Rak Rakenteiden korjaustekniikka II (8 op)

Transkriptio

1 Rak Rakenteiden korjaustekniikka II (8 op) Kevät Ikkunakorjaukset -Kattovauriot ja -korjaukset, erilaisten kermien ominaisuudet Esko Sistonen

2 Tavoitteet Oppia tuntemaan: Ikkunakorjauksiin johtaneita syitä Ikkunoiden korjausmenetelmiä Kattovaurioiden syitä Kattojen korjausmenetelmiä Erilaisten bitumikermien ominaisuuksia

3 Ikkunoiden tehtävät -ikkunan kautta saadaan huonetiloihin auringonvaloa (valaisu, terveydellinen merkitys) -ikkunan kautta saadaan huoneisiin raitista ilmaa (terveydellinen merkitys) -ikkunan kautta saadaan näköyhteys ulos -ikkunaa voidaan käyttää myös varatienä SRMK G1: Asuinhuoneessa tulee olla ikkuna, jonka valoaukko on vähinään 1/10 huonealasta. Huoneen ikkunan tai osan siitä tulee olla avattavissa. Asuinhuoneen ikkunan tulee olla välittömässä yhteydessä ulkoilmaan. Työturvallisuuslaki Työpaikkana käytettävässä ikkunattomassa rakennuksessa tai rakennuksen osassa tulee tarpeellisen valaistuksen saaminen olla turvattu siinäkin tapauksessa, että varsinainen valaistusjärjestelmä joutuu epäkuntoon.

4 Kuvien lähde: Kauko Tulla, Ikkunat kuntoon

5 Ikkunoiden rasitustekijöitä Kuvan lähde: Kauko Tulla, Ikkunat kuntoon

6

7 Vanhat ikkunat Ikkunalasi: Ikkunalasi keskiajalta 1900-luvun alkuun: -kruunulasi -sylinteripuhallettu tasolasi -peililasi eli hiottu lasi Nykyisin ikkunalasit valmistetaan tasolasitekniikalla ns. floatmenetelmällä (valetaan sulan tinan päälle) Ikkunanpuitteet: 1700-luku luvun lopussa puupuite syrjäytti lyijypuitteet -ikkunoiden ruutujen määrä väheni 1800-luku -empire -uusgotiikka, sveitsiläistyyli, uusrenesanssi -kaksinkertaiset ikkunat tulevat Suomeen -T-karmi -fortuska ja terveysikkuna -sisäänaukeavat ikkunat

8 1900-luku -jugend, 20-luvun klassismi ja funktionalismi luvulla epäsymmetrisellä pystyjaolla varustettu ikkuna -kytketyt y puitteet -60-luvulla kolminkertaiset puitteet (sisäpuitteet yhteenkytketty) luvulta lähtien: lämpölasit, kaasutäytteiset lämpölasit, selektiivilasit, itsepuhdistuvat lasit, puualumiini-ikkunat, tuloilmaikkunat

9 Kuvan lähde: (Perustietoa lasista)

10 Ikkunoiden kunnonarviointi Ikkunan toimivuus -esiintyykö vetoa (kylmä lasipinta, saumavuoto puitteen ja karmin tai seinän ja karmin raosta) -millainen on ikkunan tiivistys (karmit ja puitteet) -esiintyykö lasipinnoissa huurua ja jäätä -onko ääneneristävyys, lämmöneristävyys riittävä -avautuuko/sulkeutuuko ikkuna asianmukaisesti (riittävät käyntivälit) Ikkunan tekninen kunto -ovatko puitteet jäykät -onko ikkunalasi tiiviisti puitteessa kiinni -ovatko helat ja kulmaraudat kunnossa, esiintyykö ruostetta -toimiiko lukitusmekanismi -onko maalausvaurioitunut -onko puuosissa lahoa -onko vesipenkki tai pelti vaurioitunut, onko merkkejä vesivuodoista rakenteiden sisään

11 Tarkastettavat asiat Puuosien pintakäsittely Sisäpuolen maalikerros Ulkopuolen maalikerros Puuosien lahovauriot Kittaus ja listoitukset Heloitus Vesipellit Välineet: -puukko -piikki -rakotulkki -peili -merkkisavu -kosteusmittari (pinta-, puun piikkikosteusmittari) -pintalämpötilamittari -lämpökamera

