Suomalaisyritysten kohtaamat kaupanesteet ja keinot niiden poistamiseksi

Transkriptio

1 Suomalaisyritysten kohtaamat kaupanesteet ja keinot niiden poistamiseksi 1. KAUPANESTESELVITYS YLEISKATSAUS SUOMEN TÄRKEIMMISTÄ VIENTI- JA TUONTIMARKKINOISTA Vientimarkkinat - kärkikolmikkona Ruotsi, Saksa ja Venäjä Tuontimarkkinat - sama kolmikko johtaa tuonnissa KAUPANESTEKYSELYN TULOKSET Ilmoitukset estetyypeittäin Ulkomarkkinat - tullaukseen liittyvät ongelmat dominoivat Sisämarkkinat ja ETA-maat - tekniset kaupanesteet riesana Ilmoitukset sektoreittain Ulkomarkkinat - eniten esteitä rakennus ja sisustus -sektorilla Sisämarkkinat ja ETA-maat - ongelmia palveluissa Ilmoitukset maittain ja alueittain Ulkomarkkinat - Venäjä tilastojen kärjessä Sisämarkkinat ja ETA-maat - Saksasta ja Baltian maista eniten esteilmoituksia KEINOJA KAUPANESTEIDEN SELVITTÄMISEEN Kolmansien maiden markkinoilla kohdatut esteet Kahdenväliset instrumentit EY:n yhteinen kauppapolitiikka EY:n kahdenväliset sopimukset kolmansien maiden kanssa Sisämarkkinoilla kohdatut esteet Epäviralliset mekanismit Oikeusturvakeinot LOPUKSI...50

2 2 1. Kaupanesteselvitys 2005 Ulkoasiainministeriö toteutti vuoden 2005 alussa yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Kaupan Keskusliiton, Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin ja Finpron kanssa kyselyn suomalaisyritysten vienti- ja tuontitoiminnoissaan kohtaamista kaupanesteistä. Kysely kattoi tavarakaupan, palvelut ja investoinnit sekä EU:n sisämarkkinoilla että kolmansissa maissa. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään, minkälaisia esteitä yritykset toiminnassaan kohtaavat, jotta voitaisiin entistä tehokkaammin työskennellä esteiden poistamiseksi sekä palvella ja tukea yrityksiä paremmin niiden toiminnassa kansainvälisillä markkinoilla. Kaupanestekysely lähetettiin tammikuussa noin 3500 yritykselle kirjeen tai sähköpostin muodossa. Selvityksessä pyrittiin kattamaan kaikki vienti- tai tuontitoimintaa aktiivisesti harjoittavat yritykset ja erityisesti huomiota kiinnitettiin pk-yritysnäkökulman mukaan saamiseen. Yritykset valittiin vienti/tuonti-intensiteetin perusteella yhteistyössä toimineiden elinkeinoelämän järjestöjen jäsenlistojen avulla. Vastaus voitiin antaa joko Internetissä tai palauttamalla kirjeen mukana lähtenyt kyselylomake. Vastauksia saatiin noin 470 ja niissä ilmoitettiin yhteensä noin 950 esteestä EU:n sisä- ja ulkomarkkinoilla. Vuosina 1996 ja 1998 toteutettuihin kaupanestekyselyihin verrattuna vastausmäärä on noin kaksinkertainen. Kaiken kaikkiaan selvityksen voidaankin arvioida antavan kattavan kuvan suomalaisen elinkeinoelämän kohtaamista ongelmista vienti- ja tuontitoiminnoissaan. Näennäisesti alhainen vastausprosentti kertoo siitä, että yritysten ulkomaankauppa sujuu pääsääntöisesti häiriöittä. Raportoinnissa lähtökohdaksi on otettu kohdatut esteet ja ongelmia on tarkasteltu estenäkökulmasta. Yrityksen kohtaamaa estettä on näin ollen käytetty määräävänä tekijänä ongelman sektorisijoituksessa. Esteen vaikutukset voivat kuitenkin olla kyseistä sektoria laajemmat, esimerkiksi kemianteollisuus saattaa kärsiä metsäteollisuudelle asetetusta esteestä. Tilastoja tulkittaessa on siis huomioitava, että kaupanesteiden määrä esimerkiksi tietyllä sektorilla saattaa osittain riippua myös yritysten aktiivisuudesta. Selvitys perustuu esteiden ja ongelmien sekä kaupanestetilastojen osalta täysin yritysten antamiin tietoihin, jotka eivät näin ollen kuvasta ulkoasiainministeriön tai Suomen hallituksen virallista linjaa. Tahdomme esittää kiitokset kaupanestekyselyyn vastanneille yrityksille sekä kyselyn toteuttamiseen osallistuneille yhteistyökumppaneille. Erityiskiitokset haluamme osoittaa raportin teon yhteydessä auttaneille ja arvokasta asiantuntemustaan antaneille kollegoille Juha Ottmanille, Marjut Akolalle ja Juuso Moisanderille ulkoasiainministeriössä sekä muille kollegoille ulkoasiainministeriön eri osastoilla ja edustustoissa sekä Riikka Vesteriselle kauppa- ja teollisuusministeriössä. Kiitämme myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Pirkko Haavistoa, Kaupan Keskusliiton Stig Henrikssonia, Suomen Yrittäjien Risto Suomista ja Thomas Palmgrenia, Keskuskauppakamarin Pentti Mäkistä sekä Finpron Jorma Turusta.

3 3 2. Yleiskatsaus Suomen tärkeimmistä vienti- ja tuontimarkkinoista 2.1. Vientimarkkinat - kärkikolmikkona Ruotsi, Saksa ja Venäjä Suomen kokonaisvienti vuonna 2004 kasvoi 5,2 % edellisvuodesta ja sen arvo oli 48,8 miljardia euroa. Vuonna 2004 Suomelle tärkeimpien vientimaiden osalta vienti kasvoi voimakkaimmin Kiinaan ja Venäjälle. Vienti Kiinaan kasvoi merkittävästi, kun kasvua kirjattiin 53 %. Lisäys on selvä verrattuna vuoteen 2002, jolloin vienti Kiinaan oli laskussa ja vuoteen 2003, jolloin kasvu edeltävään vuoteen verrattuna oli 5 %. Viime vuoden aikana Kiina on parantanut sijoitustaan Suomen tärkeimpien vientimaiden joukossa huomattavasti. Se oli vuonna 2004 Suomen seitsemänneksi tärkein vientimaa, kun sijoitus vuotta aikaisemmin oli kahdestoista. Venäjän viennissä kasvu on myös jatkunut. Venäjän osalta kasvua kirjattiin 22 %, kun edeltävänä vuonna kasvu oli 11 %. EU-25:n osuus Suomen viennistä oli lähes 60 % vuonna Vienti EU-25:een nousi hieman edellisvuoden tasosta. Vientimaiden kärjessä Ruotsi on pitänyt paikkansa ennen Saksaa. EU-15:ssä vienti kasvoi voimakkaimmin Ruotsiin, kun taas vienti Saksaan, Isoon-Britanniaan ja Italiaan laski edellisvuoden vertailujaksosta. Suomen tärkeimmät vientimaat 2004 Kumulatiivinen %- %- Määrämaa arvo 1000 e osuus muutos Ruotsi , Saksa ,40 +10,7-5 Venäjä ,90 +8,9 +25 Iso- Britannia ,50 +7,1-8 USA ,10 +6,4-17 Alankomaat ,20 +5,1 +15 Kiina , Ranska ,10 +3,5 +0 Norja , Italia , Norja Ranska 5 % Kiina 6 % 6 % Alankomaat 8 % USA 10 % Italia 5 % Britannia 11 % Ruotsi 18 % Venäjä 14 % Saksa 17 % Vienti Suomesta Ruotsiin keskittyy metalliteollisuuden tuotteisiin, koneisiin ja laitteisiin, öljytuotteisiin sekä kemianteollisuuden tuotteisiin. Suurimpana vientituoteryhmänä vuonna 2004 olivat metalli ja metallituotteet (25 %), joiden osalta myös kasvu (49 %) oli suurinta verrattuna edellisvuoteen. Myös öljytuotteita vietiin merkittävästi edellisvuotta enemmän: positiivinen muutos tilastoissa oli jopa 40 %. Muidenkin vientituotteiden osalta kirjattiin kasvua, ainoastaan kuljetusvälineitä myytiin Ruotsiin vähemmän kuin vuonna Viennin painopisteet Suomesta Saksaan ovat hiukan muuttuneet aikaisemmasta. Nyt viedään eniten paperi- ja pahviteollisuuden tuotteita (27,5 %), kun aikaisemmin johdossa oli koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti, joka nyt pitää kakkostilaa (25,3 %). Paperi- ja pahviteollisuuden vienti on pysynyt samassa, mutta koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti on laskenut jyrkästi. Samanaikaisesti muilla aloilla on tapahtunut kasvua, erityisesti metalliteollisuuden vientiartikkelien

