Tietoalan työehtosopimus työntekijöille

Transkriptio

1 Tietoalan työehtosopimus työntekijöille Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry Metallityöväen Liitto ry

2 Tietoalan työehtosopimus työntekijöille TIETOALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA...3 TYÖEHTOSOPIMUS Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen voimassaolo Työsuhteen alkaminen ja lakkaaminen Säännöllinen työaika Liukuva työaika Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä Arkipyhäviikot ja vapaapäivät Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo Päivittäinen lepoaika ja viikon vapaapäivät Viikoittainen vapaa-aika ja viikkovapaakorvaus Palkkaus Palkan käsite Ylityö Sunnuntai- ja aattopäivänkorvaus Varallaolo, hälytysluonteinen työ sekä kotoa tapahtuva viankorjaus ja ohjaus Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisä Matkustaminen Vuosiloma Poissaolo sairauden ja tapaturman vuoksi Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa Lääkärintarkastukset Vaikeasti sairaan lapsen hoito Lyhyt tilapäinen palkallinen vapaa Ryhmähenkivakuutus Jäsenmaksujen periminen Paikallinen sopiminen Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi...21 PALKKALIITE...22 YLEISSOPIMUS/TIETOALA

3 TIETOALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika: Paikka: Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry, Helsinki Läsnä: Harri Hietala TIKLI Sirkka Auramo TIKLI Heikki Pokela TIKLI Veikko Puisto TIKLI Lasse Sevä TIKLI Matti Mäkelä Metallityöväen Liitto Juhani Ylikännö Metallityöväen Liitto Magnus Salmela Metallityöväen Liitto Hannu Auvinen Metallityöväen Liitto Raimo Karppinen Metallityöväen Liitto Martti Koivuranta Metallityöväen Liitto 1 Työehtosopimuksen allekirjoittaminen Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu saavutetun neuvottelutuloksen mukainen televiestintä-, tietotekniikkapalvelu- ja tietoteollisuusalojen (Tietoala) työntekijöitä koskeva työehtosopimus. Samalla todettiin, että voimassa oleva allekirjoitettu työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa Uusi sopimuskausi alkaa ja päättyy Palkankorotukset Vuosi 2007: Yleiskorotus Palkkoja korotetaan lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,30 euroa tunnilta kuitenkin vähintään 3,4 prosenttia. Yrityskohtainen erä alkavan palkanmaksukauden alusta työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetään yrityskohtainen erä, jonka suuruus on 1,0 prosenttia tai 0,7 prosenttia vuoden 2007 toisen neljänneksen keskimääräisestä aikatuntipalkasta kerrottuna yrityksen työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, yrityksen palkkapolitiikkaa sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksessä. Jaettavan erän suuruus todetaan yhteisesti ja jakoperusteista neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada selvitys yrityskohtaisen erän kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi korotusten saaneiden työntekijöiden lukumäärä ja heille jaetun yrityskohtaisen erän kokonaismäärä. Korotusten toteuttamisessa noudatetaan liittojen antamia ohjeita. Korotukset toteutetaan vuoden 2007 loppuun mennessä. 3

4 Mikäli erän käytöstä sovitaan yrityksessä, erä on 1,0 prosenttia. Jos erän käytöstä ei päästä sopimukseen, erän suuruus on 0,7 prosenttia. Kertakorvaus Kertakorvauksen suuruus on 15 prosenttia laskettuna sopimusalan työntekijöiden kesäkuun 2007 kiinteistä kuukausipalkoista. Korvaus maksetaan niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään ja on voimassa Osa-aikaiselle työntekijälle korvauksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Jos jaksolla on kokonaisia kalenterikuukausia, joilta työnantajalla ei ole yhdeltäkään päivältä palkanmaksuvelvollisuutta, korvauksesta vähennetään 1/5 kultakin tällaiselta kuukaudelta. Korvauksen maksaminen jaksotetaan lokakuun 2007 maaliskuun 2008 väliselle ajalle ja se maksetaan yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä. Sovittaessa korvaus voidaan jaksottaa muullakin tavalla kuitenkin siten, että se on kokonaan maksettu maaliskuun 2008 loppuun mennessä. Työsuhteen päättyessä maksetaan maksamatta oleva korvaus tai sen osa lopputilin yhteydessä. Korvaus ei vaikuta keskituntiansioon, vuosiloma- tai sairausajan palkkaan tai muihin palkkaeriin. Yleiskorotus Palkkoja korotetaan lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,5 prosenttia. Yrityskohtainen erä alkavan palkanmaksukauden alusta työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetään yrityskohtainen erä, jonka suuruus on 1,6 prosenttia tai 1,0 prosenttia vuoden 2008 toisen neljänneksen keskimääräisestä aikatuntipalkasta kerrottuna yrityksen työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, yrityksen palkkapolitiikkaa sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksessä. Jaettavan erän suuruus todetaan yhteisesti ja jakoperusteista neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada selvitys yrityskohtaisen erän kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi korotusten saaneiden työntekijöiden lukumäärä ja heille jaetun yrityskohtaisen erän kokonaismäärä. Korotusten toteuttamisessa noudatetaan liittojen antamia ohjeita. Mikäli erän käytöstä sovitaan yrityksessä, erä on 1,6 prosenttia. Jos erän käytöstä ei päästä sopimukseen, erän suuruus on 1,0 prosenttia. Vuosi 2009: Palkankorotukset Osapuolet tarkastelevat kevään 2009 aikana talouden ja työllisyyden näkymiä ja neuvottelevat mennessä toteuttavien palkankorotusten tasosta. 4

