Asennus- ja käyttöohje

Transkriptio

1 Asennus- ja käyttöohje Urakkarajat... 2 Nereus-lattialämmitysurakka... 2 Rakennusurakka (RU)... 2 Putkiurakka (PU)... 2 Sähköurakka (SU)... 2 Asennuksen valmistelu... 2 Lattiarakenteet... 3 Eristeet ja reunanauha... 3 Lämpökatko esim. autotalliin... 4 Syöttöputkien asennus... 4 Betoniverkko... 4 Väliseinien paikat... 5 Jakotukin teline... 5 Jakokaapin asennus... 5 Jakotukin kokoaminen... 6 Putkitus... 6 Suunnitelmien merkinnät... 6 Putkituksen yleiset periaatteet... 7 Putken asennus ja kiinnitys... 8 Huomioitavia asioita... 8 Paineistus Lattiavalu Järjestelmän täyttö ja käyttöönotto Säätäminen Automatiikka Termostaatit ja toimilaitteet Säätöautomatiikka Lattiapinnoitteiden asennus Työkalut Huolto Häiriön paikantaminen Kylmät tilat Kuumat tilat

2 Lattialämmityksen moitteeton toiminta edellyttää, että järjestelmä rakennetaan tarkasti asennusohjeiden ja putkitussuunnitelman mukaisesti. Oikean asennuksen edellytyksenä on huolellinen tutustuminen ohjeisiin ennen työn aloittamista. Urakkarajat Nereus-lattialämmitysurakka Asennettuna Nereus-lattialämmitysurakka sisältää normaalisti suunnittelun, lattialämmitysputkiston ja jakotukin asennuksen sekä loppusäädön. Tapauskohtaisesti sopiminen on mahdollista. Mikäli asiakas suorittaa asennuksen itse, on valtuutetun asentajan tehtävä lopputarkastus työmaalla. Asiakas kuvaa kaikki piirit ja jakotukit ja dokumentoi ne, jotta takuu tulee voimaan. Tarkista heti tavaratoimituksen saavuttua, että se vastaa tilausta/lähetyslistaa. Mikäli kohteeseen tulee muutoksia (väliseinät, huonejako, ikkunakoot j.n.e.), ilmoita asiasta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Nereus-edustajalle. Rakennusurakka (RU) Rakennusurakkaan kuuluvat asennuksen valmistelutyöt, jakotukkien työaikainen suojaaminen sekä jakotukkien kotelointi/jakokaappien asennus. Putkiurakka (PU) Putkiurakoitsija tekee kytkennät lämmönjakohuoneessa ja kovien syöttöputkien liitokset jako-tukeille sekä täyttää ja ilmaa järjestelmän. Sähköurakka (SU) Sähköurakoitsija johdottaa ja kytkee lattialämmityksen termostaatit. Toimita tiedot termostaateista myös sähkösuunnittelijalle ja -urakoitsijalle. Asennuksen valmistelu Ennen asennusta on seuraavien toimenpiteiden oltava tehty (RU): 1. Eristeet ovat paikoillaan. 2. Syöttöputket on asennettu (mikäli ne on tilattu ja toimitettu). 3. Reunanauha on asennettu (mikäli sisältyy toimitukseen). 4. Raudoitusverkko on paikallaan ja raudoituskorokkeet on asennettu. 5. Mahdollisten kantavien seinien läpivientireiät on tehty. 6. Väliseinät, ovet, takat yms. kiinteät kalusteet on merkitty lattiaeristeeseen. 7. Jakotukin kiinnityskehikko on valmis. 8. Jakokaapin pohja on asennettu (jos sisältyy toimitukseen). 9. Lattialämmityksen putkituspiirustus on rakennuspaikalla. 10. Poraus- ja proppauskohdat on merkitty. Näillä toimenpiteillä varmistetaan asennuksen eteneminen aikataulun mukaisesti. 2

