VIESTINTÄMARKKINALAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN LANGATTOMIEN LAAJA- KAISTAYHTEYKSIEN TARJONTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "21.8.2007 VIESTINTÄMARKKINALAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN LANGATTOMIEN LAAJA- KAISTAYHTEYKSIEN TARJONTAAN"

Transkriptio

1 VIESTINTÄMARKKINALAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN LANGATTOMIEN LAAJA- KAISTAYHTEYKSIEN TARJONTAAN

2 MUISTIO 1 (24) Sisällys YHTEENVETO JOHDANTO LANGATTOMAN LAAJAKAISTAPALVELUN TOTEUTUSMALLEJA VIESTINTÄMARKKINALAIN JA SÄHKÖISEN VIESTINNÄN TIETOSUOJALAIN TAVOITTEET JA SOVELTAMISALA WLAN-VERKOT VIESTINTÄMARKKINALAIN MÄÄRITELMIEN KANNALTA VIESTINTÄVERKKO, VIESTINTÄPALVELU, VERKKOYRITYS, PALVELUYRITYS, TELEYRITYS YLEINEN VIESTINTÄVERKKO JA YLEINEN TELETOIMINTA VERKKOYHTEISÖ PUHELINVERKKO/KIINTEÄ PUHELINVERKKO/MATKAVIESTINVERKKO/JOUKKOVIESTINTÄVERKKO TELEYRITYSTEN KESKINÄISET VASTUUSUHTEET TELEYRITYSVASTUU WLAN-TOIMINTAMALLEISSA TELEYRITYSVASTUUN JAKAANTUMINEN VERKKOYHTEISÖISSÄ KÄYTTÖOIKEUKSIEN LUOVUTUS JA YHTEENLIITTÄMINEN TAAJUUSRESURSSIEN KÄYTTÖ TELETOIMINTAILMOITUS JA SIIHEN LIITTYVÄT MAKSUT TELETOIMINTAILMOITUS VIESTINTÄMARKKINAMAKSU JA TIETOTURVAMAKSU KÄYTTÄJÄN OIKEUDET YLEISTÄ KÄYTTÄJÄN OIKEUKSIA KOSKEVASTA SÄÄNTELYSTÄ WLAN-PALVELUJEN ERITYISPIIRTEITÄ KÄYTTÄJÄN OIKEUKSIA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN SOVELTUMINEN LANGATTOMIIN LAAJAKAISTAPALVELUIHIN VERKKOYHTEISÖN SOPIMUSSUHTEET JA KÄYTTÄJÄN OIKEUDET VERKKOYHTEISÖSSÄ TIETOTURVA JA TIETOSUOJA SÄHKÖISEN VIESTINNÄN TIETOSUOJALAIN VELVOITTEET PALVELUN TIETOTURVA JA TIEDOTTAMISVELVOLLISUUS TUNNISTAMISTIETOJEN KERÄÄMINEN/KÄSITTELY JA LUOVUTTAMINEN MUU TEKNINEN SÄÄNTELY TELEKUUNTELU JA TELEVALVONTA TEKNISET LAATUVAATIMUKSET VIESTINTÄVIRASTON TEKNISET MÄÄRÄYKSET VARAUTUMINEN, TÄRKEYSLUOKITTELU JA TEHON SYÖTTÖ VIESTINTÄVERKON FYYSINEN SUOJAAMINEN MUUT TEKNISET MÄÄRÄYKSET VIITELUETTELO LYHENNELUETTELO... 24

3 MUISTIO 2 (24) YHTEENVETO Tässä muistiossa esitetään Viestintäviraston näkemys viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön soveltamisesta langattomien laajakaistaverkkojen (WLAN, WiMAX ja WLL) kautta tarjottaviin Internet-yhteyspalveluihin. Palveluiden lainsäädännöllisen aseman määrittelyn kannalta on oleellista, katsotaanko tarjottava palvelu yleiseksi teletoiminnaksi. Kun WLAN-verkkoa ja sen kautta Internet-yhteyspalvelua tarjotaan etukäteen rajaamattomalle käyttäjäpiirille, on toiminta yleistä teletoimintaa. Viestintämarkkinalaki soveltuu lähtökohtaisesti myös yleishyödylliseen tai ilman erillistä vastiketta tarjottavaan verkko- ja viestintäpalveluun. Siten esimerkiksi myös kunta tai oppilaitos voi olla lain tarkoittama teleyritys. Rajanveto etukäteen rajatun ja rajaamattoman käyttäjäpiirin välillä ei kuitenkaan ole aina yksiselitteistä vaan saattaa vaatia tapauskohtaista kokonaisharkintaa. Rajanvetoa ja yleisen teletoiminnan määrittelyä käsitellään tarkemmin kappaleessa 2.2. Langattomien laajakaistaverkkojen osalta tyypillisiä esimerkkejä yleisestä teletoiminnasta ovat muun muassa: WLAN, WLL tai WiMAX -tekniikoilla tarjottavat kiinteitä ADSL-liittymiä vastaavat langattomat Internet-liittymät julkisissa ulko- tai sisätiloissa etukäteen rajaamattomalle käyttäjäpiirille tarjottavat WLANpalvelualueet WLAN-verkkoja voidaan tarjota myös etukäteen rajatulle käyttäjäpiirille, jolloin tarjotut palvelut eivät ole yleistä teletoimintaa. Tavallisesti rajaus tapahtuu jonkin aiemmin muodostetun asiakkuuden tai yhteisön jäsenyyden kautta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi: yrityksen (esim. hotelli tai kahvila) asiakkailleen tarjoamat WLAN-yhteydet yrityksen (esim. hotelli tai kahvila) toiselta yritykseltä alihankintana hankkimat, asiakkailleen tarjoamat WLAN-yhteydet oppilaitoksen opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen tarjoamat WLAN-yhteydet Teknisesti käyttäjäpiirin rajaus on mahdollista toteuttaa joko pääsynhallintamenettelyin, jolloin verkon käyttöoikeus annetaan vain siihen oikeutetuille henkilöille tai rajaus voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella kuuluvuusalueen rajauksella (esim. nettikahvilat tai kokoustilat). Muistiossa esitellään tärkeimpiä Internet-yhteyspalveluiden tarjoamista koskevia velvoitteita. Vastuun jakautumiseen erilaisissa tarjontamalleissa vaikuttaa se, mikä toimija katsotaan teleyritykseksi ja mikä esimerkiksi jälleentarjoajaksi. Teleyritysvastuun arvioimista käsitellään kappaleessa 3.1. Muistiossa ei kuvata teleyrityksen oikeuksia ja velvollisuuksia tyhjentävästi tai selosteta velvoitteiden yksityiskohtaista sisältöä vaan esitetään viittauksia lakiin ja sen nojalla annettuihin Viestintäviraston määräyksiin. Muistiossa käsitellään lisäksi tarkemmin verkkoyhteisön ja sen toimijoiden lainsäädännöllistä asemaa sekä käyttäjien oikeuksiin liittyviä velvoitteita. Muistion tarkoitus on selventää sääntelytilanteen kokonaiskuvaa ja esittää tulkintaperiaatteita yksittäistapauksia varten langattomien verkkojen tarjonnan nopeassa ja monimuotoisessa kehitystilanteessa.

4 MUISTIO 3 (24) 1 JOHDANTO Langattomat verkkotekniikat ovat yleistyneet ja yleistyvät edelleen liityntäverkkojen toteutustekniikkoina. Radioluvista vapautettujen langattomien lähiverkkojen (WLAN, Wireless Local Area Network) pääasiallisina käyttökohteina ovat kodit, toimistot ja kaupunkien ja muiden tahojen tarjoamat hotspot palvelualueet. Toinen pääteknologia (WiMAX, Worldwide Interoperability for Microwave Access) yleistyy samoissa käyttökohteissa WLAN-verkojen kanssa, mutta tekniikkaa hyödynnetään myös liityntäverkkojen runkoyhteyksillä sekä pitkien tilaajajohtojen toteutustapana. Kuten yllä on jo todettavissa, langattomia laajakaistatekniikoita käytetään moneen eri tarkoitukseen. Langatonta tekniikkaa voidaan käyttää liitynnän toteuttamiseen joko hyvin rajatulla alueella, kuten kotona tai toimistossa. Sen avulla voidaan myös rakentaa laajoja esimerkiksi kunnan keskusta-alueiden laajuisia verkkoja. Verkkoihin pääsy voi olla joko rajattu ennalta määrätylle käyttäjäpiirille, kuten koulun opiskelijoille ja työntekijöille tai palvelua voidaan tarjota avoimesti kaikille palvelusta kiinnostuneille käyttäjille. Langatonta tekniikkaa voidaan myös käyttää kaupallisesti kiinteiden Internet-yhteyksien toteuttamiseen. Tässä muistiossa esitetään Viestintäviraston näkemys viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön soveltamisesta langattomien laajakaistaverkkojen (WLAN, WiMAX ja WLL) kautta tarjottaviin Internet-yhteyspalveluihin. Muistion julkaisuhetkellä oli tarvetta etenkin WLAN-tekniikalla toteutettujen kaupunkiverkkojen ja verkkoyhteisöiden lainsäädännöllisen aseman selkeyttämiselle, joten muistiossa palveluita tarkastellaan ensisijaisesti WLAN-tekniikan näkökulmasta. Muistiossa esitettyjä periaatteita sovelletaan kuitenkin teknologianeutraalisti myös muilla langattomilla laajakaistatekniikoilla (WiMAX ja WLL) toteutettuihin Internet-yhteyspalveluihin. Muistiossa käsitellään tärkeimpiä Internet-yhteyspalveluiden tarjoamista koskevia velvoitteita. Mikäli Internet-yhteyden lisäksi tarjotaan muita viestintäpalveluja, kuten VoIPia (Voice over IP) tai sähköpostipalveluja, on lisäksi otettava huomioon erityisesti puhelinpalveluihin ja sähköpostipalveluihin liittyvät säännökset ja määräykset, joita ei ole tässä muistiossa käsitelty. VoIP-palvelun sääntelystä Viestintävirasto on julkaissut erillisen muistion [1]. 1.1 Langattoman laajakaistapalvelun toteutusmalleja Langaton laajakaistapalvelu koostuu useasta loogisesti erillisestä palvelusta, joita ovat: Langaton liityntäverkkopalvelu (L1/L2) (IEEE-standardien mukainen WLAN-yhteys, päätelaitteen osoitus MAC-osoitteilla) Verkkoyhteystason (IP, L3) yhteys, joka mahdollistaa tietoliikenteen alueverkossa Internet-yhteyspalvelu (ISP:n tarjoama yhteys Internet-verkkoon) Lisäksi verkkoon pääsyn hallinnasta voi vastata oma palveluntarjoajansa Internet-yhteyspalvelun kautta on myös mahdollisuus tarjota muita viestintä- ja sisältöpalveluita: Internet-yhteyden kautta tarjottavat viestintäpalvelut (esim. sähköposti ja VoIP-palvelu) Internetin sisältöpalvelut Sama toimija (teleyritys) voi tarjota kaikkia näitä palveluita tai eri palvelukomponenteilla voi ainakin periaatteessa olla kaikilla oma palveluntarjoajansa. Näiden palvelukomponenttien tekninen hallintamahdollisuus on yksi tunnusmerkki, jonka perusteella voidaan arvioida, onko kysymys teleyritystoiminnasta. Edellä mainitut palvelukomponentit eivät kuitenkaan ole ainoat kriteerit toiminnan ja toimijoiden lainsäädännöllisen aseman arvioinnissa, vaan siinä on otettava huomioon myös muut WLAN-verkkojen tarjontamalleihin liittyvät erot. Palveluiden lainsäädännölliseen asemaan vaikuttavia asioita on käsitelty tarkemmin kappaleessa 2.2 Yleinen viestintäverkko ja yleinen teletoiminta. Verkon käyttö voi olla maksullista tai maksutonta. Verkkoon pääsy voi olla kaikille avoin tai rajoitettu jollain perusteella. Verkkoon pääsy voi edellyttää tunnistautumista, sopimusta tai liittymistä johonkin yhteisöön. Verkko tai sen kautta tarjottu Internet-yhteyspalvelu voi olla käyttäjälle tarjot-