5 Mikäli toteutettavan palkankorotuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen toukokuun aikana, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti mennessä toiselle sopijapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle. 3 Laskentaohjeet Palkkojen ja keskituntiansion korotuksista liitot antavat tarkemmat ohjeet laskentaohjeissa. 4 Matkakustannusten korvaukset Matkakustannusten euromääriä tarkistetaan vuosina 2008, 2009 ja 2010 verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti. 5 Työpaikkakohtaiset kokeilut Paikallisesti sopien työpaikoilla voidaan sopimuskauden aikana kokeiluna poiketa työehtosopimuksen määräyksistä kaikkien työntekijöille maksettavien palkka- ja muita rahaeriä koskevien sopimuskohtien osalta. Poikkeamien käyttöönotto edellyttää ao. liittojen hyväksymistä. Kokeiluja varten perustetaan seurantaryhmä. 6 Palkkarakenteen ylläpito Liitot asettavat palkkarakenteen kehittämistä varten työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää sopimuskauden loppuun mennessä palvelusvuosilisäjärjestelmän tarpeellisuutta, toimivuutta ja merkitystä tulevaisuudessa sekä sisältöä huomioon ottaen asiassa tapahtunut kehitys sekä yleisesti että viimeaikoina uusittujen palkkausjärjestelmien osalta. 7 Pöytäkirjan tarkastaminen Sovittiin, että Harri Hietala ja Matti Mäkelä tarkastavat tämän pöytäkirjan. Vakuudeksi: Lasse Sevä Tarkastettu: Harri Hietala Matti Mäkelä 5

6 TYÖEHTOSOPIMUS Sopimuksen soveltamisala Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto Tikli ry:n televiestintää, tietotekniikkapalveluja ja tietoteollisuutta sekä näihin liittyvää toimintaa harjoittavien (Tietoala) jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, joihin ennenkin on sovellettu tämän työehtosopimuksen määräyksiä. 2 Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus on voimassa ja sen jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Mikäli toteutettavan palkankorotuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen toukokuun 2009 aikana, voi kumpikin osapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava mennessä toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle. 3 Työsuhteen alkaminen ja lakkaaminen 1. Työnantajalla on oikeus ottaa työsuhteeseen ja päättää työsuhde työsopimuslain mukaisesti sekä määrätä työn johtamisesta. Työsopimus tehdään kirjallisesti ennen työn alkamista. Uudelle työntekijälle ilmoitetaan, kuka on työpaikan luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ja missä he ovat tavattavissa. Irtisanomisajat 2. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä: Irtisanomisaika: - enintään yhden vuoden 14 päivää - yli vuoden, enintään 4 vuotta 1 kuukausi - yli 4 vuotta, enintään 8 vuotta 2 kuukautta - yli 8 vuotta, enintään 12 vuotta 4 kuukautta - yli 12 vuotta 6 kuukautta Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä: Irtisanomisaika: - enintään 5 vuotta 14 päivää - yli 5 vuotta 1 kuukausi Lomauttaminen 3. Työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain 5 luvun 2 :ssä säädetyillä perusteilla noudattaen vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa. Määräaikaisesta lomauttamisesta voidaan myös sopia edellä mainitun työsopimuslain pykälän mukaisesti. Lomautuksen ennakkoilmoituksen antamisvelvollisuutta ei ole. 6

7 Työnantaja voi lomauttaa työntekijän määräajaksi lomautusilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä. Lomautuksen peruuttaminen Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttamisesta ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin. Lomautuksen siirtäminen Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää. Lomautuksen keskeyttäminen Työnantajan ja työntekijän on sovittava lomautuksen keskeyttämisestä, jos lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen. Sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä tulee selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen ja työnantajan korvausvelvollisuus eräissä tilanteissa Työnantajan korvausvastuu määräytyy työsopimuslain 5 luvun 7 :n 2-3 momentin tarkoittamissa lomautettuna olevan työntekijän irtisanomis- ja irtisanoutumistapauksissa seuraavasti: Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen lomautuksen kestäessä, on työntekijällä työsopimuslain nojalla oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan menettämisestä aiheutuvasta vahingosta. Korvauksesta ei vähennetä lomautusilmoitusajan palkkaa. Jos työnantaja ei tarjoa työntekijälle työtä irtisanomisajaksi, vähentää työnantajan korvausvelvollisuutta työntekijän irtisanomisaikana muualla mahdollisesti ansaitsema palkka. Tahallaan ansaitsematta jätetyn palkan vähentäminen tulee kyseeseen vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi vain silloin, kun työnantaja olisi itse järjestänyt työntekijälle irtisanomisajaksi työtä. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain. Korvauksen suorittaminen edellyttää, että työnantajalle annetaan selvitys korvausvelvollisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena palkkansa työnantajan noudatettavaksi määrätyltä irtisanomisajalta. Korvauksesta ei vähennetä lomautusilmoitusajan palkkaa eikä työntekijän muualla mahdollisesti ansaitsemaa palkkaa. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä. Työvoiman vähentämisjärjestys 4. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään 7

