennettu harvaan asutulla alueella ja miten sitä hyödynnetään mm. sote ja koulutuspuolella. Mieleen Nievrestä jäi myös maailmanlaajuisen IT-sektorin konsulttiyrityksen Analysis Masonin digitaaliset visiot ja tulevaisuuden laajakaistatarpeet, jotka kertoivat samaa sanomaa kuin edellisen sivun kuvio. Opintovierailu Evorassa, Portugalissa Hewlett&Packard:lla on iso datacenter Evorassa, jonka sijainti valikoitui edullisen energian ja kattavan tietoliikenneverkon ansiosta. Evorassa on myös teknologiapuistoja, joilla kokonaisvaltainen tarjonta sisältäen mm. 100M internet, palvelintila, suora yhteys yliopiston tutkimusosastolle, videoneuvottelujärjestelmät. Evorassa kaiken kaikkiaan tehty loistava digitaalinen strategia, jota on systemaattisesti toteutettu.

13 Opintovierailu Kauhajoella ja Isojoella Kauhajoen koulukeskus oli silmiä avaava kokemus myös paikallisille, sillä teknologiset mahdollisuudet ovat siellä huippuluokkaa. Hienoa oli nähdä oppilaiden innostus ja uudenlaiset opetustavat. Tomas Ruotsalainen Isojoelta oli loistava esimerkki nuoresta perheestä, joka muutti maalle ja perusti valokuituverkon päällä toimivan yrityksen. Myös Nevalan peruna oli hyvä esimerkki yrityksestä, joka on pystyy kasvamaan ja kukoistamaan maaseudun rauhassa samoin kuin Kalevan navetta Teuvalla, jolle valokuituyhteys on lähes elinehto. Kauhajoen kokouksessa kuultiin myös Yhdysvaltojen verkkotilanteesta ja siitä, millaisia summia valtion siellä panostaa asiaan. Euroopalla on melkoinen työ saada kirittyä kasvava ero kiinni. Myös verkon hyödyntäminen eri sektoreilla on vaikuttavaa. Samassa tilaisuudessa kuultiin lisäksi Euroopan komission edustajan luento EU:n suunnitelmista. Ero muuhun maailmaan on tiedossa, mutta keinoja koko Euroopan verkottamiseen on vähän. Siksi siellä onkin noteerattu Skandinavian bottom up mallit, joissa asukkaat ja kunnat itse rakentavat verkkoja. Opintovierailu Olztynissä, Puolassa Työntekijävaihto, Kent, Iso-Britannia Työntekijävaihto, Slovenia Puolassa on paljon otettu mallia Suupohjasta, mm. kyläilloista, verkon operoinnista sekä yhteistyöstä kuntien kanssa. Yksi maan isoimmista verkkoinvestoinneista on käynnissä Warmia-Mazuryn maakunnassa, jonne rakennetaan julkisomisteista runkoverkkoa. Investoinnin suuruus on yli 80 miljoonaa euroa ja sillä rakennetaan runkoverkko koko maakuntaan. Samaan hankkeeseen kuuluu myös asukkaiden atk-taitojen systemaattinen parantaminen. Kent County Councilin alueella yritetään kovasta saada verkkohankkeita eteenpäin. Hankkeissa otetaan kyläyhteisöt ja paikalliset sidosryhmät mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Myös verkkohankkeiden markkinointi oli toteutettu hienosti. Mutta vaikka aikaa vierailusta on kulunut pari vuotta, hanke siellä ei ole edennyt, koska kansallinen operaattori British Telecom (BT) tekee kaikkensa estääkseen paikalliset toteutukset. Myös erittäin byrokraattinen lainsäädäntö hidastaa merkittävästi. Iso-Britannia on hyvä esimerkki siitä, millaiseksi kansallisten ja isojen operaattoreiden valtaa ei sovi päästää ja miten vaikeaksi lainsäädäntö voi verkon toteuttamisen tehdä! Sloveniassa yhteistyö kansallisen verkko-operaattorin (Slovenia Telekom ST) ja yliopiston välillä sekä verkko-operaattorin ja paikallisten kyläverkkojen välillä oli esimerkillistä. Isot ja pienet verkot voivat käyttää yliopistojen testitiloja mm. omien palvelujensa testaamiseen. ST auttaa paikallisverkkoja rakentamisessa ja operoinnissa. Sloveniassa on ennakkoluulottomasti kokeiltu erilaisia asioita. Hyvä esimerkki on mm.

