TURUN KEMISTIKERHO JUHLAJULKAISU

Transkriptio

1

2 2 TURUN KEMISTIKERHO JUHLAJULKAISU SISÄLLYS PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS... 3 UUDET KUNNIAJÄSENET... 4 TUOTEKEHITYS, YMPÄRISTÖ JA KEMISTI MARKKINOINNIN PYÖRTEISSÄ... 5 Heikki Illi VUOTTA EUROPIUMTUTKIMUSTA JA EUROPIUMIN HYVÄKSIKÄYTTÖÄ... 7 Veli-Matti Mukkala... 7 SYNTEESEJÄ KEITTIÖSSÄ... 9 Jouko Vihanto... 9 TURUN KEMISTIKERHON KUNNIAJÄSENET KAUTTA AIKOJEN TURUN KEMISTIKERHO TURUN KEMISTIKERHON PUHEENJOHTAJAT TURUN KEMISTIKERHON SIHTEERIT TURUN KEMISTIKERHON TALOUDENHOITAJAT GADOLININPÄIVÄN TEEMAT JUHLAN SPONSORIT... 37

3 3 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Turun Kemistikerho ry. perustettiin päivälleen 70 vuotta sitten, 3. lokakuuta Tänä juhlapäivänä on minulla ilo ja kunnia onnitella 70-vuotiasta kerhoamme ja sen jäseniä. Turun Kemistikerho perustettiin aikoinaan tuomaan yhteen Turun seudun kemistit, niin yliopistossa, kouluissa kuin teollisuuden piirissä toimivat. Kerho on vuonna 1919 perustetun Suomalaisten Kemistien Seuran vanhin paikallisseura. Turun Kemistikerholla on 273 varsinaista jäsentä ja 35 nuorta jäsentä. Kerhon johtokuntaan on vuodesta 2002 lähtien kuulunut kahdeksan jäsentä. Tällä hetkellä johtokunnassa on kolme yliopiston edustajaa, kolme teollisuuden edustajaa, opettajajäsen sekä opiskelijajäsen. Turun Kemistikerho toimii tänäkin päivänä Turun seudun kemistien yhdistäjänä monenlaisella toiminnalla. Perinteisinä tapahtumina ovat usein yritysvierailun muodossa järjestettävä syyskokous, jo lähes 30 vuoden ajan VWR:n emännöimä kevätkokous esitelmineen sekä jopa 46 kertaa kerhon historian aikana järjestetty Gadolininpäivä seminaareineen. Perinteiksi ovat muodostuneet myös kerhon syys- ja kevätretket. Näistä pitkistä perinteistä haluan kiittää eri aikoina toimineita kerhon johtokuntia sekä aktiivista jäsenistöämme. Vapaaehtoistyöllä ja yhdistystoiminnalla on tärkeä rooli yhteiskunnassamme. Aktiivisen jäsenistön ansiosta perinteidemme on mahdollista jatkua ja yhteishenki pysyä yllä. Tänään, Turun Kemistikerhon 70-vuotisjuhlapäivänä, minulla on ilo Turun Kemistikerhon puolesta kutsua uusiksi kunniajäseniksi FK Heikki Illi, Dos. Veli-Matti Mukkala ja FT Jouko Vihanto. He ovat olleet vahvasti mukana kerhon toiminnassa, niin pitämässä yllä perinteitä kuin myös kehittämässä toimintaamme. Kiitän heitä myös tänään, Turun Kemistikerhon juhlapäivänä, esitelmöijinä toimimisesta. Kiitos Turun Kemistikerhon historiikin laatijalle FM Anu Tuomiselle ja koko juhlatoimikunnalle järjestelyistä sekä tämän juhlapäivän ikuistamisesta. Lämpimät kiitokset myös yrityksille, jotka ovat antaneet meille taloudellisen tukensa. Turun Kemistikerhon toiminta tulee jatkumaan vahvana, tarkoituksena edelleen sama kuin 70 vuottakin sitten, kemistien yhdistäminen. Kerho pyrkii jatkamaan kemian ja kemistien maineen ja tärkeyden nostamista. Perinteistä tullaan pitämään kiinni ja samalla uudistutaan ja pysytään mukana kehittyvässä maailmassa. Iloitkaamme 70-vuotiaasta kerhostamme ja nauttikaamme hyvästä kemistihengestä. Kohottakaamme malja kerhollemme, sen tulevaisuudelle ja kaikille kemisteille. Turussa Petra Nordman

4 4 UUDET KUNNIAJÄSENET Turun Kemistikerho ry. on kutsunut kerhon uusiksi kunniajäseniksi FK Heikki Illin, dosentti Veli-Matti Mukkalan ja FT Jouko Vihannon. Seuraavilla sivuilla on heidän esittelynsä ja juhlapuheidensa lyhennelmät. FK HEIKKI ILLI Heikki Eino Illi on syntynyt Nakkilassa. Peruskoulun kolmannen luokan hän aloitti Porissa ja opiskeli Porin seudulla siihen asti, kunnes kirjoitti ylioppilaaksi Porin lyseosta Hän avioitui vuonna 1992 Päivi Jokimiehen kanssa. Perheeseen kuuluu myös heidän poikansa Henri (s. 1995). Opinnot jatkuivat Helsingin yliopistossa, jossa hän opiskeli analyyttista kemiaa. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui vuonna Valmistuttuaan Illi työskenteli tutkijana Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa vuodet , joilta ajoilta hänellä on muutamia patentteja liittyen mm. korkealämpötilan ph-mittaukseen. Hän sai myös kyseisestä aiheesta Keksintöpalkinnon. Sen jälkeen hän aloitti uransa kemianteollisuudessa Kemiansalpa Oy:ssä tuotantopäällikön tehtävissä. Vuonna 1989 hän siirtyi kehityspäällikön tehtäviin vastaamaan sairaala- sekä puu- ja metalliteollisuuden tuotteiden tuotekehityksestä. Tehtävänimike muuttui myöhemmin tuotekehityskemistiksi ja tässä tehtävässä Illi työskenteli läpi värikkään yrityshistorian Kemiansalpa Oy:n, Orion-yhtymä Oyj:n, Noiro Oy:n, Farmos Oy:n (yhdistyi KiiltoCleaniin 2011) ja KiiltoClean Oy:n palveluksessa vuoteen 2014 asti. Suurimpana saavutuksena näiltä vuosilta voidaan esittää täysin uudenlaisten desinfektiotuoteratkaisujen kehittäminen Suomen sairaaloiden välinehuoltoon. Tällä hetkellä Illi työskentelee

5 teollisuuskemikaaleja ja lattiapinnoitteita valmistavassa Solmaster Oy:ssa tuotekehityskemistinä. Hänet tunnetaan suosittuna luennoitsijana ja hän on aina ollut haluttu esiintyjä yrityksen koulutuspäiville, sillä hän on innostava ja vakuuttava persoona, joka on kiinnostunut keskustelemaan ja esittämään ratkaisuja kaikkiin arkisiin ongelmiin. Heikki Illi on ollut Turun Kemistikerhon toiminnassa aktiivisesti mukana vuodesta 2007 lähtien, jolloin hän aloitti kerhon johtokunnan varapuheenjohtajana. Kerhon puheenjohtajana hän toimi vuosina ja varapuheenjohtajana jälleen vuodet Vapaa-ajan harrastuksina Heikki Illillä on kalastus, lintujen katselu sekä puutarhan hoito. Hän on jäsenenä myös Turku-Pesis ry:ssä. Tomi Peltonen ja Anu Tuominen 5 TUOTEKEHITYS, YMPÄRISTÖ JA KEMISTI MARKKINOINNIN PYÖRTEISSÄ Heikki Illi Nykyajan kemisti ei ole enää puhtaasti laboratoriossa toimiva tutkija ja kokeiden tekijä. Meillä on kuitenkin sellainen maine menneisyydestä ja siihen törmää useasti markkinaihmisten toimesta ja kemian tuotteiden käyttäjien joukossa. Sana insinööri koetaan eri tavalla eikä sitä yhdistetä historiaan laboratorion pelle pelottomana. Tässä on mielenkiintoinen kahtiajako yleisön käsityksissä. Kemistin roolia ei tunneta useinkaan yleisellä tasolla kaupallisten tuotteiden alkutaipaleelta ja valmiin kaupallisen tuotteen osalta tuotteen alkuperä siirtyy yrityksen nimiin tai jopa myyjän nimiin kehityksen siirtyessä yleisen tuotekehityksen alle. Taiteilijoillekin tunnustetaan aina suunnittelija ja tämän edesottamuksia seurataan läpi historian. Joskus tuntuu, että kehitystä pelätään ja ajatellaan markkinoinnin kannalta uusien vaihtoehtojen tuovan liikaa riskejä ja heiluttavan totuttuja käytäntöjä. Johtuukos tämä siitä, että kemia on kenties vaikeaa ymmärtää, vai että se on riskialtista henkilöille ja ympäristölle.