5 MUISTIO 4 (24) tu päätuote tai verkon käyttömahdollisuutta voidaan tarjota lisäpalveluna muun toiminnan ohessa. Verkko voi myös rakentua joko yhdestä tai useammasta tukiasemasta ja samalla verkon kuuluvuusalue voi vaihdella yhdestä huoneesta tai rakennuksesta koko kaupungin alueeseen. Kuvassa 1 on esitetty esimerkki WLAN-verkosta. Kuva 1: Esimerkki WLAN-verkosta Tavallisia Internet-yhteyspalveluiden tarjonta- tai käyttömalleja WLAN-verkoissa ovat muun muassa seuraavat: kaupalliset WLAN-palvelualueet esim. hotelleissa tai lentokentällä langattomilla laajakaistatekniikoilla kotikäyttäjille tarjotut kiinteitä ADSL-liittymiä vastaavat langattomat Internet-liittymät kaupungin ylläpitämän avoimen WLAN-verkon avulla tarjottu ilmainen Internet-yhteys, kuuluvuusalueena voi olla esim. ydinkeskusta sekä suurimmat asutuskeskukset, kaupungin kirjastot sekä kaupungintalot verkkoyhteisöt eli WLAN-verkkojen omistajien keskinäiset sopimukset, joiden avulla sopimuskumppanit voivat käyttää toistensa verkkoja (esim. SparkNet ja OpenSpark) nettikahvila (Internet-yhteyttä tarjotaan muun kuin teletoiminnan oheispalveluna) kampus-wlan (yliopiston opiskelijoilleen tarjoama verkko) laajakaistaliittymän jakaminen WLANilla (esim. naapurukset, perhe tai yritys) 1.2 Viestintämarkkinalain ja sähköisen viestinnän tietosuojalain tavoitteet ja soveltamisala Viestintämarkkinalain (VML) [2] sääntelyn voi jakaa tavoitteiden perusteella kahteen pääryhmään: Yritysten keskinäisiä suhteita säännellään kilpailun edistämiseksi muun muassa velvoittamalla teleyrityksiä avaamaan verkkonsa kilpailijoille tukkutuotteita tarjoamalla sekä sääntelemällä yritysten välisiä sopimusehtoja HMV-velvoittein. Teletoimintaa yleensä puolestaan säännellään verkkojen ja palveluiden teknisen toimivuuden ja yhteensopivuuden turvaamiseksi asettamalla teknisiä velvoitteita. Molempien perustavoitteiden takana on yhteisenä nimittäjänä loppukäyttäjän etu; käyttäjille halutaan turvata sekä edulliset että teknisesti luotettavat ja toimivat palvelut. Keskeinen osa teknistä luotettavuutta on viestintäverkkojen ja -palveluiden tietoturva. Sähköisen viestinnän tietosuojalain (SVTsL) [3] tarkoitus on turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen sekä edistää tietoturvaa ja monipuolisten sähköisen viestinnän palvelujen kehittymistä. Molempia lakeja ja niiden nojalla annettuja säännöksiä sovelletaan pääsääntöisesti yleisissä viestintäverkoissa tarjottaviin verkko- ja viestintäpalveluihin. Yleisen viestintäverkon- ja palvelun tur-

6 MUISTIO 5 (24) vallisuuden ja häiriöttömyyden turvaamiseksi viestintämarkkinalain tietyt tekniset laatuvelvoitteet voivat koskea myös muita kuin yleisiä viestintäverkkoja. SVTsL:n tavoitteet ovat keskeisiä myös muissa palveluissa kuin puhtaassa viestintäverkon tarjonnassa ja teknisessä viestin siirtämisessä tai tarjolla pidossa, joten lain soveltamisala on laajempi ja sitä sovelletaan myös yleisissä viestintäverkoissa tarjottaviin lisäarvopalveluihin ja palveluihin, joissa käsitellään palvelun käyttöä koskevia tietoja. Edelleen SVTsL:n yleisiä viestinnän ja tunnistamistietojen luottamuksellisuutta koskevia velvoitteita sovelletaan myös muihin kuin yleisiin viestintäverkkoihin. 2 WLAN-VERKOT VIESTINTÄMARKKINALAIN MÄÄRITELMIEN KANNALTA Lähtökohtaisesti viestintämarkkinalaki soveltuu WLAN-verkkoihin ja niissä tarjottaviin palveluihin. Laissa pyritään teknisesti neutraaliin sääntelyyn, mutta monet velvoitteet on laadittu tiettyä tekniikkaa silmällä pitäen, ja siksi monet yksittäiset säännökset soveltuvat vain osaan teletoiminnasta tai vain tietynlaisiin verkkoihin ja palveluihin. Viestintämarkkinalain 2 :ssä määritellään erilaisia verkkoja, palveluita ja muita käsitteitä. Analysoitaessa sovellettavia säännöksiä on samalla arvioitava, miten lain määritelmät soveltuvat WLAN-verkkoihin, niissä tarjottaviin palveluihin ja niitä tarjoavien yritysten suhteisiin. On huomattava, että erilaisten viestintäverkkojen määritelmät 2 :ssä ovat apuvälineitä, joita on tulkittava yhdessä varsinaisten velvoitesäännösten kanssa ja samalla on arvioitava myös kunkin säännöksen tarkoitusta ja velvoitteen tosiasiallista teknistä soveltuvuutta. Viestintäpalveluita ei ole jaoteltu samalla tavalla tekniikkakohtaisesti moneen eri palveluun, vaan ainoastaan puhelinpalvelut on erotettu omaksi alaryhmäkseen. 2.1 Viestintäverkko, viestintäpalvelu, verkkoyritys, palveluyritys, teleyritys WLAN-verkko on viestintämarkkinalaissa tarkoitettu viestintäverkko eli toisiinsa liitetyistä johtimista sekä laitteista muodostuva järjestelmä, joka on tarkoitettu viestien siirtoon tai jakeluun johtimella, radioaalloilla, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla. WLAN-verkon tarjonta on siten verkkopalvelua eli omistuksen tai muulla perusteella hallussa olevan viestintäverkon tarjontaa käytettäväksi viestien siirtoon, jakeluun tai tarjolla pitoon. Viestien siirto tai tarjolla pito palvelun tarjoajan hallussa olevassa tai verkkoyritykseltä käyttöön saadussa WLAN-verkossa on lain tarkoittamaa viestintäpalvelua. Verkkopalvelua ja viestintäpalvelua tarjoavat tahot ovat lain tarkoittamia verkkoyrityksiä ja palveluyrityksiä eli yhteiseltä nimeltään teleyrityksiä. On huomattava, että vaikka viestintämarkkinalakia sovelletaan sen 3 :n mukaan viestintämarkkinoihin, tarjottavan verkko- tai viestintäpalvelun ei välttämättä tarvitse olla loppuasiakkaalle maksullista kuuluakseen lain soveltamisalaan. Laki soveltuu lähtökohtaisesti myös yleishyödylliseen tai ilman erillistä vastiketta tarjottavaan verkko- ja viestintäpalveluun. Siten esimerkiksi kunta tai oppilaitos voi olla lain tarkoittama teleyritys. 2.2 Yleinen viestintäverkko ja yleinen teletoiminta Kun WLAN-verkkoa tarjotaan etukäteen rajaamattomalle käyttäjäpiirille, se on myös viestintämarkkinalaissa tarkoitettu yleinen viestintäverkko ja toiminta yleistä teletoimintaa. Viestintämarkkinalaissa yleisen viestintäverkon ja yleisen teletoiminnan käsitteet liittyvät muun muassa viestintäverkon teknisiin laatuvaatimuksiin (VML 128 ) ja ilmoitusvelvollisuuteen (VML 13 ). Tässä kappaleessa pyritään selventämään eroa etukäteen rajatun ja rajaamattoman käyttäjäpiirin välillä. Rajanveto ei kuitenkaan ole aina yksiselitteistä vaan vaatii usein tapauskohtaista kokonaisharkintaa. On myös huomattava, että vaikka yrityksen tai yhteisön toiminta ei täyttäisi yleisen teletoiminnan määritelmää, voi yritys silti olla SVTsL:n mukainen yhteisötilaaja ja sitä voivat koskea yhteisötilaajalle säädetyt velvoitteet. Tavanomaisin tilanne viestintäpalvelujen tarjoamisessa on perinteisesti se, että palveluiden käyttäjä tekee sopimuksen teleyrityksen kanssa, eikä sopimuskumppaneita ole erityisesti rajattu tavanomaisia oikeustoimikelpoisuutta, maksukykyä tai muita yleisiä asiakassuhteen muodostamista

7 MUISTIO 6 (24) koskevia edellytyksiä lukuun ottamatta. Näissä tapauksissa mahdollista käyttäjäpiiriä ei ole etukäteen rajattu, ja toiminta on näin ollen VML:n mukaista yleistä teletoimintaa. Langattomien laajakaistaverkkojen osalta esimerkkejä yleisestä teletoiminnasta ovat muun muassa: WLAN, WLL tai WiMAX -tekniikoilla tarjottavat kiinteitä ADSL-liittymiä vastaavat langattomat Internet-liittymät julkisissa ulko- tai sisätiloissa etukäteen rajaamattomalle käyttäjäpiirille tarjottavat WLANpalvelualueet WLAN-verkkoja voidaan tarjota myös etukäteen rajatulle käyttäjäpiirille, jolloin tarjotut palvelut eivät ole yleistä teletoimintaa. Tavallisesti rajaus tapahtuu jonkin aiemmin, muulla kuin viestintäpalvelun käytön perusteella muodostetun asiakkuuden tai yhteisön jäsenyyden perusteella. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi: yrityksen (esim. hotelli tai kahvila) asiakkailleen tarjoamat WLAN-yhteydet yrityksen (esim. hotelli tai kahvila) toiselta yritykseltä alihankintana hankkimat, asiakkailleen tarjoamat WLAN-yhteydet yrityksen omille työtekijöille tai vierailijoille tarjoamat WLAN-yhteydet oppilaitoksen opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen tarjoamat WLAN-yhteydet Yrityksen tai yhteisön omaa tarvettaan varten harjoittama teletoiminta voidaan katsoa selkeästi etukäteen rajatulle käyttäjäpiirille tarjotuksi ja täten yleisen teletoiminnan ulkopuolelle rajatuksi palveluksi. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi yrityksen työntekijöilleen ja koulun opiskelijoilleen tarjoamat palvelut käyttäjämäärän suuruudesta tai verkon laajuudesta riippumatta. Esimerkiksi asiakkuuteen tai yhteisön jäsenyyteen perustuvissa palveluissa palveluilla saattaa olla jo itsenäinen tarjontatarkoitus, eikä yhtä yksiselitteistä tulkintaa voida antaa. Yksityistapauksissa voidaan joutua viime kädessä käyttämään tapauskohtaista harkintaa. Arvioinnissa käytettäviä kriteerejä ovat muun muassa tarjotun palvelun luonne, verkon laajuus sekä se, miten laajasti palvelun käyttäjäpiiri on määritelty. Esimerkiksi kahvilan tai hotellin tiloissaan asiakkailleen tarjoamaa palvelua voidaan kuitenkin edelleen pitää selkeästi rajatulle käyttäjäpiirille tarjottavana palveluna. Teknisesti käyttäjäpiirin rajaus voidaan tehdä joko tarkoituksenmukaisella kuuluvuusalueen rajauksella (esim. nettikahvilat tai kokoustilat) tai rajaus voidaan toteuttaa pääsynhallintamenettelyin, joilla verkon käyttöoikeus annetaan vain siihen oikeutetuille henkilöille. Tyypillisesti verkon kuuluvuusaluetta ei ole mahdollista rajata tehokkaasti pelkästään tiettyyn fyysiseen tilaan, jolloin myös ennalta rajatun käyttäjäpiiriin ulkopuoliset pääsevät käyttämään palvelua. Tällaisissa tapauksissa joudutaan aina tapauskohtaisesti harkitsemaan, onko palvelu yleistä teletoimintaa. Mikäli rajaus tehdään yksinomaan kuuluvuusaluetta rajaamalla, mitä laajempi on käyttöalue ja mitä suurempi käyttäjämäärä, sitä selvemmin verkkoa on pidettävä yleisenä viestintäverkkona ja toimintaa yleisenä teletoimintana. Tarkastelussa voidaan ottaa huomioon myös, tarjotaanko palvelua etukäteen rajaamattomalle käyttäjäpiirille tarkoituksella. Esimerkiksi kaupungin, kaupunginosan tai kauppakeskuksen laajuisten, kaikille palvelusta kiinnostuneille avoimien WLAN-verkkojen kautta tarjottujen Internet-yhteyspalveluiden voidaan katsoa olevan yleistä teletoimintaa. Myös esimerkiksi kaupungin, oppilaitoksen tai muun vastaavan toimijan tarjoaman palvelun voidaan edellä mainittujen kriteerien täyttyessä katsoa olevan yleistä teletoimintaa vaikka verkko- tai viestintäpalvelun tarjoaminen ei olisikaan sen päätehtävä. Viestintämarkkinalain mukaisesti verkkoyrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka tarjoaa omistamaansa tai muulla perusteella hallussaan olevaa viestintäverkkoa käytettäväksi viestien siirtoon, jakeluun tai tarjolla pitoon. Verkkoyrityksen käyttämä WLAN-verkko voi koostua myös useista yksittäisistä palvelualueista (esim. kotikäyttäjien tai kahvilayrittäjän WLAN-tukiasemat), joita ei yksittäin katsottaisi yleiseksi teletoiminnaksi. Tästä on kyse myös verkkoyhteisöjen toiminnassa, jota on käsitelty tarkemmin kappaleessa 2.3. Verkkoyhteisöt. 2.3 Verkkoyhteisö