14 erään kyläpubin kellarissa sijaitseva supertietokone, jota käyttävät Italian puolella olevat arkkitehtitoimistot. Myös aurinko- ja tuulivoimalla käyvät langattomat mastot olivat mielenkiintoisia. Kaiken kaikkiaan eri teknologioiden yhteiskäyttö on Sloveniassa mallikasta. Asiantuntijatapaamiset, Irlanti ja Romania Asiantuntijatapaamisessa Irlannissa oli tarkoitus kerätä Euroopan verkkoeksperttejä yhteen miettimään, miten mahdollistaa verkon rakentaminen siellä. Kaksipäiväisen tapaamisen yhtenä lopputuloksena oli, että he lähtevät kokeilemaan sovellettua Suupohja mallia. Mikäli he saavat verkon rakennettua, heillä olisi Suupohjan kanssa paljon muutakin yhteistä verkon hyödyntämisessä esim. energia- ja maataloussektorilla (smart energy & smart farms). Romaniassa Harghitan seutukunnassa puolestaan on tilanne on täysin erilainen kuin muiden ENGAGE-partnereiden alueilla. Harghita on yksi Euroopan köyhimmistä alueista, jossa monissa vuoristokylissä ei ole vielä edes sähkö tai vesiverkostoja. Tämä tosin antaa hyvän mahdollisuuden rakentaa kaikki kolme tärkeää infraa kerralla. Infopäivät Infopäivien aikana oli mahdollisuus keskustella seutukunnan ja maakunnan päättäjien kanssa digitaalisuuteen liittyvistä asioista ja tulevaisuuden visioista. Keskustelut olivat samansuuntaisia kuin myöhemmin toteutetun digitaalisen kyselyn tulokset. Niin seutukunnan kuin maakunnankin päättäjätkin tietävät, että elinvoima ja kilpailukyky vaativat luotettavaa ja nopeaa tietoliikenneverkkoa kaiken perustaksi, mutta ongelma ovat pienet taloudelliset resurssit tehdä asialle mitään. Valitettavasti osa alueista jättääkin kaupallisten operaattoreiden päätettäväksi, mikä alue on tulevaisuudessa elinvoimainen ja mikä ei.

15 5 KESKEISET TOIMIJAT PAIKALLISSUUNNITELMAN TOIMEENPANOSSA Alla olevaan taulukkoon on koottu keskeiset toimijat paikallissuunnitelman toteuttamisen ja jatkon kannalta. Liitteeseen kolme on puolestaan koottu tapaamiset ja tilaisuudet, joissa paikallissuunnitelmaa on työstetty. Kaikki paikallissuunnitelman toteutuksen kannalta keskeiset toimijat ovat myös osallistuneet suunnitelman työstämiseen ja valmis suunnitelma tullaan esittelemään heillä. Organisaatio Yhteys- Organisaation rooli paikallissuunnitelman /avainhenkilö toteuttamisessa SEK Olli Forsten Suunnitelman toteutuksen hallinnointi, muiden toimijoiden aktivointi, hanketoiminta avainteemoissa SUNET Aatu Samppala Verkon rakentaminen, alustan tarjoaminen palveluille, yhteistyö uusien palvelujen kehittämisessä LLKY Kari Nuuttila Terveyden huoltoon liittyvien palvelujen ja tuotteiden kehityksen avainorganisaatio alueella Suupohjan kunnat: Kauhajoki, Teuva, Kurikka, Karijoki, Isojoki Alueen oppilaitokset: SAI, SeAMK, Teak, peruskoulut, lukiot Kunnanjohtajat, tekniset johtajat, kuntapäättäjät Rehtorit Avainasemassa julkisten palvelujen kehittämisessä sekä SEK:in toimintaa ohjaavat tahot Avainasemassa koulutuksen kehittämisessä sekä tärkeitä toimijoita omien koulutusalojen kehitystyössä

