Yhteenveto Asukasfoorumissa esitetyistä suullisista kysymyksistä ja vastauksista

Transkriptio

1 Yhteenveto Asukasfoorumissa esitetyistä suullisista kysymyksistä ja vastauksista Markku Markkulan avoin kysymys alueen asukkaille Esitänkin avoimen kysymyksen teille alueen asukkaille, teiltä tarvitaan palautetta meille lautakuntaan. Miten halutaan, että Vihdintien kehittämisessä edetään? 1. Tuntuuko, että edetään näin askel askeleelta, asemakaavoituksen kautta, kokoojakatuja ja kiertoliittymiä rakentamalla? Onko tämä hyvä tapa edetä? 2. Vai tuntuuko, että odotetaan Vihdintien laajentamista sitten ehkä joskus 2+2- kaistaiseksi? Kaavoituksessa joudutaan varautumaan (lopulliseen) 2+2-kaistaiseen ratkaisuun. Jos kuitenkin halutaan kiirehtiä kiertoliittymien rakentamista, niin silloin edetään asemakaavoituksen kautta; lähdetään ratkaisemaan kokoojakatujen, rinnakkaisteiden rakentamista jne. Koska nämä ovat alueen sisäisiä katuja, ne ovat Espoon ratkaistavissa. Samalla ratkaistaan kiertoliittymäkysymykset ja tähän tarvitaan asemakaavoitusta. Kalajärvi II:n kaava on tulossa ja neljän vuoden uudessa kaavoitusohjelmassa on Metsämaan ja Odilammen asemakaavat. Kiertoliittymiä on suunniteltu Lahnuksentien Shellin kohdalle, Kalajärvelle Niipperintien Ruskatalon kohdalle ja Odilammelle. Vaikka kiertoliittymistä sinällään ollaankin monta mieltä, ne parantavat liikenneturvallisuutta. Ne myös veisivät alueelta pois sellaista läpiajoliikennettä, joka voisi käyttää muitakin reittejä, kuten Porintietä ja Turuntietä. (Asukasfoorumin valmisteluryhmä kokosi ja toimitti lautakunnalle esityksen: "Esitys Pohjois- Espoon tiehankkeiden toteuttamisjärjestyksestä". Tämä löytyy nettisivulta kohdasta Kampanjat ja ajankohtaiset asiat ) Kalajärvi-Lahnus uusi tieyhteys Mikä on uusi yhteys Kalajärveltä Lahnukseen, joka on kartassa merkitty katkoviivalla? Aiemmin Destian esityksessä näkyi Kalajärventieltä Lahnukseen päin viheryhteys. Tämä katkoviiva on ristiriidassa edellisen kanssa. Samalla kun liikenneverkostoa suunnitellaan ja mietitään olevia ja tulevia liikenneyhteyksiä, niin on herännyt kysymys, että jos tuo alue välillä Lahnus Kalajärvi joskus kaavoitetaan, niin eikö olisi hyvä avata tuollainen uusi yhteys. Koska kaavoitusta ei ole edes aloitettu, on tie merkitty karttaan katkoviivalla. Uusi yhteys on ajankohtainen jo Kalajärvi II kaavassa, koska kaavassa joudutaan osoittamaan minne tiet jatkuvat (kaavan reunalta eteenpäin). Katkoviivalla merkityn tien kohdalla on useitakin taloja, joista kulkuyhteys on nykyisin suoraan Vihdintielle. Vihdintietä kehitettäessä suorat tonttiliittymät eivät ole enää mahdollisia, vaan tonteille on järjestettävä muu kulkuyhteys. Kalajärvi II:n kohdalla tämän uuden tieyhteyden linjaus halutaan jättää vielä auki. Uusille asuinalueille tarvitaan myös sujuva bussiliikenne. Tuontapainen (katkoviivalla merkitty) kokoojakatu toimisi samalla bussireittinä. Milloin tämä yhteys toteutetaan ja miten se tulee tarkalleen kulkemaan - katsotaan sitten joskus, tulevaisuudessa ei Kalajärvi II:n kaavan yhteydessä (ei ole kaavan alueella). 1