4 4 volyymissä muutos on huomattava. Lisäksi vahvaa kasvua on havaittavissa muun muassa paperimassan ja kemianteollisuuden tuotteiden viennissä. Suomesta Venäjälle viedään viime tilastojen mukaan ylivoimaisesti eniten koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä. Näiden tuotteiden osuus Venäjän viennistä oli viime vuonna lähes 55 % ja niiden kokonaisviennin arvo oli noussut reippaasti edellisestä vuodesta. Myös kemianteollisuuden tuotteiden vienti Venäjälle on huomattavaa ja vienti on kasvanut merkittävästi - kemianteollisuuden osuus kokonaisviennistä Venäjälle oli vuonna 2004 yli 13 %. Tärkeitä aloja Venäjän viennissä edellä mainittujen lisäksi ovat myös paperi ja metalli, joiden osalta vuonna 2004 kirjattiin niin ikään kasvua. Palvelukaupan tilastot vaihtelevat riippuen esimerkiksi käytetystä luokittelusta ja tietojenkeruumenetelmästä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan 1 suomalaisyritysten palveluvienti kasvoi runsaan neljänneksen ja viennin arvo oli yli 8,3 miljardia euroa vuonna Palvelukaupan ylijäämä kasvoi edellisvuodesta lähes 50 % ollen n. 4 miljardia euroa. Tärkein palvelujen vientimaa oli Venäjä, tämän jälkeen Kiina ja Ruotsi. Edellisestä vuodesta osuuttaan viennistä kasvattivat huomattavasti Alankomaat, Venäjä, Kiina ja Intia. Palvelualoittain viennin kannalta tärkein oli liike-elämän palvelujen laaja kokonaisuus ja tämän jälkeen Suomeen maksetut rojaltit ja lisenssimaksut, tietotekniikka- ja informaatiopalvelut sekä rakennuspalvelut Tuontimarkkinat - sama kolmikko johtaa tuonnissa Suomen kokonaistuonti kasvoi 9,5 % vuonna 2004 ja sen arvo oli 40,3 miljardia euroa. Vuonna 2004 kärkikolmikko tuonnissa oli Saksa, Venäjä ja Ruotsi. Eniten tuontiaan Suomeen kasvattivat Kiina, Venäjä ja Alankomaat. Kolmen kärki pysyi samana kuin vuotta aikaisemminkin. Kiinan ja Venäjän huima kasvuvauhti tuonnissa pysyi lähes samana kuin vuonna Tarkastelujaksolla tuonti oli kasvusuuntaista kaikista muista kärkikymmenikön maista paitsi Iso-Britanniasta ja Japanista. EU-25:n osuus tuonnista oli lähes 60 %, ja se kasvoi yli 5 % edellisvuoden tasosta. Suomen tärkeimmät tuontimaat 2004 Alkuperämaa Kumulatiivinen %- %- arvo 1000 e osuus muutos Saksa ,80 14,7 +7 Venäjä ,10 13,2 +22 Ruotsi ,90 10,9 +8 Kiina ,00 4,9 +24 USA ,00 4,6 +9 Ranska ,60 4,6 +5 Iso- Britannia ,20 4,5-6 Alankomaat ,90 4,2 +15 Japani ,60 3,7 +/-0 Italia ,40 3,6 +5 Alankomaat 6 % Britannia 7 % Ranska 7 % Japani 5 % USA 7 % Kiina 7 % Italia 5 % Ruotsi 16 % Saksa 21 % Venäjä 19 % 1 Tilastokeskuksen palvelujen ulkomaankauppatilastot eivät kata esim. matkailu- ja kuljetus- tai rahoituspalveluja (pankki ja vakuutus).

5 5 Tuonti Ruotsista Suomeen keskittyy tällä hetkellä metalliin ja metallituotteisiin sekä koneisiin ja laitteisiin, toisin sanoen pitkälti samoille sektoreille, kuin Suomen vienti Ruotsiin. Saksasta Suomeen tuodaan ylivoimaisesti eniten koneita ja laitteita sekä kuljetusvälineitä, joiden yhteistuonti on yli puolet kokonaistuonnista. Koneiden ja laitteiden sekä kuljetusvälineiden tuonti on ollut tasaisessa kasvussa, mutta eniten tuontia ovat kasvattaneet metalliteollisuus sekä elintarviketeollisuus (sis. juomat ja tupakka). Tuonti Venäjältä Suomeen keskittyy voimakkaasti raaka-aineisiin. Venäjältä Suomeen tuotiin vuonna 2004 eniten öljyä, puutavaraa ja kaasua. Öljyn osuus Venäjän kokonaistuonnista Suomeen oli 46 %, ja kasvu alalla oli merkittävä edellisvuoden arvoon nähden. Kaasun tuonti puolestaan väheni edellisvuotisesta, mutta osuus Venäjän kokonaistuonnista oli kuitenkin lähes 10 %. Puutavaran osuus kokonaistuonnista pysytteli samoissa kaasun tuontiosuuden kanssa, ja samalla kirjattiin myös suhteellisen reipasta kasvua tämän raaka-aineen tuonnissa. Palvelukaupassa tuonti kasvoi 12 % edellisvuodesta vuonna Tuontia oli eniten USA:sta, sitten Ruotsista ja Isosta-Britanniasta. Osuuttaan tuonnista kasvattivat huomattavasti Saksa, Venäjä ja Kiina. Palvelualoittain tuonninkin kannalta tärkeimpiä olivat liike-elämän palvelujen laaja kokonaisuus, Suomesta maksetut rojaltit ja lisenssimaksut, tietotekniikka- ja informaatiopalvelut sekä rakennuspalvelut.

6 6 3. Kaupanestekyselyn tulokset 3.1. Ilmoitukset estetyypeittäin Ulkomarkkinat - tullaukseen liittyvät ongelmat dominoivat Suomalaisyritysten vakavimpana esteenä ulkomarkkinoilla ovat tullausmenettelyt ja korkeat tai usein muuttuvat tullitariffit. Kolmantena ulkomaantoimintoja merkittävästi haittaavana tekijänä nousevat esiin tekniset kaupanesteet. Seuraavassa käsitellään yritysten ulkomarkkinoilla kohtaamia esteitä estetyypeittäin. Ulkomarkkinaesteet estetyypeittäin Tullausmenettelyt 18 % 2. Tullitariffit 18 % 3. Tekniset kaupanesteet 14 % 4. Kohdemaan yritysilmasto 10 % 5. Yritystoimintaan liittyvät ongelmat 6 % 6. Henkilöiden liikkuvuus 6 % 7. Teollis- ja tekijänoikeudet 5 % 8. Verot, verolainsäädäntö ja muut lisämaksut 5 % 9. Määrälliset rajoitukset ja lisensointi 5 % 10. Kilpailuolosuhteet 4 % 11. Pääoman liikkuvuus 4 % 12. Yrityksen oikeudelliseen asemaan liittyvät kysymykset 2 % 13. Muut edellä mainitsemattomat esteet 2 % 14. Julkiset hankinnat 2 % 15. Polkumyyntitullit, tasoitustullit ja suojatoimenpiteet 1 % Tavaravientiin ja -tuontiin liittyvät tullausmenettelyt Tullimenettelyillä tarkoitetaan viennin ja maahantuonnin yhteydessä tavaran rajanylitykseen liittyviä vaiheita. Erityisesti tullauskäytäntö, tullauskäsittely, tulliluokittelu, vaaditut asiakirjat sekä erityistoimenpiteet, kuten esimerkiksi terrorismin vastaiset toimet, vaikuttavat tullauksen sujuvuuteen. Kyselyssä ilmeni, että tullausmenettelyissä ongelmia aiheuttavat pääosin hidas tullaus, raskas byrokratia, ylimääräisten asiakirjojen vaatiminen ja vaatimusten ennalta arvaamattomuus. Tullausmenettelyt kattavat 17 % ilmoitetuista esteistä, joista yli kolmannes on kohdattu Venäjällä.