8 menettäneitä, sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. 5. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallina noudatetaan työsopimuslain ja yhteistoimintalain asianomaisia menettelytapoja ja työntekijän oikeuksia koskevia määräyksiä. 4 Säännöllinen työaika 1. Päivä- ja kaksivuorotyössä säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 :n mukaan. Paikallisesti voidaan sopia siirtymisestä 40 tunnin työviikosta 37,5 tunnin työviikkoon ja päinvastoin. Siirtyminen toteutetaan kuukausipalkkaiselle kuukausipalkkaa alentamatta ja tuntipalkkaiselle ansiotasoa alentamatta. Työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi vaihtuu kello Vuorotyössä työviikko alkaa sunnuntaina ja työvuorokausi vaihtuu klo Paikallisesti voidaan edellä mainituista ajoista sopia toisin. 2. Paikallisesti sopien työaika voidaan järjestää päivä- ja kaksivuorotyössä siten, että se on enintään 52 viikon pituisessa tasoitusjaksossa keskimäärin edellä 1 momentissa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Vuorokautinen työaika saa olla enintään 12 tuntia. 5 Liukuva työaika Jos yrityksessä sovelletaan liukuvaa työaikaa, säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentävä tai pidentävä liukuma-aika voi olla enintään neljä tuntia ja enimmäiskertymä enintään +/- 40 tuntia. Paikallisesti sopien voidaan edellä mainitusta enimmäiskertymästä sopia toisin allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenyrityksissä. 6 Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä Työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, annetaan palkallista työajan tasaamisvapaata. Tällöin työaika tulee järjestää siten, että se on keskimäärin vuonna ,2 tuntia viikossa, vuonna ,6 tuntia viikossa, vuonna ,4 tuntia viikossa ja vuonna ,6 tuntia viikossa enintään kalenterivuoden aikana. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöaikaa mainittuun määrään kalenterivuoden aikana. Työajan tasaaminen toteutetaan käynti- ja palveluajat turvaten. Työajan tasaaminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenterivuoden aikana tasoittuu edellä mainittuun keskimääräiseen viikkotyöaikaan (12,5 työpäivää vuodessa). Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan. Paikallisesti sopien työajan tasaaminen voidaan toteuttaa myös lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa tai ns. joustovapaana 8

9 noudattaen muutoin vuosiloman säästövapaasta annettuja määräyksiä, mutta joustovapaan pitämisajankohta on sovittava, taikka eri työajantasaamisvaihtoehtoja yhdistelemällä. Sovittaessa voidaan tasaamisvapaa myös siirtää annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Ellei työajan tasaamisjärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei työntekijän kanssa ennen vapaan pitämistä muuta sovita. Mikäli työajan tasaamisjärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissaolevan työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaolevalle ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työpaikka tai työryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt. Työajan lyhennysvapaa-ajalta ansionmenetys korvataan keskituntiansion mukaan. Pidetyt työajan tasaamisvapaapäivät eivät aiheuta vuosilomaoikeuden menettämistä. 7 Arkipyhäviikot ja vapaapäivät Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä. Vapaapäiviä ovat päivä- ja kaksivuorotyössä arkipyhäviikon lauantait sekä juhannus- ja jouluaatto. Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina päivinä, tämä korvataan 13.5 :n mukaisesti rahana tai työaikalain 23 :n mukaisesti säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä. 8 Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo Jos säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, työtä varten on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään. Työpaikalla on oltava työvuoroluettelo, josta tulee ilmetä työvuorojen alkamis- ja päättymisaika, päivittäisen lepoajan (ruokailutauon) pituus ja ajankohta. Työvuoroluettelo on oltava työntekijöiden nähtävänä viimeistään yhtä viikkoa ennen sen voimaantuloa. Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä työvuoroluettelon muutoksesta ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Työvuoroluetteloon tehtävästä välttämättömästä tilapäisestä muutoksesta ilmoitetaan työntekijälle, mikäli mahdollista kolme päivää, kuitenkin viimeistään yhtä vuorokautta ennen muutoksen voimaantuloa. Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan. Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Vuorotyössä työvuorojen tulee säännöllisesti vaihtua ja enintään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Sovittaessa työntekijä voi työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. 9

10 Luottamusmiehelle on varattava tilaisuus tutustua työajan tasoittumisjärjestelmään ja työvuoroluetteloon vähintään 14 päivää ennen sen voimaantuloa, ellei luottamusmiehen kanssa toisin sovita. 9 Päivittäinen lepoaika ja viikon vapaapäivät 1. Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, päivittäisen lepoajan (ruokailutauon), jota ei lueta työajaksi, pituus on vähintään puoli tuntia, taikka työntekijälle annetaan tilaisuus aterioida työaikana. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika 8 tunnin työskentelyn jälkeen. Kahvitauot sisältyvät työaikaan. 2. Viikkoa kohden annetaan pääsääntöisesti kaksi vapaapäivää, jotka ovat yleensä lauantai ja sunnuntai. Jos yrityksen toiminta jatkuu työntekijän osalta myös viikonloppuna, vapaapäivät annetaan siten, että niitä tulee keskimäärin kaksi viikkoa kohden. 10 Viikoittainen vapaa-aika ja viikkovapaakorvaus Viikoittaiseen vapaa-aikaan noudatetaan työaikalain määräyksiä. Jos työntekijä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisena vapaa-aikanaan yrityksessä tehtävän työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijöiden täydellistä vapauttamista, korvataan viikkovapaan aikana työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa viikkovapaan aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla viimeistään kolmen seuraavan kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei työntekijän kanssa toisin sovita. Työntekijän suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös kokonaisuudessaan rahana siten, että hänelle maksetaan mahdollisten lisätyö, -ylityö- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi työhön käytetyltä ajalta yksinkertaisen tuntipalkan suuruista rahakorvausta. Viikoittaisena vapaa-aikana tehty tilapäinen työ korvataan myös siinä tapauksessa, että työntekijä on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman tai sairaan lapsen hoidon takia. 11 Palkkaus Työntekijän palkka on muunnettu kuukausipalkka tai tuntipalkka. Palkka maksetaan ennalta ilmoitettuina kiinteinä palkanmaksupäivinä työntekijän osoittamaan rahalaitokseen. Palkkaperusteet ja palkat ovat liitteessä. 12 Palkan käsite 1. Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien ja ao. kuukauteen sisältyvien työajan tasaamisvapaiden tuntien lukumäärällä. Paikallisesti voidaan osa-ajan palkan laskemisesta sopia toisin. 10