2 Vihdintie Milloin Destian suunnitelmat Vihdintien parantamiseksi Odilammen kohdalla toteutuu, jossa on ainakin kolme vaarallista risteystä? Onko mahdollisesti tulossa jotakin pienempiä parannuksia? Valitettavasti ei ole tiedossa mitään parannussuunnitelmia lähitulevaisuudessa. Asia tuullee etenemään kaavoitusten kautta. Parannus on myös valtion budjettijonossa monien muiden suurien projektien kanssa. Onko mahdollista, että Espoo lähtisi yksin tekemään parannuksia? Kun kaavoitus Vihdintien rinnakkaisteiden osalta valmistuu, päästään valtion kanssa neuvottelemaan muutosten edistämiseksi. Espoo ei itse voi alkaa tekemään muutoksia valtion tiehen. Valtiollekin on edullisempaa tehdä kiertoliittymiä, kuin tehdä koko tien 2+2 kaistainen uudistus. Tärkeää on saada asukkaiden tuki ja kannatus näille suunnitelmille, jotta päättäjät huomaavat, että parannuksia odottaa kaikki. Valtioon pystyy vaikuttamaan pienissä asioissa, kunhan Asukasfoorumi ja projektipäällikkö yhdessä ottavat yhteyttä ELY-Siimekseen riittävän usein selkeän suunnitelman pohjalta. Pieniä asioita pystyy edistämään, koska ne ovat valtiolla juoksevaa rahaa. Suuret muutokset budjetoidaan erikseen ja ne edistyvät hitaasti. Missä vaiheessa Vihdintien kokoojakatujen (rinnakkaisteiden) suunnittelu tehdään? Ne pitäisi ehdottomasti suunnitella samalla kuin kaavoja ja rakentamista suunnitellaan, jotta lopputulos olisi onnistunut. Teiden rakentaminenkin pitäisi ajoittaa samaan aikaan muun rakentamisen kanssa, koska kokoojakatuja tarvitaan heti alusta alkaen. Pohjois-Espooseen on saatu projektipäällikkö, jonka tehtävänä on nimenomaan koota eri asioiden valmistelua ja eteenpäin saattamista sekä hoitaa yhteydenpitoa eri viranomaisten välillä. Tällä Kalajärven alueella (Vihdintien varressa) on tärkeää, että pääyhteydet saadaan toimimaan. Asemakaavoituksen yhteydessä tehdään jo kunnallistekniikan yleissuunnittelu sekä maaperä ja luontoselvitykset, jotta rakentaminen voi päästä nopeammin liikkeelle. Vihdintiellä ennen Lahnuksentietä lännen suunnasta on valvontakamera 80-kympin alueella ja rajoitus muuttuu vasta sen jälkeen 60-kympiksi. Voisiko kameraa tai rajoitusmerkkiä siirtää siten, että kamera olisi 60-kympin alueella. Sekä merkki että kamera ovat valtion hallitsemia, Espoo ei voi tehdä mitään. Tämä on niin sanottu pieni asia, johon pystyy vaikuttamaan ELY:n kautta, vaatii vaan selkeää esitystä ja sinnikkyyttä. 2

3 Örkkiniityntie Kymmenisen vuotta sitten on kaavoitettu muutoksia, joissa Örkkiniityntien liittymä Vihdintielle on suljettu. Liittymä on aika vaarallinen ja olemme odotelleet näitä muutoksia. Sen lisäksi Örkkiniityntien suoralla, ennen Vihdintietä, ajetaan aika lujaa. Miten hanke etenee? Ei ole valoa tunnelin päässä siinä hankkeessa vielä. Isonkorventien rakentaminen on alussa; se on kokoojakatu ja kun se saadaan valmiiksi, päästään seuraavaksi tonttikatuihin. Vihdintien tilavaraus, esiselvitysraportin mukaan, vaikuttaa aika lailla Vihdintien eteläpuolen voimassa oleviin kaavoihin ja jos näitä rinnakkaisteitä sinne alkaa tulemaan, niin liikennejärjestelyt muuttuvat siellä radikaalisti. Joudutaan toisin sanoen odottamaan