HELMITORVI 2016 Uudenmaan sijaisperheet ry

Transkriptio

1 HELMITORVI 2016 Uudenmaan sijaisperheet ry SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajalta... 2 Terveiset Valoa pimeyteen koulutuksesta... 3 Vuosikokous... 5 Nuoret ja Some... 6 Minnan mietteitä... 9 Pienryhmät Hallituksen yhteystiedot Merkkaa kalenteriin: Vuosikokous klo

2 PUHEENJOHTAJALTA HelmiTorvi 2016 Vuoden 2010 syksyllä olin toiminut sijaisvanhempana vuoden. Olin ollut yhdistyksen jäsen jonkin aikaa, mutta en ollut vielä juurikaan osallistunut yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Tiina Pitko soitti minulle tuona syksynä ja kysyi, lähtisinkö haastateltavaksi aamutelevisioon Ajoissa kotiin -kampanjan tiimoilta. Sittemmin Tiinan innostus perhehoidosta ja sen kehittämisestä veti minut mukaan moneen mielenkiintoiseen puuhaan, kuten yhdistyksen puheenjohtajan tehtävään. Uudenmaan sijaisperheet ry:n puheenjohtajana toimiminen on ollut mielenkiintoista, palkitsevaa ja haastavaa. Mielenkiintoinen tehtävä on ollut esimerkiksi siksi, että puheenjohtajan roolissa olen päässyt osallistumaan erilaisiin työryhmiin ja tapahtumiin ja saanut toimia sijaisperheiden aseman kohentamiseksi erilaisissa yhteyksissä. Ihmisten ajattelutavan muutoksen ja ymmärryksen kasvamisen seuraaminen on ollut palkitsevaa. Hyvää mieltä ovat tuottaneet myös tilanteet, joissa olen voinut olla jollain lailla avuksi sijaisvanhempikollegan vaikeassa tilanteessa. Vaikuttamistyön haasteet ovat puheenjohtajuuden aikana tulleet hyvin tutuiksi. Vaikka sijaisvanhemmat ovat jo paljossa mukana, ovet ovat vielä tiukasti kiinni moniin sellaisiin huoneisiin, joissa sijaisperheitä koskevia päätöksiä tehdään. Tilanne on tosi sekä yleisesti sijaisvanhempia koskevien asioiden että yksittäisten perheiden tai henkilöiden kohdalla. Viime vuosien aikana on kuitenkin nähty paljon myönteistä kehitystä ja toivon mukaan kesällä voimaan tulevaksi kaavaillut lakimuutokset ja perhehoidon laatusuositustyöryhmän työskentelyn tulokset parantavat ja tasaarvoistavat sijaisvanhempien asemaa koko maassa. Myös omaishoidon ja vanhusten perhehoidon kehittäminen saattaa hyvinkin kääntyä sijaisperheiden eduksi, sillä esimerkiksi vapaajärjestelmän on kaavailtu koskevan kaikkia perhehoitajia. Olen nyt luopumassa puheenjohtajan tehtävästä, sillä kuluvana vuonna työskentelen aiempaa enemmän kodin ulkopuolella, enkä enää ehdi antamaan yhdistyksen toimintaan sellaista panosta, jonka puheenjohtajan roolissa haluaisin antaa. Luovun tehtävästä hyvillä mielin, sillä yhdistyksen toiminta on vakaalla pohjalla ja niin hallituksessa kuin muissa vapaaehtoisrooleissa yhdistyksessä toimivat henkilöt ovat huippusakkia! Odotan mielenkiinnolla uuden puheenjohtajan valintaa vuosikokouksessa ja sitä, mihin suuntaan yhdistystoiminta uuden puheenjohtajan johdolla kulkee. Kiitos teille kaikille, vuosikokouksessa nähdään! Emilia 2