11 2. Ylityötunteja ja työaikakorvauksia laskettaessa pyöristetään tehtyjen työtuntien kokonaisluku päivittäin lähimmäksi puoleksi tai täydeksi tunniksi kuitenkin siten, että 15 minuuttiin päättyvä kokonaisluku tasoitetaan alaspäin ja 45 minuuttiin päättyvä kokonaisluku ylöspäin. 3. Kuukausipalkkainen työntekijä saa palkalliselta sairaus- ja tapaturma-ajalta sekä äitiysvapaa-ajalta kuukausipalkkansa. Lisäksi hänelle maksetaan sairauspäivää kohti ns. sairauslomalisänä samat lisäpalkat ja palkkiot kuin vuosiloma-ajan palkkaa laskettaessa. Sairauslomalisän suuruus päivää kohti lasketaan jakamalla edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen sairauslomalisään oikeuttavien lisien ja työaikakorvausten summa luvulla 365. Paikallisesti voidaan sairaus- ja tapaturma- sekä äitiysvapaa-ajalta maksettavasta palkasta sopia toisin. 4. Tunti- ja urakkapalkkaiselle työntekijälle sairausajan palkka maksetaan sairauslomaan sisältyviltä työpäiviltä. Työnantaja maksaa työntekijälle keskituntiansion perusteella laskettua sairausajan palkkaa sen pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä kuin työehtosopimuksen 19 :n 1 momentissa on sovittu. Sairausajan palkka maksetaan kunkin korvattavan työpäivän säännöllisiltä työtunneilta. 5. Vuosilomalaissa säädetyn lisäksi otetaan kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkkaa laskettaessa huomioon kutakin lomapäivää kohden yksi kolmassadasosa (1/300) edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä sellaisista sopimukseen perustuvista erillisistä lisistä, jotka maksetaan erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun järjestelmän mukaan toistuu säännöllisesti sekä iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisistä, sunnuntaityö- ja aattopäivänkorvauksista. Paikallisesti sopien voidaan vuosilomapalkkaan kuuluvien lisäpalkkojen laskemisesta ja maksamisesta sopia toisin. 6. Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. Vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan alla olevaa taulukkoa käyttäen kertomalla edellä tarkoitettu keskituntiansio lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella: Lomapäivien Kerroin lukumäärä 2 16,0 3 23,5 4 31,0 5 37,8 6 44,5 7 51,1 8 57,6 9 64, , , , , ,6 11

12 15 108, , , , , , , , , , , , , , , ,4 Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden. Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä. 7. Edellä 5 ja 6 momentissa mainittuja lomapalkkamääräyksiä ei sovelleta, jos lomapalkka maksetaan ns. prosenttikorvauksena, eikä merimiesten vuosilomalain alaisiin henkilöihin. 8. Muun palkallisen poissaolon ajalta ansion menetys korvataan kuukausipalkkaa vähentämättä. 9. Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tulospalkkiolla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuottavuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen ja voittopalkkiolla, joka olennaisilta osiltaan tai kokonaan perustuu taloudelliseen tulokseen kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen. Koko tulos- ja voittopalkkio maksetaan työntekijälle kertakorvauksina eikä niitä oteta erikseen huomioon laskettaessa työntekijän vuosilomapalkkaa ja -korvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopimuksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Tulos- ja voittopalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksiä. Edellä mainitun tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettaminen käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. Käteisen voittopalkkion ja voitonjakoerän osalta noudatetaan Eläketurvakeskuksen ohjeita vuodelta Ylityö 1. Ylityötä tehdään laissa säädetyin rajoituksin ja siitä maksetaan ylityökorvaus siten kuin jäljempänä on sovittu. Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkasteluajanjaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta. 12