16 6 SUUPOHJAN TULEVAISUUS KYSELY 6.1 KYSELYN TOTEUTUS Suupohjan tulevaisuus kysely tehtiin sähköisellä lomakkeella, joka lähetettiin Kauhajoen, Kurikan, Teuvan, Isojoen ja Karijoen kunnanvaltuutetuille. Vastausmäärän maksimoimiseksi kysely jaettiin lisäksi paperisena valtuutetuille valtuuston kokouksissa. Valtuutettujen lisäksi kysely teetettiin 195 yhdeksäsluokkalaisella oppilaalla Suupohjan alueella yhteistyössä muutaman opettajan kanssa. Kysely koostui 31 kysymyksestä, joista kolme oli avoimia kysymyksiä ja loput monivalintakysymyksiä. Kyselyn kysymykset löytyvät kokonaisuudessaan liitteestä KYSELYN TULOKSET Suupohjan tulevaisuus kyselyyn saatiin kattava vastausmäärä. Alla olevasta kuvaajasta nähdään, että 9-luokkalaisilta oppilailta saatiin jopa 195 vastausta ja kunnanvaltuutetuilta 55 vastausta. Lisäksi yrittäjät ja muut ryhmään saatiin yhteensä 14 vastausta, joista suurin osa on myös kuntien vastuuhenkilöjä. (Osa vastuuhenkilöistä profiloi itsensä ennemmin yrittäjäksi tai muuksi kuin vastuuhenkilöksi.) Jäljempänä kunnan vastuuhenkilöiden, yrittäjien ja muiden vastauksia onkin käsitelty yhtenä ryhmänä tästä johtuen Vastausten määrä ryhmittäin Kunnan vastuuhenkilö 8 6 Oppilas Yrittäjät Muu Kuva 3. Suupohjan tulevaisuus -kyselyyn saatujen vastausten määrä ryhmittäin.

17 Erittäin hyvin Erittäin huonosti Kyselyyn saatiin vastauksia kunnan vastuuhenkilöiltä kaikista alueen kunnista melko tasaisesti kuten alla oleva taulukko osoittaa. Oppilaiden vastukset tulivat pääasiassa Kauhajoelta mutta myös Teuvalta ja Isojoelta saatiin kohtuullisesti oppilasvastauksia Vastausmäärät kunnittain Kauhajoki Kurikka Teuva Isojoki Karijoki Kunnan vastuuhenkilöt ja muut Oppilaita Kuva 4. Kyselyn vastausten määrä kunnittain ja ryhmittäin. Kyselyyn osallistujat arvioivat Suupohjassa käytettävän digitaalisia mahdollisuuksia tyydyttävästi SOTE-, koulutus- ja yrityssektoreilla sekä kodeissa. Kuntien vastuuhenkilöt arvioivat digitaalisuutta hyödynnettävän enemmän verrattuna oppilaisiin erityisesti kodeissa. Alla kuvaaja digitaalisuuden hyödyntämisen arvioista. 4 Mikä on arviosi, miten digitaalisia mahdollisuuksia hyödynnetään Suupohjassa? 3 2,7 2,6 2,4 2,3 2,3 2,3 2,4 3,1 Oppilaat 2 1 Kunnan vastuuhenkilöt ja muut Kuva 5. Vastaajien keskimääräiset arviot digitaalisuuden hyödyntämisestä Suupohjassa asteikolla 1-4.

18 Heikko Vahva Vastaajien näkemys Suupohjan alueen kilpailukyvystä olivat varsin pessimistiset. Erityisesti kuntien vastuuhenkilöt arvioivat alueen kilpailukyvyn erittäin alhaiselle tasolle. Pienen positiivisen signaalin antaa vastaajien näkemys kilpailukyvyn pienestä kohentumisesta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tällöinkin näkemys alueen elinvoimaisuudesta jää kuitenkin varsin negatiiviseksi. Suupohjan kilpailukykyarviot on kuvattuna oheisessa kuvaajassa. 6 Millaiseksi arvioit Suupohjan alueen kilpalukyvyn ja kiinnostavuuden Suomen tasolla asteikolla 1-6? (Ryhmien keskiarvot) ,42 3,54 2,74 3,14 Nyt 10 vuoden kuluttua 2 1 Oppilaat Kunnan vastuuhenkilöt ja muut Kuva 6. Kyselyssä arvioitiin Suupohjan kilpailukyky nyt ja 10 vuoden kuluttua. Vastaajien arviot alueen kilpailukyvystä olivat varsin pessimistiset.

