Päiväkirurgia Strategia Synnytyspelkoisten vertaistukiryhmätoiminta. Tässä numerossa mm.

Transkriptio

1 KantAviisiSyksy 2014 KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TIEDOTUSLEHTI Tässä numerossa mm. Päiväkirurgia Strategia Synnytyspelkoisten vertaistukiryhmätoiminta

2 Pääk isältö Päiväkirurgia 6 Talousarvio & Taloussuunnitelma Synnytyspelkoisten vertaistukiryhmätoiminta 12 Strategia Savuttomana leikkaukseen 16 Asenne ratkaisee palveluneuvonnassa 18 Koitetaan kepillä jäätä 20 Ravintopalvelun peruskorjaus 22 Henkilökunnan influenssarokotuksista hyötyvät kaikki osapuolet 24 Tukipalvelujen kehittämisnäkymiä 25 Helvi Aavalinnan Säätiön tuella viihtyvyyttä lastenosastolle 26 KantAviisi on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tiedotuslehti. Päätoimittaja, Maarit Sihvonen Puh maarit.sihvonen@khshp.fi Toimittaja & taitto; Michael Rossing Puh michael.rossing@khshp.fi Paino: OffsetKolmio Hämeenlinna Kantaviisi ilmestyy kaksi kertaa vuonna Nro 1 kevät/2015 Nro 2 syksy/2015 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin internetsivut: 2

3 irjoitus Muutos ja kehittäminen - miten niihin pitäisi suhtautua? Terveydenhuolto on ollut myllerryksen kourissa viimeiset vuodet, eikä loppua näy. Uusia sote-alueita valmistellaan ja se tulee aiheuttamaan muutoksia käytännön toimintaan. Jokaisella on mahdollisuus valita, miten suhtautuu muutokseen. Sitä voi vastustaa tai sen voi ottaa mahdollisuutena kehittää ja kehittyä. Itsensä johtaminen ja oman työnsä kehittäminen ovat olleet tapetilla vuosia ja niitä on hyödynnetty eri tavoin työpaikoilla. Jokainen huomaa omassa työssään ja yksikössään kehittämisen kohteita. Ne on hyvä tuoda esiin ja tarttua ripeästi toimeen erityisesti, jos kehittämistoimet parantavat palvelua ja säästävät kustannuksia. Sairaanhoitopiirissä on järjestetty vuosia laatupalkintokilpailu, missä on voinut tuoda esiin isoja kehittämishankkeita. Intraan ollaan lisäksi lanseeramassa ylimmän johdon hallinnoima kehittämiskanava ideoille ja jo toteutetuillekin kehittämiskohteille. Näistä on mahdollisuus saada tunnustusta, joka toivottavasti motivoi edelleen kehittämään omaa yksikköä, työtä ja itseä. Ihanteellista olisi, jos sairaanhoitopiiriin leviäisi myönteisen kehittämisen kierre, jossa hyvistä ideoista poikii lisää hyviä ideoita ja muiden kehittäminen kannustaa kehittämään myös omaa toimintaa. Jopa pieni kilpailuhenkisyys näissä asioissa ei ole huono asia. Usein uudet ideat vievät asioita eteenpäin ja niistä voi syntyä jotakin, mikä ei ollut alun perin edes näköpiirissä. Tämä edellyttää sitä, että kehittämistä ja yksittäisten ihmisten ideointia ei tuomita ja vaienneta, vaan paremminkin siihen kannustetaan. Joskus jopa epäonnistumisesta voi nousta esiin uutta, parempaa toimintaa. Hyvää talven aikaa kaikille lukijoille! Maarit Sihvonen, päätoimittaja ja kehittämispäällikkö Arjen teot palkitaan - matkalla kohti dynaamisempaa palkitsemisjärjestelmää Haluamme palkita hyvin tehdystä työstä, joka perustuu ketterään kehittämiseen ja joka kantaa konkreettista hedelmää. Hyvin tehty työ näkyy palvelun parantumisena ja taloudellisena toimintana. Huomioithan, että kyseessä ei ole tulospalkkaus- tai muu virka- ja työehtosopimuksiin liittyvä palkitseminen, eikä myöskään laatupalkintokilpailuun liittyvä palkitseminen. Ajatuksemme on kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että kun hyvä huomataan - se myös huomioidaan. Palkitseminen voi olla aineeton tai aineellinen, eli esimerkiksi suullinen tai kirjallinen huomionosoitus tai pienimuotoinen palkinto. Palkitseminen tapahtuu sairaanhoitopiirin ylimmän johdon toimesta. Kehittämisterveisin, Jouko Isolauri, sairaanhoitopiirin johtaja Markku Järvinen, johtajaylilääkäri Kirsi Leino, hallintoylihoitaja 3

4 Sairaaloiden uudisrakentaminen päällekkäisinvestointia vai avain tuottavuuden nousuun Teksti: Jouko Isolauri, sairaanhoitopiirin johtaja Tuore arkkitehtien Ark-lehti käsittelee viimeisimmässä teemanumerossaan sairaalarakentamista. Sairaanhoitopiirien nettisivuilta saa poimittua luvun kolme miljardia euroa, kun katsotaan minkälaisilla summilla sairaanhoitopiirit suunnittelevat uudistavansa kiinteistökantaansa. Luku kuulostaa uskomattoman suurelta, vaikka todennäköisesti vieläkin enemmän on suunnitteilla. Herää kysymys; pitäisikö nyt sote-uudistuksen myötä pysähtyä miettimään, mitä mihinkin kannattaa investoida ja luopua ainakin osasta rakentamishankkeista? Jos sairaalan elinkaaren aikaisia käyttökustannuksia merkitään suhdeluvulla 400 ja oletetaan, että sairaalan elinkaari on 35 vuoden mittainen, minkä jälkeen se joko saneerataan sairaalakäyttöön uudelleen tai muutetaan toisenlaisiin käyttötarkoituksiin tai puretaan, uudisrakentamisen käyttökustannukset edustavat suhdelukua 1 ja suunnittelu suhdelukua 0,1. Jos näillä 0,1:llä ja ykkösellä päästään parempaan logistiikkaan ja parempaan toimintaan, voidaan suhdelukua 400 mahdollisesti merkittävällä tavalla pienentää. Sellainen suoraviivainen ajattelu, että investoinnit pitää minimoida, ei tässä erittäin tiukassa taloudellisessa tilanteessa ole sairaalamaailmassakaan kohdallaan. Päinvastoin nyt halvan rakentamisen aikana kannattaisi investoida yhteiskunnan infrastruktuuriin, muun muassa palvelulaitoksiin. Taantuma ja matalasuhdanne eivät ole ikuisia. Vanha kokemus osittaa, että paremmat ajat koittavat usein ikään kuin hiipien ja tulevat sitten yllättävän voimakkaina. HUS:n Meilahden kampuksen uudistaminen, erityisesti uusi lastensairaala, Keski-Suomen kokonaan uusi keskussairaala, Tampereen yliopistollisen ja Kuopion yliopistollisen sekä Oulun yliopistollisen sairaalan uudisrakentamis- ja saneeraushankkeet ovat suurimpia sairaalarakennuttamishankkeita. Verrattuna aikaisempiin sairaalatiloihin, lähes kaikki pyrkivät pienempään tilamäärään ja keskittyvät päiväsairaaloiden ja polikliinisten toimintojen kehittämiseen. Kiistellyt asiat ovat avokonttorit ja ns. backoffice -ajattelu. Näiden mukaan erillisiä työhuoneita ei ole, on vain työpisteitä suurissa huonekokonaisuuksissa, joissa päätteeltä käsin voidaan hoitaa vaativiakin Potilasvahinkolaki hyvä juttu! Teksti: Markku Järvinen, johtajaylilääkäri Uskokaa tai älkää mutta potilasvahingot ovat keskeisessä asemassa potilasturvallisuustyössä. Ei tietenkään niin, että on hyvä, että niitä syntyy vaan siksi, että niistä ilmoittamalla, niitä selvittämällä ja analysoimalla pystytään löytämään potilasvahinkoja aiheuttavia tekijöitä ja ehkäisemään niitä. Potilasvahinkolain tarkoitus on tiivistettynä korvata potilaalle sellaiset hoidosta tai tutkimuksista aiheutuneet haitat, jotka olisivat olleet todennäköisesti vältettävissä, jos kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut tai hoitanut potilasta toisin. Laki määrittelee muitakin korvausperusteita, joista hoitoon liittyvät infektiovahingot ovat yleisimpiä. Potilasvahingoissa ei siis etsitä syyllisiä vaan syitä vahinkotapahtumille. Vahingot eivät koskaan ole täysin vältettävissä. Tiedetään, että kaikkiin hoitotoimenpiteisiin ja lääkkeisiin liittyy tietty komplikaatioiden ja sivuvaikutusten mahdollisuus. Lääkkeitä silti käytetään ja potilaita leikataan, koska hoidoista on useimmiten hyötyä potilaalle, jolle niitä määrätään. Tiedossa on, että lääkkeestä riippuen tietty määrä potilaista saa ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Valtaosa sivuvaikutuksista on lieviä ja siedettäviä, suuri osa voidaan hoitaa tai ne loppuvat lopettamalla lääke tai mahdollisuuksien mukaan vaihtamalla lääke toiseen. Osa vahinkotapahtumista on valitettavasti myös vakavia ja voivat aiheuttaa potilaalle pysyvää haittaa tai ääritapauksessa menehtymisen. Ilmoitusten ja vahinkojen määrä Todetut ja myös epäillyt potilasvahingot pitää ilmoittaa, jotta niiden syihin päästään käsiksi. Korkea ilmoitusaktiivisuus ilmentää sitä, että potilasturvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Ilmoitusten määrä ei siis suoraan kuvaa potilasvahinkotapahtumien määrää eikä myöskään niiden vaikeusastetta ja siksi ilmoitusmäärä on vaikeasti tulkittava suure, kun hoidon laatua arvioidaan. Laatua voidaan välillisesti arvioida tarkastelemalla, mikä on 4