7 7 Ongelmia esiintyy myös Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa, Turkissa ja Yhdysvalloissa. Tullauskäsittelyn kesto muun muassa Yhdysvalloissa on aiheuttanut akuutteja vaikeuksia pilaantuvien tuotteiden osalta. Tullausmenettelyjä koskevat kaupanesteilmoitukset jakautuvat tasaisesti eri sektoreille. Etenkin Venäjällä ja Kiinassa mikään yksittäinen sektori ei noussut esille. Muiden maiden osalta esimerkiksi Yhdysvaltoihin vietäessä ongelmat kohdistuivat maataloustuotteiden, koneiden ja laitteiden sekä kemianteollisuudentuotteiden vientiin. Brasiliassa suurin osa ongelmista kohdattiin koneiden ja laitteiden sekä elektroniikkateollisuudentuotteiden viennissä. Tuonnissa alkoholijuomien osalta on ilmennyt vaihtelevuuksia tullien maksuunpanon osalta. Lisäksi ilmoitettiin alkuperätodistusvaatimuksista, jotka hidastavat EU:n ulkopuolelta tulevan tavaran tullausta Suomeen. Tekstiiliteollisuuden tuotteiden tuonnin valvonnassa käytettävien tarkkailuasiakirjojen katsotaan aiheuttavan turhaa vaivaa ja työtä. Kaupan helpottaminen, eli kansainvälisten kauppamenettelyjen yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen, on ollut pitkään esillä muun muassa YK:n Euroopan talouskomission alaisen CEFACT:in sekä Maailman tullijärjestö WCO:n agendalla. Maailman kauppajärjestö WTO otti kaupan helpottamisen (Trade Facilitation) asialistalle vuonna Tavoitteena on kaupan helpottamista koskevan sääntelyn täydentäminen. Neuvotteluilla tähdätään olemassa olevien WTOvelvoitteiden selventämiseen ja kehittämiseen, pyrkimyksenä tavaroiden liikkumisen, luovuttamisen ja tullauksen nopeuttaminen. Lisäksi pyritään teknisen avun ja tuen kapasiteetin kasvattamiseen ja normien luomiseen tehokkaan yhteistyön mahdollistamiseksi tulli- ja muiden asianomaisten viranomaisten välillä. Tavaravientiin ja -tuontiin liittyvät tullitariffit Korkeiden tullien muodossa tullitariffit ovat yksi merkittävimmistä kaupanesteistä. Selvityksessä tullitariffien osuus oli 17 % esteilmoituksista. Eniten ongelmia korkeat tullimaksut aiheuttavat Venäjällä, Brasiliassa, Kiinassa ja Ukrainassa. Yleisesti ottaen eniten esteitä kohtaavat rakennus- ja sisustussektori sekä metsäteollisuus. Venäjällä ongelmia esiintyy melko tasaisesti kaikilla sektoreilla. Brasiliassa eniten ongelmia kohdattiin kone- ja laiterakennuksen, metalliteollisuuden ja metsäteollisuuden aloilla. Kiinassa ongelmista suurin osa oli kohdattu rakennuksen ja sisustuksen sekä elektroniikkateollisuuden sektoreilla. Tuonnin osalta raportoitiin tietyistä elektroniikan tariffeista, joita yrityksen kokemusten mukaan sovelletaan Suomessa tavalla, joka poikkeaa muiden EU-maiden käytännöistä. Lisäksi yritykset ovat kokeneet vaikeutena vaihtelevat maataloustuotteiden tullitariffitasot. Tullitariffit ovat sinällään hyväksytty kaupan rajoituskeino. WTO:n piirissä jäsenmaat ovat sitoneet tullitariffejaan tiettyyn maksimitullitasoon, jota sovellettava tariffi ei saa ylittää. Eräät maat eivät kuitenkaan ole sitoneet kaikkia tariffinimikkeitään, jolloin tällaisia tariffeja voidaan kyseisissä maissa nostaa vapaasti. WTO:n mukaisten tullitariffien osalta voidaan tullitasojen alentamiseksi käyttää sekä monenvälisiä WTO-neuvotteluja että kahdenvälisiä sopimuksia. WTO-neuvotteluissa pyritään myös siihen, että jäsenmaat sitoisivat tariffinimikkeitään mahdollisimman laajasti.

8 8 Tekniset kaupanesteet Tekniset kaupanesteet liittyvät teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden yhteydessä ilmeneviin eroavuuksiin. Teknisillä säännöksillä pyritään varmistamaan tuotteiden turvallisuus, oikea käyttö ja yhteensopivuus, ja siten palvelemaan sekä kuluttajien että valmistajien etuja. Lähtökohtaisesti tuotteen ominaisuuksiin liittyvistä säännöksistä tekninen määräys on pakollinen ja standardi vapaaehtoinen säännös. Vaatimustenmukaisuuden vahvistamisella tarkoitetaan menettelyjä, joilla pyritään varmistamaan tuotteen yhdenmukaisuus kyseessä olevien säännösten kanssa. Vaatimustenmukaisuuden vahvistavia menettelyjä ovat esimerkiksi valmistajan vakuutuksen antaminen tai ulkopuolisen tahon tekemä sertifiointi. Kaikista ulkomarkkinapuolella ilmenneistä tapauksista teknisiä kaupanesteitä on 14 %. Estetapaukset jakautuvat laajalle eri maiden kesken, mutta kolmannes esteistä on kohdattu Venäjän markkinoilla. Lisäksi useita tapauksia on mm. Yhdysvalloissa sekä Japanissa. Yleisesti ottaen tapaukset hajaantuvat eri sektoreille, mutta ongelmia kohdataan varsinkin elektroniikkateollisuuden, kone- ja laiterakennuksen sekä rakennusteollisuuden aloilla. Erityisesti esiin nousee ongelmia sertifioinnin ja teknisten määräysten yhteydessä ja Venäjän osalta useat yritykset ovat ilmoittaneet ongelmista GOST-R-sertifiointivaatimusten suhteen. Venäjän kaupassa ongelmat keskittyvät rakennusteollisuuden, maatalouden ja kone- ja laiterakennuksen aloille. Yhdysvalloissa ongelmia eniten aiheuttaa standardointi ja hyväksymismenettelyt, joihin liittyvistä ongelmista suurin osa kohdataan kone- ja laiterakennuksen, elektroniikkateollisuuden ja metalliteollisuuden sektoreilla. Japanissa ongelmat ovat jakautuneet elektroniikkateollisuuden, kone- ja laiterakennuksen, kemianteollisuuden, rakennusteollisuuden ja kuljetusvälineiden vientiin. WTO:n teknisiä kaupanesteitä koskevan TBT-sopimuksen (Agreement on Technical Barriers to Trade) ja terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan SPS-sopimuksen (Agreemant on the Application of Sanitary and Phytosanitary Measures) perusperiaatteet ovat syrjimättömyys, vähiten kauppaa rajoittavien keinojen ja kansainvälisten standardien käyttö sekä transparenssi. Näiden perusperiaatteiden mukaisesti säännökset tulee laatia siten, etteivät ne syrji tuotteita alkuperän perusteella, että määräysten kauppaa rajoittava vaikutus on minimoitu ja että ne perustuvat lähtökohtaisesti kansainvälisiin standardeihin. Lisäksi avoimuus tulee varmistaa siten, että määräykset julkaistaan hyvissä ajoin ennen niiden voimaan saattamista ja vaaditut erilliset ilmoitukset tapauksissa, joissa erillisilmoitus on tehtävä, on tehty asianmukaisesti. Kohdemaan yritysilmasto Kohdemaan yritysilmastoon negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä tässä yhteydessä ovat muun muassa korruptio, epävarmuus kohdemaan taloudellisesta, poliittisesta ja sosiaalisesta vakaudesta, puutteellinen lainsäädäntö sekä puutteellinen infrastruktuuri, johon olennaisesti vaikuttavat esimerkiksi epävarmuus omistusoikeuksista, kehittymätön liikenne- ja viestintäverkosto ja jätehuolto. Kyselyssä saaduista ulkomarkkinailmoituksista 10 % oli kohdemaan yritysilmaston aiheuttamia ongelmia. Ilmoituksista lähes kaksi kolmannesta koski Venäjää. Sen lisäksi ongelmia kohdattiin Kiinassa, IVY-maissa, Intiassa, Indonesiassa, USA:ssa, Saudi-Arabiassa ja Balkanilla. Suurin ongelma on korruptio, sen jälkeen tulevat lainsäädännölliset puutteet, epävarmuus kohdemaan vakaudesta ja puutteellinen infrastruktuuri. Kohdemaan yritysilmastoon liittyvistä ongelmista suurin osa kohdistui rakennus ja sisustus -sektorille, ja sen jälkeen kone- ja laiterakennuksen alalle.