6 6 DOSENTTI VELI-MATTI MUKKALA Veli-Matti Mukkala on syntynyt Ilmajoella. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Ilmajoen yhteiskoulusta Hän avioitui vuonna 1973 Marja-Liisa Luomalan kanssa. Perheeseen kuuluvat myös lapset Hanna (s. 1979) ja Lauri (s. 1990). Mukkala on valmistunut filosofian kandidaatiksi Turun yliopistosta Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi Turun yliopistosta vuonna 1993 aiheesta Development of Stable, Photoluminescent Europium (III) and Terbium (III) Chelates Suitable as Markers in Bioaffinity Assays; Their Synthesis and Luminescence Properties. Vuodesta 1996 lähtien hänellä on ollut dosentuuri Turun yliopistossa ja hän on ohjannut lukuisia erikoistöitä. Dosentti Mukkalan erikoisalana ovat lantanidikelaatit ja niiden käyttö bioaffiniteettimäärityksissä. Hänellä on niihin liittyen yli 65 tieteellistä artikkelia, kymmeniä postereita ja yli 25 patenttia. Mukkala on ollut yhtäjaksoisesti Wallac Oy:n palveluksessa vuodesta 1979 lähtien. Orgaanisen kemian tiedoillaan ja taidoillaan hän on ollut tärkeässä osassa koko Wallacin toiminnan perustana olevien merkkiainemolekyylien ideoinnissa ja synteesien käytännön toteuttamisessa sekä teknologian edelleen kehittämisessä. Työtoverina hän on asiantunteva, innostava ja aina halukas auttamaan sekä jakamaan tietämystään kemian eri osa-alueista. Hän on saanut Kauppa- ja teollisuusministeriön tunnustuspalkinnon yhdessä Erkki Soinin, Ilkka Hemmilän, Heikki Mikolan ja Salifu Dakubun kanssa vuonna 1991 keksintö- ja kehitystyöstään, jonka aiheena on ollut leimausreagenssit ja niiden käyttömenetelmä (DELFIA). Mukkala on ollut Turun Kemistikerhon jäsen jo vuodesta Hän on toiminut useasti kerhon johtotehtävissä muun muassa johtokunnan varapuheenjohtajana 1993, puheenjohtajana 1994 ja johtokunnan jäsenenä Hän on edelleen kerhon aktiivinen

7 jäsen ja osallistuu usein kerhon järjestämiin kokouksiin ja retkiin. Vapaa-ajan harrastuksina Veli-Matti Mukkalalla ovat hyönteiset (etenkin kovakuoriaiset), sukututkimus, tanssiminen ja kuntosali. Hänelle on myönnetty myös Tanssiurheiluseura Fregolinan kunniajäsenyys. Petra Nordman ja Anu Tuominen 7 37 VUOTTA EUROPIUMTUTKIMUSTA JA EUROPIUMIN HYVÄKSIKÄYTTÖÄ Veli-Matti Mukkala Vuonna 1979 europium oli minulle vain paikka jaksollisessa järjestelmässä. Olin aloittanut Wallacilla kokemattomana orgaanikkona ja tehtävänäni oli ideoida ja syntetisoida europiumkelaatti, joka saataisiin kiinni vasta-aineeseen. Kirjallisuudesta ei löytynyt juurikaan pysyviä europiumkelaatteja. Eikä lainkaan kelaatteja, joissa olisi ollut joku reaktiivinen ryhmä. Tehtävä onnistui ja sama kelaatti on yhä käytössä yli 30 vuotta myöhemmin. Uuden määritysmenetelmän kehittäminen onnistui työryhmältä, koska se pystyi vaihtamaan suuntaa hyvin nopeasti. Tällä hetkellä kaikkea toimintaa ohjaa FDA Yhdysvalloista ja vastaavat organisaatiot eri puolelta maailmaa ja kaikki muutokset ovat tarkkaan säänneltyjä. Kehitetty DELFIA on tuonut Turkuun töitä sadoille ihmisille lähes 30 vuodeksi. Wallacissa tuotetuilla tuotteilla löydetään joka päivä yli 60 sairasta, vastasyntynyttä lasta kantapäästä paperilapulle otetusta veritipasta. Uusin todettava sairaus on SCID, vakava immunopuutostauti. Siinäkin määrityksessä on europiumkelaatti tärkeässä tehtävässä. Vuodet lantanidikelaattien kanssa ovat olleet antoisia, vaikka tietysti tehty tutkimus on ollutkin jossain mielessä suppea-alaista. On ollut hyvin mielenkiintoista olla mukana alusta alkaen ja seurata alan kehittymistä nämä vuosikymmenet.

8 8 FT JOUKO VIHANTO Jouko Olavi Vihanto on syntynyt Turun Heidekenillä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Turun Klassillisesta lyseosta Hänellä on kaksi lasta Pekka (s. 1981) ja Niko (s. 1988). Vihanto opiskeli orgaanista kemiaa Turun yliopistossa, josta hän valmistui filosofian maisteriksi 1976 ja filosofian lisensiaatiksi Vihanto on tehnyt pitkän ja huomattavan uran kemian opettajana eri oppilaitoksissa. Ensin hän toimi Turun yliopiston kemian laitoksella opettajana ja tutkijana vuodet Vihanto väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1992, väitöskirjan aiheena oli Reactions of organotin compounds with esters. Preparation of chlorovinyl esters. Yliopistolta hän siirtyi Turun teknilliseen ammattioppilaitokseen vuosiksi Sen jälkeen hän toimi vuodet aina eläkeikään asti Turun ammattikorkeakoulussa kemian yliopettajana erikoisalanaan orgaaninen kemia ja laboratoriotekniikka. Jouko Vihanto on ollut aktiivinen jäsen Turun Kemistikerhossa jo vuodesta 1979, jolloin hän liittyi kerhon jäseneksi. Hän on toiminut useasti kerhon johtotehtävissä, mm. kerhon taloudenhoitajana vuonna 1981 ja sihteerinä vuosina Lisäksi hän on myöhempinä vuosina osallistunut aktiivisesti kerhon toimintaan pitämällä kokousesitelmiä, toimimalla tilintarkastajana, vuosijuhlien järjestäjänä ja vuosijuhlajulkaisujen toimittajana vuosina 1985 ja Hän osallistuu edelleen aktiivisesti kerhon retkiin ja kokouksiin. Työtoverit, ystävät ja oppilaat tuntevat hänet erinomaisena kemian opettajana ja miellyttävänä seuramiehenä, jolle kemistien yhteistoiminta on aina ollut läheistä ja tärkeää. Hänelle onkin myönnetty aktiivisesta kemian yhdistystoiminnastaan Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) ansiomitali vuonna Vapaa-ajan harrastuksina Vihannolla on valokuvaus, purjehtiminen ja urbaani flaneeraus. Hänelle on myönnetty myös Suomen Kameraseurojen Liiton hopeinen ansiomerkki 1992 ja Turun Kamerat Ry:n kunniajäsenyys. Petri Tähtinen ja Anu Tuominen

9 9 SYNTEESEJÄ KEITTIÖSSÄ Jouko Vihanto Esityksessä tarkastellaan työuraltaan poistuneen kemistin yrityksiä soveltaa fysikaaliskemiallisia ilmiöitä erilaisten ruoaksi tarkoitettujen seosten valmistamiseen tavallista alkeellisemmissa laboratorio-olosuhteissa. Lähtökohtana on ollut kyllästyminen perinteisiin keittokirjaohjeisiin, joissa eri vaiheet on esitetty perustelematta, ja joissa reaktion seuranta ja mittaustekniikkakin on ollut perin alkeellista tai olematonta. Kemistihän tarkoittaa "keittokirjaohjeella" ohjetta, jonka avulla useimmat alaan perehtyneet saavuttavat varman lopputuloksen, koska kaikki vaiheet ovat useiden eri tahojen perusteellisesti testaamia. Keittokirjoissa ohjeita edeltävä testaaminen ei juurikaan ole täyttänyt tutkimuksellisia periaatteita. Tarkkaavainen lukija saattaa oivaltaa edellä olevan perusteella, että kyse on molekyyligastronomian (tieteenala, joka tutkii ruoanvalmistuksessa tapahtuvia fysikaalisia ja kemiallisia prosesseja mukaan lukien yhteisölliset, taiteelliset sekä tekniset ilmiöt ja tapahtumat) soveltamisesta kotikokkaukseen. Esimerkkeinä esitetään joitakin tavallisia kypsennys- ja valmistusoperaatioita sekä niiden kemiallista taustaa mottona "La Cuisine, c'est de l'amour, de l'art, de la technique". Lähteitä: Peter Barham: The Science of Cooking, Springer 2001 Anu Hopia: Kemiaa keittiössä, Nemo 2008,

10 10 TURUN KEMISTIKERHON KUNNIAJÄSENET KAUTTA AIKOJEN Prof. Reino Leimu (s ) FK 1931 TY, FT 1936, Prof Leimu kutsuttiin kerhon kunniajäseneksi vuonna 1964 hänen täyttäessään 60 vuotta ja myöhemmin kunniapuheenjohtajaksi vuonna 1970 kerhon 25-vuotisjuhlien yhteydessä. Prof. Leimu oli Turun Kemistikerhon perustajajäsen ja aktiivinen toimija. Hän oli kerhon puheenjohtajana kahdesti vuosina 1948 ja 1953 ja edusti kerhoa Suomalaisten Kemistien Seuran hallituksessa Prof. Leimu toimi Turun yliopistossa ensin assistenttina ja apulaisopettajana ja lopulta kemian ja orgaanisen kemian professorina vuosina Hänen tutkimuksensa keskittyi orgaaniseen synteesiin ja rakennetutkimukseen, erityisesti halogenoituihin karboksyylihappoihin ja niiden johdannaisiin. Hän oli arvostettu kemian opetuksen asiantuntija, joka edisti myös oppi- ja ammattikoulutason opetusta. Hänet kutsuttiin myös SKS:n kunniajäseneksi vuonna 1960.[1] Teollisuusneuvos Reino Vuorinen (s ) FK 1949 TY. Vuorinen kutsuttiin Turun Kemistikerhon järjestyksessään toiseksi kunniajäseneksi vuonna 1983 hänen täyttäessään 60 vuotta. Vuorinen teki merkittävän uran lääkealalla työskennellen Huhtamäki Oy:ssa eri tehtävissä vuosina ja toimien lopulta sen varatoimitusjohtajana. Hän vaikutti Huhtamäki Oy:n lääkeyksikön Leiraksen nousuun alan toiseksi suurimmaksi yritykseksi Suomessa ja oli käynnistämässä yrityksen raskaudenehkäisyyn keskittyvää tutkimusta, mistä tulikin Leiraksen (nykyään Bayer) keskeisin tuotealue. Lisäksi hänellä oli lukuisia luottamustoimia elinkeinoelämässä ja ammattikuntansa piirissä, mm. lääkkeiden jakeluyhtiön Medifarman, Lääketukun ja lääketeollisuuden etujärjestöjen hallintoelimissä sekä lisäksi nuorkauppakamareissa ja reservin upseerien järjestöissä. Hänet on nimetty teollisuusneuvokseksi vuonna 1980 ja Lääketieteen kunniatohtoriksi vuonna 1987.[2] Prof. Teuvo Nortia (s ) DI 1947 TKK, TkL 1955, TkT 1958, Prof Nortia kutsuttiin kerhon kunniajäseneksi vuonna 1985 kerhon 40-vuotisjuhlien yhteydessä. Hän oli aktiivisesti mukana Turun Kemistikerhon toiminnassa. Hän toimi kerhon puheenjohtajana vuonna 1968 ja lisäksi varapuheenjohtajana sekä johtokunnan jäsenenä vuosina Hän oli erityisen