5 ja ihmisystävällisempään toimintatapaan? asioita. Erityisesti lääkärit ovat kritisoineet tätä toimintamallia. Viisain ratkaisu saattaa olla jonkinlainen vanhan toimistohuoneajattelun ja backoffice-ajattelun välimuoto. Hämeen ammattikorkeakoulu selvitti hiljakkoin Kanta-Hämeen keskussairaalan poliklinikkahuoneiden ja joiltakin osin toimistohuoneidenkin käyttöasteita. Työ on metodiikaltaan erittäin yksinkertainen, mutta muuten uraauurtava. Tulokseksi saatiin, että poliklinikkahuoneissa potilas oli sisällä keskimäärin 11 % työajasta. Työajaksi määriteltiin kello välinen aika. Noin puolet tästä ajasta oli sellaista, jolloin yksittäisessä huoneessa oli joku käyttäjä. Käyttöasteet ovat siis tavattoman matalat ja parempaan pitää päästä. Kanta-Hämeessä on edessä vanhan sairaalan saneeraus, uudisrakentaminen tai näiden yhdistelmä. Vanha kantasairaala on nyt ollut käytössä 35 vuotta ilman mainittavia remontteja. Potilashuoneet ovat pääosin neljän hengen huoneita ja WC- ja suihkutilat ovat käytävillä. Tämä ei ole nykyaikaa. Nykyaikaa ovat pääosin yhden hengen huoneet, enintään kahden hengen huoneet ja huoneisiin yhdistetyt omat saniteettitilat. Aalto-yliopiston arkkitehtiryhmä on jo tehnyt alustavia suunnitelmia tilaratkaisusta. Ensi vuoden aikana päästään hankesuunnitteluun ja sen jälkeen ratkaisemaan mikä tie valitaan. Vanhojen tilojen saneeraminen, uudisrakentaminen vai näiden yhdistelmä. korvattujen vahinkojen osuus ilmoitetuista sekä myös korvausmääriä vertailemalla. Käytännössä sairaanhoitopiirit ovat tehneet Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) kanssa sopimuksen, joka kattaa kaikki sairaanhoitopiirin alueen julkiset terveyspalveluiden tuottajat (vakuuttaminen on mahdollista myös muun vakuutusyhtiön kautta, jonka on kuitenkin kuuluttava jäsenenä PVK:een). PVK ratkaisee vahinkotapaukset laissa määriteltyjen kriteereiden pohjalta ja päätöksistä voi valittaa Potilasvahinkolautakunnalle. Vahinkojen vaikeusaste Kanta-Hämeen sairaahoitopiiri sijoittuu sairaanhoitopiirien keskitasoon, jos verrataan korvattujen potilasvahinkojen määrää asukaslukuun. Vahinkojen vaikeusastetta kuvaa sairaanhoitopiirien vastuuvelka PVK:lle, sillä mitattuna sairaanhoitopiirimme vastuut ovat HUS:n kanssa maan alhaisimmat. Mielestäni tästä voidaan vetää se johtopäätös, että potilasvahinkojen ilmoitusaktiivisuus on meillä hyvällä tasolla ja korvattujen potilasvahinkojen vaikeusaste on ollut keskimäärin lievä tai enintään keskivaikea. Potilasvahinkoilmoitus On tärkeää, että potilaalle kerrotaan avoimesti todetusta tai epäillystä potilasvahingosta mahdollisimman nopeasti, kun tapahtuma todetaan. Potilaan kanssa pitää tapahtuma käydä läpi hoidosta vastaavien ja hoitoon osallistuneiden kesken sekä kertoa, että hänellä on mahdollisuus tehdä asiasta potilasvahinkoilmoitus. Tarvittaessa yksikön henkilökunnan tulee auttaa potilasta ilmoituksen laatimisessa. Potilaan voi tarvittaessa ohjata myös potilasasiamiehen luokse tai ilmoitus voidaan tehdä myös hoitavan yksikön toimesta, jolloin ilmoitukseen voidaan samalla liittää PVK:n edellyttämä terveydenhuollon yksikön selvitys vahinkotapahtumasta. Potilasta on syytä informoida siitä, että ratkaisun korvausasioissa tekee PVK eikä kaikkia vahinkoja korvata. Vahinkoa ei esimerkiksi korvata, jos vahingon seuraukset ovat olleet vähäiset tai vahinko ei olisi ollut vältettävissä toisin toimien. Vahingot ja virheet Keskustelussa usein sekoitetaan potilasvahingot hoitovirheisiin. Viime mainitut käsitellään joko Potilaslain mukaisina muistutuksina oman organisaation puolesta tai Aluehallintovirastojen tai Valviran toimesta. Näistä ei julkaista valtakunnallisia tilastoja. Kuitenkin myös näiden asioiden selvittäminen on osa potilaan oikeuksien turvaamista ja potilasturvallisuutta ja nekin tulee käsittää asiakaspalautteena osaksi toimintamme laadun ja turvallisuuden parantamista. 5

6 PÄIVÄKIRURGIA EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA Teksti: Jukka Kataja, ylilääkäri ja Mirja Ottman-Salminen, ylihoitaja 6