9 9 Yritystoimintaan liittyvät ongelmat Yritystoimintaan liittyviä ongelmia ovat tässä viitekehyksessä esimerkiksi luottojen, vakuutusten tai takuiden saatavuus, palveluiden - kuten kuljetuspalveluiden - saatavuus, kirjanpidon ja tilintarkastuksen vaatimukset, agenttien, liikekumppaneiden ja jakeluverkkojen toimintaan liittyvät ongelmat sekä tiedonsaanti markkinoista ja kauppakäytännöistä. Yritystoimintaan liittyviä ongelmia oli esteilmoituksista 6 %. Näistä yli puolet oli kohdattu Venäjän kaupassa. Lisäksi ongelmia oli Yhdysvaltojen, Kiinan, IVY-maiden, Kanadan, Indonesian ja Marokon markkinoilla. Yleisimmät ongelmat olivat tiedonsaanti markkinoista ja kauppakäytännöistä, kuljetuspalveluiden saatavuus, takuiden ja vakuuksien saatavuus sekä kirjanpitovaatimusten maakohtaiset poikkeavuudet. Sektoreista eniten esteitä kohdataan rakennus ja sisustus -alalla sekä tekstiiliteollisuuden toiminnassa. Henkilöiden liikkuvuus Henkilöiden liikkuvuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat viisumien, oleskelu- ja työlupien saanti, tutkintoja ja pätevyyttä, asuinpaikkaa tai paikallisten asiantuntijoiden käyttöä koskevat vaatimukset sekä työsuhteen ehtoihin ja työolosuhteisiin liittyvät tekijät. Ongelmat henkilöiden liikkuvuuteen liittyvissä asioissa vaikeuttavat vienti- ja investointitoimintaa oleellisesti. Eniten ongelmia aiheuttavat hankaluudet viisumien sekä työ- ja oleskelulupien saannissa. Viisumi-, työ- ja oleskelulupakäytäntö koetaan raskaaksi ja hankalaksi. Lisäksi lupien saamisen hitaus aiheuttaa viiveitä. Erityisesti vaikeuksia on kohdattu rakennusteollisuudessa. Selvityksessä tulleista ilmoituksista 6 % oli henkilöiden liikkuvuudessa kohdattuja ongelmia. Eniten esteitä ilmenee Venäjällä, Kiinassa ja Brasiliassa. Lisäksi rajoituksia on myös Valko-Venäjän, Saudi-Arabian, Iranin ja Yhdysvaltain markkinoilla. Sektoreista eniten ongelmia kohtasi rakennus ja sisustus - sektori. Teollis- ja tekijänoikeudet Kansainväliset säännöt henkisen omaisuuden suojaamiseksi on määritelty WTO:n teollis- ja tekijänoikeuksia koskevassa TRIPS-sopimuksessa (Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights). Sopimus kattaa tekijänoikeudet ja lähioikeudet, tavaramerkit, maantieteelliset merkinnät, teollismallit, patentit, integroitujen piirien piirimallit (topografiat) sekä julkistamattoman tiedon suojan. TRIPS-sopimuksella pyritään suojaamaan teollis- ja tekijänoikeuksia, jotta oikeuksien haltijat saisivat hyödyn keksinnöistään ja niitä ei väärinkäytettäisi. Teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä ilmoituksia kyselyvastauksista oli 5 %. Eniten ongelmia ilmeni Venäjällä sekä Kiinassa ja muualla Aasiassa. Näiden lisäksi estetapauksia oli myös Latinalaisessa Amerikassa ja Lähi-idässä. Enemmistö ongelmista on kyselyn mukaan tavaramerkkien sekä patentti- ja tekijänoikeuksien loukkauksia ja sijoittuu elektroniikkateollisuuden, kone- ja laiterakennuksen, lääketeollisuuden sekä rakennusteollisuuden sektoreille.

10 10 Verot, verolainsäädäntö ja muut lisämaksut Esteluokka verot, verolainsäädäntö ja muut lisämaksut kattaa sellaiset muut maksut kuin tullit ja tuonti- tai vientimaksut, jotka nostavat kustannuksia ja tuotteen hintaa, ja jotka yrityksen on maksettava ulkomaankauppaa harjoittaessaan. Verojen tyyppisten maksujen osuus selvityksessä ilmoitetuista esteistä on 5 %. Suurimmat ongelmat ilmenevät arvonlisäveron palautuksissa. Toisena esille nousevat epäselvyydet verolainsäädännön tulkinnasta ja lainsäädännön muuttuminen. Ongelmia on kohdattu eniten Venäjän markkinoilla sekä Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa. Sektoreista eniten ongelmia kohdattiin kone- ja laiterakennuksen alalla. WTO-säännöstö ei rajoita jäsenmaiden sisäiseen verotukseen liittyvää toimintaa. Sisäisten verojen ja muiden maksujen tulee kuitenkin GATT artiklojen I ja III mukaan olla sellaisia, etteivät ne syrji ulkomaisia tuotteita tai yrityksiä kotimaisten hyväksi tai suosi tietyistä maista tulevaa tuontia. Määrälliset rajoitukset ja lisensointi Erilaiset määrälliset rajoitukset, kuten vienti- ja tuontikiintiöt tai monopolit ja yksinoikeudet sekä lisensointi- ja tarkkailuasiakirjavaatimukset voivat tullien ja verojen lisäksi osaltaan rajoittaa kansainvälistä kauppaa. Yleensä tämänkaltaisilla toimilla pyritään turvaamaan ja tukemaan paikallista tuotantoa tai kontrolloimaan maahantuontia kauppapoliittisista syistä. Selvityksessä ilmoitetuista esteistä 5 % on määrällisten rajoitusten ja lisensoinnin yhteydessä esiin nousevia ongelmia. Erityisesti ongelmia aiheuttavat lisensointivaatimukset. Suurin osa esteistä kohdattiin Venäjän kaupassa, jossa päällimmäisenä ongelmana on hidas ja epävarma lisenssien saanti. Sen lisäksi tarkkailuasiakirjavaatimukset ja lisensointi aiheuttavat hankaluuksia Kiinassa ja tuontilisenssin saaminen Lähi-idässä. Yleisesti eniten ongelmia kohdattiin maataloustuotteiden viennissä, palvelukaupassa sekä rakennus ja sisustus -sektorilla. Venäjän osalta ongelmia kohdattiin lähinnä rakennusteollisuuden ja palvelukaupan lupavaatimuksiin liittyen. Määrälliset rajoitukset ovat WTO-järjestelmässä lähtökohtaisesti kiellettyjä. Rajoituksia voidaan kuitenkin soveltaa poikkeuksellisesti esimerkiksi osana WTO-määräysten mukaisesti käytettäviä kauppapoliittisia instrumentteja. Lisäksi lisensointia voidaan käyttää esimerkiksi teknisten määräysten noudattamisen valvonnassa. Tällöin toimenpiteitä tulee soveltaa mahdollisimman vähän kauppaa rajoittavalla tavalla ja syrjimättömästi siten, että ne koskevat kaikkia osapuolia tasapuolisesti. Määrällisiä rajoituksia ja tuontilisensointia koskevista säännöksistä on määrätty GATT artikloissa XI ja XIII sekä WTO:n tuontilisensiointia koskevassa sopimuksessa. GATT artikla XVII puolestaan asettaa reunaehdot valtionkauppayritysten ja monopolien toiminnalle sekä sääntelee niiden ulkomaankauppaan liittyvistä hankinnoista. Kilpailuolosuhteet Kilpailuolosuhteisiin liittyviä tapauksia oli kaupanesteselvityksessä 4 % ulkomarkkinoita koskevista vastauksista. Pääosa ongelmista kohdattiin Venäjällä. Etupäässä ongelmien katsottiin Venäjällä johtuvan puutteellisesta lainsäädännöstä, määräysten vaihtelevasta tulkinnasta sekä siitä, että käytännöt poikkeavat lainsäädännöstä. Sen lisäksi ilmoitettiin muutama tapaus USA:ta, Kiinaa

11 11 ja Saudi-Arabiaa koskien. Kilpailuolosuhteisiin liittyvistä ongelmista tuli ilmoituksia laajalti eri teollisuuden aloilta, muiden muassa ilmoituksia tekivät palvelu- ja maataloussektoreiden yritykset. WTO-sopimukset sisältävät kilpailua välillisesti koskevia sääntöjä, mutta varsinaisia kilpailusääntöjä tai erillistä kilpailusopimusta WTO-järjestelmässä ei ole. Kauppaa ja kilpailua käsittelevä työryhmä on perehtynyt kauppa- ja kilpailupolitiikan kysymyksiin sekä mahdollisen monenkeskisen puitesopimuksen elementtien hahmottamiseen. Työryhmässä erityisesti käsiteltyjä perusperiaatteita ovat läpinäkyvyys, syrjimättömyys sekä kartellien kielto. Lisäksi tärkeitä aiheita ovat vapaaehtoisen yhteistyön edellytykset sekä kehitysmaiden kilpailuinstituutioiden asteittaisen kehittämisen tukeminen. Tavoitteena on ollut saada aikaan yleinen puitesopimus kilpailusääntöjen pääperiaatteista WTO:n piirissä. Mahdollinen monenkeskinen sopimus ei myöskään sulkisi pois nykyisten kaltaisten kahdenvälisten yhteistyösopimusten edelleen kehittämistä (EU:lla on tällaiset sopimukset USA:n, Kanadan ja Japanin kanssa). Pääoman liikkuvuus Pääomien siirto ja voittojen kotiuttaminen, maksuliikenteen toimivuus ja sitä koskevat määräykset sekä maksujen viranomaisista johtuva viivästyminen ovat pääoman liikkuvuuteen merkittävästi vaikuttavia tekijöitä. Kaupanesteselvityksessä tulleista ilmoituksista 4 % koski pääoman liikkuvuutta. Yleisimmät ongelmat ovat maksuliikenteen hitaus, maksujen viivästyminen sekä voittojen kotiuttamiskäytännöt. Maat, joissa pääomien vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä ongelmia kohdattiin, ovat Venäjä, Kiina, Brasilia, Valko-Venäjä, Kanada, Syyria, Marokko sekä Tunisia. Myös pääoman vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät ongelmat keskittyivät rakennus ja sisustus -alalle sekä kone- ja laiterakennussektorille. Yrityksen oikeudelliseen asemaan liittyvät kysymykset Yrityksen oikeudelliseen asemaan liittyvillä kysymyksillä tarkoitetaan tässä selvityksessä esimerkiksi yhtiömuotoa tai omistusta koskevia vaatimuksia, ulkomaalaisomistuksen rajoituksia, yhteisyritysvaatimuksia sekä toimilupien saantiin liittyviä ongelmia. Kaupanesteselvityksessä ulkomarkkinailmoituksista 2 % oli yrityksen oikeudelliseen asemaan liittyviä. Jälleen valtaosa ongelmista kohdattiin Venäjällä. Ongelmat liittyvät pääasiassa omistusta koskeviin vaatimuksiin, ennen kaikkea ulkomaalaisomistuksen rajoituksiin sekä yhteisyritysvaateisiin. Venäjän lisäksi ongelmia ilmeni myös Malesiassa, Kiinassa, Yhdistyneissä Arabiemiraateissa sekä Yhdysvalloissa. Sektoritarkastelussa yrityksen oikeudelliseen asemaan liittyvät ongelmat sijoittuvat pääasiassa rakennusteollisuuden alalle. Muut edellä mainitsemattomat esteet/ongelmat Muut esteet -kategoriaan luetaan kaikki muut edellä mainitsemattomat ongelmat. Esimerkkinä voidaan mainita velvoitteet käyttää kotimaisia raaka-aineita ja tuotantopanoksia sekä vientivelvoitteet tiettyjen investointi- tai tuontietuuksien saamiseksi, mutta tähän kategoriaan on tässä kyselyssä ilmoitettu kaikki hyvinkin erityyppiset esteet, joita ei ole luokiteltu muihin kategorioihin. Tällaisia esteitä selvityksessä raportoiduista ilmoituksista oli ulkomarkkinoiden osalta 2 %. Lähinnä ilmoitettiin kotimaisten raaka-aineiden ja tuotantopanosten käyttövaatimuksista. Ilmoitukset koskivat Venäjää, Kiinaa, USA:ta ja Kanadaa. Sektoreista esteitä oli eniten elektroniikkateollisuuden sektorilla.