3 Lattiarakenteet Eristekerrosta vahvennetaan reunalla 50 mm Lattialämmitys voidaan asentaa käytännössä kaikkiin lattiarakenteisiin. Pohjalla kantava levy tai harvalaudoitus + kipsilevy Yleensä lattialämmitykselle riittävät normaalit eristepaksuudet. Poikkeuksena on betoni-välipohja, jossa kantava lattialaatta ja pintavalu on erotettava toisistaan esimerkiksi 25 mm:n EPS-eristeellä. Yleisimmät lattiarakenteet pientaloissa ovat maavarainen betonilaatta ja kevyt puuvälipohja. Tarkemmat rakennedetaljit on saatavissa. Eristeet ja reunanauha Eristystyö on suoritettava mahdollisimman huolellisesti. Ehjä ja tasainen eristekerros takaa vahvemman betonilaatan sekä pienentää lämmitysenergian kulutusta. Sähkö-, käyttövesi- yms. putket upotetaan eristekerroksen sisään tai välipohjissa kantavaan lattialaattaan. Reunanauha Nauhan takana viillot - > valun jälkeen ylimääräinen osa on helppo poistaa vetämällä. Nurkissa reunanauhan taakse tehdään viilto, jolloin nauha saadaan tiiviisti nurkkaan kiinni. Reunanauhan muovilipuke eristeen päälle, verkko asennetaan lipukkeen päälle. Lattialämmityksessä betonilaatta lämpö-laajenee kuivumiskutistumaa enemmän. Kantavien rakenteiden ja betonilaatan väliin asennetaan reunanauha tasaamaan lattialaatan lämpöliikkeitä. Reunanauha muodostaa myös lämpö- ja äänikatkon seinän ja lattialaatan välille. Reunanauha asennetaan päällimmäisen eristelevyn ja seinän väliin. Reunanauhassa oleva muovilipuke pingotetaan eristelevyn päälle. Lipuke estää betonissa olevan veden ja hienoaineksen valumisen seinän ja eristeen väliin. Muovilipuke hidastaa lattialaatan kuivumista reunoilta, mikä vähentää lattialaatan käyristymistä. 3

4 Lämpökatko esim. autotalliin Autotalleissa ja vastaavissa paikoissa, joissa on olemassa jäätymisvaara, on lattialaatassa oltava lämpökatko kylmän ja lämpimän tilan välissä. Tällaisissa kohdissa asennetaan ensimmäinen putki noin 30 cm päähän lämpökatkosta. Lämpökatko voidaan toteuttaa esimerkiksi reunanauhalla. Syöttöputkien asennus PE-Xa Lämpöputki 25,0*2,3 suojaputkessa 34/29 Käyttövesiputket ja sähköjohdot upotetaan eristeeseen. Syöttöputket ovat happidiffuusio-suojattuja ja ne toimitetaan valmiina suojaputkessa. Syöttöputkien tarvitseman uran leveys on noin 80 mm. Syöttöputket asennetaan maavaraisessa lattiassa päällimmäiseen eristekerrokseen. Putkien noustessa lattiasta käytetään putkiohjauskaaria. Välipohja-rakenteissa voidaan syöttöputki asentaa laatan päälle eristelevyjen väliin tai välipohjan ja alakerran välikaton väliin. Syöttöputket asennetaan aina jakotukin oikealle puolelle, mikäli mahdollista (jakotukin edestä katsottuna). Huom! Teippaa tai tulppaa avonaiset syöttöputken päät. Betoniverkko Betoniverkon tehtävä on estää betonilaattaan mahdollisesti syntyvien halkeamien leviäminen sekä laatan pystysuunnassa tapahtuva liike. Betoniverkko toimii lattialämmityksen asennus-alustana. Verkkojen oikea asennus helpottaa huomattavasti putkitusta. Verkot saumoissa silmävälit päällekkäin, poikittaislangat 30 mm limittäin Verkon risteyksen on oltava noin 50 mm:n päässä ulkoseinästä, jotta uloin lämmitysputki saadaan asennettua mahdollisimman lähelle kylmää seinää. 4

5 Väliseinien paikat Väliseinät merkitään tarkasti näkyviin lämpöeristeeseen. Huolellinen seinien merkintä varmistaa oikean asennuksen. Merkitse näkyviin myös tulisijojen yms. alueiden paikat, joihin ei tule putkitusta. Jakotukin teline Jos jakotukkia ei voida asentaa olemassa olevaan seinään, on jakotukille tehtävä esimerkiksi kuvan mukainen tukeva kiinnityskehikko. Jakotukin kiinnityskorkeus on noin 450 mm eristeestä. Jakotukkien pituudet löytyvät kohdasta Jakotukin kokoaminen. HUOM! Kuvissa syöttöputkien asennus on poikkeuksellisesti vasemmalta. Jakokaapin asennus Jakokaapin runko kiinnitetään tukevasti oikealle paikalleen koolausten väliin tai pinta-asennuksessa seinälle. Upotettavan vuotovesitiiviin kaapin kehys ja kansi irrotetaan rakennusvaiheen ajaksi. Jos väliseinät tehdään myöhemmin, on kaapin runko kiinnitettävä tukevasti esimerkiksi katosta. Pintakaappi asennetaan suoraan valmiin seinäpinnan päälle. 5 Upotettava vuotovesitiivis jakokaappi voidaan kiinnittää päältä ja sivuilta. Ylätason korkeus min. 800 mm valmiista lattiasta.

