yhteinen maahanmuuttajien

Transkriptio

1 YIä-Savon kuntien I kotouttamisohjelma maahanmuuttajien yhteinen Lute nrc SR 90 pjelave4en valtuusto

2 I; I. W kotouttamisohjelma maahanmuuttajien yhteinen YIä-Savon kuntien

3 2 Sisällysluettelo 1. Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma MaahanmuuttajatYla-Savossa Kotouttamisohjelma Uusi laki kotoutumisen edistämisestã ja kunnan vastuut Kotouttamisohjelman sisaltö ja tavoite Kotouttamisohjelman valmistelu Kotouttamisohjelman seurarita ja pãivitys Maahanmuuttajien osallisuus Maahanmuuttajien kuuleminen ohjelmarityostamiseen Iiittyen Tiedotus Kotouttamisohjelman sitominen kuntien muihin suunnitelmun ja hyvien etnisten suhteideri edistâminen Kuntien strategiat Kuntien talousarviot 2011 sekã talous- ja toimintasuunnitelmat vuosille Kuntien toimintakertomukset Kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmat Kuntien aiemmat kotoutumisohjelmat ja niiden toimeenpano Hyvien etnisten suhteiden edistaminen YIã-Savossa Maahanmuuttajatyöri yhteistyöverkostot 13 2,1 Maahanmuuttohallinnon toimijoita Suomessa Maahanmuuttajatyön neuvottelukunta Ylã-Savossa Kotouttamista tukevat toimet Alkuinfo Valtakunnallinen perustietoaineisto Alueeflinen maahanmuuttajaopas Maahanmuuttajaneuvonta Alkukartoitus Kotoutumissuunnitelma Kotoutumissuunnitelman sisälto Alaikâisen kotoutumissuunnitelma Perheen kotoutumissuunnitelma Kotoutumissuunnitelmasta ja sen Iaatimisesta aiheutuvat velvollisuudet Kotoutumis- ja suomenkielen koulutus Tulkkipalvelut Kaytãnnän ohjeita tulkin kâyttâmiseen TE-toimiston kielipalvelut Kelan kielipalvelut Pakolaisten kielipalvelut Tulkki- ja käännöspalvelujen korvausten hakeminen ja maksaminen Yla-Savon toimijoiden monikulttuurisen osaamisen tukeminen Palvelut maahanmuuttajille Kunnan palvelut Infopiste Asuminen Päivâhoito Koulut Oppilaitokset 27

4 4.1.6 Terveydenhuolto ja sosiaalityo Kirjastopalvelut Nuoriso Kansalaisopistot Elinkeinopalvelut Muiden viranomaisten palvelut Poliisi Maistraatti Kela TE-toimisto Verotoimisto Muut toimijat ja uskonnolliset yhteisöt ja ja 333 Seurakunnat Jãrjestot Kehittãmiskohteet vapaaehtoistoiminta niiden seuranta LIITTEET 37 Lute 1 Yhteystiedot 37 Lute 2: Maahanmuuton 48 Lute 3: Ulkomaalaisten oleskeluluvat 49 Lute 4: Kaaviot 50 sanastoja kotoutumisprosessista Suomessa.27

5 4 1. Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 1.1 Maahanmuuttajat YIä-Savossa Ylä-Savossa (lisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Vierema) asuu vähän vajaat asukasta, joista noin 500 on maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien määrã on siis vajaat 1 % koko alueen vãestöstã (tilastot 10/2010). Suurimmat kansalliset ryhmãt, Iâhes 60 % maahanmuuttajista YIã-Savossa on venãlaisiâ ja virolaisia. YIa-Savon kunnat eivãt talla hetkellâ ota vastaan pakolaisia. Suurimmat syyt maahanmuutolle Via Savossa ovat perhesiteet seka työn tal opiskelun perãssä alueelle muutto. 1.2 Kotouttamisohjelma Uusi laki kotoutumisen edistämisestä ja kunnan vastuut Suomessa astui voimaan uusi laki kotoutumisen edistamisesta Kotouttamislain (N:o 1386) tarkoituksena on tukea ja edistãâ kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdoliisuutta ottaa osaa aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisãksi lain tarkoituksena on edistäã tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteista vuorovaikutusta en váestoryhmien kesken. (1 luku, 1 ) Suomeen muutetaan useista en syistã. Uuden kotouttamislain lahtokohtana on vastata maahanmuutossa viimeisen 20 vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin. Tavoitteena on myäs Iaajentaa kotouttamislain soveltamisalaa: uusi esitys kattaa kaikki maahanmuuttajat, lukuun ottamatta lyhytaikaista maassa oleskelua. Uudistuksen tavoitteet: Uudessa laissa huomioidaan kaikki en syistã Suomeen muuttavat henkilöt. Kotoutumisen kaksisuuntaisuutta edistetaan. Kotoutuminen edellyttäâ maahanmuuttajien ja kantavãeston vuorovaikutusta ja yhteista toimintaa. Kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuutta lisatâân ja niicfen seurantaa parannetaan. Alkuvaiheen ohjausta parannetaan. Maahan tuion alkuvaiheessa on tarkeaã saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista sekã neuvontaa kielikoulutus- ja tyonhakuaiheissa. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvien syrjäytymistä ehkaistaãn. Haavoittuviin nyhmiin kuuiuvat esimerkiksi vammaiset, vanhukset ja vaikeassa tilanteessa eãvät naiset ja lapset. Maahanmuuttajien osallisuutta lisãtâân. Pakolaisten hallittua kuntiin sijoittamista vahvistetaan. Lahde: Sisãministerio, maahanmuutto-osasto, joulukuu 2010

6 5 Kurinalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittãmisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava myös siitä, ettâ kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille, maahanmuuttajille uudessa laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut jãrjestetâãn sisãllöltâân ja Iaajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvã tarve edellyttãã ja kunnan henkilöstön osaamista kotouttamisessa kehitetaän. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan jãrjestäâ myös kuntien vãlisenä yhteistyonä. (3 luku, 30 ) Paikallisten viranomaisten on kehitettävä kotouttamista monialaisena yhteistyona. Yhteistyohön osallistuvat kunta, työ- ja elinkeinotoimisto ja poliisi seka kotoutumista edistavia toimenpiteitâ ja palveluja jârjestävãt jãrjestöt, yhdistykset ja yhteisot. Kunta tal useampi kunta yhdessã vol asettaa yhteistyössâ paikallisten tyämarkkina-, yrittãjâ- ja kansalaisjarjestojen kanssa kotouttamisen suunnittelun ja toimeenpanon kehittamistâ sekä etnisten suhteiden edistamista varten paikallistason neuvottelukunnan. (3 luku, 31 ) Kotouttamisohjelman sisältö ja tavoite Uuden kotouttamislain mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessã on Iaadittava kotoutumisen edistãmiseksi ja monialaisen yhteistyon vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytâan kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vãhintãan kerran neljassã vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa Iaadittaessa. Elinkeino-, liikenne- ja ymparistokeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston, Kansanelakelaitoksen ja muiden kunnan alueella toimivien viranomaisten on kunnan aloitteesta osallistuttava oman toimialansa osalta ohjelman Iaadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan. Paikalliset maahanmuuttaja-, kansalais-, tyontekijä- ja työnantajajãrjestöt seka uskonnolliset yhteisöt voivat tarvittavassa Iaajuudessa osallistua kotouttamisohjelman Iaadintaan, toteutukseen ja sen toimeenpanon seurantaan. Kunnan kotouttamisohjelma voi sisãltâã: 1. selvityksen siitã, miten ohjelma kytkeytyy seurantaan; kunnan strategiseen suunnitteluun ja 2. suunnitelman siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina sekã suunnitelman erityisesti kotoutumista edistävistâ ja tukevista toimenpiteistã; 3. tiedon kotouttamisen yhteensovittamisesta vastaavasta kunnan viranomaisesta sekâ en toimenpiteistä vastaavista tahoista; 4. suunnitelman lasten ja nuorten kotoutumisen sekâ sosiaalisen vahvistamisen edistãmisestâ; 5. suunnitelman työvoiman ulkopuolella olevien vahvistamisen edistämisesta; ryhmien kotoutumisen ja sosiaalisen 6. monivuotisen suunnitelman 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen henkiloiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistãmisestã; 7. suunnitelman hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien valisen vuoropuhelun edistâmisesta; 8. suunnitelman kunnan kotouttamisohjelman seurannasta ja ajan tasalla pitãmisestã.