13 2. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen vuorokautisen ja viikoittaisen tai työjakson säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi. Viikoittaiseen ylityöhön ei lasketa mukaan saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä. 3. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivien aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. 4. Jos sovelletaan keskimääräistä (4 :n 2 mom.) työaikaa, vuorokautista ja viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluettelon mukaisten vuorokautiseksi ja viikoittaiseksi säännölliseksi työajaksi vahvistettujen työtuntien lisäksi edellyttäen, että säännöllinen viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia. 5. Työntekijälle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin kyseisen arkipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät työtunnit kuten viikoittainen ylityö, ellei niitä ole korvattava vuorokautisena ylityönä. 6. Jos työntekijä on ollut poissa työstä vuosiloman, sairauden, raskauden ja synnytyksen, isyysvapaan tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi pidetään poissaoloaikaa työssäolon veroisena viikoittaista säännöllistä työaikaa laskettaessa. Työssäolon veroisena aikana pidetään tällöin työvuoroluettelon mukaista työaikaa. 7. Työntekijän kanssa voidaan sopia, että ylityöstä maksettava palkka korotusosineen vaihdetaan kokonaan tai osaksi vastaavaan palkalliseen vapaa-aikaan. 14 Sunnuntai- ja aattopäivänkorvaus 1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan mahdollisten lisä- ja ylityökorvausten lisäksi sunnuntaityökorvauksena tuntia kohden yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. Sunnuntai- ja em. juhlapäivien lasketaan alkavan niitä edeltäneinä päivinä kello ja päättyvän em. sunnuntai- tai juhlapäivinä kello Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona kello tehdystä työstä maksetaan mahdollisten lisätyö- ja ylityökorvausten lisäksi aattopäivänkorvauksena tuntia kohden yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. Aattopäiväkorvausta ei makseta sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavalta ajalta. 3. Työntekijän kanssa voidaan sopia, että edellä tarkoitettu sunnuntaityö kaikkine korotusosineenkin ja aattopäivänkorvaus vaihdetaan vastaavaksi vapaa-ajaksi. 15 Varallaolo, hälytysluonteinen työ sekä kotoa tapahtuva viankorjaus ja ohjaus Varallaolo ja muu valmiusaika 1. Mahdolliseen varallaoloon työntekijän asunnossa ja siitä suoritettavaan korvaukseen noudatetaan työaikalain 5 :n säännöksiä, ellei työntekijän kanssa muuta sovita. 13

14 Muuta varallaoloa ja valmiusaikaa kuin edellä tarkoitettua asuntovarallaoloa koskevat ehdot sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Tällaista valmiusaikaa ei lueta työajaksi. Tämän momentin mukaisiin tilanteisiin ei sovelleta hälytysluonteista työtä koskevia määräyksiä. Hälytysluonteinen ja odottamaton työ 2. Hälytysluonteista työtä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Hälytysluonteisesta työstä maksetaan vähintään yhden tunnin palkka sekä ylityökorvaus, jos työ on ylityötä. Jos kutsu työhön on annettu kello , maksetaan tehdyltä työajalta heti kuitenkin enintään aamulla kello 7.00 saakka, 100 %:lla korotettu palkka. Vastaavasti menetellään, mikäli kutsu työhön annetaan perjantain tai pyhäperjantaita edeltävän torstain kello ja maanantain kello 7.00 välisenä aikana. Arkipyhän sattuessa maanantaiksi maksetaan korvausta tiistaiaamuun kello 7.00 saakka. Jos työ suoritetaan 15 :ssä tarkoitettuna sunnuntai- tai juhlapäivänä, suoritetaan lisäksi sunnuntaityökorvaus. Lisäksi työntekijälle maksetaan työhön valmistautumiskorvauksena yhden tunnin palkka. Jos työ päättyy aamulla ennen kello 7.00 eikä työntekijä jatka välittömästi varsinaista työtään, hänelle maksetaan toinen samansuuruinen korvaus. Jos työntekijälle ilmoitetaan hänen säännöllisenä työaikanaan, että hänen tulisi työpaikaltaan välillä poistuttuaan palata takaisin työhön, joka alkaa kello , hänelle maksetaan työhön valmistautumiskorvauksena yhden tunnin palkka. Jos työ on ylityötä, siitä maksetaan heti 100 %:lla korotettu palkka. Paikallisesti voidaan tämän momentin määräyksistä sopia toisin. Kotoa tapahtuva viankorjauksen ohjaus ja viankorjaustoiminta 3. Kotoa vapaa-aikana puhelimitse tapahtuvasta viankorjaustoiminnan tarkoituksenmukaisesta ohjauksesta tai kotoa tapahtuvasta viankorjaustoiminnasta maksetaan vähintään yhden tunnin palkka. Jos viankorjaus ei onnistu etähallinnan avulla ja työntekijä joutuu lähtemään työhön, maksetaan hänelle hälytysluonteisen työn korvaukset. Ohjaukseen ja viankorjaustoimintaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. Korvausta ei suoriteta päällekkäin varallaolokorvauksen kanssa. 16 Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisä 1. Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuorotyölisää (euroa/t) seuraavasti: lukien - Iltavuoro 1,23 euroa - Yövuoro 2,31 euroa 14

15 lukien - Iltavuoro 1,26 euroa - Yövuoro 2,37 euroa 2. Työstä, joka ei ole vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, maksetaan - klo välisenä aikana tehdystä työstä iltavuoron lisää vastaava korvaus ja - klo välisenä aikana tehdystä työstä yövuoron lisää vastaava korvaus. Yötyötä saadaan tarvittaessa teettää myös 4 :n 1 momentin 1 kappaleen (päivä- ja kaksivuorotyö) mukaisissa tehtävissä. 17 Matkustaminen 1. Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät työmatkat. Matkat on tehtävä tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii. 2. Matka alkaa työpaikalta ja päättyy työpaikalle ellei matkalle lähdetä suoraan kotoa tai ellei matkalta palata suoraan kotiin. 3. Työnantaja korvaa kaikki ylimääräiset ja tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset, sopimukseen perustuva oman auton käyttö (vuonna ,43 euroa/km) sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä. 4. Kun työn tekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä työntekijän työpaikasta tai asunnosta, maksetaan päivärahaa kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti: - kokopäiväraha: matka on kestänyt yli 10 tuntia, - osapäiväraha: matka on kestänyt yli 6 tuntia. Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden vähintään kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan. Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain vahvistaa verovapaaksi. Vuonna 2007 kokopäivärahan määrä on 31 euroa ja osapäivärahan määrä on 14 euroa. 5. Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. 15