12 12 Julkiset hankinnat Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan valtion viranomaisten lisäksi myös alue- ja paikallishallinnon, kuten osavaltioiden, läänien ja kuntien tekemiä hankintoja. Julkisia hankintoja koskevia esteilmoituksia on kaupanesteselvityksen ulkomarkkinavastauksista 2 %. Suurin osa julkisten hankintojen ongelmista on kohdattu USA:n ja Venäjän markkinoilla, lisäksi tapauksia on muiden muassa Kiinaa ja Ukrainaa koskien. Vaikeuksia kohtaavat eniten elektroniikkateollisuus, rakennus ja sisustus -sektori sekä maanpuolustustuotteet. USA:n osalta esille nousi muun muassa Buy American Act -laki, joka rajoittaa kauppaa pitoisuus/sisältö-vaatimuksilla. Julkisia hankintoja säännellään kansainvälisesti WTO:n GPA-sopimuksella 2 (General Agreement on Government Procurement). GPA-sopimus kattaa tavarahankintojen lisäksi palvelujen hankinnat. Neuvotteluosapuolten tekemät sitoumukset voivat vaihdella suurestikin ja alue- ja paikallishallinnon osalta sovelletaan vastavuoroisuusperiaatetta siten, että sopimus siltä osin kattaa vain ne maat, jotka ovat sisällyttäneet kyseiset yksiköt tai palvelut sitoumuksiinsa. Lähtökohtaisesti julkisten hankintojen sopimuksen perusperiaatteena on syrjimättömyys ja lainsäädännön ja menettelyjen avoimuus. Kotimaisia ja ulkomaisia tarjoajia tulee kohdella tasaveroisesti sopimuksen piiriin kuuluvissa hankinnoissa, ja tarjouskilpailuista tulee tiedottaa avoimesti. Poikkeuksena sopimuksen määräyksiin mainittakoon mm. kansallista turvallisuutta tai puolustusta koskevat hankinnat. Tavaravientiin ja -tuontiin liittyvät polkumyyntitullit, tasoitustullit ja suojatoimenpiteet Polkumyyntitullit, tasoitustullit ja suojatoimenpiteet ovat kauppaa vääristävien toimien vastaisia kauppapoliittisia instrumentteja, joiden avulla pyritään valvomaan ja varmistamaan kansainvälisten kauppasopimusten toimeenpanoa. Polkumyyntitulleihin, tasoitustulleihin ja suojatoimenpiteisiin liittyviä ilmoituksia oli 1 % kyselyyn tulleista esteilmoituksista ulkomarkkinoiden osalta. Ilmoituksia suojatoimenpiteiden käytöstä tehtiin lähinnä Venäjää, Intiaa ja Ukrainaa koskien. Kauppapoliittisten instrumenttien käytöstä on teollisuudenaloista kärsinyt eniten metalliteollisuus. Sen lisäksi kaupanesteselvityksessä tehtiin metsäteollisuuteen, rakennukseen ja sisustukseen sekä kemianteollisuuteen kohdistuneita ilmoituksia. Polkumyyntitulleja, tasoitustulleja ja suojatoimenpiteitä tulee käyttää WTO-sääntöjen mukaisesti. Polkumyyntitulleja käytetään tilanteissa, joissa EU:n ulkopuolisista maista tapahtuva tuonti perustuu polkumyyntiin 3 ja siitä on aiheutunut vahinkoa EU maiden teollisuudelle. Tasoitustulli voidaan asettaa silloin, kun tuonti saa suhteetonta kilpailuetua valtion tuesta ja siitä aiheutuu vahinkoa EU-maiden tuottajille. Suojatoimenpiteitä voidaan asettaa suojaamaan EU-maiden teollisuutta äkilliseltä ja ennakoimattomalta tuonnilta. Toimenpiteet eivät saa olla mittavampia kuin on tarpeen keinotekoisesti saadun kilpailuedun poistamiseksi. 2 GPA-sopimusta sovelletaan vain siihen liittyneisiin maihin, joita ovat: Kanada, EY ja EU:n jäsenmaat, Hongkong, Kiina, Islanti, Israel, Japani, Korea, Liechtenstein, Aruba/ Alankomaat, Norja, Singapore, Sveitsi ja Yhdysvallat. 3 Kyseessä on polkumyynti, kun tuotteen vientihinta on kotimarkkinahintaa alhaisempi ja siitä aiheutuu vahinkoa vastaanottavan maan teollisuudelle.

13 Sisämarkkinat ja ETA-maat - tekniset kaupanesteet riesana Sisämarkkinoilla ja ETA-maissa yritykset kohtaavat selvästi eniten teknisiä kaupanesteitä. Yritykset kokevat myös sisämarkkina- ja ETA-maiden kilpailuolosuhteet usein vaikeiksi, ja hankaluuksia kohdataan tämän lisäksi jokapäiväisessä yritystoiminnan harjoittamisessa kohdemaassa. Myös puutteet julkisten hankintojen hoitamisessa nousevat keskeiseksi ongelma-alueeksi. Seuraavassa käsitellään yritysten ilmoittamia sisämarkkina- ja ETA-maissa kohdattuja esteitä estetyypeittäin. Esteet estetyypeittäin sisämarkkinoilla ja ETA-maissa Tekniset kaupanesteet 31 % 2. Kilpailuolosuhteet 12 % 3. Yritystoimintaan liittyvät ongelmat 10 % 4. Julkiset hankinnat 10 % 5. Verot, verolainsäädäntö ja muut lisämaksut 8 % 6. Kohdemaan yritysilmasto 8 % 7. Tullausmenettelyt 7 % 8. Teollis- ja tekijänoikeudet 4 % 9. Yrityksen oikeudelliseen asemaan liittyvät ongelmat 3 % 10. Henkilöiden vapaa liikkuvuus 2 % 11. Pääoman vapaa liikkuvuus 2 % 12. Muut edellä mainitsemattomat esteet/ ongelmat 2 % 13. Määrälliset rajoitukset ja lisensointi 0,5 % 14. Tullitariffit 0,50 % Kaupanesteselvityksen sisämarkkinaosuudessa on käsitelty EU:n jäsenmaita sekä Euroopan talousaluesopimuksen (ETA) osapuolia koskevia esteilmoituksia. Sisämarkkinoiden erityisluonteesta johtuen monet tällä hetkellä ulkomarkkinoita haittaavat kaupanesteet ovat poistuneet EU:n jäsenmaiden väliltä. Sisämarkkinoiden perustan muodostaa tavaroiden, palveluiden, henkilöiden ja pääoman vapaa liikkuvuus. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen nojalla kaikki vienti- ja tuontitullit sekä määrälliset rajoitukset ovat kiellettyjä jäsenvaltioiden välillä. Suhteessa kolmansiin maihin jäsenmaat soveltavat yhteistä tullitariffia. Perustamissopimuksen takaama työntekijöiden ja -hakijoiden vapaa liikkuvuus EU:ssa on myöhemmällä EY-tuomioistuimen oikeuskäytännöllä ulotettu koskemaan myös muita ryhmiä,