7 6 Kunnan kotouttamisohjelmassa voidaan Iisáksi mãäritellä kunnan Ja kansalaisyhteiskunnan vãiiset yhteistyömuodot. (luku 3, ) Yiã-Savossa tavoitteena on oliut luoda kotouttamisohjelmasta kaytännon tyokalu alueen viranomaisten kãyttoön, jossa kotouttamistoimet ja eu toimijoiden välinen työnjako on selkeásti kirjattu. Kotouttamisohjelma vol toimia myös henkilöstön perehdytysmateriaalina maahanmuuttaja-työhön. Jotta maahanmuuttaja-asiat YIa-Savossa kehittyisivat eteenpäin, mäãriteltiin kotouttamisohjelmaan myös vuosittain seurattavia kehittámiskohteita Kotouttamisohjelman vaimistelu YIã-Savossa pãadyttiin vaimisteiemaan kotouttamisohjelmaa 7 kunnan väiisenã yhteistyönâ, koska maahanmuuttajien maãrãt yksittâisissâ kunnissa ovat melko vãhãiset. Kuntien vãliilâ on Jo olemassa olevaa yhteistyötã maahanmuutto-asioissa, joten yhteisen kotouttamisohjelman teko oh luonnolhinen ratkaisu. Työskentely aioitettiin syksylla 2010 moniammatillisella koto- tyäryhmãllä, lohon kuuluu jäseniä jokaisesta kunnasta sekä mm. oppilaitoksista, TE-toimistosta, hankkeista ja seurakunnasta. Koto- tyoryhmãn henkilot loytyvat Iiitteestä. Ohjelman vaimistehun loppupuolehha syys-iokakuussa 2011 jãrjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuudet kaikissa Yiã-Savon kunnissa maahanmuuttajien kotoutumiseen ja kotouttamisohjelmari vaimistumiseen hiittyen. Tilaisuuksissa (7 kpl) oil paikahla Vastaanottava Pohjois-Savo -hankkeen työntekijöiden Iisâksi yhteensa 109 henkilôã, jotka ohivat päãasiassa kurutien ja järjestöjen tyoritekijoitä (mm. kunnanjohtajia, kunnanhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajia) sekã maahanmuuttajia. Tilaisuudessa sai tuoda esiin kommentteja ja kysymyksiá ohjeimanteon tueksi, ja ne pyrittlin ottamaan huomloon ohjelmaa viimeisteltaessa. Mm. seuraavia asloita nousi keskusteluissa esiin: Maahanmuuttajat kaipaavat kontakteja suomahaisiin. Esim. jãrjestöjen ja yhteisöjen roohi tähiaisten tapaamispaikkojen ja -mahdohhisuuksien jârjestâmisessä on târkeã. Tuikinkayttö heratti keskusteiua ja se koettiin edehleen hieman haastavaksi. Esim. mistâ tulkkeja vol tihata? Pidettiin târkeana, ettã tuikkiasioihin on kiinnitetty huomiota esim. tãmãn kotouttamisohjeiman kehittamiskohteissa (luku 5). Etsivã riuorisotyö voisi jatkossa ottaa maahanmuuttajanuoret yhdeksi kohderyhmäkseen, jolla nuorten syrjäytymistã voitaislin ehkaistã ja maahanmuuttajanuorla saataisiin enemmãn nuorisopaiveluiden plirlin. Muutamat 3. sektorin toimijat kertoivat, että heidan toiminnassaan on jo mukana maahanmuuttajia ja hisãâkin voisi ohia, kuten esim. 4H -yhdistys, Monitaitoset ry jne. Yhteistyö maahanmuuttoasioissa yritysten, kuntien ja maahanmuuttajien vähihlã nostettiin eslin tarkeana asiana. Ynityksissa kaivataan paijon tietoa maahanmuuton alkuvaiheisiin ja tietoa yiipããtâan aiueehha olevasta työvoimasta. Maahanmuuttajat taas tarvitsevat tietoa avoimista työpaikoista. Esim. metalil- ja maatalousalaiia maahanmuuttajat kokivat työn kausiluontoisuuden ongeimaihisena valiilä on paijon töitä ja väiiiia el Iainkaan. Mitä tyontekijä vol tehdâ silloin, kun tbitá el ole? Yhã-Savoon perustettavan maahanmuuttoasioiden neuvottehukunnan kokoonpanoon toivottlin valtion viranomaisia mukaan (esim. TE-toimisto, maistraatti, Kela).

8 7 Neuvotteiukunnan tehtäviin tuli Iisaysehdotuksena YIä-Savon kiertävãn maahanmuuttajaneuvojan työn seuranta ja ohjaus. Kunnaile tulee uusia velvoitteita uuden kotouttamislain myotä, joihin toivottlin vaition taholta enemmán tukea. Esim. kunnan työntekijoiden monikulttuuristen valmiuksien parantaminen koettiin erittairi tãrkeaksi, mutta resursseja vievãksi tehtãvãksi. Yleisesti kunnissa ymmârrettiin maahanmuuton, erityisesti tyäperãisen, tãrkeys varsinkin ita-suomessa, jossa vãestö vanhenee ja vahenee. Asennoituminen maahanmuuttoa kohtaan oil positiivinen ja vastaanottava Kotouttamisohjelman seuranta ja päivitys Uuden kotouttamisiain mukaan kuntien kotouttamisohjeimat tuiee pãivittãã vähintáân 4 vuoden valein. Yiã-Savon kotouttamisohjeima pâivitetããn kokonaisuudessaan sils seuraavan kerran vuonna Kotouttamisohjeima on rakennettu nun, ettâ en toimijoiden yhteystiedot iäytyvât ohjeiman liitteenä ja nhitä päivitetäãn vuosittain. Samoin ohjelmaan kirjattuja kehittãmiskohteita seurataan ja tarkistetaan vähintãan kerran vuodessa. YIä-Savon kotouttamisohjeiman paivitysvastuu on aiueeiie penustettavan maahanmuuttoneuvottelukunnan paaasiaiiinen tehtâvâ. Neuvottelukunta kokoontuu pan kertaa vuodessa. Neuvottelukunnan toiminnasta iisaä luvussa Maahanmuuttajien osallisuus Maahanmuuttajien kuuieminen ohjeiman työstämiseen iiittyen Yiä-Savon maaharimuuttajiiie tehtiin maaiiskuussa 2011 kyseiy iiittyen kuntien paiveluihin maahanmuuttajiiie. Kyseiyssa tuotiin esiiie se, ettã aiueeiie oliaan parhaiiiaan vaimistelemassa uutta kotouttamisohjeimaa, jonka vuoksi maahanmuuttajien mieiipiteitã ja näkemyksiä kotoutumisesta kyseiiaan. Kotouttamisohjeimaa työstãvãt tahot ovat kiinnostuneita kuulemaan maahanmuuttajien kokemuksia siitã, mikä Ylá-Savossa toimil ja mitä palveluita voisi vieia parantaa. Lisâksi YIa-Savon kotouttamisohjeimatyöryhma kutsui kokoukseensa vieraiiemaan maahanmuuttajien edustajan, jota pyydettiin kertomaan nakemyksiä maahanmuuttajien kotoutumisesta ja sopeutumisesta Yia-Savoon. Kyseiyn ja kerrottujen asioiden pohjalta voidaan nostaa seuraavia huomiolta: Aiussa maahanmuuttajiiia oil kieliongeimia joidenkin suomaiaisten työntekijoiden kanssa, koska jolkut tyontekijat oval ujoja puhumaan engiantia. Eniten apua oil aiussa saadusta ohjauksesta, esim. työnvaiitystoimiston henkiiökunnaita. Suomen kielen kursseja pidettiin hyvinã. Toisaaita ongeimana oii se, ettã kurssiiia puhuttiin paijon venãjãã, koska suuni osa opiskelijoista oil taustaitaan venâiaisiä. Suomea opittiin kuitenkin eniten juuni kursseiiia.

