1. Siirtoruuvi 2. Mylly 3. Ohjauselektroniikka 4. Letku 5. Puhallin 6. Sytytysvastus 7. Valosilmä 8. Sekoittajan moottori 9. Sekoittaja 10.

Transkriptio

1 Käyttöohje Tämä asiakirja on käännetty suomeksi Mbio-energiteknik ab:n alkuperäisestä ohjeesta. Teksti on käännetty vapaasti, pieniä muutoksia ja lisäyksiä tehden, siten että asiasisältö vastaa alkuperäistä, paitsi niiltä osin joissa Suomen laki, viranomaismääräykset tai tavarantoimittajien käytännöt poikkeavat ruotsalaisista. Copyright: Suomennettu versio on tarkoitettu polttimen ostajan tai ostamista harkitsevan käyttöön. Osiakaan siitä ei saa kopioida, jakaa, eikä julkaista ilman kääntäjän lupaa. Kääntänyt: Kimmo Tarke

2 1. Siirtoruuvi 2. Mylly 3. Ohjauselektroniikka 4. Letku 5. Puhallin 6. Sytytysvastus 7. Valosilmä 8. Sekoittajan moottori 9. Sekoittaja 10. arina 11.Sintraantuneitten ainesten poistoaukko 12.Sintraantuneitten ainesten varastokuppi 13.Palotila 14.Lämpötila-anturi

3 Sisällysluettelo Alkusanat Laitteen yleinen kuvaus Polttoaine Turvalaitteet Asennusohjeita Kattilahuone Kattila Poltin Savupiippu Veto kattilassa ja polttimessa yleistä Varaajat 7 Pellettivarasto 9 Toiminnan kuvaus 12 Ohjauslaatikko 13 Asennus vaihe vaiheelta Sähköinen asennus Sähkökytkentäkaavio 24 Käyttö ja ylläpito Varoituksia Vianetsintä Hätätilanteet Teknisiä tietoja ohjaustapavaihtoehtoja Myllyn hajoituskuva 38 Polttimen hajoituskuva 39 Varaosaluettelo 40-1-

4 Tavaran vastaanottaminen Tarkista, että pakkauksen sisältö on vahingoittumaton. Yleisesti ottaen kuljetusvaurioista tulee ottaa yhteyttä kuljetuksen suorittajaan. Tarkista,että pakkauksen sisältö vastaa toimitusluetteloa. Ellei, ota yhteyttä tavaran lähettäjään. Johdanto Onnittelut! Olette juuri hankkineet markkinoitten edistyksellisimmän pellettipolttimen! Biona-pellettipoltin on suunniteltu olemaan käyttäjäystävällinen, toisin sanoen ei tarvitse ymmärtää teknisiä asioita pystyäkseen käyttämään ja huoltamaan tätä laitetta menestyksekkäästi. Ei kuitenkaan ole pahasta lukea läpi tämä ohje ja perehtyä polttimen toimintaan, koska vikatilanteet ovat useimmiten yksinkertaisia, jos yhtään ymmärtää toimintaperiaatteesta. Ikävä kyllä ihmiset eivät yleensä lue käyttöohjetta, vaan soittavat apua kysyäkseen. Se aiheuttaa turhia kustannuksia, ja on useimmiten tarpeetonta. Esim. Toimintahäiriön sattuessa tarvitaan useimmiten vain muutamaa sivua tästä käyttöohjeesta (vianetsintä) ja ongelma ratkeaa. Tavallisimmat käyttöhäiriöitten syyt: Kattilassa on liian huono veto Veto on hyvä kylmällä säällä, mutta ei riitä kun on lämmin tai alipaine (sadesää). Ruuvi on tyhjä pelletistä Ehkä säiliö on tyhjä tai et muistanut täyttää ruuvia ennen polttimen käynnistämistä. Joku ohjauslaatikossa ylärivissä olevasta neljästä lampusta ei pala käynnistettäessä Kattilan luukku ei ole kunnolla kiinni. (turvalaite,rajakatkaisija, jos asennettu) Sytytysvastus on rikki Vastus rikkoutuu helposti, jos käyttää väärin manuaalista käynnistystä. Laitteen yleinen kuvaus Biona-pellettipoltin on tarkoitettu asennettavaksi lämmityskattilaan ja polttoaineeksi sopii vain puupelletti.palamistapahtuman aikana polttimen mukana toimitettu ruuvi tuo jatkuvasti polttoainetta varastosta polttimen yläpuolelle asennettuun myllyyn. Myllystä jauhettu pelletti putoaa letkua pitkin polttimeen.sekoittaja jakaa polttoaineen tasaisesti arinalle, ja se sytytetään kuumailmapuhalluksella. Kun syttyminen on tapahtunut, käynnistetään ensiö-, toisio-, ja jälkiilmansyöttö. Ohjauselektroniikka säätää poltinta automaattisesti, joko kahden kattilassa olevan termostaatin tai kahden erillisen termostaatin (jos käytössä on varaaja), avulla. Koska polttoaineen syöttö on jatkuvaa, polttimessa on kerrallaan vain pieni määrä poltettavaa, joka palaa nopeasti loppuun, jos syöttö katkeaa. Esimerkiksi sähkökatkon sattuessa polttimessa ei ole jäljellä suurta määrää palavaa ainetta, mikä voisi aiheuttaa palovaaran tai tai savuhaittoja. -2-

5 Lämpötilaohjaus Poltin säätää polttoaineen syöttöä automaattisesti. Tälle keksinnölle on haettu patentti. Polttimen sisällä on kaasuuntumiskammio, josta saatu lämpötila määrittää, onko polttoaineen ja hapen suhde oikea. Oikea asetus on tärkeä pienen kulutuksen ja korkean hyötysuhteen ylläpitämiseksi. Ohjausjärjestelmä mittaa palamislämpötilaa ja säätää polttoaineen virtausta, kunnes oikea arvo on saavutettu. Tästä johtuen poltinta ei normaalisti tarvitse säätää lainkaan, sen enempää asennuksen yhteydessä, kuin veto-olosuhteen (sää) tai pelletin laadun muuttuessa. Kaasuuntumiskammiossa on happialijäämä, joka pitää lämpötilan alhaalla. Jos polttoainemäärä pienenee suhteessa happeen, liekin teho nousee ja siten myös lämpötila. Tästä syystä polttoaineen syöttömäärä lisääntyy heti, kun lämpötila polttimen sisällä nousee yli asetetun arvon, ja vastaavasti vähenee lämpötilan pudotessa. Polttoaine Biona-poltin on suunniteltu toimimaan markkinoilla olevien ja myös tulevien pellettilaatujen kanssa. Pelletin halkaisija voi olla 6-10mm. (normaalikoko 8mm) Polttimeen ei vaikuta haitallisesti pelletissä olevan hienoaineen määrä. Tällöin ei tarvitse välittää, jos pelletti on laadultaan herkästi murenevaa. Myöskään pelletin käsittely ei ole tarkkaa. (siiloonpuhallus ja kuljetus, joissa pelletti herkästi hajoaa.) Mbio-energiteknik tutkii jatkuvasti uusien, markkinoille tulevien polttoainelaatujen soveltuvuuden, ja ilmoittaa niistä kotisivuillaan. Turvallisuuslaitteet Biona-pellettipoltin on rakennettu siten, että sen käytön voi kokea turvalliseksi. Poltin on Pmerkitty Ruotsissa (korkea laatutaso) ja täyttää kaikki Ruotsalaiset turvamääräykset. Polttimessa on kaikki samat turvaominaisuudet, kuin useimmissa Suomessa myytävissä polttimissa, sekä ominaisuuksia, joita ei muissa polttimissa ole. "Takatulta"vastaan on seuraavat turvalaitteet: 1. Sulava polttoaineen pudotusletku ja ruuvin putki. Metallinen pudotusputki. 2. Ylikuumenemissuoja pudotusputkessa katkaisee polttimen toiminnan lämpötilan noustessa ( takatuli ) ja täytyy kuitata käsin. 3. Valosilmä katkaisee polttimen toiminnan, jos liekkiä ei näy. 4. Rajakytkin poltinluukussa, joka estää toiminnan, jos luukku ei ole kunnolla suljettu.(lisävaruste) 5. Liitäntä kattilaan asennettavalle ylikuumenemissuojalle. 6. Ylikuumenemissuoja polttimessa pysäyttää toiminnan, jos lämpötila nousee liikaa. Täytyy kuitata käsin. 7. Valosilmä katkaisee polttimen toiminnan myös, jos polttoaineen syöttöputki tukkeutuu. Sähkökatkon sattuessa: Koska polttimessa on vain pieni määrä polttoainetta, se palaa pois pelkän kattilan ja piipun luonnollisen vedon avulla, ja poltin on taas tyhjä ja valmis käynnistymään, kun sähköt palaavat. Poltin käynnistyy automaattisesti sähkökatkon jälkeen, mutta jos kattilan luonnollinen veto on pieni, saattaa poltin olla niin lämmin, että ylikuumenenmissuoja pudotusputkessa (takatulisuoja) katkaisee, ja se täytyy kuitata käsin. -3-