6 Jakotukin kokoaminen Jakotukkien runkokappaleissa on teflon-tiiviste. Runkokappaleet ja päätyventtiilit kiristetään käsin tiivisteen etureunaan asti, jonka jälkeen kappaleet kiristetään avaimella vielä kaksi kierrosta. Mittaus- ja täyttöyhteet kiristetään avaimella kevyesti runkopaloihin. Yhteissä on O-rengastiivisteet Valmiit jakotukit kiinnitetään kiinnitys-korvakkeisiin, menopuolen tukki ylös ja paluupuolen tukki alas. Jakotukin pituudet Piirien lukumäärä OKT Pituus (mm) Putkitus Ennen putkituksen aloittamista on varmistettava, että kaikki valmistelevat toimet on tehty. Nereuksen toimitukseen kuuluu aina lattialämmityssuunnitelma. Putkituksen on oltava suunnitelman mukainen ja oleellisista muutoksista on aina tiedotettava Nereukselle. Putkitus tulee koko lattia-alalle, asuintiloissa käytetyt putkivälit ovat 75, 150, 225 ja 300 mm. Suunnitelmissa on osoitettu jakotukkien paikat, putkikoko, piirijako ja -määrä, putkien asennusväli sekä putkipiirien pituudet. Suunnitelmien merkinnät 1 Jakotukin tunnusympyrä + jakotukin paikka NJT-8 = Nereus-jakotukki, jossa numero kertoo piirien lukumäärän. NJK-9 = Nereus jakokaappi, jossa numero kertoo jakokaappiin asennettavan jakotukin piirien maksimimäärän (oikeakätinen jt) 1 = luku kertoo jakotukin numeron (juokseva numerojärjestys) 6

7 Piirin tunnusympyrä Ylärivillä putkien asennusväli (mm) ja rinnakkaisten putkien määrä Alarivillä piirin laskennallinen kokonaispituus (m) Suunnitelma Putkituksen toteutus Putkitus on tehtävä suunnitelman mukaisella putkijaolla, parillinen määrä putkia rinnakkain. Jos putkijako ei mene huoneessa tasan, tihennetään putkijakoa makuuhuoneissa, nurkkahuoneissa (huoneessa on kaksi tai useampi ulkoseinä) ja märkätiloissa. Muissa tiloissa voidaan tällaisissa tapauksissa putkijakoa harventaa sisäalueella. Putkituksen yleiset periaatteet Putkitusjärjestyksen pääperiaate on, että lämmin vesi johdetaan ensin lämmöntarpeeltaan vaativampaan paikkaan ja että putkitus on spiraalin muotoinen = meno- ja paluuputki ovat rinnakkain. Putken kääntöhalkaisija (pienin sallittu käännös) on 5 x putken ulkohalkaisija. Kääntöhalkaisijaa jyrkempiä mutkia ei saa asentaa, koska tällöin on olemassa riski putken lommahtamisesta. Mahdollista lommahtunutta putkea ei tarvitse vaihtaa vaan sen saa palautumaan muotoonsa lämmittämällä varovasti kuumailmapuhaltimella. PE-Xa-putkessa on ns.muistiefekti jolloin sen molekyylirakenne voidaan palauttaa alkuperäiseen muotoonsa ja putken ominaisuudet pysyvät entisellään. Putkea ei saa asentaa, jos putken lämpötila on alle +2 C. 7

