PÄÄTÖS Nro 9/2011/2 Dnro ISAVI/181/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 9/2011/2 Dnro ISAVI/181/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJAT Marko ja Reetta Riissanen ASIA Maalämpöputkiston asentaminen Leinosenlampeen Rokkakulman tilan RN:o 78:328 edustalle ja pysyvä käyttöoikeus hanketta varten tarvittavaan vesialueeseen sekä töidenaloittamislupa, Liperi HAKEMUS Marko ja Reetta Riissanen ovat aluehallintovirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa asiakohdassa mainitulle toimenpiteelle. Hakijoiden tarkoituksena on käyttää tilalle rakennettavan omakotitalon lämmittämiseen maalämpöä. Tilan alue on hiekkamaata. Hiekkamaa ei sovellu lämmön keräämiseen. Porakaivon tekeminen vaatisi taas syvän kaivon poraamista. Edellä mainituista syistä hakijat aikovat asentaa m:n pituisen lämpöputkiston tilan edustalle Leinosenlammen pohjaan 25 m 80 m kokoiselle vesialueelle. Putkistolla kerätään veteen varastoitunutta lämpöä. Suunniteltu putkisto on muovista valmistettua, halkaisijaltaan 40 mm:n vesijohtoputkea, joka täytetään Naturet-maalämpönesteen ja veden seoksella. Rannassa putki kaivetaan noin 1,5 m:n syvyyteen ja kauempana vesistössä putki ankkuroidaan lammen pohjaan painojen avulla. Hakijoiden tilan edustalla oleva maa-alue on Liperin kunnan omistamaa aluetta. Hakijat ovat liittäneet hakemukseen valokopion kunnan antamasta kirjallisesta suostumuksesta putken rakentamiseen kunnan omistaman alueen läpi rantaan. Kunnan omistaman alueen edustalla oleva vesialue on Liperin kalaveden osakaskunnan Pyhäselän osan omistamaa yhteistä vesialuetta ( ), johon hakijoiden kiinteistöllä ei ole osuutta. Hakijat pyytävät, että aluehallintovirasto myöntäisi heille pysyvän käyttöoikeuden maalämpöputkiston tarvitsemaan m 2 :n laajui-

2 seen vesialueeseen ja esittävät käyttöoikeusalueesta osakaskunnalle maksettavaksi korvaukseksi 200 euroa. Hakijat ovat liittäneet hakemukseen valokopion tilansa vieressä olevan naapurikiinteistön omistajien antamasta kirjallisesta suostumuksesta hankkeen toteuttamiseen. Alueella on voimassa Kirkkoniemen asemakaava. Hakijoiden arvion mukaan putkiston rakentamisella ei ole vaikutuksia lammen käyttöön. Hakijat ovat samalla pyytäneet oikeutta saada aloittaa rakentamistyöt jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO JA TEHDYT MUISTUTUKSET HAKIJOIDEN SELITYS Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) toteaa, että suunnitelma on samankaltainen kuin kymmenellä aikaisemmalla hakijalla, joille lupa Leinosenlampeen asennettavaan putkistoon on myönnetty. Erona on kuitenkin se, että muilla paitsi yhdellä hakijoista tontti on rajoittunut Leinosenlampeen. Voidaankin kysyä, onko mahdollista myöntää vesirakennuslupa sellaista kiinteistöä hyödyttävälle hankkeelle, jolla ei ole osuutta vesialueesta ja joka ei rajoitu vesistöön vesialueen omistajan vastustaessa hanketta. ELY-keskus toteaa, että putkistot rajoittavat jonkin verran muuta vesistön käyttöä ja putkistojen lisääntyessä myös putkirikon mahdollisuus kasvaa. Usean putkiston aiheuttamia vaikutuksia lammen ekologiaan ei ole arvioitu. Myöskään putkirikon vaikutuksesta lammen tilaan ei ELY-keskuksella ole tietoa. Ennalta arvioiden riski ei liene kuitenkaan kovin suuri, kun huomioidaan putkirikon todennäköisyys ja alkoholin sekä pienehkön määrän ketoneja pääsyn lammen veteen aiheuttamat vaikutukset. ELY-keskus pitää perusteltuna vaatia hakijoita selvittämän putkistosta vesiluonnolle ja vesien käytölle aiheutuvia haittoja. Vastuualueen mielestä lupa voidaan jättää myöntämättä varovaisuusperiaatetta noudattaen. Hakijat lausuvat aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä ELY-keskuksen muistutuksen johdosta, että putkistoon laitetaan alkoholipitoinen liuos, joka on puhdas luonnontuote. Lämmönkeruuputkistossa kiertää veden ja bioetanolin seos. Bioetanolia käytetään liuoksen jäätymispisteen laskemiseksi, koska maalämpöpumpun lauhduttimessa lämmönkeruuneste voi jäähtyä maalämpöpumpussa jopa 5 C:seen. Putkisto on suljettu järjestelmä, missä kiertää veden ja bioetanolin seos vuodesta toiseen. Lämmönkeruuneste ei siis aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristölle eikä vesistölle. Poikkeustapauksessa, mikäli lämmönkeruujärjes- 2