11 kiinnostunut historiasta ja kemian historiasta ja oli mm. käynnistämässä ja ideoimassa Turun Kemistikerhon Gadolinpäivien perinnettä. Nortia edusti kerhoa myös SKS:n hallituksessa 1970 ja sekä oli SKS:n puheenjohtajana Työkseen hän toimi opettajana ja tutkijana ensin Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä vuodet ja Oulun yliopistossa ja Turun yliopistossa vuodesta 1966 lähtien, jossa hän vaikutti keskeisesti kemistikoulutukseen. Hän toimi epäorgaanisen kemian professorina Turun yliopistossa Hänen erikoisalanaan olivat metalliyhdisteiden magneettiset ja spektroskooppiset tutkimukset ja hänellä on noin 40 julkaisua.[3, 4] 11 Prof. Erkki Hakoila (s ) FK 1956 TY, FL 1962 FT Apul. Prof. 1969, Prof Hakoila kutsuttiin kerhon kunniajäseneksi vuonna 1985 kerhon 40-vuotisjuhlien yhteydessä. Hän toimi pitkään kerhon johtokunnassa ja oli kerhon puheenjohtaja vuonna Hän edusti kerhoa SKS:n hallituksessa ja toimi myös SKS:n, Suomen kemian seuran ja Kemian päivien säätiön johtotehtävissä, esimerkiksi SKS:n puheenjohtajana Työkseen Hakoila toimi vuodesta 1950 lähtien Turun yliopistossa epäorgaanisen ja analyyttisen kemian opettajana, analyyttisen kemian apulaisprofessorina, professorina ja tutkijana aina eläköitymiseensä asti vuonna Hänen tutkimuksensa käsitteli sähkökemiallisia analyysimenetelmiä ja niiden epäorgaanisia sovelluksia, jotka olivat uusi aluevaltaus Turun yliopiston kemian laitoksen tutkimukselle. Hakoila on palkittu SKS:n hopeisella Gadd-mitalilla 1985 ja kunniajäsenyydellä Hänelle on myönnetty myös Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki.[1, 5] Prof. Erkki Euranto (s ) FK 1950 TY, FL 1956, FT 1960, Prof Euranto kutsuttiin kerhon kunniajäseneksi vuonna 1986 hänen täyttäessään 60 vuotta. Hän toimi Turun Kemistikerhon puheenjohtajana vuonna 1966 ja sihteerinä vuosina Hän edusti kerhoa SKS:n hallituksessa Euranto toimi Turun yliopistolla opettajana ja tutkijana ja hoiti orgaanisen kemian professuuria vuosina [3] Hän tutki erityisesti reaktiokinetiikkaa ja synteettistä orgaanista kemiaa.[6] Hänellä oli niihin liittyen yli 60 tieteellistä julkaisua. Euranto sai aikanaan väitöskirjastaan Gustav Kompan palkinnon vuonna 1959, mikä myönnetään palkintona parhaasta Suomen korkeakoulusta tarkastetusta teoreettisen tai sovelletun kemian väitöskirjasta. Hänellä oli myös lukuisia muita sivu- ja luottamustoimia esim. hän toimi Turun yliopiston vararehtorina 1978

12 , kemian ja biokemian laitoksen johtajana , kuului Eksaktisten Tieteiden Seuran hallitukseen ja Suomalaiseen Tiedeakatemiaan. Prof. Alpo Kankaanperä (s.1937) FK 1961, FL 1964, FT 1967, Prof Kankaanperä kutsuttiin kerhon kunniajäseneksi vuonna 1995 kerhon 50-vuotisjuhlien yhteydessä. Hän on kuulunut Turun Kemistikerhon johtokuntaan vuosina ja toiminut kerhon puheenjohtajana Vuonna 2000 hänet nimettiin myös kerhon järjestyksessään toiseksi kunniapuheenjohtajaksi. Kankaanperä kuului Suomen Kemian Seura ry:n edustajistoon vuosina Kankaanperä sai aikanaan väitöskirjastaan vuonna 1966 Gustav Kompan palkinnon. Kankaanperä työskenteli Turun yliopistossa opettajana vuodesta 1961 lähtien yhteensä 40 vuoden ajan, hoitaen mm. fysikaalisen kemian apulaisprofessorin ja professorin tehtäviä. Hän oli mukana laatimassa laajalti käytössä ollutta kolmiosaista fysikaalisen kemia oppikirjaa ja teki lukuisia muita opintomonisteita. Lisäksi hän on arvostettu tutkija, hänellä on lähes 60 tieteellistä julkaisua liittyen reaktiokinetiikkaan, protoninsiirron ajoittumiseen, väliaineen termodynamiikkaan ja emäksisiin väliaineisiin. Hänelle on myönnetty SKS:n ansiomitali Hän oli pidetty ja helposti lähestyttävä opettaja ja opiskelijoiden ainejärjestö Turun Yliopiston Kemistit ry onkin kutsunut hänet kunniajäsenekseen Hänelle on myönnetty myös Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkki vuonna 1996.[7] FT Jarkko Ruohonen (s. 1944) FM 1970, FL 1988, FT Ruohonen kutsuttiin kerhon kunniajäseneksi vuonna 1995 kerhon 50-vuotisjuhlien yhteydessä. Hän on kuulunut Turun Kemistikerhon johtokuntaan vuosina ja toiminut kerhon puheenjohtajana Ruohonen teki merkittävän uran lääkeainekehityksessä Leiras Oy:n (myöhemmin Schering Oy, nykyään Bayer) palveluksessa vuodesta 1971 lähtien ollen lopulta sen polymeeriteknologiaan erikoistuneen tehdasyksikön tutkimuspäällikkönä aina eläköitymiseensä asti. Hänet tunnetaan taitavana lääkeaineiden synteesien kehittäjänä. Ruohonen on kuulunut lukuisiin tieteellisiiin ohjausryhmiin, kuten Suomen kemian teollisuuden tieteelliseen neuvottelukuntaan Hän on osallistunut aktiivisesti

13 myös kansainväliseen yhdistystoimintaan ja ollut jäsenenä mm. seuraavissa yhdistyksissä: The American Chemical Society, The European Chemical Society ja The International Society for Pharmaceutical Engineering. Tunnustuksena työstään Suomen lääketeollisuuden hyväksi Jarkko Ruohoselle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Ansioristi 1994.[7] 13 Prof. Liisa Kanerva (s.1947) FK 1973 TY, FT 1983, Dos 1987, Prof Kanerva kutsuttiin kerhon kunniajäseneksi vuonna 2005 kerhon 60-vuotisjuhlissa. Prof. Kanerva on ollut kerhon puheenjohtajana kahdesti vuosina 1995 ja 2001 sekä useasti muissa johtokuntatehtävissä. Hän on vuodesta 2002 lähtien edustanut Turun Kemistikerhoa SKS:n hallituksessa. Hän on toiminut Turun yliopistossa orgaanisen kemian professorina ja synteettisen lääkekemian professorina erikoisalanaan enantio- ja diastereopuhdas entsyymikatalyysi. Hänellä on yli 130 tieteellistä artikkelia, 2 patenttia ja lukuisia muita julkaisuja. Hänet on promovoitu Szegedin yliopiston farmaseuttisen kemian instituutin kunniatohtoriksi Hänelle on myönnetty SKS:n ansiomitali vuonna 2009.[8] FT Timo Nurmi (s ) FK 1975 TY, FT Nurmi kutsuttiin kerhon kunniajäseneksi vuonna 2005 kerhon 60- vuotisjuhlissa. FT Nurmi oli kerhon puheenjohtajana 1988, sihteerinä sekä kerhon edustajana SKS:n hallituksessa Lisäksi hänellä oli useita luottamustehtäviä SKS:n, Suomen Kemian Seuran (SKKS) ja Kemian päivien säätiön hallituksissa sekä Elintarviketeollisuusliiton tutkimus- ja koulutusvaliokunnassa. Hän on ollut mukana käynnistämässä kummikemistitoimintaa. FT Nurmi väitteli vuonna 1983 orgaanisesta rakennekemiasta ja tieteellisen uran jälkeen hän työskenteli Leaf Oy:ssä laatupäällikkönä. Vuodesta 2000 lähtien aina äkilliseen kuolemaansa asti hän toimi Turun ammattikorkeakoulussa elintarviketekniikan yliopettajana erikoisalanaan elintarvikeanalytiikka, hygienia ja laatujärjestelmät. Hänellä oli noin 30 tieteellistä artikkelia ja muuta julkaisua. Nurmi oli aktiivinen henkilö ja vaikuttaja, jolle kertyi lukuisia tehtäviä työelämässä ja harrastusten parissa. Hänelle on myönnetty SKS:n ansiomitali vuonna 2004.[8,9]