9 8 Ilman kielitaitoa on hyvin vaikea Ioytãa alueelta töitã. Oma motivaatio kotoutumiseen ja töiden Iaytymiseen on hyvin târkeãã. Pãivãhoitopaikan saamisessa el ollut ongelmia. Vertaistuen merkitys kotoutumisessa on ollut târkeâ. Esim. kotoutumiskurssien osallistujat ja Porstuassa käyvät maahanmuuttajat tukevat ja auttavat toisiaari kotoutumaan. Kyselystä tuli ilmi epäaktiivisuus erilaislin maahanmuuttajille suunnattuihin tapahtumiin osallistumisessa. Syita tâlle saattavat olla esim. vâsymys uuden kielen ja kaiken muunkin tiedon oppimiseen sekã erilainen kãsitys entuudestaan ko. tilaisuuksista. Maahanmuuttajat ovat kokeneet kulttuurishokin Suomeen tullessaan. Lasten sopeutuminen uuteen kulttuuriin ja suomen kielen oppiminen on ollut paijon nopeampaa kuin aikuisten. Näiden lisäksi YIã-Savon kotouttamisohjelmaa on ollut mahdollisuus kommentoida jokaisessa kunriassa pidettâvân tiedotustilaisuuden yhteydessä, jonne on kutsuttu myös maahanmuuttajia. Tilaisuudet on pidetty syys-iokakuun 2011 aikana ja kotouttamisohjelman luonnos on ollut kaikkien luettavissa ennen tilaisuuksia internetissä. Näiden kuulemisien avulla kotouttamisohjelmaan on Ioydetty tarkeitâ kehittãmiskohteita, joiden toteutumista seurataan ohjelman puitteissa sâânnöllisesti. Kehittãmiskohteista on kerrottu tarkemmin kotouttamisohjelman luvussa Tiedotus Maahanmuuttajille tiedotetaan kunnan palveluista VIâ-Savossa samoin kuin muillekin kuntalaisille. Lisâksi alueella on koostettu maahanmuuttajaopas, jonka tarkoituksena on tarjota vasta alueelle muuttaneelle maahanmuuttajalle tietoa kuntien palveluista. Oppaaseen on kerâtty tietoja, joita maahanmuuttaja tarvitsee, kun han aloittaa elãmãn uudessa maassa ja kunnassa. YIä-Savon maahanmuuttajaopas on julkaistu suomeksi ja sen kâännökset valmistuvat syksyllä 2011 englanniksi, venãjaksi ja viroksi. lisalmen maahanmuuttajaopas on julkaistu suomeksi, englanniksi ja venãjáksi. Oppaita päivitetâãn vãhintáãn kerran vuodessa ja pãivitysvastuu on YIâ-Savon yhteisella maahanmuuttajaneuvojalla. Oppaat Iöytyvãt sãhköisinã osoitteesta: Info/Tietoa maahanmuuttajille.iw3 sekâ kaikkien YIa-Savon kuntien nettisivuilta. lisalmen kaupungin internet-sivuilla on myös tietoa kaikille YIâ-Savon maahanmuuttajille osoitteessa: if + Muuttajalle Tietoa maahanmuuttajalle. Sivujen paivitysvastuu on YIä-Savon yhteiseflä maahanmuuttajaneuvojaila. Facebookissa on maahanmuuttajien itse yllapitämâ epâvirallinen ryhma YIä-Savon monikulttuuri kiubi, jonka kautta myös tiedotetaan maahanmuuttajille alueella olevista tapahtumista ja tilaisuuksista.

10 osaamiseen ja verkottumiseen seka kansainvälisyyskasvatukseen Kuntien strategiat Kunnat laativat strategiat yloerisa valtuustokausittain. lisalmen ja Kiuruveden kaupunkien painottuvat kansainvãliseen yhteistyöhön ja sort laajentamiseen, kansainvaliseen tãmân valtuustokauden strategioissa on mainintoja kansainvälisyysasioista. Kirjaukset hyvien etnisten suhteiclen edistäminen 1.4 Kotouttamisohjelmari sitominen kuntien muihin suunnitelmiin ja kansainvãlisten yrityskontaktien mããrã. Toimenpiteitâ on kirjattu seuraavasti: astunut kotouttamislaki ja maahanmuuttajien palvelut. Pããvastuu maahanmuuttajien maahanmuuttajakoulutuksen toteuttaminen 9 lisalmen strategia lisalmen strategiassa tdcietaan, että lisalmelaiset yritykset ja oppilaitokset ovat tunnettuja myös kansainvâlisestä osaamisestaan. Pairiopisteatueiksi on kirjattu: - Osaaminen ja sivistys: Kansainvalisyys ja yrittâjyyskasvatus - Toimivat yhteydet: Kansallinen ja kansainvalinen yhteistyo sekã kansallinen ja kansainvâlinen verkottuminen. Lisaksi strategiassa ovat seuraavat maininnat: - Maaseutuelinkeinojen kohdalla tavoitteena on työperäisen maahanmuuton edistäminen - Kansainvalisyys- ja yrittajakasvatuksessa tavoitteena kotouttamisen ja Yhteisöllisyyden edistämisessä ja sosiaalisen pääoman kasvattamisessa tavoitteena monikulttuurisuus ja asenteislin vaikuttaminen Myos lisalmen kaupungin uudessa palvelustrategiassa on huomioltu syyskuussa voimaan palvelujen jarjestamisestä ja kehittamisesta on kaupungin keskushallinnolla. Kiuruveden kaupunkistrategia Kiuruveden strategiassa yhtenã toiminta-alueena on kansainvãlinen yhteistyo. Tavoitteeksi on asetettu kansainvãliseri yhteistyön laajeneminen ja mittariksi on maaritelty - kansainvâlisten hankkeiden hyodyntäminen - yhteistyo ulkomaalaistaustaisten kiuruvetisten kanssa - suvaitsevaisuuden lisãâminen - yritysyhteistyo lahialueen (mm. Venãjâ) yritysten kanssa - kielitaidon kehittaminen (kieliohjelma, kansalaisopiston kielikurssit jne.). Keiteleen, Lapinlahden ja Pielaveden strategioissa ei ole mainintoja asiasta. Sonkajãrven strategia on valmisteluvaiheessa.

11 10 Vieremãn kuntastrategiaan on kirjattu, ettã huolehditaan maahanmuuttajien kotouttamisesta Kuntien talousarviot 2011 sekä talous- ja toimintasuunnitelmat vuosille Strategisten kirjausten ja tavoitteiden seká muiden hyväksyttyjen ohjelmien ja suunnitelmien Iinjaukset tulisi konkretisoida talousarviovuoden ja taloussuunnittelukauden tavoitteissa ja toimenpiteissâ, Vain siten pystytäãn saamaan aikaan toiminnassa konkreettisia tuloksia. Kirjauksia on em. asiakirjoissa mm. seuraavasti: lisalmen kaupungin talousarvio sekä talous- ja toimintasuunnitelma Asiakirjaan on kirjattu seuraavat maininnat: - Yleishallinto: lisalmen kaupungiri palveluopas kããnnetään englanniksi ja venâjäksi SMstyspalvelukeskus: päivähoidon sektorilla on maininta tulkkipalveluvaraukseèta erityispaivãhoidossa - Kulttuurilautakunta: kansalaisopiston yhdeksi toiminnan painopistealueeksi on kirjattu erityisryhmien huomioon ottaminen. Kiuruveden kaupungin talousarvio sekä talous- ja toimintasuunnitelma Opetuslautakunnan yhteria toiminnallisena tavoitteena talousarviovuodelle mainitaan seuraavaa Jatketaan perusopetuksessa ja Iukiokoulutuksessa aloitettua kansainvâlistä yhteistyota seka osallistutaan seudullislin ja kuntakohtaisiin hankkeisiin. Sivistyslautakunnan toiminnallisena tavoitteena on maininta tehostetaan...maahanmuuttajien osallistumismahdollisuuksia kansalaisopiston opetukseen opetusministeriön myöntâmâri opintosetelirahan tuella Suunnittelukauden toiminnallisissa tavoitteissa mainitaan Kehitetaan toimintaa... edistamallâ... monikulttuurisuutta. kansalaisopiston Sonkajärven kunnan talousarvio sekä talous- ja toimintasuunnitelma Talousarvion mukaan kulttuurinen nuorisotyo kuuluu nuorisotyön toimintaan. Jarjestetäan kouluvierailuja ja kansainvãlisyyteen Iiittyviã teemapãiviâ seka tehdãän yhteistyötã alueen toimijoiden kanssa. Tavoitteena järjestâä vahintaän yksi kansainvâlinen nuorten ryhmãvaihto vuosittain. Kulttuuritoimi jarjestãã tapahtumia kansainválisten yhteistyoverkostojen kanssa. Koulutoimella on kansainvãlisyys mukana opetussuunnitelmissa. Vuoden 2011 teemana on kansainvalisyys ja kulttuuri-iderititeetti. Valmistelussa on kolme uutta kansainvalisyyshanketta, jotka odottavat rahoituspäâtöksiä.

