Liiteasiakirjat 2 TIIVISTELMÄ. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Transkriptio

1 UUSIKAUPUNKI, PYHÄMAA RANTA-ASEMAKAAVA, PITKÄLUODON RANTAKAAVAN MUUTOS EHDOTUS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot KUNTA: Uusikaupunki KUNNANOSA/KYLÄ: Pyhämaa Ranta-asemakaava: Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit sekä niihin liittyvät maa- ja metsätalousalueet. UUSIKAUPUNKI PYHÄMAA YHTEISTEN YM. ALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA, PITKÄLUODON RANTAKAAVAN (VAHVISTETTU ) MUUTOS Hakasulkeisiin [] merkityt tekstinosat täydentyvät suunnitelman käsittelyn edetessä. VIREILLETULO (kh ) OAS:N JA KAAVA-AINEISTON NÄHTÄVILLÄOLO LUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO VIRALLINEN NÄHTÄVILLÄOLO [xx.x.2015] KAUPUNGINHALLITUS [xx.x.2015] KAUPUNGINVALTUUSTO [xx.x.2015] KIINTEISTÖT Ranta-asemakaava koskee kiinteistöjä , yhteinen vesialue (osa-alue 0, Meri-Ihamon länsipuoli) sekä , yht. ulkokarit (osa-alue 11, Meri-Ihamon länsipuoli). Alueen sisällä olevat Iso- ja Vähä- Haurusen, Pujonleton ja Koirankarin saaret eivät sisälly kaavaan , yhteinen maa-alue (osa-alueet 1-3, Meri-Ihamo ja sen pohjoispuoli) Takala (osa-alueet 4-5, Ketteli) Päiväranta (osa-alue 6, Ketteli) Aivola (osa-alue 7, Kuivirauma, Lintuluoto) Närvenkari (osa-alue 9, Pitkäluoto) Pitkäluodon rantakaavan (vahv ) muutos koskee kiinteistöä: Mikonniemi (osa-alue 8, Pitkäluoto) Ristkarin satama (osa-alue 8, Pitkäluoto) Ranta-asemakaava käsittää seuraavat kiinteistöt tai osan niistä: ja Yhteinen vesialue (osa-alue 0) Yht. ulkokarit (osa-alue 11) Alueen sisällä olevat Iso- ja Vähä-Haurusen, Pujonleton ja Koirakarin saaret eivät kuulu kaava-alueeseen Yhteinen maa-alue (osa-alueet 1-3) Takala (osa-alueet 4-5) Päiväranta (osa-alue 6) Aivola (osa-alue 7) Närvenkari (osa-alue 9) Pitkäluodon rantakaavan (vahvistettu ) muutos: Ranta-asema-kaavan muutos käsittää seuraavat kiinteistöt tai osan niistä: Mikonniemi (osa-alue 8), v. -94 kaavan kortteli Ristkarin satama (osa-alue 8), v. -94 kaavan LV-alue 1.2 Kaava-alueen sijainti Rantakaavan muutoksella muodostuvat korttelit ja niihin liittyvä satama- sekä maa- ja metsätalousalue. Kaava- ja kaavanmuutosalueet sijaitsevat Uudenkaupungin Pyhämaassa. 1.2 Kaavan laatija Ranta-asemakaavan muutoksen laatija on dipl.ins Tuomo Peltola. 1.2 Kaavan perustana käytetty aineisto Kaavaa laadittaessa on kaavaselostuksessa erikseen mainitun aineiston lisäksi ollut käytettävissä mm. seuraavat aineistot: Uudenkaupungin rannikkoalueen käyttö- ja hoitostrategia Selkämeren kansallispuisto- suunnitelmat, Rauman kaupunki 2007 Metsähallituksen selvitys Selkämeren kansallispuiston perustamisedellytyksistä, Metsähallitus 2009, päätös kansallispuistosta 2011 Lausunnot Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotuksesta (Finngrid, Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta) Vesiviljelyn sijainninohjaushankkeen loppuraportti, TuAMKK

2 Laki Selkämeren kansallispuistosta Kasvilajiston viimeaikainen monipuolistuminen eteläisen Selkämeren ulkoluodoilla, Sakari Hinneri, Selkämeri 1/2001 Saaristomeren ja Selkämeren fladat, Asko Sydänoja, LoSYK:n raportteja 1/2008 ELY-keskuksen päätös Reilan ampuma- ja harjoitusalueen toiminnoista (YSL 84 :n mukainen päätös) Päätökset ja hakemukset kalankasvatusalueista Liiteasiakirjat LIITE 1 Luontoselvitys LIITE 2 Emätilakaavio LIITE 3a Ote yleiskaavasta LIITE 3 b Ote maakuntakaavasta LIITE 4 Poistuvat ranta-asemakaavat LIITE 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 6 Muistio viranomaisneuvottelusta , muistio työneuvottelusta ja , muistio viranomaisneuvottelusta LIITE 7 Kannanotot tai mielipiteet OAS:an (7a) ja luonnokseen (7b), kaavan laatijan vastine LIITE 8 Lausunnot (Varsinais-Suomen ELY-keskus, ) luonnoksesta, kaavan laatijan vastine [LIITE 9 Yhteenveto muistutuksista, kaavan laatijan vastine LIITE 10 Vertailu maakunta- ja yleiskaavaan LIITE 11 Yhteenveto aluevarauksista LIITE 12 Tilastolomake osa-alue 0 ja 11 yht.vesialue ja yht. ulkokarit MY, W kalakämppä 20m2, laavu (15m2), ohjeelliset kalankasvatusalueet/selvitysalueet (2) ja rysänpaikat osa-alue 5 Pujo 130 k-m2 (kalastusmökit 1 kpl ja 2 saunaa), vvj 40 k-m2 osa-alue 1 yht.maa-alue RM k-m2, LV k-m2 osa-alue 2 yht.alue (Pyrkman) MY, ei rakennusoikeutta osa-alue 3 Teijonlinna RA-2 80 k-m2 MY 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen on aloitettu hakemuksella yhteisen alueen osakkaiden toimesta v Kaava-aluetta on laajennettu yhteiselle vesialueelle sekä yksityisten omistamalle alueelle tammikuussa Kaavan ja kaavanmuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu Uudenkaupungin kuulutuksella ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja luonnoksen nähtäville panolla Kaava ja