näitä selvityksiä/päätöksiä, ennen kuin ryhdytään tekemään kaavan mukaisia katuja. Ihan lähivuosina ei voi luvata, että suunnittelua tai rakentamista siellä tapahtuisi, valitettavasti. Niipperintie Niipperintieltä pitäisi saada pois läpiajoliikenne. Milloin Juvanmalmintie avataan Vihdintielle? Mitä Juvanmalmin teollisuusalueelle rakennetaan? Lentokenttää tai kaatopaikkaa? Juvanmalmintien yhteys Vihdintielle on vielä kysymysmerkki. Valtio omistaa valtatiet ja kuten tunnettua on, valtiolla on rahapula. Kaikki rakentaminen on riippuvaista ympäröivien kaupunkien kaavoituksesta ja se kaupunki, joka hankkeesta hyötyy, on maksajana. Valtion kanssa neuvottelut jatkuvat. Juvanmalmintien rakentamisessa ollaan lähellä Vihdintietä vuonna Juvanmalmin alueelta on louhittu kalliota ja tehty mahdollisimman hyvää rakennuspohjaa, ei kaatopaikkaa, vaan teollisuutta varten. Teollisuus pääsee nyt laajenemaan tuonnepäin. Kaupunki omistaa alueen. Kuorma-autoliikennettä on tulossa kapealle ja jyrkälle Niipperinrinteelle, kun siirtolapuutarhaa aletaan rakentaa; miten liikenneturvallisuus aiotaan järjestää? Niipperirinteeltä kaavanmukainen turvallinen ja hyvä yhteys Niipperintielle on odottanut vuoroaan. Siihen on kaavoitettu siirtolapuutarha ja elokuussa käynnistyy kaavanmukainen katusuunnittelu. Ennen kuin siirtolapuutarha voidaan ottaa käyttöön, täytyy katuyhteys olla käytössä. Niipperintien eteläosan yleissuunnittelu käynnistyy elokuussa tänä vuonna. Niipperintie on kokoojakatu ja siihen on tarve saada kevyenliikenteenväylät molemmille puolille. Tästä tultaneen järjestämään yleisötilaisuuksia alueen asukkaille. Mihin kohtaan siirtolapuutarha sijoittuu? Niipperinpuron varressa on n. 10 vuotta vanha lainvoimainen siirtolapuutarhakaava. Alue on kaupungin omistuksessa. Alueelle mahtuu enintään 30m2 mökkiä. Niipperintien ylitys Niipperinrinteen kohdalla on vaarallinen. Onko uusi kokoojakatu Niipperinpellontie vielä suunnitelmissa? Tämä asia ratkaistaan Niipperintien eteläosan yleissuunnittelussa. 3

4 Bodomintie Bodomintien varteen on lyöty maanmittareiden toimesta tolppia. Mitä varten? (selvitetty jälkeenpäin) Punaisilla tolpilla on merkitty tiealue. Vastaavasti on aiemmin merkitty Kunnarlantie ja Snettansintie. Bodomintiellä ajetaan liian lujaa. Kun itse ajan 40 km/t, on perässäni 7 autoa suunnilleen torvet soiden. Tiellä ei ole kevyen liikenteen väylää. Siellä on aitauksessa ulkona hevosia. Hevoset pelästyvät ja ryntäillessään kaatavat aitoja. Mitä tehdä ajon rauhoittamiseksi? Vanhat maantiet ovat hankalia. Bodomintie on myös valtion tie. Kevyen liikenteen väylä olisi hyvä toteuttaa. Bodomin kartano hakee lupia useille rakennuksille ja lupaa huoltorakennuksille paikkaan, jonne vesi nousee luonnonlähteestä. Bodomin kaava on kesken eikä huoltorakennuksen paikkaa ei ole päätetty. Omistajalla on tietyt oikeudet määrittää minne rakennuksiaan sijoittaa. Kaava ei ole mennyt eteenpäin ja tulee myöhemmin nähtäville uudestaan. Röyläntie - Röylän kylä Röylän kylän läpi menee seudullinen kokoojatie. Vihdintien kehittämissuunnitelman mukainen liittymä suurena lisäisi vielä liikennettä