12 11 Vieremän kunnan talausarvio sekã talous- ja toimintasuunnitelma Vieremällä on sivistyslautakunnan alaisuuteen kirjattuna kirkonkylan koulun toiminnan pairiopistealueena kansainvalinen Comenius -projekti. Projekti on peruskoulun vastuualueella ja jatkuu vuonna Projektiin osallistuvat maat ovat Suomi, Italia, Ranska, Portugali, Espanja, Norja ja Iso-Britannia. Muiden kuntien talousarviot sekä talous- ja toimintasuunnitelmat Muiden kuntien talousarvioissa sekã talous- ja toimintasuunnitelmissa ei ole mainintoja kansainvalisyydestã ja maahanmuuttajista Kuntien toimintakertomukset Kuntien toimiritakertomuksissa raportoidaan toimintavuonna saavutetut tulokset. Koska strategloissa, talousarvioissa ja toimintasuunnitelmissa on vain suppeita mainintoja maahanmuutosta ja kansainvãlisyydesta, on luonnollista, ettã asioista ei ole myöskâãn raportoitu toimintakertomuksissa Kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmat Lapinlahden kunnanvaltuusto on hyvaksynyt vuonna 2011 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Siinä el ole mainintoja maahanmuuttajista, vaan heidát otetaari huomioon kuten muutkin mahdollisesti en asemaan ja -kohteluun joutuvat I hmisryh m at. Muut Yla-Savon kunnat eivät ole Iaatineet yhdenvertaisuussuunnitelmia, mutta osassa suunnitelma on valmisteilla. Tasa-arvosuunnitelmat on hyväksytty osassa kunnista Kuntien aiemmat kotoutumisohjelmat ja niiden toimeenpano lisalmella, Kiuruvedellâ ja Vieremãllã on omat kotouttamissuunnitelmat, jotka on hyvâksytty 2000-luvun alkupuolella. Pielaveden ja Keiteleen yhteinen kotouttamisohjelma on Iaadittu Muilla kunnissa el ole voimassa olevia ohjelmia. Suunnitelmiin kirjatut toimeripiteet ovat pããsããntöisesti toteutuneet. Kotouttamisohjelmien mukaan en hallinnon alat ovat omalta osaltaan vastanneet tarpeen mukaan maahanmuuttajien palveluista. Suunnitelmilla on selkea pãivitystarve mm. uuden lainsaädãnnön johdosta, joten seudun yhteisen kotouttamissuunnitelman valmistelu on tullut erittãin ajankohtaiseksi kaikkien kuntien osalta.

13 Hyvien etnisten suhteiden edistãminen YIä-Savossa Hyvien etnisten suhteiden edistâminen on tullut YIä-Savon alueella tärkeaksi, koska alueelle suuntautuu työperãistâ maahanmuuttoa ja muutoinkin maahanmuutto on Iisaantynyt. AIueeIIa selvitetâân myös mahdollisuuksia pakolaisten ottamiseen. Maahanmuuttoon Iiittyvia kielteisia ilmiäita on noussut esille mm. rasistisena kirjoitteluria, sanallisena uhkailuna, fyysisena välivaltana ja ilkivallan kohdentamisena maahanmuuttajien yrityksiin. Keskeisinã tekijoinã etnisten suhteiden edistãmisessa ovat tietämyksen ja tuntemuksen Iisãäminen sekä alueen asukkaiden että maahanmuuttajien keskuudessa. Alueen asukkaiden on tärkeaã ymmãrtâä maahanmuuton syitä, olivatpa ne sitten esim. perhesiteet, työ tai pakolaisuus. Maahanmuuttoa katsotaan usein vain pakolaisuuden nâkökulmasta ja koetaan, ettâ pakolaiset käyttâvät hyvaksi maan sosiaaliturvajârjestelmaa ja saavat sellaisia oikeuksia, joita oman maan kansalaisilla ei ole. Tãllaiset virheelliset tiedot pitáä pystyã oikaisemaan. Qikean tiedon Iisaântyessë on myäs mahdollista vaikuttaa asenteisliri. Asenteislin vaikuttamineri on erittäin tarkeäã lasten ja nuorten kohdalla ja tässã tyossã ovat avainasemassa kodit ja koulut. Jotta erinakkoluuloja ja pelkoja vieraita ihmisiã kohtaan voidaan hãlventäâ, tulee molemmilla osapuolilla olla keskenääri mahdollisuuksia normaaliin arkipaivãn kanssakâymiseen. Tutustumisen kannalta on myös tarkeãa jârjestãâ erilaisia tilaisuuksia, joihin molemmat osapuolet voivat vaivattomasti osallistua. Tilaisuuksia voivat järjestaã kaikki paikalliset toimuat kuten kunnat, oppilaitokset, járjestöt ja seurakunnat. Erityisesti kansalaisopistot ja muut oppilaitokset, jotka jârjestävät maahanmuuttajien koulutusta ovat avainasemassa, koska heillä on koulutuksien kautta saatua Iaajempaa tietoa maahanmuuttajista ja heidan tarpeistaan. Uuden pãâtoimisen maahanmuuttoneuvojan saaminen YIa-Savoon on myös erittäin tärkeäa, koska hãnen kauttaan kunnat ja muut seudun toimijat saavat merkittävaâ tietoa maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin Iiittyvistâ kysymyksistã sekã palvelujen toimivuudesta. Hyädyntâmälla kaikkea táta tietoa voidaan edistââ maahanmuuttajien kotoutumista YIã-Savoon ja antaa myäs asukkaille oikeaa tietoa maahanmuuttoon Iiittyvistä kysymyksistã.

14 2) 2) 2) 3 C C 0 z. 2) z ) Cl) C 03CD C,) 0) 2) jsj 2) 2) 2) B C C 2) 2) -I 01 C CD Cl) C 0: C CD -I 0 0 r ED: a m cf 0) ED ci) ED 3 ci) CD 0 ED ED ED B C C 0 5 C, LU 01 0 a, ED a, B C C 0 C 0 ci) aci) ED C Ci, F ) 0 -. p II I fl I Ii F 1 I I 1 t 0 p npih h 3 h cq h-fr It ii ii I I I I I a q - S 3 t FI I I I I t t I I I I I 3 I ti,. I I F; I I I il = t D I cv cci H