kaavanmuutosluonnos on päivätty Viranomaisneuvottelu on järjestetty ja , työneuvottelu ja viranomaisneuvottelu Puolustusvoimien lausunto kaavaluonnoksesta, Kaava ja kaavanmuutos ovat olleet luonnoksena nähtävillä (MRA xx ). Kaava ja kaavanmuutos ovat olleet virallisesti nähtävillä [xx.x. - xx.x.2015] (MRA 27 ). Uudenkaupungin kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavan ja kaavanmuutoksen [x.x.2015]. Uudenkaupungin valtuusto on hyväksynyt kaavan ja kaavanmuutoksen [xx.x.2015] (MRL 52 ). osa-alue 8 Mikonniemi RA vvj 100 k-m2 AM vvj 100 k-m2 MY osa-alue 9 Närvenkari RM k-m2 + sauna 30 m2, osa-alue 4 Lehtiluoto 6 RA k-m2 MY,M ja 6 vvj 240 k-m2 osa-alue 6 Päiväranta 1 AO 200 k-m2 + sauna 25 k-m2 M, vvj 40 k-m2 Osa-alueet 0-6, 8-9 ja 11

3 osa-alue 4 Lehtiluoto 6 RA k-m2 MY,M, 6 vvj 240 k-m2 osa-alue 6 Päiväranta 1 AO 200 k-m2 + sauna 25 k-m2 M, vvj 40 k-m2 Kaavan läntiset ja pohjoiset alueet ovat Selkämeren kansallispuiston aluerajauksen sisällä mutta eivät kuulu kansallispuistoon. Kaava- ja kaavanmuutosalue ovat suurimmaksi osaksi rakentamattomia. Päivärannan kiinteistöllä (osa-alue 6) on omakotitalo. Mikonniemessä (osa-alue 8) on kalastustilan ja lomaasuntontin rakennukset sekä kalasatama ja sen rakennukset. Närvenkarissa (osa-alue 9) on metsästysseuran rantasauna, Fräkälissä (osa-alue 0) kalakämppä, Haurustensarvessa laavu sekä Teijonlinnassa (osa-alue 3) on vanha lomamaja. Kaava-alueen nykyinen rakentamistiheys on 0.6 loma-asuntoyksikköä/km. Vesialueet, niillä olevat saaret ja Meri-Ihamossa oleva ranta-alue ovat yhteisomistuksessa. Muut alueet ovat yksityisomistuksessa Asukkaat ja työpaikat Kaava-alueella on ympäri vuoden asuttu omakotitalo ja kaavanmuutosalueella ympäri vuoden asuttu kalastustila ja loma-asunto. Työpaikkoja kaava- ja kaavanmuutosalueella on kalanviljelyssä ja kalastuksessa 1-5 työpaikkaa Palvelut Alueella ei ole palveluja. Ajoetäisyys Pyhämaan kirkonkylään on 2 8 km ja Uudenkaupungin keskustaan km. osa-alueet 4, Kaavan sisältö Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 2080 ha käsittäen 86,4 ha maa-aluetta ja noin 1994 ha vesialuetta. Alueen muunnettu rantaviiva on 8,89 km. Ranta-asemakaavalla ja rantakaavojen muutoksella on osoitettu maankäyttö kiinteistöille * yhteinen vesialue (osa-alue 0), ranta-asemakaava ja yht. ulkokarit (osa-alue 11), ranta-asemakaava * yhteinen maa-alue (osa-alueet 1-3), ranta-asemakaava * Takala (osa-alueet 4-5), ranta-asemakaava * Päiväranta (osa-alue 6), ranta-asemakaava * Aivola (osa-alue 7), ranta-asemakaava * Mikonniemi (osa-alue 8), rantakaavan muutos * Ristkarin satama (osa-alue 8), rantakaavan muutos * Närvenkari (osa-alue 9), ranta-asemakaava 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus osa-alue 7 Lintuluoto 3 RA 450 k-m2 MY, M Kaava-alue muodostuu noin 87 ha:n laajuisesta merenranta-alueesta ja saarista, joiden muunnetun rantaviivan pituus on noin 9.0 km. Lisäksi kaava käsittää noin 1994 ha vesialuetta sekä sillä olevia alle 0.3 ha:n luotoja ja saaria (osa-alue 0 ja 11) Luonnonympäristö Alue on ranta-, saari- ja merialuetta. Alueesta on laadittu luontoselvitys kaavan laatijan toimesta v Selvitystä laadittaessa on pyritty toteamaan alueen luonnoltaan merkittävät alueet, mahdolliset uhanalaislajit sekä mahdolliset metsälain 10 :n tarkoittamat arvokkaat elinympäristöt. Suuri osa kaavan läntisistä osa-alueista kuuluu tai rajoittuu Uudenkaupungin saariston Natura-alueeseen. ELY-keskus on kaavaa koskevassa lausunnossaan (liite 8 b) selvittänyt ja kuvannut alueen luontotyyppejä ja luonnonolosuhteita. LIITE 1 Luontoselvitys Alueen muu käyttö, ympäristövaikutukset Kaava-alueella Meri-Ihamon edustalla on kaksi kalankasvatuslaitosta (Sasinklopit, Planeetin karrat), joilla on voimassaolevat ympäristöluvat. Kaava-alueen vieressä Pujon pohjoispuolella on kalankasvatuslaitos. Suuri osa kaavan pohjoisesta vesialueesta on Puolustusvoimien Pyhärannan Reilan ampumaja harjoitusalueen ampuma-aluetta. Alueelle on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksellä edellytetty haettavaksi ympäristölupaa. Ampuma-alue on kuitenkin Puolustusvoimien ilmoituksen mukaan jäämässä pois ampuma-aluekäytöstä. Närvenkarin kiinteistö on metsästysampumaratakäytössä. Toiminnan ympäristölupakysymystä on käsitelty Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunnassa Lautakunta on päättänyt olla velvoittamatta Pyhärannan Metsästysseura Sisu ry:tä hakemaan ampumaratatoiminnalle ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, koska toiminta on tällä hetkellä vähäistä sekä toiminta ja sitä koskevat määräykset kokonaisuutena arvioiden olennaisilta osin täyttävät ympäristönsuojelulain vaatimukset. Kaava-alueen kautta kulkee 3.0 m:n laivaväylä, jolta haarautuu väylä Pitkäluodon kalasatamaan.