14 14 kuten opiskelijoita ja eläkeläisiä. Palvelujen vapaa liikkuvuus tarkoittaa, että palveluja voidaan tarjota ja myydä vapaasti rajojen yli, lukuun ottamatta muutamia yhä voimassaolevia poikkeuksia. Perustamissopimus kieltää myös kaikki pääomanliikkeitä ja maksuja koskevat rajoitukset jäsenvaltioiden välillä sekä pääsääntöisesti jäsenvaltioiden ja ulkopuolisten maiden välillä. ETA-sopimus astui voimaan Sen piiriin kuuluvat tällä hetkellä Norja, Islanti ja Liechtenstein sekä Euroopan yhteisö ja sen 25 jäsenmaata. Sopimus edellyttää, että Norja, Islanti ja Liechtenstein hyväksyvät lainsäädäntöönsä sisämarkkinasäännökset lukuun ottamatta maatalouden ja kalastuksen aloja. Sopimus takaa kattamillaan aloilla merkittävän taloudellisen integraation, ja se on toiminut yleisesti ottaen hyvin. Tyypillisesti ulkomarkkinoita haittaavia kaupanesteitä voi kuitenkin edelleen esiintyä niillä aloilla, joita ETA-sopimus ei kata. Tavaravientiin ja -tuontiin liittyvät tullitariffit Edellä esitetyn mukaisesti kaikki vienti- ja tuontitullit sekä kaikki vaikutukseltaan vastaavat maksut ovat kiellettyjä jäsenvaltioiden välillä. Tämän ansiosta tullitariffeihin liittyviä ongelmia ei käytännössä katsoen ole EU:n jäsenmaiden välillä. Norjan suhteen on kuitenkin raportoitu korkeista tullitariffeista maataloussektorilla, joka ei kuulu ETA-sopimuksen piiriin. Tullitariffiongelmien osuus sisämarkkinailmoituksista oli vain 0,5 %. Tavaravientiin ja -tuontiin liittyvät tullausmenettelyt Sisämarkkinoilla ja Norjassa on kyselyn mukaan koettu yllättävän paljon tullausmenettelyihin liittyviä esteitä. Esteitä aiheuttavat muun muassa ongelmat tullinimikkeiden määrittelyssä ja yleisesti vientiin ja tuontiin liittyvä paperityö. Ahvenanmaalla hankaluuksia aiheuttaa myös maakunnan verotuksellinen erityisasema EU:ssa. 4 Erityisesti pk-yrityksiä rasittavana tekijänä tuli esille Suomen Tullin uuden elektronisen tullaus-/passitusohjelman kalleus. Tullausmenettelyihin liittyvistä ongelmista ovat raportoineet eniten rakennus- ja sisustussektorin toimijat. Verot, verolainsäädäntö ja muut lisämaksut Verojen osalta ongelmallisiksi koetaan ALV-palautusten viipyminen ja lähdeverojen perintään liittyvät epäselvyydet. Edellinen ongelma koettiin yleisesti EU-maita rasittavaksi, kun taas jälkimmäisestä raportoitiin Saksan ja Kreikan osalta. Verolainsäädännön nopea muuttuminen haittaa liiketoimintaa Baltian maissa. Väylämaksut Suomessa ja tietullit Keski-Euroopassa haittaavat merenkulkua ja maantieliikennettä. Rasitteena koetaan myös korkeat tullilaboratoriomaksut. Sisämarkkinoilla tämän esteluokan ongelmia kohtaavat eniten palvelusektori ja kemianteollisuus. 4 Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, se sitoutui samalla soveltamaan EU-direktiivien mukaisia verojärjestelmiä välillisessä verotuksessaan. Liittymissopimuksen Ahvenanmaa-pöytäkirjan mukaan Ahvenanmaa jäi kuitenkin EU:n arvonlisä- ja valmisteverodirektiivien soveltamisen ulkopuolelle. Maakunta kuuluu siis muun Suomen tavoin Euroopan yhteisön tullialueeseen, mutta ei sen veroalueeseen. Ahvenanmaan ja Manner-Suomen väliseen kauppaan sovelletaan samoja sääntöjä kuin Suomen ja EU:n ulkopuolisten maiden väliseen kauppaan. Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välillä noudatettavia ilmoittamis- ja verotusmenettelyjä on kuitenkin yksinkertaistettu ja yhteisölainsäädäntöä soveltaen niin paljon kuin mahdollista viranomaisten ja elinkeinoelämän edustajien yhteistyönä.

15 15 Määrälliset rajoitukset ja lisensointi EY:n perustamissopimus kieltää EU:n jäsenvaltioiden väliset viennin ja tuonnin määrälliset rajoitukset ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet, minkä ansiosta tämäntyyppisten esteiden ei pitäisi haitata sisämarkkinakauppaa. Ongelmista on kuitenkin raportoitu Norjassa kalastussektorin osalta, jota ETA-sopimus ei kata. Lisäksi terveys- ja kasvinsuojelutoimenpiteillä voi olla kauppa rajoittava vaikutus myös sisämarkkinaolosuhteissa. Yhden ilmoituksen mukaan tällaisia ongelmia on muun muassa kalastustuotteissa. Tekniset kaupanesteet Tekniset kaupanesteet ovat sisämarkkinakauppaa eniten haittaava tekijä yli kolmannes sisämarkkinailmoituksista koski tätä esteluokkaa. Tekniset kaupanesteet vaikeuttavat sisämarkkinoilla etenkin rakennus- ja sisustusalan liiketoimintaa, mukaan lukien rakentamiseen liittyviä palveluja. Ongelmallisina koetaan erityisesti maittain vaihtelevat sertifiointijärjestelmät ja maakohtaiset tyyppihyväksynnät. Lisäksi kansallisella tasolla on poikkeamia eurooppalaisista standardeista. Tilastollisesti Saksa sai eniten mainintoja osakseen, perässä tulivat Iso-Britannia ja Latvia. Teollis- ja tekijänoikeudet Kyselyssä nousi esiin teollis- ja tekijänoikeuksiin sekä niiden valvontaan liittyviä ongelmia. Näitä ovat muiden muassa patenttikäsittelyn hitaus, tavaramerkkien rekisteröintiin liittyvät vaikeudet ja suojatun tuotteen valvontaa koskevat hankaluudet. Poiketen muista estetyypeistä teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvät ilmoitukset koskivat suurelta osin Suomea, jossa erityisesti patenttikäsittelyn hitaus ja tavaramerkkien rekisteröinti koetaan hankalaksi.. Julkiset hankinnat Sisämarkkinat eivät kaupanestekyselyn tulosten mukaan vielä toimi tarkoitetulla tavalla julkisten hankintojen osalta: lähes 10 % esteilmoituksista koski tätä esteluokkaa. Erityiseksi ongelmaksi nousi Iso-Britannian suunnittelemat puutavaran hankintaohjeet, jotka suosisivat FSC-sertifiointia Suomessa laajalti sovelletun PEFC-sertifioinnin sijaan. Baltian maiden ja Puolan osalta on raportoitu julkisiin hankintoihin liittyvästä korruptiosta ja EY-määräysten noudattamattomuudesta. Saksa sai puolestaan osakseen moitteita kansallisten yritysten suosimisesta. Ilmoitukset koskivat pääasiassa rakennus- ja sisustussektoria, kuljetusalaa sekä metsäteollisuutta. Kilpailuolosuhteet Kyselyyn tulleista esteilmoituksista noin 12 % koski kilpailuolosuhteissa koettuja vaikeuksia sisämarkkinoilla. Yritykset raportoivat lähinnä tiettyjen organisaatioiden - osin valtionomisteisten - monopoliasemasta, joka vaikeuttaa ulkomaisten yritysten toimintaa markkinoilla. Yritykset kokevat hankalana myös muiden muassa sellaiset yksityispuolen hankintakäytännöt, jotka suosivat tiettyjä paikallisia tavaran- tai palveluntoimittajia. Kilpailuolosuhteita haittaavia ongelmia koetaan tämän