15 Maahanmuuttajatyön neuvottelukunta YIä-Savossa Uuden kotouttamislain mukaan kunta tal useampi kunta yhdessä vol asettaa yhteistyössä paikallisten tyomarkkina-, yrittãjâ- ja kansalaisjarjestojen kanssa kotouttamisen suunnittelun ja toimeenpanon kehittamistã sekä etnisten suhteiden edistãmistã varten paikallistason neuvottelukunnan. (1 386/2010, 3 luku, 31 ) Ylã-Savoon esitetäãn perustettavaksi kotouttamisohjelmatyôn valmistuttua YIä-Savon maahanmuuttajatyon neuvottelukunta, jonka tehtâvia ovat: koko kotouttamisohjelman pâivittãminen 4 vuoden valein (seuraavari kerran 2015) kotouttamisohjelman yhteystieto-osion pãivittäminen ja kehittâmiskohteiden seuranta kerran vuodessa (seuraavan kerran 2012) maahanmuuttoon Iiittyvistã asloista, toiminnasta, palveluista yms. tiedottamirien YIã-Savon maahanmuuttajaneuvojan yhteistyöverkostoria ja ohjausryhmänä toimiminen kunnan työntekijoiden monikulttuurisuuskoulutusten koordinointi ja valvonta kulttuurienvãlisen vuoropuhelun ja hyvien etnisten suhteiden edistaminen YIã-Savossa Ylã-Savori maahanmuuttajatyön neuvottelukunta tulee toimimaan myös maahanmuuttajille sellaisena foorumina, jonka kautta esimerkiksi kehittãmisideoita tai epâkohtia vol vieda tiedoksi kuntiin. Neuvottelukuntaan pyydetããn edustajat jokaisesta kunnasta (mielelläân en palvelualoilta), TE-toimistosta, maistraatista, poliisista, Kelalta, oppilaitoksista ja mahdollisuuksien mukaan jãrjestäiltâ sekã yhteisoiltä (esim. seurakunnat, 3. sektorin toimijat). Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vuoden 2011 Ioppuun asti puheenjohtajana toimii Vieremãn kunnan kansalaisopiston rehtori Maija Leena Kemppainen. Uusi neuvottelukunta valitaan neljân vuoden vãlein. Seuraavan kerran ohjelmaa paivitetaan ja uusi neuvottelukunta valitaan vuonna 2015.

16 3.1.1 Valtakunnallinen perustietoaineisto Maahanmuutta]alle annetaan tietoa hãnen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan 3.1 Alkuinfo 3. Kotouttamista tukevat toimet vuodessa ja pâivitysvastuu on Yia-Savon yhteiseila maahanmuuttajaneuvojaila. Oppaat aikana vielä englanniksi, venãjãksi ja viroksi. Oppaita päivitetããn vâhintâân kerran viranomaisten ja toimijoiden kanssa Ylä-Savoon ja lisalmeen maahanmuuttajaoppaat, viranomaisten yhteystietoja. Vastaanottava Pohjois-Savo -ESR-hanke on koonnut yhteistyossa paikallisten Alueellirien maahanmuuttajaopas espanja ja kurdi. Intopankissa olevien Iinkkien kautta on saatavissa tietoa en yhteydessa. Valtion viranomaiset vastaavat osaltaan perustietoaineiston sisãllon tuottamisesta ja ajan tasalla pitâmisestá. Sisäasiainministeriä vastaa perustietoaineiston yhteensovittamisesta, kaãntamisestä ja jakelusta. Aineistoa jaetaan mm. polilsin ja Perustietoaineisto ja ed kieliversiot Iöytyvät sähkoisena osoitteesta: suomalaisessa työelamâssa ja yhteiskunnassa. Lisäksi maahanmuuttajalle annetaan 15 tietoa palvelujarjestelmasta ja kotoutumistoimenpiteistä. Perustietoaineisto annetaari kaikille Suomeen muuttaville oleskelulupapäãtoksen tiedoksiannon, oleskeluoikeuden rekisteröinnin, oleskelukortin myöntãmisen tai kotikunta- ja vãestotietojen rekisteroinnin maistraatin toimipisteistä. Perustietoaineisto on julkaistu ja se on selkokielinen. Aineisto kâânnetããn 1 0:lIe Suomessa yleisimmalle maahanmuuttajien kielelle. Lisäâ tärkeäã tietoa Suomessa asumisesta ja elãmisesta loytyy osoitteesta Infopankki palvelee kaikkiaan viidellãtoista kielellâ: suomi, ruotsi, englanti, viro, ranska, venaja, somali, serbokroatia, turkki, arabia, persia, kiina, albania, viranomaisten ja jarjestojen palveluista. Sivustosta on hyotya nun maahanmuuttajille kuin heidãn kanssaan tyoskenteleville. joiden tarkoituksena on tarjota vasta alueelle muuttaneelle maahanmuuttajalle tietoa kuntien palveluista. Oppaaseen on kerãtty tietoja, joita maahanmuuttaja tarvitsee, kun han aloittaa elamãn uudessa maassa ja kunnassa. Oppaassa on asumiseen, tyähön, koulutukseen, erilaisiin palveluihin ja harrastustoimintaan liittyvâä tietoa seká myös en lisalmen maahanmuuttajaopas on julkaistu suomeksi, venãjãksi ja englanniksi, ja Via Savon maahanmuuttajaopas on julkaistu suomeksi ja tuliaan julkaisemaan vuoden 2011 loytyvât sãhkoisinã osoitteesta: lnfo/tietoa maahanmuuttaiille.iw3 sekä Yiä-Savon kuntien nettisivuilta. lisaimen kaupungin intemet-sivuilla on myös tietoa kaikilie Ylâ-Savon maahanmuuttajiile Muuttajalle, Tietoa maahanmuuttajalle. Sivujen pâivittãmisvastuu on Yiã-Savon maahanmuuttajaneuvojalla. osoitteessa:

17 Maahanmuuttajaneuvonta Uuden kotouttamislain mukaan kunnan on huolebdittava siitä, ettã maahanmuuttajille uudessa laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut jãrjestetããn sisãllöltáãn ja laa]uudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvã tarve edellyttãa. Yksi nâistâ toimenpiteistã on maahanmuuttajien tehokas alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta kunnan palveluiden piiriin. Vastaariottava Pohjois-Savo -hanke on tarjonnut maahanmuuttajaneuvontaa YIã-Savossa vuosina Hankkeen tarjoama neuvonta Ioppui syyskuun 2011 lopussa. Hankkeessa on luotu maul Yla-Savoon kiertãvástâ maahanmuuttajaneuvonnasta, joka on mahdollista toteuttaa kuntien yhteistyana ja juurruttaa osaksi kunnan palveluita. Yla-Savon kunnat ovat yksimielisesti päãttãneet perustaa kuntien yhteisen kiertãvãn maahanmuuttajaneuvojan toimen. Toimi sijoittuu lisalmen kaupungin organisaatioon vuoden 2012 alusta Iãhtien. Mukaan tulevat kunnat osallistuvat neuvojan palkkaukseen maahanmuuttajien määrän mukaisessa suhteessa. Neuvojan tehtaviksi on suunniteltu mm. seuraavaa: vãlittãâ tietoa ja johdattaa kysyjâ oikean viranomaisen tai muun tahon Iuo. auttaa löytâmâân oikealle Iuukulle alkuvaiheessa esim. lupa-asioissa sekâ sosiaaliturvaan, opiskeluun, tyonhakuun, asuntoon seka lasten paivahoitoon ja kouluun liittyvissã asioissa. avustaa lomakkeiden tãyttãmisessá ohjautumisessa. Ia muihin asianmukaisiin palveluihin toimii alkuvaiheessa myös maahanmuuttajan kieliapuna ajanvarauksissa tai ohjatessaan maahanmuuttajaa viranomaistapaamisiin. tekee uuden lain mukaisia kunnan alkukartoituksia YIâ-Savon maahanmuuttajille. toimii myös viranomaisten tukena ja asiantuntijana maahanmuuttaja-asioissa. avustaa tiedostustehtavissa maahanmuuttajia pãivittãã maahanmuuttajaopasta. koskevissa asioissa, kuten esim. toimil yhteistyössã pakolaisten maahanmuuttoon liittyvissa kysymyksissa muiden viranomaisten kanssa, jos Ylâ-Savoon tulee pakolaistaustaisia maahanmuuttajia jatkossa. 3.3 Alkukartoitus TE-toimisto kãynnistäa alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on työtön ja rekisteroity tyonhakijaksi TE-toimistoon julkisesta tyovoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) säädetyllã tavafla. Tämä sils koskee maahanmuuttajia, joifla on ljlkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa, oleskeluoikeuden rekisterointi tai oleskelulupakortli Suomessa. Kunta járjestââ alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa muuten kuin tilapâisesti toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea, esimerkiksi vanhukset tai kotona lasten kanssa oleva vanhempi. TE -toimisto tai kunta voi myös