14 14 FT Aarni Tenhosaari (s. 1944) FK 1969 TY, FL 1971, FT Tenhosaari kutsuttiin kerhon kunniajäseneksi vuonna 2005 kerhon 60-vuotisjuhlien yhteydessä. Hän on ollut kolmesti kerhon puheenjohtajana vuosina 1998, 2002 ja 2003 sekä useasti mukana johtokunnassa. Hän on edelleen aktiivinen jäsen kerhon toiminnassa. FT Tenhosaari on tehnyt pitkän ja vaikuttavan uran turkulaisissa lääkeyrityksissä: Lääke Oy:ssa synteesilaboratorion tutkijana , Fermion Oy:ssa synteesilaboratorion päällikkönä , Wallac Oy:ssa orgaanisen laboratorion esimiehenä , Leiras Oy:ssa ja sen siirryttyä ranskalaisomistukseen PCAS Finland Oy:ssa tutkimuksen esimiestehtävissä. Vuosina hän toimi Turun Ammattikorkeakoulussa tutkimus- ja kehitysjohtajana. Sen jälkeen Tenhosaari oli vielä Galilaeus Oy:ssä tutkimustehtävissä ennen eläkkeelle jäämistään. Hän on ollut Kemian teollisuuden tieteellisen neuvottelukunnan jäsen ja Åbo Akademin Process Chemistry Centre n Industrial Advisory Boardin jäsen Hänelle on myönnetty SKS:n ansiomitali vuonna 2009.[8] Koonnut Anu Tuominen Lähteet: [1] Suomalaisten Kemistien Seuran historiikki Toimittanut Lauri Niinistö. [2] Suomen kansallisarkiston biokrafiakeskus: [3] Luettelo Suomen kemian professoreista : [4] Kemistimartikkeli Toimittanut Anneli Varmavuori ja Kirsti Viljakainen. [5] Erkki Hakoilan muistokirjoitus. Helsingin Sanomat, [6] Facta2001, WSOY 1982, 4. osa, palsta 446 [7] Turun Kemistikerhon 50-vuotishistoriikista, Pirketta Scharlin [8] Turun Kemistikerhon 60-vuotishistoriikista, Petri Heinonen [9] Liisa Kanervan kirjoittama muistokirjoitus

15 15 TURUN KEMISTIKERHO Turun Kemistikerhon alkutaipaleet Vuosi 1945 oli hieno vuosi Suomen kemialle: A.I. Virtanen sai Kemian Nobel -palkinnon ja Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS, perustettu 1919) ensimmäinen paikallinen alaseura, Turun Kemistikerho perustettiin. Turun Kemistikerhon perustuskokous pidettiin Huhtamäki-yhtymän toimitiloissa. Diplomi-insinööri Pekka Kontion aloitteesta paikalle oli kokoontunut 17 kemistiä, joilla oli herännyt tarve kaikkia suomenkielisiä alueen kemistejä yhdistävään toimintaan. Jo vuonna 1919 oli perustettu ruotsinkielinen kemistiseura Kemiska Sällskapet i Åbo ja vuonna 1935 oli perustettu Turun Yliopiston Kemistit ry yliopiston opiskelijoiden ja opettajien yhdistykseksi. Yliopiston ulkopuolella, kouluissa ja teollisuudessa toimiville kemisteille ei vielä ollut yhdistystä. Kokouksessa todettiin yhdistystoiminnan näiden kemistien kohtaamiseksi olevan aiheellista ja yhdistys päätettiin perustaa. Yhdistyksen nimeksi valikoitui Turun Kemistikerho ja perustettiin DI Kontiosta, FT Leimusta, DI Harvasta ja FM Airolasta koostunut toimikunta laatimaan kerhon sääntöjä ja harkitsemaan liittymistä paikallisosastona Suomalaisten Kemistien Seuraan. Neljän viikon kuluttua pidettiin toinen kokous, johon oli lehti-ilmoituksilla kokoon kutsuttu lisää paikallisia kemistejä. Toimikunta oli saanut työnsä valmiiksi ja tässä kokouksessa hyväksyttiin toimikunnan laatimat säännöt ja päätettiin hakea Turun Kemistikerho SKS:n ensimmäiseksi paikallisseuraksi. Paikalla olleet 22 kemistiä katsottiin kaikki kerhon perustajajäseniksi (Kuva 1). Perustajajäsenissä oli sekä Turun yliopistossa että lukuisissa Turun alueen yrityksissä työskenteleviä kemistejä (Kuva 1). Läsnäolijoista koottiin johtokunta, jonka ensimmäisiksi tehtäviksi tuli jäsenmaksun määrääminen ja pikkujoulujuhlan järjestäminen. Johtokunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin FT Havanto, varapuheenjohtajaksi DI Harva, taloudenhoitajaksi FM Listo sekä muiksi jäseniksi FT Leimu ja DI Wolhonen. Rekisteröity yhdistys Turun Kemistikerhosta tuli , kun kerho hyväksyttiin yhdistysrekisteriin (Kuva 2).

16 16 Kuva 1. Turun Kemistikerhon perustajajäseniksi katsottavat 22 kemistiä pidetyssä kokouksessa. Kerhon säännöt ja jäsenyys Kerhon sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä Suomalaisten Kemistien Seuran Turussa ja sen lähiseudulla asuvien jäsenten välillä järjestämällä kokouksia, esitelmätilaisuuksia, retkeilyjä sekä julkaisemalla alaansa kuuluvaa tieteellistä kirjallisuutta. Jäsenikseen kerho voi hyväksyä joko varsinaisia tai kannattajajäseniä. Kerhon varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä Suomen kansalaisia, joiden katsotaan suorittamallaan korkeakoulututkinnollaan tai muulla tavalla osoittaneen olevansa pätevä kemisti.

17 17 Kuva 2. Turun Kemistikerhon anomus yhdistysrekisteriin liittämisestä Kerhon alkuperäisiin sääntöihin on tehty jälkeenpäin vain pieniä muutoksia. Vuonna 1953 lisättiin mahdollisuus hyväksyä nuoriksi jäseniksi kemiaa pääaineenaan opiskelevia ylioppilaita ja 1984 tätä kohtaa vielä muutettiin niin, että ylioppilaita sanan tilalle

18 18 vaihdettiin henkilöitä. Jäsenmaksujen periminen lopetettiin vuonna Kerhon säännöt kuitenkin edellyttävät kuulumista myös Suomalaisten Kemistien Seuraan, joka perii 63 euron suuruista jäsenmaksua ja Kemia-Kemi -lehden painatuksen tukimaksua. Nuorilta jäseniltä jäsenmaksu on tällä hetkellä 10 euroa, jolla saa kaikki samat edut kuin varsinainen jäsenkin. Nuori jäsen siirtyy varsinaiseksi jäseneksi valmistuttuaan. Alkuaikojen jälkeen kerhon jäsenmäärä nousi alun 22 jäsenestä nopeasti noin 300 jäsenen tietämille, mihin se on vakiintunut (Kuva 3). Jäsenten määrässä tapahtuneet äkilliset vaihtelut kuvaajassa johtuvat jäsenrekisterin tarkistuksista, joita on tehty aikaajoin. Yleisimpiä syitä kerhosta eroamiseen ovat paikkakunnalta poismuutto, valmistuminen tai eläköityminen. Eniten jäsenistöä on tällä hetkellä töissä Turun yliopiston kemian laitoksella ja PET keskuksessa, PerkinElmerillä sekä Orionilla. Teollisuuden ja koulujen (2/3) ja yliopiston henkilökunnan (1/3) edustajien osuus jäsenistössä on pysynyt hyvin samanlaisena kuin perustajajäsenten aikaan. Tällä hetkellä kerholla on 273 varsinaista jäsentä ja 35 nuorta jäsentä. Nuorten jäsenten vähenevää määrää selittää osittain se, että Turun yliopiston kemian laitokselta valmistuu nykyään vain noin 17 filosofian maisteria vuosittain. Suuri osa opintojensa loppuvaiheessa olevista opiskelijoista on kuitenkin liittynyt kerhon jäseniksi Varsinaiset Nuoret Yhteensä Kuva 3. Turun Kemistikerhon jäsenmäärän kehitys vuosina Vain pieni osa jäsenistöstä on aktiivista ja osallistuu kerhon toimintaan. Yleensä kokouksiin ja retkiin osallistuvien määrä on ollut koko kerhon historiassa hengen

19 Jäsenmäärä luokkaa ja niin se on edelleenkin. Alhaista osallistumismäärää selittää osaltaan se, että jäsenistöstä noin 25 % asuu tällä hetkellä muualla kuin Varsinais-Suomessa. Vuoden 1995 tienoilla oli positiivisen kehityksen kausi, jolloin osallistujamäärät tapahtumissa olivat jopa 60 hengen paikkeilla. Tämä johtui pitkälti kerhon sen aikaisen innokkaan sihteerin ja lehtorin FT Markus Kososen ( ) energisoivasta vaikutuksesta. Kosonen toimi kerhon sihteerinä vuosina ja panosti etenkin nuorten jäsenten hankkimiseen ja toiminnan monipuolistamiseen. Hänen vaikutuksensa näkyy edelleen siinä, että kerhon jäsenistöstä huomattava osa on näihin aikoihin kemiaa opiskelleita (Kuva 4) Syntymävuosi Kuva 4. Turun Kemistikerhon jäsenmäärän ikäluokkajakauma. Kannattajajäseniltään kerho perii 100 euron suuruista kannatusmaksua. Sääntöjen mukaan kannattajajäsenenä voi olla yritys, joka haluaa tukea kerhon toimintaa. Kannattajajäseninä on ollut parhaimmillaan jopa 15 yritystä (vuonna 1999), jotka ovat kannatusmaksun lisäksi tukeneet erikseen myös retkien ja tilaisuuksien järjestämistä. Viimeiset kannattajajäsenet vuonna 2006 olivat Orion Oyj ja Innotrac Diagnostics Oy. Vuodesta 2007 lähtien kerholla ei ole ollut yhtäkään kannattajajäsentä. Ajan henki taitaa olla, että isot kansainvälistyneet yritykset suuntaavat tukensa oman henkilökunnan hyvinvointiin, lasten urheiluun ja vastaaviin riippumattomiin hyväntekeväisyyskohteisiin aatteellisten yhdistysten sijaan. Lämpimän kiitoksen ansaitsee kuitenkin VWR International (entinen Tamro MedLab Oy), joka on jo vuodesta 1985 lähtien isännöinyt kerhon vuosikokouksia.