8 MUISTIO 7 (24) Tässä muistiossa tarkastellaan muistion julkaisuhetkellä tyypillisiä verkkoyhteisöjä (esim. OpenSpark [4] ja FON [5]). Näiden verkkoyhteisöiden toiminta perustuu verkkojen vastavuoroiseen tarjontaan, jossa oman verkkonsa avannut yritys tai kuluttaja saa verkoston koordinaattorin määrittelemin ehdoin käyttöoikeuden verkkoyhteisön verkkoon. Tässä muistiossa verkkoyhteisöön liittyneitä yrityksiä tai kuluttajia kutsutaan termillä jäsen. Termillä koordinaattori tai hallinnoija kuvataan yleisellä tasolla verkkoyhteisön kokoavaa ja liikkeellepanevaa toimijaa. Muistiossa ei käsitellä muun tyyppisiä mahdollisia verkkoyhteisökonsepteja, kuten ilman selkeää koordinaattoria toimivia verkkoyhteisöjä. Tässä muistiossa tarkastellussa verkkoyhteisömallissa verkkoyhteisön jäsenille tai yhteisön ulkopuolisille käyttäjille tarjotaan käyttäjätunnuksia, joilla pääsee Internetiin verkoston palvelualueilla. Verkoston kattava palvelu ja käyttäjätunnukset tarjotaan käyttäjille koordinaattorin nimissä. Jäsen voi tarjota myös paikallisia käyttäjätunnuksia, jotka toimivat vain sen omalla palvelualueella. Tällaisia paikallisia käyttäjätunnuksia ei katsota verkkoyhteisön vaan jäsenen omaksi palveluksi. Verkkoyhteisömallissa koordinaattori vastaa paitsi verkkoyhteisön palvelun tarjonnasta, myös käyttäjien tunnistamisesta, verkon pääsynhallinnasta ja käyttäjätietojen hallinnasta sekä mahdollisesti palvelussa käytettävästä laskutusjärjestelmästä. Koordinaattori saattaa toteuttaa näitä asioita myös alihankintana. Tyypillisesti koordinaattori tarjoaa jäsenille myös verkkoyhteisön muodostumisen kannalta välttämättömän tukiasemaohjelmiston. Tyypillisessä tapauksessa koordinaattori hankkii liityntäverkon (käytännössä WLAN-palvelualueet) jäseniltä, jotka liittyvät yhteisöön. Jäsen tarjoaa yhteisön käyttöön oman verkkonsa tai tukiasemansa. Palvelussa käytetyt Internet-yhteydet ovat jäsenten omalta ISPltään hankkimia Internetliittymiä. Koordinaattori tavallaan hankkii verkkoyhteisön käyttöön myös Internet-yhteyspalvelut välillisesti jäsenten kautta. 2.4 Puhelinverkko/kiinteä puhelinverkko/matkaviestinverkko/joukkoviestintäverkko Otsikon määritelmät on muotoiltu laissa pääasiassa puhelinpalveluihin, matkaviestinpalveluihin ja televisio- ja radio-ohjelmistojen välittämiseen liittyvien sääntelytarpeiden takia. Langattomia laajakaistaverkkoja kuten WLAN-verkkoa ei ole huomioitu määritelmiä laadittaessa, joten ne eivät luontevasti sovellu WLAN-verkkoihin ja niiden tarjontakonsepteihin. Sääntelytarve voi muuttua tulevaisuudessa, jos WLAN-verkkojen merkitys kasvaa niin paljon, että niistä tulee käyttäjille tärkeä pääsykanava viestintäpalveluihin. Puhelinverkkojen (joita ovat kiinteä puhelinverkko ja matkaviestinverkko) ja joukkoviestintäverkkojen (maanpäällinen joukkoviestintäverkko tai kaapelitelevisioverkko) erotuksena on käytetty verkon pääasiallista käyttötarkoitusta joko kohdeviestintään tai joukkoviestintään eli kaikille vastaanottajille samanlaisena välitettävän aineiston lähettämiseen tai tarjolla pitoon. Erotuksena joukkoviestintäverkkoihin, myös WLAN-verkon kautta tarjottu Internet-yhteys on luonteeltaan kaksisuuntainen ja monet sen välityksellä käytettävistä palveluista, kuten sähköpostipalvelu ovat selvästi kohdeviestintää. Yksinomaan verkon käyttötarkoituksen tai määritelmän osittaisen teknisen soveltuvuuden perusteella ei kuitenkaan ole perusteltua pitää WLAN-verkkoa puhelinverkkona. Matkaviestinverkkojen sääntely kohdistuu taajuuksien toimiluvanvaraisuuteen ja verkkokapasiteetin luovutusvelvollisuuteen ja kiinteän puhelinverkon sääntely on pitkälti perinteisen kiinteän verkon puhelinliittymäpalvelun sääntelyä. Joukkoviestintäverkot puolestaan on määritelty lähtökohtaisesti televisio- ja radiotoiminnan sääntelytarkoituksiin. Viestintämarkkinalain jaottelu puhelin- ja joukkoviestintäverkkoihin ei ole poissulkeva, eikä kaikkia verkkoja ole tarpeen luokitella jompaankumpaan ryhmään kuuluvaksi. WLAN-verkkoa voidaan siten pitää lain kannalta vain viestintäverkkona, jolloin siihen sovelletaan yleisiä viestintäverkkoja koskevia velvoitteita.

9 MUISTIO 8 (24) 3 TELEYRITYSTEN KESKINÄISET VASTUUSUHTEET Verkkopalvelua tai viestintäpalvelua etukäteen rajoittamattomalle käyttäjäpiirille tarjoavan teleyrityksen katsotaan harjoittavan yleistä teletoimintaa. Yleistä teletoimintaa harjoittavan yrityksen tulee noudattaa toiminnassaan viestintämarkkinalakia ja sähköisen viestinnän tietosuojalakia sekä niiden nojalla annettuja säännöksiä. Langattomissa laajakaistaverkoissa viestintäpalveluita tarjoavan teleyrityksen täytyy täyttää kaikille viestintäpalveluille asetetut vaatimukset. Lisäksi Internet-yhteyspalveluita tarjoavan teleyrityksen täytyy täyttää Internet-yhteyspalveluille asetetut vaatimukset. 3.1 Teleyritysvastuu WLAN-toimintamalleissa Tässä kappaleessa on tarkoitus selventää tarkemmin Internet-yhteyspalveluntarjoajan ja langattoman liityntäverkon ja verkkotason yhteyden tarjoajien sekä verkkoon pääsyn hallinnasta vastaavien palveluntarjoajien välisiä vastuusuhteita. Kuten kappaleessa 1.1 on jo todettu, langaton laajakaistapalvelu koostuu useasta loogisesti erillisestä palvelusta, joita ovat: Langaton liityntäverkkopalvelu (L1/L2) (IEEE-standardien mukainen WLAN-yhteys, päätelaitteen osoitus MAC-osoitteilla) Verkkoyhteystason (IP, L3) yhteys, joka mahdollistaa tietoliikenteen alueverkossa Internet-yhteyspalvelu (ISP:n tarjoama yhteys Internet-verkkoon) Lisäksi verkkoon pääsyn hallinnasta voi vastata oma palveluntarjoajansa Internet-yhteyspalvelun tarjonta voidaan katsoa yleiseksi teletoiminnaksi ja palvelun tarjoajan on täytettävä kaikille viestintäpalveluille ja Internet-yhteyspalveluille asetetut vaatimukset. Vastuusuhde on selkeä, kun sama yritys tarjoaa kaikki palvelun komponentit. Tilanne on kuitenkin usein monimutkaisempi, koska eri palvelukomponenteilla voi ainakin periaatteessa olla kaikilla oma palveluntarjoajansa. Verkkoyhteisöiden osalta asiaa on tarkasteltu tarkemmin kappaleessa 3.2 Teleyritysvastuun jakautuminen verkkoyhteisöissä. Tällöin on tärkeää ratkaista ovatko toimijat lain kannalta teleyrityksiä (verkko- tai viestintäpalveluyrityksiä) vai esimerkiksi teleyritysten palveluiden jälleentarjoajia ja mikä taho on teleyrityksenä vastuussa viestintämarkkinalainsäädännössä asetetuista vaatimuksista. Ratkaisuun vaikuttavat niin toimijoiden keskinäiset sopimukset kuin tosiasiallinen toimintakin. Sama yritys voi olla sekä verkko- että palveluyritys. Teleyrityksen ja verkko- tai viestintäpalvelun jälleentarjoajan keskeisimpänä erona voidaan pitää yrityksen tosiasiallista oikeutta ja mahdollisuutta hallita verkkoa ja siihen pääsyä tai viestien välitystä ja tarjolla pitoa käyttäjän osoittavan tunnisteen tai muulla vastaavalla perusteella. Teleyritys pystyy teknisesti vaikuttamaan verkon ominaisuuksiin ja toimintaan ja verkkoon pääsyyn. Jälleentarjoaja puolestaan voi korkeintaan valita verkon käyttäjät, eikä sillä ole mahdollisuutta tai oikeutta vaikuttaa verkon tai palvelun teknisiin ominaisuuksiin. Jos toimijat katsotaan teleyrityksiksi, tulee niiden täyttää asetetut velvollisuudet omalta osaltaan. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi palvelussa käytettävää Internet-yhteyttä tarjoava teleyritys on vastuussa Internet-yhteyteen liittyvistä velvoitteista kuten tavallisten koti- tai yritysliittymienkin osalta. Kyseinen teleyritys ei kuitenkaan ole vastuussa yhteyden takana olevan WLAN-verkon tietoturvasta, tähän liittyvästä tiedottamisvelvollisuudesta tai mahdollisten radioverkkoa häiritsevien yksittäisten WLAN-käyttäjien sulkemisesta verkosta. Nämä asiat ovat WLAN-palvelun tarjoajan vastuulla. Käytännössä tilaajan irtikytkeminen voi tapahtua myös Internet-yhteyspalveluntarjoajan toimesta esimerkiksi siinä tapauksessa, että tämä vastaa liittymän DHCP-palvelusta ja voi täten sulkea palvelun tietyiltä MAC-osoitteilta. Lisäksi tietyissä tapauksissa WLAN-palvelun tarjoaja voi olla SVTsL:n mukainen yhteisötilaaja. Yhteisötilaajalla tarkoitetaan viestintäpalvelun tilaajana olevaa yhteisöä, joka käsittelee viestintäver-

10 MUISTIO 9 (24) kossaan käyttäjien luottamuksellisia viestejä, tunnistamistietoja tai paikkatietoja. Yhteisötilaajana pidetään esimerkiksi yritystä, joka tarjoaa työntekijöilleen ja mahdollisille vierailijoille WLANyhteyden toimitiloissaan. Yhteisötilaajan velvollisuuksia käsitellään tarkemmin luvussa 7 Tietoturva ja tietosuoja. Esimerkki. Alla olevassa taulukossa esitetään esimerkki eri lakien soveltumisesta ja vastuun jakautumisesta tilanteessa, jossa nettikahvila tarjoaa asiakkailleen WLAN-yhteyden. Esimerkin mukaista palvelua ei pidetä yleisenä teletoimintana, koska käyttäjäpiiri rajautuu kahvilan asiakkaisiin. Oletuksena on tavanomaisin tilanne, jossa kahvila on hankkinut joltain teleyritykseltä internet-yhteyden (esim. ADSL-yhteyden), ja jakaa sitä kahvilassa WLAN-tukiaseman avulla. Sovellettavat säännökset VML:n verkko/internetyhteyspalvelua koskevat säännökset VML:n internet-yhteyden kautta tarjottaviin viestintäpalveluita (esim. sähköposti, VoIP) koskevat säännökset SVTsl:n teleyrityksiä koskevat säännökset SVTsL:n yhteisötilaajia koskevat säännökset kuluttajansuojalaki Vastuun jakautuminen Vastuu säännösten noudattamisesta on verkko/internetyhteyspalvelun tarjoajalla suhteessa kahvilanpitäjään. Kahvilanpitäjällä tai ISP:llä ei ole VML:n mukaista asiakkuuteen perustuvaa teleyritysvastuuta suhteessa kahvilan asiakkaaseen. Viestintäpalvelun käyttöpaikasta riippumatta säännösten noudattamisesta vastaa ko. viestintäpalvelun tarjoaja suhteessa omaan loppuasiakkaaseensa. Vastuu säännösten noudattamisesta on verkko/internetyhteyspalvelun tarjoajalla suhteessa kahvilanpitäjään. Kahvilanpitäjällä tai ISP:llä ei ole SVTsL:n mukaista asiakkuuteen perustuvaa teleyritysvastuuta suhteessa kahvilan asiakkaaseen. Kahvilanpitäjällä on vastuu säännösten noudattamisesta suhteessa asiakkaaseensa, jos kahvilanpitäjän toiminta täyttää SVTsL:n 2 11 kohdan määritelmän eli käsittelee viestejä, tunnistamis- tai paikkatietoja KSL:n soveltamisedellytysten täyttyessä vastuu säännösten noudattamisesta on kahvilanpitäjällä suhteessa asiakkaaseensa Kahvilan asiakkaalla ei ole yllä esitetyssä esimerkissä VML:n mukaista asiakkuuteen perustuvaa suhdetta Internetyhteyden kahvilalle tarjonneeseen teleyritykseen. Täten kahvilan asiakas ei voi esimerkiksi vaatia kahvilalle palvelun myyneeltä ISP:ltä korvauksia palvelun toimimattomuuden takia. On kuitenkin hyvä huomata, että koska ISP on teleyrityksenä vastuussa kahvilalle tälle tarjoamastaan palvelusta, esim. tietoturvaa koskeva liikenteen suodattamisvelvollisuus hyödyttää välillisesti myös kahvilan asiakasta. 3.2 Teleyritysvastuun jakaantuminen verkkoyhteisöissä Verkkoyhteisön toiminta on yleistä teletoimintaa, mikäli palvelua tarjotaan yleisesti ennalta rajaamattomalle käyttäjäpiirille. Tällöin kaikkia yhteisön tarjoamaan palveluun liittyviä teletoiminnan osatekijöitä pidetään yleisenä teletoimintana ja toimintaa koskevat soveltuvin osin viestintämarkkinalain [2] ja sähköisen viestinnän tietosuojalain [3] velvoitteet riippumatta siitä, toteuttaako osatekijät koordinaattori, jäsen vai ulkopuolinen alihankkija. Yhteisön toimijoiden väliset suhteet poikkeavat perinteisistä elinkeinoharjoittajien välisiin suhteisiin perustuvista tarjontamalleista, eivätkä toiminnot jakaannu elinkeinotoiminnan tapaan puhtaasti viestintämarkkinalaissa määritellyiksi verkko- tai viestintäpalveluiksi. Sama toimija voi olla yhteisössä monessa roolissa, esimerkiksi jäsenet ovat toisaalta palvelun käyttäjiä, mutta toisaalta niitä voidaan pitää palvelun tarjontaan osallistuvina alihankkijoina.