18 17 kaynnistaã alkukartoituksen sitâ pyytãneelle muulle maahanmuuttajalle, jos tâmän arvioidaan sitã tarvitsevan. Alkukartoitus kaynnistetãan kahden kuukauclen kuluessa asiakkuuderi alkamisesta tai alkukartoitusta koskevasta pyyririästä. TE-toimisto tal kunta, joka on järjestänyt alkukartoituksen, ohjaa maaharimuuttajan tarvittaessa saamaan muun viranomaisen tai palvelujen jãrjestájãn palveluita. Alkukartoitukseri perusteella TE-toimisto tai kunta arvioi, tarvitseeko maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelman. Alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiuciet sekã kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistavien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Siina myös selvitetaän tãtã tarkoitusta varten tarvittavassa Iaajuudessa maahanmuuttajan aikaisempi koulutus, tyohistoria, kielitaito seka tarvittaessa muut tyollistymiseen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat. Alkukartoituksen järjestäminen YIã-Savossa Maistraatti ohjaa asiakkaan maahanmuuttajaneuvojan Iuo, joka antaap:t ja neuvoo (Kunnan alkukartoitus rte-toimiston (YIä-Savon yhteinen kiertäva alkukartoitus: maahanmuuttajaneuvoja tekee): työkykyisetja -ikãiset toimeentulotuki-asiakkaat seka työttömãt tyonhakat, jotka I epáselvat, rajatapaukset (esim. I I 0t rekisteroityneet L,vanhukset, kotlaidit) i_tyonhakijoiksi Alkukartoitukseen sisâltyy uuden kotouttamislain mukaan alkuhaastattelu ja tarvittaessa tarkentavia toimenpiteitã. Alkuhaastattelussa selvitetâãn maahanmuuttajan yleiset kotoutumisen valmiudet: 1) luku- ja kirjoitustaito; 2) suomen ja ruotsin kielen taito; 3) opiskelutaidot ja -valmiudet; 4) aikaisempi koulutus ja työkokemus; 5) erityistaitoihin Iiittyvä osaaminen ja muut vahvuudet; 6) omat tyollistymis- ja koulutustoiveet; 7) elamantilanne ja sllth johtuvat palvelutarpeet. Alkukartoitukseen voidaan sisãllyttãa alkuhaastattelussa saatujen tietojen muun muassa seuraavia tarkentavia toimenpiteitâ: perusteella 1) henkilön osaamisen kartoitus ja tunnistaminen; 2) luku- ja kirjoitustaidon selvittãminen; 3) suomen ja!tai ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon selvittãminen; 4) opiskelutaitojen selvittãminen;

19 18 5) urasuunnittelu; 6) palvelutarpeiden kartoitus. Kunnari tekemä alkukartoitus YIã-Savossa tehdâân kaksiosaisena siten, ettã maahanmuuttajaneuvoja tekee ensin maahanmuuttajalle n. 1 h mittaisen alkukeskustelun / -haastattelun, jossa selvitetãan yleiset kotoutumisen valmiudet. Tämãn jãlkeen maahanmuuttajaneuvoja kartoittaa tarkemmin maahanmuuttajan kielitaitoja ja opiskeluvalmiuksia. Alkukartoituksen pohjalta maahanmuuttajaneuvoja suosittelee henkilölle oikeantasoista suomenkielen kurssia tai antaa muita jatkotoimenpidesuosituksia. Tassa vaiheessa arvioidaan myös, tarvitseeko maahanmuuttaja pidempiaikaisen, säännöllisesti seurattavan kotoutumissuunnitelman. TE-toimiston tekemän alkukartoitukseen ei ole mitäân lomaketta vaan se kirjoitetaan käytössämme olevan URA -kortisto- /sovellusohjelman Kartoitus- kortille. YIã-Savossa on jo pitkaãri tehty kartoitukset / alkukartoitukset nykyisen lain edellyttâmälla tavalla. Kartoituksessa on kãyty api hakijan työ- ja koulutustausta, perhetilanne, kielitaito, osaaminen jne. Asiakkaille on myös samalla kâynnilla laadittu joko kotoutumis- / työllistymissuunnitelma eli erillisia aikoja kartoitukseen tai suurinitelman laatimiseen ei tarvita. Tulkkaus on tilattu ainakin ensimmäiseen kartoitukseen ja suunnitelman laatimiseen. Kâytãnnössâ alkukartoitus ja kotosuunnitelman prosessi menee uuden maahanmuuttajan kohdalla nãin: INFO > PAIVYSTYS kysyy asiakkaalta tietyt asiat, pyytãã tâyttãmããn asiakastietolomakkeen (suomeksi, englanniksi, venãjáksi tai viroksi) ja varaa sitten ajan alkukartoitukseeri ja suunnitelman Iaatimiseen. lisalmeri seudun TE-toimisto on mukana alkukartoituksen ja kotosuunnitelman teossa vain tyamarkkinoille suuntaaville maahanmuuttajien osalta. Siten kotiäidit, eläkelãiset ja pakolaiset ovat kunnan vastuulla alusta Ioppuun. Opiskelijat ovat erikoinen ryhmâ, koska heidan on mahdollista tehda osa-aikatyätä opiskelujen aikana tai koulun lomien aikaan kokoaikatyotä, mutta koska lupa on myonnetty opiskelun perusteella, on se heille myos ensisijaista. He voivat toki olla työnhakijoina ja heille voidaan laatia alkukartoitus; kotoutumissuunnitelma vain jos siihen on todellinen tarve. Jos YIã-Savoon tulisi kiintiopakolaisia, nun he olisivat kunnan vastuulla. Kunnan edustajan Iâsnäolo (todennâkoisemmin maahanmuuttajaneuvoja) kotosuunnitelman laatimisessa on ns. tarpeen vaatiessa: mikäli TE-toimisto katsoo asiakkaan tulanteen sita vaativan, ja päinvastoin. 3.4 Kotoutumissuunnitelma Oikeus kotoutumissuunnitelmaan on maahanmuuttajalla; jos hânen on katsottu alkukartoituksen perusteella tarvitsevan suunnitelmaa kotoutumisensa edistämiseksi; jos han on työtän ja rekisteroitynyt tyonhakijaksi julkisesta tyovoimapalvelusta annetussa laissa sââdetyllã tavalla;

20 19 jos Mn saa muuten kuin tilapaisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. Ensimmâirien kotoutumissuunnitelma on Iaadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmâisen oleskeluluvan tms. myöntãmisestä ja se laaditaan enintäán vuodeksi. Kotoutumjssuunnitelmaan olkeuttava enimmaisaika on kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta, ja kyseistã aikaa voidaan tarvittaessa pidentaâ enintãän kahdella vuodella (esim. vammautumisesta, sairaudesta, âitiys-, isyys tai vanhempainvapaasta tal muusta nâihin verrattavasta syysta). Kunta ja TE-toimisto laativat kotoutumissuunnitelman yhdessã maahanmuuttajan kanssa. Perustellusta syystâ kunta ja maahanmuuttaja tal TE-toimisto ja maahanmuuttaja voivat kuitenkin laatia kotoutumissuunnitelman keskenäan. Kunta tai TE-toimisto käynnistaã alkukartoituksen perusteella kotoutumissuunnitelman Iaatimisen viimeistâãn kahden yukon kuluttua alkukartoituksesta Kotoutumissuunnitelman sisältö TE- toimisto sopii kotoutumissuunnitelmassa maahanmuuttajari kanssa koulutuksesta, työnhausta ja sen tavoitteista sekã tyänhakua tukevista ja tyollistymistâ edistävistâ toimenpiteistâ ja palveluista. Kunta sopul kotoutumissuunnitelmassa maahanmuuttajan kanssa kotoutumista ja työllistymistä edistãvistä kunnan palveluista tal muista toimenpiteistä, jos maahanmuuttaja el terveydentilansa, ikânsâ, perhesyiden taikka näihin rinnastettavien syiden vuoksi vol osallistua kotoutumista tukeviin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin Alaikäisen kotoutumissuunnitelma Kunta laatii alaikâisen maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, jos siihen on alaikãisen yksilollisistã olosuhteista johtuva tarve. Alaikäiselle ilman huoltajaa saapuneelle ja oleskeluluvan saaneelle laaditaan ama kotoutumissuunnitelma. Suunnitelma sovitetaan yhteen perheen kotoutumissuunnitelman ja alaikãiselle Iaadittavien muiden asiaan liittyvien suunnitelmien kanssa. Kotoutumjssuunnitelma laaditaan yhdessâ lapsen tai nuoren ja hánen huoltajansa tai edustajan kanssa Perheen kotoutumissuunnitelma Kunta laatii perheen kotoutumissuunnitelman, jos perheen kokonaistilanne sitâ edellyttäa. Suunnitelman tarvetta arvioitaessa kiinnitetäan erityisestâ huomiota lapsen tal nuoren kehitystä tukevan ja ohjaavan vanhemmuuden edellytyksiin ja vanhempien tuen ja koulutuksen tarpeisiin.