16 6. Yöpymiskustannusten korvaustavat ovat: - hotellimajoitus: hotellimajoituksen enimmäismäärät matkavuorokautta kohden ovat vuonna 2007 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa enintään 141 euroa ja muissa kunnissa enintään 92 euroa. - yöpymisraha: jos työntekijä ei esitä majoituslaskua, työnantaja suorittaa 6 euron yöpymisrahan yöltä, - makuu- tai hyttipaikka: yöltä (kello ), ei makseta yöpymisrahaa. 7. Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä matkan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan. Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työvuoroluettelon edellyttämänä vapaapäivänä kotimaassa suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka hänen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Milloin työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta. 8. Ulkomaan päivärahan määräytymisperusteet ovat kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaiset ja päivärahan ja hotellikorvausten enimmäismäärät määräytyvät kulloinkin voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen mukaan. Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti. 9. Jos työ työnantajan toimeksiannosta tehdään vähintään 2 kilometrin päässä työntekijän toimipaikasta eikä työntekijällä ole työn vuoksi mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, hänelle maksetaan siitä aiheutuvien kustannusten korvauksena ateriakorvausta, jonka suuruus vuonna 2007 on 7,75 euroa. Jos työntekijä edellä tarkoitetuissa oloissa joutuu työskentelemään vähintään kolme tuntia yli normaalin työajan, maksetaan hänelle tästä aiheutuvien kustannusten korvauksena edellisen lisäksi toinen ateriakorvaus, jonka suuruus on 7,75 euroa. Ateriakorvausta ei kuitenkaan makseta, mikäli työntekijällä on mahdollisuus työnantajan järjestämään ns. verotusarvon mukaiseen ateriaetuun. 10. Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin. 18 Vuosiloma 1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain ja jäljempänä tässä pykälässä sovitun mukaisesti. 2. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvausta työsuhteen päättyessä laskettaessa käytetään päiväpalkan jakajalukuna lukua

17 3. Vuosilomapalkka maksetaan säännönmukaisena palkanmaksupäivänä vuosiloman aikana. Lomaraha 4. Työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun viimeisenä päivänä, maksetaan lomaraha yhtenä eränä heinäkuun 15 päivänä jokaiselta hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemaltaan lomapäivältä. Jos maksupäivä sattuu sunnuntai-, lauantai- tai juhlapäiväksi, lomaraha maksetaan edellisenä pankkien aukiolopäivänä. Paikallisesti voidaan lomarahan maksuajankohdasta sopia toisin. 5. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 prosenttia päiväpalkasta, joka saadaan, kun kesäkuun kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja saatuun osamäärään lisätään edellä 12 :n 5 momentissa tarkoitettujen lisäpalkkojen kolmassadasosa. 6. Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän lomaraha on 50 prosenttia hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemastaan vuosilomapalkasta. 7. Työntekijälle, jonka työsuhde päättyy muusta kuin henkilösyistä tapahtuneen työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen johdosta taikka joka siirtyy suorittamaan asevelvollisuuttaan tai siviilipalvelusta taikka joka siirtyy suomalaisen valvontajoukon palvelukseen, maksetaan lomaraha edellä sovitusta poiketen kaikilta niiltä vuosilomapäiviltä, joihin hänellä on ero- tai siirtymähetkeen mennessä oikeus ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa. Kuolemantapauksen sattuessa lomaraha maksetaan kuolinpesälle. Säästövapaa ja lomarahan vaihtaminen palkalliseksi vapaaksi 8. Sovittaessa työntekijä voi säästää vuosilomastaan joko kokonaan tai osittain kahdeksantoista päivää ylittävän osan. Työntekijä voi sovittaessa vaihtaa myös lomarahan tai sen osan sitä vastaavaksi palkalliseksi vapaaksi sellaisella vaihtosuhteella, että vaihdettavien vapaapäivien määrä on puolet vapaaksi vaihdettavien lomarahapäivien määrästä. Vapaiden pitämisajankohdat sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Muutoin kyseisten vapaiden osalta menetellään vuosilomalain 27 :n (vuosiloman säästövapaa) mukaisesti. 19 Poissaolo sairauden ja tapaturman vuoksi 1. Työntekijälle maksetaan kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta palkkaa seuraavasti: yhdenjaksoisen työsuhteen palkallisen jakson pituus kesto sairastumishetkellä - alle 1 kuukauden 1 viikolta - vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta - 1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta - 5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta 2. Palkanmaksu edellyttää, että työntekijä valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työntekijällä olisi oikeus palkallisen työkyvyttömyysjakson aikana, työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, ja ettei sairautta ei ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa. 3. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestään ja sen arvioidun päättymisajankohdan. Työkyvyttömyys todetaan lääkärintodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä luotettavalla selvityksellä. Milloin työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän 17