8 Putken vaurioitumisriskin minimoimiseksi on lattiavalu suoritettava mahdollisimman pian asennuksen jälkeen. On suositeltavaa, ettei putkiston päällä tehdä enää mitään töitä ennen lattiavalua. Lattialämmitysputket säilytetään kuivassa tilassa. PEX- putkia ei saa varastoida suorassa auringonvalossa. Auringonvalo voi kovettaa putken eli tehdä sen rakenteesta ns. lasimaisen. Putki on asennettava purkukelan avulla, jolloin putkesta saadaan kierteisyys pois. Putken katkaisu on aina tehtävä putkileikkureilla tasaisen leikkausjäljen saamiseksi jolloin putkiliittimet sopivat parhaiten putkeen. Putken asennus ja kiinnitys Ennen varsinaista putkitusta on putkisto suositeltavaa hahmotella lattiaan esimerkiksi tussilla. Asennus aloitetaan liittämällä putki menopuolen jakotukkiin. Kun piiri on valmis, liitetään putki paluupuolen jakotukkiin. Putken on aina oltava yhtenäinen lenkki, jatkoliittimiä ei saa käyttää. Lämpöliikkeiden tasaamista varten asennettaan muovinen ohjauskaari kohtaan, missä putki nousee lattiarakenteesta jakotukille. Putkisto asennetaan betoniverkkoon nippusiteillä tai teräksisellä sidontalangalla, jota asennetaan erityisellä sidontakoneella, pumpputasoitelattiaan U-kiinnikkeillä ja puulattiaan naulakiinnikkeillä. Putkisto on asennettava niin, että se on tukevasti kiinni alustassa (betoniverkko, lattialevy tms.) ja niin, ettei se ole koholla. Riittävä määrä kiinnikkeitä on noin 2 kpl/m. Putken asennus-periaatteesta ja putkikiinnikkeiden asennuksesta on yksityiskohtaisempi ohje liitteenä. Asennettaessa on huolehdittava siitä, ettei putki jää mistään kohdasta terävää tai leikkaavaa pintaa vasten (esim. raudoitusverkon pää), jolloin putki voisi vaurioitua. Mikäli työmaalle joudutaan jättämään avonaisia putken päitä, ne on teipattava umpeen, jottei niihin pääse epäpuhtauksia. Asennuksen jälkeen on varmistettava, että putki on kaikilta osin kunnolla kiinnitetty. Samalla on huolehdittava siitä, että piirit on huolellisesti merkitty, jotta oikea säätö on mahdollista. Jakotukki suositellaan suojattavaksi valun ajaksi suojahupulla, joka löytyy jakotukkipakkauksesta. Asennuksesta täytetään aina asennuspöytäkirja, johon merkitään mahdolliset poikkeavat asennusolosuhteet tai putkitukseen tehdyt muutokset. Täytetty ja palautettu asennuspöytäkirja on takuun ehto! Huomioitavia asioita Jakotukin edessä lattiaan tulee helposti erittäin tiheä putkitus. Putket on pyrittävä levittämään jakotukin edustalla mahdollisimman nopeasti suunnitelmien mukaiseen putkijakoon. Mikäli jakotukin edessä tai muualla putkiväli on alle 150 mm, vaikka putkituskuvissa on harvempi putkijako, asennetaan osa menoputkista suojaputkeen (käytännössä joka toinen). 8

9 Takkojen, leivinuunien, puukiukaiden, WC-istuinten yms. alle ei asenneta putkistoa. On suositeltavaa asentaa väliseinät ja WC-istuimet liimaamalla. Mikäli nämä kuitenkin porataan kiinni lattiaan, WC-istuinten ja väliseinien alta menevien putkien paikat merkitään huolellisesti näkyviin, jotta vältytään putkiston turhalta vaurioittamiselta (esim. lautaan piirretään etäisyydet seinästä ja lauta naulataan "talteen" katto- tai seinärakenteisiin.) Mikäli putkella joudutaan menemään lattian liikuntasauman tai kantavan seinän läpi, on läpimenokohdissa putken ympärille asennettava noin 300 mm pitkä suojaputki. Suojaputken sisähalkaisijan on oltava 10 mm lämmitysputken ulkohalkaisijaa suurempi. Lattian liikunta-saumojen tarpeen määrittelee rakennesuunnittelija. Yleensä niitä ei kuitenkaan tarvita säännöllisen muotoisissa pienissä (alle 150 m 2 ) lattialaatoissa. 9