6 ASENNUSOHJEITA Asennuksen yhteydessä on hyvä antaa nuohoojan tarkistaa piipun kunto, varsinkin jos olet siirtymässä öljystä pelletinpolttoon. Pannuhuone Jos käytössä on ennestään öljy- tai puukattila, ei itse pannuhuone yleensä aiheuta toimenpiteitä. Pannuhuoneen tulee täyttää voimassa olevat palomääräykset. Etäisyys polttimesta seinään tulee olla vähintään 50cm, tai 25cm jos seinämateriaali on palamaton (mineriitti,pelti,betoni) mikä on käytäntö Suomessa muutenkin. Pannuhuoneessa sijaitseva pellettivarasto tulee olla palamatonta materiaalia ja vähintään 1m päässä polttimesta (tilaa polttimen huollolle ja tuhkanpoistolle) Käytännössä etäisyys on lähempänä kahta metriä, koska syöttöruuvi ei saa olla 35 astetta jyrkemmässä kulmassa. Kattila Jos kattilaa on käytetty öljyllä tai puulla, ei yleensä ole ongelmaa (tällä polttimella) siirtyä pelletin käyttäjäksi. Jos kattilassa ei ole koskaan/pitkään aikaan käytetty muuta,kuin sähkövastusta, saatta piipun kunto yllättää.anna nuohoojan tarkistaa asia. Kannattaa mitata alipaine kattilan tulipesästä, kun kattila on kylmä. Lämpimällä säällä mitattaessa arvon tulisi olla 10Pa. Jos se on alle 5Pa poltinta ei tule asentaa ilman savukaasuimuria/-puhallinta. Jos arvo on matala, kannattaa varautua asentamaan savukaasuimuri myöhemmin, jos ilmenee polttimen käynnistymisongelmia. Jos kattilassa on sulkupelti, pitää se lukita aukiasentoon! Kattilassa tai varaajassa pitää ehdottomasti olla sähkövastus. Polttimeen tai syöttöjärjestelmään voi tulla vika. Et voi myöskään jättää poltinta päälle, kun nuohooja tulee käymään. Kun on varalla sähkövastus, korjaukset tai muut tilanteet eivät aiheuta paniikkia. Riippuen kattilan rakenteesta, pelletin polttoon siirtyminen voi aiheuttaa ylimääräistä työtä tuhkan kanssa. Öljykattilassa saattaa olla pohjalla vain pieni tila tuhkalle.(jos savukaasu kulkee alhaalta) Sekä puu-,että öljykattiloissa saattaa olla vaakasuorat savukanavat, jolloin kevyttä lentotuhkaa kertyy vaakasuorille pinnoille. Näissä tapauksissa tuhka pitää poistaa ja kanavat nuohota riittävän usein, jotta veto säilyy riittävällä tasolla. On tärkeää pitää huolta, että kertyvä tuhka ei huononna vetoa, koska polttimen varolaitteet estävät käynnistymisen ja käynnissä pysymisen, jos vetoa ei ole. Näihin asioihin saa apua ohjausjärjestelmästä, joka osaa kertoa ajan, milloin tuhka pitää poistaa. Jos hankkii imuriin lisälaitteeksi tuhkan esierottelijan, ahtaittenkin pannun kanavien puhdistaminen helpottuu. -4-

7 Poltin Biona-poltin voidaan asentaa lähes kaikkiin markkinoille tuleviin kattiloihin. Myös useimpia vanhoja kattiloita voi käyttää, mutta kunto, ikä ja mallin soveltuvuus (tuhkatila, pystyt/vaaka kanavat...) määräävät, onko se järkevää pitemmän päälle. Myös hyötysuhde eri malleissa vaihtelee huomattavasti, joten (ainakin, kun on kokeillut vanhan kanssa) toisinaan kannattaa hankkia uusi, paremmin soveltuva kattila. Yleensä ei ole merkitystä, onko kattila suunniteltu puu- vai öljykäyttöön, mutta jos on kyseessä kaksoiskattila, tehoero voi olla hyvin suuri riippuen asentaako öljy- vai puupuolelle. (tarkista kattilan ohjekirjasta) Jos ero on pienehkö, kannattaa poltin asentaa puupuolelle suuremman tuhkatilan takia. Helpompi on asentaa poltin öljypolttimen tilalle, jos tuhkalle on tilaa. (vähintään 100mm poltinputken alapuolella). Joissain puupannuissa on erikoinen lisäasennuspaikka öljypolttimelle. (Jossain muualla kuin etuluukuissa) Sellainen ei välttämättä ole hyvä asennuspaikka Biona-polttimelle. (sen paikan hyötysuhde voi olla huono,koska se on tarkoitettu väliaikaiskäyttöön). Jos kattilassa ei ole erikseen luukkua tuhkanpoistoa varten, tulee katsoa että poltinluukun pystyy kääntämään auki poltin paikalla. Ellei, voi hankkia kaksoissaranoinnin. Piippu Jos kattilaa on käytetty kiinteän polttoaineen kanssa,tai öljyn, ei yleensä tule ongelmia pellettiin siirryttäessä. Piipun kunnon arviointi kuuluu aina ammattilaiselle.(nuohooja) Hän osaa myös neuvoa mitä tehdä, jos vikoja ilmenee. Kuntoarvioinnissa kannattaa miettiä, onko vaihtamassa jonkin ajan kuluttua myös uuden kattilan; piipun kunnostustoimet voi ehkä lykätä siihen yhteyteen. Vedonrajoittimen asentamisesta on aina ainakin taloudellista hyötyä, vaikkei se pakollista olisikaan. (liian kovan vedon vuoksi) Veto kattilassa ja polttimessa yleistä Piipussa syntyy alipaine lämpimän ilman virratessa yöspäin. Kuinka suuri veto syntyy, riippuu monista eri osatekijöistä. Alipaine lisääntyy piipun korkeuden kasvaessa ja myös savukaasun lämpötilan kasvaessa. Kylmän ilman sekoittuminen savukaasuun, eli ohiveto, aiheutuu epätiiviistä kattilan luukuista, halkeamista hormeissa, huonoista savukanavan sovituksista jne. Ohiveto ja muuratun savukanavan epätasaisuus (hyvin usein kattilan savukanava menee hormiin niin, että savukaasut törmäävät tiileen) aiheuttavat vedon huononemista savukaasun jäähtymisen ja nopeuden putoamisen muodossa. Myös paloseinien paksuus (vaakasuoran kanavaosuuden pituus) ja kylmässä ullakkotilassa olevan eristämättömän piipunosuuden pituus vaikuttavat vetoon. Käyttötilanteessa alipaineen määrä vaikuttaa kattilan suorituskykyyn. Kaikki ohivedot, jyrkät kulmat ja pitkät vaakakanavat ovat pahasta. Tulisijan asento ja sulkupeltikin vaikuttavat vetoon. -5-

8 Modernit kattilat, joissa on korkea hyötysuhde, toimivat pidentämällä savukaasujen oloaikaa kattilan kanavistossa, jotta suurin mahdollinen lämmön siirtyminen ehtii tapahtua. Siksi lämmönsiirtopinta-alat ovat suuria ja savukaasujen nopeus matala.luonnollinen veto heikkenee. Nämä nykyaikaiset (puu-) kattilat toimivat yleensä ala- tai käänteispaloperiaatteella, ja vaativat siitäkin syystä korkean alipaineen. Jotta tulen saisi syttymään, pitää olla jokin keino imeä savukaasu pois kattilasta, joten on itsestään selvää mihin alipainetta tarvitaan. Riittävä vetokaan ei ole tarpeeksi, jos kattilan kanavissa / savukanavassa / piipussa ei ole riittävää pinta-alaa jotta suuri savukaasumäärä mahtuisi kulkemaan. Normaalisti kanavien pinta-ala on riittävä, elleivät ne ole noen tai tuhkan takia pienentyneet. Kattilan kanavat saattavat olla riittämättömät kuljettamaan polttimen tuottamaa savukaasumäärää. Joissain öljykattiloissa voidaan poistaa osa tai kaikki turbulenssielimet, eli haitat kanavista. Jotkut uudet ala- ja käänteispalokattilat muutetaan pellettipoltinkäyttöön poistamalla haittalevyjä valmistajan määräämistä paikoista. Joskus lämmin sää voi aiheuttaa "tulpan" muodostumisen piippuun. Jos olet yrittänyt sytyttää kaminaa kesällä, tiedät ongelman, ja siihen auttaa paperinpalan polttaminen piipun nuohousluukussa. Se saa piipussa olevan ilman liikkeelle ylöspäin, ja vedon "alkuun". Biona-poltin saa tuollaisessa tilanteessa aikaan heikon liekin, minkä valosilmä näkee ja sammuttaa polttimen. Automatiikka yrittää sytyttää polttimen uudelleen 20 sekunnin päästä, ja useimmiten se huonokin liekki on lämmittänyt ilmaa sen verran, että veto riittää syttymiseen. Jos piippu on kovin lyhyt, ei edellytyksiä syttymiselle ole kesäaikana, ellei asenna savukaasuimuria. Savukaasupuhallin taas toimii aina samalla teholla, oli luonnollinen veto sään mukaisesti hyvä tai huono ja siksi olisi hyvä samalla asentaa vedonrajoitin tasaisen vedon varmistamiseksi. Piipun korkeus on vakaa tekijä vetoa laskettaessa, mutta lämpötilaerot taas vaihtelevat jatkuvasti. Mitä tapahtuu, kun erot vedon määrässä ovat suuret? Talvella: lämpötilaero saa vedon ja sitä kautta savukaasun nopeuden kasvamaan huomattavasti, jolloin kattila ei ehdi ottamaan lämpöä savukaasuista (harakoille lämmittäminen). Kevyt lentotuhka ja noki voivat myös imeytyaä piippuun. Kesällä: pieni lämpötilaero saa vedon huononemaan, polttimelle tulee sytytyshäiriöitä ja savua tulee polttimen läpi pannuhuoneeseen ja pellettiruuvin myllyyn. Savu tekee myllyn tahmaiseksi ja se pysähtyy. Biona-poltin on tällä hetkellä ainoa omakotitalopoltin, joka osaa säätää itsensä lämpötilaerojen mukaan, mutta paras ratkaisu näihin yleisluonteisiin ongelmiin on asentaa savukaasupuhallin / vedonrajoitin-yhdistelmä. Se takaa onnistuneen lämmittämisen ilman ongelmia veto-olosuhteista. Jos poltin sammuu kesken kaiken, ja polttimessa on pellettiä jälellä, syyllinen on todennäköisesti huono veto kattilassa. Veto ei pysty pitämään yllä kunnon liekkiä hehkuvassa pellettimassassa, eikä valosilmä näe liekkiä. Joissain tapauksissa tämä ongelma voidaan korjata vähentämällä maksimi syöttömäärää 10-20% väliaikaisesti. Se ei kuitenkaan ole mikään hyvä ratkaisu, koska vedon parantuessa yhtäkkisesti (kylmä ilma tai tuuli), pienennetty syöttömäärä ei ehkä riitäkkään polttimelle. Välttämätön hankinta vedon pitämiseksi tasaisena on vedonrajoitin. Se pitää automaattisesti vedon samana (normaaleissa ja hyvissä veto-olosuhteissa), eikä tarvitse lämmittää "harakoille". Vedonsäädin on taloudellisesti hyvä hankinta, edullinen verrattuna tuomaansa säästöön. -6-

9 Varaaja Onko järjestelmässänne varaaja ja onko se oikein kytketty? Ikävä väärät kytkennät ova yleisiä. Onko varaaja kytketty lämpimän veden säiliöksi, ja patterikierto lähtee siitä, vai onko se vain kattilan lisävesitilana? Biona-poltin on markkinoilla olevista ainoa, joka soveltuu erittäin hyvin käytettäväksi myös varaajan kanssa. Se johtuu aktiivisesta ohjauksesta, joka myös varaajaa käytettäessä parantaa vuosihyötysuhdetta huomattavasti tavallisiin pellettipolttimiin nähden. Kesällä, jos lämmityskiertoa ei tarvita, saattaa kannattaa käyttövesi tehdä sähkövastuksella (kierukka varaajassa),jolloin kattilaa ei tarvitse lämmittää lainkaan. Kattilan varaajaa huonompi eristys ja lämmön haihtuminen piipun kautta saavat polttimen käymään silloinkin, kun sitä ei tarvita. Näistä syistä lämmityskierto pitää liittää lähtemään varaajasta eikä kattilasta. Kannattaa jopa antaa siirtää lähtöliitokset varaajaan, jos ne ovat kattilassa. Se kustannus tulee takaisin kattilaa vaihtaessa. (Varaaja on kattilaa pitkäikäisempi; kattila tulee kuitenkin vaihdettavaksi ensin). Useat uudet kattilamallit on nimen omaan muutenkin tarkoitettu varaajaan kytkettäväksi. Ne ovat pieniä,kevyitä ja edullisempia, koska niissä ei ole riittävää vesitilaa ilman varaajaa käytettäväksi. Jos olette hankkimassa uutta varaajaa, kannattaa harkita mallia, jossa on ylimääräinen kierukka alaosassa. Siihen pystyy myöhemmin helposti liittämään vaikka aurinkovaraajan kesäaikaista käyttöveden lämmittämistä varten. Sähkövastus pitää ilman muuta asentaa varaajaan. Kun se asennetaan yläosaan, heti käyttövesikierukan alle, ei koko varaajaa tarvitse pitää kuumana kesällä. Lisäksi vastus antaa talvella varalämmitysmahdollisuuden, jos muu laitteisto vikaantuu. Normaalikytkentä 1. kiertovesipumppu 2. latausventtiili 3. automaatti ilmanpoistaja 4. moottoriventtiili 5. pumpun ohjaustermostaatti 6. polttimen ohjaustermostaatti Yleiskytkentä Yksinkertainen kytkentä pellettilämmitykseen (eroaa puulämmityksestä, ei sovi suoraan halolle) Latausventtiilin haarat A ja C ovat kokonaan auki, joka saa aikaan täyden kierron ja korkean paluulämpötilan kattilaan. Varaajaa lataava pumppu kytketään polttimen ohjauskeskuksessa olevaan lähtöön. Lämmityskierron lähdössä pitää aina käyttää moottoriventtiiliä (4), jotta varaajan vesi sekoittuisi mahdollisimman vähän. (lämpötilan kerrostuminen parantaa lämpötaloutta.) -7-

10 Edellisen sivun kuvassa kattilan latauspumppu näyttää olevan kytketty kattilaan, kuten se tehdäänkin muitten pellettipolttimien kanssa. Biona-polttimen ohjauskeskuksessa on latauspumpulle ulosotto, jonne pumppu siis tuleekin kytkeä. Latausventtiili tulee kytkeä niin, ettei kattilassa koskaan tapahdu kylmän veden läpivirtausta. Venttiili aukeaa, ja lataus alkaa vasta kun lämpötila on 72 astetta. Ikävä kyllä usein näkee väärin tehtyjä latauskytkentöjä, joten kannattaa tarkistaa, toimiiko oma laitteisto edellä esitetyn kaavion mukaisesti. Paluukiertoputki varaajasta kattilaan voidaan asentaa katonrajaan, missä se on vähiten tiellä. Tässä kytkentämallissa ei synny painovoimaista kiertoa, joten vaikka molemmatkin putket voi asentaa katonrajaan. Pitää toki huolehtia, että ylimpänä olevista putkista pystyy poistamaan sinne kertyvän ilman. Lisävesitankin asennusperiaate Usein varaaja kytketään lisäämään järjestelmän vesitilavuutta. Tällainen kytkentä pitää kattilaa lämpinä, vaikkei tarvitsisikaan, ja on siksi epätaloudellinen ratkaisu, jos lämmitetään pelletillä tai öljyllä. Oikein tehdyssä asennuksessa vesi virtaa nuolien A suuntaisesti, kun järjestelmää ladataan, ja nuolien B suuntaisesti, kun lataus ei ole päällä. Ei ole epätavallista, että kytkentä ei toimikaan oikein (jo yksi väärällä korkeudella oleva putki sekoittaa kierron) ja silloin systeemistä ei ole asiakkaalle mitään hyötyä. Tarkistakaa siksi, onko järjestelmänne oikein kytketty, ja liittäkää kiertopumppu Bionapolttimen ohjauskeskukseen. Tällaisen kytkennän voi muuttaa aiemmin esitetyn kaltaiseksi, mutta ellei varaajassa ole lämminvesikierukkaa, täytyy vaihtaa varaaja tai käyttää ulkoista levylämmönsiirrintä. -8-

11 Pellettivarasto Varaston toteuttamisen periaatteita Öljyyn verrattuna varastoitu pelletti ei voi aiheuttaa ympäristölle vaarallista vuotoa, eikä pellettiä myöskään tarvitse pitää lämpimänä. Pelletti voidaan siksi varastoida hyvin yksinkertaisella tavalla jopa ulkona, kunhan se pysyy kuivana. Pelletti ei ota kosteutta ilamsta, mutta se ei saa joutua kosketuksiin vesipisaroiden tai lumen kanssa. Siirto varastosta polttimelle tapahtuu ruuvin avulla. Kuten öljykin, pelletti voidaan tuoda tankkiautolla, ja siirtää letkulla varastoon (puhaltamalla). Pellettiä saa myös kilon suursäkeissä, sekä pienissä 20 kilon muovisäkeissa, joita on helppo käsitellä. Yksi mahdollisuus on valita pienen välivaraston, "päiväsäiliön" käyttö. Se sijoitetaan yleensä pannuhuoneeseen, ja voi silloin olla kooltaan asetusten mukaan korkeintaan 500 litraa. Päiväsäiliö voi olla yksikertainen laatikko tai tynnyri, mutta määräysten mukaan se pitää varustaa tiiviillä kannella. Päiväsäiliö voidaan täyttää käsinkin. Jos valitsee suuren säiliön, voi saada edullisempaa polttoainetta (irtotavara halvempaa) ja pääsee säkkitavaran käsittelemisen vaivasta. Suuren varaston minimikoko on 6,5-7 kuutiometriä, sillä irtotavaraa toimitetaan vähintään 4 tonnia kerralla. Voi myös valita edellä mainittujen yhdistelmän. Päiväsäiliö pannuhuoneessa ja isompi varasto jossain kauempana, josta päiväsäiliö täytetään. Tällöin pitkä ruuvi isosta varastosta suoraan polttimelle ei aiheuta epätasaista syöttöä, eikä palovaaraa. Pelletin tilantarve Pelletin tarve korvaamaan 1000 litraa öljyä Pelletin tilavuuspaino 1,5-1,8 kuutiometriä / tonni 2,1 tonnia kg / kuutiometri Siirtoruuvi on taipuisa jousiteräksestä valmistettu spiraali, ja suojaputki on kulutusta kestävää muovia. Ruuvin putki pitää asentaa niin suoraan kuin mahdollista. Jos mutkia tarvitaan, niiden pitää olla loivia (säde väh. 1m). Loivat mutkat voi tehdä lämmittämällä muoviputkea kuumailmapuhaltimella ja taivuttamalla sitten. Pitkät ruuviputket, joissa on mutkia, voivat paukkua toisinaan. Pelletit voivat pakkaantua syöttöpäässä tai mutkassa yhteen kasaan, jolloin jousiteräksinen ruuvi venyy, ja kun kasa äkkiä lähtee liikkeelle, kuuluu kolahdus. Ruuvispiraalin materiaali on tehty kestämään tämän. Kun ruuvin pituus on yli 5 metriä, ei ole enää aivan varmaa, jaksaako moottori pysähtymättä kuljettaa pelletin ja vielä jauhaa sen. Lisävarusteena voi ostaa toisen moottorin, joka asennetaan ruuvin lähtöpäähän, ja silloin pituutta voi kasvattaa kymmeniin metreihin. Jos ottaa pelletit irtotavarana, säiliön täyttöyhteen tulee sijaita sellaisessa paikassa, että autosta täyttöyhteelle on matkaa korkeintaan 15m. Jotkut lupaavat pitempiäkin matkoja, mutta käytännössä ongelmien välttämiseksi 15m on maksimi. Bionan siirtoruuvi on parempi kuin muiden polttimien, ja se voidaan venyttää jopa 40metriä pitkäksi. Koska putken halkaisija on vain 5cm, se voidaan asentaa ongelmattomasti, jopa kaivaa maahan. Jos myllyn asentaa katonrajaan, se ei ole tiellä pannuhuoneessa. Huomaa! Ruuvin kulma syöttöpäässä ei saa ylittää 35 astetta, koska ruuvin läpi kulkeva määrä ei riitä jyrkemmillä kulmilla. Tämä koskee ainoastaan syöttöpäätä, muualla ruuvin voi asentaa vaikka pystysuoraan! Muitten valmistajien ruuvit eivät salli lainkaan yli 45 asteen kulmaa missään kohtaa. -9-

12 Varaston voi tehdä puusta ja varustaa vaikka pärekatolla.tärkeää on vain se, että vesi ei pääse varastoon. Puhallustäytössä käytetään 100mm metalliputkea standardiliittimellä, jolloin poistoilmaaukon täytyy olla halkaisijaltaan 200mm pyöreä tai vähintään 200x200mm jos se on kulmikas. Varastovaihtoehdoissa 2 ja 3 täytyy olla mahdollisuus tarkistaa jälellä oleva määrä. 1. Helpoin vaihtoehto on tynnyri tai vastaava. Etäisyys polttimesta vähintää 1m.Katso kuvaa Jos on käytettävissä rajoitettu huonetila, ja purku voidaan suorittaa pohjalta yhdestä aukosta, on tämä sopiva. Pohjan kaltevuus tulee olla 45 astetta tai yli. Kuva 2. 3.Suuressa varastossa,kuva 3, ruuvissa täytyy olla useita syöttöreikiä, mutta vain yksi reikä kerrallaan voi olla avoinna. Muuten ruuvin kuormitus kasvaa liian suureksi. Suositellaan, että yhteen ruuviin tehtäisiin enintään kolme kappaletta syöttöaukkoja.jos varasto on kovin pitkä, voi käyttää väliulosotolla varustettua pohjantyhjennystä. Katso mallia, mistä on kysymys sivulta etsi sieltä Mafa UB. Pitkässä varastossa tulee olla useita täyttöaukkoja tai yksi varustettuna täyttörännillä, jotta säiliö täyttyy joka paikasta.ennen säiliön täyttöä, katso että yksi pohjaluukku on auki.niitä voi sitten avata lisää sitä mukaa kun varasto tyhjenee. Kun luukkuja on avattu useampia, anna niiden olla auki ja sulje vasta ennen seuraavaa täyttöä. Kuva 3. Täyttö- ja tuuletusyhteet asennetaan ulkoseinälle niin korkealle kuin mahdollista. Puhallusautolla varasto täyttyy 3-4 metrin päähän täyttöaukosta. Ellei riitä, tarvitaan lisää täyttöaukkoja tai täyttöränni. Kuva 1. Ruuvin lähtökulma ei saa ylittää 35 astetta

13 kuva 2. Varasto kaukana Kuva 3. Varasto pannun vier. tilassa Pohjan kulman tulee olla väh. 45 astetta syöttöpäähän päin. Älä yritä kuvan 2 ja 3 mukaisia ruuvin asennuksia tavallisilla jäykillä ruuveilla! Kaikissa tyypeissä on vaara, että pelletti holvautuu, ts. syöttöreiän kohta tyhjenee, mutta uutta pellettiä ei tule tilalle. Pellettikasaan jää onkalo. Yksi mahdollisuus on laitta pyöröteräksestä tehty tanko, jossa on kaksi pätkää samaa tavaraa poikittain, syöttöaukon yläpuolelle. Jos holvaantuminen tapahtuu, voi kiertää tangosta pari kierrosta. Tankoon voi myös liittää moottorin, joka lähtee pyörimään yhtä aikaa ruuvin kanssa. Hienommin toteutettuna purkuaukon luona voi olla tunnistin, joka käynnistää moottorin, jos jää paljaaksi. Kaikkia tällaisia ratkaisuja voi ohjata myös polttimen ohjauskeskukselta. Kannattaa miettiä kaikki varaston pohjalle tulevat ratkaisut (sulkuluukut,syöttöpäät,holvautumisen estimet) kunnolla ennen varaston täyttämistä. Niitä on hankala lisätä, tai tukkeutunutta ruuvia irroittaa, kun päällä on monta tonnia pellettiä. Lisää ideoita siilon tekoon saa, kun katselee Mafan valikoimaa osoitteessa:

14 Toiminnan kuvaus Tätä selostusta voi käyttää myös apuna vianetsinnässä. Vahvennettu teksti osoittaa muutettavissa olevan arvon. Arvojen nimiä ei ole sumennettu, koska ohjelma on ruotsinkielinen. 1 Start: alaraja-termostaatti sulkee virtapiirin ja poltin käynnistyy. Lamput suojaus, lämpö max., lämpö min. ja lämpö kattila palavat 2 Syöttöruuvi ja sekoittaja käyvät n. 35 sekuntia, mikä vastaa n. 60 grammaa polttoainetta (n. 1,5dl). Lamppu sekoittaja palaa. 3 Ruuvi pysähtyy, sekoittaja pysähtyy, puhallin käynnistyy ja sähkömagneetti avaa ilmaluukun, mikä taas antaa kuittauksen, että lämmityselementti voi käynnistyä. Lampujen puhallin ja kuittaus tulee syttyä, lampun sekoittaja sammua. 5 Lämmityselementti käynnistyy enintään 90 sekunniksi. Jos liekkiä ei havaita seuraavan vaiheen yhteydessä, poltin palaa vaiheeseen 2 sillä erolla että se syöttää pellettiä vain 10 sekuntia.tämä toistetaan vain kerran. 6 Valosilmä tunnistaa liekin ja lämmityselementti sulkeutuu n. 30 sekuntia sen jälkeen. Samalla ilmapelti säätää ilmanvirtauksen käyntiasentoon. Lamppu valosilmä syttyy, ja kuittaus sammuu. 8 Odotusajan jälkeen sekoittaja käynnistyy ja pysähtyy 4 kertaa tasoittaakseen liekin ja voi sitten jatkaa pyörimistä keskeytyksettä. Lamput valosilmä, puhallin ja sekoittaja palavat nyt. 8a Sekoittaja pysähtyy ja sähkömagneetti vetää ilmaluukkua, mikä aktivoi katkaisijan, joka taas antaa kuittauksen että lämmityselementti voi käynnistyä. Kuumailmapuhallus käynnistyy 15 sekunniksi kohottamaan palamisen tehoa. Lampun kuittaus pitää syttyä ja sekoittajan pysähtyä. Jos liekkiä ei havaita seuraavan vaiheen yhteydessä, poltin palaa vaiheeseen 2 sillä erolla että se syöttää pellettiä vain 10 sekuntia. Tämä toistetaan vain kerran. 9 "Pehmeäkäynnistys" pelletin syötössä, kestää n. 2 minuuttia. 10 Drift: Syöttö alkaa ennakolta asetetun minimisyöttömäärän suuruisena lisääntyäkseen sitten prosenttiin kun poltin saavuttaa työskentelylämpötilan. Jos liekkiä ei tunnisteta käynnin aikana, kun poltin on jo saavuttanut yli 540 asteen lämpötilan, poltin pysähtyy ja täytyy kuitata ennenkuin uutta käynnistysjaksoa voi aloittaa. Polttimen pitää jäähtyä alle 540 asteen ennenkuin sen pystyy käynnistämään uudelleen. 11 alaraja-termostaatti sulkeutuu, lamppu lämpö min sammuu. 12 Stopp: yläraja-termostaatti katkaisee virtapiirin. Lamput lämpö max ja lämpö min ovat sammuneena. 13 Syöttöruuvi pysähtyy. 14 Puhallin ja sekoittaja pyörivät n. 10 minuuttia

15 Ohjauskeskus Näyttö Näyttää tavallisesti käyntiajan, polttoaineen syötön ja näkeekö valosilmä valoa (palaako poltin).silloin näytössä näkyy B. Hälytyksen yhteydessä näytetään automaattisesti hälytyksen syy. Menu napin avulla voi itse päättää, mitä näytetään. Hälytys Hälytyksen tapahtuessa hälytys lamppu syttyy ja syy näkyy näytöllä. Toimenpiteiden jälkeen hälytyksen voi poistaa kuittaus napilla. Valitse Tällä napilla syötetään arvoja esimerkiksi ajastimelle jne. Tallenna Tallentaaksesi asettamasi arvon, paina tallenna nappia. Kuittaus Tätä nappia käytetään kuittaamaan hälytys toimenpiteiden jälkeen

16 Valikko Tämä nappi on valikoiden vaihtamista varten. drifttid Polttimen päälläoloaika viimeisimmän ajastimennollauksen jälkeen. Jos haluat nollata ajan, paina nappeja tallenna ja kuittaus yhtäaikaa ollessasi tässä valikossa. matning Syötön määrä tällä hetkellä. timertid Aseta maksimi käyntiajan pituus nupista valitse ja tallenna uusi arvo napilla tallenna. Jos haluat poistaa käytöstä tämän toiminnon, valitse arvoksi 0 ja tallenna. timer Uudelleenkäynnistyksen valinta. 0, jos polttimen halutaan käynnistyvän uudelleen kun maksimi käyntiaika on ylitetty. 1, jos ei käynnistetä. Muuta nupista valitse ja tallenna. max matning Suurin sallittu syöttömäärä, normaalisti 60% Muutetaan vain erikoistapauksissa. (ks. sivu 3, polttoaine) min matning Pienin sallittu syöttömäärä, normaalisti 20% Muutetaan vain erikoistapauksissa. (ks. sivu 3, polttoaine) temperatur Näyttää todellisen palamislämpötilan sen jälkeen kun se on ylittänyt 520 astetta. RS 232 Tämä pistoke on pc-tietokoneen liittämistä varten. Ruotsinkieliset ohjelmat saa osoitteesta Katso ohjeita Ohjausjännite Pääkytkin, johon tulee valo päällä asennossa. Ruuvi Tämä on polttoaineensyötön ohjauskytkin. pois =syöttöruuvi ei toimi auto =käyntiasento, ohjausjärjestelmä ohjaa ruuvia. päällä=ruuvi käy koko ajan. (ruuvin täyttö)

17 Merkkilamput Kuittaus Valosilmä Sint.luukku Puhallin Ilmapelti Sekoitin Suojaus Optio Pelletti loppu lämpö max lämpö min lämpö kattila Katso toimintaselostuksen kohta: palaa, kun lämmitysvastus on päällä. palaa, kun valosilmä näkee liekin. palaa, kun sintraantumien poistoluukku aukeaa palaa, kun puhallin on päällä. palaa, kun ilmapelti on auki. palaa, kun sekoitin pyörii. palaa, kun suojaus on ok. varaus lisäkytkentöjä varten pintamittari pellettivarastossa. (anturi lisävaruste) palaa, kun poltin käynnistyy ja on käynnissä. Jos kytkennässä on silmukka,palaa koko ajan. palaa, kun poltin käynnistyy. Jos kytkennässä on silmukka,palaa koko ajan. tätä liitäntää käytetään vain, jos on vain yksi termostaatti kytkettynä. Normaalisti tässä on silmukka, ja lamppu palaa koko ajan. Jos liitäntä on käytössä, lamppu palaa kun poltin käy. Ulkoiset merkkivalot (voidaan viedä vaikka toiseen rakennukseen) Nämä liitetään ohjauskeskukseen kytkentäkaavion mukaisesti. Lamput ovat: vihreä hohtodiodi, joka palaa, kun poltin käy. punainen hohtodiodi,joka osoittaa hälytyksen tapahtuneen ,6 6,7, ,7,13 3,6 2,3,7,12,13 1 1,10 1,10

18 Asennus vaihe vaiheelta Miten tehdään: 1. Irrota öljypoltin ja työnnä Biona-poltin samaan kiinnikkeeseen. 2. Ripusta mylly kattoon ja aseta pudotusletku paikalleen. 3. Kiinnitä ohjauslaatikko seinälle ja kytke polttimen ja myllyn johdot siihen. Liitä sen jälkeen ohjauslaatikko tavalliseen maadoitettuun pistorasiaan. 4. Johdota termostaatti ja ylikuumenemissuoja kattilalta ohjauskeskukseen. 5. Täytä pellettiä säiliöön ja pyöritä ruuvia sitten, kunnes se täyttyy. 6. Käynnistä poltin. Mitä tarvitaan: Poltinpaketti, josta löytyy poltin, ohjauslaatikko ja mylly 2 metrin ruuvilla. Tynnyri tai laatikko pellettiä varten. Täydellisempää laitteistoa varten lisäksi: Vedonsäädin ehkä varaaja ja sen asennuspaketti 95 prosentissa tapauksista ei tule ongelmia asennettaessa poltinta mihin tahansa kattilaan. Lopuissa tapauksista murheet syntyvät useimmiten riittämättömästä vedosta, ja siihen löytyy lähes aina apu savukaasupuhaltimesta. (konsultoi nuohoojaa) Kerro nuohoojallesi, että aioit siirtyä pellettilämmitykseen. Hän tietää piippusi, ja haluaa ehkä tarkistaa sen kunnon. Asennus kädestä pitäen - kuvilla varustettuna Poltin: Jos kattilan luukussa on ennestään kaulus öljypoltinta varten, Biona-polttimen asennus on helppoa. Ellei, luukkuun pitää tehdä reikä, ja asentaa (lisävaruste, kuvassa alla) poltinkaulus. Jos mahdollista, asenna poltin niin, että luukun voi avata poltin paikallaan, koska se helpottaa kattilan puhdistusta. Se ei ole niin tärkeää, jos kattilassa on erikseen tuhkanpoistoon sopiva luukku. Jos löytyy ennestään ehjä öljypolttimen asennuskaulus ja lukitusruuvi, sitä voi käyttää, eikä tarvitse hankkia lisävarustekaulusta

19 Poltin asennetaan kaulukseen. Jos välys on suuri, väli pitää tiivistää kuumankestävällä tiivistemassalla. Jos välys on pieni, väli tiivistyy, kun poltin lämpölaajenee käyttöön otettaessa. Poltin ei tavallisesti tarvitse mitään ripustusta tai kannatusta, vaan kaulus luukussa riittää. Jos kuitenkin jossain on välystä, ja poltin roikkuu eikä ole vaakasuorassa, sitä voi tukea alta takaosasta irtonaisella, lattialla seisovalla metalliputken pätkällä. Polttimen tulisi olla vaakasuorassa, se vaikuttaa palamiseen Kattila: Tarkista kaikkien luukkujen tiivisteet. Ohivedon ja toimintahäiriöiden välttämiseksi on tärkeää että kattila on tiivis. Jos poltinluukun voi avata ilman työkaluja, pitää turvallisuuden vuoksi asentaa rajakytkin luukkuun. Rajakytkin kiinnitetään kattilaan luukun viereen mukana seuraavan peltikulman avulla ja johdotetaan kytkentäkaavion mukaan. Vastakappale kiinnitetään polttimen kuoreen. Tämä on erikseen tilattava lisävaruste. Mylly: Moottori ja mylly ripustetaan kattoon siten, että pudotusletku menee mahdollisimman suoraan polttimeen. Mutka letkussa voi saada polttoaineen jäämään kiinni, aiheuttaen poltinhäiriön. Myllyn ulostuloputki ja polttimen sisäänmenoreikä eivät saisi olla yli 100mm poissa linjasta keskenään. Pudotusletkun pituus tulee olla vähintään 40 senttiä. Letku katkaistaan sopivaan pituuteen ja kiristetään paikoilleen letkunkiristäjien avulla. Mukanatulevia koukkua, kumikiinnikkeitä ja ketjua käytetään ripustamiseen

20 Ruuvin asennus ynnä muuta Jos kyse on lyhyestä ruuvista, pitäisi se asentaa niin vaakasuoraan, kuin mahdollista (max. 35 astetta) ja se määrää myös, kuinka ylös myllyn voi asentaa. Vaihtoehtoisesti pellettiastian voi laittaa korotuksen päälle. Pitää kuitenkin katsoa, ettei astian täyttäminen mene kovin hankalaksi. Myllyn halkileikkauskuva 1 ruuvin suojaputki 2 spriraaliruuvi 3 kansi 4 tiiviste 5 metalliputki 6 jauhinkammio 7 jauhinpyörä 8 moottoripukki 9 pysäytysruuvi 10 etäisyydensäätöholkki 11 pysäytysrengas 12 laakeri 13 laakeripukki 14 spiraalin kiinnitys 15 kiilaura rengas 16 takaisinpyörimisen estin 17 moottori Ruuvispiraali työnnetään suojaputkeen varoen ettei putki vaurioidu! (varo spiraalin terävää päätä) Ruuvin suojaputki (pem 50x4,6) tulee olla 20cm lyhyempi kuin spiraali molemmista päistä eli yhteensä 40cm

21 Asenna tiivistenauha ja suppilo, jota voi sitten käännellä saadakseen sen sopivaan asentoon polttimeen nähden. Spiraali kiinnitetään ensin moottorinakseliin.hio spiraalin terävä pää ja kierra se sisään myllyyn, kunnes pää on moottoriakselilla olevan ruuvinkiinnitysosan ensimmäisen pultin kohdalla.kierrä sitten vastapäivään ja työnnä samalla vähän sisäänpäin niin että pää menee ruuvien välistä myötäpäivään pyöritettäessä. (katso myllyn halkileikkauskuvaa) Kiristä ruuvit. Sitten suojaputki työnnetään putkeen (katso että se on sopivan syvällä) ja kiinnitetään ruuvilla. (tarvitsee 5mm reiän) Poraa putken läpi reikä lukitusruuvia varten Syöttöpäässä putki katkaistaan 230mm lyhyemmäksi kuin spiraali, syöttöpää asennetaan ja lukitaan ruuvilla paikoilleen

22 Letkunkiristin lukitsee pudotusputken paikoilleen. Sormisuoja ruuvataan paikoilleen. Huom. Jos käyttää päiväsäiliönä jotain valmista astiaa, esim. Mafa-mini tai sentyyppistä, niissä on yleensä lähtöpää 45 asteen kulmassa. Se on liikaa koska pieni syöttöpää ei saa riittävästi pellettiä. Syöttöpää pitää saada 30 asteen kulmaan esimerkiksi nostamalla päätä säiliön sisällä irti pohjasta. Termostaattien asennus ym. Termostaattien tarkoitus on käynnistää ja sammuttaa poltin kun kattilan lämpötila on sopiva. Jos käytössä on varaaja, termostaatit asennetaan sinne, muuten kattilaan. Ylikuumenemissuoja pitää aina asentaa kattilaan, koska se on turvallisuuslaite siltä varalta että säädettävä termostaatti ei katkaise. Ylikuumenemissuoja sammuttaa polttimen, jos kattila ylikuumenee, rippumatta siitä, mitä esim. termostaatti kertoo varaajan lämmön olevan. Varoitus! Termostaateista lähtevät kapillaariputket ovat hentoja. Varo taittamasta niitä liian kaksinkerroin, koska putki silloin katkeaa, ja on käyttökelvoton. Yksi termostaatti Yhden termostaatin (tavallinen öljypolttimen kaksoistermostaatti) käyttöä ei suositella, koska se saa aikaan polttimen sammumisia ja käynnistyksiä tarpeettoman usein. Siitä on seurauksena huono taloudellisuus ja vuosihyötysuhde. Sen lisäksi jatkuva katkominen lähettää sähkömagneettisia häiriöitä kärkien avautuessa

23 Kaksi termostaattia varaajassa Pysäytys- eli max-termostaatti: tämä termostaatti pysäyttää polttimen, ja asennetaan siis sinne, mihin lämpö tulee viimeiseksi, eli varaajan pohjalle. Helpoin asennus on laittaa termostaatin tuntoelin eristyksen alle tiiviisti paluuvesiputken viereen. Lämpötilan asetus riippuu siitä, kuinka hyvin lämpö siirtyy tuntoelimeen (tankin läpi), mutta jos termostaatin asettaa n. 70 asteeseen, pitäisi lämpötilan varaajan yläosassa olla 90 astetta. Jos tällä asetuksella kattila ehtii lämmitä niin paljon, että ylilämpösuoja katkaisee (n.95astetta), pitää termostaattia vääntää vähän alemmas. Varo kokeillessasi, ettei varaajan yläpää mene yli 100 astetta. Käynnistys- eli min-termostaatti: tämä termostaatti käynnistää polttimen. Varaajan yläosassa on lämpimän käyttöveden kierukka. Bakteerikasvuvaaran takia lämpötila käyttövesikierukassa ei saa pudota alle 60 astetta. Se vältetään asentamalle käynnistystermostaatin anturi heti kierukan alapuolelle, jolloin kierukkaa ympäröivä vesi on aina yli 60 asteista. Tämän termostaatin perusasetukseksi laitetaan 60, ja sitä hienosäädetään myöhemmin. Kaksi termostaattia kattilassa Tuntoelimien paikkojan valinta voisi kattilassa olla samanlainen kuin varaajassakin, paitsi että pysäytys-termostaattiin laitetaan arvo 90 astetta. Jos kyseessä on ölypannu, siinä on valmiiksi ns. kaksoistermostaatti, joka sisältää yhden säädettävän termostaatin ja ylilämpösuojan. Jos kaksoistermostaatti on hyväkuntoinen, sitä voi käyttää, ja lisätä yhden säädettävän termostaatin. Jos kaksoistermostaatti on huono, ota se irti. Sen alta löytyy anturitasku, johon on hyvä työntää uudet tuntoelimet. Sähköinen asennus Varoitus! Termostaatteja ei johdoteta samalla tavalla kuin öljypolttimen kanssa! Tuntoelintä työnnetään kattilassa olevaan anturitaskuun MBIOn valikoimaan kuuluu valmis laatikko, jossa on kaksi termostaattia ja ylikuumenemissuoja. Se on helppo ja siisti asentaa

24 Termostaattien tuntoelimet ja kapillaariputket näkyvissä Termostaattien ja ohjauselektroniikan välinen johdotus Min (käynnistys) termostaatti: vaaleanpunainen ja harmaa johto liittimiin P ja 1 Max (sammutus) termostaatti: valkoinen ja ruskea johto liittimiin P ja 1 ylilämpösuoja: keltainen ja vihreä johto liittimiin P ja 1 Huomaa! Kattilasta voi löytyä valmiina kaksoistermostaatti myös lämmitysvastuksen ohjausta varten. Jos kattilassa olevaa vastusta ei tarvita, voit käyttää myös tätä termostaattia. Katso kuitenkin tarkasti, että termostaattiin tulevat verkkovirtajohdot tulee kaikki poistettua. Mbion ohjauskeskus toimii matalajännitteellä, ja tuhoutuu, jos termostaatin kytkentäjohtoihin tuodaan verkkovirtaa

25 Ohjauslaatikko: Jotta ohjauselektroniikka ei vaurioituisi polttimen kuumuudesta, se on sijoitettu erilliseen laatikkoon, joka kiinnitetään seinälle polttimen läheisyyteen. Laatikko olisi hyvä asentaa silmien korkeudelle, jotta on helppo lukea näyttöä ja merkkilamppuja. Katso, että johdot riittävät, kun irroitat polttimen ja lasket sen sivuun lattialle huoltoa varten. Myllystä tulevan kaapelin liitin on ohjauslaatikon alapinnassa olevaan liittimeen, polttimesta lähtevä johto tulee laatikon sivussa olevaan liittimeen ja ohjauslaatikosta lähtevä johto polttimessa olevaan liittimeen. Termostaatit, ylikuumenemissuoja ja mahdollinen hälytin kytketään johdotuskaavion mukaisesti, ohjauslaatikossa käyttämättä jääviin termostaatin ja ylikuumenemissuojan liitoksiin tulee lenkit. Jos ohjauslaatikossa on virta päällä, kun kytkee termostaatteja (termostaatin "päästä", ei laatikossa) merkkivalot näyttävät heti, menikö kytkentä oikein. Varoitus: pistoke ei saa olla seinässä, kun työskennellään ohjauslaatikon sisällä. Esim. termostaatin johdot ovat matalajännitteisiä, ja virta voi olla päällä. Ulkoiset "käynti"- ja "hälytys"- lamput kytketään ohjauslaatikkoon kaavion mukaan. Laita lamput paikkaan, mistä ne huomaa helposti, vaikka keittiöön tai eteiseen. Viimeiseksi, kytke ohjauslaatikko omalla sulakkeella varustettuun maadoitettuun pistorasiaan (230VAC). Ohjauslaatikosta löytyy kolme 220VAC lähtöä esim. savukaasupuhallinta, kierto- tai latauspumppua varten. Nämä on numeroitu 2,3,4 ja niihin tulee sähkö,kun poltin käy. Löytyy myös 24VDC liitäntä numerolla 1 esimerkiksi tuhkanpoistoruuvia varten. Ja vielä on yksi 24VDC liitäntä ulkoista hälytystä ja lamppua varten. Kytkennät johdotuskaavion mukaan. Lisävarusteena saatavana savunilmaisin jonka voi laittaa pannuhuoneeseen. Jos laite huomaa savua, poltin pysäytetään. Valmiina käynnistämään: Jotta käynnistys onnistuisi, pellettiä täytyy tulla polttimelle asti. Täytä pellettiä varastoon ja irrota pudotusletku polttimesta. Laita jokin astia letkun alle, ja käännä ohjauskeskuksesta kytkin ruuvi asentoon päällä. Mylly käy nyt pakko-ohjauksella, ja kun pellettiä tulee tasaisena virtana (anna pyöriä mieluummin liian kauan kuin liian vähän, jotta ruuvi ehtii täyttyä kunnolla) käännä kytkin ruuvi asentoon auto, ja laita pudotusletku takaisin paikalleen. Jotta poltin olisi käynnistysvalmis, neljän lampun pitää palaa vaakasuorassa rivissä ohjauskeskuksessa. Lamput suoja ja lämpö kattila ovat aina päällä, jos käyttää kahta termostaattia. lämpö min ja lämpö max palavat, kun vastaava termostaatti on kytkeytyneenä. Käännä termostaattien nuppeja, kunnes molemmat lamput palavat ja poltin käynnistyy. Nyt teillä on pellettilämmitys talossanne!

26 - 24 -

27 - 25 -

28 Käyttö Ennen ensimmäistä käynnistystä ja joka kerta jos pelletti on päässyt loppumaan säiliöstä, pitää ruuvi täyttää edellisellä sivulla kuvatulla tavalla. On erittäin tärkeää, että polttoainetta tulee riittävästi ruuvista läpi. Pitää tulla n.100g minuutissa, mikä on n. 3dl Jos polttoainetta ei tule tarpeeksi, poltin ehtii sammua ennen seuraavaa syöttöjaksoa. Ruuvin täyttyminen kestää n. 2minuuttia / metri ruuvia. 1.Irrota pudotusputki polttimesta. 2.Käännä alaraja-termostaatti alaspäin jotta poltin ei käynnisty. 3.Laita ohjauslaatikkoon virta päälle napista ohjausjännite. 4.Käynnistä ruuvi laittamalla kytkin ruuvi asentoon päällä ja odota kunnes polttoainetta on tullut ulos myllystä n. viiden minuutin ajan. 5.Laita ruuvin kytkin asentoon auto ja kiinnitä pudotusletku takaisin polttimeen. 6.Väännä termostaatin nuppi takaisin haluttuun asentoon, ja poltin käynnistyy. Nyt poltin käynnistyy ja sammuu automaattisesti lämmöntarpeen mukaan. Jos polttimen toiminnan haluaa laittaa pois päältä, pitää kääntää päävitakytkin "pois"-asentoon. Silloin sähköä ei kulje missään polttimen johdoissa. Näin saa tehdä vain, kun poltin on pysähdyksissä. Käynnissä olevan polttimen sammuttamiseksi on parempi kääntää max.-termostaattia (alempi varaajassa) alaspäin, jolloin poltin saa rauhassa tehdä sammutusohjelmansa. (tyhjäksi poltto ja jälkituuletus) Neljä lamppu ohjauslaatikon ylärivissä pitää palaa, jotta poltin voisi toimia käynnistystä yritettäessä. Lamput "suojaus", "lämpö max.", lämpö min." ja "lämpö kattila" pitää olla päällä. Huomaa. Jos polttimen käynnistää manuaalisesti, se pitää tyhjentää avaamalla pohja. Polttimessa ei saa olla valmiiksi polttoainetta, kun aloittaa automaattikäynnistyksen, koska sytytyssyötön jälkeen polttoainetta olisi liikaa, ja se tukkisi lämmitysvastuksen puhallusaukon, jolloin vastus palaa rikki. Kun lämmittää öljyllä tai pelletillä isosta säiliöstä, ei yleensä pysty tietämään kuinka paljon polttoainetta kuluu vuorokaudessa. Jos käyttää säkkitavaraa tai muuten täyttää päiväsäiliötä käsin, tuntuu aina siltä että polttoainetta kuluu liikaa. Määrä riippuu ensikädessä ulkolämpötilasta ja kattilan hyötysuhteesta. Jos rakennuksen lämmöntarve on esimerkiksi 5kW, tarvitaan: noin 37 kiloa pellettiä vuorokaudessa, jos kattilan hyötysuhde on 65% (kehno, 80% on keskimääräinen) tai noin 27 kiloa pellettiä vuorokaudessa, jos kattilan hyötysuhde on 90% Kulutuksen kannalta kattilan hyötysuhde on tärkeä, ja pitää itse miettiä kannattaako vaihtaa uusi kattila hyötysuhteen parantamiseksi. (Laske, kuinka kauan uuden kattilan hinta kestää tulla takaisin sen erotuksen hinnalla, mitä polttoaineessa säästyy)

29 Tärkeää: Älä käynnistä poltinta jos polttimen sisällä on jälellä hehkuvaa tavaraa eli jos poltin ei ole pystynyt tekemään alasajo-ohjelmaansa. Näin käy esim. sähkökatkon tai palaneen sulakkeen takia. Jos poltin on sammunut muulla tavalla kuin normaalisti termostaatin katkaisemana, odota ainakin 15 minuuttia ennen uudelleenkäynnistystä. Jos polttimessa on hehkua jälellä, voi tapahtua kaasuräjähdys kattilassa, tai poltin ei muuten käynnisty oikein. Älä yritä käynnistää poltinta, jos ruuvista ei tule täyttä määrää polttoainetta (väh. 3dl/min.) Jos kuljetinruuvi on päässyt tyhjäksi pelletin loppumisen takia, pitää ottaa pudotusletku irti polttimesta ja ottaa johonkin astiaan pellettiä, kunnes sitä tulee tasaisesti. Jauhetun pelletin voi kaataa takaisin varastosäiliöön. Jos myllystä tulee savua, pysäytä. Myllyssä saattaa olla tukos. Katso Vianetsintä, kohta "savun hajua". Kesällä piipussa voi olla huono veto, ja siksi pannuhuoneeseen voi jostain raosta tulla vähän savua hetken käynnistyksen jälkeen, mutta sen pitää loppua 5-10 minuutissa. Varoitus! Pellettipolttimen sisällä muodostuu palavia kaasuja jotka voivat räjähtää kattilassa, jos vetoa ei ole lainkaan (liiat kaasut eivät poistu palopesästä). Silloin voi tulla hetkellisesti liekki ulos polttimesta taaksepäin, mikä voi johtaa paloon polttoaineen syöttöjärjestelmässä. Alipaine kattilan palopesässä ei saisi alittaa 10Pa (1 mmh2o), kun polttimessa on liekki. Poltinta saa käyttää vain pannuhoneessa, joka täyttää pannuhoneelle asetut rakennus- ja palomääräykset. "Varoitussignaaleja", joitten perusteella voi epäillä liian huonoa vetoa: -Savun hajua -Mustaa kertymää pudotusputkessa ja -letkussa -Matala syöttö (ei nouse ollenkaan yli 30%) -Vaikeuksia polttimen syttymisessä Biona 2000 voidaan varustaa savunilmaisimella, joka pysäyttää toiminnan, jos pannuhuoneeseen tulee savua käynnin aikana

30 Ylläpito Ennen huolto- tai ylläpitotoimenpiteitä pitää laitteisto saada jännitteettömäksi painamalla päävirtakytkin pois-asentoon. Varoitus: Älä koske paljain käsin sintraantuneitten aineitten säiliöön tai polttimen alaosaan, kun poltin on vielä kuuma. Normaaleissa olosuhteissa ylläpidoksi riittää tuhkan poisto kattilasta ja sintraantuneitten ainesten säiliön tyhjennys. Kuinka usein pitää tyhjentää, riippuu kattilan tuhkatilasta ja polttimen käyntitunneista. Kun seuraa tilannetta alkuun silloin tällöin, pääse pian jyvälle siitä, kuinka usein pitää tyhjentää. Tähän asiaan on suuri hyöty asetettavista ajastimista, jotka hälyttävät tietyn käyntituntimäärän tultua täyteen. Tuhka pitää tyhjentää palamattomaan astiaan, jossa on tiivis kansi, koska tuhkan seassa voi olla jälellä hehkuvaa ainesta. Tuhkanpoiston yhteydessä tyhjennetään sintraantuneitten ainesten laatikko, ellei sitä tarvitse tyhjentää useammin.pelletin laadusta riippuen väli voi olla 1-4 viikkoa. On tärkeää tyhjentää sintraantuneitten ainesten laatikko, jotta polttimeen ei pääse kertymään palamatonta ainesta. Tyhjennysväli riippuu pelletin laadusta ja polttimen käyntiajasta. Eri pellettitehtaitten tuotteissa voi olla suurikin ero hiekan ja muun palamattoman aineksen määrässä, joten pelletintekijän vaihtuessa pitää aina alkuun seurata, kuinka usein purkki pitää tyhjentää. Voi laittaa päälle ajastimen, ja saada varoituksen siitä, kun on tyhjennyksen aika. Sintraantuneitten ainesten laatikon tyhjentäminen (katso kuvaa) Katkaise polttimen toiminta ja anna sen jäähtyä. Kokeile kädellä, että luukun aukaisuvipu (polttimen kyljessä saranoitten kohdalla) likkuu, eikä ole jumissa. Käännä jousi sivuun, tyhjennä purkki ja tarkista tiivisteen kunto. Laita säiliö takaisin paikoilleen, ja ole tarkkana että säiliössä olevat tapit menevät oikein paikoilleen polttimen pohjassa oleviin reikiin.toisinaan (vähintään vuosittain) kannattaa avata polttimen pohja ja tarkastaa sintraantuneitten aineitten luukun toiminta. Hyvän hyötysuhteen ylläpitämiseksi kattila pitää puhdistaa noesta silloin tällöin. Puhdistusväli riippuu kattilatyypistä. Jos pelletissä on mukana paljon hienoa hiomapölyä, se voi tarttua staattisen sähkön takia myllystä tulevaan letkuun. Sen poistamiseksi letkua kopautetaan toisinaan, jotta pöly ei ala kasaantua. Tämä pitää tehdä polttimen käydessä

31 Yleinen puhdistus 1. Sammuta poltin 2. Irrota suojakuori 3. Tyhjennä sintraantuneitten ainesten laatikko (kuva ed. sivu vasemmalla) 4. Avaa pohjaluukku 5. Harjaa puhtaaksi roottori ja arina (kuva ed.sivu keskellä) 6. Kokeile sormella, että luukku avautuu hyvin. (kuva ed.sivu keskellä) 7. Harjaa puhtaaksi kanavat poltinputkessa (kuva ed. sivu oikealla) 8. Puhdista varovasti pehmeällä harjalla tai paineilmalla puhaltimen siipi. Vähintään kerran vuodessa pitää tehdä yleinen tarkastua polttimelle. On mahdollista tehdä poltinhuoltoliikkeen kanssa sopimus vuosittaisesta tarkastuksesta, jolloin samalla sitten vaihdetaan kukuneet tai vaurioituneet osat. Sopimus voisi sisältää: -pannuhuoneen kaikkien laitteiden kuntotarkastuksen -sähköisten asennusten kuntotarkastuksen -polttimen irrotuksen ja puhdistuksen -vaurioituneitten ja kuluneitten osien vaihdon. Turvapiirin tarkistus Vähintään kerran vuodessa tulisi tarkistaa kattilan ja polttimen ylikuumenemissuojat, poltinluukun katkaisijan toiminta (jos asennettu) ja savuhälyttimen toiminta (jos asennettu). Irroita johto liittimestä joka suojalaitteesta erikseen yksi kerrallaan, ja katso joka välissä, sammuuko ohjauslaatikossa oleva valo "suojaus". Ellei sammu, kutsu huoltomies