20 20 Kerho voi kutsua kunniajäsenikseen henkilöitä, jotka ovat erityisesti ansioituneet toimimalla kerhon hyväksi tai kemian tai sen sovellusten alalla. Erittäin ansioitunut kunniajäsen voidaan kutsua myös kerhon kunniapuheenjohtajaksi, joita voi kuitenkin olla vain yksi kerrallaan. Ensimmäiseksi kunniajäsenekseen kerho kutsui kerhon perustajajäsenen, Turun yliopiston kemian professori Reino Leimun vuonna 1964 hänen täyttäessään 60 vuotta. Kerhon 25-vuotisjuhlissa vuonna 1970 hänet kutsuttiin kerhon ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi. Prof. Leimun jälkeen kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin vuonna 2000 Turun yliopiston kemian professori Alpo Kankaanperä. Kerhon kunniajäseniksi on kutsuttu kaikkiaan 13 ansioitunutta jäsentä, jotka on esitelty sivuilla Professorien ja kemian opettajien lisäksi kerhon kunniajäseniksi on kutsuttu sellaisia turkulaisissa kemian alan yrityksissä toimineita kemistejä, joilla on ollut merkittävä rooli siinä, mihin kyseiset yritykset ovat kehittyneet. Kerhon alkuperäisiä sääntöjä on hieman muutettu myös johtokunnan koostumuksen osalta. Vuodesta 1995 lähtien johtokuntaan on valittu mukaan myös nuori opiskelijajäsen. Vuonna 2002 johtokuntaan lisättiin paikka lukion lehtorina toimivalle kemian opettajalle. Vuonna 2006 tätä kohtaa vielä hieman lievennettiin ja lukion lehtorina korvattiin sanalla opettajana. Molemmat lisäykset johtokuntaan ovat osoittautuneet onnistuneiksi ja hyödyllisiksi. Sääntöihin kirjaamattomana tapana on, että kerhon puheenjohtaja pyritään valitsemaan vuorovuosin yliopiston ja teollisuuden edustajista. Yleensä puheenjohtajaksi valitaan edellisen kauden varapuheenjohtaja, joka on ensin toiminut johtokunnan jäsenenä. Kerhon nykyiseen johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja FM Petra Nordman (Wallac Oy), varapuheenjohtaja dos. Maarit Karonen (TY), sihteeri FM Anu Tuominen (TY), taloudenhoitaja dos Petri Tähtinen (TY), opettajajäsen FM Karoliina Salmenperä (Naantalin lukio), opiskelijajäsen LuK Isabella Norrbo ja jäsenet FM Tomi Peltonen (KiiltoClean Oy) sekä FM Kaisa Martikainen (Orion Oy). Johtokunta kokoontuu noin 6 kertaa vuodessa. Kerhon aiemmat puheenjohtajat, sihteerit ja taloudenhoitajat on esitetty sivuilla Vuodesta 1962 lähtien Turun Kemistikerho on saanut oman edustajansa emoseuran SKS:n hallitukseen. Turun Kemistikerhoa ovat edustaneet SKS:n hallituksessa Reino Leimu ( ), Erkki Euranto ( ), Teuvo Nortia (1970, ), Erkki Hakoila ( ), Timo Nurmi ( ) ja Liisa Kanerva (2002 ). Lisäksi kerhon edustajia on toiminut muissakin kansallisissa toimielimissä kuten Suomen Kemian Seurojen (Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetin ja Kemiallisteknillisen Yhdistyksen kattojärjestö, toimi vuosina ) ja ChemBio-messuja järjestävän Kemian Päivien Säätiön johtotehtävissä.

21 21 Kerhon toimintaa ennen ja tänään Kerhon alkuaikoina keskeisiä toimintamuotoja olivat pikkujoulut ja muut vastaavat juhlat, kokoukset ja esitelmät. Pikkujoulujen keskiössä oli humoristisen kemistihengen ylläpitäminen, kuten kuvan 5 pikkujouluohjelmasta nähdään. Kokouksissa annettiin tieteellisiä tiedonantoja, joissa kerhon jäsenet raportoivat omista tutkimuksistaan tai pidettiin yleistajuisempia esityksiä kemistin työtehtävistä otsikoilla arkipäivän askareeni tai kerrottiin uusimmista kiinnostavista julkaisuista otsikolla neljännestunti ajankohtaista. Monesti myös yliopistolla vierailevat ulkomaalaiset tutkijat kutsuttiin pitämään luento kemistikerhon kokouksiin. Alkuvuosien toimintaan vaikutti suuresti SKS:n vuonna 1950 tekemä päätös, jonka mukaan kerho voi kahdesti vuodessa kutsua emoseuran kustannuksella vieraspaikkakuntalaisen esitelmöitsijän. Kuva 5. Turun Kemistikerhon ensimmäisten pikkujoulujen ohjelma Esitelmien ja illanviettojen lisäksi kerho on harrastanut jonkin verran kurssitoimintaa. Vuonna 1948 FM I. Jansson piti kymmentuntisen luentosarjan orgaanisesta analyysistä. Vuonna 1955 kerho teki aloitteen laboranttikurssien järjestämisestä, joista sittemmin on huolehtinut Turun Ammattikoulu. Vuonna 1960 järjestettiin Kompleksometrisen analyysin kurssi ja 1968 Tietokoneen ohjelmointikurssi. Kursseista laadittujen monisteiden lisäksi kerho ei ole harrastanut julkaisutoimintaa, vaikka kerhon säännöt tavallaan siihen velvoittavatkin. Kerhon kokouksissa ja Gadolininpäivinä pidettyjä

22 22 esitelmiä ja niiden lyhennelmiä ja tapahtumakuvauksia on kuitenkin julkaistu Kemia- Kemi-lehdessä tai sitä edeltäneessä Suomen Kemistilehdessä. Kuva 6. Kerhon alkuperäinen logo vuodelta Erityisen tärkeitä juhlia ovat olleet kerhon vuosijuhlat. Kerhon 10-vuotisjuhlia vietettiin Turun Yliopiston juhlasalissa arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnä ollessa. Ohjelmassa oli musiikkiesityksiä, puheenjohtajan tervehdyspuhe, 10-vuotishistoriikki ja prof. Leimun esitelmä ilmakehän kemiasta. Kerhon 20- vuotisjuhlat vietettiin Suomalaisella Pohjalla ja 25-vuotisjuhlat Turun Upseerikerholla, jolloin prof. Leimu kutsuttiin kerhon kunniapuheenjohtajaksi. Näiden jälkeen seuraavat juhlat olivat vasta 40-vuotisjuhlat Suomalaisella Pohjalla. Tällöin iltajuhlan yli 100 osanottajan joukossa oli vielä yksi perustajajäsenkin, FM Alpo Ora. Kerhon 40- vuotisjuhlien kunniaksi kerholle suunniteltiin logo, jonka piirsi kerhon silloinen sihteeri Marja-Leena Kiuru (Kuva 6). Siinä on kuusirenkaan sisään sommiteltu sinappituubistakin tuttu Turun linnan fasadi, jota muunneltiin lisäämällä lintu ja lehviä alle. Linnan katolla ollut lintu poistettiin logosta 1995 ja vuonna 2005 Tuomas Lönnberg uudisti logoa väreillä kerhon 60-vuotisjuhlien kunniaksi teetettyä pöytästandaaria varten. Seuraavat vuosijuhlat vietettiin molemmat Turun Upseerikerholla; 50-vuotisjuhlat ja 60- vuotisjuhlat Turun Kemistikerho ja vastaava ruotsinkielinen yhdistys, Kemiska Sällskapet i Åbo, ovat olleet läheisessä yhteistyössä jo vuodesta 1946 alkaen, jolloin sovittiin, että kerhot lähettävät kokouskutsut toisilleen. Usein ulkomaalaisia esitelmöitsijöitäkin kutsuttiin yhdessä, jota varten kerhoilla oli aikoinaan jopa yhteinen esitelmärahasto ja kokouksia kahdesti vuodessa. Turun Kemistikerho ja KSÅ ovat osallistuneet yhdessä myös 11. Pohjoismaisen kemistikokouksen järjestämiseen vuonna 1962 sekä vuonna 1972 Turussa pidettyjen Kemian Päivien järjestelyihin. Yksi Suomen kuuluisimmista kemisteistä on Turussa vaikuttanut Johan Gadolin, joka oli Turun Akatemian järjestyksessään toinen kemian professori ja harvinaisten maametallien löytäjä. Häntä pidetään Suomen kemian tutkimuksen ja opetuksen pioneerina, sillä hän toi kemian opetukseen itsenäiset laboratorioharjoitustyöt opiskelijoille. Vuonna 1960 kerhot järjestivät yhdessä Johan Gadolinin syntymän 200-vuotismuistojuhlan. Posti- ja lennätinhallitus julkaisi silloin Gadolin-aiheisen postimerkin kerhomme jäsenen FT Erkki Eurannon tekemän aloitteen