10 Paineistus Ennen valua putkiston tiiviys on tarkastettava paineilmalla. Painekoe aloitetaan sulkemalla ylä- ja alatukin päätyventtiilit. Paineilmaletku liitetään jakotukin mittaus- ja täyttöyhteeseen (R15). Täyttöyhde avataan, jonka jälkeen paineilma kytketään päälle. Putkiston koepaine on 2-3 baria. Kaikkien liitosten tiiviys varmistetaan ulkoisesti suihkuttamalla saippuavesiliuosta. Koepaine jätetään putkistoon valun ajaksi, sillä koepaine vahvistaa putkea valun aikana. Jäätymisvaaran vuoksi painekoe tehdään aina paineilmalla. Lattiavalu Ennen lattiavalua tarkastetaan, että kaikki lämmitysputket ovat tukevasti paikoillaan eikä putkisto ole miltään osin kohollaan. Betoniverkon terävät päät on käännettävä irti lämmitysputkesta jotta ne eivät vahingoita putkea valun aikana. Nurkkien nousemista voidaan rajoittaa asentamalla noin 1 m² kokoinen betoniverkko lämmitysputkien päälle. Betonin tulee olla luokiteltua (By 45 / BLY 7) lattiabetonia. Rakennesuunnittelijan tulee määritellä betonin valinnan perustaksi: - rakenteen rasitusluokat ja suunnittelukäyttöikä - betonin lujuus ja rakenneluokka - kiviaineksen suurin raekoko Valun aikana on varottava vaurioittamasta putkistoa terävillä esineillä. Kärryvalua käytettäessä on lämmitysputket suojattava levyillä tai rakentamalla kärrytiet. Jotta betonilaatasta tulisi ehjä ja vahva, on varottava laatan liian nopeata kuivumista. Mikäli jälkihoidosta ei ole muuta määrätty, valun jälkeisenä päivänä (pinnan kovetuttua) lattialaatta kastellaan kunnolla ja peitetään huolellisesti viikoksi muovikalvolla. Betonilaatan kuivumista ei saa nopeuttaa lattialämmityksen avulla, vaan lattialämmitysjärjestelmän käyttöönotossa on tärkeää edetä riittävän hitaasti. Betonivalun pitää saada kovettua ennen lattialämmityksen aloittamista. Yleensä muutaman viikon jälkeen voidaan kuivatuslämmitys aloittaa noin +20 C lämpötilalla, jota pidetään päällä muutama päivä. Tämän jälkeen menoveden lämpötila voidaan nostaa muutaman viikon ajan C, kunnes päästään suunniteltuun käyttölämpötilaan. 10

11 Järjestelmän täyttö ja käyttöönotto Lattialämmitysjärjestelmän täyttö ja ilmaus suoritetaan vasta sitten, kun koko lämmitysjärjestelmä on käyttökunnossa. Tällä tavoin varmistetaan, ettei järjestelmä pääse jäätymään. Lisälämmittimien käyttö on suositeltavaa, jos lämmitysjärjestelmä otetaan käyttöön talvella. Kohteissa, jotka eivät ole jatkuvassa käytössä (esim. mökit), suosittelemme glykoli-vesiseoksen käyttöä lattialämmitysjärjestelmässä (pitoisuus 30 %). Täytettäessä useita jakotukkeja samanaikaisesti aloitetaan täyttö korkeusasemaltaan alimmasta. Täyttö suoritetaan vesijohtoverkoston paineella (lämmitysjärjestelmän täyttöventtiilin kautta). Normaalisti täyttö onnistuu kunnollisella kertailmauksella, mutta suosittelemme kuitenkin lämmönlähteen yhteyteen asennettua kunnollista ilmanerotinta. Periaatekuva täyttö/ilmaus: 1. Menopuolen (4) ja paluupuolen (1) päätyventtiilit sekä kaikki menopuolen piiriventtiilit (2) suljetaan. 2. Ilmausletku liitetään menopuolen ilmausyhteeseen (3), liitos R15, ilmausyhde avataan. 3. Paluupuolen päätyventtiili (1) avataan. 4. Yksi menopuolen piiriventtiili (2) avataan ja vettä juoksutetaan ilmausletkusta niin kauan, ettei vedessä ole enää ilmakuplia (virtaus tasaista). Tämän jälkeen piiriventtiili suljetaan ja avataan seuraava piiriventtiili. Samalla tavalla täytetään yksi kerrallaan kaikki jakotukin piirit. 5. Kun kaikki piirit on ilmattu, suljetaan menopuolen piiriventtiilit (2) ja avataan menopuolen päätyventtiili (4). Vettä lasketaan niin kauan ilmausletkusta, ettei vedessä ole enää ilmakuplia (näin saadaan menopuolen runkolinja ilmattua). 6. Tämän jälkeen ilmausyhde (3) suljetaan ja kaikki venttiilit (1, 2 ja 4) avataan. Järjestelmä on nyt täytetty ja ilmattu Ilmauksen jälkeen kiertovesipumppu käynnistetään ja lämmitys aloitetaan. Varmista, että verkoston paine on sopiva ja lämmityksen menoveden lämpötila on noin C. Järjestelmän paine (bar): = 0,3 bar + (korkeusero /10) Verkoston painemittarin yksikkö on bar1 bar = 10 m vettä. Verkoston paine määräytyy rakennuksen korkeuden perusteella. Jos lämmönjakohuoneen ja ylimmän kerroksen korkeusero on 3m sopiva paine = 0,3 + (3/10) = 0,6 bar. 11