11 MUISTIO 10 (24) Koordinaattorin asema lainsäädännön kannalta Verkkoyhteisön hallinnoijan tai koordinaattorin roolia kuvatussa tarjontamallissa ei voi luokitella suoraan verkko- tai palveluyrityksen toiminnaksi, vaan siihen sisältyy elementtejä molemmista. Koordinaattori tarjoaa jäsenille ja käyttäjille pääsyn viestintäverkkoon, jonka se on hankkinut palvelunsa käyttöön muodostamalla liityntäverkkojen haltijoiden yhteisön ja hallinnoimalla yhteisöä. Koordinaattorin toiminta on kokonaisuutena arvioiden teletoimintaa ja se katsotaan teleyritykseksi. Kuten aikaisemmin on todettu, teletoiminta katsotaan yleiseksi, koska palvelua tarjotaan ennalta rajaamattomalle käyttäjäpiirille. Verkkoyhteisön koordinaattori tarjoaa palvelua verkkoyhteisön jäsenille ja mahdollisesti myös muille käyttäjille. Sen on palvelukokonaisuuden tarjoajana varmistettava alihankintasopimuksissaan (mukaan lukien jäsensopimukset liityntäverkon hankinnasta), että palveluun hankitut elementit täyttävät lain vaatimukset. Teleyritys vastaa lähtökohtaisesti ainoastaan itse tarjoamansa palvelun toiminnasta ja laadusta. Internet-yhteyden kautta tarjottavat palvelut, kuten sähköposti ja VoIP eivät siten ole verkkoyhteisön koordinaattorin vastuulla. Jäsenen asema lainsäädännön kannalta Verkkoyhteisön jäsen toimii lainsäädännön kannalta monessa eri roolissa. Ensinnäkin jäsen on viestintäpalvelun tilaaja/käyttäjä saadessaan koordinaattorilta käyttöoikeuden koko verkoston palveluun. Lainsäädännön vaatimukset käyttäjän kanssa tehtävälle sopimukselle soveltuvat näin ollen jäsenen ja koordinaattorin väliseen suhteeseen. Sovellettaviin säännöksiin vaikuttaa myös se, onko jäsen palvelun käyttäjänä kuluttajan asemassa vai ei. Toisaalta jäsen osallistuu palvelun toteuttamiseen alihankkijana luovuttaessaan oman liityntäverkkonsa yhteisön käyttöön. Viestintävirasto ei pidä tarkoituksenmukaisena luokitella verkkoyhteisön jäseniä teleyrityksiksi vaan vastuu verkkoyhteisön yleisen teletoiminnan harjoittamisesta on perusteltua kohdistaa verkkoyhteisön koordinaattoriin eikä yksittäiseen verkkoyhteisön jäseneen. Koska jäsen kuitenkin hallinnoi omaa liityntäverkkoaan, koordinaattori voi siirtää sopimuksella jäsenen toteutettavaksi sellaisia velvoitteita, jotka käytännössä ovat teknisesti paremmin toteutettavissa jäsenen verkossa. Jäsenten liityntäverkkojen laajuus voi vaihdella yksittäisestä tukiasemasta laajempaan yrityksen sisäiseen verkkoon ja aina avoimeen kaupunkiverkkoon asti. Jäsenverkon laajuus voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon koordinaattori voi perustellusti sopia verkkoyhteisön velvoitteita ja oikeuksia jäsenen toteutettavaksi. Mitä laajempi jäsenen verkko on rakennetulta kapasiteetiltaan ja teknisiltä toiminnoiltaan ja mitä enemmän se on jäsenen itse kontrolloitavissa, sitä enemmän on perusteita siirtää asioita jäsenen toteutettavaksi. Välittäessään verkkoyhteisön kattavia käyttäjätunnuksia jäsen on viestintämarkkinalainsäädännön kannalta palvelun jälleentarjoaja. Viestintämarkkinalakia ei sovelleta palvelun jälleenmyyntiin, mutta yleinen kuluttajansuojalainsäädäntö voi tulla sovellettavaksi elinkeinonharjoittaja - kuluttaja -suhteessa. Jäsenen omille asiakkailleen mahdollisesti tarjoamaa palvelua ei katsota verkkoyhteisön palveluksi eikä koordinaattori ole siitä vastuussa. Jos jäsenen toiminta on verkkoyhteisöstä erillään arvioituna yleistä teletoimintaa (esim. avoin kaupunkiverkko), jäsenelle syntyy siitä oman palveluntarjontansa mukaiset velvoitteet. 3.3 Käyttöoikeuksien luovutus ja yhteenliittäminen Viestintämarkkinalain mukaan kaikkia teleyrityksiä koskee VML 39 :ssä säädetty velvollisuus neuvotella yhteenliittämisestä toisen teleyrityksen kanssa. Kaikkien teleyritysten tulee myös VML 116 :n mukaisesti pitää salassa yhteenliittämisen yhteydessä saamansa toista teleyritystä koskevat tiedot.

12 MUISTIO 11 (24) Viestintävirasto voi päätöksellään asettaa yrityksille, joilla on todettu olevan huomattava markkinavoima tietyllä tuote- tai palvelumarkkinalla, viestintämarkkinalain 4 luvussa lueteltuja käyttöoikeuden luovuttamista koskevia velvoitteita tai velvoitteen noudattaa viestintämarkkinalain 5 luvussa säädettyjä yhteenliittämisvelvoitteita (ns. HMV-velvoitteet). HMV-velvoitteita ei toistaiseksi (keväällä 2007) ole asetettu pelkästään WLAN-verkkoja hallitseville yrityksille. 4 TAAJUUSRESURSSIEN KÄYTTÖ Langatonta laajakaistapalvelua voidaan tarjota luvasta vapautetuilla tai luvanvaraisilla taajuusalueilla. Luvasta vapautetuilla taajuuksilla toimivat mm. langattomat lähiverkot (WLAN, RLAN). Ne toimivat 2,4 GHz tai 5 GHz taajuusalueilla. Näillä taajuusalueilla toimiville järjestelmille ei voida taata häiriöttömyyttä. Luvasta vapautettujen laitteiden käyttöä säädetään Viestintäviraston määräyksellä 15 [6]. Langattomia laajakaistapalveluita voidaan tarjota myös kiinteän langattoman liityntäverkon radiojärjestelmillä (WLL, FWA), nämä järjestelmät tarvitsevat radioluvan. Niillä voidaan toteuttaa langattomia laajakaistayhteyksiä/palveluita kiinteän yhteyden sijaan (mm. WiMAX). Näiden järjestelmien käyttöön on Suomessa osoitettu taajuuksia seuraavilta taajuusalueilta [7]: MHz 10,150 10,240 GHz / 10,500 10,590 GHz 24,549 25,333 GHz / 25,577 26,341 GHz Viestintävirasto myöntää hakemuksesta taajuusvarauksen tai radioluvan teleyritykselle, joka aikoo toteuttaa kiinteän langattoman liityntäverkon radiotaajuisia yhteyksiä. Yleisen teletoiminnan harjoittamisesta yrityksen tulee tehdä teletoimintailmoitus Viestintävirastoon, mutta erillistä liikenneja viestintäministeriön myöntämää toimilupaa ei vaadita. Radiolupapäätökset valmistellaan 3,5 GHz:n taajuusalueen käyttösuunnitelman 1 mukaisesti. Käyttösuunnitelmassa taajuuslohkoja on kolme: taajuuslohko A MHz / MHz, taajuuslohko B MHz / MHz ja taajuuslohko C MHz / MHz. Lähekkäisten radiojärjestelmien välille tarvitaan häiriöiden ehkäisemiseksi suoja-alue, mikäli käyttäjät eivät koordinoi taajuuksien käyttöä keskenään. Suoja-aluetta voidaan kuitenkin pienentää tai se voidaan poistaa radiojärjestelmien haltijoiden välisillä suostumuksilla. Suostumus sisältää ehdot radiohäiriöiden ehkäisemisestä ja poistamisesta. Radiolupapäätöksiä kiinteän langattoman liityntäverkon (WLL) radiokanavien käyttöoikeuksista on saatavissa osoitteessa: 1 Radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain nojalla annetussa Viestintäviraston radiotaajuusmääräyksessä [7] määrätään radiotaajuuksien, taajuuskaistojen ja osakaistojen jakamisesta eri käyttötarkoituksiin sekä radiotaajuuksilla käytettäväksi tarkoitettujen radiolähettimien radiorajapintavaatimukset.

13 MUISTIO 12 (24) 5 TELETOIMINTAILMOITUS JA SIIHEN LIITTYVÄT MAKSUT 5.1 Teletoimintailmoitus Viestintämarkkinalain 13 :n mukaan yleisen teletoiminnan harjoittamisesta on ennen toiminnan aloittamista tehtävä kirjallinen ilmoitus Viestintävirastolle (teletoimintailmoitus). Myös teletoimintailmoituksen tiedoissa tapahtuneista muutoksista ja toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Viestintävirastolle. Lisätietoja teletoimintailmoituksen antamisesta löytyy Viestintäviraston julkaisemasta ohjeesta [8]. Yleisellä teletoiminnalla tarkoitetaan laissa teletoimintaa, jossa palveluja tarjotaan etukäteen rajaamattomalle käyttäjäpiirille. Viestintämarkkinalaissa säänneltyjä teleyrityksiä ovat eri viestintäverkoissa toimivat verkko- ja palveluyritykset. Viestintäpalveluiden puhdasta jälleenmyyntiä ja jälleentarjontaa ei lain määritelmä huomioon ottaen pidetä viestintämarkkinalaissa tarkoitettuna yleisenä teletoimintana eikä siitä näin ollen ole ilmoitusvelvollisuutta Viestintävirastolle. Ilmoitusvelvollisuus ei koske myöskään yleistä teletoimintaa, jos se on väliaikaista, kohdistuu määrältään pieneen vastaanottajakuntaan tai on merkitykseltään muutoin vähäistä. Valtioneuvoston merkitykseltään vähäisestä teletoiminnasta antaman asetuksen [9] yleistä teletoimintaa on pidettävä merkitykseltään vähäisenä, jos se on verkkopalvelun tai viestintäpalvelun tarjontaa viestintäverkossa, jossa on alle 500 liittymää tai teletoimintaa, jonka liikevaihto on alle euroa vuodessa. Jos siis jompikumpi kriteereistä alittuu, toiminta katsotaan vähäiseksi. On huomattava, että teletoiminnan vähäisyys vaikuttaa vain ilmoitus- ja maksuvelvollisuuteen; muut yleisen teletoiminnan velvoitteet koskevat myös vähäistä yleistä teletoimintaa. Teletoimintailmoituksella ei ole itsenäistä oikeuksia tai velvollisuuksia luovaa vaikutusta, vaan se on tarkoitettu viranomaisen apuvälineeksi markkinoilla toimivien teleyritysten valvonnassa. Jokaisella yleistä teletoimintaa harjoittavalla yrityksellä on näin ollen viestintämarkkinalaissa säädetyt teleyrityksen oikeudet ja velvollisuudet riippumatta siitä, tekeekö yritys teletoimintailmoituksen vai ei. 5.2 Viestintämarkkinamaksu ja tietoturvamaksu Ilmoituksenvaraista teletoimintaa harjoittava teleyritys on velvollinen maksamaan Viestintävirastolle vuotuisen viestintämarkkinamaksun ja tietoturvamaksun. Viestintämarkkinamaksulla ja tietoturvamaksulla katetaan niitä kustannuksia, joita Viestintävirastolle aiheutuu teleyrityksiä koskevien tehtävien hoitamisesta. Teleyrityksen maksettavaksi tulevan viestintämarkkinamaksun ja tietoturvamaksun suuruus määräytyy viestintämarkkinalain 15 a :n ja SVTsL:n 39 :n maksutaulukon perusteella. Teleyritykset on jaettu liikevaihdon perusteella kahteentoista eri maksuluokkaan. Teleyrityksen maksuluokka määräytyy teleyrityksen Suomessa harjoittamasta teletoiminnasta, maksun määräämistä edeltävän kauden liikevaihdon perusteella. Kappaleessa 5.1. kuvatun kaltaista vähäistä teletoimintaa harjoittava yritys ei ole velvollinen maksamaan viestintämarkkinamaksua tai tietoturvamaksua. 6 KÄYTTÄJÄN OIKEUDET 6.1 Yleistä käyttäjän oikeuksia koskevasta sääntelystä Viestintämarkkinalain käyttäjän oikeuksia koskevassa 7 luvussa palvelut jaotellaan viestintäpalveluihin ja puhelinverkon liittymiin. Viestintäpalvelu on yläkäsite kaikille viestien siirtämistä, jakelua tai tarjolla pitoa koskeville palveluille Internet-yhteyksistä televisiopalveluihin. Myös WLANverkossa tarjotut Internet-yhteyspalvelu ovat luonteeltaan viestintäpalveluita. Aikaisemmin suurin osa käyttäjän oikeuksia koskevista säännöksistä soveltui ainoastaan puhelinverkon liittymiin. Maaliskuun alusta 2007 voimaan tulleen viestintämarkkinalain muutoksen yhteydessä (759/2006) useiden luvun säännösten soveltamisalaa kuitenkin laajennettiin koskemaan