23 pohjalta (Kuva 7). Lisäksi Gadolinin entisen yksityislaboratorion paikalla Kaskenkatu 6:ssa paljastettiin muistolaatat, joiden paljastuspuheen piti Suomen Akatemian silloinen esimies, prof. A.I. Virtanen. Samalle paikalle kerhot esittivät vuonna 1962 myös kemian museon perustamista, mutta Turun kaupungin hallitus ei myöntynyt siihen, koska rakennus toimi silloin lasten päiväkotina. Kaskenkatu 6 sijaitsevassa ravintolassa on monesti myöhemmin kestitty Gadolininpäivän seminaarin puhujia. Kerho on muistanut prof. Gadolinia jo aiemminkin, vuodesta 1956 lähtien, laskemalla vuosittain seppeleen hänen haudalleen Mynämäen kirkkomaalla joko Gadolininpäivän yhteydessä tai hänen syntymäpäivänään kesäkuun viidentenä. Vuonna 2005 turkulaiset kemistikerhot kunnostuttivat Gadolinin hautakiven yhdessä. Nykyään kukkien hankintavastuu on sovittu olevan vuorovuosin Kemistikerholla ja KSÅ:lla. 23 Turkulaisten kemistikerhojen näkyvimpinä yhteistyön muotona on ollut ja on edelleen Gadolinin luentoiltapäivät, joita kerhot ovat järjestäneet jo vuodesta Niissä oli alkuaikoina jopa 100 kuulijaa. Tilaisuuksien teemaksi on pyritty valitsemaan ajankohtainen kemiaan liittyvää aihe; tähän mennessä käsitellyt teemat on esitelty sivuilla Gadolininpäivän esitelmät on pidetty joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Vuosijuhlien lisäksi juhliminen ja esitelmät ovatkin keskittyneet Gadolininpäiviin, joiden yhteydessä on usein järjestetty juhlava illallistilaisuus. Sittemmin kuulijakunta on vähentynyt ja vuodesta 1993 lähtien Gadolininpäivä on monesti ollut Turun yliopiston Kemian laitoksen erikoistyötapahtuman yhteydessä, jolloin kuulijakuntaa on saatu laajennettua. Nykyään tapahtuman pääjärjestelyvastuu on vuorovuosin Kemistikerholla ja KSÅ:lla. Kuva 7. Johan Gadolinista tehty postimerkki, joka on julkaistu Lukuun ottamatta Gadolininpäivien illanviettoja, toiminta on 80-luvulta lähtien keskittynyt juhlimisen sijaan enemmän kokouksiin ja tutustumisretkiin. Turun Kemistikerhon taloudellinen tilanne on tällä hetkellä erinomainen tiukan taloudenpidon ansioista ja kannattajajäsenien puuttumisesta huolimatta. Kerhon talous perustuu kerhon osakkeiden osinkotuottoihin, jotka ovat hieman laskeneet taantuman myötä, sekä SKS:lta saataviin avustuksiin. Hyvä taloudellinen tilanne on mahdollistanut kerhon toiminnan monipuolisuuden. Toimintamuodot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana pysyneet pitkälti samana ja noudattavat tiettyä kaavaa. Vuosikokouksen ajankohta on määrätty kerhon säännöissä pidettäväksi helmikuussa. Vuosikokoukseen kuuluu oleellisesti sääntömääräisten asioiden lisäksi tilaisuutta emännöivien VWR:n edustajien puheenvuoro ja tieteellinen esitelmä, jonka pitäjiksi on viime aikoina kutsuttu hiljattain

24 24 väitelleitä tutkijoita. Tammi-helmikuussa järjestetään usein myös kulttuuriretki ja viime vuosina maisteluiltamia. Tammikuinen kulttuuriretki järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000 ja se suuntautui kansallisoopperaan katsomaan Mozartin Don Giovannia. Kulttuurin nälkä on kemistien keskuudessa huomattava ja kerhon jäsenet saavat retkistä huomattavan alennuksen, mistä syistä kulttuuriretket ovat monesti olleet suosittuja. Pääsiäisen tienoilla on yleensä Gadolininpäivä ja helatorstaina kevätretki. Kaukaisimmat bussiretket ovat olleet Ouluun ja Imatralle asti. Lisäksi on tehty paljon veneretkiä Turun saaristoon. Kevätretkien suosio on ehkä kulttuuriretkien lisääntymisen myötä vähentynyt, mutta kerhon helatorstain retkiperinnettä on haluttu jatkaa. Pidetyimpiä viimeaikaisia kulttuuriretkiä ovat olleet Saariston rengastien kierros, Fiskars-retki ja vierailu Bengtskärin majakkasaarelle. Syyskokous järjestetään yleensä loka-marraskuussa yritysvierailuna johonkin lähiseudun yritykseen, tehtaaseen tai tutkimuslaitokseen. Kerho on vieraillut perustamisestaan lähtien lähistöllä sijaitsevissa kemiaan liittyvissä kohteissa säännöllisesti. Uusien vierailukohteiden löytäminen alkaa olla haastavaa ja nykyään vieraillaan kohteissa, joissa on jo aiemminkin käyty. Pikkujouluaikaan on usein toinen teatteri tai muu kulttuuriretki. Kuva 8. Kemistikerholaisia ruokailemassa Loistokarin kallioilla keväällä 2008.

25 Seuraavaan listaan on kerätty kerhon viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyt kulttuuriretket ja yritysvierailut : Vuosi pvm Retken kohde Tampereen Teatteri, William Shakespeare: Macbeth/ ravintola Il Forno 5.5. Outokumpu Research Center ja Porin Taidemuseo, Pori Helsingin kaupunginteatteri, Diivat/ ravintola Perho Aboa Vetus & Ars Nova -Museo Lahden kaupunginteatteri ja Puccinin ooppera La Bohème/ illallinen Kongressikeskus Fellmannissa Kåren, 69 Eyes 8.9. Kuhankuono, Kurjenrahkan kansallispuisto Syyskokous Algol Chemicals Oy, Turku Panimoravintola Koulu, tutustuminen oluen valmistukseen Tampere-talo, Riverdance/ viikinkiravintola Harald Ruissalon lintukävely / Kasvitieteellinen puutarha Loistokari, jonne risteiltiin s/s Ukkopekalla Kakolan vankila Yritysvierailu Orion Pharmalle Viinille-ravintola, Turku, viini-ilta Tuorlan observatorio, planetaarioesitys ja observatoriokierros Turun Linnateatteri, Luolamies Yritysvierailu Bayer Schering Pharmaan 6.6. Kesäretki Hankoon, vierailu Genencor International Oy:n tehtaalla, kävelykierros Huvila-alueella/ Neljän Tuulen Tupa Ravintola Hermanni, Turku, suklaatasting & syyskokous Porin teatteri, musikaali Viulunsoittaja katolla/ ravintola Raatihuoneen kellari Yritysvierailu Pernod Ricard Finland Oy:n Pansion tehtaalle Laajoen kesäteatteri, Sattumuksia Sunilan kartanossa - Gadolinin aikaan Syyskokous Turun vesilaitoksella Logomo, 1827 Infernal Musical Lasten yliopisto, saippuakuplakilpailu Pikku-Pukki, jonne risteiltiin m/s Lilyllä Syyskokous KiiltoCleanilla Palatsiteatteri, Tampere, Show must go on -musikaali Bengtskärin majakka/ Rosalan viikinkikeskus Syyskokous Biovakka Oy:llä 25

26 Linnateatteri, Kalsarimiehet Afterwork ravintola Koulussa 4.5. Lasinpuhallusta Hippoglassilla ja ruokailu Ravintola L Escalessa, Nauvo Syyskokous Wallacilla Rocky Horror Show, Turun kaupunginteatteri Viinimaistajaiset, Arcanum ABBA 40th Anniversary Tour -konsertti, Turun konserttitalo Kevätretki Fiskarsin Ruukkiin Syyskokous Innotrac Diagnostics Oy:llä Kummituskierros Turun linnassa Lakritsin maisteluilta, Arcanum Suomen Rautatiemuseo ja Hyvinkään Yhden Päivä-juttukaupunkitapahtuma 1.9. Syyskokous Nesteen Naantalin jalostamolla Kuva 10. Kemistikerhon johtokunnan jäsenet Mikko Salomäki, Minna Hietala, Karoliina Salmenperä ja Linnea Linko tuomaroimassa saippuakuplakilpailua Lasten yliopisto - tapahtumassa