12

13

14

15 Ikkunakorjaukset Ikkunoiden korjaustavat voidaan jaotella - ikkunoiden kunnossapitokorjauksiin - ikkunoiden osittaiseen uusimiseen - ikkunoiden täydelliseen uusimiseen

16 Ikkunoiden kunnossapitokorjaukset -vanhojen ikkunoiden huoltomaalaus -tarkastus 2 vuoden välein, tarvittaessa paikkamaalaus, alaosien paikkamaalausjakso 4-5 vuotta, koko maalauksen uusiminen 6-10 vuotta, -puunsuoja-aineilla käsitellyt ikkuna vaativat uusintakäsittelyn 2-4 vuoden välein -ikkunakittausten uusiminen, tavallinen a pellavaöljykitti aö kestää muutaman vuoden -puisten lasituslistojen uusiminen -ahdistavien puitteiden sovitus höyläämällä -saranoiden ja heloitusten kiristäminen, uusiminen, öljyäminen -tiivisteiden uusiminen -karmin ja seinän välisen raon tiivistäminen

17 Ikkunoiden uusiminen osittain voidaan tehdä seuraavin tavoin - lisäpuitteen asentaminen - lasin korvaaminen eristyslasilla - vaihtopuitteen asentaminen Kokonaan uusimisessa vanha ikkunarakenne poistetaan kokonaan ja sen tilalle asennetaan uusi ikkuna. Tuloilmaventtiileillä voidaan parantaa ilmanvaihdon toimivuutta. Tyypillisiä lisävarusteita ovat mm. - ulkoilmaventtiilin asentaminen - sälekaihtimien asentaminen sekä - hyönteisverkkojen asentaminen.

18 Kuva: Juko-kortisto

19 Kuva: Juko-kortisto

20 Suojellun rakennuksen ikkunoiden korjaamisessa ja uusimisessa otettava huomioon: Ikkunoiden ulkonäköä ei saa muuttaa. Joskus ei saa lisätä kolmatta lasia. Korjauksissa käytettävä käsintehtyjä ikkunalaseja, jos sellaiset on rakennuksessa olleet aikaisemmin.

21 Kattorakenteiden vauriot ja korjaaminen Taitekatot: huopa-, pelti-, tiili-, betonikattotiili-, (asbesti)sementtilevykatteet Loivat katot: pelti-, huopa- ja erilaiset kermikatteet

22 Loivan katon huoltotoimenpiteet: Katon pinnan tarkistus (saumat, singeli jne.) Savupiipun ja tuuletusventtiilien, kattoikkunoiden ja luukkujen ympäristöjenläpivientien tarkistus Pellityksien tarkistus Räystään alusten tarkistus Katon harjaus Vesikourujen ja kattokaivojen puhdistus roskista Kermikatteen uusimisväli noin 25 vuotta.

23 Yläpohja- ja vesikattorakenteisiin kohdistuvat rasitukset

24

25 Tuulettuva loiva katto Tuulettuva ilmatila Tuulettuva kevytsoraeristekerros Huonetilasta yläpohjaan siirtynyt vesihöyry poistetaan tuuletusilman mukana ilmatilasta tai kevytsoraeristekerroksesta ulkoilmaan. Lämmöneristekerroksen sisäpuolella on oltava höyrynsulku.

26 Loivien kattojen vedeneristysmateriaalit -puhalletusta bitumista valmistetut bitumimatot ja huovat -kumilla modifioidut bitumikermikatteet eli SBS-kumibitumikermit -muovilla modifioidut bitumikermikatteet eli APP-muovibitumikermit -PVC-, CPE- jne. muoviset yksikerroskatteet -kumiset yksikerroskatteet kuten EPDM Yksikerroskate: katon kaltevuus vähintään 1:40

27 Kermi puhalletusta bitumista SBSkumibitumikermi APPmuovibitumikermi Kylmäjoustavuus Lämmönkestävyys Vanhenemisenkesto Elastinen palautuvuus Saumaliikkeet väsyminen Hitsattavuus Liimaus kuumabitumilla Talvityöskenneltävyys yy