14 MUISTIO 13 (24) kaikkia viestintäpalveluita. WLAN-verkon kautta tarjottavaa Internet-yhteyspalvelua koskevat lähtökohtaisesti viestintämarkkinalain 7 luvun kaikkia viestintäpalveluita koskevat säännökset. Viestintämarkkinalain 7 luvun säännöksiä voidaan säännösten soveltamisalan ohella jaotella myös niiden pakottavuuden perusteella. Luvun säännöksistä ei saa sopimuksin poiketa kuluttajan vahingoksi. Lain 83 a :ssä lueteltuja säännöksiä (67 a 67 i, ja :t) sovelletaan muun kuin kuluttajan kanssa tehtäviin sopimuksiin vain, jos muuta ei ole sovittu. Lisäksi luvussa on eräitä säännöksiä, jotka ovat pakottavia sekä kuluttaja- että yrityssuhteissa. Jotkin luvun säännöksistä taas soveltuvat ainoastaan kuluttajasuhteisiin. Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliseen suhteeseen sovelletaan lisäksi kuluttajansuojalakia. 6.2 WLAN-palvelujen erityispiirteitä Vaikka viestintämarkkinalakia lähtökohtaisesti sovelletaan myös yleishyödyllisiin ja vastikkeettomiin palveluihin, on teleyrityksen ja käyttäjän suhdetta koskevat viestintämarkkinalain säännökset laadittu perinteisestä näkökulmasta, jossa viestintäpalvelu hankitaan sopimussuhteessa vastiketta vastaan. Lainsäädännön lähtökohdista poiketen esimerkiksi useat kunnat tarjoavat kaikille käyttäjille avoimia ja maksuttomia WLAN-verkon kautta tarjottavia Internet-yhteyspalveluja. Suuri osa sopimussuhdetta koskevista säännöksistä ei ole merkityksellisiä tällaisessa avoimessa käyttötilanteessa (esimerkiksi toimitusaikaa, hinnoittelua, irtisanomista, maksuviivästyksiä, virhettä tai viivästystä tms. koskevat säännökset). Sen sijaan vastikkeettomissa palveluissa korostuu sopimusehtoja enemmän palvelun tekninen toimivuus, luotettavuus ja turvallisuus sekä ennen kaikkea tietoturvavaatimukset. Näitä vaatimuksia on käsitelty tarkemmin luvuissa 7 ja 8. Vastikkeettomissa palveluissa voi olla hankalaa arvioida, milloin käyttäjän ja palvelun tarjoajan välille on syntynyt sopimus eli voiko pelkkä viestintäpalvelun käyttö aikaansaada konkludenttisen sopimuksen, josta seuraisi sopimusvelvoitteita teleyritykselle. Viestintämarkkinalain käyttäjän oikeuksia koskevat säännökset on kirjoitettu silmällä pitäen sellaisia viestintäpalveluja, kuten laajakaistaliittymiä, joita koskevat sopimussuhteet ovat tyypillisesti verrattain pitkäkestoisia. Tästä johtuen eräät käyttäjän oikeuksia koskevista säännöksistä ovat huonosti sovellettavissa hyvin lyhytkestoisiin WLAN-verkon kautta tarjottaviin Internetyhteyspalveluihin. WLAN-palvelualueella käyttäjä voi tyypillisesti hankkia itselleen esimerkiksi kertaluonteisen, muutaman tunnin tai päivän mittaisen käyttöoikeuden verkkoon. 6.3 Käyttäjän oikeuksia koskevien säännösten soveltuminen langattomiin laajakaistapalveluihin Seuraavassa on käsitelty lähemmin yksittäisten käyttäjän oikeuksia koskevien säännösten soveltumista WLAN-verkon kautta tarjottaviin Internet-yhteyspalveluihin. Käsittelyssä on pyritty huomioimaan WLAN-palveluihin liittyviä erityispiirteitä. Julkiset vakiosopimusehdot ja hinnasto WLAN-palvelua tarjoavan teleyrityksen on viestintämarkkinalain 66 :n mukaisesti laadittava kuluttajan kanssa tehtäviä viestintäpalvelusopimuksia varten vakiosopimusehdot ja käytettävä niitä tehdessään sopimuksia kuluttajan kanssa. Sopimuksissa ei saa olla kuluttajan kannalta kohtuuttomia ehtoja tai rajoituksia. Teleyrityksen on julkaistava käyttämänsä vakiosopimusehdot sekä viestintäpalveluita koskevat hinnastot siten, että ne ovat helposti käyttäjien saatavilla ilman korvausta. Vakiosopimusehdot ja hinnastot tulee toimittaa tiedoksi kuluttaja-asiamiehelle ja Viestintävirastolle. Viestintäpalvelusopimuksen muoto ja vähimmäissisältö WLAN-palvelua tarjoavan teleyrityksen tulee sekä kuluttajien että muiden käyttäjien kanssa tekemissään sopimuksissa noudattaa viestintäpalvelusopimuksen muotoa ja vähimmäissisältöä koskevaa viestintämarkkinalain 67 :ää. Pykälän 1 momentin mukaan viestintäpalvelusopimus on tehtä-

15 MUISTIO 14 (24) vä kirjallisesti. Sopimus voidaan tehdä myös sähköisesti edellyttäen, että sähköisen sopimuksen sisältöä ei voida yksipuolisesti muuttaa ja että sopimus säilyy osapuolten saatavilla. Pykälän 2-3 momenteissa säädetään viestintäpalvelusopimuksen sisältöä koskevista vähimmäisvaatimuksista. Sopimuksessa tulee mainita teleyrityksen nimi ja yhteystiedot. Lisäksi WLANpalvelua koskevissa sopimuksissa tulee soveltuvin osin noudattaa pykälään sisältyvää viestintäpalvelusopimuksen vähimmäissisältöä koskevaa luetteloa. Erityisesti lyhytkestoisten WLANpalvelusopimusten osalta useat luettelon kohdista eivät välttämättä ole merkityksellisiä. WLAN-palvelusopimusten osalta keskeinen on etenkin lakimuutoksen yhteydessä täsmennetty sopimuksen vähimmäissisältöä koskevan luettelon 2-kohta, jonka mukaan sopimuksessa on sovittava tarjottavien palvelujen laadusta ja ominaisuuksista sekä ylläpitopalvelutyypeistä. Säännöksen tarkoituksena on taata, että palvelun ominaisuudet tulevat sopimusehdoissa määritellyiksi riittävän yksityiskohtaisesti. Täsmällisellä palvelukuvauksella on merkitystä myös mahdollisessa palvelun virheen arvioinnissa, jonka pohjana on se, mitä käyttäjän kanssa on palvelusta sovittu. Palvelun laatua ja ominaisuuksia voidaan määritellä lainsäädännön sallimissa rajoissa palvelukuvauksessa (katso HE 231/2005, s. 28) [10]. Oleellista on se, että sopimusehdoista käy ilmi, miten palvelun tulisi toimia ja mitkä ovat sen keskeiset ominaisuudet. WLAN-palveluja koskevissa palvelukuvauksissa huomioitavia seikkoja voivat olla esimerkiksi palvelun häiriöalttiutta koskevat tiedot tai verkkoyhteisön palveluissa kuvaus toimintamallin vaikutuksesta palvelun peittoalueeseen. Viestintäpalvelun toimituksen viivästys ja käyttäjän oikeus pidättyä maksuista Viestintämarkkinalain 67 a :n 1 momentin mukaan viestintäpalvelun toimitus on viivästynyt, jos palvelua ei ole toimitettu sovittuna ajankohtana eikä tämä johdu käyttäjästä tai käyttäjän puolella olevasta seikasta. Pykälässä tarkoitettuja käyttäjästä johtuvia seikkoja ovat esimerkiksi sellaiset käyttäjän päätelaitteen puutteet, joiden takia yhteyttä ei saada kytkettyä sovittuna ajankohtana. WLAN-palvelua koskevissa sopimuksissa viivästystilanteesta voi olla kysymys myös esimerkiksi, jos käyttäjä ei muusta kuin hänestä itsestään johtuvasta syystä saa otettua käyttöön hankkimaansa käyttäjätunnusta. Viestintämarkkinalain 67 a :n 2 momentin mukaan käyttäjä on velvollinen maksamaan viestintäpalvelusopimukseen perustuvat maksut vasta siitä lukien, kun yhteys on hänen käytettävissään. Säännös soveltuu hyvin jälkilaskutettaviin langatonta laajakaistaliittymää koskeviin sopimuksiin. Lyhytkestoisia WLAN-palvelujen käyttöoikeuksia koskevia sopimuksia tehdään myös sähköisesti siten, että palvelu on käyttäjän käytettävissä vasta kun käyttäjä on maksanut kokonaisuudessaan palvelun käytöstä koituvan maksun. Ennakkomaksamiseen liittyy käyttäjän kannalta riskejä, eikä tällaista maksutapaa voida aina kaikissa tilanteissa pitää myöskään kohtuullisena kuluttajan kannalta. Tällaisissa toteutuksissa palvelun käyttäjälle on syytä antaa selkeät menettelyohjeet viivästystilanteiden varalta. Viestintäpalvelun toimituksen virhe ja käyttäjän oikeus hinnanalennukseen Viestintämarkkinalain 67 d :n mukaan viestintäpalvelun toimituksessa on virhe, jos viestintäpalvelun laatu tai toimitustapa ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Jollei toisin ole sovittu, palvelussa on virhe myös, jos 1) viestintäpalvelu ei laadultaan vastaa laissa tai sen nojalla annetussa Viestintäviraston määräyksessä asetettuja vaatimuksia, 2) viestintäpalvelun toimitus on muusta kuin 72 :ssä tarkoitetusta syystä yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt, eikä keskeytystä voida pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä tai 3) viestintäpalvelu ei vastaa markkinoinnissa annettuja tietoja tai poikkeaa muutoin siitä, mitä käyttäjällä yleensä on vastaavan palvelun yhteydessä aihetta olettaa. Virhearvioinnin lähtökohtana on se, mitä käyttäjän kanssa voidaan katsoa sovitun WLAN-palvelun laadusta ja ominaisuuksista ja mitä palvelun ominaisuuksia on korostettu sen markkinoinnissa. Esimerkiksi uutta teknologiaa, kuten langattomia laajakaistayhteyksiä, hyödyntävät palvelut voivat olla vähemmän toimintavarmoja kuin jo kauan markkinoilla olleet palvelut. Palvelun laadun ja ominaisuuksien, toimintavarmuus mukaan lukien, tulee kuitenkin käydä selvästi ilmi sopimusehdoista.