3 TERVEISET VALOA PIMEYTEEN KOULUTUKSESTA HelmiTorvi 2016 Valoa pimeyteen -koulutustilaisuus järjestettiin Helsingissä Hotelli Arthurissa lauantaina Koulutukseen osallistui noin 60 Uudenmaan sijaisperheet ry:n jäsentä. Tilaisuuden avasi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, joka toivoi sijaisvanhemmilta ja sijoitetuilta lapsilta positiivisia kokemuksia malliksi siitä, miten asiat tulisi sijaishuollossa järjestää. Kurttila mainitsi pitävänsä sijaisvanhempi-sanaa haasteellisena ja toivovansa, että tilalle keksittäisiin uusi sana kuvaamaan ihan oikeaa vanhemmuutta, jossa ei olla kenenkään sijaisena. Lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri Riikka Riihonen, joka työskentelee säätelyhäiriöisten lasten osastolla, toi esille muun muassa erilaisia näkökulmia auttamiseen liittyen. Riihonen puhui myös psyykkisestä resilienssistä traumoja kokeneen henkilön selviytymisen yhtenä avaintekijänä. Ylilääkäri, psykiatri Hannu Lauerma kuvasi omassa esityksessään ihmisen aggression historiaa, ongelmallista aggressiota ja psykiatrisia häiriöitä. Lauerma painotti, että kaikkia hoidetaan, mutta eri tavalla, riippuen hoidettavan henkilön sairauksista. 3

4 Koulutustilaisuuden loppupuolella yleisö sai esittää kysymyksiä paneelille. Paneeliin osallistuivat Riikka Riihonen, Hannu Lauerma, sijaisisien pienryhmien vetäjä Seppo Kinnunen sekä sijaisäiti Pirkko Ahlqvist. Panelisteja pyydettiin muun muassa ottamaan kantaa sijoituksien pysyvyyteen. Kaikki panelistit pitivät sijoituksien pysyvyyttä lasten ja nuorten suotuisan psyykkisen kehityksen edellytyksenä. Myös kiinnipito perhehoidossa herätti keskustelua. Riikka Riihonen totesi, että lapsen fyysinen rajaaminen voi olla tarpeen muun muassa siksi, ettei tämä joutuisi kokemaan häpeän tunnetta, jota itsen tai muiden satuttaminen lapsessa synnyttää. Osallistujat antoivat tilaisuudesta myönteistä palautetta. Tilaisuuden puhujia kiiteltiin muun muassa suorapuheisuudesta. Luennoitsijoille ja panelisteille annettiin kiitokseksi osallistumisesta kappaleet Meidän perhe -kirjaa (Vuorinen, Eskola ja Lintunen 2016). Tilaisuuden päätteeksi arvottiin vielä kaksi kirjaa osallistujien kesken. 4

5 VUOSIKOKOUS Uudenmaan sijaisperheet ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään sunnuntaina klo osoitteessa Korsutie 20, Pitäjänmäki, Helsinki. Käsiteltäviä asioita ovat sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus Toivomme, että voitte ilmoittaa tulostanne ennakkoon tarjoilun järjestämiseksi. Ilmoittautumiset ottaa vastaan (8.3. saakka) Marja Auterinen sähköpostitse tai tekstiviestinä/puheluna numeroon Ilmoitathan samalla mahdolliset ruokaaineallergiat. 5

6 NUORET JA SOME HelmiTorvi 2016 Lasten sosiaalisen median käyttö lisääntyy koko ajan. Myös somen palvelut lisääntyvät koko ajan. Vanhempien on syytä pysyä tietoisina, mitä palveluja lapset käyttävät ja miten. Suosituimpia ohjelmia tällä hetkellä ovat muun muassa: - Whatsapp - Facebook - Kik messenger - Ask.fm - Twitter - Instagram - Periscope - erilaiset blogit ja keskusteluryhmät Suurimpaan osaan sosiaalisen median palveluista on 13 vuoden ikäraja ja näistä ikärajoista vanhempien tulisi pitää kiinni. Esimerkiksi Whatsapp n suositusikäraja on 16 vuotta. Lisää näkökulmia muun muassa palvelujen ikärajoihin löydät linkeistä tämän jutun loppupuolelta. PALJON HYVÄÄKIN Oikein käytettynä sosiaalinen media on tehokas yhteydenpitoväline niin kaveripiirissä, luokan kesken kuin harrastusporukassa. Somessa on helppo sopia tapaamisia tai kysyä esim. läksyistä. Näyttää siltä, että tulevaisuudessa sosiaalisen median käyttö ei tule ainakaan vähenemään. Siksi on tärkeää, että nuori saa hyviä kokemuksia ja opastusta oikeaan viestintään heti alusta alkaen. JA HUONOA Varjopuolena somessa on mahdolliset hyväksikäytöt ja kiusaaminen. Tässä kohtaa vanhempien rooli saattaa nousta isoksi. Olisi hyvä, jos vanhemmista ainakin toinen olisi lapsen 6