4 Kaava-alueen länsi- ja pohjoispuoliset alueet sekä kaava-alueen sisällä olevat valtion omistamat saaret (Iso Haurunen, Vähä Haurunen, Pujonletto) kuuluvat Selkämeren kansallispuistoon Emätilat ja rantaviivajakauma Alueen emätilat ilmenevät liitteestä 2. Alueen rantaviivajakauma ilmenee tilastolomakkeesta liitteestä Rakennettu ympäristö, rakennelmat, laitteet Alueen rakennuskanta sekä muut rakennelmat ja laitteet kiinteistöittäin kartalta mitattuina ja alueelta todettuna ilmenee seuraavasta: Teijonlinna (osa-alue 3) - vanha lomamaja 15 m2 Fräkäli (osa-alue 0) - kalakämppä 20 m2 - vaja 5 m2 Haurustensarvi (osa-alue 0) - laavu 10 m2 Yht.vesialue (osa-alue 0) - kalankasvatusaltaat Päiväranta (osa-alue 6) - asuinrakennus 90 m2 - ulkorakennus 50 m2 Mikonniemi 2-42 (osa-alue 8) - asuinrakennus (AM-2) 120 m2 - rantavaja (suurin osa vesijättöalueella) 100 m2 - loma-asunto 80 m2 Ristkarin satama 2-38 (osa-alue 8) - kalankäsittelyrakennus/varasto 290 m2 - kalankäsittelyrakennus/varasto 250 m2 Närvenkari (osa-alue 9) - metsästysseuran sauna 30 m2 Suomen ja Ruotsin välinen Pyhärannan Rihtniemestä lähtevä sähkökaapeli on kaava-alueen pohjoispuolella. Kaapelin vesielektrodi on Pyhämaan niemen lounaispuolella Liikenne Kaavan eri osa-alueille kuljetaan maantieltä 1973 yksityisteiden välityksellä: osa-alue alue tie- tai kulkuyhteys osa-alue 0 yhteinen vesialue ja luodot vesi- ja saarialue, ei tieyhteyttä, kulku veneellä Pyhämaan rannoilta/meri- Ihamosta osa-alue 1 Meri-Ihamo ei tieyhteyttä, kulku veneellä Pyhämaan rannoilta/meri-ihamosta osa-alue 2 Pyrkman saari, ei tieyhteyttä, kulku veneellä Pyhämaan rannoilta osa-alue 3 Teijonlinna saari, ei tieyhteyttä, kulku veneellä Pyhämaan rannoilta osa-alue 4 Lehtiluoto Muntontien yksityistie osa-alue 5 Pujo saari, ei tieyhteyttä, kulku veneellä kalasatamasta tai muilta Pyhämaan rannoilta osa-alue 6 Päiväranta Muntontie (yksityistie), kotipalsta Kettelintie (maantie) osa-alue 7 Lintuluoto Lintuluodontie (yksityistie) osa-alue 8 Mikonniemi, kalasatama Ristikarintie (yksityistie) osa-alue 9 Närvenkari Seisemaantie (yksityistie) osa-alue 11 yhteiset saaret/karit ei tieyhteyttä, kulku veneellä Pyhämaan rannoilta Kaavan vesialueen poikki kulkee etelä-pohjoissuunnassa 3.0 metrin laivaväylä, jolta on erillinen väylä kalasatamaan (osa-alue 8) Muinaismuistot ja muut suojelukohteet Alueella ei ole tiedossa tai todettu muinaismuistoja. Kaava-alue ei myöskään ole muissa suojeluohjelmissa, perinnemaisemaluettelossa tms Erityisalueet, ympäristövaikutukset Ampuma- ja harjoitusalue Kaavan vesialue linjan Rihtniemi-Hauruset-Kajakulma pohjoispuolelta on Puolustusvoimien Pyhärannan Reilan ampuma- ja harjoitusalueen ammuntojen vaara-aluetta. Puolustusvoimien v laatiman meluselvityksen mukaan kaavan eri osa-alueet kuuluvat seuraaviin Reilan ampuma-alueen meluvyöhykkeisiin: Melualue 1; 60 db(aeq) Osa osa-alueesta 0 (yht.vesialue ja luodot) Melualue 2; 55 db(aeq) Osa osa-alueesta 0 (yht.vesialue), osa-alueet 1 (Meri-Ihamo), 2 (Pyrkman), 3 (Teijonlinna), 5 (Pujo), 8 (Mikonniemi) ja 9 (Närvenkari) Melualue 3; 50 db (Aeq) Osa-alueet 4 (Lehtiluoto) ja 6 (Päiväranta). Maakuntakaavaehdotukseen oli ampuma-alueen melualueena kirjattu 55 db(aeq):n melualue. Merkintä on jäänyt vahvistumatta ympäristöministeriön vahvistuspäätöksessä Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut YSL 84 :n mukaisen päätöksen, jolla on asetettu rajoituksia ammunnalle, edellytetty melutason selvittämistä ja ympäristöluvan hakemista mennessä. Puolustusvoimat on sittemmin ilmoittanut, että ampumatoiminta Rihtniemessä loppuu. Metsästysampumarata Närvenkarissa sijaitsevaa metsästysampumarataa käytetään seuran omaan toimintaan. Toiminnasta aiheutuu paikallista, lyhytaikaista melua. Melun tasoa ja vaikutusaluetta ei ole selvitetty.