28 Lasikuitukangasbitumimatto ML 500/4200 Pintahuopa PL 70/4100 SBS-kumibitumimatto

29 Tyypillisimmät kattorakenteiden vauriot -vesivuodot -katteenvauriot -alustan vauriot -lämmöneristekerroksen kastuminen -veden lammikoituminen kattopinnalle ja jään muodostuminen -läpivientien ja liittyvien rakenteiden vauriot -räystäsrakenteiden vauriot -kantavan yläpohjarakenteen vauriot

30 Vesivuoto Todelliset vuodot -vuoto katteen halkeamasta asta tai muusta vauriosta -vuoto läpivientikohdan kauluksesta tai muusta erityiskohdasta Ylivuodot -vuoto räystäslistan yli rakenteen sisään -vuoto kattoikkunan tai luukun, hormien ja muiden läpivientien kauluksen yli -vuoto pystyrakenteen liittymäkohdan ylösnoston yli Kondenssivuodot -yläpohjarakenteen huonosta tiiviydestä aiheutuva kondenssivuoto -huippuimurireissa ym. Ilmanvaihtolaitteissa tapahtuva kosteuden tiivistyminen

31

32

33 Kl Kylmänä äävuoden aikana yläpohjaan kulkeutunut vesihöyry tiivistyy alusrakenteisiin ja vedeneristyskerroksen alimman kermin alapintaan ja jäätyy kiinni. Metalliset läpivientiosat johtavat hyvin lämpöä ja toimivat kondenssipintoina.

34 Vedeneristyskerroksen vauriot -kermirakenteen repeämät ja halkeamat -kermirakenteen rakkula- ja pussimuodostelmat -kermirakenteen valuminen -kermirakenteen avoin sauma -kermin ohentuminen ja poimuttuminen -kermin normaali vanheneminen Halkeilua aiheuttaa: -jäätyvä ä vesi -singelillä suojatun katteen paljastuessa auringon valo -väärin kiinnitetty aluskermi sekä alustan liikkeet (esim. ponttilaudoitus elää) -kermirakenteen lämpö- ja kosteusliikkeet -alimitoitettu kate -rakenteen taipumat ja painumat sekä väärät kallistukset -puutteellinen vedenpoisto ja lammikoituminen -puutteellinen lämmöneristys -puutteellinen höyrynsulku

35 Kermirakenteen rakkulat, pussimuodostelmat ja poimuttuminen aiheutuvat: -liian kylmästä tai kuumasta liimausbitumista -epätasaisesta t liimauksesta -kosteuden jäämisestä asennusvaiheessa kermien väliin -kermien lämpö- ja kosteusliikkeistä -puutteellisesta tuuletuksesta ja höyrynsulusta -paineentasauskermin puuttumisesta -kosteuden pääsystä kermien väliin -paineenmuutoksista rakenteissa Kermirakenteen valuminen aiheutuu (ilmenee lähinnä pystypinnoilla, ylösnostoilla) -lämpimällä ilmalla kermit ja liimausbitumi kuumentuvat, jolloin liimausbitumi notkistuu ja valuu -eristyksen yläreunan ankkurointi puuttuu -yläreuna ankkuroitu naulauksella tai listakiinnityksellä -laajat ylösnostetut pinnat tulee liimata bitumilla j y p -ylösnostojen vesitiiviys varmistetaan kitillä ja reunat suojataan pellityksellä

36 Kermirakenteen avoin sauma -liimattujen tai hitsattujen saumojen aukeaminen -jään repivä vaikutus -kermirakenteen e pussiintuminen -asennustyön huolimattomuus -alumiinivahvisteinen lasieristyshuopa Kate taipuu ulospäin sauman kohdalta, tapahtuu liukumaa saumoissa. Alustan vauriot -alusrakenteen taipuma -alusrakenteen kosteuden ja lämpötilan muutokset -bitumiliimauksella kiinnittettyjen lämmöneristyslevyjen siirtyminen toistuvien lämpötilamuutosten takia -lämmöneristyslevyjen tilavuuden muutos