21 20 Perheen kotoutumissuunnitelma Iaaditaan monialaisena yhteistyönä ja sovitetaan yhteen yksilöllisten kotoutumissuunnitelmien ja perheenjâsenille Iaadittujen muiden asiaan Ilittyvien suunnitelmieri kanssa Kotoutumissuunnitelmasta ja sen Iaatimisesta aiheutuvat velvollisuudet Kunnan tai TE-toimiston, joka Iaatii maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelmari, on selvitettãvä maahanmuuttajalle suunnitelmasta ja siihen Iiittyvistä toimenpiteistâ aiheutuvat olkeudet ja velvollisuudet kirjallisesti ja maahanmuuttajan pyynnästã suullisesti siten, että han ne ymmãrtãã. Suunnitelman Iaatineen viranomaisen on aktiivisesti tarjottava maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelmaan sisâltyviã toimenpiteita ja palveluja. Kunnan ja TE-toimiston on seurattava kotoutumissuunnitelman toteutumista; suunnitelma tarkistetaan maahanmuuttajan palvelutarpeen mukaisesti tai vâhintãän kerran vuodessa. TE-toimiston on tarkistettava kotoutumissuunnitelma julkisesta tyovoimapalvelusta annetussa laissa säádetyllä tavalla. Suunnitelma voidaan myäs tarkistaa osapuolten sitä erikseen pyytäessâ. 3.5 Kotoutumis- ja suomenkielen koulutus Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on antaa aikuiselle maahanmuuttajalle kielelliset, yhteiskunnalliset ja elämãnhallintaan Iiittyvãt valmiudet toimia tasavertaisena yhteiskunnan jâsenenã Suomessa. Kotouttamiskoulutusta toteutetaan Opetushallituksen opetussuunnitelmasuosituksen mukaan. Koulutukset hankitaan kilpailutusten perusteella. TE toimiston asiakkaana olevat maahanmuuttajat ohjataan pââasiassa tyovoimakoulutuksena toteutettavaan kotoutumiskoulutukseen. Kaikille koulutuksiin hakevifle jãrjestetããn alkukartoitus, jonka perusteefla hakija ohjataan hänen kielitaitotasoaan ja opiskeluvalmiuksiaan vastaavaan ryhmâãn. Jokaiselle opiskelijalle Iaaditaan henkilokohtainen opetus- ja kehittymissuunnitelma. Olennainen osa kotoutumisprosessissa on suomen kielen opiskelu. Suomen kielen oppiminen ja suomalaiseen yhteiskuntaan perehtyminen edesauttavat tyoelãmâan hakeutumista tal muiden opintojen aloittamista. Tehokkaan kotoutumisen ja tyoelãmâãn pãäsemisen kannalta olisi erittãin tãrkeãä, että maahanmuuttajat voivat aloittaa kielikoulutukseen mahdollisimman plan Suomeen muuton jãlkeen. Monipuolinen ja Iaadukas kieli- ja kotoutumiskoulutus tulisi olla mahdollista kaikille maahantulosyystã riippumatta. Suomen kielen ja kulttuurin opetusta järjestâvãt mm. kansalaisopistot, joiden kursseille kaikki voivat osallistua. Ks. yhteystiedot Iiitteessä. Kuopion kesäyliopiston lisalmen yksikön suomen kielen kursseista kannattaa kysyä kesäyliopistolta. Ks. yhteystiedot Iiitteessä.

22 Tulkkipalvelut Viranomaisen on huolehciittava asian tulkitsemisesta tai kâantamisesta, jos maahanmuuttaja ei osaa kielilain (423/2003) mukaan viranomaisessa kãytettavaã suomen tai ruotsin kieltã taikka han ei vammaisuutensa tai sairautensa vuoksi vol tuna ymmãrretyksi asiassa, joka vol tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Viranomainen huolehtii mahdollisuuksien mukaan tulkitsemisesta ja kâantãmisestã myös muussa maahanmuuttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevassa asiassa. Asia voidaan tulkita tai kããntãã sellaiselle kielelle, jota maahanmuuttajan voidaan todeta asian Iaatuun nãhden riittãvãsti ymmärtâvãn. Viranomaisen tulkitsemis- ja kaantãmisvelvollisuus ei asian kãsittelyyn. (Kotoutumislaki 1 luku 5 ) koske aineistoa, joka ei vaikuta Kunnalle korvataan tulkitsemisesta aiheutuneet kustannukset kun asian kâsittely koskee maahanmuuttajaa, jolle on suojelun tarpeen, maasta poistamisen estymisen (poistuva pykälä?) tal Ulki 93:n (koskee kansainvälistä suojelua) mukaan myönnetty oleskelulupa muusta yksilollisestá inhimillisestã syystá tai humanitaaristen tai kansainvalisten velvoitteiden tãyttymisen vuoksi. (Kotoutumislaki 6 luku 48 ) Käytännön ohjeita tulkin käyttämiseen Suomessa toimli 9 tulkkikeskusta, joista seitsemãn on kunnallisia tulkkikeskuksia. Tulkkikeskukset tarjoavat tulkkaus- ja kaännöspalveluja ympäri Suomen n. 175 kielellä. Keskusten tarjonta vaihtelee tulkattuun kieleen. YIä-Savoa Iáhin tulkkikeskus on Keski-Suomen tulkkikeskus, joka sijaitsee Jyväskylässã (ks. yhteystiedot liitteesta) Suomessa toimii myös suuri mäãrã erilaisia kâânnös- ja tulkkaustoimistoja, joita Ioytyy googlaamalla internetistä. Suomen kãantãjien ja tulkkien Iliton sivuilta vol myäs hakea tulkkien ja kâantajien yhteystietoja: /sktl/iaostot.htm Kuopion kauppakamari pitâã yiiã Pohjois-Savon alueella toimivien käântäjien ja tulkkien Iistaa osoitteessa: ia tulkit Tulkkeja voi tiedustella myös paikallisesta TE-toimistosta. Harvinaisempien kielten tulkkien yhteystietoja voi tiedustella myos Kuopion kaupungin Maahanmuuttajayksikostâ. Kun tilaat tulkin ilmoita tulkille ja/tal tulkinvälittäjälle: kieli tulkkauspãivä, alkamis- ja paâttymisaika, varaa noin kaksinkertainen aika yksikieliseen keskusteluun verrattuna tulkkauspaikka ja osoite laskutusosoite tulkkia kãyttavän viranomaisen nimi tulkkauksen aihe (toimita tarvittaessa mateniaalia, jolla tulkki voi valmistautua etukateen tulkkaukseen)