27 Yhtenä kerhon toiminnan muotona on stipendien jako. Vuosina Turun Kemistikerho jakoi 25 kappaletta prof. Reino Leimu Mitalirahastolta saatuja hopeoituja Reino Leimun 75-vuotisjuhlamitaleja tunnustuksena Turun yliopistossa esitetyistä korkeatasoisista kemia alan pro gradu -tutkielmista ja väitöskirjoista (korkein arvosana laudatur pro gradu-tutkielmasta tai cum laude approbatur -arvosana väitöskirjasta). Vuonna 1987 kerho jakoi Heikki Suomalainen -mitalin vientipäällikkö Reino Isotalolle tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta kemian teollisuuden ja Kemistikerhon hyväksi. Heikki Suomalainen ( ) oli helsinkiläinen professori ja Oy Alko Ab:n teollisuusjohtaja vuosina ja suomalaisen viskin isä. Heikki Suomalainen - mitaleita on vielä neljä kappaletta jakamatta. Reino Leimu -mitalien vähentyessä kerho alkoi miettiä uutta tapaa palkita ansioituneita opiskelijoita. Samoihin aikoihin kemian laitoksella aloitettiin vuosittaisen erikoistyötapahtuman järjestäminen, jossa opiskelijat esittelivät erikoistyötään posterin avulla. Kerho alkoi palkita parhaat posterit rahapalkinnolla, joka sai nimensä palkinnon ehdottajan, aktiivisen Kemistikerhon jäsenen ja innostavan opettajan dosentti Antti Vesalan ( ) mukaan. Palkintoja on jaettu vuodesta 1990 lähtien yhteensä 60 opiskelijalle. Palkinnon voidaan sanoa myötävaikuttaneen siihen, että posteriesitykset ovat korkeatasoisia. Moni palkinnon saajista onkin jatkanut yliopistolla tohtorikoulutettavana. Kemistikerho on tukenut rahallisesti myös erikoistyötapahtuman iltajuhlaa. Lisäksi kerho on jakanut vuodesta 2008 lähtien koululaisstipendejä MAOL:in lukion kemian kilpailujen avoimessa ja perussarjassa parhaiten menestyneille Varsinais-Suomen alueen oppilaille. 27 REINO LEIMU 75-VUOTISJUHLA MITALISTIT FT Hannu Nikander ja FT Mirjami Jutila 1981 FT Keijo Haapakka 1982 ei jaettu 1983 FK Tapio Kivimaa, FT Raimo Keskinen ja FK Jukka Lukkari 1984 FT Liisa Kanerva, FT Kyllikki Rossi, FT Sisko Pihlajamäki, FT Timo Nurmi ja FT Reijo Sillanpää 1985 FT Mailis Lankinen, FT Reino Virtanen ja FT Kari Neuvonen 1986 FT Helmi Neuvonen, FM Jouko Käki, FM Martti Dahlqvist ja FT Jorma Arpalahti 1987 FT Jaakko Leppinen, FK Pekka Eskelinen, FT Kari Aaljoki ja FT Pertti Lehikoinen 1988 FK Sakari Kulmala ja FT Jorma Mattinen

28 28 ANTTI VESALA POSTERIPALKINNOT Taina Leppäniemi ja Taina Santala 1991 Timo Ala-Kleme ja Satu Kuusela 1992 Jukka Jokela ja Päivi Liitti 1993 Ralf-Johan Lamminmäki ja Jaana Varila 1994 Petri Tähtinen, Eija Lukumies ja Erkki Nurminen 1995 Niko Meltola ja Tiina Tuominen 1996 Hanna Valve ja Taina Katajamäki 1997 Päivi Poijärvi ja Ville Simell 1998 Eeva Jokipelto, Johanna Penttilä ja Pasi Virta 1999 Kati Mattila, Minna Laine ja Johanna Honka 2000 Jani Korhonen ja Riikka Mäki 2001 Annukka Mäki, Tuomas Lönnberg ja Tarja Talonen 2002 Hanna Paloniemi, Piritta Laakso ja Sari Suhonen 2003 Maria Lindroos ja Pasi Virtanen 2004 Matti Santala, Hanna Liuke ja Jaana Siltainsuu 2005 Emilia Hietamäki ja Maarit Vuorinen 2006 Jari Koskinen ja Kaisu Arola 2007 Matti Vihakas ja Anna Leisvuori 2008 Liisa Rajala, Päivi Perkiö ja Laura Mikola 2009 Jussi Aromaa, Jussi Kauppila ja Sari Salo 2010 Heli Savolainen ja Tomi Peltonen 2011 Ossi Myllymäki ja Reija Ruusunen 2012 Marica Engström ja Ville Karimäki 2013 Jussi Suvanto ja Anni Savolainen 2014 Oskari Jaakkola ja Milla Leppä 2015 Ilkka Palmunen ja Annika Lehtimäki

29 29 Kuva 9. Mikko Salomäki, Emilia Palo ja Petri Ingman jakamassa Antti Vesala-palkintoa Tomi Peltoselle erikoistyötapahtuman iltajuhlassa vuonna Kerhon tapahtumista tiedottaminen on aikojen saatossa muuttunut alkuperäisistä säännöistä. Kerhon tiedottaminen hoidettiin vuoteen 1989 asti jäsenten kotiin postitettavilla kutsuilla tai paikallisissa sanomalehdissä julkaistuilla kutsuilla. Sen jälkeen tapahtumakutsut julkaistiin lähinnä Suomen Kemian seurojen yhteisessä kotiin postitettavassa tiedotteessa. Sähköpostien yleistyessä siirryttiin käyttämään sekä omaa sähköpostilistaa vuoden 2000 tienoilla että SKS:n kerran kuussa lähettämää sähköistä jäsentiedotetta. Joitakin tapahtumia mainostetaan myös noin kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvän Kemia-Kemi-lehden seurasivuilla. Vuodesta 1999 lähtien kerholla on ollut omat kotisivut ( joista löytyy yleistä tietoa kerhosta ja sen historiasta sekä tietoa tulevista ja menneistä tapahtumista. Nyt juhlavuoden kunniaksi kerholle perustettiin myös Facebook-sivu, jonka toivotaan rohkaisevan etenkin nuoria jäseniä osallistumaan tapahtumiin.

30 30 Turun Kemistikerhon tulevaisuus Turun Kemistikerho on toiminut 70 vuoden ajan turkulaisten teollisuudessa, yliopistossa ja muissa kouluissa toimivien kemistien yhdyssiteenä. Kemian teollisuus on kasvanut yhdeksi Suomen merkittävimpiä toimialoja. Tulevaisuudessa Turkuun suunnitellaan perustettavaksi valtakunnallinen lääkekehityskeskus, joka edesauttaisi yliopistossa tehtyjen lääketieteellisten löydösten kaupallista hyödyntämistä.[10] Jo nyt bio- ja lääkeala kattaa viidenneksen Turun teollisista työpaikoista. Turun suurimpiin työnantajiin ja yhteisöveron maksajiin kuuluu Bayer, jonka Turun tehtaalla on töissä lähes 700 henkilöä. Myös PerkinElmer Wallac työllistää Turussa 500 henkilöä ja Suomen suurin lääkeyritys Orion työllistää Varsinais-Suomessa yli 800 henkilöä. Hieno esimerkki turkulaisesta menestystuotteesta on Bayerin Turun tuotantolaitoksessa valmistettava polymeeripohjaista lääkeannosteluteknologiaa hyödyntävä hormoniehkäisin MIRENA, joka on Suomen suurin farmaseuttinen vientituote.[11] Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut monenlaista muutosta kemian koulutuksen saralla. Peruskouluissa tehtiin vuonna 2004 uudistus, jossa kemia siirtyi opettavaksi aineeksi jo viidenneltä luokalta lähtien. Lukion ylioppilastutkinnon reaalikokeeseen tehtiin muutos vuonna 2006, kun reaaliaineet jaettiin erillisiin kokeisiin. Muutos nosti kemian kokeeseen osallistuneiden määrää ensimmäisenä vuonna jopa neljä prosenttiyksikköä ja kirjoittajien lukumäärä on sen jälkeen noussut tasaisesti 5404 kirjoittaneesta 6766 kirjoittaneeseen (yhteensä kevään ja syksyn kirjoittaneet vuonna 2014). Samoin nouseva trendi on biologialla (8234) ja fysiikalla (6554) sekä huimasti suosiotaan kasvattaneella terveystiedolla (15470) ja yhteiskuntaopilla (8498), joissa kirjoittajamäärät ovat lähes kaksinkertaistuneet vuosina [12] Ylioppilastutkinnon reaalikokeeseen osallistuneiden määrä kuvaa hyvin, että luonnontieteiden kiinnostavuus lukiolaisten keskuudessa ei ole vähentynyt. Yliopistoissa kemian koulutusohjelma muuttui vuonna 2006 kaksivaiheiseksi sisältäen luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (LuK, 3 v) ja filosofian maisterin tutkinnon (FM, 2 v). Muutos yhdenmukaisti tutkintoja Euroopan tasolla ja mahdollisti joustavan siirtymisen oppilaitosten ja eri maiden välillä. Toinen merkittävä uudistus tehtiin vuonna 2010, kun yliopistot irrotettiin valtiosta ja niistä tuli taloudellisesti ja hallinnollisesti autonomisia julkisoikeudellisia laitoksia. Alle kolmasosa Turun yliopiston kemian laitokselle vuosittain opiskelemaan otettavista valmistuu maisteriksi kemia pääaineenaan.[13] Varsinkin lääkärikoulutus houkuttelee lahjakkaita opiskelijoita ja jonkin verran käytetään mahdollisuutta suorittaa maisterivaihe jossain toisessa yliopistossa tai oppiaineessa. Poikkitieteellisyys ja kansainvälisyys ovat huimasti