37

38 Puisen alusrakenteen vaurio -kosteustilan muutoksista aiheutuvat suuret liikkeet -kosteuspitoisuuden muutokset avaavat ja sulkevat lautaja rakennuslevysaumoja, jolloin kermit joutuvat rasitusten alaisiksi -laho- ja homevaurioita -laudoitusta jatkettu saman välituen kohdalla useampia lautoja rinnakkain -lautojen jatkos kannattajien välissä eikä tukien kohdalla -kermien liimaaminen kauttaaltaan alustaan tai liian suurina pisteliimausläiskinä läi ä Betonialustan vaurio -lämpöliikkeet aiheuttavat kermien repeytymisen -kermien halkeama kuviot seuraavat alusbetonille tyypillisiä halkeama kuvioita, joita ovat liikuntasauman kohdat, katon pintaa korkeammalle kohoavien rakennelmien kulmat, kattokaivojen kohdat ja valusaumat -elementtien taipumat ja kietoutumiset -liian paksun tai tiiviin laatan kuivumiskutistumat

39 Lämmöneristelevyalustan vaurio -polystryreenin muodonmuutokset aiheuttavat katteeseen pituussuuntaisia halkeamia -lämpö aiheuttaa levyjen liikkumisen i Lammikoituminen -liian pienet kallistukset -sadevesikaivoja ei ole riittävästi -sadevesikaivojen väärä sijainti ja korkeusasema -alimitoitetut vedenpoistoputket -sadevesikaivojen tukkeutuminen roskilla -veden ulosheittäjien puuttuminen räystäiltä Jään muodostuminen -veden jäätyminen lisää rasituksen moninkertaiseksi -veden jäätyessä tapahtuva laajeneminen venyttää katetta -paksun jään lujuus muodostuu muodostuu suuremmaksi kuin katteen lujuus -pakkovoimat ja katteen huokosiin päässeen veden laajeneminen irrottavat kermikerroksia toisistaan ja alustastaan

40 -suojakiveykseen takertuneen jään lämpöliikkeistä aiheutuva jännitys voi rikkoa katteen tai irrottaa sen alustastaan Vesi jäätyy katolla lämmöneristyksen vaihtelun takia tai veden valuessa kylmemmille alueille. Jäätä voi muodostua myös kattokaivojen ympärille (kattokaivoon johtuva lämpö sulattaa lumen kaivojen ympäriltä ja jäärengas muodostuu). Hyvin loivalla katolla ei sulamisvesi ehdi valua kattokaivoihin, vaan suuri osa vedestä ehtii imeytyä lumeen.

41 Läpivientien ja liittyvien rakenteiden vauriot -vesivuoto läpivientikohtien ja katteen huonon tiiviyden takia -kermien ja saumausten vanheneminen ja työvirheet Räystäsrakenteissa ilmenevät vauriot -räystäspellityksen päällys on asennettu täysin vaakasuorana, jolloin pellityksiin kerääntyy vettä -pellitysten saumat aukeavat (liian pitkät peltisalot, väär peltien saumatyyppi, lämpöliikkeitä ä huomioon ottamaton kiinnikkeiden sijainti ja määrä sekä kiinnitystarvikkeiden laatu -vuoto-ongelmia räystäspellin puskusaumat -puutuvat vastapellit räystäspellityksissä, vesi pääsee nousemaan tuulen vaiktuksesta ylöspäin seinää

42 Kantavan yläpohjarakenteen vaurio -harvemmin vakavia vaurioita -kosteusrasitukset, materiaalien normaali vanheneminen, taipuminen ja viruminen -betonirakenteiden halkeilu ja karbonatisoituminen Muut vauriot Sirotepinta ja suojakiveys -sirotteet irtoavat lammikkokohdilta -suojaukiveys siirtyy tuulen ja sadeveden mukana -etenkin nurkka-alueet Humusmassan kertyminen kattopinnalle -sade ja tuuli kerryttää -pitää kermin kosteana, jolloin kate pysyy kosteana -humusmassa on ravinnelähde leville ja sammalille

43