7 kaverina esim. Facebookissa, sillä tällöin olisi helppo pysyä kärryillä missä mennään. Mutta esim. Ask.fm, snapchat ja Whatsapp on vanhemmille haasteellisempi seurattavia. Ask.fm sen takia että siellä voi ollaan anonyymisti, snapchatin viestit katoavat näkyvistä ja Whatsapp on vain puhelinten välillä. PELISÄÄNNÖT Kun lapsi saa laitteen ja luvan aloittaa sosiaalisen median käytön, kannattaa pelisäännöt sopia heti alusta alkaen mahdollisimman tarkasti. Usein lapsi on innoissaan uudesta maailmasta ja saattaa hyvinkin sopeutua tiukkoihinkin sääntöihin. Myöhemmin voi olla vaikea tiukentaa esim. kännykän käyttöä. Säännöt kannattaa tehdä lapsen kanssa yhdessä. Molemmat voivat esimerkiksi tehdä oman ehdotuksen ja sen jälkeen käydään ehdotetut säännöt läpi ja sovitaan, mitkä niistä otetaan käyttöön. Lopullisen version voivat molemmat allekirjoittaa. Hyviä kohtia säännöissä voisi olla: - Päivittäinen käyttöaika - Käyttö koulussa - Missä kännykkä/tabletti tms. on yöllä - Mitä sovelluksia saa käyttää - Minkälaisia kuvia saa jakaa - Keiden kanssa saa olla kaveri (esim. tuntemattomien kaveri- / kuvapyynnöt) Ehdottomina asioina pitäisin kieltoa oman puhelinnumeron, osoitteen tms. laittamiseen julkiseen jakoon. Kenenkään toisen kuvaa tai tekstejä ei myöskään saa luvatta jakaa. Omat ja toisten salasanat ovat yksityisasioita. Kaverin salasanaa ei saa yrittää selvittää edes vitsin varjolla. Hyvä tapa on kääntää katse pois jos esim. koulun PC:llä on joku kirjautumassa. VALVONTAOHJELMAT Lasten sosiaalisen median käyttöä voi valvoa erilaisilla valvontaohjelmilla/sovelluksilla. Sopivaa ohjelmaa etsiessä hakusanana voi käyttää esim. Parental Controls. Useimmista ohjelmista voi asentaa ilmaisen kokeiluversion. Lapsilla ja vanhemmilla voi kuitenkin olla eri alustoja laitteissa (Android, Windows, iphone), mistä voi aiheutua ongelmia, koska eri alustoilla toimivia sovelluksia ei juurikaan ole tarjolla. Tyypillisesti näillä voidaan määrittää: - sallitut sovellukset - käyttöaika - estetyt internet osoitteet - ohjelmien lataukset - paikkatieto 7

8 Ohjelmien toimintaa kannattaa ehdottomasti kokeilla ennen kuin maksaa sovelluksesta mitään. Itse kokeilin syksyllä Safe Kiddo nimistä sovellusta. Sen hyvänä puolena oli kaikkien eri alustojen käyttömahdollisuus. Myös käyttöliittymä oli selkeä ja helppokäyttöinen. Ohjelma ei kuitenkaan toiminut: se ei estänyt netin käyttöä yöllä eikä osannut estää Whatsapp ohjelman käyttöä ollenkaan. Kun laitoin palautetta, valmistaja ilmoitti että toimiva ohjelmisto on heillä tarkoitus tulevissa versioissa saada ominaisuudet myös toimimaan. YKSITYISYYS Lapsen viestejä koskee kirjesalaisuus siinä kuin aikuisten viestejäkin. Lapsen puhelinta ei saisi mennä tutkimaan ilman lupaa. Jos lapsen viestien näkeminen tuntuu tarpeelliselta, asiasta olisi hyvä sopia lapsen kanssa ja katsoa viestit yhdessä. Kannattaa silloinkin kunnioittaa lapsen yksityisyyttä ja kertoa avoimesti, miksi viestejä on tarpeen tutkia. On myös muistettava, että lapsen kasvatus, hyvinvointi ja suojeleminen on vanhemman tehtävä. Mikäli tehtävän toteuttaminen vaatii viestien tutkimista, niin joskus voi joutua kirjesalaisuutta ehkä venyttämään Tässä pitää huomioida lapsen kehitystaso, ikä ja muut olosuhteet. Ihan vain uteliaisuuttaan ei kannata kirjesalaisuutta rikkoa, mutta kun huoli on todellinen, on vanhemman toimittava. LISÄTIETOJA AIHEESTA: Teksti ja kuvat: Tapani Mikkilä 8