31 lisääntyneet sekä opiskelussa että tieteen tekemisessä. Jo 44 % Turun yliopiston kemian laitoksella tällä hetkellä väitöskirjaa tekevistä on ulkomaalaistaustaisia. Näemme siis, että nuorten kiinnostus kemiaan ei ole laskussa ja kemian osaajia tarvitaan varmasti Turussa jatkossakin. Turun Kemistikerhon tulee jatkaa toimimista kemian ja kemistien maineen ja tärkeyden nostamiseksi. Jäsenkyselyn 2015 perusteella Turun Kemistikerhon jäsenet ovat pääosin tyytyväisiä kerhon nykyisiin toimintamuotoihin ja kerhon jäsenyyden suurimpana hyötynä nähdään verkostoituminen ja muiden kemistien kohtaaminen sekä retkien piristävä vaikutus arkeen. Kerhon arvokkaimpana antina jäsenistö pitää vierailuja kemian alan yrityksiin ja niitä toivottiinkin lisää muutenkin kuin syyskokouksen yhteyteen. Toiseksi tärkeimpänä toimintamuotona pidettiin kulttuuriretkiä. Turun Kemistikerho on kyennyt vaalimaan sen perustajien alkuperäistä ideaa. Yliopiston ja yrityselämän yhteistyö tulee olemaan entistä tärkeämpää tulevaisuudessa Suomen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Turun Kemistikerhon puitteissa nämä toimijat voivat rennosti kohdata vapaa-ajallaan, luoda uusia kontakteja ja ylläpitää vanhoja tuttavuuksia. Kerho voi toiminnallaan ylläpitää kemian opettajien ammattitaitoa, jotta he voivat innostaa oppilaitaan kemian saloihin ja osaltaan olla sitouttamassa kemian opiskelijoita tarjoamalla mahdollisuuksia kohdata tulevia työnantajia, esittelemällä turkulaisia kemian alan yrityksiä ja kohottamalla ammattiidentiteettiä. Kerho on olemassaolonsa aikana pystynyt uudistumaan ja vastaamaan ajan haasteisiin. Mitä toimia nyt tarvitaan, jotta jäsenistön määrä ei laske ja toiminta pysyy houkuttelevana? Tulisiko toiminnan olla näkyvämpää tai avoimempaa laajemmalle yleisölle, jäsenyyden mahdollista myös muillekin kuin kemiaa pääaineenaan lukeville ja Suomen kansalaisille? Meillä nykyisillä kemistikerholaisilla on suuri kunnia ja vastuu ylläpitää perinteitä ja samalla uudistaa kerhoa niin, että toiminta vastaa tulevaisuudessakin jäsenkunnan odotuksia sekä perustajien alkuperäistä tavoitetta. Anu Tuominen Turun Kemistikerhon sihteeri 31 Lähteenä on käytetty: Turun Kemistikerhon aiemmat historiikit vuosilta: ja kirjoittanut Jouko Vihanto kirjoittanut Petri Heinonen Turun Kemistikerhon jäsenkysely 2015 [10] Turun Sanomat , sivu 13. Jukka Vehmanen [11] [12] [13]

32 32 TURUN KEMISTIKERHON PUHEENJOHTAJAT: FT Veikko Havanto 1947 DI Pekka Kontio 1948 Prof. Reino Leimu 1949 FM Jukka Kyrki 1950 Prof. Atte Meretoja 1951 DI Olavi Harva 1952 FM Eino Honkavaara 1953 Prof. Reino Leimu 1954 FM Reino Vuorinen 1955 FT Olavi Nikkilä 1956 FT Pentti Salomaa 1957 FM O. Erik Virtanen 1958 FM Eero Elenius 1959 DI Antti Natri 1960 Prof. Veikko Nurmikko 1961 FM Raymond Korte 1962 FL Ilmari Jansson 1963 FM Sorri Sammalisto 1964 FT Heimo Laato 1965 FL Reino Linko 1966 Apul. Prof. Erkki Euranto 1967 FT Jouko Saarnio 1968 Apul. Prof. Teuvo Nortia 1969 FM Kaarlo Kyrki 1970 Dos Torsti Yrjänä 1971 FM Asko Noponen 1972 Apul. Prof. Kalevi Pihlaja 1973 FM Reino Isotalo 1974 Apul. Prof. Erkki Hakoila 1975 FM Jarkko Ruohonen 1976 Apul. Prof. Alpo Kankaanperä 1977 FL Lasse Hautoniemi 1978 FT Martti Lajunen 1979 FM Raimo Kuusisto 1980 Prof. Jouko Kankare 1981 FM Lasse Ylinen 1982 Apul. Prof. Pertti Äyräs 1983 FM Kalevi Kauma 1984 Dos. Antti Vesala 1985 FM Jarmo Salonen 1986 Dos. Martti Ketola 1987 FM Kauko Nieminen 1988 Dos. Jorma Jalonen 1989 FT Timo Nurmi 1990 Prof. Markku Leskelä 1991 FT Harri Takalo 1992 Apul. Prof. Keijo Haapakka 1993 Dos. Pirketta Scharlin 1994 FT Veli-Matti Mukkala 1995 Dos. Liisa Kanerva 1996 FM Elina Hänninen 1997 Dos. Reijo Kimmelma 1998 FT Aarni Tenhosaari 1999 Dos. Jari Hovinen 2000 FT Eeva-Liisa Kupila 2001 Prof. Liisa Kanerva FT Aarni Tenhosaari 2004 FT Eero Kiljunen 2005 Dos. Harri Hakala 2006 Dos. Petri Heinonen 2007 Dos. Ari Lehtonen FK Heikki Illi Dos. Linnea Linko 2013 Dos. Petri Tähtinen 2014 Dos. Maarit Karonen 2015 FM Petra Nordman

33 33 TURUN KEMISTIKERHON SIHTEERIT DI Olavi Harva 1951 FM Ilmari Jansson FM Unto Toukola FL Erkki Euranto 1957 FM Paavo Niemi FM Olavi Lukkari 1960 FM Raimo Raunio FM Tauno Kaski FM Pentti Kosonen FM Antti Vesala 1969 FM Juhani Soimajärvi 1970 FL Aarre Kellomäki 1971 FK Tauno Launosalo FM Tapani Kemppainen FK Kyösti Jääskeläinen 1976 FK Timo Luopajärvi 1977 FM Juhani Varhiala FK Reijo Sillanpää FK Timo Nurmi FK Jouko Vihanto 1985 FK Marja-Leena Kiuru FM Jukka Lukkari FK Mikko Oivanen FK Martti Latva FT Markus Kosonen FM Päivi Poijärvi 2003 FM Raimo Kankaanpää FT Petri Heinonen 2006 FM Anu Kiviniemi FM Marika Karskela 2010 FT Mikko Salomäki FM Minna Hietala 2013 Dos. Maarit Karonen FM Anu Tuominen

34 34 TURUN KEMISTIKERHON TALOUDENHOITAJAT FM Ulla Listo FM Eevi Laaksonen DI Anja Alfthan FM Aila Kyrki FM Regina Aaltonen FM Tumma Orsa 1971 FK Pirketta Scharlin FK Anne-Marie Salonen FK Marja-Liisa Eskola 1976 FK Timo Luopajärvi FK Ritva Gustafsson 1980 FK Sisko Pihlajamäki 1981 FK Jouko Vihanto FK Anita Parkkinen 1986 FM Tumma Orsa 1987 FK Heli Eskola 1988 FL Aija Ahtineva FK Rainer Käppi FK Markku Lahti FM Eeva-Liisa Kupila FM Petri Heinonen FM Päivi Hautamäki FM Tuomas Lönnberg Dos. Ari Lehtonen Dos. Petri Ingman FT Mikko Salomäki 2015 Dos. Petri Tähtinen

35 35 GADOLININPÄIVÄN TEEMAT I 1969 Lantanideista ja lääkeaineiden kemiasta II 1970 Käymiskemiasta ja alkoholipolitiikasta III 1971 Laboratoriosuunnittelusta IV 1972 Jätevesien puhdistuksesta V 1973 Kemian opetus korkeakouluissa VI 1974 Pienoistietokone kemian opetuksessa VII 1975 Erikoislaitteet tutkimuksessa VIII 1976 Muovi raaka-aineena IX 1977 Lääketeollisuus kemian sovellutuksena X 1978 Energian tuotanto tänään ja huomenna XI 1979 Kemistin työympäristö XII 1980 Turun seudun juomavesiongelma XIII 1981 Säteilykemialliset analyysimenetelmät XIV 1982 Bioteknologia XV 1983 Ongelmajätteet XVI 1984 Kemia - Terveys - Ihminen XVII 1985 Kemia ja jokapäiväinen leipämme XVIII 1986 Uudet materiaalit XIX 1987 Kemia ja Turun seudun teollisuus XX 1988 Kemia ja urheilu XXI 1989 Kemisti - ilmansuojelija XXII 1990 Uusia suuntauksia kemian tutkimuksessa XXIII 1991 Kemia ja elektroniikka XXIV 1992 Miljövänliga produkter - finns dom? XXV 1993 Kemiaa eilen ja tänään Turun alueella XXVI 1994 Tarvitaanko kemistejä tämän päivän Suomessa? XXVII 1995 Ihminen, ympäristö ja EU XXVIII 1996 Kemianteknologia ja ympäristö Virossa XXIX 1997 Ideasta lääkkeeksi XXX 1998 Functional Food XXXI 1999 Julkaisu, patentti vai molemmat? XXXII 2000 Aqua Aboensis XXXIII 2001 Harvinaiset maametallit XXXIV 2002 Biomateriaalit XXXV 2003 Nanoteknologia XXXVI 2004 Enantioselektiivinen katalyysi XXXVII 2005 Kemian opetus

36 36 XXXVIII 2006 Laskennallinen kemia XXXIX 2007 Johan Gadolinin historia XL 2008 Kemisti työelämässä XLI 2009 Kemiaa luonnonyhdisteistä pehmeisiin materiaaleihin XLII 2010 Johan Gadolin 250 years XLIII 2011 Kemian opetus 250 vuotta XLIV 2012 Ruokakemia XLV 2013 Grafeeni XLVI 2015 Hyvinvointia luonnonyhdisteistä

37 37 JUHLAN SPONSORIT Tule mukaan oman alasi tärkeään vaikuttajaseuraan! Suomalaisten Kemistien Seura (SKS) tarjoaa Sinulle, kemian alan ammattilainen, monia jäsenetuja ja aktiivista toimintaa myös monissa paikallisseuroissa ja jaostoissa. SKS onnittelee juhlivaa Turun Kemistikerhoa!

38 38

39 39