12 Säätäminen Lattialämmitysjärjestelmä säädetään vasta rakennusprojektin loppuvaiheessa (asiakas sopii ajankohdan). Säätöä ei saa suorittaa asennuksen tai käyttöönoton yhteydessä. Nereuksen laskelmista löytyvät säätöarvot sekä piiri- että jakotukkikohtaisesti Jakotukin päätyventtiilin säätöarvo Piirikohtainen säätöarvo Piirikohtainen säätö Piirikohtaisella säädöllä saadaan huoneet keskenään tasapainoon. Piirikohtainen säätö tehdään menopuolen säätöventtiililtä. Korkin alla oleva säätöasteikko asetetaan laskelman lukuarvon mukaisesti (asteikko 1-6, 1 arvon välein). Jakotukkien keskinäinen säätö Jakotukit on saatava myös keskenään tasapainoon. Sen vuoksi on myös jakotukit säädettävä. Säätö tapahtuu alimmaisen tukin päätyventtiilistä (säätöventtiili) laskelmien mukaisesti. 12

13 Automatiikka Termostaatit ja toimilaitteet Huonetermostaatteja käytetään tapauskohtaisesti tarpeen mukaan. Huonekohtaista lämpötilaa voidaan rajoittaa seinälle asennettavan huonetermostaatin ja jakotukilla olevan toimilaitteen avulla. Huoneen lämpötilan noustessa oletusarvoonsa termostaatin kärjet sulkeutuvat ja virta pääsee jakorasian kautta vastaavalle toimilaitteelle. Siinä oleva vastuslanka alkaa lämmetä ja sulattaa toimilaitteen sisältämän vahan. Tämä lämpölaajeneminen työntää venttiilin karan sisään ja sulkee lämmityspiirin. Sulkeutumisaika on noin 3 minuuttia. Yksi termostaatti voi ohjata korkeintaan viittä eri toimilaitetta. Huonetermostaatti asennetaan 1,5 metrin korkeudelle upotetun kojerasian kanneksi. Termostaattia ei saa sijoittaa ulkoseinälle eikä siihen saa vaikuttaa takan tai auringon säteilylämpö. Sähkösuunnittelijaa on informoitava 230 V:n syötöstä jakotukille ja sieltä edelleen kullekin huonetermostaatille. Termostaattien johdotuksista saa lisätietoa Nereuksesta. Kytkentärasia sijoitetaan jakokaapin yläosaan tai ilman kaappia olevassa asennuksessa seinään jakotukin lähelle. Toimilaitteen liitäntäjohdon pituus on vakiona 1,2 m mutta sitä voi tarvittaessa jatkaa samanlaisella johdolla. Jos kyseessä on langaton järjestelmä, jakotukin läheisyyteen tarvitaan pistorasia (SU) johon keskusyksikön mukana tuleva muuntaja kytketään. Säätöautomatiikka Lattialämmityksen moitteeton toiminta vaatii myös ulkoilman lämpötilavaihtelujen huomioimista. Tätä varten tarvitaan säätöautomatiikka: - riittävän matalalämpöinen säätökäyrä menovedelle - menoveden lämpötilalle minimi- ja maksimirajoitin (märkätiloja palvelevan automatiikan minimirajoitin asetetaan esimerkiksi +26 C menovedelle). Ulkoilman lämpötilan laskiessa säätöyksikkö ohjaa sekoitusventtiilin avulla lämpimämpää vettä järjestelmään. Automatiikka säätää menoveden lämpötilan ulkolämpötilan perusteella. Säädön helpottamiseksi lämpökeskuksen meno- ja paluuputki on syytä varustaa hyvällä lämpömittarilla. Tutustu huolella säätölaitteen toimittajan ohjeisiin! Menoveden lämpötilat voivat vaihdella eri rakennuksissa huomattavasti. Normaalisti menoveden pitää olla ±0 C ulkolämpötilassa noin C ja -15 C:ssa C. Säädön jälkeen on odotettava vähintään yksi vuorokausi ennen uutta muutosta. 13