Röyläntiellä. Mitä on suunniteltu Röylän pelastamiseksi? Röyläntie on valtion tie. Kysymys on vaikea ei oikein kuulu kenellekään. Ilman kaavoitusta ei oikein voida tehdä paljon mitään. Jotain pieniä toimenpiteitä korkeintaan. Asukasaktiivisuus on erittäin hyvä asia. Vaikka tie on hidas ja osa ihmisistä mieltää sen maisemalliseksi, niin valitettavan moni näkee sen sittenkin liian oikoisena reittinä. Yritetään ohjata kaavoituksella, että pääväylät ovat riittävän sujuvia ja houkuttelevia. Asukasaktiivisuus on tärkeä asia, kun halutaan saada jotain pieniä parannuksia tehdyksi. Entä kun alue on suojeltu. Rakennukset on suojeltu ja siellä on tarkat määräykset, mitä siellä saa rakentaa. Eikö Espoon kaupungilla olisi vastuuta siitä, että myös tieverkosto olisi vanha, osa museota, eikö nykyistä tietä voisi vaikka kaventaa? Yksi mahdollisuus on tehdä aloitteita virkamiesten suuntaan. Aloitteisiin pitää aina vastata. Jospa sieltä löytyisi ratkaisu. Röyläntielle pitäisi saada nopeusvalvontakameroita hillitsemään läpikulkuliikenteen nopeuksia. Kunnalla ei ole nykyisen lain mukaan oikeutta asentaa kameroita; Helsingillä on muutama poikkeuslupa. Tarvitaan lainmuutos, ennen kuin kunta voi asentaa valvontakameroita. Kaavoituksella asetetaan tavoitenopeudet, mutta nopeuksien noudattaminen ilman valvontaa ei toimi. Valvontakamerat ovat parempi ja kustannustehokkaampi tapa kuin esimerkiksi hidastustöyssyt. 4

5 Kysymys 1: Röyläntien suuret nopeudet: Asiaan vaikuttamiseksi kaikkia keinoja ja yhteyksiä on kokeiltu, mutta mikään ei tunnu auttavan. Viimeisin tieto tiepiiriltä: ei voida laittaa töyssyjä tai kavennuksia, koska ne ei kuulu tähän suojeltuun maisemakuvaan. Mitä asialle voisi vielä tehdä? Ehdotus: Röylän kylän ohitustie on ollut suunnitelmissa jo vuotta. Se olisi hyvä ratkaisu asiaan. Röylän kylän suojelu on kokoajan mukana suunnittelutyössä ja se ei sinänsä ole este muutosten tekemiseksi. Röylän kylän parantaminen liikenteellisesti voisi ottaa erilliseksi suunniteltuprojektiksi. Yritetään parantaa yhteyksiä valtion tiehallintoon asian esillä pitämiseksi ja tulosten aikaansaamiseksi. Nopeusnäyttölaitteet ovat suhteellisen edullisia ja niillä on havaittu olevan merkittävää vaikutusta ajonopeuksiin. Gobbackan tie Miten rakennetaan tiet Perusmäestä Koskeloon? Olisi toivottavaa, että kerrankin rakennettaisiin ensin tiet ja sitten vasta talot. Näin turvattaisiin nykyiset asuntokadut liialliselta kuormitukselta rakennusvaiheen aikana. Katuja rakennetaan asemakaavoitetuille alueille. Pyrittäisiin siihen, että kun rakentaminen alkaa, päätiet ja kevyen liikenteen väylät olisivat valmiina, niin että alueella olisi turvallista liikkua. Mutta kun kaavoitus puuttuu, pitää toimia työluvilla eli maanomistajilta pitää saada lupa yhteyksien rakentamiseen. Emme voi toimia ilman lupaa toisten alueilla. Gobbackan ja Viiskorven kaavoja on kiirehditty, että ne tai ainakin toinen niistä saataisiin lautakuntaan kesäkuun alussa ja sitten ennen lomia tai alkusyksystä eteenpäin. Seuraavaksi tulee maankäyttösopimukset, kaava menee valtuustoon jne. Kun lautakunta hyväksyy kaavan, on se selkeä