Maalämpöputkiston asentaminen tilasta RN:o 78:112 ostetun tontin 315/3 edustalle Leinosenlampeen, Liperi

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 113/09/2 Dnro ISY-2009-Y-131 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJAT Sanna ja Marko Mutikainen ASIA Maalämpöputkiston asentaminen tilasta RN:o 78:112 ostetun tontin 315/3 edustalle Leinosenlampeen, Liperi HAKEMUS Sanna ja Marko Mutikainen ovat Jyrin tilasta RN:o 78:112 ostetun tontin 315/3 omistajina ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa asiakohdassa mainittuun toimenpiteeseen. Hakijoiden tarkoituksena on käyttää tontille rakennettavan omakotitalon lämmittämiseen maalämpöä. Tontin alue on hiekkamaata. Hiekkamaa ei sovellu lämmön keräämiseen. Porakaivon tekeminen vaatisi taas syvän kaivon poraamista. Edellä mainituista syistä hakijat aikovat asentaa noin metrin pituisen lämpöputkiston tontin edustalle Leinosenlammen pohjaan 25 m 80 m kokoiselle vesialueelle. Maalämpöputkistolla kerätään veteen varastoitunutta lämpöä. Suunnitellun putkiston materiaali on muovia, halkaisijaltaan 40 mm:n vesijohtoputkea, joka täytetään teollisuusalkoholin ja veden seoksella. Ranta-alueella olevan suojakaistaleen kohdalla kaivaminen voi tapahtua lapiolla, jolloin puusto ei vaurioidu. Rannassa putki kaivetaan noin 1,5 metrin syvyyteen ja kauempana vesistössä putki ankkuroidaan lammen pohjaan painojen avulla.

2 2 Hakijat pyytävät pysyvää käyttöoikeutta maalämpöputkiston tarvitsemaan noin m 2 :n laajuiseen vesialueeseen ja esittävät käyttöoikeusalueesta vesialueen omistajalle maksettavaksi korvaukseksi 200 euroa. Vesialue on Liperin kalaveden osakaskunnan Pyhäselän osan omistamaa yhteistä vesialuetta ( ), johon hakijoiden kiinteistöllä ei ole osuutta. Alueella on voimassa Kirkkoniemen asemakaava. Suunniteltu putkiston rakentamisaika on syksy HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO JA TEHDYT MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset ja vaatimukset tuli tehdä ympäristölupavirastolle viimeistään ) Pohjois-Karjalan ympäristökeskus toteaa, että nyt puheena oleva hanke eroaa aikaisemmista siinä, että hakijoiden tontti ei rajoitu Leinosenlampeen. Näin ollen hankkeesta esimerkiksi kalastukselle aiheutuva haitta on jonkin verran suurempi, koska kalastus lähellä rantaa olisi ollut mahdollista kalastuslain 39 :n sitä rajoittamatta. Hakijat eivät ole arvioineet hankkeesta muulle vesien käytölle tai vesiympäristölle aiheutuvia haittoja. Oletettavaa on, ettei ainakaan yksittäisestä putkistosta aiheudu vesiluonnolle merkittävää haittaa. Aikaisemmin luvan saaneiden putkistojen yhteisvaikutuksesta ympäristökeskuksella ei ole tarkkaa käsitystä. On kuitenkin selvää, että maalämpöputkistoihin liittyy jonkinlainen rikkoontumisriski lyhyelläkin aikavälillä, koska ympäristökeskuksen tietoon on tullut tällaisia tapauksia suuremmissa vesistöissä. Mahdollisen putkirikon vaikutusta pienehkön lammen ekologiaan on vaikea arvioida. Ympäristökeskus pitää veteen varastoituneen lämmön keruuta sinänsä kannatettavana asiana. Leinosenlampeen on kuitenkin suunniteltu rakennettavaksi useita kilometrejä putkistoa, joka saattaa aiheuttaa haittaa lammen ekologialle ja muulle vesistön käytölle. Mahdollisia usean putkiston aiheuttamia ympäristöhaittoja ei ole selvitetty, ja ympäristökeskus pitää perusteltuna luvan myöntämättä jättämistä varovaisuusperiaatetta noudattaen. Mikäli hakijat osoittavat asianmukaiseen selvitykseen perustuen, ettei putkistoista aiheudu merkittävää riskiä vesiluonnolle tai merkittävää haittaa muulle