19 Kyselyyn vastaajilta kartoitettiin myös heidän arvionsa tulevatko he asumaan Suupohjan alueella kymmenen vuoden kuluttua. (Kuvaajat vastauksista alla.) Suurin osa kunnan vastuuhenkilöistä arvioi asuvansa täällä myös kymmenen vuoden kuluttu ja perusteluina oli usein työ, perhe ja juuret alueella. Oppilasvastaajista noin puolet arvioi asuvansa Suupohjassa kymmenen vuoden kuluttua. Pois muuttoon suurimpina vaikuttajina on vastausten perusteella koulutus ja työ. Oppilaat Kunnan vastuuhenkilöt ja muut Ei; 46% Kyllä; 54% Ei; 13% Kyllä; 87% Kuva 7. Kuvaajissa oppilaiden ja kunnan vastuuhenkilöiden vastaukset kysymykseen: Pidätkö todennäköisenä tai mahdollisena, että asut Suupohjan alueella 10 vuoden kuluttua? Vaikka kyselyyn vastaajat eivät arvioineet alueen kilpailukykyä kovin korkealle, kokivat he digitaalisen kehittymisen erittäin tärkeäksi tekijäksi kilpailukyvyn säilyttämiselle ja parantamiselle. Kunnan vastuuhenkilöt arvioivat digitaalisuuden merkityksen vielä korkeammalle kuin oppilaat kuten oheinen kaavio osoittaa. Kuinka tärkeäksi arvioit digitaalisten palvelujen kehittymisen ja käyttöönoton Suupohjan elinkelpoisuudelle ja kilpailukyvylle asteikolla 1-6? Kunnan vastuuhe nkilöt 4,55 Oppilaat 3, Ei yhtään tärkeä Erittäin tärkeä Kuva 8. Sekä oppilaat että kunnan vastuuhenkilöt arvioivat digitaalisen kehittymisen tärkeäksi Suupohjan jatkon kannalta.

20 Vähän vastuuta Paljon vastuuta Vastuu digitaalisesta kehittämisestä jakautuu laajasti eri osapuolille kyselyyn vastaajien mielestä. Kunnan vastuuhenkilöiden vastuksissa yritysten vastuu korostuu hieman muita suurempana. Alla kuvaaja, johon on koottu vastaajien mielipiteet vastuun jakautumisesta eri toimijoille digitaalisessa kehityksessä. Kuinka paljon mielestäsi eri toimijoilla on vastuuta Suupohjan digitaalisessa kehittymisessä asteikolla 1-6? Oppilaat Kunnan vastuuhenkilöt ja muut 2 1 Kunta Yritykset Valtio Yksityiset ihmiset Kuva 9. Vastaajien mielipiteet vastuun jakautumisesta eri toimijoille digitaalisessa kehityksessä. Kyselyn lopuksi kartoitettiin vastaajilta heidän kiinnostustaan kyselyn tuloksiin. Kuntien vastuuhenkilöistä suurin osa oli kiinnostunut tai erittäin kiinnostunut kyselyn tuloksista kuten alla oleva kaavio osoittaa Kuinka kiinnostunut kyselyn tuloksista olet? Kunnan vastuuhenkilöt ja muut Kuva 10. Kunnan vastuuhenkilöiden kiinnostus kyselyn tuloksia kohtaan asteikolla 1-6 (Ei lainkaan - Erittäin kiinnostunut).