14 Lattiapinnoitteiden asennus Lattialämmitykselle soveltuvat käytännössä kaikki lattiapinnoitteet, poikkeuksena paksu lankkulattia (yli 28 mm). Asennuksessa on aina noudatettava lattiapinnoitevalmistajan ohjeita. Betonilattioiden kuivuminen saattaa aiheuttaa laatan kulmien nousua joka kylläkin palautuu jonkin verran ajan kanssa. Laatan kuivuminen riippuu laatan paksuudesta sekä ympäristön lämpötilasta. Betonilaatta jatkaa kuivumistaan vielä pitkän aikaa (jopa vuoden) laatan valun jälkeen. Kulmien nousua voidaan vähentää ja laatan kuivumista voidaan nopeuttaa lattialämmityksen avulla. Kun laatta on saanut kuivua rauhassa n. 5 viikkoa valun jälkeen, voidaan lattialämmitysputkistoon laskea vesi sisälle ja aloittaa lämmitys. Aluksi veden lämpötila ei saa olla korkeampi kuin ympäristön lämpötila vaan lämmitetään laatta ensin samaan lämpötilaan ympäristön kanssa. Sen jälkeen voidaan veden lämpötilaa nostaa 1-2 C:sta / viikko jolloin lattia saadaan kuivumaan nopeammin ja samalla myös rakennuksen sisäistä kosteutta voidaan vähentää. Lattiapinnoitteiden asennuksen ajaksi lattialämmitys on suljettava tai menoveden maksimiksi on rajattava +20 C, koska lämmin lattia saattaa kuivattaa kiinnitysliiman liian nopeasti. Lämmöt on suljettava n. 1 vuorokautta ennen lattiapinnoitteiden asennusta ja ne saa laittaa uudelleen päälle n. vuorokauden päästä pinnoitteiden asennuksesta. 14

15 Työkalut Purkukela Putken purkukela nopeuttaa ja helpottaa lattialämmitysputken asentamista. Putkituslaitteen avulla putkitus onnistuu helposti yhdeltäkin henkilöltä.. Putkileikkurit Putkileikkurien avulla saadaan lattialämmitysputkiin siistit ja suorat reunat liitoksia varten. Sidontakone Sidontakoneella voidaan putki sitoa kiinni raudoitusverkkoon. Muut työkalut 29 mm:n avosilmukka-avain (putkien liittäminen) 4 mm kuusiokoloavain (linjasäätöventtiilin säätö) Ristipääruuvimeisseli (jakotukin liittäminen kiinnityskorvakkeisiin) Talttapääruuvimeisseli (jakotukin piirikohtainen säätö) 15