16 MUISTIO 15 (24) Viestintämarkkinalain 67 e :ssä säädetään käyttäjän oikeudesta vaatia virheen oikaisua ja toisaalta myös teleyrityksen oikeudesta oikaista viestintäpalvelun virhe. Pykälän mukaan teleyritys voi kieltäytyä oikaisemasta viestintäpalvelun virheen vain, jos siitä aiheutuisi yritykselle kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Vastaavasti palvelun käyttäjällä on oikeus kieltäytyä virheen oikaisusta, jos siitä aiheutuisi hänelle olennaista haittaa. Olennaisena haittana voidaan pitää esimerkiksi sitä, että teleyritys ei olisi valmis oikaisemaan virhettä riittävän nopeasti. Virheen oikaisusta ei saa aiheutua käyttäjälle kustannuksia. Virheen oikaisua koskevaa säännöstä ei sovelleta viestintäpalvelun keskeytystilanteisiin. Edellä on todettu, että lyhytkestoisten WLAN-verkon kautta tarjottujen Internet-yhteyspalvelujen osalta tilanne, jossa palvelun käyttäjä ei muusta kuin hänestä itsestään johtuvasta syystä saa otettua käyttöön hankkimaansa käyttäjätunnusta, voitaisiin nähdä myös oikaistavissa olevana palvelun virheenä. Käyttäjälle voitaisiin tällaisessa tilanteessa esimerkiksi antaa heti maksutta uusi käyttäjätunnus. Viestintämarkkinalain 67 f :n mukaan käyttäjällä on viestintäpalvelun virheen johdosta oikeus virhettä vastaavaan hinnanalennukseen. Jos käyttäjälle kuitenkin maksetaan palvelun keskeytyksen johdosta vakiohyvitystä, ei hänellä ole saman keskeytyksen johdosta oikeutta hinnanalennukseen. Viestintäpalvelun viivästyksen ja virheen johdosta suoritettavat vakiokorvaukset Viestintäpalvelun toimituksen viivästyksen ja virheen johdosta käyttäjälle suoritettavista vakiokorvauksesta ja vakiohyvityksestä säädetään viestintämarkkinalain 67 b ja 67 f :ssä. Vakiokorvauksen ja -hyvityksen määrä on vähintään 15 euroa kultakin alkavalta viivästys- tai keskeytysviikolta, kuitenkin enintään 120 euroa. Viestintäpalvelun toimituksen viivästyksen johdosta maksettava vakiokorvaus on luonteeltaan vakioitu vahingonkorvaus, jolla pyritään kattamaan viivästyksestä aiheutuvat keskimääräiset selvityskulut, kuten puhelin-, postitus- ja matkakulut sekä palvelun viivästymisestä aiheutuva käyttöhyödyn menetys. Vakiokorvauksen osalta teleyrityksen vastuu perustuu niin sanottuun kontrollivastuuseen. Tämä tarkoittaa, että käyttäjällä ei lain 67 b :n mukaan ole oikeutta vakiokorvaukseen, jos teleyritys osoittaa viivästyksen johtuneen sen tai teleyrityksen käyttämän alihankkijan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä, jota teleyrityksen ei kohtuudella ole voitu edellyttää ottavan huomioon sopimusta tehtäessä ja jonka seurauksia se ei ole kohtuudella voinut välttää tai voittaa. Virheen johdosta maksettava vakiohyvitys puolestaan on luonteeltaan vakioitu hinnanalennus, ei vahingonkorvaus. Teleyrityksen vastuu ei vakiohyvityksen osalta siten myöskään perustu kontrollivastuuseen, vaan käyttäjällä on oikeus vakiohyvitykseen aina, jos palvelussa on virheenä pidettävä keskeytys. Vakiokorvauksia koskevat säännökset soveltuvat huonosti hyvin lyhytkestoisiin WLANpalvelusopimuksiin. Sen sijaan esimerkiksi langattomiin laajakaistaliittymäsopimuksiin säännökset ovat ongelmitta sovellettavissa. Viestintäviraston näkemyksen mukaan jo vakiokorvauksia koskevien säännösten sanamuodosta onkin pääteltävissä, että säännösten on tarkoitettu kohdistuvan ennen kaikkea pitkäkestoisiin viestintäpalvelusopimuksiin, sillä säännökset koskevat kultakin alkavalta keskeytysviikolta suoritettavia korvauksia. Viestintävirasto katsoo, että hyvin lyhytkestoisten, kuten tunnin tai päivän mittaisten viestintäpalvelusopimusten vakioehdoissa voidaan pitää lähtökohtana, etteivät säännökset sovellu näihin palveluihin. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä korostaa, että Viestintäviraston ratkaisuvaltaan eivät kuulu teleyrityksen ja käyttäjän välistä sopimussuhdetta tai korvausvastuuta koskevat asiat. Käyttäjän oikeus vahingonkorvaukseen virheen ja viivästyksen johdosta Teleyrityksen vahingonkorvausvelvollisuudesta viestintäpalvelun toimituksen viivästyksen ja virheen johdosta säädetään viestintämarkkinalain 67 b-c ja 67 g :ssä.

17 MUISTIO 16 (24) Lain mukaan käyttäjällä on oikeus korvaukseen viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta, joka ylittää vakiokorvauksen määrän. Teleyritys ei kuitenkaan vastaa viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta, jos se osoittaa vahingon johtuneen sen tai teleyrityksen käyttämän alihankkijan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä, jota sen ei kohtuudella ole voitu edellyttää ottavan huomioon sopimusta tehtäessä ja jonka seurauksia se ei ole kohtuudella voinut välttää tai voittaa. Virhetilanteissa käyttäjällä on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii viestintäpalvelussa olevan virheen vuoksi. Välillisistä vahingoista teleyritys vastaa vain, jos vahinko on aiheutunut huolimattomuudesta sen puolella. Käyttäjän ilmoitusvelvollisuus ja käyttäjän oikeus purkaa sopimus viivästyksen tai virheen johdosta Viestintämarkkinalain 67 g :n mukaan käyttäjä saa purkaa viestintäpalvelusopimuksen teleyrityksen virheen tai viivästyksen vuoksi, jos sopimusrikkomus on olennainen. Lain 67 h :n mukaan käyttäjä ei kuitenkaan saa vedota viivästykseen tai virheeseen, ellei hän ilmoita niistä teleyritykselle kohtuullisessa ajassa siitä, kun palvelu on toimitettu tai kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Sopimuksen muuttaminen Viestintämarkkinalain 71 :ssä säädetään sopimuksen muuttamisesta. Pykälää sovelletaan toistaiseksi voimassa oleviin viestintäpalvelusopimuksiin. Pykälän mukaan teleyrityksellä on oikeus muuttaa viestintäpalvelusopimuksen mukaisia maksuja ja muita ehtoja vain 1) sopimusehdoissa yksilöidyillä perusteilla edellyttäen, että sopimuksen sisältö ei kokonaisuutena olennaisesti muutu, 2) lainsäädännön muutoksen tai viranomaisen siihen perustuvan päätöksen perusteella tai 3) muusta erityisestä syystä olosuhteiden olennaisesti muututtua. Tämän lisäksi teleyrityksellä on oikeus tehdä sopimusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta sopimuksen keskeiseen sisältöön. Jos teleyritys ilmoittaa muuttavansa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen ehtoja, käyttäjällä on oikeus irtisanoa viestintäpalvelusopimus heti päättyväksi. Teleyrityksen on ilmoitettava käyttäjälle sopimusehtojen muutoksesta ja muuttuneiden ehtojen sisällöstä viimeistään kuukautta ennen kuin muutetut ehdot tulevat voimaan. Määräaikaisten liittymäsopimusten ehtoja ei viestintämarkkinalain 70 :n mukaan saa muuttaa kesken sopimuskauden kuluttajan vahingoksi. Sopimusehtojen muuttaminen on tällaisten sopimusten osalta kuitenkin sallittua, jos muutostarve johtuu lainsäädännön muutoksista tai viranomaispäätöksistä. Kaikkein lyhytkestoisimpien WLAN-palvelusopimusten osalta sopimuksen muuttamista koskevalla sääntelyllä ei ole käytännön merkitystä. Käyttäjän oikeus valita sisältöpalvelun tarjoaja Viestintämarkkinalain 68 :n mukaan viestintäpalvelusopimuksen ehdoissa ei voida rajoittaa käyttäjän oikeutta valita sisältöpalvelun tarjoaja. Säännöksen tarkoituksena on estää teleyrityksiä rajoittamasta käyttäjien valinnanmahdollisuuksia esimerkiksi internet-yhteyspalvelua koskevan sopimuksen ehdoissa siten, että käyttäjällä olisi oikeus päästä ainoastaan määrättyihin Internetportaaleihin tai määrätyille Internet-sivuille. Viestintäpalvelun oikeudeton käyttö Viestintäpalvelun oikeudetonta käyttöä koskeva 79 a on tekniikasta riippumaton ja sen tarkoituksena on kattaa kaikki oikeudettoman käytön muodot. Pykälä soveltuu WLAN-palveluihin, mutta mahdollisia oikeudettoman käytön tilanteita on vaikea ennakoida. Päätelaitteet ja käyttäjän oikeus liittää päätelaite verkkoon

18 MUISTIO 17 (24) Edellä mainittujen säännösten lisäksi päätelaitteiden vapaaseen valmistukseen ja kauppaan liittyvät oikeudet ja velvollisuudet koskevat myös yleisenä viestintäverkkona pidettävän WLAN-verkon tarjoajaa. Yritysten on julkaistava VML :n ja Viestintäviraston dokumentointimääräyksen 41 [11] mukaisesti verkon päätelaiterajapinnoista tarvittavat tiedot, eivätkä ne saa rajoittaa käyttäjien VML 69 :n mukaista oikeutta valita itse päätelaitteensa tai liittää kiinteistön sisäverkko yleiseen viestintäverkkoon. Käyttäjien laitteiden tulee luonnollisesti olla vaatimusten mukaisia ja kyseisen tekniikan käyttöön soveltuvia ja käytön laajuutta teleyritys voi rajoittaa tavanomaisilla sopimusoikeudellisilla perusteilla. 6.4 Verkkoyhteisön sopimussuhteet ja käyttäjän oikeudet verkkoyhteisössä Koordinoidun verkkoyhteisön toimintaan saattaa liittyä useiden eri tahojen välisiä viestintäpalvelusopimuksia. Seuraavassa on lyhyesti käsitelty näihin sopimussuhteisiin liittyviä osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia. Verkkoyhteisön koordinaattori solmii yhteisön jäsenten ja yhteisöön kuulumattomien käyttäjien kanssa sopimuksia koko verkoston kattavista käyttäjätunnuksista. Verkkoyhteisön jäsenten kanssa solmitut sopimukset ovat tyypillisesti pitkäkestoisia, kun taas muille käyttäjille myönnettyjen tunnusten voimassaoloaika voi vaihdella yhdestä tunnista vuoteen. Sekä verkkoyhteisön jäsenille että muille käyttäjille tarjottuihin WLAN-palveluihin tulee soveltaa edellä tässä luvussa kuvattuja käyttäjän oikeuksia. Mikäli verkkoyhteisön jäsen tai muu käyttäjä on kuluttaja, ovat viestintämarkkinalain käyttäjän oikeuksia koskevat säännökset sopimussuhteessa pakottavaa oikeutta. Edellä mainittujen lisäksi myös verkkoyhteisön jäsen voi myöntää omille asiakkaalleen paikallisia, jäsenen verkon kattavia käyttäjätunnuksia. Useimmissa tapauksissa tällöin on kuitenkin kyse rajatulle asiakaspiirille tarjotusta palvelusta, joka ei ole luonteeltaan yleistä teletoimintaa ja johon ei siten sovelleta myöskään viestintämarkkinalain käyttäjän oikeuksia koskevia säännöksiä. Verkkoyhteisön jäsen solmii lisäksi liittymäsopimuksen oman Internet-palveluntarjoajansa kanssa. Internet-palveluntarjoajan ja jäsenen väliset oikeudet ja velvollisuudet, kuten jäsenen oikeus jakaa liittymä, määräytyvät tämän sopimuksen ja pakottavan lainsäädännön perusteella. Viestintämarkkinalaki ei edellytä, että Internet-yhteyspalveluntarjoajan olisi sallittava Internet-liittymän edelleen jakaminen. Jäsenen oikeus jakaa liittymä verkkoyhteisön käyttöön määritellään näin ollen laajakaistaliittymää koskevan sopimuksen ehdoissa. Liittymäsopimuksen ehdoissa voidaan myös asettaa esimerkiksi liikenteen määrään ja verkon kuormitukseen liittyviä rajoituksia asiakkaan oikeudelle käyttää palvelua. Jos liittymä jaetaan tai sitä käytetään muutoin vastoin sopimusehtoja, rikkoo verkoston jäsen sopimusvelvoitteitaan. Jäsen vastaa liittymän sopimuksen vastaisesta käytöstä Internet-yhteyspalvelun tarjoajalle. Verkkoyhteisön koordinaattorin tulee erityisesti informoida etenkin verkostoon liittymistä harkitsevaa kuluttajajäsentä edellä mainituista seikoista.