signaali tekniseen keskukseen, että tuohon pitää saada pääyhteys ja siitä asia pitää viedä siten Espoon seuraaviin budjetteihin mahdollisimman äkkiä. Vanhankartanontie Olisiko mahdollista saada kevyenliikenteen väylä Vanhakartanon tielle Nepperin hoitokodista länteen, noin kilometrin pituinen osuus. Tie on niin vaarallinen, että lapset joutuvat kulkemaan bussilla kouluun kävelyn tai polkupyöräilyn sijasta. Kyseessä on valtion tie, jolle Espoo on saanut erillisluvan rakentaa kevyenliikenteentietä, joka on tien varressa osan matkaa. Vastaavia tarpeita vaan on monikymmenkertainen määrä olemassa olevaan rahoituksen verrattuna. Vuosittain kaupunki pystyy toteuttamaan vain pieniä pätkiä kerrallaan. Ehdotus laitetaan kuitenkin nyt muistiin. 5

6 Kehä 3 Milloin Koskelonsolmu rakennetaan valmiiksi? 2004 on tehty puutuville rampeille tilavaraus ja tilanne ei ole tästä muuttunut. Nykyisillä liikennemäärillä muutoksiin ei ole tarvetta ja lähivuosina ei tulla tekemään mitään. Hanke tulee ajankohtaiseksi Viiskorven ja Gobbackan alueiden rakentamisen myötä. Alueen asemakaavoista on jyvitetty rahoitusta Nepperinportin ramppien ja Röyläntien kevyenliikenteen väylän rakentamiseen. Kehä 4 Onko Kehä 4 vielä suunnitelmissa ja mistä kulkee sen linjaus? Kehä 4 ei ole ajankohtainen, mutta Tikkurilantie ja sen jatkaminen on ollut suunnitelmissa ja puheissa Vantaan kanssa. Se olisi suora yhteys Askistosta Keimolan kehäradalle ja palvelisi myös Pohjois-Espoota. Kehä 4:n eräs versio päättyisi Vihdintien ja Lahnuksentien eritasoliittymään, mutta muitakin parempia vaihtoehtoja on ollut esillä. Kehä 4 on maakuntakaavassa, joka täytyy kyllä ottaa huomioon paikallisessa kaavoituksessa. Jos Kehä 4 päättyisi Lahnukseen, pitäisi se suunnitella niin, että se ottaisi huomioon alueen olemassa olevat liikenneyhteydet. Kevyen liikenteen väylät Miksi kevyen liikenteen väylällä Kalajärveltä Odilammelle täytyy kulkea täysin pimeässä? Viereisellä Vihdintiellä on valot, ne sammutetaan johonkin aikaa iltaa, kun liikenne harvenee, mutta ihmiset kulkevat kevyen liikenteen väylällä aina täysin pimeässä. Vihdintien varrella oleva kevyen liikenteen väylä on valtion omistama ja hallinnoima. Mikä on uuden kevyenliikenteen yhteyden Pikkunevantieltä Niipperiin (ns. Koululaisenpolku) rakentamisen aikataulu? Suunnittelu on hyvässä vaiheessa: tänä vuonna tehdään toteutussuunnitelma ja rakentaminen ensi vuonna. Työ on suhteellisen pieni, mutta ongelmia on ollut lupien kanssa. Mikäli kuitenkin luvat saataisiin sujuvasti, hanketta voitaisiin vielä hiukan kiirehtiä. Kunnallistekniikka Mikä on Vihermäen kunnallistekniikan rakentamisen aikataulu? Vihermäen kunnallistekniikka kuuluu vanhojen alueiden vesihuolto-ohjelmaan: Nupurinkallio-Karhusuo on valmis, Lahnus tehdään seuraavaksi ja ensi vuonna (2011) alkaa Vihermäen rakentaminen. Riskejä on vielä matkalla, koska rahoitus on vähenemään päin ja ensi vuodesta ei ole vielä tietoa. HSY-veden (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) tulevista päätöksistä ei ole vielä tietoa. Mikä on Manninpellon viemäröinnin toteutuksen aikataulu? Työt alkaa kesällä 2010 ja valmistuvat ensivuoden (2011) alkupuolella. 6