3 3 vesien käytölle taikka ympäristölupavirasto pystyy tämän arvioimaan itse, voidaan lupa putkistolle myöntää. Lupaan tulee muiden tarpeellisten määräysten lisäksi sisällyttää määräys käytöstä poistetun putkiston poistamisesta vesistöstä. 2) Liperin kunnan teknisen lautakunnan lupajaos kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena lausuu, että maalämpöputkiston sijoittamisessa hakijan tontin ja Leinosenlammen väliselle kunnan hallinnoimalle maa-alueelle tulee noudattaa teknisen lautakunnan lupajaoksen päätöksen määräyksiä. Lupajaoksen mielestä putkiston sijoittamiseen Leinosenlammen vesialueelle ei ole estettä. Putkiston asennustyöt tulee kuitenkin määrätä tehtäväksi sellaisena ajankohtana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesiluonnolle ja Leinosenlammen virkistyskäytölle. Lisäksi lupaehtoihin tulee sisällyttää määräykset kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toimitettavista töiden aloittamis- ja valmistumisilmoituksista. 3) Liperin kalaveden osakaskunnan Pyhäselän osan hoitokunta ilmoittaa, ettei se myönnä lupia maalämpöputkistojen rakentamiseen omistamansa Leinosenlammen vesialueen pohjaan. Asemakaavassa on lammen rantaan kaavoitettujen tonttien eteen rajattu yli 15 m:n levyinen SP-alue, joka tarkoittaa alueella olemassa olevan puuston säilyttämistä ja nurmialueen perustamisen kieltoa. Putkistojen rakentamisen takia jouduttaisiin rannassa kaatamaan vierekkäin kasvavia 3 5 metrin korkuisia lehtipuita, jotka parhaiten suojaavat tonteille rakennettavien rakennusten näkyvyyden. Lisäksi jouduttaisiin katkomaan mäntyvaltaista puustoa ja niiden juuria. Seuraukset putkistojen asentamisesta ovat selvästi kaavamääräysten vastaisia. Kala- ja rapupyydysten pitäminen putkiston alueella tulee mahdottomaksi, koska pyydysten tarttuminen putkeen tai sen painotukseen aiheuttaisi pyydysten nostovaiheessa putken paikaltaan siirtymisen. Osakaskunnan mielestä myös tuulastus aiheuttaa putkien rikkoutumisriskin. Mikäli hakijoille myönnetään lupa, tulisi yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan lupa myöntää myöhemmillekin hakijoille. Vesistön käyttö rajoittuisi näin liikaa. Maalämpöputket on asennettava maa-alueelle. Maaperä alueella on hiekkamaata, joten putkien sijoittaminen maahan ei tule kalliimmaksi kuin niiden upottaminen lammen pohjaan.

4 4 SELITYS Hakijat lausuvat ympäristölupavirastoon toimittamassaan selityksessä ympäristökeskuksen ja osakaskunnan muistutusten osalta, että rantapuustolle ei tule aiheutumaan vahinkoa. Kalastukselle ja ravustukselle ei tule aiheutumaan haittaa. Hiekkamaa on epätaloudellinen lämmön keräämisen kannalta. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Sanna ja Marko Mutikaiselle luvan maalämpöputkiston asentamiseen Leinosenlampeen tilasta RN:o 78:112 ostetun tontin 315/3 edustalle, Liperin kunnan Liperin kylässä. Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajille tontin 315/3 omistajina pysyvän käyttöoikeuden tontin edustalla noin m 2 :n (25 m 80 m) suuruiseen maalämpöputkistoa varten tarvittavaan vesialueeseen yhteisestä alueesta , joka kuuluu Liperin kalaveden osakaskunnan Pyhäselän osaan. Myönnetystä käyttöoikeudesta määrätään korvaus jäljempänä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. MÄÄRÄYKSET 1. Putkiston sijainti vesialueella näkyy hakemuksen liitteenä olevasta suunnitelmakartasta. 2. Vesialueella putki sijoitetaan kaivantoon ja peitetään noin 1,5 metrin syvyyteen saakka keskivedenkorkeudesta mitattuna. Syvemmällä vesialueella putki upotetaan painoineen lammen pohjaan niin, että se pysyy paikoillaan eikä aiheuta vesistön käyttäjille vaaraa tai haittaa. Putken painotuksessa on käytettävä muodoltaan pyöreitä ja sileäpintaisia painoja, joissa ei ole pyydyksiin tarttuvia ulokkeita.