9 MINNAN MIETTEITÄ ILOT JA ONNEN HETKET Meillä sijaisvanhemmilla on jokaisella jokin syy miksi me olemme sijaisvanhempia tai miksi otamme vastuun toisten lapsista. Usein myös meillä on aluksi melko ruusuinen kuvitelma asiasta ja arjesta, kunnes todellinen arki saavuttaa meidät kaikkine haasteineen ja kommervenkkeineen. Toiset perheet odottavat ensimmäistä sijoitusta kauemmin kuin toiset ja silloin tulee pohtineeksi, että emmekö me kelvanneetkaan sijaisperheeksi. Pride-kouluttajamme sanoi mielestäni erittäin hyvin, että emme etsi perheelle lasta vaan lapselle perhettä. Kun sopiva perhe on löytynyt ja arki saatu alkuun, niin ongelmitta kaikki ei kuitenkaan suju. Toisilla voi olla pulmana haastava lapsi monine erilaisine ongelmineen tai haasteelliset vanhemmat sekä sukulaiset. Toisilla voi olla haasteena molemmat edm. tekijät. Erilaisten perhetilanteiden johdosta meitä sijaisperheitä tarvitaan vuosittain yhä enemmän lisää. Uskaltaisin väittää, että tulevaisuudessa haasteet kasvavat entisestään ja meidän koulutuksellemme laitetaan lisäarvoa jopa niin, että kunnat alkavat itse järjestämään räätälöityjä koulutuksia. Näin ei ehkäpä vielä ole kaikissa kunnissa, mutta hiljalleen aletaan ymmärtämään, että saadessamme koulutusta perhehoidon laatu paranee ja lapsen yksilölliset tarpeet tulevat paremmin huomatuiksi. Mielestäni jo sijoitusta suunniteltaessa tulisi pohtia tulevan sijaisperheen koulutusta riippuen lapsen yksilöllisistä tarpeista tai sitten jos vanhemmat ovat väkivaltaisia. On olemassa koulutus mm. väkivaltaisen asiakkaan kohtaaminen. Joku voisi nyt tässä kohden sanoa, ettei lapsen vanhempi ole asiakas. Mielestäni on. Hänen perheellään on asiakkuussuhde kunnan lastensuojelun kanssa, jossa me olemme palveluntuottajia. Me palveluntuottajat teemme töitä pääsääntöisesti kotona 24/7 ja usein tulemme itseksemme tai puolisoittemme kanssa pohtimaan arjen erilaisia asioita, kun lapset ovat nukkumassa. Meillä ainakin toimistona on sauna, jota harva se ilta lämmitetään ja missä yhdessä käydään läpi päivän asioita. On päiviä, jotka ovat tuntuneet viikon mittaiselta tai päiviä, jolloin tekisi mieli mennä metsän keskelle hetkeksi karjaisemaan kuin leijonakuningas, mutta sitten on niitä päiviä, jotka muistuttavat miksi teemme tätä työtä. Toisten mielestä tämä ei ole työtä vaan elämäntapa, mutta mielestäni molemmat ajattelumallit sopivat tähän riippuen päivästä ja tilanteesta. Aikaisemmissa kirjoituksissa pohdin syyllisyyttä, haastavaa lasta ja sitä kuinka lapsi on aarre. Tässä kirjoituksessani pohdin enemmän ilon ja onnen hetkiä niin lapsen kuin perhehoitajankin kannalta ja mielestäni nämä ovat ne hetket, jotka saavat meidät jatkamaan perhehoitajina ottaen vastuun toisten lapsista ja pitäen kotiovemme avoimina myös lasten vanhemmille ja sukulaisille. 9