23 tarvitaanko tulkiksi mies/nainen varaajan nimi, puhelinnumero tulkattavan asiakkaan nimi TiIaa tulkki tulkkivälityksestã ajoissa. MikäIi asiakkaalle varattu aika peruuntuu tai muuttuu, ota heti yhteys tulkkivälitykseen. Peruuttamaton tulkkaus Iaskutetaan ama. Ilmoita asiakkaalle: Jos maahanmuuttaja-asiakas Iâhetetáãn TE-toimiston tal tyovoimapalvelukeskuksen enemmân etätulkkausta (puhelin- ja videotulkkaus). aiheutuvista tulkkaus- ja kããnnöspalvelun kustannuksista vastaa TE-toimisto. edistâmiseksi. maahanmuuttajien kotouttamissuunnitelmaa Iaadittaessa ja tarkistettaessa TE-toimiston kielipalvelut 22 tulkki tulee paikalle haastatteluun/tilanteeseen pyyda asiakasta tulemaan n. 10 minuuttia aikaisemmin itmoitettuun paikkaan ja ilmoita tulkkauksen alkamis- ja pãáttymisajat. Maahanmuuttajalle on informaatiota annettaessa kayteffäva tulkki- ja käännöspalveluja hallintolaissa sãadetylla tavalla. Erityisesti tulkki- ja käännöspalveluja tube kâyttää Valtion talousarvioissa on osoitettu TE-toimistojen toimintamenoihin varoja tulkki- ja kaânnöspalveluihin. Tulkkaus- ja kaännäspalveluja voidaan käyttaã mm. seuraaviin tarkoituksiin: kotoutumissuunnitelmien, tyollisyyssuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien Iaatimiseen suunnitelmissa todetun palvelutarpeen arviointi ja siitâ sopiminen ammatinvalinnanohjaus, ammattitietopalvelu ja vajaakuntoisten palvelut ryhmapalvelut ja osaamiskartoitukset tyovoimapoliittisen aikuiskou$utuksen ohjaamisessa tarvittavat palvelut sãhköisten palvelujen kâyttoon opastaminen TE-toimistojen keskeisten asiakastiedotteiden kaantaminen työttömyysetuuteen Iiittyva opastus Kotoutumissuunnitelmia Iaatiessa ja tarkistettaessa yhdessã maahanmuuttajan, TE toimiston ja kunnan kanssa, kunta voi huolehtia tulkkauskuluista ja hakea niistâ korvausta ELY-keskukselta. Tama edellyttãa, ettã asiakas kuuluu pakolaisten vastaanoton piiriin tai on paluumuuttaja. Tulkkipalvelun saaminen ei ole sidottu kunnan edustajan lásnáoloon, mutta edellyttâa suunnittelua ja sovittua yhteistyötã kotoutumisen tukemiseksi ja Muiden maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmien Iaatimisesta ja tarkistamisesta Tulkkipalvelun kustannusten alentamiseksi TE-toimistoja kehotetaan käyttämâãn yhã (TYP) aloitteesta esim. Iããkãrin, neuropsykologin tms. tyohallinnon ulkopuolisen

24 23 asiantuntijatahon tutkimuksiin, tulee tulkkikustannukset sisällyttäã tutkimuksen hintaan. Tallaisia tutkimuksia voidaan hankkia asiantuntijapalveluina TE- toimiston erityismenomâararahoilla tai erluispalveluina palvelukeskuksille varatuilla erillisillä mããrârahoilla Kelan kielipalvelut Kelalla on omille toimihenkilöilleen tarkoitetut ohjeet: toisessa kansainvâlisia etuusasioita koskevassa ohjeessa käsitellaän mm. EU asiakirjojen kaantãmista toisessa, Kelan toimeenpano-ohjeessa hallintolain soveltamista etuusasioissa (11/2003) käsitellaan Kelan velvollisuutta huolehtia tulkitsemisesta. Kela on velvollinen huolehtimaan tulkitsemista ja käântämisesta, jos asia voi tulla vireille Kelan aloitteesta esim. oikaisu- takaisinperinta tai vaarinkãyttäasiana, joskus myös tarkistusasiana. Tãllöin Kela vastaa tulkkauspalvelun ostamisesta aiheutuvista kustannuksista. Kelan asiat yleensã tulevat vireille asiakkaan aloitteesta eli hakenuksesta > asiakkaan aloitteesta vireille tulevissa asloissa Iãhtökohtaisesti asiakas vastaa tulkitsemis- ja kaantämiskustannuksista Pakolaisten kielipalvelut Kunta, joka on sopinut ELY- keskuksen kanssa pakolaisten vastaanotosta, järjestâã ELY keskuksen kuntaan sijoittamien pakolaisten vastaanoton. Osana tãtã vastaanottoa kunta járjestää mm. tulkki- ja kaännospalvelut. Kunnan jãrjestãmât pakolaisten vastaanoton tulkki- ja kãännospalvelujeri kustannukset korvataan kunnalle täysimãârãisinâ valtion varoista; korvaukset maksaa ELY keskus. Kustannukset korvataan kunnalle, kun tulkki ja kâânnospalvelut liittyvät: pakolaiselle jãrjestetyn sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin pakolaisen kotoutumissuunnitelman laatimiseen pakolaisen maahantulon alkuvaiheeseen Iiittyvãân kotoutumista edistavien palvelujen kãyttoon perehdyttamiseen kunnassa (asioiminen kaupassa, viranomaisten luona jne. sekä koulun ja kodin vâliseen yhteistyähan.) Tulkki- ja käännöspalvelujen korvausten hakeminen ja maksaminen ELY -keskus korvaa kunnalle pakolaisten vastaanoton tulkki- ja käännospalvelun kustannukset jalkikáteen Iaskutuksen perusteella. Kustannukset maksetaan pakolaisten vastaanoftosopimuksessa maaritellyllä tavalla. Jollei tulkki- ja kãânnaspalvelun korvauksia haeta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden pâättymisestã, minä toiminta on tapahtunut, korvausta ei makseta jos pãtevâã syytä viivästymiseen ei náytetä.

25 Uuden kotouttamislain mukaan kurita on vastuussa henkilöstorisâ osaamisen nun, että kunnat jãrjestävät monikulttuurisuuskoulutuksia vuorotellen siten, että joka vuosi koulutuksen joka neljas vuosi eli jarjestämistaakka el ole suhteettoman suuri, mutta on silti tarjolla kaikille kunnille joka vuosi kaksi kertaa (ks. alempana oleva luettelo tyontekijöiden ja maahanmuuttajien mäârä on suurempi muihin YIa-Savon kuntiin verrattuna. jãrjestetään vãhintäan kaksi koulutusta. Nãin jokainen kunta tulee jarjestämâãn yhclen kehittämisestã monikulttuurisuusasioissa. YIä-Savon kunnissa tãm tehtavä hoidetaan vastuukunnista). lisalmi järjestââ kaksi koulutusta joka neljâs vuosi, koska siella 3.7. YIä-Savon toimijoiden monikulttuurisen osaamisen tukeminen tulkinkäyttö, kouluttajana: Kaja Rahkema) 2012 kevät: Vieremä ( kb Vieremän kunnan vabtuustosabissa, aiheena: Vastuukunnat vuosina : jãrjestãjáltã ja kustannuksista vastaa ama kulloisestakin koulutuksesta vastuussa oleva tulee järjestettyä. YIã-Savon maahanmuuttoasioiden neuvottelukunta valvoo koulutusten jãrjestämistä vuosittain kotouttamisohjelman tarkistamisen yhteydessa. Neuvottelukunta koulutusmainonnasta on kuitenkin koulutusta jãrjestâvallä kunnalla. 24 Koulutukset ovat yhden työpäivãri mittaisia, avoimia ja ilmaisia kaikille, ja osallistujina ovat kaikkien kuntien työntekat, muut maahanmuuttajien parissa tyäskentelevat viranomaiset, jârjestöt ym. 3. sektorin toimijat. Koulutukset vol ostaa keneltä tahansa koulutuksen kunta (esim. kunnan henkiloston koulutusvaroista). Kunnat voivat keskenáan vaihtaa koulutuksen jãijestamisvuoroja tarpeen tullen, kunhan ne huolehtivat siitä, että koulutus voi toimia tiedotusapuna koulutuksista tiedotettaessa, jotta kaikissa kunnissa ollaan tietoisia tulevien koulutusten aikatauluista ja aiheista. Paaasiallinen vastuu Koulutusten teemoja voivat olla esimerkiksi seuraavat teemat tai muut ajankohtaiset aiheet: Tulkin kãyttö Kulttuurit kohtaavat ongelmia ja mahdollisuuksia Monikulttuurisuus kouluissa Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa ja maahanmuuttajalapset paiväkodissa Maahanmuuttajanuori Suomessa Monikulttuurinen perhe ja parisuhde Monikulttuurinen työyhteiso, tyokaverina maahanmuuttaja Työperaisen maahanmuuton tukeminen 2012 syksy: Kiuruvesi 2013 kevãt: lisalmi 2013 syksy: lisalmi 2014 kevät: Pielavesi 2014 syksy: Lapinlahti 2015 kevät: Keitele 2015 syksy: Sonkajärvi