18 esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa työntekijän yrityksen työterveyslääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa lääkärintodistuspalkkion. 4. Sairauslomat ovat yhdenjaksoisia, jollei työntekijä ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivät sairauslomat ole johtuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmatapauksista. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, työnantaja suorittaa kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 19 :n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. 5. Mikäli työntekijän sairausloma alkaa ennen lomautusilmoituksen antamista, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan 1 momentin mukaisesti. Jos työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, hänelle maksetaan sairausajalta palkkaa lomautukseen asti. Lomautuksen alkaessa päättyy sairausajan palkan maksaminen. Samalla päättyy myös 1 momentin mukaisten ajanjaksojenkin laskeminen. Sairausajan palkkaa aletaan maksaa uudelleen, jos työntekijä on sairaana vielä lomautuksen päätyttyä ja 1 momentissa mainitut ajanjaksot eivät ole ennen lomautusta ehtineet päättyä. 20 Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa 1. Työntekijälle annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta työntekijälle maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta. Palkan maksaminen edellyttää, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista ja että työntekijä valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työntekijällä olisi oikeus palkallisen äitiysvapaan aikana. Isyys- ja vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa. 21 Lääkärintarkastukset Lakisääteiset terveystarkastukset 1. Työntekijän palkkaa ei vähennetä ajalta, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tarkastuksiin tai jälkitarkastuksiin määrätylle työntekijälle sekä maksaa myös päivärahan, jos tarkastukset tehdään muulla paikkakunnalla. Korvaus matkustamiskustannuksista ja päiväraha maksetaan ao. yrityksessä kulloinkin voimassa olevien matkakustannusten korvausten mukaan. Muut terveystarkastukset 2. Työntekijän palkkaa ei vähennetä, jos kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Muissa sairastumistapauksissa palkkaa ei vähennetä, jos aikaa lääkärintarkastukseen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella. Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan - lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgentutkimukset, - aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi suoritettu lääkärintarkastus, 18

19 - hammaslääkärissä käynti, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuorokauden aikana annettavaa hoitoa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkäritodistuksella. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Työntekijän on esitettävä selvitys lääkärintarkastuksesta, odotus- ja matka-ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Ansionmenetyksen korvaaminen 3. Tuntipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetys korvataan keskituntiansion mukaan. 22 Vaikeasti sairaan lapsen hoito Työntekijä, jonka lapsella on valtioneuvoston asetuksen (valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain 10 luvun 2 :n 2 momentissa tarkoitetuista vaikeista sairauksista ja vammoista) mukainen vaikea vamma tai sairaus, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen edellä tarkoitetun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaoloajalta työnantaja ei maksa palkkaa. 23 Lyhyt tilapäinen palkallinen vapaa 1. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai alle 10-vuotiaan kasvattilapsen taikka vammaisen lapsen äkillisen sairaustapauksen johdosta annetaan toiselle lapsen vanhemmista tai kasvattivanhemmista enintään neljä työpäivää palkallista vapaata lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Vapaan antaminen edellyttää, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kyseessä on yksinhuoltaja, ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan. Yksinhuoltajalla tarkoitetaan myös henkilöä, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilöä, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon. Muun perheenjäsenen sairastumispäiväksi, työpäiviksi sattuvaksi 50- ja 60-vuotispäiväksi, omaan avioliittoon vihkimispäiväksi, lähiomaisen hautajaispäiväksi ja uurnanlaskupäiväksi sekä perheen jäsenen kuoleman johdosta yhdeksi päiväksi annetaan palkallista vapaata. Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän avio- tai avopuolisoa ja lapsia sekä hänen avio- tai avopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen avio- tai avopuolisonsa vanhempia, työntekijän veljiä ja sisaria sekä työntekijän isovanhempia. 2. Työntekijälle, joka toimii kunnanvaltuuston tai -hallituksen tai valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä, annetaan lyhyttä tilapäistä vapaata em. yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoitamista varten. Luottamustehtävässä toimivan työntekijän kuukausipalkkaa vähennetään siten, että hän yhdessä julkisyhteisöltä saamansa ansiomenetyskorvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. 19

20 Lisäksi työntekijälle voidaan myöntää palkallista vapaata myös kokouspäivien ajaksi hänen osallistuessaan työehtosopimusosapuolena olevan henkilöstöjärjestön tai sen keskusjärjestön ylimpien päättävien elinten kokouksiin. 3. Työntekijän palkkaa ei vähennetä hänen osallistuessaan varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntatilaisuuteen tai kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen. Kertausharjoitusajalta reserviläiselle maksetaan niin suuri osa palkasta, että hän saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. 4. Työntekijä on tarvittaessa velvollinen esittämään selvityksen korvattavaa vapaa-aikaa koskevan pyyntönsä perusteista. Vapaa-ajan järjestämistä koskeva pyyntö on esitettävä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun työntekijällä on riittävä tieto pyynnön perusteesta. 5. Tuntipalkkaiselle työntekijälle edellä tarkoitettu ansionmenetys korvataan keskituntiansion mukaan. 6. Poissaolo edellä 1 3 momentissa mainituista syistä ei aiheuta vuosilomaetuuden menetystä. 24 Ryhmähenkivakuutus Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten, kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu. 25 Jäsenmaksujen periminen Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työntekijän palkasta palkanmaksukausittain tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen liiton jäsenen ammattiliiton jäsenmaksun ja tilittää sen ammattiliiton ilmoittamalle pankkitilille. 26 Paikallinen sopiminen Useissa työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työn-tekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisesti, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa. 27 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen osalta noudatetaan liitteenä olevia määräyksiä. 20