16 Huolto Lattialämmitysjärjestelmä ei vaadi mitään ennakoivia huoltotoimenpiteitä. Lämmityskauden alkaessa on tarkistettava silmämääräisesti jakotukkien ja liitosten kunto, venttiilien toiminta sekä varmistettava lämmityksen toiminta tiloissa, joissa on jäätymismahdollisuus (esim. autotalli). Häiriön paikantaminen Ennaltaehkäisy on paras hoitotoimenpide. Perehdy huolellisesti asennusohjeisiin ja putkitus-suunnitelmaan sekä noudata niitä tinkimättömästi. Varottavia ja huomioitavia asioita: - Väliseinien alajuoksut voidaan kiinnittää liimaamalla ne betonilaattaan, esim. liimamassalla. Jos työ suoritetaan naulaamalla, on putkien paikat merkittävä tarkasti piirustukseen tai esim. seinälevyihin. - WC-istuimet voidaan myös kiinnittää liimaamalla, esim. Sikaflex:illa tai vastaavalla liima-massalla. Työ on usein helpompaa ja lopputulos parempi. - Putkituksessa otetut valokuvat voivat olla avuksi, jos joudutaan piikkaamaan lattialaattaa tai kiinnittämään siihen jotakin. Myös hyvällä lämpömittarilla löytää putken paikan. - Rakennuksella työskentelevien henkilöiden informoimisella estetään vaurioiden syntyminen. - Vaurioitunut lämmitysputki voidaan korjata sitä varten suunnitellulla yhdyskappaleella. Kylmät tilat - Jakotukissa ei ole tehty perussäätöä, jolloin vesi pyrkii kiertämään vain lyhimmissä putki-piireissä, koska niiden virtausvastus on pienin. Lyhimpien piirien kuristaminen laskelman mukaiseksi saa lämmitysveden kiertämään myös pitkissä piireissä. - Menoveden lämpötila on liian alhainen,ks. Säätöautomatiikka s Kiertovesipumppu on liian pienellä teholla, jolloin ainakin pisimmät piirit jäävät liian pienelle virtaukselle. - Verkoston paine on liian alhainen. - Varotermostaatin lämpötila on liian alhainen. - Huonetermostaatin kytkentä on virheellinen. Kuumat tilat - Jakotukissa ei ole suoritettu perussäätöä, jolloin vesi pyrkii kiertämään vain lyhimmissä putkipiireissä, koska niiden virtausvastus on pienin. Näiden piirien kuristaminen laskelman mukaiseksi saa lämmitysveden kiertämään myös pitkissä piireissä. - Menoveden lämpötila on liian korkea,ks. Säätöautomatiikka s

17 Tarkistuslista vikatilanteeseen 1. Kiertovesipumppu Lämmitystehon ollessa heikko tarkista kiertovesipumpun toiminta ja nopeus. Pumpun nopeutta voi yleensä säätää Tarvittaessa lisää nopeutta. Nopeusasteikko on yleensä 1,2 ja 3 Huomioi, että märkätiloilla voi olla oma pumppu 2. Lämmitysverkoston säätöautomatiikka Jos ulkolämpötilan laskiessa myös asunnon lämpötila laskee, vika saattaa olla lämmityksen säätöautomatiikassa Tarkista lämmityksen oikea säätökäyrä ja kiertoveden maksimi ja minimilämpötilat Huomioi, että märkätiloilla voi olla oma säätöautomatiikkansa Lauhalla ilmalla, asunnon lämpötilan ollessa liian korkea, tarkista säätöautomatiikasta lämmityskäyrä ja erityisesti käyrän suuntaissiirto tai huonelämpötila-asetus 3. Lämmitysverkoston paine Tarkista lämmitysverkoston oikea paine Normaali paine on 0,8 1,0 bar 4. Piirikohtaiset säätöarvot Tarkista viileän tilan tai huoneen putkipiirin säätöventtiilin arvot Piiriventtiilin säätöarvoa voi tarvittaessa suurentaa 5. Jakotukkien säätöarvot Eri kerrosten lämpötilojen ollessa erilaiset, voit muuttaa jakotukin kytkentäpäässä olevan linjasäätöventtiilin arvoa Kylmän kerroksen säätöarvoa voi suurentaa (esim.4:stä 6:een). Samalla tavalla liian lämpimän kerroksen linjasäätöventtiilin arvoa voi pienentää 6. Piirien suojakorkit Jakotukin piirien muoviset suojakorkit on pidettävä täysin auki Jos korkki kierretään kiinni, piiriventtiili sulkeutuu ja piirin vesikierto loppuu 7. Huonetermostaatti Viileä huone voi olla seurausta väärin kytketystä termostaatista Kun huonetermostaatti on säädetty isolle, huonetta palvelevan piiriventtiilin päällä olevan toimilaitteen pitäisi olla viileä (kuuma toimilaite sulkee venttiilin) 8. Ilma lämmitysjärjestelmässä Verkostossa oleva ilma heikentää lämmitystä Ilma aiheuttaa yleensä pulputtavaa ääntä jakotukeissa ja kovaa kohinaa kiertovesipumpussa Uponor Suomi Oy Nereus Lattialämmitys PL 21, Nastola p Ver nereus.fi@uponor.com 17