7 Vuonna 2003 päiväkirurgian yksikkö aloitti toimintansa uudistetulla tavalla. Yksikköön rakennettiin tuolloin modernit toimivat tilat, jotka käsittivät neljä leikkaussalia, valvontapaikat 12 potilaalle sekä avaran ns. kakkosvaiheen toipumistilan. Alun alkaen yksikön oli ajateltu toimivan päiväkirurgian konseptilla niin, että kaikki neljä leikkaussalia olisivat olleet tehokkaasti käytössä ja potilaita olisi voitu leikata 2700 vuodessa. Neljäs sali otettiin kuitenkin käyttöön vasta syyskuussa 2011, kun leikkaustoimintaan saatiin lisäresurssina neljä sairaanhoitajan tointa. Tämän jälkeen neljäs sali toimi kolmena päivänä viikossa lukuun ottamatta loma-aikoja ja toiminnan supistusaikoja. Neljännen salin käyttöönotosta huolimatta vuosittainen leikkausmäärä (vuosina 2011 ja 2012) on ollut enimmillään noin 2500, tavoitteen ollessa alun perin 200 potilasta enemmän. Yhdestä PÄIKI -yksiköstä kahteen yksikköön Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikössä oli sairaaloiden yhdistymisestä (2003) lähtien tehty vuodeosasto-, lyhytjälkihoitoista ja PÄIKI -kirurgista operaatiota vuodessa. Riihimäen yksikön kirurginen vuodeostotoiminta loppui kuitenkin vuoden 2012 lopussa, kun suuremmat ja työläämmät jatkohoitoa tarvitsevat leikkaukset siirrettiin Hämeenlinnan yksikköön. Luonnollisena jatkumona tähän Riihimäen yksikössä siirryttiin päiväkirurgiseen toimintaan, jolloin leikkauspotilaat voitiin hoitaa entistä turvallisemmin. Päiväkirurgia on kustannustehokasta Lukuisissa kansainvälisissä ja kansallisissa arvioinneissa on todettu, että päiväkirurgisesti hoidettujen leikkauspotilaiden hoitokustannukset ovat noin % alhaisemmat kuin vastaavien leikkauspotilaiden hoitaminen vuodeosaston kautta. Tästä huolimatta vain alle 60 % kaikista sairaanhoitopiirin leikkauspotilaista on voitu hoitaa päiväkirurgisesti. Iso-Britanniassa vuonna 2004 tehdyn selvityksen mukaan elektiivisen kirurgian hoidon normina tulisi olla päiväkirurgia vuodeosastokirurgian sijaan. Kehitämme toimintaa potilaan parhaaksi Päiväkirurgian yksikkö on viime vuosina ja erityisesti kuluvana vuonna tehostanut potilaiden leikkaushoidon saatavuutta, leikkausjonojen hallintaa ja leikkaussalien toimintaa. Potilaiden tasainen jakautuminen kahteen päiväkirurgian yksikköön on ollut ajoittain haasteellista. Hoidonvaraajien toiminnan uudelleenorganisointi ja työtapojen yhdenmukaistaminen ovat edelleen työn alla. Tavoitteena on, että hoidonvaraajat siirtyvät erikoisalavastaavan hoidonvaraajan toimintamalliin (toiminnassa jo naistentautien ja plastiikkakirurgian erikoisaloilla). Leikkaukseen tulevan potilaan ohjausta varten on kehitetty ns. potilaan kartta. Kartta annetaan jokaiselle päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tulevalle potilaalle. Päiväkirurgisen potilaan ohjeita sekä ajanvarauskirjeitä on myös yhdenmukaistettu. Leikkausten peruuntumisen seurantaan luotiin Excel-perustainen taulukko ja syyskuun 2013 alusta alkaen hoidonvaraajat ovat tallentaneet peruuntuneet leikkaukset yhtenäisten ohjeiden mukaisesti. Toiminnan seuranta auttaa lähiesimiehiä johtamaan päiväkirurgista toimintaa tehokkaampaan suuntaan. Nykyisin keskussairaalan tavoitteena on hoitaa huomattavasti enemmän leikkauspotilaita päiväkirurgisella ja lyhytjälkihoitoisella (LYHKI) menetelmällä. Yksikön tavoitetasoksi on asetettu hoitaa 75 % kaikesta elektiivisestä kirurgiasta päiväkirurgian yksikössä. Yhteistyön lisääminen ison leikkausosaston kanssa Kun vuodeosasto- ja päivystyskirurgiaa tekevällä isolla leikkausosastolla salimäärä alkoi olla tarpeeseen nähden liian vähäinen, otettiin vuoden 2013 alussa päiväkirurgian yksiköstä yksi leikkaus- 7

8 Ylilääkäri Heino Anttonen vastaa päiväkirurgisen toiminnan kehittämisestä. (Kuva: Michael Rossing) 8

9 sali ison leikkausosaston ulkosaliksi. Leikkaus- ja anestesiaosastolta siirtyi raskaampaa kirurgiaa (korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä suusairaudet) Hämeenlinnan yksikön päiväkirurgian neljänteen leikkaussaliin. Potilaiden heräämövaihe hoidettiin päiväkirurgian yksikössä. Lokakuun alusta 2014 alkaen yksi lyhytjälkihoitoinen kirurgian sali on ollut päiväkirurgian alaisuudessa hoitajaresursseineen. Hämeenlinnan päiväkirurgiassa tehtyjä muutoksia Päiväkirurgian jatkokehittäminen ja tehostaminen aloitettiin sillä, että Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköt päätettiin profiloida hoitamaan eri potilaita. Syyskuussa 2013 päiväkirurgialla aloitti uudessa virassa molempien yksiköiden ylilääkäri Heino Anttonen, joka vastaa päiväkirurgisen toiminnan kehittämisestä. Yksiköiden välistä työnjakoa on tarkasteltu uudelleen ja salijakoa on muutettu tarpeen mukaan. Koska kaikilla kirurgian vuodeosastoilla on ollut liian suuri potilaskuormitus erityisesti viime vuosien päivystyspotilaiden määrän lisääntymisen takia päätettiin Hämeenlinnan yksikön yksi leikkaussali muuttaa lyhytjälkihoitoisen kirurgian saliksi. Tämän myötä on ollut mahdollista laajentaa useiden erikoisalojen leikkausten kirjoa. Erityisesti naistentautien erikoisala on voinut siirtää vaativampia leikkauksia päiväkirurgian yksikköön. Jo aiemmin PÄIKI -yksikössä oli aloitettu selän välilevyn pullistumien leikkaukset ja lisäksi ns. vihreän linjan päivystysoperaatiot hyvin tuloksin. Vuoden 2014 syyskuussa PÄIKI -yksikköön voitiin lisäksi siirtää luomiplastialeikkaukset silmätautien yksiköstä, jonne tällä toimenpiteellä voitiin järjestää lisää leikkausaliaikaa kaihileikkauksille. Samaan aikaan aloitettiin myös yleiskirurgian kilpirauhasleikkaukset ja sen ohella rintarauhastuumorikirurgia. Lähikuukausina aloitetaan myös urologiset viherlaser -toimenpiteet. Erikoislääkärit ovat jatkossa PÄIKI -yksikössä pääasiassa operaatiovastuussa. Järjestelyn myötä leikkaustoiminta sujuu kaikilla erikoisaloilla mahdollisimman nopeasti ja laadukkaasti. Tällä hetkellä leikkaavien erikoisalojen määrä on erittäin kattava; Hämeenlinnan päiväkirurgisessa yksikössä leikataan käsikirurgia mukaan lukien yhteensä 11 erikoisalalla. Päiväkirurgiaa leikataan kahdessa salissa ja lyhytjälkihoitoista kirurgiaa niin ikään kahdessa salissa. Riihimäen yksiköstä entistä tehokkaampi Riihimäen päiväkirurgian yksikkö on profiloitunut hoitamaan erityisesti matalan leikkausriskin potilaita. Päiväkirurgiseen toimintaan siirtymisen myötä yksikköön on siirretty enemmän ortopedian leikkauspotilaita, kun sen sijaan Hämeenlinnan yksikkö on keskittynyt hoitamaan etupäässä muita erikoisaloja. Viime kesänä Riihimäen yksikön leikkausosaston remontin ansiosta koko päiväkirurginen toiminta voitiin siirtää leikkausosastolle. Tässä yhteydessä yksikköön remontoitiin hyvin toimivat tilat potilaiden vastaanottoon, heräämötoimintaan ja kotiuttamiseen. Toiminnan laajentamiseksi heräämöpaikkojen määrää myös lisättiin. Toimintaa on voitu tehostaa tänä vuonna ja sen ansiosta salien käyttöaste on noussut merkittävästi. Tällä hetkellä yksikössä leikataan kolmessa salissa ja toimenpiteitä voidaan tehdä noin 12 päivittäin. Toimenpiteiden määrän ennuste tälle vuodelle on noin 1900 leikkausta. Toiminnan tehostaminen edelleen on kuitenkin mahdollista. Ensi vuoden alusta lähtien yksikköön on muutaman vuoden rekrytoinnin jälkeen mahdollista saada anestesiatoiminnasta vastaava vakituinen osastonylilääkäri. Tavoitteena on tehdä päivittäin kolmessa salissa 15 leikkausta ja vuosittainen tavoite on vähintään