16 16 kyselyn tulosten mukaan eniten Baltiassa ja Itä-Euroopan uusissa EU-maissa sekä Saksassa ja Pohjoismaissa, ml. Suomessa. Yrityksen oikeudelliseen asemaan liittyvät kysymykset Pieni osa vastauksista koski yrityksen oikeudelliseen asemaan liittyviä ongelmia sisämarkkinoilla. Saksan osalta raportoitiin kohtuuttoman pitkistä oikeudenkäyntiprosesseista ja Baltian maiden osalta tiettyjen yhtiömuotojen puuttumisesta lainsäädännöstä sekä rekisteröitymisen hitaudesta ja toimilupien saannin vaikeudesta. Viron ja Latvian osalta raportoitiin myös yhtiön hallituksen kokoonpanoon kohdistuvista vaatimuksista nimittää tietty osuus kohdemaan kansalaisia ko. hallintoelimeen. Tämän esteluokan ilmoituksia tuli usealta sektorilta, eikä ongelmien näin ollen voida katsoa keskittyvän erityisesti tiettyihin aloihin. Yritystoimintaan liittyvät ongelmat ja kohdemaan yritysilmasto Yritystoimintaan ja kohdemaan yritysilmastoon liittyvistä ongelmista raportoitiin melko runsaasti: n. 18 % sisämarkkinailmoituksista koski näitä esteluokkia. Yritystoimintaa vaikeuttavia yleisiä ongelmia ovat tiedonpuute kohdemaan markkinoista, kielestä, kulttuurista ja kauppatavasta. Yritykset raportoivat myös tiedonsaannin vaikeudesta konkurssitapauksissa, logistisista ongelmista ja toimintaa hankaloittavista eroavaisuuksista kirjanpidossa ja tilintarkastuksessa. Yritykset kohtaavat näitä ongelmia tämän kyselyn mukaan eniten Baltian maissa. Yritysten kokemusten mukaan erityisesti Baltiassa yritysilmastoa vaivaa myös korruptio. Yritystoimintaan ja -ilmastoon liittyviä esteitä koettiin laajasti eri sektoreilla, vaikkakin aktiivisesti kyselyyn osallistuneiden rakennus- ja sisustusalan yritysten ilmoituksia tuli eniten. Henkilöiden liikkuvuus Henkilöiden vapaata liikkuvuutta haittaavia ongelmia raportoitiin sisämarkkinoilla vain vähän. Erityisesti Baltiassa yritykset kokevat työlupien saannin hankalaksi sekä aikaa ja rahaa vieväksi. Vastaavasti virolaisten työntekijöiden työhönottoon liittyvä byrokratia Suomessa koetaan liian hankalaksi. Lisäksi ongelmia aiheuttavat sosiaaliturvaoikeuden tulkinnan eroavaisuudet jäsenmaiden viranomaisten välillä sekä ulkomaantyön verotussäännöt. Henkilöiden vapaata liikkuvuutta vaikeuttavia ongelmia oli kyselyn mukaan koettu Suomen ja Baltian maiden lisäksi Ruotsissa ja Belgiassa. Pääoman vapaa liikkuvuus Myös pääoman vapaa liikkuvuus näyttää kaupanestekyselyn tulosten perusteella toteutuneen suhteellisen hyvin suomalaisyritysten osalta: vain pieni osa esteistä oli koettu tällä alueella. Yritykset raportoivat kuitenkin maksuliikenteen hitauden ja saatavien epävarmuuden aiheuttamista hankaluuksista muiden muassa Etelä-Euroopassa sekä toisaalta myös Iso-Britanniassa ja Norjassa.

17 Ilmoitukset sektoreittain Ulkomarkkinat - eniten esteitä rakennus ja sisustus -sektorilla Ulkomarkkinoilla sektoreista eniten esteitä kohtaa rakennus ja sisustus -ala. Seuraavaksi esiin nousevat elektroniikkateollisuuden ja maatalous ja kalastus -sektorin ongelmat. Myös koneiden ja laitteiden kaupassa koetaan paljon hankaluuksia. Seuraavassa käsitellään ulkomarkkinoilla kohdattuja esteitä sektoreittain Ulkomarkkinaesteet sektoreittain Rakennus ja sisustus, 23% Elektroniikkateollisuus, 11% Maatalous ja kalastus, 10% Koneet ja laitteet, 9% Metsäteollisuus, 7% Tekstiilit ja nahka, 7% Metalliteollisuus, 7% Palvelut, 6% Kemianteollisuus, 4% Kumi ja muovi, 2% Lääketeollisuus, 2% Kuljetusvälineet, 1% Muu, 11% Rakennus ja sisustus Suurin osa eli noin neljännes kyselyyn tulleista ulkomarkkinailmoituksista oli rakennusteollisuuteen ja sisustamiseen liittyviä tapauksia. Selvästi eniten ongelmia oli Venäjän kaupassa. Venäjän lisäksi ongelmia kohdataan muiden muassa Kiinassa, Japanissa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä. Tapauksia on suhteellisen tasaisesti kaikissa esteluokissa, mutta suurin osa ongelmista on tullitariffeihin ja tullausmenettelyihin liittyviä. Venäjää koskien tehtiin paljon ilmoituksia muun muassa korkeista tulleista. Lisäksi erityisesti esille nousi tuotteiden tulliluokittelu. Esimerkiksi myymäläkalusteet on tullissa luokiteltu huonekaluiksi, jolloin maksettavaksi tulee korkeampi tulli. Tullausmenettelyjen osalta ongelmana on käsittelyn hitaus ja viivästymiset, epäjohdonmukaiset tullauskäytännöt, maksujen vaihtelevuus sekä korruptio. Ukrainan ja Valko-Venäjän osalta raportoitiin niin ikään korkeista tullitasoista sekä lisäksi hitaasta viisumikäytännöstä, pääomien siirtorajoituksista, paikallisista tyyppihyväksynnöistä ja korruptiosta.

18 18 Kiinassa ongelmalliseksi koettiin luotettavan taloudellisen tiedon saanti. Japanissa muun muassa kiristyneet formaldehydivaatimukset hankaloittavat kauppaa. Edellä mainittujen maiden ohella Australiaa, Brasiliaa ja Intiaa koskien tehtiin ilmoituksia korkeista tulleista. Malesiassa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa vaaditaan ilmoitusten mukaan paikallista osallistumista projekteihin. Turkissa ongelmia aiheuttavat vaateet paikallisista tyyppihyväksynnöistä. Saudi- Arabiaa koskien raportoitiin ongelmista tullausmenettelyissä salakuljetusepäilyjen vuoksi. Lisäksi raportoitiin korruptiosta Kazakstanissa. Tuonnissa oikean tullinimikkeen määrittely on osoittautunut vaikeaksi ja aiheuttanut hankaluuksia. Huonekalujen sektorisopimus poisti osittain tullit vuoteen 1999 mennessä, mutta useilla siihen liittyneillä mailla, mukaan lukien EU-maat, on edelleen tuotekohtaisia poikkeuksia. Kyseinen sektorisopimus ei kuitenkaan puutu ei-tariffäärisiin kaupan esteisiin. Elektroniikkateollisuus Elektroniikkateollisuuden osuus ulkomarkkinoita koskevista kyselyvastauksista oli 12 %. Merkittävimmät esteryhmät elektroniikkasektorilla ovat tekniset kaupanesteet, tullausmenettelyihin ja tullitariffeihin liittyvät ongelmat sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat loukkaukset. Yleisimmin esteitä kohdattiin Venäjän ja Kiinan markkinoilla. Lisäksi ongelmia esiintyi Intiassa, Brasiliassa, Yhdysvalloissa, Turkissa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja IVY-maissa. Elektroniikkateollisuuden sektorilla teknisiä kaupanesteitä muodostavat muiden muassa kansalliset merkintävaatimukset ja hyväksynnät. Esimerkiksi kansainvälisistä standardeista poikkeavat CCCsertifiointimerkintä Kiinassa sekä GOST-R Venäjällä ja IVY-maissa koetaan kauppaa merkittävästi hankaloittaviksi. Lisäksi vaatimuksia standardeista ja hyväksyntäerittelyistä ei ilmoitusten mukaan ole Kiinassa määritelty ja hyväksymismenettelyjä suorittavista paikoista on epäselvyyttä. Japanissa ja Yhdysvalloissa puolestaan tietyt mittaukset tehdään tavalla, joka poikkeaa toisten maiden käytännöistä ja eriävillä tavoilla tehtyjä mittaustuloksia ei hyväksytä. Tullausmenettelyjen osalta ongelmia ilmoitettiin olevan muiden muassa Venäjällä ja Brasiliassa. Venäjällä epäselvyys tullauskäytännöistä ja vaihtelevat tulkinnat sekä Brasiliassa tullauksen keston vaihtelevuus ja epäselvyydet tulliluokitteluissa aiheuttavat ongelmia. Lisäksi Indonesiassa on kohdattu paino- ja arvorajoituksia, joiden mukaisesti tullauksen kesto vaihtelee. Filippiineillä tulliviranomaisten määräykset vaihtelevat ilmoitusten mukaan laidasta toiseen: toisinaan vaaditaan mahdollisimman suuria yhdisteltyjä vientitoimituksia, toisinaan annetaan ohje, jonka mukaan tullaus hidastuu ja vaikeutuu jos lähetysten vientiasiakirjassa on enemmän kuin 50 laitetta tai riviä. Turkissa tullitariffitulkinta ja tullausmenettelyt koetaan vaikeiksi sekä ylikireiksi ja Turkin tulliviranomaiset soveltavat kansainvälistä tullinimikkeistöä eri lailla kuin EU. Korkeista tullitariffeista ilmoitettiin Intiaa, Brasiliaa ja Kiinaa koskien. Verotukseen liittyvien asioiden osalta Venäjää koskien verotarkastuksen ilmoitettiin lamauttavan yrityksen toiminnan tarkastuksen ajaksi. Venäjällä ulkomaiset yritykset törmäävät usein myös ylitsepääsemättömiin paikallisviranomaisten asettamiin palveluiden lisensointivaatimuksiin, ja Kiinassa vuorostaan tuontilisenssit ja vaatimukset paikallisesta valmistuksesta suhteessa myyntiin aiheuttavat ongelmia. Venäjällä ja Kiinassa patentoitujen laitteiden ja rekisteröityjen tuotemerkkien kopiointi sekä niihin liittyvä lainsäädäntö ja sen toimeenpano aiheuttavat ongelmia. Erityisesti Venäjällä tekijänoikeuksia, mallisuojaa ja tavaramerkkisuojaa koskevat tiedot koetaan puutteellisiksi.