10 Ensimmäinen kerta kun sanotaan, että olet rakas on se mieleenpainuvin asia, jonka tulet aina muistamaan ja kuinka paljon sen eteen on tehty töitä ansaitsemalla luottamus, osoittamalla kuinka itse välität ja olet läsnä sekä omilla strukturoiduilla päivärutiineilla olet onnistunut luomaan lapselle turvallisuuden kehän, jossa lapsi uskaltaa olla oma itsensä niin hyvine kuin haasteellisine ominaisuuksineen. Meillä suurimpina hetkinä nousevat halaukset, rakkauden osoitukset, naurun remakat ja huumori. Iltasatuja lukiessamme usein keskustelemme päivittäisistä asioista tai sitten saduissa olevista asioista. Poni ja Puluboi on saanut perheessämme suuren suosion kuten myös Risto Räppääjä ja Eemeli Pepistä puhumattakaan. Ponin ja Puluboin kirjaa lukiessamme oli jossain kohtaa puhe vauvasta ja siemenistä, niin päätinpä kysellä, että mistä ne vauvat saavat alkunsa? Hetken oli hiljaista, kunnes kuului: Hei Mamma, eikö ne vauvat tuu siemenistä? Minä: Juu, kyllä ne kasvaa siemenistä. Tiedättekö millaisista siemenistä ne tulee? Sama lapsi: Hei Mamma. Oliko ne auringonkukansiemeniä vai mitä? Minä: Toivottavasti eivät sentään. Nyt kun ruokimme lintuja, niin ostin juuri 25 kilon säkin siemeniä, niin meillä olisi kohta parisataa vauvaa pihalla odottamassa meitä. Kaikkia alkoi kovasti naurattaa. Hetken pohdittuaan samainen lapsi sanoi: Kuule Mamma, ennen vanhaan haikara vei vauvat kodeistaan toisten talojen savupiippujen päälle ja niissä taloissa asui perhe, joka hoiti sitten niitä vauvoja aikuisiksi saakka. Minua ei haikara ole tuonut tuonne piipun päälle, vaan olen itse kävellyt rappuja ylös ja ovesta sisään. Tässä mä nyt olen ja tämä on minun kotini. Mikä sykähdyttävä tunteidenmyllerrys, kun olet itse saanut onnistumisen kokemuksen ja lapselle ilon saada tuntea olla rakastettu sekä haluttu juuri sellaisena kuin on. Meillä leivotaan päivittäin, mikä on lasten mielestä parasta. Heidän mielestään leipomisesta tuleva tuoksu on hurmaavaan ihanaa ja kun saa uunista juuri tulleita sämpylöitä. Useimmat eivät ole koskaan nähneet kuinka leivotaan ja se ilo mikä heillä on saadessaan itse kokeilla leipomista tai toivoessaan kakun syntymäpäiväksi ja saadessaan sen. Silmistä näkee tuikkivat tähdet ja kasvoilta iloisen hymyn. Rutiinit ovat asia, jotka luovat turvallisuuden tunteen ja he tietävät aina mitä tapahtuu seuraavaksi. Joidenkin mielestä rutiinit ja säännöt on tehty rikottaviksi, mutta meillä ne ovat lasten oman toiminnan ohjauksen kannalta helpottava tekijä sekä edelleen se turvallisuuden suurin luoja. Halaukset ovat ne, joista jokainen meillä ilahtuu ja meillä halataankin jatkuvasti monissa eri tilanteissa. Kuravaatteita päälle laittaessa on helppo hieman rutistaa kaiken kokoista kaveria ja samalla antaa tunteen olla rakastettu. Iltaisin jaetaan iltahalauksia ja joidenkin kohdalla on pitkään tehty yhteistyötä ennen kuin on päästy siihen tilanteeseen, että antavat iltahalauksen. Se on meille 10

11 vanhemmille luottamuslause lapsilta ja myös luo onnistumisen ja ilon kokemuksen. Rajat ja rakkaus kulkevat käsi kädessä, vaikka se onkin melko kulunut fraasi. Vai mitä mieltä olet? Keskustelemme paljon lasten kanssa, jolloin saavat mahdollisuuden tulla yksilöllisesti kuulluksi ja nähdyksi sekä ilmaistua asiansa. Useimmiten keskustelemme ruokapöydän ääressä, jolloin kaikki ovat läsnä. Siinä on hyvä jakaa huolet ja murheet sekä ilot ja onnistumisen kokemukset. Kaiken tämän keskellä on hyvä muistaa oma parisuhde ja itsensä. On hyvä ottaa myös aikaa jossain välissä itselleen ns. hengähdystauoksi, jotta taas jaksaa. Itse käyn lenkillä. Se antaa minulle energiaa, voin pohtia asioita rauhassa, ilman keskeytyksiä ja näin pystyn laittamaan asiat oikeaan järjestykseen ja ne saavat oikean perspektiivin. Lenkkeily antaa minulle sisäisen rauhan ja mahdollistaa minun toimia perhehoitajana. Puolisoni kanssa saunomme yhdessä ja jaamme ajatuksiamme. Usein meillä onkin saunailta päivittäin. Lopuksi laitan sinut pohtimaan: Mistä sinä saat energiaa? Mikä saa sinut jaksamaan? Muistatko vaalia yhteistä parisuhdetta? Perheen vanhempien hyvinvointi heijastuu kaikkiin perheessä olijoihin ja jos vanhemmat voivat hyvin myös useimmiten koko perhe voi hyvin. Huolehtikaamme siis toisistamme ja ottakaa ajoittain aikaa itsellenne ja toisillenne. Iloista kevään alkua teille Minna 11