10 2015 Teksti: Seppo Karhu, talousjohtaja TALOUSARVIO 2015 & TALOUSSUUNNITELMA Valtuuston käsittelyyn joulukuussa menevän talousarvion ja taloussuunnitelman keskeiset tekijät ovat alijäämien kattaminen ja toiminnan tehostaminen Vuoden 2015 lopussa arvioidaan kuntayhtymällä olevan alijäämiä yli 26 miljoonaa euroa. Näiden kattamiseksi vuoteen 2018 mennessä on laadittu suunnitelma. Suunnitelman keskeiset osat ovat kuntamaksujen kasvu vuosittain neljällä prosentilla ja kulujen kasvun pysyminen alle kahdessa prosentissa. Toimintakuluihin vaikutetaan mm. jatkamalla ulkopuolisten sairaaloiden käytön kriittistä tarkastelua, tavoitteena niistä aiheutuvien kulujen laskeminen enintään samalle tasolle muiden vastaavien sairaanhoitopiirien kanssa. Tässä työssä on jo päästy hyvään alkuun. Muut keskeiset vaikuttamiskeinot toimintakuluihin ovat tukipalvelujen ja sairaanhoidollisten palvelujen yhteistyömahdollisuuksien tarkastelu muiden toimijoiden kanssa ja kannattavilta osilta toteuttaminen. Pisimmällä ollaan tässä vaiheessa ravintohuollon yhteistyöjärjestelyissä Hämeenlinnan kaupungin kanssa ja radiologian yhteistyössä HUS:n kanssa. Laboratoriotoiminnot on patologiaa lukuun ottamatta jo aiemmin ulkoistettu Fimlab Oy:lle. Säästöjä on myös saavutettu, ja niitä tullaan myös tulevaisuudessa saavuttamaan Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköiden välisen työnjaon tarkastelulla. >>> < 2 % / vuosi Kulujen kasvu 10

11 2018 Toimintatuottoja on parina viime vuonna lisätty mm. pankki- ja asunto-osakkeiden myyntivoitoilla ja virkistysalueen myyntivoitolla. Asuntojen myyntiä jatketaan myös vuonna Siirtoviivemaksujen tuotot ovat pudonneet viime vuosina miljoonatasolta muutamiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Investointien rahoittamiseen joudutaan edelleen käyttämään merkittävässä määrin lainoitusta. Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa vuonna 2015 noin 40 miljoonaan euroon ja sen on arvioitu pysyvän sillä tasolla suunnittelukauden ajan. Poistot kasvavat jonkin verran, koska poistoajat lyhenevät uusien poistosuunnitelmien takia. Kuntamaksut + 4 % / vuosi 11

12 SYNNYTYSPELKOISTEN VERTAISTUKIRYHMÄTOIMINTA Teksti: Urpu Airas, gynekologi, osastonlääkäri Kuva: Michael Rossing 12

13 Synnytys jännittää jokaista odottajaa. Elämää häiritsevästä synnytyspelosta kärsii 6-10 % raskaana olevista ja 5-6 % raskaana olevista hakeutuu pelon vuoksi hoitoon äitiyspoliklinikalle, mikä tarkoittaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella noin 100 potilasta vuodessa. Määrä on ollut viime vuodet nousussa. Synnytyspelko lisää sektio- eli keisarinleikkausriskiä ja sen vuoksi tehtyjen sektioiden osuus kaikista sektioista on Suomen sairaaloissa 6-12 %. Pelon taustaa Pelko on suunnilleen yhtä yleistä ensisynnyttäjillä kuin uudelleensynnyttäjillä. Pelolle altistavia tekijöitä ovat mm. psyykkiset ongelmat, erityisesti masennus, väkivaltaiset seksuaaliset kokemukset ja kuormittava elämäntilanne. Uudelleensynnyttäjillä tyypillinen pelon aiheuttaja on aiempi traumaattinen synnytyskokemus. Pelko voi kohdistua moniin eri asioihin, kuten esimerkiksi kipuun, tilanteen hallitsemattomuuteen, omiin kykyihin synnyttäjänä ja lapsen vammautumiseen. Pelko voi kärjistyessään johtaa sektiotoiveeseen. Pelko voi aiheuttaa erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten päänsärkyä, tykytystä, vatsakipuja, ahdistusta, painajaisia ja unettomuutta. Synnytyspelkopotilailla on normaalia enemmän varhaiseen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia sekä synnytyksenjälkeistä masennusta. Pelon raskaudenaikaisella hoidolla pyritään lievittämään oireita, mutta myös ehkäisemään edellä mainittuja, koko perheen hyvinvointiin vaikuttavia ongelmia. Sen lisäksi potilasta tuetaan synnytystavan valinnassa, ensisijaisesti rohkaisemalla alatiesynnytykseen, joka on sekä äidin että lapsen kannalta sektiota turvallisempi vaihtoehto. Kuormittava potilasryhmä Pelkopotilaat vievät merkittävän osan äitiyspoliklinikan resursseista. Ensikäynti tapahtuu yleensä synnytyspelkokätilön vastaanotolla, jonka jälkeen potilas ohjataan tarvittaessa synnytyslääkärin vastaanotolle. Jokaiselle vastaanottokäynnille varataan vähintään tunnin aika. Kätilö- ja lääkärikäyntejä tarvitaan monen potilaan kohdalla useita ja haasteellisimmat tapaukset lähetetään edelleen psykiatrian puolen arvioon. Lisäksi pelkopotilailla on vaihtelevista syistä keskimääräistä enemmän päivystyskäyntejä. Onkin koettu tarpeelliseksi kehittää uusia keinoja tämän potilasryhmän auttamiseksi. Ryhmätoiminnasta lupaavia tuloksia Pelkopotilaiden hoitamisesta on saatu erinomaisia tuloksia ryhmäterapialla, jonka uranuurtaja on Helsingissä 1990-luvun lopulla toimintansa aloittanut Nyytti-ryhmä. Sen jälkeen eri puolille maata on hiljalleen kehittynyt erilaisia ryhmätoiminnan muotoja. Nyt myös me olemme saaneet mahdollisuuden käynnistää vastaavanlaista toimintaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella. Omaan Nuppu-ryhmäämme otetaan kerralla kolmesta kahdeksaan ensiodottajaa, joiden raskaudenkesto on toiminnan alkaessa viikkoa eikä heillä ole päihdeongelmaa tai merkittävää psyykkistä sairautta. Hakeutuminen ryhmään tapahtuu ensisijaisesti äitiysneuvolasta normaalin lähetemenettelyn kautta. Pilottiryhmässä osallistujia on kuusi. Sen toiminta käynnistyi ja ryhmä kokoontuu viisi kertaa ennen synnytystä ja kerran sen jälkeen. Ryhmän ohjaajina toimivat psykologi Tiina Sjöblom ja kätilö Sirpa Hasari. Ryhmässä keskustellaan raskausajasta, pelon- ja huolenaiheista, mutta myös turvallisuutta ja rauhaa tuottavista asioista. Keskustelunaiheina ovat myös äitiyden herättämät tuntemukset sekä lapsen mukanaan tuomat muutokset. Lisäksi ryhmässä käydään läpi synnytyksen normaalia kulkua ja kivunlievitysvaihtoehtoja. Yksi käyntikerroista on varattu synnytyssaliin tutustumiselle, jonka yhteydessä osallistujat saavat täytettäväkseen toivelistan, jonka he antavat kätilölle synnyttämään tullessaan. Jokaisen käynnin yhteydessä harjoitellaan rentoutumisen taitoa, jota voi käyttää avuksi synnytyksessä sekä vauva-aikana. Viimeinen käyntikerta ajoittuu synnytyksen jälkeen, jolloin käydään läpi synnytyskokemuksia ja annetaan palautetta ryhmän toiminnasta. Toiminta on alkanut lupaavasti ja ohjaajat ovat kokeneet ryhmäkäynnit huomattavasti yksilökäyntejä antoisampina. Toiveena olisi, että vertaistukiryhmästä tulisi pysyvä osa synnytyspelkoisten hoitoa sairaanhoitopiirimme alueella. 13