21 28 Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi 1. Työntekijän tulee häntä itseään koskevassa työasiassa kääntyä ensin esimiehensä puoleen. 2. Jos työntekijä ei saa asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, hän voi saattaa tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevan asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnjohdon välisissä neuvotteluissa. 3. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, se voidaan siirtää yrityksen/yksikön johtajan ja pääluottamusmiehen selvitettäväksi. 4. Ellei erimielisyysasiaa ole saatu yritystasolla selvitetyksi, asia voidaan siirtää sopijaliittojen ratkaistavaksi. 5. Edellä 2 4 momentissa tarkoitetuista neuvotteluista laaditaan muistio, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyden kohteena oleva asia sekä osapuolten kannat perusteluineen. 6. Jos liittojen neuvottelut eivät johda tulokseen, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2007 TIETO- JA TEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO TIKLI ry METALLITYÖVÄEN LIITTO ry 21

22 PALKKALIITE TES 50, PL 02, 03 1 Soveltamisala Tätä palkkaliitettä sovelletaan työehtosopimuksen 1 :ssä tarkoitettuihin Tieto- ja tekniikkaalojen työnantajaliitto Tikli ry:n jäsenyritysten työntekijätehtävissä työskenteleviin henkilöihin. Työpalkat 2 Työtehtävän vaativuuden määritys, työryhmät ja työkohtaiset tuntipalkat Työtehtävien vaativuuden määritys 1. Työtehtävät sijoitetaan niiden vaatiman oppimisajan, työn edellyttämän vastuun ja työolosuhteiden yhteisvaikutuksen perusteella viiteen (5) työnvaativuusryhmään. Vaativuuden määrittely tehdään sopijapuolten hyväksymän pisteytysjärjestelmän, ohjetöiden ja koulutusaineiston mukaisesti. Yrityskohtainen työryhmä 2. Yrityskohtainen työryhmä määrittää pisteyttämällä ohjetöiden työnvaativuudet ja sijoittaa ohjetyöt vaativuusryhmiin. Tämä ryhmittely muodostaa perustan yrityskohtaiselle työtehtävien vaativuuden määrittelylle. Työryhmä sijoittaa muut työtehtävät vaativuusryhmiin vertailemalla työtehtäviä ohjetöihin. Jos työtehtävien vaativuuden määrittelyssä ei päästä yksimielisyyteen, asia ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Ylläpito ja koulutus 3. Työtehtävien vaativuusryhmittelyä on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Työtehtävän muuttuessa pysyvästi määritetään työtehtävän vaativuus uudelleen ja tehtävä sijoitetaan sen vaativuuden edellyttämään vaativuusryhmään. Mikäli yllä mainittujen työnvaativuusryhmien jäsenet vaihtuvat, työnantajan tulee huolehtia, että uudet jäsenet saavat tehtävään tarvittavan koulutuksen. Työkohtaiset tuntipalkat 4. Työkohtaiset tuntipalkat (euroa/t) työnvaativuusryhmissä ovat seuraavat: lukien: PL: 02 PALKKA- TYÖKOHTAISET HENKILÖKOHTAISET PERUSPALKAT RYHMÄ PALKAT 3 % 6 % 9 % 12 % 15 % 18 % 21 % 001 8,08 8,32 8,56 8,81 9,05 9,29 9,53 9, ,05 9,32 9,59 9,86 10,14 10,41 10,68 10, ,14 10,44 10,75 11,05 11,36 11,66 11,97 12, ,35 11,69 12,03 12,37 12,71 13,05 13,39 13, ,71 13,09 13,47 13,85 14,24 14,62 15,00 15,38 22

23 PL: 03 PALKKA- TYÖKOHTAISET HENKILÖKOHTAISET PERUSPALKAT RYHMÄ PALKAT 3 % 6 % 9 % 12 % 15 % 18 % 21 % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , lukien: PL: 02 PALKKA- TYÖKOHTAISET HENKILÖKOHTAISET PERUSPALKAT RYHMÄ PALKAT 3 % 6 % 9 % 12 % 15 % 18 % 21 % 001 8,32 8,57 8,82 9,07 9,32 9,57 9,82 10, ,32 9,60 9,88 10,16 10,44 10,72 11,00 11, ,44 10,75 11,07 11,38 11,69 12,01 12,32 12, ,69 12,04 12,39 12,74 13,09 13,44 13,79 14, ,09 13,48 13,88 14,27 14,66 15,05 15,45 15,84 PL: 03 PALKKA- TYÖKOHTAISET HENKILÖKOHTAISET PERUSPALKAT RYHMÄ PALKAT 3 % 6 % 9 % 12 % 15 % 18 % 21 % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,52 3 Työntekijän palkka Täysin työkykyinen ja 18 vuotta täyttänyt työntekijä. Työntekijän peruspalkka 1. Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä työntekijän työkohtaiseen palkan osuuteen henkilökohtainen palkan osuus. Työntekijän työkohtainen palkan osuus ja palkkaryhmä 2. Työntekijän työkohtainen palkan osuus ja palkkaryhmä määritetään hänen säännönmukaisesti tekemiensä työtehtävien perusteella. Työkohtainen palkan osuus ja palkkaryhmä määräytyy sen työnvaativuusryhmän perusteella, johon kuuluvat työtehtävät edustavat suurinta osuutta työntekijän tekemistä töistä. Esimies selvittää työntekijän pääsääntöisesti tekemät työtehtävät ja määrittää työntekijälle työtehtävien vaativuuden edellyttämän palkkaryhmän ja palkan työkohtaisen osuuden. Palkkaryhmä ja työkohtaisen palkanosan määräytyminen käydään läpi työntekijän kanssa. Jos palkkaryhmän määräytymisessä syntyy erimielisyys, asia ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. 23