5 Pyhämaan metsästysseura Sisu ry:llä on Uudenkaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämä ympäristölupa. Lisäksi lääninhallitus on myöntänyt ampumaradalle perustamisluvan v Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunta on v päättänyt olla velvoittamatta Pyhämaan metsästysseura Sisu ry:tä hakemaan ampumaratatoiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa. Kalankasvatusalueet Kaava-alueella on kaksi kalanviljelyn allaskasvatusaluetta, joilla on ympäristöluvat. 3.2 Maanomistus Kaava-alueen maanomistus ilmenee osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 3.3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava ja seutukaava Alueella on ollut voimassa Varsinais-Suomen seutukaava. Seutukaavan aluevaraukset ilmenevät osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lisäksi alue on kalankasvatuksen kehittämisaluetta. Osa-alueiden Pujo ja Närvenkari lähellä Pyhämaassa on tuulivoimapuistovaraus. Alueen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä. Maakuntakaavan aluevaraukset ilmenevät osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. LIITE 3b Ote maakuntakaavasta ( ) Yleiskaava Alueen yleiskaavan (vahvistettu ) aluevaraukset ilmenevät osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Liite 3b Ote yleiskaavasta 3.4 Rakennusjärjestys Uudenkaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksessä on määräyksiä ranta-alueelle rakentamisesta, rakennusten sijoittelusta ja vähimmäisetäisyydestä rantaviivasta ja rakennusten korkeusasemasta. Määräyksiä on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 5). 3.5 Rakennuskiellot Kaavanmuutosalueella ei ole eikä ole haettu rakennuskieltoa. 3.6 Pohjakartta Kaavan ja kaavanmuutoksen pohjakarttana on käytetty rantakaavan pohjakarttaa vuodelta 1995 (hyväksytty 1994). Luonnosvaihetta on tarkasteltu kaupungin 1:5000 kartalla ja sen puuttuessa pohjoisen merialueen osalta yleisellä maastokartalla (peruskartta). Pohjoisella vesialueella 1:2000 karttaa ei ole katsottu tarpeelliseksi kun alueelle ei ole tarkoitus osoittaa uutta rakentamista. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan tarve Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen laatiminen on aloitettu maanomistajien ja yhteisen alueen osakkaiden aloitteesta. Kaava-aluetta on laajennettu osa-alueella 8 (Mikonniemi) Pitkäluodon kalasataman Uudenkaupungin kaupungin omistamalle alueelle (osa-alue 8) kesäkuussa Samaa aluetta on edelleen laajennettu kaupungin hankittua lisämaata kiinteistöön Ristkarin satama 2:38 kiinteistöstä Nurmi 2: Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty (tarkistettu , , ) Asemakaava Osalla kaava-aluetta on voimassa seuraavat rantakaavat - Pitkäluodon rantakaava (vahv ), Mikonniemi ja Ristkarin satama (osa-alue 8) Eri osa-alueet rajoittuvat rantakaava-alueisiin seuraavasti: Osa-alue 3 (Teijonlinna): Lähialueella Kolhin rantakaava (vahv ) Osa-alue 4 (Lehtiluoto): Rajoittuu pohjoispuolella Pitkäluodon rantakaavaan (vahv ) Osa-alue 9 (Närvenkari): Rajoittuu Pitkäluodon rantakaavaan (vahvistettu ) Muut hankkeet kaava- tai lähialueella Kaavan vesialue on Selkämeren kansallispuistoalueen aluevarauksen sisällä. Päätös kansallispuistosta v käsittää valtion omistaman kaava-alueen länsipuolisen vesialueen sekä Iso ja Vähä Haurusen, Pujonleton ja kaava-alueen eteläpuolisen Ulko-Kiverön saaret. Maakuntakaavaehdotuksessa on ollut eri vaiheissa tuulivoimalalle varattuja alueita kaavaalueen lähialueella Suunnittelun toteutus Ranta-asemakaavan ja kaavan muutoksen on laatinut dipl.ins. Tuomo Peltola. 4.4 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. LIITE 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vuorovaikutusmenettely Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty - osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä ololla - kuulutuksella - viranomaisneuvottelulla , ja työneuvottelulla

6 Vuorovaikutus on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. LIITE 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelun eteneminen - kaavan laatiminen on aloitettu hakemuksella yhteisen alueen osakkaiden toimesta v kaava-aluetta on laajennettu yhteiselle vesialueelle sekä yksityisten omistamalle alueelle tammikuussa kaavanmuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu Uudenkaupungin kuulutuksella ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja aineiston/luonnoksen nähtäville panolla (tekn.ltk , kh ). - kaava ja kaavanmuutosluonnos on päivätty viranomaisneuvottelu on järjestetty ja , työneuvottelu ja tekninen lautakunta lausunnot kaavaluonnoksesta pyydetty Varsinais-Suomen liitolta, ELYkeskukselta (saatu ) ja Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnalta - kaava ja kaavanmuutosluonnos on ollut nähtävillä kaavaehdotus on valmistunut , muutettu kaava ja kaavanmuutos ovat olleet virallisesti nähtävillä [xx.x. - xx.x.2015] (MRA 27 ). - Uudenkaupungin kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavan ja kaavanmuutoksen [x.x.2015] (MRL 52 ). - Uudenkaupungin valtuusto on hyväksynyt kaavan ja kaavanmuutoksen [xx.x.2015] (MRL 52 ) Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu (Lounais-Suomen ympäristökeskus, Uudenkaupungin kaupunki, kaavanlaatija) - viranomaisneuvottelu , muistio liite 6 a - työneuvottelu ja , muistiot liite 6 b ja 6 c - viranomaisneuvottelu , muistio liite 6 d 4.5 Kaavan ja kaavanmuutoksen tavoitteet Kaavan ja kaavanmuutoksen tavoitteet on määritelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Keskeiseksi tavoitteeksi on kaavan laadintavaiheen aikana muodostunut alueelle suunnitellun kalastuspuiston ja kalastusmahdollisuuksien tukeminen, matkailun ja veneilyn tukeminen sekä yksityisten maanomistajien maankäyttö- ja rakentamistavoitteiden toteuttaminen. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN JA KAAVANMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavalla ja ranta-asemakaavan muutoksella on osoitettu kaavan vesialueen käyttö osana kalastuspuistoaluetta sekä kiinteistöjen käyttö matkailun ja kalastuksen tukialueina sekä loma- ja ympärivuotiseen asumiseen. 5.2 Yleisperustelut 5.3 Mitoitus Kaavan ja kaavanmuutosalueen mitoitusperusteet on kuvattu aluevarausten yhteydessä kohdassa 5.5. Liite 10 Tilastotaulukko 5.4 Palvelut Alueelle ei tule palveluja. Etäisyydet kaava-alueelta Pyhämaan kirkonkylään (2 8 km) ja Uudenkaupungin keskustaan km ovat kohtuullisia. 5.5 Aluevaraukset Yhteisten alueiden ranta-asemakaava; yhteinen vesialue (osa-alue 0), yhteinen maa-alue (osa-alueet 1-3), yht. ulkokarit (osaalue 11) Alueiden käyttö Ranta-asemakaavassa yhteiset alueet ovat - Natura-2000-aluetta Meri-Ihamon maa-aluetta lukuunottamatta - yhteisen merialueen pohjois- ja länsiosat ampuma-alueen suoja-aluetta ja alue ampumaalueen melualuetta (55 db(a)). Ampuma-alueen jäädessä pois käytöstä poistuvat myös suoja- ja melualuemääräykset - kaavamerkinnältään W- ja SL-aluetta sekä Meri-Ihamo RM- ja MY-aluetta - Teijonlinnan saari RA- ja MY-aluetta Rakennusoikeus ja perustelut Rakennusoikeus Meri-Ihamon ja Teijonkarin osalta perustuu rantaviivan pituuteen (yht. 540 m) sekä vesialueen ja karien osalta harkintaan (yleiskaavassa vyöhyke V). Emätilatarkastelussa Meri-Ihamon rakennusoikeudeksi yleiskaavan pohjalta pinta-alaperusteisesti saatu 1.0 loma-asuntoyksikköä ja Teijonlinnan rakennusoikeudeksi pinta-alaperusteisesti 0.3 lomaasuntoyksikköä. Rakennusoikeutta tai maankäyttöä on osoitettu seuraavasti - RM-aluetta 0.5 ha (300 k-m2) Meri-Ihamossa (aluetta on pienennetty ELY:n lausunnon pohjalta) - RA-2 -aluetta 0.32 ha (80 k-m2) Teijonkarissa. Laskennallisen rakennusoikeuden (0.3 loma-asuntoyksikköä) on katsottu riittävän supistetun loma-asuntorakennusoikeuden osoittamiseen RA-2 merkinnällä, koska aluetta vanhan lomamökin perusteella voi pitää jo rakennettuna alueena. Rakennuspaikka on tarkoitettu osaksi viereistä kaavoittamatonta loma-asuntotonttia kiinteistöllä 7:31 - SL-aluetta saarissa noin 30 ha, jolla rakennusoikeutta 20 m2:n kalakämppää (Fräkäli) ja laavua (15 m2, Haurustensarvi) varten - ohjeellisena aluevarauksena (selvitysalue) kalankasvatusaltaiden nykyiset alueet - pyydyspaikat (ohjeellinen aluevaraus) - kokonaan rakentamattomaksi on osoitettu saaret ja luodot edellä mainittuja Fräkäliä ja Haurustenkaria lukuun ottamatta. RM- ja RA-alueet on osoitettu tavoitteena olevan käytön mukaisena. Asunto- tai lomaasuntotontteja on osoitettu yleiskaavan mukaisesti.

7 Rakentamistiheydeksi muodostuu Meri-Ihamossa (osa-alue 1) 2.6 loma-as.yksikköä /rantakm ja Teijonlinnassa (osa-alue 3) 6.3 loma-as.yksikköä /rantakm. Kaikkien yhteisten maaalueiden rakentamistiheydeksi muodostuu 0.5 loma-as. yksikköä/rantakm Hautasten alueet; Takala (osa-alueet 4-5), Päiväranta (osa-alue 6), Aivola (osa-alue 7) ranta-asemakaava Alueiden käyttö Ranta-asemakaavassa alue Takalan, Päivärannan ja Aivolan rannat on osoitettu asumiseen ja loma-asumiseen. Pujoon on osoitettu vähäinen määrä virkistyskalastusta palvelevaa rakentamista (saunat/kalakämppä). Rakennusoikeus alueella perustuu muunnetun rantaviivan pituuteen (yht m) ja pienemmissä saarissa saaren pinta-alaan. Rakennusoikeus ja perustelut Osa-alue 4, Lehtiluoto Takala 3:17 Rakennusoikeus on yleiskaavan pohjalta rantaviivaperusteisesti (vyöhyke II) 0.58 km x 5 lay/km -> 2.9 lay. Ranta-asemakaavassa osoitettu 5 loma-asuntoyksikköä, mistä 2.9 lay kertyy Lehtiluodosta ja 2.1 lay tulee Pujosta siirrettynä.. Päiväranta 4:24 Rakennusoikeus on yleiskaavan pohjalta rantaviivaperusteisesti (vyöhyke II) 0.15 km x 5 lay/km -> 0.8 lay. Ranta-asemakaavassa osoitettu 1 loma-asuntoyksikkö, josta 0.8 yksikköä kertyy Lehtiluodosta ja 0.3 yksikköä tulee saman kiinteistön kotipalstalta siirrettynä. Osa-alue 6, kotipalsta (Päiväranta 4:24) Rakennusoikeus on yleiskaavan pohjalta rantaviivaperusteisesti (vyöhyke II) 0.16 km x 5 lay/km -> 0.8 lay. Ranta-asemakaavassa osoitettu 0.5 loma-asuntoyksikköä. Loppuosa rakennusoikeudesta (0.3 lay) on siirretty Lehtiluotoon saman kiinteistön pohjoiselle palstalle.. Osa-alue 5, Pujo (Takala 3:17) Pujo yleiskaavassa vyöhykettä V, jonka