14 ASIAKASLÄHTÖINEN STRATEGIA Strategia kertoo, mitä asioita keskussairaalassa painotetaan seuraavana kahtena vuotena ja millä keinoin valmistaudumme uuteen sote-alueeseen. Strategiassa on kolme painopistealuetta, jotka ovat yhteistyö, asiakaspalvelu ja talous. Nämä ovat tukipilarit, joiden varaan keskussairaalan toiminta rakennetaan. Kaikkea toimintaa tarkastellaan asiakkaan näkökulmasta; kysymme aina ennen toteutusta mitä mikäkin asia tarkoittaa potilaan kannalta. Keskussairaalan visiona onkin: Osaavaa asiakaslähtöistä erikoissairaanhoitoa, Sinua kuunnellen. Teeman ympärille järjestetään kevään 2015 aikana koulutusta ja koko henkilöstö saa uusia eväitä asiakaspalveluun. Yhteistyö on keskeisin tukipilari, sillä kaikki toiminta on yhteistyötä joko keskussairaalan sisällä tai sen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhdessä voimme tehdä enemmän ja yhdessä olemme vahvempia. Sujuvalla asiakaspalvelulla ja yhteistyöllä on puolestaan myönteiset vaikutukset talouteen. Yhtenä arvona onkin kilpailukykyisyys, jossa keskussairaalan toiminta on vetovoimaista, organisoitua, kustannustehokasta ja mitattavissa olevaa. Strategiassa on 10 kriittistä menestystekijää, joissa keskussairaalan tulee onnistua, jotta strategia toteutuu. Menestystekijät liittyvät kiinteästi toisiinsa. Keskussairaalan on tarkoitus olla jatkossakin ympärivuorokautinen päivystävä sairaala, jossa on oman alansa osaavia ammattilaisia. Päiväsairaala tukee kiinteästi akuuttisairaalan toimintaa ja ne toiminnat, jotka voidaan hoitaa päiväsairaalassa, hoidetaan kyseisessä yksikössä. Tässäkin ajatellaan ensisijaisesti potilaan näkökulmaa. Potilasta kuunnellaan ja pyritään etsimään häntä parhaiten palvelevia toimintatapoja ja vaihtoehtoja. Keskussairaala pitää huolta myös henkilöstöstään ja hyvästä työnantajakuvasta, sillä hyvinvoiva, osaava henkilöstö on kaiken toiminnan perusta, jonka varaan koko strategia rakentuu. Ilman sitä ei ole mitään. Samalla myös mietitään mitä me teemme itse ja mitä voimme tehdä yhdessä jonkin toisen yksikön kanssa. Strategiaa toteuttavat kaikki työntekijät. Jokainen huolehtii omalta osaltaan, että se toteutuu. Johdon sitoutuminen ja johdon tuki henkilöstölle strategian toteuttamisessa on ensisijaisen tärkeää. Kaikki on mahdollista kunhan puhallamme yhteen hiileen, sillä yhdessä olemme enemmän. Strategia löytyy kokonaisuudessaan e-versiona Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin verkkosivuilta Kriittiset menestystekijät: Potilas ensin -ajattelu, akuuttisairaala, jär Strategia 20 Teksti: Maarit Sihvonen & Michael Rossing 14

15 kevät puitteet, päiväsairaala, läsnäolo ja avoimuus, osaaminen, työnantajakuva, ennakointi, kumppanuus ja talous

16 avuttomana leik STeksti: Tuomas Rosberg, keuhkotautien erikoislääkäri Tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta on potilaalle tutkitusti hyödyllistä. Leikkaushaavojen paraneminen nopeutuu ja sydän- tai keuhkokomplikaatioiden ilmaantuminen vähenee verrattuna tupakointia jatkaviin potilaisiin. Hyödyt ovat niin merkittäviä, että keskussairaala ja terveyskeskukset ovat ottaneet käyttöön uuden toimintamallin, jota kutsutaan nimellä tupakoimattoman leikkaus. Sen tavoitteena on vähintään kuuden viikon savuton jakso ennen leikkausta ja sen jälkeen. Tupakointi lisää leikkauspotilaan riskejä Tupakoinnin määrällä on suora yhteys tupakointiin liittyviin komplikaatioriskeihin. Haavan tulehdus, paranemisen ongelmat ja uusintaleikkaus ovat tupakoivilla yleisempiä kuin tupakoimattomilla. Luutumattomuus on murtuman korjauksissa tupakoivalla todennäköisempää. Nämä lisäävät potilaan kipua ja huonontavat toimintakykyä. Suolileikkauksen sauman pettäminen on vaarallinen komplikaatio, jonka ilmaantumista tupakointi myös lisää. Kudosten huono happipitoisuus on merkittävä mekanismi näissä ongelmissa. Tupakansavun häkä syrjäyttää happea punasoluissa, ja ainoa keino korjata tilanne on keskeyttää savun hengittäminen. Tilastoihin perustuvissa tutkimuksissa, joihin on poimittu tuhansia leikkauksia, on havaittu tupakoivilla % suurempi riski kuolla kuin tupakoimattomilla ja tupakoinnin lopettaneilla. Sydäninfarktin tai aivohaverin riski on tupakoivilla leikkauskuukautena % suurempi kuin tupakoimattomilla. Tupakoivalla keuhkokuumeen riski on n. 100 % suurempi kuin tupakoimattomalla. Haavatulehduksen riski on suurentunut ja verenmyrkytyksen riski on 30 % suurempi tupakoivilla. Hyödyt edellyttävät vähintään kolmen viikon savuttomuutta Kokeellisessa, etenevässä tutkimuksessa tupakoijilla 12 % haavoista tulehtui ja tupakoimattomilla 2 %. Suljetuista haavoista avautui 12 % tupakoijilla ja 0 % tupakoimattomilla. Neljän viikon tupakkalakko ennen leikkausta riitti vähentämään kyseisten komplikaatioiden määrää. Savuttomuus vähentää haavan paranemisen komplikaatioita, jos se kestää enemmän kuin kolme tai neljä viikkoa ennen leikkausta. Savuttomuus ennen leikkausta vähentää hengitykseen liittyviä komplikaatioita, jos se kestää vähintään neljä viikkoa. Lyhyempi lakko ei vaikuta hengityskomplikaatioiden ilmaantuvuuteen. Mitä useampia viikkoja tai kuukausia savuttomuus on kestänyt ennen leikkausta, sitä vähemmän hengityskomplikaatioita ilmaantuu. Mutta niilläkin, jotka ovat olleet yli vuoden ennen leikkausta tupakoimatta, on hiukan suurempi hengityskomplikaation riski kuin aina tupakoimattomilla. Tupakoinnin lopetus ennen leikkausta Päivittäin tupakoivien tutkimuksessa oli vertailuasetelma kolmen ryhmän välillä. Yhdelle ryhmälle tarjottiin lopetusapua yksilökäynneillä ja toiselle ryhmälle nikotiinikorvaushoitoa. Kolmas ryhmä sai tavalliset ohjeet ennen leikkausta, jotka sisälsivät kehotuksen lopettaa tupakointi. Lopetusapua saaneen ryhmän lopetusapu alkoi neljä viikkoa ennen leikkausta ja jatkui neljä viikkoa sen jälkeen. Komplikaatioita ilmaantui lopetusapua saaneiden ryhmässä 21 %:lle ja ryhmässä, joka sai kehotuksen lopettaa tupakointi 41 %:lle. Komplikaatiot vähenivät selvemmin niillä, jotka lopettivat tupakoinnin kuin niillä, jotka vain vähensivät tupakoinnin määrää. 16

17 kaukseen Lopetusapu nikotiinikorvauksella ja yksilöneuvonnalla on siis tutkitusti tehokas menetelmä. Ryhmäkeskustelu ja miltei mikä tahansa tukea antava yhteydenotto auttaa tupakoivaa tupakoinnin lopettamisessa. Elämäntilanne motivoi Tupakoiva torjuu herkästi avun tarjoamisen tunkeiluna. Sairastuminen tai leikkaus on elämänpolun kohta, joissa ammatti-ihmisen kehotus todennäköisemmin vastaanotetaan. Tilaisuus pitää hyödyntää auttamalla tupakkariippuvaista pienentämään omaa riskiään. Kaikkia tupakoivia, joille suunnitellaan leikkausta, kannattaa varoittaa komplikaatioriskistä. Heille täytyy suositella savuttomuutta ennen leikkausta ja tarjota apua tupakoinnin lopettamiseen. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kaikkien terveyskeskusten kanssa on sovittu lopetusavun tarjoamisesta. Lähete leikkaushoitoon on sopiva paikka kirjata, tupakoiko potilas ja onko apukeinoja tarjottu. Tupakoimattoman leikkaus on turvallisempi kuin tupakoivan, ja toipuminen nopeampaa! Lisätietoa tupakoimattoman leikkauksesta löytyy osoitteesta Lähteet Alparslan et al. Smoking and preoperative outcomes. Anesthesiology 2011 Apr;114(4): Musallam KM et al. Smoking and the Risk of Mortality and Vascular and Respiratory Events in Patients Undergoing Major Surgery. JAMA Surg. 2013;148(8): Ding L et al. Factors affecting the incidence of aseptic nonunion after surgical fixation of humeral diaphyseal fracture. J Orthop Sci Sep 8. Sorenssen LT et al. Abstinence From Smoking Reduces Incisional Wound Infection. Ann Surg. Jul 2003; 238(1): 1-5 Lindström D et al. Effects of a perioperative smoking cessation intervention on postoperative complications. Ann Surg Nov;248(5): Wong J et al. Short-term preoperative smoking cessation and postoperative complications: a systematic review and meta-analysis. Can J Anaesth Mar;59(3): Tupakoinnin lopettamisella vähennät leikkaustoimenpiteisiin liittyviä komplikaatioriskejä, muistuttaa keuhkotautien erikoislääkäri Tuomas Rosberg.