19 MUISTIO 18 (24) 7 TIETOTURVA JA TIETOSUOJA Alla on selostettu lyhyesti tärkeimpiä viestintäpalveluiden tarjoamista koskevia velvoitteita. Muistiossa ei kuitenkaan kuvata teleyrityksen oikeuksia ja velvollisuuksia tyhjentävästi tai selosteta velvoitteiden yksityiskohtaista sisältöä vaan esitetään viittauksia lakiin ja sen nojalla annettuihin Viestintäviraston määräyksiin. 7.1 Sähköisen viestinnän tietosuojalain velvoitteet Sähköisen viestinnän tietosuojalain sääntelystä WLAN-verkossa on otettava huomioon erityisesti tunnistamistietojen käsittelyyn liittyvät säännökset (3 luku) sekä teleyrityksen vaitiolovelvollisuus luottamuksellisesta viestinnästä ja tunnistamistiedoista (5 ). Lisäksi tulevat noudatettaviksi lain viestinnän tietoturvaa koskevat säännökset (5 luku), erityisesti luvun 19 :n tietoturvallisuusvelvoite, 20 :n toimenpiteet tietoturvan toteuttamiseksi sekä 21 :n tiedottamisvelvoite. Säännökset tietojen luovuttamisesta viranomaisille on kirjattu lain 9. lukuun: 33 Ohjaus- ja valvontaviranomaisten tiedonsaantioikeus 35 Tietojen luovuttaminen hätäilmoituksia vastaanottaville viranomaisille 36 Eräiden muiden viranomaisten tiedonsaantioikeus Viestintäviraston sähköisen viestinnän tietosuojalain nojalla antamista määräyksistä erityisesti määräykset 47 (Teleyritysten tietoturva) [12] ja 13 (Internet-yhteyspalvelujen tietoturva ja toimivuus) [13] ovat oleellisia WLAN-yhteyksien tarjoajille. Määräysten kunkin säännöksen osalta tulee toiminnassa harkita, kenen toimijan (verkko- vai palveluoperaattorin) huolehdittavaksi mikäkin velvoite luontevimmin kuuluu. 7.2 Palvelun tietoturva ja tiedottamisvelvollisuus Teleyrityksellä on SVTsL:n 19 :n mukaan velvollisuus huolehtia palvelujensa tietoturvasta. Pykälällä velvoitetaan myös yhteisötilaaja huolehtimaan käyttäjiensä tunnistamistietojen ja paikkatietojen käsittelyn tietoturvasta. Palvelun ja käsittelyn tietoturvasta huolehtimiseksi tehtävät toimet on suhteutettava uhkien vakavuuteen, tekniseen kehitystasoon ja kustannuksiin. Näin ollen kaikkia palveluun kohdistuvia tietoturvauhkia ei ole velvoitettu poistamaan esimerkiksi tilanteissa, joissa uhan poistaminen ei ole teknisesti mahdollista tai poistaminen aiheuttaisi teleyritykselle kohtuuttomia kustannuksia. Mikäli tarjottuun palveluun teleyrityksen toimenpiteistä huolimatta kohdistuu erityinen uhka, on teleyrityksellä velvollisuus tiedottaa tilaajaa näistä uhkista. Lisäksi teleyrityksen on kerrottava tilaajalle ja käyttäjälle näiden käytettävissä olevista toimenpiteistä uhkan torjumiseksi sekä torjumistoimenpiteiden todennäköisistä kustannuksista. Viestintäviraston määräyksessä Internet-yhteyspalvelujen tietoturvasta ja toimivuudesta [13] tarkennetaan SVTsL 19 :ssä ja 20 :ssä säädettyjä teleyritysten oikeuksia ja velvollisuuksia huolehtia palvelun tietoturvasta. Määräystä sovelletaan yleisissä viestintäverkoissa tarjottavien Internetyhteyspalvelujen tuottamiseen sekä teleyrityksen näihin toimintoihin käyttämiin järjestelmiin, viestintäverkkoihin ja -palveluihin. Määräyksessä käsitellään mm. asiakasliittymän ja runkoverkon tietoturvaa, Internet-yhteyspalvelujen toimivuuden ja laadun seurantaa sekä teleyrityksen yhteystietojen julkaisua yleisissä IP-osoiterekistereissä. WLAN-yhteyksien tarjoajan kannalta palvelun tietoturvallisuudesta huolehtimisella tarkoitetaan esimerkiksi langattoman lähiverkon tietoliikenteen suojaamista oikeudetonta kuuntelua vastaan sekä käyttäjien yksilöityä tunnistamista käyttäjätunnusta ja salasanaa tai käyttäjäkohtaista varmennetta käyttäen. Esimerkiksi mikäli langatonta Internet-yhteyttä tarjotaan ilman ilmarajapinnassa käytettävää salausta, on palvelun tarjoajan tiedotettava käyttäjille palveluun liittyvistä tietoturvauhkista ja kerrottava millaisilla toimenpiteillä käyttäjä voi itse huolehtia viestien luottamuksellisuuden säilymisestä.

20 MUISTIO 19 (24) Tiedottamisella voidaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käyttäjän rekisteröityessä avoimen langattoman lähiverkon käyttäjäksi www-rekisteröinnin kautta, rekisteröinnin onnistuttua käyttäjä ohjataan tiedotesivulle, jossa kerrotaan salaamattomaan liikennöintiin liittyvistä tietoturvariskeistä sekä mahdollisuuksista niiden poistamiseen. Käyttäjää tulee tiedottaa yleisesti luottamuksellisen viestinnän oikeudettomaan kuunteluun ja uudelleenohjaukseen liittyvistä riskeistä. Lisäksi käyttäjälle tulee tiedottaa luottamuksellisen viestinnän, kuten sähköpostiliikenteen lähettämisen ja vastaanottamisen suojaamiseen käytettävistä olevista keinoista kuten esimerkiksi sovellustasoisten salausratkaisujen käytöstä. Lisätietoja asiakasliittymän käyttäjälle suunnatulle tietoturvatiedottamiselle astetuista vaatimuksista on kerrottu Viestintäviraston määräyksen 13 soveltamissuosituksen [14] luvussa kolme. Internet-yhteyttä tarjoava teleyritys on velvollinen seuraamaan oman verkkonsa tapahtumia haitallisen liikenteen havaitsemiseksi. Palvelun luonteesta riippuen WLAN-verkon tarjoajalla ei välttämättä ole mahdollisuuksia vastaavanlaiseen verkkoliikenteen seurantaan, mutta esimerkiksi ilmarajapintaan tai WLAN toteutuksiin kohdistuvien hyökkäysten havainnoinnin osalta näiden toimijoiden tulee seurata alueen teknistä kehitystasoa ja ottaa ratkaisuja käyttöön sitä mukaa kun ratkaisuja on saatavilla. WLAN-palvelun tarjoaja vastaa pääsääntöisesti yksittäisen verkon käyttäjän irtikytkemisestä esimerkiksi WLAN-palvelunestohyökkäyksen tai Internet-yhteyspalveluntarjoajan havaitseman haitallisen liikenteen yhteydessä. Irtikytkeminen voidaan tehdä esimerkiksi sulkemalla käyttäjän käyttäjätunnus tai MAC-osoitteisiin perustuvalla sulkulistalla, mikäli WLAN-verkon tarjoaja ei tunnista verkon käyttäjiä. Käytännössä käyttäjän irtikytkeminen voi tapahtua myös Internetyhteyspalveluntarjoajan toimesta esimerkiksi siinä tapauksessa, että tämä vastaa liittymän DHCPpalvelusta ja voi täten sulkea palvelun tietyiltä MAC-osoitteilta. Usein liittymän irtikytkeminen edellyttää toimivaa yhteystyötä WLAN-verkon ja Internet-yhteyspalveluntarjoajan välillä. Haitallisen liikenteen havaitsemista, suodattamista ja liittymien irtikytkemistä on käsitelty laajemmin Viestintäviraston määräyksen 13 soveltamissuosituksen [14] luvussa viisi. Teleyritysten on myös ilmoitettava Viestintävirastolle vika- ja häiriötilanteista määräyksen 9 (tietoturvaloukkausten sekä vika- ja häiriötilanteiden ilmoittamisvelvollisuus yleisessä teletoiminnassa) [15] mukaisesti. Määräyksen tarkoituksena on antaa Viestintävirastolle teletoiminnan valvonnassa, tietoturvaloukkausten havainnointitoiminnassa ja kansallisen tietoturvallisuuden tilannekuvan muodostamisessa tarvittavia tietoja. WLAN-yhteyksien tarjoajan kannalta tietoturvaloukkauksien tai niiden uhkien ilmoittaminen Viestintävirastolle voi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa havaitaan että palveluntarjoajan palvelua on käytetty haittaohjelmien levittämiseen tai merkittäviin tietomurtojen yritykseen. 7.3 Tunnistamistietojen kerääminen/käsittely ja luovuttaminen Sähköisen viestinnän tietosuojalaissa teleyrityksiä ei velvoiteta suoraan keräämään tai säilyttämään tiettyjä viestinnän tunnistamistietoja. Lain tietojen luovuttamista koskevien säädösten lähtökohta on se, että mikäli poliisi- tai pelastusviranomaisilla on lain mukaan tietojensaantioikeus, teleyrityksen on luovutettava viranomaisille ne tiedot, jotka sillä on hallussaan toimintansa perusteella. Oikeudet ja velvollisuudet tietojen keräämiseen ja käsittelyyn määräytyvät sähköisen viestinnän tietosuojalain ja henkilötietolain perusteella. SVTsL:n 3 luvussa on säännelty teleyrityksen ja yhteisötilaajan oikeutta käsitellä (mukaan lukien tallentaa) tunnistamistietoja. Tunnistamistietoja voidaan lain mukaan käsitellä viestintä- verkko- ja lisäarvopalvelujen toteuttamiseksi sekä näiden tietoturvasta huolehtimiseksi, laskutukseen, markkinointiin (vain teleyritys), palvelujen/toiminnan tekniseen kehitykseen, väärinkäytöstapauksissa sekä teknisten vikojen selvittämiseksi. SVTsL:n 15 :ssä edellytetään teleyritykseltä tunnistamistietojen käsittelytietojen tallentamista ja käsittelytietojen säilyttämistä kahden vuoden ajan. Tunnistamistietojen käsittelytietojen tallentamisvelvoitetta on tarkennettu Viestintäviraston suosituksessa tunnistamistietojen käsittelyä koskevien tietojen tallentamisesta [16].

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Teleyritysten ABC -koulutus 12.10.2016 Mitä tarkoittaa olla teleyritys ja Viestintäviraston asiakas? Saara Punkka Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Viestinnän välittäminen Yleinen teletoiminta Verkkotoimilupaa

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

1(5) Lisätietoja toimiluvista ja hakumenettelystä on nähtävillä valtioneuvoston verkkosivuilla osoitteessa xxx.

1(5) Lisätietoja toimiluvista ja hakumenettelystä on nähtävillä valtioneuvoston verkkosivuilla osoitteessa xxx. 1(5) ILMOITUS TOIMILUPIEN JULISTAMISESTA HAETTAVAKSI Verkkotoimiluvat yleiseen teletoimintaan taajuusalueilla 880 915 megahertsiä ja 925 960 megahertsiä (900 megahertsin taajuusalue), 1 710 1 785 megahertsiä

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

ILMOITUS TOIMILUPIEN JULISTAMISESTA HAETTAVIKSI Toimiluvat teletoimintaan taajuusalueella megahertsiä

ILMOITUS TOIMILUPIEN JULISTAMISESTA HAETTAVIKSI Toimiluvat teletoimintaan taajuusalueella megahertsiä ILMOITUS TOIMILUPIEN JULISTAMISESTA HAETTAVIKSI Toimiluvat teletoimintaan taajuusalueella 3410-3800 megahertsiä Valtioneuvosto julistaa sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 7 :n nojalla

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004)

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004) 1 (5) LIITE 2 SOVELLETTAVAT LAINKOHDAT Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004) 38 (1.12.2006/1061) Maksuvelvollisuuden perusteet Ilmoituksenvaraista tai toimiluvanvaraista toimintaa harjoittava

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015. Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015. Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015 Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Tilaajavastuulaki Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

Palvelujen myynnin aloittaminen

Palvelujen myynnin aloittaminen Palvelujen myynnin aloittaminen Merja Saari Esityksen sisältö Tarjonnan alkaessa? Miten sopimukset on tehtävä? Mitä sopimusten pitää sisältää? Miten sopimuksia voi muuttaa? Miten virheet ja viivästykset

Lisätiedot

MONIPALVELULIITTYMÄVERKKOON LIITTYMISEN ERITYISEHDOT. 1. Yleistä

MONIPALVELULIITTYMÄVERKKOON LIITTYMISEN ERITYISEHDOT. 1. Yleistä MONIPALVELULIITTYMÄVERKKOON LIITTYMISEN ERITYISEHDOT 1. Yleistä Näillä sopimusehdoilla määritellään sopimuksen kohteena olevan kiinteistön, rakennuksen, huoneiston tai vastaavan kohteen (jäljempänä Kohde)

Lisätiedot

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 1 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1. YLEISKUVAUS... 3 2. PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1. Käyttöönotto ja opastus... 3 2.2. Huolto ja asennus... 3

Lisätiedot

MÄÄRÄYKSEN 56/2007 M PERUSTELUT JA SOVELTAMINEN MÄÄRÄYS TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA

MÄÄRÄYKSEN 56/2007 M PERUSTELUT JA SOVELTAMINEN MÄÄRÄYS TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA X.X.2007 MÄÄRÄYKSEN 56/2007 M PERUSTELUT JA SOVELTAMINEN MÄÄRÄYS TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA MPS 53/2007 Viestintävirasto 53 1 (5) SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 1 LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 1.1 MÄÄRÄYKSEN

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

24.1.2005 1291/539/2004 VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS ULKOMAANPUHELUIDEN TARJOAMISESTA 060041 -ALKUISESTA NUMEROSTA

24.1.2005 1291/539/2004 VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS ULKOMAANPUHELUIDEN TARJOAMISESTA 060041 -ALKUISESTA NUMEROSTA 24.1.2005 1291/539/2004 Song Networks Oy PL 100 00094 SONG VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS ULKOMAANPUHELUIDEN TARJOAMISESTA 060041 -ALKUISESTA NUMEROSTA 1. ASIAN VIREILLE TULO 2. SONGIN VASTAUS Song Networks

Lisätiedot

Siilinjärven kunta ja Valtion IT-palvelukeskus

Siilinjärven kunta ja Valtion IT-palvelukeskus Valtiokonttori Palvelusopimus 1 (6) Valtion IT-palvelukeskus 354/23/2009..20 PALVELUSOPIMUS Asiointitili-palvelusta Siilinjärven kunta ja Valtion IT-palvelukeskus Siltasaarenkatu 18 20 A, Helsinki PL 14,

Lisätiedot

12.5.2008. Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely. Viestintäviraston suosituksia 315/2008 S

12.5.2008. Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely. Viestintäviraston suosituksia 315/2008 S 12.5.2008 Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely n suosituksia 315/2008 S Suositus 315/2008 S 1 (5) Julkaisija Tekijät KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 12.5.2008 Asiakirjan

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ

HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ 2 TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 1 TARJOUSPYYNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 OSTAJA... 3 2 HANKINTAMENETTELY... 3 3 TARJOUSPYYNNÖN KOHDE... 3 4 TARJOAJAN KELPOISUUS...