5 5 3. Työt on tehtävä välisenä aikana. Putkilinjan kaivutyön seurauksena syntyvät kaivumassat on joko toimitettava pois vesialueelta tai tasoitettava ympäröivän pohjan tasoon. Työt on tehtävä siten ja sellaisena ajankohtana, että työstä ei aiheudu haittaa vesistön muulle käytölle. 4. Ennen töiden aloittamista on aloittamisajankohta sekä tämän lupapäätöksen antaja ja päivämäärä hyvissä ajoin kirjallisesti ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle sekä Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Maalämpöputkiston sijainti vesialueella on merkittävä rannalle pystytettävällä vesistöön näkyvällä merkkitaululla, jossa on teksti "lämpöputkisto m". 6. Töiden päätyttyä kaivualue on viimeisteltävä ja maisemoitava ympäristöön sopivaksi. 7. Luvan saajien on pidettävä lämpöputkistonsa painoineen ja merkkitauluineen kunnossa. Jos lämpöputkiston käyttö pysyvästi lopetetaan, on putkisto painoineen poistettava vesistöstä. 8. Työt on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja käyttöoikeus raukeavat. 9. Luvan saajien on, ellei toisin sovita, maksettava korvauksena pysyvästä käyttöoikeudesta maalämpöputkistoa varten tarvittavaan vesialueeseen Liperin kalaveden osakaskunnalle (Pyhäselän osalle) 200 euroa. Korvaus on maksettava ennen rakennustöihin ryhtymistä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Maksun viivästyessä sille on maksettava korkolain mukainen viivästyskorko, jonka määrä on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin korkolain 12 :ssä tarkoitettu kulloinkin voimassa oleva viitekorko. 10. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai

6 6 yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 11. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle sekä Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tämä lupapäätös ei vapauta luvan saajia noudattamasta, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa on säädetty tai niiden nojalla määrätään. RATKAISUN PERUSTELUT Hanke on tarpeen hakijoiden suunnitteleman uudisrakennuksen lämmitysjärjestelmää varten. Putkiston asentamisesta vesialueelle ei aiheudu muuta vahinkoa tai haittaa, kuin mitä johtuu pysyvästä käyttöoikeudesta toisen omistamaan vesialueeseen, josta on määrätty korvaus edellä lupamääräyksessä 9. Ympäristölupavirasto katsoo, että maalämpöputkistoa varten tarvittavan vesialueen pinta-ala on noin m 2. Korvausperusteena on käytetty 0,10 /m 2, jolloin putkiston tarvitseman käyttöoikeusalueen osalta korvaus on 200. Rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hanke ei ole asemakaavan vastainen. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin mukaiset luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa. Koska lämpöputkisto on rakennelmana vähäinen, voidaan hakijoille myöntää vesilain 2 luvun 7 :n 2 momentin perusteella käyttöoikeus toisen omistamaan vesialueeseen, joka on tarpeen putkiston vesialueelle sijoittamista varten.

7 7 LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA Ympäristölupavirasto ottaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Liperin kunnan teknisen lautakunnan lupajaoksen muistutukset huomioon edellä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Liperin kalaveden osakaskunnan Pyhäselän osan hoitokunnan vaatimus luvan epäämisestä hylätään. Suunnitelman mukaan Leinosenlampi on hankealueella suhteellisen syvä ja jyrkkenee ranta-alueelta nopeasti. Kun lisäksi otetaan huomioon, että suunnitelman mukaan putkisto upotetaan ranta-alueella ja ankkuroidaan syvemmällä pohjaan, sekä hankkeen vähäisyys ja annetut lupamääräykset ympäristölupavirasto katsoo, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Mitä tulee hylkäysperusteena esitettyyn huomautukseen, että myönnettävä lupa olisi ennakkotapausluonteinen kannanotto mahdollisiin muihin samaa kaava-aluetta koskeviin hakemuksiin, niin ympäristölupavirasto toteaa, että kukin hakemus ratkaistaan tapauskohtaisen lupaharkinnan perusteella. Tämän vuoksi huomautus hylätään lakiin perustumattomana. Ympäristölupavirasto ei pidä tarpeellisena vaatia hakijoilta lisäselvitystä lämpöputkiston asentamismahdollisuudesta maa-alueelle tontin maaperästä jo esitetyt tiedot huomioon ottaen. LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3, 4, 6 :n 2 momentti, 7 :n 2 momentti sekä 11 luvun 3, 14 ja 14a. Korkolaki 4 ja 12.

8 8 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 220 euroa. Kysymyksessä on vähäinen ja pelkästään yksityistä tarvetta varten vireille pantu asia. Vesilain 21 luvun 9. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

9 9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Ympäristöneuvos Esko Vaskinen Esittelijä Matti Turunen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvos Esko Vaskinen ja esittelijä Matti Turunen (asian esittelijä). MT/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh

10 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 89 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.