18 Missä ja milloin? Palveluneuvonta palvelee Riihimäellä (p ) arkisin kello , Hämeenlinnassa (p ) arkisin kello ja viikonloppuisin ja arkipyhinä kello Henkilökunnan tavoittaa myös sähköpostitse osoitteesta Asenne on asiakaspalvelutyössä kaiken a ja o, sanoo palveluneuvonnan lähiesimies Kati Kauppinen. 18

19 Miten voin auttaa? Palveluneuvonnassa asenne ratkaisee Teksti: Maarit Sihvonen Kuva: Michael Rossing Kanta-Hämeen keskussairaalan palveluneuvonta aloitti toimintansa syyskuussa 2013, jolloin puhelinkeskus ja vahtimestaripalvelut sekä Riihimäen yksikössä lähettipalvelut yhdistyivät. Palveluneuvonta toimii keskus-sairaalan Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköiden pääauloissa. Palveluneuvonnan tiimissä työskentelee kahdeksan henkilöä, joista kuusi Hämeenlinnassa ja kaksi Riihimäellä. Yksikön lähiesimiehenä toimii palveluvastaava Kati Kauppinen. Kati on silminnähden ylpeä tiimistään. Meillä on hyvä tiimi, jolla on halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin. Toimintamme on joustavaa ja perustuu asiakaslähtöiseen ajatteluun. Tarkoituksemme on tehdä asiakkaan käynnistä ja asioinnista mahdollisimman miellyttävä ja positiivinen kokemus. Palvelemme niin asiakkaita kuin henkilökuntaakin ja tavoitteemme on palvella henkilökuntaa niin, että he pystyisivät keskittymään päätehtäväänsä, eli asiakkaiden hyvään hoitoon. Neuvonnan missio on Katin mukaan tarjota kokonaisvaltaista neuvontapalvelua. Kaikkea saa siis kysyä, mutta kaikkeen ei aina löydy vastausta. Palveluneuvojan tehtävä on varmistaa, että oikea kysymys ohjataan oikeaan paikkaan. Asenne ohjaa toimintaa ja tiimin asenne on Katin mukaan lähtökohtaisesti aina miten voin auttaa?. Meihin voi olla rohkeasti yhteydessä asiassa kuin asiassa. Jollemme osaa auttaa, ohjaamme asiakkaan parhaan kykymme mukaan eteenpäin. Me olemme täällä asiakasta varten, joten soittoa meille ei tarvitse pyydellä anteeksi. Puhelin pirisee keskuksessamme noin kertaa arkipäivisin. Puhelut jakautuvat Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköiden välille, sen mukaan mistä nopeimmin tavoittaa vapaan palveluneuvojan. Tämän tarkoituksena on parantaa palvelun saatavuutta, Kati kertoo. Tällä hetkellä palveluneuvonnan konkreettisia palveluja ovat mm. puheluiden yhdistäminen, asiakkaiden neuvonta ja palvelu, pysäköintilupalappujen kirjoitus, yhteystietojen päivitys sisäiseen sekä ulkoiseen puhelinluetteloon, intraja nettisivujen päivitys, mainos- ja markkinointimateriaalin hallinta, dect- puhelimien jako ja toimitus huoltoon, sekä päivystysasuntojen, virkistysmökkien ja opiskelijoiden pukukaappien avainten hallinnointi. Riihimäellä palveluneuvojat huolehtivat myös lähettipalveluista ja toimikorteista. Hyvä huomataan Yksikön toimintaa on kehitetty aktiivisesti asiakaslähtöisempään suuntaan. Kehittämistyön tulokset ovat taloudellisten saavutettujen hyötyjen lisäksi, myös heijastuneet asiakkaiden arkeen. Palautetta tulee ja se on lähinnä ollut hyvää. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme vastaamaan asiakkaiden ja henkilökunnan muuttuvia tarpeita. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta toiminnastamme niin henkilökunnalta kuin asiakkailtakin. Olemmekin saaneet usein suumme makeaksi, palautteena saaduilla suklailla, kiitos niistä! Otamme mielellämme palautetta vastaan, myös kriittistä ja rakentavaa, jotta voimme edelleen kehittää toimintaamme, Kati toteaa. Mallikas asiakaslähtöisyys on noteerattu sairaanhoitopiirin ylintä johtoa myöten. Palveluneuvonnan henkilöstö yllättyi iloisesti, kun sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri soitti ja kertoi, että myös johdossa on huomattu hyvä palvelu ja aikaansaadut kustannussäästöt, kertoo Kati. Yksikön henkilöstölle myönnettiin joulukuussa hyvin tehdystä työstä pieni huomionosoitus, jolla henkilöstö aikoo tehdä yhdessä jotakin mukavaa yhteishenkeä kohottavaa. Vietetään sitten esimerkiksi maltilliset pikkujoulut firman piikkiin tammikuussa. 19

20 KOITETAAN KEPILLÄ JÄÄTÄ Jään kestävyyteen vaikuttaa mm. lämpötila, vedenlaatu, ilmanlaatu ja virtaukset. Kestävyys voidaan mitata koittamalla kepillä jäätä. Kestävyysvertauskuva koskee yleisesti ottaen hypoteeseja ja niiden suhdetta todellisuuteen. Toimijalla on epäilys siitä, että jokin asia on, tai voisi olla, määrätyllä tavalla ja ainoa tapa selvittää epäilyksen legitimiteetti käytännössä on koittaa kepillä jäätä. Koittaminen voi olla käytännönläheistä tökkimistä tai vaihtoehtoisesti laboratoriomaisessa ympäristössä tapahtuvaa esim. matemaattiseen metodiikkaan perustuvaa koittamista. Jään kestävyyttä voidaan koittaa yksin tai ryhmässä. Testiryhmän koko ei, vastoin yleistä käsitystä, suoranaisesti vaikuta jään kestävyyteen. Hyvänä esimerkkinä tästä on erityinen suhteellisuusteoria, joka edelleen porskuttaa, siitä huolimatta, että teorian kunnia kuuluu lähtökohtaisesti yhdelle henkilölle. Jokaisen on varmaan tavalla tai toisella, suhteellisen helppoa yhtyä edellä mainittuihin väitteisiin. Tästä huolimatta niiden sisältämä käytännönläheinen metodiikka ja siitä koituva hyöty loistaa usein poissaolollaan arjen askareissa. Mistä tämä johtuu ja mihin tämä kaikki liittyy? Kaikki liittyy kaikkeen Oleminen on kehittämistä ja olemassaoloa leimaa jatkuva kepillä jäätä koittaminen. Väite koskee luonnollisesti myös työelämää. Koitamme omia ja kollegoidemme rajoja, kyseenalaistamme työskentelyprosessejamme ja pyrimme toimimaan mahdollisimman tehokkaasti, säästääksemme sekä omia että työnantajamme resursseja. Miten niin sitten metodiikka loistaa poissaolollaan, koitammehan jatkuvasti kepillä jäätä? Kyse on siitä, että koitamme yleensä kategorisesti vain yhden määrätyn jään kestävyyttä. Tökimme sitä henkilökohtaista ja hiljaista jäätä. Havainnot ja tulokset jäävät myös tälle henkilökohtaiselle tasolle, eivätkä innovaatiot tämän vuoksi välttämättä hyödytä yhteisöä. Miksi näin? Jotain huolestuttavaa tapahtuu usein, kun haluamme julkisesti koittaa jään kestävyyttä. Byrokratia astuu kuvaan, muutosvastarinta saattaa nostaa päätään ja sydämen valtaa pahimmassa tapauksessa innovaatio-mustasukkaisuus. Rajaaidat kohoavat taivaisiin ja jään koittaminen loppuu siihen. Skenaario on yleinen, eikä missään tapauksessa koske ainoastaan meidän organisaatiotamme. Kyseessä on siis kehittämisen kannalta tuhannen taalan paikka. Mikä avuksi? Miten kyseiset pullonkaulat eliminoidaan ja mistä aloitetaan? Oikeat sanat, oikea kysymys ja oikea asenne Puhutaan asioista niin kuin ne ovat. Kehittämismyönteinen ja innovaatioon kannustava työilmapiiri edellyttää, että hyväksymme avoimesti ja kollektiivisesti nykytilan puutteet. Toimijan on katsottava haastetta suoraan silmiin, ja hänen on uskallettava koittaa kepillä oman työpersoonaansa jäätä. Olenko osa ongelmaa vai osa ratkaisua vai olenko ehkä osa molempia? Kysymys edellyttää kysyjältä ehdotonta rehellisyyttä. Kysymys toimi ikään kuin jokaisen yksilön tiekarttana kohti sitä optimaalista toimintamallia. KOHTI UUSIA O Teksti: Michael Rossing 20

21 Sisäinen yksilötasolla suoritettava kysely on koko prosessin haastavin osa. Mikään ei muutu, jos kysymykseen ei saada aitoa, analyyttista vastausta. Jotta huolestuttavat elementit kuten esimerkiksi innovaatiomustasukkaisuus voidaan eliminoida, on yksilön irtaannuttava omasta subjektiivisuudestaan ja siirryttävä organisaatiolähtöiseen objektiivisuutteen, jota ohjaa kollektiivinen halu menestyä. Yksilön onnistuminen on yhteinen onnistuminen, joka vahvistaa meitä työyhteisönä ja joka saattaa johtaa uusiin onnistumisiin. Ryhmän onnistuminen on vastaavasti myös yksilön onnistuminen, joka saattaa johtaa huipputason yksilösuorituksiin. Lopeta ajoissa äläkä pelkää epäonnistumista On olemassa tavoitelähtöistä ja käytännönläheistä kehittämistoimintaa. Molempia toimintamalleja yhdistää kepillä jäätä koittaminen. Välillä jää kestää, välillä ei. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää sekä onnistuneita että epäonnistuneita edesottamuksia. Kyllä, luit oikein, epäonnistumiset kuuluvat kehittämistyöhön. Vää-rinkäsitysten välttämiseksi on korostettava, että tämä ei lähtökohtaisesti koske sitä varsinaista potilastyötä. Tässä viitataan lähinnä potilasta ympäröiviin tukipalveluihin, joilla parannetaan potilaan palvelukokemusta, trimmataan organisaation kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä ja luodaan houkuttelevuutta. Pääasia on hyväksyä epäonnistumiset ja oppia niistä. Kehittämistoiminnassa epäonnistuminen ei ole rangaistava teko. Kepillä koittaminen pitää myös ymmärtää lopettaa ajoissa, jos jää vaikuttaa hauraalta. Tästä ei myöskään rokoteta toimijaa. Annetaan idealle siivet ja leikataan ne rohkeasti, jos ne eivät ota tuulta alleen. On myös hyväksyttävä, että ajoittain jää pettää ja se on ihan ok. Mainitaanhan ajoittaiset onnistumiset ja epäonnistumiset, jopa mainittu sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille Ei itse asiassa ole kauaa siitä kun nimeltä mainitsematon globaalisti menestynyt suomalainen yritys kertoi palkitsevansa epäonnistumiset samppanjapullolla. Palkitsemisjärjestelmällä saavutettiin dynamiikkaa, avoimuutta, kustannustehokkuutta ja sitä paljon puhuttua rohkeutta katsoa asioita uusin silmin. Rohkeus on siis myös sitä, että uskalletaan astua jäälle, jolle muut eivät aikaisemmin ole uskaltaneet astua. Edelläkävijyys edellyttää, että kierrämme kaukaa kehittämistä murentavaa jos ei ole naapurilla, niin ei voi olla meilläkään -ajattelua. Asioita ja niiden heijastusvaikutuksia voidaan tuskin koskaan täysin suunnitteluvaiheessa ennustaa loppuun asti. Tästä syystä onkin hyvä muistaa, että hyvin suunniteltu työ on puoliksi tehty, mutta myös ajoittain puoliksi tukahdutettu, fokuksen karatessa kauas horisonttiin byrokratian ja filosofoinnin rattaissa. Alkuperäinen visio on siis pidettävä mielessä, samalla kun ajatus pyritään viemään loppuun asti. Organisaatiossamme on suuri määrä potentiaalia, jolle on annettava mahdollisuus kukoistaa. Me itse annamme ja luomme tämän mahdollisuuden toisiamme kannustavina, oikean asenteen omaavina yksilöinä. Tämä on myös yksi uuden strategian keskeisistä viesteistä; yhdessä, yhteisellä määränpäällä ja oikealla asenteella olemme vahvempia sekä yksilöinä että työyhteisönä. NNISTUMISIA 21

22 RAVINTOPALVELUN PERUSKORJAUS VIITTÄ VAILLE VALMIS! Teksti: Tuula Vihersaari, vs. ravitsemispäällikkö Kuva: Michael Rossing Ravintopalvelun peruskorjaus huipentuu henkilökunnan ruokasalin valmistumiseen. Peruskorjauksen suunnittelu aloitettiin jo viime vuosituhannella, mutta tosi toimiin päästiin tällä vuosituhannella. Peruskorjaus on kestänyt neljä vuotta. Nämä neljä vuotta ovat olleet melkoisen vaiherikkaita sekä ravintopalvelulle että yksiköille, joiden toimintaan peruskorjaus on vaikuttanut. Ruokasalin suunnittelussa on otettu huomioon sairaalan henkilöstön toiveita, jotka ovat tulleet toistuvasti esille asiakastyytyväisyyskyselyissä sekä eri keskusteluissa suorana palautteena. Uusitun ruokasalin ja kabinettitilojen, samoin kuin keittiön tuotantotilojen, suunnittelussa oli apuna sisustusarkkitehti Leena Carelse. Minulle oli tärkeätä luoda tila, joka poikkeaa oleellisesti muista sairaalan tiloista, joissa työskennellään. Halusin suunnitella tilan, jossa kiireinen sairaalatyöntekijä tuntee olevansa kaukana normaalista kiireestä ja pitkien käytävien hälinästä. Siksi suunnittelin tilaan rohkeat värit, jotka poikkeavat jokapäiväisestä ympäristöstä voimakkaastikin. Halusin tilaan intimiteettiä ja pehmeyttä. Ei ihan helppo tehtävä, kun on sentään 22 kyse 200 ravintolapaikasta. Käytin pehmentävää pyöreää muotoa sympaattisissa tuoleissa ja valkoisissa riippuvalaisimissa. Ihan lyömättömän pehmeytensä tuo tietysti kokolattiamatto, joka vaimentaa hienosti varsinkin kalusteiden liikuttelusta syntyvää ääntä ja tietysti kävelykopinat. Laatoituksen shakkikuviossa on viittaus vanhoihin eurooppalaisiin kahviloihin, kertoo Leena. Hyvästä pidetään huolta Tuolit ja pöydät ovat Viverolta. Matti Nyman Viverolta korostaa laadun ja kohtelun yhteyttä. Uskomme, että valtaosa ihmi-