Lisätiedot

Toimittajan Kohteeseen toimittama kuituverkon liittymä mahdollistaa palvelukuvauksessa tarkoitetut viestintäverkon

Toimittajan Kohteeseen toimittama kuituverkon liittymä mahdollistaa palvelukuvauksessa tarkoitetut viestintäverkon 1 (5) MPY Mikonkatu 16 50100 Mikkeli MPY PALVELUT OYJ:N KUITULIITTYMIEN ERITYISEHDOT 1.6.2015 1. Yleistä Näillä sopimusehdoilla määritellään sopimuksen kohteena olevan kiinteistön, rakennuksen, huoneiston

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

Ajankohtaista määräyksistä ja lainsäädännöstä. Jarkko Saarimäki Kehityspäällikkö

Ajankohtaista määräyksistä ja lainsäädännöstä. Jarkko Saarimäki Kehityspäällikkö Ajankohtaista määräyksistä ja lainsäädännöstä Jarkko Saarimäki Kehityspäällikkö Sisältö Hosting-palveluntarjoajien rooli Viestintäviraston näkökulmasta Ilmoitukset tietoturvaloukkauksista ja Vika- ja häiriötilanteista

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Minun Maatilani ohjelmiston palvelusopimus 23.12.2015 Page 1 of 5 Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus

Lisätiedot

TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT

TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi

Lisätiedot

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin.

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin. 1 (6) Markkinavalvonta 21.03.2006 Dnro 15/121/2005 SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUSOPIMUKSET, STANDARDI 2.3 Rahoitustarkastus sai rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiluonnokseen yhteensä

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET

NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Ehtoja noudatetaan ostoliikenteen järjestämisessä, jollei ostoliikennesopimuksessa

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa MARKKINAKATSAUS 4/2012 Teletoiminta Suomessa Teleyritysten tulot ja investoinnit 2011 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 77/422/2011 1.6.2011 ASIA Sähkön perusmaksuja koskeva alennus ASIANOSAINEN Fortum Markets Oy TOIMENPIDEPYYNNÖN TEKIJÄ Juha Lustman VIREILLETULO 8.2.2011 SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus asiakkaan ja Suomen Maatalouden Laskentakeskus Oy:n välillä.

Lisätiedot

Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6)

Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6) Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6) KULJETUSPALVELUT OSTOLIIKENTEEN EHDOT Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1780/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Satakunnan maakunnan

Lisätiedot

Määräykset 66 ja 67. Uudet määräykset teletoiminnan häiriötilanteista ja tietoturvasta

Määräykset 66 ja 67. Uudet määräykset teletoiminnan häiriötilanteista ja tietoturvasta Määräykset 66 ja 67 Uudet määräykset teletoiminnan häiriötilanteista ja tietoturvasta Määräysperusta Mikä muuttui? Ketä velvoittaa? 2 5,5 vanhaa määräystä korvattiin 1.1. alkaen kahdella uudella Häiriötilannemääräys

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTIN- TÄVERKKOA KOSKEVIEN VERKKOTOIMILUPIEN MUUTTAMISESTA AHVENAN- MAAN MAAKUNNASSA

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTIN- TÄVERKKOA KOSKEVIEN VERKKOTOIMILUPIEN MUUTTAMISESTA AHVENAN- MAAN MAAKUNNASSA VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTIN- TÄVERKKOA KOSKEVIEN VERKKOTOIMILUPIEN MUUTTAMISESTA AHVENAN- MAAN MAAKUNNASSA Päivämäärä 19.5.2016 Diaarinumero LVM/292/07/2016 VERKKOTOIMILUPIEN

Lisätiedot

Viestintäviraston kannanotto taajuusresurssien jaosta mobiililaajakaistaliittymille verkkoneutraliteettisääntelyn puitteissa

Viestintäviraston kannanotto taajuusresurssien jaosta mobiililaajakaistaliittymille verkkoneutraliteettisääntelyn puitteissa Kannanotto 1 (5) Dnro: 10.4.2018 1508/959/2017 Viestintäviraston kannanotto taajuusresurssien jaosta mobiililaajakaistaliittymille verkkoneutraliteettisääntelyn puitteissa Viestintävirastolta on pyydetty

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta:

Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta: Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta: 1) Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 :n 1 momentissa tarkoitetut, verkon sijaintikunnassa

Lisätiedot

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061 SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi viestintämarkkinalain sekä radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi viestintämarkkinalakia sekä radiotaajuuksista

Lisätiedot

Yksityiskohtainen luettelo luokittelukriteereistä on liitteenä.

Yksityiskohtainen luettelo luokittelukriteereistä on liitteenä. LISÄTIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA SEN VAIKUTUKSISTA: 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalvelun tarjoajan, kuten esimerkiksi pankin tai sijoituspalveluyrityksen,

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää

Varmaa ja vaivatonta viestintää Varmaa ja vaivatonta viestintää Viestintäviraston toimet kaikille viestinnän Suomessa luottamuksellisuuden turvaamiseksi Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Asta Sihvonen-Punkka LVM:n keskustelutilaisuus

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE. Yleistä. Mihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään? Mitä henkilötietoja minusta kerätään ja mistä lähteistä?

TIETOSUOJASELOSTE. Yleistä. Mihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään? Mitä henkilötietoja minusta kerätään ja mistä lähteistä? TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se, että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5

LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5 LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5 OSTOLIIKENTEEN EHDOT ASIOINTILIIKENNE / KIMPPAKYYTI Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Ehtoja noudatetaan ostoliikenteen järjestämisessä, jollei

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS 1 (6) v 2.1 Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS Sisällysluettelo 1 Palvelun yleiskuvaus ja palveluvaihtoehdot... 3 2 Palvelun sisältö... 3 2.1 Lilli Huolenpito Mini... 4 2.2 Lilli Huolenpito Perus... 4 2.3

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

1 (4) KCI KONECRANES OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2003 I OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT. 1. Optio-oikeuksien määrä

1 (4) KCI KONECRANES OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2003 I OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT. 1. Optio-oikeuksien määrä 1 (4) KCI Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous on hyväksynyt nämä ehdot 6. maaliskuuta 2003. KCI Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous on 8.3.2006 osakkeiden lukumäärän lisäyksen seurauksena muuttanut

Lisätiedot

TeliaSonera CA Asiakkaan vastuut ja velvollisuudet (Subscriber Agreement)

TeliaSonera CA Asiakkaan vastuut ja velvollisuudet (Subscriber Agreement) TeliaSonera CA Asiakkaan vastuut v. 2.0 TeliaSonera CA Asiakkaan vastuut ja velvollisuudet (Subscriber Agreement) Luottavan osapuolen velvollisuudet Varmenteen hakijan ja haltijan velvollisuudet Rekisteröijän

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1732/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin maakunnan liiton

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS DIGITAALISTA LAAJAKAISTAISTA 450 MATKAVIESTINVERKKOA KOSKEVASTA VERKKOTOIMILUVASTA AHVENANMAAN MAAKUNNASSA 7.4.

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS DIGITAALISTA LAAJAKAISTAISTA 450 MATKAVIESTINVERKKOA KOSKEVASTA VERKKOTOIMILUVASTA AHVENANMAAN MAAKUNNASSA 7.4. 1 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS DIGITAALISTA LAAJAKAISTAISTA 450 MATKAVIESTINVERKKOA KOSKEVASTA VERKKOTOIMILUVASTA AHVENANMAAN MAAKUNNASSA 7.4.2016 LVM/2124/07/2015 HAKIJA Ålands Telekommunikation Ab (Ålcom)

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Yhden megan laajakaista kaikille

Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Kuluttajalla ja yrityksellä on 1.7.2010 alkaen oikeus saada yhden megan laajakaistaliittymä vakituiseen asuinpaikkaan tai yrityksen sijaintipaikkaan.

Lisätiedot

Henkilötietojen käsittely sähköisen tunnistamisen luottamusverkostossa

Henkilötietojen käsittely sähköisen tunnistamisen luottamusverkostossa Suositus Henkilötietojen käsittely sähköisen tunnistamisen luottamusverkostossa n suosituksen liite Suositus 1 (9) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 LUOTTAMUSVERKOSTO JA SEN TOIMINTA... 3 2.1 Luottamusverkosto...

Lisätiedot

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, 24.4.2002, s. 33.

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) EYVL 108, 24.4.2002, s. 33. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 17.12.2003 SG (2003) D/233786 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset FI/2003/0028

Lisätiedot

Laki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta

Laki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) 2 8, 10 ja 10 a, sellaisina kuin

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

/934/2003. Kokkolan Puhelin Oy Gamlakarleby Telefon Ab

/934/2003. Kokkolan Puhelin Oy Gamlakarleby Telefon Ab 5.3.2004 466/934/2003 Kokkolan Puhelin Oy Gamlakarleby Telefon Ab PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA KOTITALOUSASIAKKAILLE TARJOTTUJEN PAIKALLISPUHELUPALVELUJEN MARKKINOILLA 1 TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Minun Maatilani ohjelmiston palvelusopimus 23.12.2015 Page 1 of 5 Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus asiakkaan

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN ACN:N NUMERONSIIRTOTILAUKSEN SITOVUUTTA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN ACN:N NUMERONSIIRTOTILAUKSEN SITOVUUTTA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 5.7.2004 374/532/2004 ACN Communications Finland Oy PL 117 02100 ESPOO VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN ACN:N NUMERONSIIRTOTILAUKSEN SITOVUUTTA ASIANOSAINEN ACN

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

SUKUTUTKIMUS HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN

SUKUTUTKIMUS HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SUKUTUTKIMUS HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi Sisällysluettelo 1. Oikeus sukututkimusrekisterin perustamiseen 2. Mistä tiedot sukututkimukseen

Lisätiedot

Tekijänoikeussopimukset

Tekijänoikeussopimukset Tekijänoikeussopimukset Virtuaaliamk:n yhteyshenkilöpäivät Helsinki 11.2.2004 Ari Koivumaa ari.koivumaa[at]ulapland.fi 1. Opm:n sopimusmallit sopimus työntekijän kanssa tekijän työ- tai virkatehtävänä

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta

Varmaa ja vaivatonta Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tekninen valvonta sähköisissä palveluissa Päällikkö Jarkko Saarimäki Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika jarkko.saarimaki@ficora.fi Ennakkokysymys

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Isabella Adinolfi EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Isabella Adinolfi EFDD-ryhmän puolesta 6.9.2018 A8-0245/187 187 2 artikla 4 kohta (4) lehtijulkaisulla luonteeltaan journalististen kirjallisten teosten kokoomatallennetta, johon voi myös kuulua muita teoksia tai aineistoa ja joka muodostaa

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT YT-neuvosto hyväksynyt 21.11.2007 Vahvistanut: kuntayhtymän johtaja Pentti Leipälä 4.1.2008 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS 1 2. KÄYTÖN PERIAATTEET

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI KIINTEISTÖ- JA MITTAUSTOIMI. PAIKKATIETOTUOTANNON HINNASTO 1.1.2014 alkaen

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI KIINTEISTÖ- JA MITTAUSTOIMI. PAIKKATIETOTUOTANNON HINNASTO 1.1.2014 alkaen LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI KIINTEISTÖ- JA MITTAUSTOIMI PAIKKATIETOTUOTANNON HINNASTO 1.1.2014 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 PAIKKATIETOTUOTANTO... 3 1.1 YLEISTÄ... 3 1.1.1 Numeerisen aineiston käyttöoikeuslupa...

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Tuen saajan erityiset velvollisuudet

Tuen saajan erityiset velvollisuudet Valtiontukea laajakaistarakentamiseen Teleyrityksen ABC, 12.10.2016 Päivi Peltola-Ojala Tuen saajan erityiset velvollisuudet Verkko- ja viestintäpalvelujen tarjonta Käyttöoikeuden luovuttaminen Julkaisuvelvoite

Lisätiedot

PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ. Viestintäviraston suosituksia 314/2008 S

PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ. Viestintäviraston suosituksia 314/2008 S 15.2.2008 PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ n suosituksia 314/2008 S Suositus 314/2008 S 1 (5) Julkaisija Tekijät Pekka Sillanmäki KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella:

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella: KOULULAISKULJETUKSET OSTOLIIKENNESOPIMUS 1. Sopijapuolet Ostaja: Kunta............................................... Yhteystiedot:......................................... Ostajan edustaja:......................................

Lisätiedot

TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN

TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Etelä- ja Pohjois-Savo Järvi-Savon Viestintä Oy Pohjois-Savon Paikallisradio Oy Mikkeli (Savonlinna 96,7 MHz, Mikkeli 89,7 MHz) Pieksämäki (Pieksämäki 102,2 MHz)

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT III. 1 Määritelmät PALUUVAIHE Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä: 1.

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen Waltti- nettilatauspalvelun käyttöehdot

Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen Waltti- nettilatauspalvelun käyttöehdot Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen Waltti- nettilatauspalvelun käyttöehdot 1. Yleistä Näitä verkkopalvelun käyttöehtoja sovelletaan Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen (jäljempänä Palveluntarjoaja) tuottamaan

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 8.4.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Punkalaitumen kunta ja. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus. Valtori

Punkalaitumen kunta ja. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus. Valtori Palvelusopimus 1 / 6 PALVELUSOPIMUS Asiointitili-palvelusta Punkalaitumen kunta ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus www.valtori.fi VALTORI Palvelusopimus

Lisätiedot

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Työsuojelupäivät 25.-26.9.2014 Oulu Reima Lehtola 11.9.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue 1 Tilaajavastuulain tavoite on edistää: -

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 / 6 KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 Yleistä KENET Oy jakeluverkon haltijana noudattaa yleisiä liittymisehtoja (Sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot LE 05, Alueverkon

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot