PÄÄTÖS Nro 77/10/2 Dnro ISAVI/129/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 77/10/2 Dnro ISAVI/129/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. HAKIJAT Birgitta ja Gaetano La Russa ASIA Maalämpöputkiston asentaminen Leinosenlampeen tilan Galassia RN:o 78:353 edustalle ja pysyvä käyttöoikeus hanketta varten tarvittavaan vesialueeseen, Liperi HAKEMUS Birgitta ja Gaetano La Russa ovat aluehallintovirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa asiakohdassa mainitulle toimenpiteelle. Hakijoiden tarkoituksena on käyttää tontille rakennettavan omakotitalon lämmittämiseen maalämpöä. Tontin alue on hiekkamaata. Hiekkamaa ei sovellu lämmön keräämiseen. Porakaivon tekeminen vaatisi taas syvän kaivon poraamista. Edellä mainituista syistä hakijat aikovat asentaa noin 800 m:n pituisen lämpöputkiston tontin edustalle Leinosenlammen pohjaan noin 15 m:n päästä rannasta lukien hakemuksen liitekartalta mitattuna noin 30 m x 45 m kokoiselle vesialueelle. Maalämpöputkistolla kerätään veteen varastoitunutta lämpöä. Suunniteltu putkisto on muovista valmistettua, halkaisijaltaan 40 mm:n vesijohtoputkea, joka täytetään teollisuusalkoholin ja veden seoksella. Rannassa putki kaivetaan noin 1,5 m:n syvyyteen ja kauempana vesistössä putki ankkuroidaan lammen pohjaan painojen avulla. Hakijoiden tilan edustalla oleva vesialue on Liperin kalaveden osakaskunnan Pyhäselän osan omistamaa yhteistä vesialuetta ( ), johon hakijoiden kiinteistöllä ei ole osuutta.

2 Hakijat pyytävät, että aluehallintovirasto myöntäisi heille pysyvän käyttöoikeuden maalämpöputkiston tarvitsemaan noin 1215 m 2 :n laajuiseen vesialueeseen ja esittävät käyttöoikeusalueesta osakaskunnalle maksettavaksi korvaukseksi euroa. Alueella on voimassa Kirkkoniemen asemakaava. Hakijat ovat liittäneet hakemukseen hakijoiden tilan vieressä olevien rantanaapurikiinteistöjen omistajien kirjalliset suostumukset hankkeen toteuttamiseen. Hakijoiden arvion mukaan putkiston rakentamisella ei ole vaikutuksia lammen käyttöön. Putkisto on tarkoitus rakentaa syksyllä 2010, jolloin toimenpiteestä on vähiten haittaa ympäristölle. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO JA TEHDYT MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) huomauttaa, että hakija ei ole arvioinut porakaivon kustannuksia verrattuna vesistöön asennettavaan putkistoon. ELY-keskus toteaa, että noin 86 hehtaarin kokoiseen Leinosenlampeen on myönnetty lupa usealle kilometrille lämmönkeruuputkistoa. Putkistot rajoittavat jonkin verran muuta vesistön käyttöä ja putkistojen lisääntyessä myös putkirikon todennäköisyys kasvaa. Usean putkiston aiheuttamia vaikutuksia lammen ekologiaan ei ole arvioitu. Myöskään putkirikon vaikutuksesta lammen tilaan ei ELY-keskuksella ole tietoa. ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue pitää perusteltuna vaatia hakijaa selvittämän putkistoista vesiluonnolle ja vesien käytölle aiheutuvia haittoja. Lupa voidaan jättää myöntämättä varovaisuusperiaatetta noudattaen. Liperin kunnan teknisen lautakunnan lupajaoksen mielestä putkiston sijoittamiseen Leinosenlammen vesialueelle ei ole estettä. Putkiston asennustyöt tulee kuitenkin määrätä tehtäväksi sellaisena ajankohtana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesiluonnolle ja Leinosenlammen virkistyskäytölle. Lisäksi lupaehtoihin tulee sisällyttää määräykset Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toimitettavista töiden aloittamis- ja valmistumisilmoituksista. Liperin kalaveden osakaskunnan Pyhäselän osan hoitokunta ilmoittaa, ettei se myönnä lupia maalämpöputkistojen rakentamiseen omistamansa Leinosenlammen vesialueen pohjaan. Kirkkoniemen asemakaavassa on lammen rantaan kaavoitettujen tonttien eteen rajattu yli 15 m:n levyinen SP-alue, joka tarkoittaa alueella olemassa olevan puuston säilyttämistä ja nurmialueen perustamisen kieltoa. Kala- ja rapupyydysten pitäminen putkiston alueella tulee mahdottomaksi, koska pyydysten tarttuminen putkeen tai sen painotukseen aiheuttaisi pyydysten nostovaiheessa putken paikaltaan siirtymisen. Myös tuulastus aiheuttaa putkien rikkoutumisriskin. 2

3 HAKIJOIDEN SELITYS Asemakaavassa on kaavoitettu 22 rantatonttia, joten jos niiden kaikkien edustalle tehtäisiin putkistot, tarvittava vesiala nousisi lähes 4,5 hehtaariin. Vesistön käyttö rajoittuisi näin liikaa. Osakaskunta istuttaa vuosittain kalanpoikasia lampeen. Leinosen 200 m leveään lahteen tulisi jättää edes sellainen putketon kaistale, josta lohensukuisten kalojen kutua syövien ns. roskakalojen nuottaus olisi mahdollista. Hakijoiden perustelu, jonka mukaan tontin maaperästä ei voida ottaa lämpöä paksun hiekkakerroksen vuoksi, ei pidä paikkaansa. Vesialueen omistajan näkökanta on otettava asiassa huomioon. Edellä lausumillaan perusteilla osakaskunta vaatii, että hakemus on hylättävä. Hakijat lausuvat aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä ELYkeskuksen muistutuksen osalta, että heidän saamiensa tarjousten mukaan lämpöporakaivojen kokonaishinta tulisi olemaan noin euroa, jos kallio löytyy 40 m:n syvyydestä. Lämpöporakaivojen poraajien ilmoituksen mukaan kyseisellä Jyrinkylän alueella on ollut 40 m maata kallion päällä (tieto saatu Veli Kuosmaselta Joen Rakennus ja Lämpö -firmasta). Jos kallio on vieläkin syvemmällä, lisähintaa kertyy noin 104 euroa jokaiselta lisämetriltä maaporauksen osuudelta (2 x 52 euroa/m, koska lämpökaivoja tarvitaan kaksi kappaletta). Kukaan ei tietenkään tarkalleen tiedä, mistä syvyydestä kallio löytyisi juuri hakijoiden tontilla. Jos kallio olisi 50 m:n syvyydessä, kokonaishinta olisi silloin euroa. Jos taas kallio olisikin 60 m:n syvyydessä, kokonaishinta olisi euroa. Maalämmönkeruuputkiston hinta vesistössä on hakijoiden saaman tarjouksen mukaan euroa. Lämpöporakaivon ja vesistöön asennettavan putkiston välinen hintaero on merkittävä vaihdellen välillä euroa tai vieläkin enemmän riippuen siitä, miltä syvyydeltä kallio löytyisi. Omakotirakentajalle tämä on suuri hintaero. Maaperä on puhdasta hiekkaa hakijoiden tontin kohdalla kuten laajemmallakin alueella Jyrinkylässä. Hakijat ovat aloittaneet rakentamisen toukokuussa ja kaivutöitä tehtäessä nähneet maaperän olevan koko matkalta puhdasta hiekkaa yli 5 m:n syvyydeltä. Näin ollen maahan upotettavasta maalämpöputkistosta ei saataisi kerättyä lämpöä tarpeeksi hyvin eikä tontille mahtuisi tarpeeksi putkea lämmitystehon varmistamiseksi. Se vaihtoehto ei siis tule kyseeseen. Kyseisellä alueella ei ole kaukolämpömahdollisuutta. Sähkö- tai öljylämmitys taas tulisivat pitkällä aikavälillä huomattavasti kalliimmiksi kuin vesistöön sijoitettavan maalämpöputkiston antama energia varsinkin, kun hakijoiden seitsemän hengen perhe tarvitsee suurehkon talon. ELY-keskuksen vaatimukseen putkistoista vesiluonnolle ja vesien käytölle aiheutuvien haittojen selvittämisestä hakijat vastaavat, että aiemmin mainitusta alan firmasta saadun tiedon mukaan vesistössä käytettävä putki kestää 10 baarin painetta, mutta näissä maalämpöputkissa paine on vain 1 1,5 baaria. Putki on samaa, jota vesijohtolinjoissa käytetään, joten sen rikkoutuminen on erittäin epätodennäköistä. 3

4 Maalämmönkeruuliuoksena putkistossa käytetään Naturet-maalämpönestettä, joka on Altia Oyj:n valmistamaa. Käyttöturvallisuustiedotteen (päiväys , mukaan se sisältää etanolia 28 %, metyyliisobutyyliketonia 0,8 % ja metyylietyyliketonia 0,6 %. Loppuosa on vettä. Mistään vaarallisesta liuoksesta ei ole kyse. Siinä tapauksessahan vesistöön ei olisi sallittu alkuunkaan asentaa minkäänlaisia maalämpöputkistoja. Hakijoiden saaman tiedon mukaan Leinosenlampi on varsin syvä, joten aikaisemmin asennetut sekä tämä nyt asennettava maalämpöputkisto eivät vaikuta järven lämpötilaan tai ekologiaan haitallisesti. Vesistöön asennettavasta maalämpöputkistosta ei edellä kuvatuista syistä ole todellista vaaraa vesistölle. Hakijat pyytävät lupaa putkiston asentamiseksi, kuten aiemmillekin hakijoille on lupa myönnetty. Myös edellä selostetut taloudelliset seikat puoltavat luvan myöntämistä. Liperin kunnan teknisen lautakunnan lupajaoksen muistutuksen osalta hakijat lausuvat, että maalämpöputkiston asennus Leinosenlampeen olisi tarkoitus tehdä loppusyksystä 2010, mutta kuitenkin ennen jäiden tuloa. Näin ollen työstä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesiluonnolle ja Leinosenlammen virkistyskäytölle. Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tullaan toimittamaan sen vaatimat töiden aloittamis- ja valmistumisilmoitukset. Liperin kalaveden osakaskunnan Pyhäselän osan hoitokunnan muistutuksen osalta hakijat toteavat, että Leinosenlammen Lautasuonlahti on yli 300 m leveä hakijoiden rantatontin edustalla. Naapureilta saadun tiedon mukaan läheskään kaikki lahden kaakkoisrannalla olevat hakijoiden viisi rantanaapuria eivät edes harkitse maalämpöputkiston asentamista vesistöön. Putkisto painotetaan pohjapainoilla hyvin, joten se pysyy pohjassa. Onkijan tai virvelöijän koukku saattaa siihen jäädä kiinni, kuten tapahtuu onkiessa muutenkin koukun jäädessä kiinni esim. vesikasvillisuuteen. Putkisto ei siitä nousisi ylös ja vahinko olisi vain koukun menetys. Myöskään verkot, katiskat tai ravunpyydykset eivät pystyisi putkistoa nostamaan pohjapainojen suuren painon vuoksi. Leinosenlampi on varsin iso eivätkä maalämpöputkistot vie sen pinta-alasta niin suurta osaa, etteivätkö kalastajat löytäisi sopivia kalapaikkoja. Yleensä kalastajat eivät tule aivan asuinrakennusten edustalle kalastamaankaan. Vesien käytölle ei näin ollen tule kohtuutonta haittaa. 4 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Birgitta ja Gaetano La Russalle luvan maalämpöputkiston asentamiseen Leinosenlampeen tilan Galassia RN:o 78:353 edustalle Liperin kunnan Liperin kylässä. Aluehallintovirasto myöntää samalla luvan saajille pysyvän käyttöoikeuden Liperin kalaveden osakaskunnan Pyhäselän osan hallinnoimalla yhteisellä vesialueella (kiinteistötunnus ) Galassian tilan edustalla sijaitsevaan, putkiston ja rannan välinen 15 m:n kaistale mukaan lukien m 2 :n (45 m x 45 m) suuruiseen maalämpöputkistoa varten tarvittavaan alueeseen jäljempänä määrättävää korvausta vastaan.

5 5 MÄÄRÄYKSET Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Putkiston sijainti vesialueella näkyy hakemuksen liitteenä olevasta päivätystä asemapiirustuksesta nro LVI (1:500). 2. Vesialueella putki sijoitetaan kaivantoon ja peitetään noin 1,5 m:n syvyyteen saakka keskivedenkorkeudesta mitattuna. Syvemmällä vesialueella putki upotetaan painoineen lammen pohjaan niin, että se pysyy paikoillaan eikä aiheuta vesistön käyttäjille vaaraa tai haittaa. Putken painotuksessa on käytettävä muodoltaan pyöreitä ja sileäpintaisia painoja, joissa ei ole pyydyksiin tarttuvia ulokkeita. 3. Työt on tehtävä välisenä aikana. Putkilinjan kaivutyön seurauksena syntyvät kaivumassat on joko toimitettava pois vesialueelta tai tasoitettava ympäröivän pohjan tasoon. Työt on tehtävä siten ja sellaisena ajankohtana, että työstä ei aiheudu haittaa vesistön muulle käytölle. 4. Ennen töiden aloittamista on aloittamisajankohta sekä tämän lupapäätöksen antaja ja päivämäärä hyvissä ajoin kirjallisesti ilmoitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Maalämpöputkiston sijainti vesialueella on merkittävä rannalle pystytettävällä vesistöön näkyvällä merkkitaululla, jossa on teksti "lämpöputkisto 45 m x 45 m". 6. Töiden päätyttyä kaivualue on viimeisteltävä ja maisemoitava ympäristöön sopivaksi. 7. Luvan saajien on pidettävä lämpöputkistonsa painoineen ja merkkitauluineen kunnossa. Jos lämpöputkiston käyttö pysyvästi lopetetaan, on putkisto painoineen poistettava vesistöstä. 8. Työt on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja käyttöoikeus raukeavat. 9. Luvan saajien on, ellei toisin sovita, maksettava korvauksena pysyvästä käyttöoikeudesta maalämpöputkistoa varten tarvittavaan vesialueeseen Liperin kalaveden osakaskunnalle (Pyhäselän osalle) 202,50 euroa. Korvaus on maksettava ennen rakennustöihin ryhtymistä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Maksun viivästyessä sille on maksettava korkolain mukainen viivästyskorko, jonka määrä on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin korkolain 12 :ssä tarkoitettu kulloinkin voimassa oleva viitekorko.

6 10. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 11. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6 Tämä lupapäätös ei vapauta luvan saajia noudattamasta, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa on säädetty tai niiden nojalla määrätään. RATKAISUN PERUSTELUT Hanke on tarpeen hakijoiden uudisrakennuksen lämmitysjärjestelmää varten. Putkiston asentamisesta vesialueelle ei aiheudu muuta vahinkoa tai haittaa, kuin mitä johtuu pysyvästä käyttöoikeudesta toisen omistamaan vesialueeseen, josta on määrätty korvaus edellä lupamääräyksessä 9. Maalämpöputkistoa varten tarvittavan vesialueen pinta-ala rantaviivasta ulospäin ulottuvana yhtenäisenä suorakaiteena (mitoiltaan noin 45 m x 45 m) on noin m 2. Korvausperusteena on käytetty 0,10 /m 2, jolloin putkiston tarvitseman käyttöoikeusalueen osalta korvaus on 202,50. Rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hanke ei ole asemakaavan vastainen. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin mukaiset luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa. Koska lämpöputkisto on rakennelmana vähäinen, voidaan hakijoille myöntää vesilain 2 luvun 7 :n 2 momentin perusteella käyttöoikeus toisen omistamaan vesialueeseen, joka on tarpeen putkiston vesialueelle sijoittamista varten. LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen muistutuksen osalta aluehallintovirasto toteaa, että hakijat ovat esittäneet perusteellisen kustannusvertailun maahan asennettavan lämpöputkiston ja vesistöön upotettavan putkiston välillä. Vertailu osoittaa jälkimmäisen olevan selvästi edullisempi, mikä painottaa hankkeen hyödyllisyyttä intressivertailussa. ELY-keskuksen kannanottoon, jonka mukaan luvan myöntämättä jättäminen on perusteltua varovaisuusperiaatetta noudattaen, aluehallintovirasto toteaa, että nyt kyseessä oleva Leinosenlammen pohjaan asennettava lämpöputkisto ei muiden jo asennettujen putkistojen kanssa aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia lammen vesiluonnossa. Mitä tulee pelkoon maalämpöputkistojen rikkoontumisen vaarasta ja seurauksista, aluehallintovirasto toteaa, että lämpöputkistoissa käytetään materiaaliltaan ja kestävyydeltään samaa putkea kuin paineellisissa vesijohdoissa, vaikka

7 paine lämpöputkissa (1 1,5 baaria) on huomattavasti pienempi kuin vesijohdoissa. Putkistossa ei ole vesistöosuudella liitoksia. Jos vesistössä olevaan lämpöputkistoon kuitenkin tulee vuoto esimerkiksi ulkoisen iskun tai viillon seurauksena, ei putkesta vesistöön pääsevästä noin 0,8 m 3 :n nestemäärästä, joka on käytännössä alkoholin ja veden seos, suureen ulkoiseen vesimäärään liukenevana ole haittaa vesiluonnolle (yleisesti tarkoitukseen käytetty, kauppanimellä Naturet oleva maalämpöneste sisältää painoprosentteina ilmaistuna etanolia 28 %, metyyli-isobutyyliketonia 0,8 % ja metyylietyyliketonia 0,6 %). Lämpöputken vuoto on helposti havaittavissa rakennuksen lämmitysjärjestelmässä, jossa paineen lasku ilmaisee vuodon. Liperin kunnan teknisen lautakunnan lupajaoksen muistutuksen aluehallintovirasto ottaa huomioon edellä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Liperin kalaveden osakaskunnan Pyhäselän osan hoitokunnan vaatimus luvan epäämisestä hylätään. Leinosenlampi on hankealueella suhteellisen syvä ja jyrkkenee ranta-alueelta nopeasti. Kun lisäksi otetaan huomioon, että suunnitelman mukaan putkisto upotetaan ranta-alueella ja ankkuroidaan syvemmällä pohjaan, sekä hankkeen vähäisyys ja annetut lupamääräykset sekä mitä kalastuslain 39 :ssä säädetään kalastuksen harjoittamisesta asutun rannan kohdalla, aluehallintovirasto katsoo, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Mitä tulee huomautukseen kohtuuttoman suuresta vesipinta-alasta, jonka kaikkien asemakaavan mukaisten rantatonttien edustalle tehtävät lämpöputket vaatisivat, aluehallintovirasto toteaa, että kukin hakemus ratkaistaan tapauskohtaisen lupaharkinnan perusteella. Hylkäysperusteena esitetty huomautus hankkeiden asemakaavan vastaisuudesta (SP-kaavamerkintä) maa-alueella jätetään tutkimatta aluehallintoviraston toimivaltaan kuulumattomana. Kysymyksen jonkin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan tarpeellisuudesta suunniteltaessa rakentamista SP-alueelle ratkaisee Liperin rakennusvalvontaviranomainen. Aluehallintovirasto on saanut hakijoilta riittävän selvityksen lämpöputkiston asentamismahdollisuudesta tontin maaperään kustannustietoineen. 7 LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3, 4, 5, 6 :n 2 momentti, 7 :n 2 momentti sekä 11 luvun 3, 14 ja 14a. Korkolaki 4 ja 12.

8 8 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 250 euroa. Kysymyksessä on vähäinen ja pelkästään yksityistä tarvetta varten vireille pantu asia. Vesilain 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009).

9 9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Erkki Kaijalainen Matti Turunen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Erkki Kaijalainen. Asian on esitellyt esittelijä Matti Turunen. MT/LN Lisätietoja: ympäristöneuvos Erkki Kaijalainen, puh

10 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.