23 Uudessa ravintolassa on entistä parempi ladata akkuja, pohtii vs. ravitsemispäällikkö Tuula Vihersaari. sistä tunnistaa hyvän muotoilun ja hyvin suunnitellun ympäristön. Tällaisesta ympäristöstä ollaan valmiita pitämään myösparempaa huolta. Valitut kalusteet ovat harmonisia, kauniitaja osittain hauskojakin. Ne liittyvät saumattomasti ympäristöönsä kokonaisuuksiksi, eivätkä ole räikeitä trenditavaroita. Tavoitteena on viestiätunnelmaa, jonka työntekijätkokevat huomionosoituksena itselleen ja jonka he haluavat kokea uudelleen. Sisustamisella voi vaikuttaa, toteaa Matti. Ruokasalissa ladataan akkuja Ravitsemussuositusten mukaisesti valmistettu ja maittava lounasruoka kiireettömässä ympäristössä ylläpitää työkykyä ja -tehoa sekä edistää työntekijöiden terveyttä. Tavoite on, että uusittua ruokasalia käyttävä henkilökunta kokee ruokatauon virkistävänä hetkenä, joka jaksottaa työntäyteisen päivän. Näin energiaa riittää suoriutua paremmin työtehtävistä ja sairaalan Potilas ensin -ajattelu toteutuu tehokkaasti. Uusitussa ruokasalissa on tarjolla kaksi lounasvaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto on perinteinen lounas, joka vastaa potilaille tarjottavaa lounasta. Toinen vaihtoehto on keitto-, puuro- tai salaattilounas. Uutta on se, että jälkiruoka on 23 maksullinen. Näin myös kevyempään lounasvaihtoehtoon voi halutessaan sisällyttää jälkiruoan. Ruokasaliin tulee infokanava, jossa on nähtävillä päivän ruokalista eritysruokavaliotietoineen. Kehitteillä on lisätä infokanavaan tuotetiedot ja energiamäärät, jotka pohjautuvat ravitsemussuosituksiin. Näin ruokailija voi verrata omaa annostaa malliannoksen energiasisältöön. Pääasia on, että syöt monipuolisesti ja nautit ruuasta hyvässä seurassa se rentouttaa! Ravintolan avajaisia vietetään keskiviikkona

24 Tu Henkilökunnan influenssarokotuksista hyötyvät kaikki osapuolet ke Terveen aikuisen influenssa on ikävä, mutta vain harvoin sairaalahoitoon johtava vakava tauti. Maksutonta kausi-influenssarokotetta on Suomessa suositeltu sosiaali- ja terveydenhuollon välittömään potilashoitoon osallistuvalle henkilökunnalle jo usean vuoden ajan. Henkilökunnan rokottamisen tärkein näkökohta on potilasturvallisuus. Sairaalassa influenssatartunnan riski on lähes kaksi kertaa niin suuri kuin samaan aikaan ympäröivässä yhteiskunnassa. Potilaiden lisäksi lähes jokaisen lähipiirissä on myös muita vakavalle influenssalle ja sen jälkitaudeille alttiita henkilöitä, kuten pikkulapset, omat vanhemmat tai isovanhemmat. Teksti: Janne Mikkola, infektioylilääkäri Kuva: Michael Rossing Influenssaan sairastunut on tartuttava jo vuorokauden ajan ennen taudin ensioireita Noin 30 % terveydenhuollon työntekijöistä sairastaa taudin oireettomana tai hyvin vähäoireisena, jolloin tautia voi levittää tietämättään. Terveellä työikäisellä influenssarokote toimii hyvin; se ehkäisee 7 8 sairastumista kymmenestä. Ikääntyneillä ja pitkäaikaissairailla, jotka ovat vakavan influenssan riskiryhmiä, rokotteen suojateho on selvästi heikompi. Tämän vuoksi aktiivisen lähipiirin kattava rokottaminen saattaa suojata sairaita ja ikääntyneitä influenssalta jopa tehokkaammin kuin itse otettu rokote. Työnantajan tulee suojata henkilöstöään työperäisiltä tartuntataudeilta. Suomalaisen tutkimuksen mukaan rokotetut työntekijät ovat influenssakautena sairauslomalla 0,4 työpäivää vähemmän kuin rokottamattomat. Yksittäisen työntekijän kannalta hyöty voi näyttää vähäiseltä, mutta epidemia-aikaan sen merkitys voi olla yllättävän suuri vuodeosaston sijaisjärjestelyjen tai koko sairaalan toimintakyvyn kannalta. Kanta-Hämeen keskussairaalassa kaudella lääkäreistä kausi-influenssarokotteen otti noin 80 %, mutta muusta henkilökunnasta vain joka kolmas. Tänäkin syksynä rokote annetaan kaikille halukkaille. Lisätietoa kausi-influenssarokotteesta löytyy mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta: 24

25 kipalvelujen hittämisnäkymiä Valtuusto päätti tuottavuusohjelmaa käsitellessään vuoden 2012 lopulla, että on selvitettävä huollon ja hallinnon tukipalvelujen osalta erilaiset yhteistyömahdollisuudet muiden kunnallisten ja seudullisten palveluntarjoajien kanssa. Tukipalvelujen tuottamiseen etsitään uudenlaisia toimintamalleja hoitaen toimintaa joko itse, toisen osapuolen kanssa yhdessä tai ostamalla palveluja ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Tavoitteena on, kuten strategiassa vuoteen 2015 todetaan, että pidemmällä aikavälillä sairaanhoitopiiri keskittyy ydintoimintaansa, erikoissairaanhoitoon, ja erilaiset tukipalvelut hoidetaan pääsääntöisesti yhteistyössä muiden kunnallisten organisaatioiden kanssa tai ostopalveluina. Sairaanhoitopiiri tilasi ulkopuolisen selvityksen tukipalvelujen kehittämisestä HT Eero Laesterältä. Tammikuussa 2014 valmistunut selvitys sisälsi useita kehittämiskohteita. Monilta osin esitettiin tukipalvelutoimintojen keskittämistä Hämeenlinnaan ja myös Riihimäen tukipalvelujen hoitamista Hämeenlinnasta käsin. Ehdotuksia ei ole tältä osin pääsääntöisesti suunniteltu toteutettavaksi, koska Riihimäen yksikön tilanne on murroksessa. Yksikön ydintoiminnan tulevaisuuden toimintamallin on oltava selkeä, ennen kuin voimme tehdä tukipalveluihin liittyvä päätöksiä. Kehitystyötä on toistaiseksi pääosin tehty yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Pisimmällä ollaan ravintohuollossa. Suunnitelmana on, että sairaanhoitopiiri menee osakkaaksi Hämeenlinnan kaupungin tukipalveluyhtiö Tekmeen. Myös muille alueen kunnille on ehdotettu mukaantuloa yhtiöön. Henkilöstö siirtyisi Tekmen palvelukseen ja myös laitteet myytäisiin. Tekme vuokraisi sairaanhoitopiirin ruokahuollon tilat. Hämeenlinnan seudun kaikki laitosruuat valmistettaisiin keskussairaalassa Hämeenlinnassa ja sairaanhoitopiiri ostaisi ravintopalvelut Tekmeltä. Järjestelystä arvioidaan syntyvän noin euron säästöt yhteensä sairaanhoitopiirille ja Tekmelle. Järjestelyä koskeva sopimusvalmistelu on kesken. Valtuuston hyväksyttäväksi asia etenee viimeistään kesäkuussa Tietotekniikkapalvelut on monilta osin organisoitu uudelleen. Vastuu Efficatuesta on siirtynyt Medi-It:lle. Palvelimien hallinta ja ylläpito on siirtynyt Istekki Oy:lle. Lähitukipalveluissa selvitetään sairaanhoitopiirin ja Istekin yhteistoimintamallia. Järjestelyllä arvioidaan saavutettavan noin euron vuosittaiset säästöt. Sairaalahuollossa on selvittelyssä ei-hoidollisten alueiden puhtaanapidon siirtäminen Tekme Oy:lle. Tältä osin ovat tekeillä laskelmat ja selvitykset. Varaston ja kuljetusten osalta selvitetään niiden keskittämistä yhteistyössä Tekmen ja Kuntapron kanssa. Tarkastelussa on erityisesti se, että varastoja keskitettäisiin keskussairaalan tiloihin ja myös kuljetukset keskitettäisiin päällekkäisyyksien purkamiseksi. Suunnitelmat ja organisointi ovat tältä osin tekeillä. Myös teknisten palvelujen yhteistyöselvitykset on käynnistetty. Sen sijaan palkanlaskennan ja rekrytoinnin osalta on Laesterän suosituksista poiketen päädytty niiden tuottamiseen jatkossakin omana toimintana. Tehdyissä selvityksissä ei löydetty erityisiä etuja ulkoistamisesta. Laskentapalveluissa on kirjanpito ja siihen liittyvät useat muut järjestelmät ulkoistettu jo aikaisemmin Kuntaprolle. Potilaslaskutus ja perintä ostetaan Lindorff Oy:ltä. Teksti: Seppo Karhu, talousjohtaja, tulosaluejohtaja 25