7 Kauppapalvelut Kun alueelle lopulta tulee uutta asukasta. Missä he käyvät isoissa ruokakaupoissa? Lommilassa? Isossa Omenassa? Jumbossa? Kalajärvi on Pohjois-Espoon alueen paikalliskeskus ja sinne tarvitaan peruspalvelut. Kalajärvi II:n kaavaan on suunniteltu sekä kaupungin omia toimintoja ja yksityisiä palveluita. Kaupunki voi kuitenkin luoda vain edellytykset yksityisille palveluille ja päivittäistavarakaupoille. Tavoitteena on saada alue niin toimivaksi ja houkuttelevaksi, että yksityiset päivittäistavarakauppiaat ja yksityiset palveluyrittäjät kiinnostuisivat paikasta ja olisivat valmiit investoimaan sinne. Samanlaista rakennetta, sekä kaupungin että yksityisiä palveluita ja päivittäistavarakauppoja yhdessä, on kaavoitettu Viiskorpeen. Lommilaan kaavailtu iso kauppakeskus tulisi olemaan tämän alueen lähin iso kauppakeskittymä, mutta se ei ole tämän alueen pääkauppapaikka. Päivittäiset palvelut löytyisivät läheltä, Kalajärveltä tai Viiskorvesta. Kaupunki omistajana Kaupunki omistaa nykyisen Gobbackantien toiselta puolelta maata ja tehokkuusluku on 0,3 ja meillä, tien toisella puolelle, tehokkuusluku on 0,2. Onko kaupunki suurin grynderi? Tehokkuusluvun lähtökohtana on kaavoittaa aluetta käyttötarkoituksen mukaan. Jos olemassa olevat talot on rakennettu väljästi omakotialueelle, ei ole järkevää nostaa tehokkuutta niin että nykyiset talot jouduttaisiin tehokkuuden maksimoinnin takia purkamaan. Toinen kysymys on, jos asukkaat itse niin haluavat ja alue sijaitsee sellaisessa paikassa, että tehokkuuden nosto on järkevää esim. ison tien varrella. Silloin asiasta pitää neuvotella. Ei kuulu oikeastaan kenellekään -asiat Miten niin moni asia Pohjois-Espoossa ei kuulu kenellekään? Olen eri mieltä. Kyllä kuuluu. Ensinnäkin asia kuuluu teille, alueen asukkaat, ja teidän edustajillenne. Toiseksi asia kuuluu meille kaupungin virkamiehille. Ja aina kun tulee mahdollisuus, niin asialle tehdään jotain. Asuinkorttelit Onko ainoa visio, että ihmiset eivät liiku korttelin ulkopuolella, vaan kehitetään vain kortteliteitä ja kortteliliikennettä? Kaupunkikuvan kannalta on oleellista, mitä kortteleissa tapahtuu. Erilaisia teitä on kuitenkin aina Kehä III:sta lähtien pieniin koivukujanteisiin. Täydellistä joukkoliikennepalvelua ei pystytä tarjoamaan eli autoja tulee olemaan. Isonkorventien varrella on rakennettuja pysäköintipaikkoja niukasti. Autoja on vähän siellä ja täällä, myös pelastustiet tukkeutuu. Isonkorventiellä on aluepysäköintikielto; olisiko siihen mahdollista saada muutosta? Onko vähäinen parkkipaikkojen määrä kiinni kaavoittajasta? Tämä asia saatiin kuntoon tilaisuudessa jätetyn aloitteen pohjalta (toim. huom). 7

8 Muuta Minkälaisiin liikennemääräennusteisiin tiesuunnitelmat perustumat? Voisiko Niipperintien ja Röyläntien läpiajoliikennettä ohjata Vihdintielle ja Kehä 3:lle? Liikennemääristä ja jakaumista tehdään ennusteita sekä kokonaisuutena että alueittain, joita käytetään pohjina suunnitelmissa. Pyrkimys on kehittää Kehä 3:sta ja sen rinnakkaisteitä. Myös Vihdintie tulee olemaan alueellinen valtaväylä. 8