19 19 Vuonna 1996 solmittu sopimus informaatioteknologiantuotteiden kaupasta (Information Technology Agreement, ITA) poistaa informaatio- ja kommunikaatioteknologian tuotteiden tullit sopimuksen piiriin kuuluvien 59 maan 5 osalta. Sopimuksen tuotekatteen piiriin ei kuitenkaan kuulu kulutuselektroniikka. Sopimuksen tuotekatetta on pyritty täydentämään sopimuksen solmimisen jälkeen, mutta tästä huolimatta kaikkia viimeisimpiä alan innovaatioita ei ole vielä pystytty liittämään osaksi sopimusta. Sopimuksen puitteissa keskustellaan myös ei-tariffääristen kaupan esteiden poistamisesta, mutta työ on edistynyt hitaasti. Maatalous ja kalastus Ilmoitetuista ulkomarkkinaestetapauksista maataloussektoria koskevia oli 10 %. Suurin osa ongelmista keskittyy jälleen Venäjälle. Sen lisäksi ilmoitettiin ongelmista USA:ssa, Kiinassa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Saudi-Arabiassa, Egyptissä ja Lähi-idän maissa. Eniten ongelmia aiheuttavat korkeat tullitasot sekä jatkuvasti muuttuvat tullauskäytännöt ja tullausmenettelyjen hitaus erityisesti Venäjällä. Lisäksi Venäjä soveltaa myös tuontirajoituksia EUmaista peräisin oleville kananmunille hygieniatason puutteellisuuteen vedoten. IVY-maissa sertifiointi on ilmoitusten mukaan suhteettoman kallista sekä aikaa vievää ja kansainvälisiä standardeja ei hyväksytä (Gost-R). Myös Saudi-Arabiassa hyväksymismenettelyt koetaan erittäin hankaliksi. Lisäksi esille nostettiin tavaramerkkien rekisteröintiin liittyvät epäselvyydet Venäjällä, jossa on havaittu samojen tavaramerkkien rekisteröintimahdollisuus. Venäjällä puutteita on myös maksuliikenteen toimivuudessa: kauppaa merkittävästi haittaavia ovat ennakkomaksujen ja takuutalletusten vaateet. Lisäksi Venäjällä kohdataan ongelmia ALV-palautusten saannissa. Kohdemaan yritysilmastoon ja kilpailuolosuhteisiin liittyen raportoitiin rautateiden kaksoistariffikäytännöstä, joka asettaa Suomessa lastatuille ja maanrajan ylittäville rautatiekuljetuksille korkeamman tariffin Venäjän kuljetuksen osuudelta kuin Venäjän satamissa puretuille ja jälleenlastatuille kuljetuksille. Yksi yritys on huomauttanut Venäjän osalta uudesta kasvinterveystodistuksesta, jonka vaatiminen lähetettäviltä tavaraeriltä junavaunukohtaisesti aiheuttaa lisäkustannuksia. EU-lainsäädännön uudistuttua maaliskuussa 2005 niin, että muun muassa kaikelle kolmansista maista tuodulle puutavaralle vaaditaan kasvinterveystodistus, alkoi Venäjäkin vaatia EU-mailta yhtenäisten kasvinterveystodistusten esittämistä Venäjälle viennin yhteydessä. Komissio ryhtyi jäsenvaltioiden toimeksiannosta neuvottelemaan asiasta Venäjän kanssa ja yhtenäisistä kasvinterveystodistusmalleista päästiin yhteisymmärrykseen niin, että todistukset ovat täysimääräisesti voimassa alkaen. Yksi yritys on huomauttanut myös niin ikään uudesta Venäjän viennissä vaadittavasta eläinlääkintätodistuksesta. Eläinlääkärin todistus vaaditaan yrityksen mukaan tuotteen valmistukseen käytetyistä raaka-aineista sekä niille asetetuista pitoisuusrajoista ja Venäjän käyttämistä analyysimenetelmistä, jotka poikkeavat EU:n vastaavista. Myös eläinlääkintätodistusten taustalla on Venäjän vaatimus EU:n yhtenäisistä todistuksista eläinlääkinnän osalta. Komissio neuvotteli Venäjän kanssa yhtenäisistä eläinlääkintätodistuksista ja 14 tuotteen osalta päästiin 5 Albania, Alankomaat, Australia, Bahrain, Belgia, Bulgaria, Costa Rica, Egypti, El Salvador, Eesti, Espanja, EY, Filippiinit, Georgia, Hongkong, Islanti, Intia, Indonesia, Irlanti, Iso-Britannia, Israel, Italia, Itävalta, Japani, Jordania, Kanada, Kiina, Kirgistania, Korea, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxembourg, Macao/Kiina, Malesia, Malta, Mauritius, Moldova, Marokko, Norja, Oman, Panama, Puola, Portugal, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Singapore, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Taiwan, Tanska, Thaimaa, Tšekin tasavalta, Turkki, Unkari, Uusi-Seelanti, Yhdysvallat.

20 20 sopuun todistusmalleista jo vuoden 2004 puolella. Vuoden 2005 alusta lähtien uudet todistusmallit ovat olleet käytössä näiden tuotteiden osalta. Muut tuotteet voivat ylittää vielä vanhoilla todistusmalleilla, kunnes uusista päästään niidenkin osalta sopuun. Koneet ja laitteet Koneita ja laitteita koskevat estetapaukset jakautuivat sektorilla verrattain tasaisesti esteryhmien kesken. Yleisin ongelma on kuitenkin tekniset kaupanesteet. Pääasiallisesti ongelmana ovat kansalliset sertifiointivaatimukset. Kansallisista teknisistä määräyksistä ja sertifiointivaatimuksista johtuvia ongelmia kohdattiin Venäjän, Kiinan, USA:n, Japanin, Ukrainan, Kanadan ja Taiwanin markkinoilla. Teknisten kaupanesteiden lisäksi esille nousivat epäselvät, vaihtelevat ja hitaat tullauskäytännöt erityisesti Venäjällä, Kiinassa ja Brasiliassa sekä myös Indonesiassa, ja korkeat tullitariffit Venäjällä ja Brasiliassa. Lisäksi raportoitiin Suomen vientilupakäytännöstä, jonka mukaan lupa vaaditaan puolustustarvikkeiden osalta myös messunäytteille ja luvan saaminen on raskas ja erittäin aikaa vievä prosessi. Verotukseen ja muihin lisämaksuihin liittyviä hankaluuksia kohdattiin muiden muassa Venäjällä, Brasiliassa, USA:ssa ja Kanadassa. Venäjän osalta raportoitiin ALVpalautusjärjestelmän toimimattomuudesta. Brasiliassa verotuskäytäntö muuttuu ilmoitusten mukaan hyvin usein ja vaihtelee osavaltioittain, kokemusten mukaan kulloinkin esitettäviä vaatimuksia on mahdotonta tietää etukäteen. USA:ta koskien raportoitiin epäselvistä ALV-verovelvolliseksi rekisteröitymisvaateista toimitettaessa kone asennettuna. Ilmoituksen mukaan luotettavaa käytännön tietoa ja ohjeita ei ole saatavilla. Lisäksi ilmoitettiin osingoista ja koroista kannetuista korkeista lähdeveroista Kanadassa. Teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyen ilmoitettiin puutteellisesta patentti- ja tavaramerkkisuojasta Venäjällä, Kiinassa ja Indonesiassa. Kohdemaan epävakaaseen yritysilmastoon liittyvistä lieveilmiöistä tehtiin ilmoituksia IVY-maita, Aasiaa ja Länsi-Balkanin maita koskien. Esiin nousi erityisesti epävarmuus kyseisten maiden poliittisesta ja muusta vakaudesta sekä korruptio. Kone- ja laiterakennuksen sektorin osuus kyselyyn tulleista ulkomarkkinailmoituksista oli 8 %. Maatalous- ja rakennuskoneille ja -laitteille sekä lääkintälaitteille on olemassa omat sektorisopimuksensa, jotka poistivat tullit tietyiltä kyseisten sektoreiden tuotteilta vuoteen 1999 mennessä. Metalliteollisuus Kyselyssä ilmoitetuista ulkomarkkinatapauksista 7 % oli metalliteollisuuden kohtaamia esteitä. Metalliteollisuuden viennissä kohdataan eniten ongelmia Venäjällä, Kiinassa, USA:ssa ja Brasiliassa sekä edellä mainittujen lisäksi Egyptissä, Intiassa, Kroatiassa ja Thaimaassa. Eniten ongelmia aiheuttavat korkeat tullitariffit, jatkuvasti muuttuvat ja hitaat tullauskäytännöt sekä polkumyyntitullit ja suojatoimenpiteet. Lisäksi ongelmia tuottavat muiden muassa vaadittavien dokumenttien suhteettoman kalliit legalisointimaksut esimerkiksi Egyptissä, tuotteiden kopiointi Kiinassa ja Brasiliassa, kansainvälisistä standardeista poikkeavat ja kalliit sertifiointimenettelyt ja - vaatimukset Venäjällä ja Ukrainassa, tuotevastuukysymykset sekä eurooppalaisista vaatimuksista eriävät sertifiointimääräykset Yhdysvalloissa.