rakennusoikeutta ei ole yleiskaavassa määritetty ( Säilytetään pääosin rakentamattomana ). Alueella on kuitenkin katsottu olevan perusrakennusoikeutta, jonka määrä on arvioitu rantaviivapohjaisesti (1.55 km x 3 lomaas./km). Pujon rakennusoikeudeksi on tältä pohjalta saatu lay. Ranta-asemakaavassa Pujoon on osoitettu kalastusta sekä alueen maa- ja metsätalouskäyttöä palvelevaa rakentamista (kalastusmökki ja kaksi saunaa yht. 130 k-m2, 1,5 lay). Rakennusoikeudesta on lisäksi siirretty Lehtiluotoon 2.1 lay ja Lintuluotoon 0.4 lay.. Osa-alue 6, Lintuluoto, (Aivola 1:20) Rakennusoikeus yleiskaavan pohjalta rantaviivan perusteella (vyöhyke II) 0.51 km x 5 lay/km -> 2.6 lay. Ranta-asemakaavassa osoitettu 3 loma-asuntoyksikköä, joista 2.6 lay kertyy Lintuluodosta ja 0.4 lay tulee Pujosta siirrettynä. Rakennusoikeutta Hautasten omistamalla alueella on osoitettu yhteensä - RA-aluetta 3.4 ha, 9 rakennuspaikkaa, 1500 k-m2, 10 loma-asuntoyksikköä - AO-aluetta 1.5 ha, 1 kuivanmaan rakennuspaikka (350 k-m2) ja rantasauna 25 k-m2, yht. 0.5 loma-asuntoyksikköä - kalakämppien/saunojen rakennusoikeutta Pujossa yht. 130 k-m, 1.5 loma-asuntoyksikköä Rakentamistiheydeksi muodostuu (rantaviiva yht m, 10.5 loma-asuntoyksikköä) 3.0 lay/rantakm. Vapaan rannan osuus on mannerrannalla 700 m/45 % Osa-alue 8, Mikonniemi ja Ristkarin satama, rantakaavan muutos Alueen käyttö Ranta-asemakaavan muutoksella Mikonniemen kiinteistö on jaettu kahdeksi tontiksi (AO, RA) ja MY-alueena nykyisen rantakaavan kokonaisrakennusoikeudella alueen rantaviivaan perustuen. Kalasatama-alue on osoitettu laajentuneen käytön ja alueen mukaisesti kalasatama-alueeksi. Rakennusoikeus ja perustelut 1. Emätilatarkastelussa Mikonniemen kiinteistön rakennusoikeudeksi on yleiskaavan pohjalta rantaviivaperusteisesti saatu 1,2 loma-asuntoyksikköä. Rakennusoikeutta ja muuta käyttöä alueella on ranta-asemakaavan muutoksella nyt osoitettu o AM-1-aluetta 0.4 ha, 400 k-m2, lisäksi 100 m2:n venevaja nykyisen rantakaavan mukaisesti o RA-aluetta 0.3 ha, 150 k-m2, lisäksi100 m2:n venevaja nykyisen rantakaavan mukaisesti o MY-aluetta 0.1 ha Rakentamistiheydeksi muodostuu loma-asumisen osalta (2 rakennuspaikkaa, 220 m rantaviivaa) 9.1 lay/rantakm ja rakentamattoman rannan osuudeksi 10 %. Rakennusoikeutta perustellaan sillä, että rakennusoikeus on olemassa jo nykyisessä rantakaavassa. Rantakaavan muutoksessa on kysymys vain kiinteistön jakamisesta kahteen osaan rakentamis- ja hallintatilanteen mukaisesti. 2. Ristkarin sataman kiinteistön nykyistä 1200 k- m2:n rakennusoikeutta on nostettu 1400 m2:in kalanjalostuslaitoksen toteutuneen laajennuksen toteamiseksi kaavassa. Rakennusoikeus koskee koko Ristikarin sataman kiinteistöä 2:38 myös v siihen liitettyä osaa Nurmen kiinteistöstä Osa-alue Närvenkari, ranta-asemakaava Alueen käyttö Alue on osoitettu yhdistyksen käyttöön RM-alueena sekä M-alueena, jolle saa sijoittaa mahdollisesti säilyvän metsästysampumaradan vähäisiä rakennelmia ja laitteita. Ampumarataalueen säilyminen alueella ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä. Rakennusoikeus ja perustelut Emätilatarkastelussa Närvenkarin rakennusoikeus on yleiskaavan pohjalta rantaviivapohjaisesti 1.5 ja pinta-alaperusteisesti 1.0 loma-asuntoyksikköä. Rakennusoikeutta tai muuta käyttöä alueella on osoitettu - RM aluetta 1.3 ha, rakennusoikeus (290 k-m2) + olevan saunan rakennusoikeus 30 m2 - M-1-aluetta 1.7 ha

8 Rakentamistiheydeksi muodostuu (1 lay, 420 m rantaviivaa) 2.3 lay/rantakm ja rakentamattoman rannan osuudeksi 70 %. 5.6 Alueita koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ilmenevät kaavakartalta. Erityisiä merkintöjä ovat selv/kka rmk kmr mr rysä va vvj Ohjeellinen selvitysalue (nykyinen kalankasvatusalue) Kalastusmökkien rakennusala Kalakämpän rakennusala Laavun, sääsuojan tms. rakennelman (enintään 15 m2) alue Ohjeellisesti pyydyspaikkaa varten varattu alueen osa Harjoitusammunta-alueen vaara-alueen raja Venevajan rakennusala 5.7 Vesihuolto ja tekninen huolto Osa-alueille 4 ja 6 sekä 8 on kunnan/vesiyhtymän vesijohto/paineviemäri. Muilta osin jätevesien käsittely on hoidettu ja hoidetaan kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Kaavamääräyksellä on edellytetty rakennuspaikoilta kertyvien jätevesien käsittely. Alueet on liitetty tai suoraan liitettävissä sähkönjakeluverkkoon saaria lukuun ottamatta. Vesihuollon järjestäminen ilmenee taulukosta: osa-alue 0, yhteinen vesialue ja luodot, 11 yhteiset saaret/karit nykytilanne suunniteltu tai kaavailtu tilanne jätevesien jätevesien johtaminen vesi vesi johtaminen ei ei kiinteistökohtainen kiinteistökohtainen 1, Meri-Ihamo ei ei osuuskunta osuuskunta (paineviemäri) 2, Pyrkman ei ei ei tarvetta ei tarvetta 3, Teijonlinna ei ei kiinteistökohtainen kiinteistökohtainen 4, Lehtiluoto vesijohto (osuuskunta) ei osuuskunta kiinteistökohtainen 5, Pujo ei ei kiinteistökohtainen, tarvittaessa osuuskunta 6, Päiväranta vesijohto kiinteistökohtainekunta) vesijohto (osuus- (osuuskunta) 7, Lintuluoto vesijohto kiinteistökohtainekunta) vesijohto (osuus- lähellä 8 Mikonniemi, vesijohto paineviemäri vesijohto (osuuskunta) kalasatama (osuuskunta) (osuuskunta) kiinteistökohtainen, tarvittaessa osuuskunta kiinteistökohtainen tai paineviemäri kiinteistökohtainen paineviemäri (osuuskunta) 9, Närvenkari ei ei kiinteistökohtainen kiinteistökohtainen 5.8 Liikenne Alueelle kuljetaan yksityisteiden välityksellä maantieltä Tonttialueille kuljetaan yksityisteiltä tonttiteiden välityksellä. osa-alue nykyinen tie- tai kulkuyhteys kaavailtu tie- tai kulkuyhteys osa-alue 0, yhteinen vesialue ja luodot vesi- ja saarialue, ei tieyhteyttä, kulku veneellä Meri-Ihamosta vesi- ja saarialue, ei tieyhteyttä, kulku veneellä Meri-Ihamosta osa-alue 1, Meri- Ihamo ei tieyhteyttä, kulku veneellä Meri-Ihamosta yksityinen tie Meri-Ihamontielle, kulku myös veneellä -> Meri- Ihamontaival/Meri-Ihamontie saari, ei tieyhteyttä, kulku veneellä Pyhämaan rannoilta saari, ei tieyhteyttä, kulku veneellä Pyhämaan rannoilta 2, Pyrkman saari, ei tieyhteyttä, kulku veneellä Pyhämaan rannoilta 3, Teijonlinna saari, ei tieyhteyttä, kulku veneellä Pyhämaan rannoilta 4, Lehtiluoto Muntontie ajokelpoisena lähelle Muntontie jatkettuna ja kunnostettuna 5, Pujo saari, ei tieyhteyttä, kulku veneellä saari, ei tieyhteyttä, kulku veneellä Pitkäluodon kalasata- Pitkäluodon kalasatamasta masta 6, Päiväranta Muntontie, Kettelintie Muntontie, Kettelintie 7, Lintuluoto Lintuluoto-tie Lintuluoto-tie 8 Mikonniemi, Ristikarintie Ristikarintie kalasatama 9, Närvenkari Seisemaantie Seisemaantie 5.9 Kaavaluonnoksen käsittely ja lausunnot Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä siihen liitetty alustava luonnos ovat olleet nähtävillä Saadut mielipiteet ja kaavan laatijan vastine ovat liitteenä. Liite 7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet, kaavan laatijan vastine Kaavaluonnoksesta ja aineistosta on syksyllä 2010 pyydetty ELY-keskuksen, Varsinais- Suomen Liiton, kalastuspiirin ja Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnan mahdolliset lausunnot. Lausuntoja on saatu L-SSlE:lta (x-x.2012) ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselta Varsinais-Suomen Liitolta on saatu ilmoitus, ettei se tässä vaiheessa ( ) anna lausuntoa. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaluonnoksesta on saatu neljä mielipidettä. Liite 8 Lausunnot ja mielipiteet luonnoksesta, kaavan laatijan vastine 5.10 Kaavaluonnokseen tehdyt muutokset Nähtävillä ollutta 1. luonnosta on muutettu saatujen mielipiteiden pohjalta seuraavasti: - Päivärannan kiinteistön pohjoisen palstan tontteja siirretty kauemmas naapurin rajasta - Kämärän ja Pavun kiinteistöjen huomautusten pohjalta ei luonnosta ole muutettu Uutta luonnosta ei ole muutettu nähtävilläolon mielipiteiden pohjalta. Maanomistajien kanssa pidetyn neuvottelun pohjalta luonnosta on muutettu seuraavasti - Natura-alueen vaikutusarvioita on jatkettu ja täydennetty - yhteisen alueen kaikki luodot on merkitty SL-alueiksi - Fräkälin saaren kalakämpän merkintää on tarkennettu

9 - Meri-ihamon rakennusoikeusjakaumaa ja satamamerkintää on korjattu - kkl merkintää on tarkennettu - Närvenkarin rakennusoikeusjakaumaa on tarkennettu. Luonnosta on edelleen muutettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnon pohjalta seuraavasti: - Pujon rakennusoikeus on arvioitu rakentamistehokkuuden 3 lay/km perusteella - Lehtiluodossa on rakennuspaikat muutettu RA-tonteiksi - Lintuluodon tonttialuetta on rajattu etäämmälle mahdollisesta merenrantaniittyalueesta vesijättöalueella - Riskonkarin kaavanmuutoksesta on luovuttu Kesällä 2013 päättyneen vesijättöjen tiloihin liittämisen pohjalta alueiden maankäyttö on osoitettu uuteen kiinteistörajaan asti (kaavaehdotus ). Viranomaisneuvottelun pohjalta sekä kaupungin ja maanomistajien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen -kaavasta on poistettu selvitysalueesta viittaus kalankasvatukseen (todettu alueen olevan nykyisin kalankasvatusaluetta) -poistettu metsästysampumaratavaraus -vähennetty Lintuluodon rakennusoikeutta yhdellä rakennuspaikalla -sijoiteltu uudelleen Lehtiluodon pohjoisen ja kotipalstan rakennusoikeudet ja lisätty venevajojen rakennusoikeudet 6 VERTAILU MAAKUNTA- JA YLEISKAAVAAN Kaava ja kaavanmuutos ovat yleisesti maakunta- ja yleiskaavojen mukaisia. Vertailu maakunta- ja yleiskaavaan ilmenee liitteestä KAAVAN VAIKUTUKSET 7.1. Ranta-asemakaavan vaikutukset Ranta-asemakaava toteuttaa MRL:n 73 :n asettamia tavoitteita siten että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet on otettu huomioon. Ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. 7.2 Valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden toteutuminen 1. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaava osoittaa loma-asuntorakentamista olevan yhdyskuntarakenteen sisällä ja nykyisen loma-asutuksen tuntumassa. Kaava osaltaan säilyttää ja turvaa Pyhämaan haja-asutusalueen säilymistä rakennettuna ja asuttuna. Elinympäristön laatuun kaavalla ei ole kielteisiä vaikutuksia. 2. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaava säilyttää alueen kulttuuri- ja luonnonperintöä eikä vaikeuta lähialueen virkistyskäyttöä. 3. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Kaava-alue liittyy olevan tieverkkoon sekä energiahuoltoverkkoon. 7.3 Vaikutukset Natura-alueisiin Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Uudenkaupungin saariston Natura-2000 alueen arvokkaisiin luontoalueisiin tai lajistoon. Osa-alueittain vaikutuksia Natura-alueeseen on tarkasteltu taulukossa: osa-alue ja nimi 0 ja 11 Yht. vesialue ja luodot 1 Meri-Ihamo RM MY 2 Pyrkman MY 3 Teijonlinna RA, MY 4 Lehtiluoto 5 Pujo 6 Päiväranta AO osa-alueen maankäyttö (aluevaraukset) SL Harjoitusammunta-alueen suoja-alue ja melualue (ehdollistettu) Kalakämppä Fräkälissä Laavu Haurustensarvessa. Pyydyspaikat/rysäpaikat (ohjeellinen merkintä). Nykyiset kalankasvatusaltaat (selvitysalue). RA, MY MY kalastusmökit alueen sijainti Naturaalueeseen verrattuna Natura-aluetta 0.4 km Naturaalueen rajalta 1 km Naturaalueen rajalta 2 km Naturaalueen rajalta 4 km Naturaalueen rajalta Natura-alueen sisällä mutta ei kuulu Naturaan 6 km Naturaalueen rajalta vaikutukset Naturaalueeseen Nykyisen käytön mukaiset aluevaraukset eivät aiheuta vaikutuksia Natura-alueen luontodirektiivin luontotyyppeihin, luontodirektiivin liitteen II lajeihin, lintudirektiivin liitteen I lintuihin tai muuhun merkittävään lajistoon. Tilannetta on arvioitu myös ELY-keskuksen lausunnossa RM-aluevaraus ja siihen liittyvä kalastus yhteisellä vesialueella eivät aiheuta vaikutuksia kaavan Natura- Natura-alueen luontodirektiivin luontotyyppeihin, luontodirektiivin liitteen II lajeihin, lintudirektiivin liitteen I lintuihin tai muuhun merkittävään lajistoon. Ei vaikutuksia Tonttialueeksi osoitetulla alueella on jo vanha sauna/lomamaja. Ei vaikutuksia Kalastusmökit ja niihin liittyvä kalastus eivät aiheuta vaikutuksia kaavan Natura-alueen luontodirektiivin luontotyyppeihin, luontodirektiivin liitteen II lajeihin, lintudirektiivin liitteen I lintuihin tai muuhun merkittävään lajistoon. Ei vaikutuksia RA, MY Rajoittuu Na- Lintuluodon loma-

10 7 Lintuluoto tura-alueeseen. Avoin merenranta-alue on merkitty rakentamattomaksi. 8 Mikonniemi RA, AM, LV-1 9 Närvenkari RM-alue Metsästysampumaradan ohjeellinen aluevaraus Rajoittuu Natura-alueeseen Rajoittuu Natura-alueeseen 7.4 Vaikutukset Selkämeren kansallispuistoalueeseen asuntoaluevaraukset eivät aiheuta vaikutuksia Natura-alueen luontodirektiivin luontotyyppeihin, luontodirektiivin liitteen II lajeihin, lintudirektiivin liitteen I lintuihin tai muuhun merkittävään lajistoon. Satamatoiminnot ja asuminen eivät aiheuta vaikutuksia Natura-alueen luontodirektiivin luontotyyppeihin, luontodirektiivin liitteen II lajeihin, lintudirektiivin liitteen I lintuihin tai muuhun merkittävään lajistoon. RM-aluevaraus ei aiheuta vaikutuksia Natura-alueen luontodirektiivin luontotyyppeihin, luontodirektiivin liitteen II lajeihin, lintudirektiivin liitteen I lintuihin tai muuhun merkittävään lajistoon. Kaava tai kaavanmuutos eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia Selkämeren kansallispuistoon kuuluviin alueisiin (valtion omistamat kaava-alueen länsipuoliset vesialueet, Iso ja Vähä Haurusen, Pujonleton sekä kaava-alueen eteläpuolisen Ulko-Kiverön saaret). Kalankasvatusalueet on osoitettu ohjeellisena selvitysalueena. Alueiden mahdollinen lupamenettely hoidetaan erikseen ympäristölainsäädännön pohjalta. 7.9 Taloudelliset vaikutukset Kalastuselinkeinon ja kalankasvatuksen turvaamisella on merkittäviä myönteisiä taloudellisia vaikutuksia sekä paikallisesti että alueellisesti. Loma-asuntorakentaminen ja käyttö mahdollistavat muuten vähätuottoisen alueen taloudellisen hyödyntämisen Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei muodostu erityisiä ympäristöhäiriöitä. Puolustusvoimien ampuma-alueen melu- ja painehäiriöt ovat jo nyt olemassa Muut vaikutukset Kaavan muutos ei aiheuta muitakaan merkittäviä ympäristömuutoksia. Kaavan pohjoispuolella kulkevan merikaapelin ja siihen liittyvän vesielektrodin vaikutukset kaava-alueeseen ovat vähäisiä. 8. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan ja kaavanmuutosalueen rakentaminen voidaan aloittaa kaavan hyväksymisen jälkeen. Lieto , , , , , , , , , , , , , Tuomo Peltola dipl.ins, 7.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavanmuutos ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia nykyiseen rakennettuun ympäristöön. Vähäistä uutta rakennettua ympäristöä muodostuu RM- ja RA-alueiden rakennuksista ja asunnoista. 7.6 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava ei huononna luonnonympäristöä. 7.7 Vaikutukset ulkoiluun ja virkistykseen Ranta-asemakaavan muutos ei huononna alueen virkistys- ja muuta käyttöarvoa. Kaava mahdollistaa ja edistää Pujon käyttöä virkistykseen. 7.8 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Kaava osoittaa asumista ja loma-asumista Pyhämaan ja säilyttää näin yllä olevaa yhdyskuntarakennetta. Aluevaraukset eivät huononna lähialueiden loma-asuntoalueiden viihtyisyyttä.