21 7 PAIKALLISSUUNITELMA TEEMOITTAIN Tässä luvussa esitellään paikallissuunnitelma kuuden pääteeman kautta: digitaalinen kehitysympäristö, energia, koulutus, sosiaali- ja terveysala, yritystoiminta ja maatalous. 7.1 TEEMAKOHTAISTEN SUUNNITELMIEN TOTEUTUS Paikallissuunnitelman kehittäminen ja toteuttamisstrategian työstö toteutettiin teemakohtaisesti kuudessa kategoriassa. Teemoihin maatalous, koulutus ja sosiaali- ja terveysala liittyen järjestettiin teemaryhmien tapaamiset, joihin kutsuttiin kunkin ryhmän asiantuntijoita. Kolme muuta teemaa käsiteltiin pienemmissä tapaamisissa sekä sähköpostiviestein teemojen asiantuntijoiden kanssa. Teemaryhmien tapaamiset koostuivat teeman asiantuntijan alustuksesta sekä keskusteluosuudesta, jossa osa keskustelusta toteutettiin pienryhmissä. Keskustelujen apuna käytettiin lyhyitä kysymysrunkoja sekä SWOT analyysiä. Kysymysrunko vaihteli teemoittain mutta kaikissa teemoissa kysymykset jaksottuivat kolmeen ryhmään: 1. Kunkin teeman nykytilanne Suupohjassa, 2. Visio teeman tulevaisuuden tilasta Suupohjassa erityisesti digitaalisten mahdollisuuksien näkökulmasta, 3. Konkreettiset toimet vision saavuttamiseksi. Kuva 11. Anne-Mari Leppinen puhuu SOTE-teemarymän työpajassa Logistialla.

22 7.2 DIGITAALINEN KEHITYSYMPÄRISTÖ DIGITAALINEN KEHITYSYMÄRISTÖ -TEEMAN TILANNEKUVAUS Digitaalinen murros ja kaiken siirtyminen verkkoon ovat vääjäämättömiä kehityskulkuja niin maailmalla kuin Suupohjassa. Alueet, jotka ovat aktiivisia ja kaukonäköisiä, voivat hyötyä tästä kehityksestä, kun taas passiivisilla alueilla kehityksessä jälkeen jääminen voi olla kuolinisku alueen kilpailukyvylle. Suupohjassa on panostettu digitaaliseen kehitykseen, mistä kattava ja avoin kuituverkko on erinomainen esimerkki. Huippuverkko itsessään ei kuitenkaan tuo lisäarvoa vaan se vaatii palvelut ja toimijat, jotka hyödyntävät verkkoa. Suupohjan alueelta puuttuukin selkeä strategia ja näkemys, jolla kuituverkkoa hyödynnetään entistä paremmin, vaikka aiheeseen onkin kiinnitetty huomiota hankkeissa ja kehittämistyössä. Jotta digitaalisia palveluja voi syntyä, vaaditaan oikeanlainen ympäristö kehitykselle. Suupohjasta löytyy kuituverkon myötä hyvä infra testata ja ottaa käyttöön uusia palveluja. Tämän lisäksi tarvitaan monialaista osaamista ja yhteistyötä. Suupohjassa on vanhastaan osaamista mm. maataloudessa, logistisissa ratkaisuissa ja huonekaluteollisuudessa mutta ICT-alalla osaaminen on ohuempaa. Haasteena onkin löytää oikea ICT-osaaminen ja tuoda se yhteen alueelta jo löytyvien vahvuuksien kanssa. Digitaalisen kehitysympäristön eteenpäin viemisessä keskeisessä roolissa ovat perinteisten alojen yritykset ja toimijat, joilta vaaditaan rohkeutta siirtyä uuden laisiin toimintamalleihin digitalisoitumisen myötä. SEK:illä puolestaan on keskeinen rooli tuoda eri alojen osaajat yhteen ja näin mahdollistaa uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden synnyn DIGITAALINEN KEHITYSYMPÄRISTÖ -TEEMAN VISIO Suupohja voi olla tulevaisuudessa digitaalisen maaseudun edelläkävijä. Yhdistämällä alueen perinteiset vahvuudet, vahva verkkoinfra sekä digitaaliset mahdollisuudet Suupohja voi olla kärjessä omilla vahvuus alueillaan kuten maataloudessa ja logistisissa järjestelmissä myös maailman laajuisesti. Lisäksi testausympäristöä kehittämällä alueelle voidaan houkutella uusia yrityksiä.