12 PIENRYHMÄT Yhdistyksen pienryhmät kokoontuvat kerran kuussa. Pienryhmät on tarkoitettu sijaisvanhemmille ja heidän puolisoilleen. Pienryhmiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon ja niiden kokoonpano voi vaihdella. Lisätietoja ryhmistä saa ryhmien vetäjiltä ja yhdistyksen pienryhmäyhdyshenkilöltä Heidi Kaipiolta, puh , Hanko, pienryhmä. Hanko-Raasepori (Tammisaari-Karjaa-Pohja-Tenhola) alueelle on perustettu uusi ryhmä. Ensimmäinen tapaaminen ollut Lappohjassa. Ryhmän vetäjinä Mari Kaartinen ja Susann Heikkinen, Jatkossa kokoontuu sunnuntaisin kerran kuussa tai jokatoinen kuukausi Lappohjassa. Nurmijärvi, pienryhmä, yhteyshenkilö Maina Laakso, puh Tapaamispaikkana Klaukkalan avoin päiväkoti, Vaskomäentie 5, Klaukkala. Uudet ja entiset tervetuloa! Kevään tapaamispäivät ovat: to klo to klo to klo to klo Vantaa, uusi pienryhmä. Juli Nyman ( ) ja Sari Lintunen ovat yhteyshenkilöt, Myyrmannin kauppakeskuksessa Cafe Bretange 3 krs. tapaamispaikkana. Tervetuloa uudet jäsenet! Pusula, Paula Soinio, puh Sipoo, Sanna Mononen, puh , Helsinki, äitien rukouspiiri / Reetta Lehto, puh Kokoontuu päiväaikaan, ryhmäläiset sopivat tapaamiset keskenään. Lohja, Anita Ekvist, puh Tapaamiset vuonna 2016 Lohjan kaupungin lastensuojeluyksikössä Ojamonharjuntie 64 B, Lohja. Päivät ovat torstaipäiviä ja tapaamisaika klo

13 2016 tapaamiset: HelmiTorvi , , , Kesäloma , , , , Mäntsälä, Monika Matthes, puh Itä-Helsinki, Roihuvuoren ala-asteen Marjaniemen sivukoululla, Valkovuokonpolku 18. Vetäjänä Pekka Keinänen, Puh Hyvinkää, ryhmä kaipaa vetäjää, kiinnostuneet ottakaa yhteyttä pienryhmäyhteyshenkilöön (kts. yhteystiedot yllä) Espoo, pienryhmä, vetäjänä Arja Khoshkhoo. Paikkana on Tuomiokirkon seurakuntatalon 2 krs. Ja huone 2, Kirkkoranta 2, Espoo. Ajankohdat: 2.3 klo , 6.4 klo , 4.5 klo Ilmoittautumiset ja tiedustelut Arjalle, Puh , arja@live.fi HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT Emilia Säles, puheenjohtaja emilia.sales@iki.fipäivänkaari 12 D, Espoo Hallituksen jäsenet: Marja Auterinen, sihteeri, marja.auterinen@pp.inet.fi, p Anita Grönlund, jäsenasiat, ani.gronlund@gmail.com, Heidi Kaipio, pienryhmäyhteyshenkilö, heidi.kaipio@terapiatasku.fi, Mauri Nieminen, rahastonhoitaja, mauri.nieminen@pp2.inet.fi, Leena Oinonen, varapuheenjohtaja, leena.h.oinonen@gmail.com Tiedotus: Tapani Mikkilä, mikkila.tapani@gmail.com,