3 telmä vaurioituu esimerkiksi maansiirtokoneen kaivutyön vaikutuksesta, voi maaperään tai vesistöön vuotaa veden ja bioetanolin seosta. Hakijoiden tapauksessa ei alueelle, johon putkisto asetetaan, tulla tuomaan maansiirtokoneita sen jälkeen, kun putkisto on lopullisesti peitetty. Senera-maalämpöesitteen mukaan tämä on kuitenkin vaaratonta, koska bioetanoli haihtuu helposti, liukenee veteen ja hajoaa luonnossa toisin kuin öljypohjaiset aineet. Lisäksi bioetanolia voi vuotaa maaperään tai vesistöön vain hyvin rajallinen määrä, koska maalämpöpumpun lämmönkeruujärjestelmän tilavuus on noin 1,1 litraa metriä kohden eli 500 metrin pituisella putkistolla noin 550 litraa. Vuodon tapahtuessa koko määrä ei vuoda putkistosta pois, koska lämmönkeruuputket ovat suurimmalta osalta paineistamattomia tai vain kevyesti paineistettuja. Etanolia esiintyy muun muassa kaikissa ihmisen käyttöön soveltuvissa alkoholivalmisteissa eli bioetanoli on siis sama kemikaali kuin alkoholi. Naturet-maalämpöneste -esitteen mukaan nestettä käsiteltäessä on syytä noudattaa varovaisuutta, mutta nestettä ei luokitella vaaralliseksi kemikaaliksi. Naturetmaalämpönesteen raaka-aine on etyylialkoholi, tutummalla nimellä alkoholi. Se luokitellaan myrkyttömäksi. Vesistöön joutuessaan se hajoaa biologisesti vedeksi ja hiilidioksidiksi, eikä näin aiheuta vesistölle ympäristöhaittaa. Hakemuksen mukaisessa hankkeessa tullaan käyttämään kyseistä nestettä, joka on tunnettu ja paljon käytetty neste maalämpöjärjestelmissä. Putkisto painuu syvemmällä lammen pohjaan ja rannassa se kaivetaan syvemmälle noin 3 metrin vesisyvyyteen asti. Rantaan asennetaan myös huomiotaulu, josta käy ilmi, että alueelle on asetettu maalämpöputkisto. Putkisto painotetaan, joten kalastajien pyydykset eivät pysty nostamaan putkistoa pintaan. Hakijoiden mielestä putkistosta ei näin ollen vesistön käyttäjille aiheudu haittaa. Vaikka hakijoiden tila ei ulotukaan aivan rantaan saakka, on Liperin kunta antanut kirjallisen suostumuksen hankkeen toteuttamiseen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Marko ja Reetta Riissaselle luvan maalämpöputkiston asentamiseen Leinosenlampeen Rokkakulman tilan RN:o 78:328 edustalle Liperin kunnan Liperin kylässä. Aluehallintovirasto myöntää samalla luvan saajille pysyvän käyttöoikeuden Liperin kalaveden osakaskunnan Pyhäselän osan hallinnoimalla yhteisellä vesialueella (kiinteistötunnus ) Rokkakulman tilan edessä olevan kunnan omistaman alueen edustalla sijaitsevaan, putkiston ja rannan välinen 10 m:n kaistale mukaan lukien m 2 :n (25 m 90 m) suuruiseen maalämpöputkistoa varten tarvittavaan alueeseen jäljempänä määrättävää korvausta vastaan. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan jäljempänä määräys. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 3

4 MÄÄRÄYKSET Luvan saajille myönnetään samalla oikeus ryhtyä jo ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista tässä päätöksessä tarkoitettuihin töihin ja toimenpiteisiin. 1. Putkiston sijainti vesialueella näkyy hakemuksen täydennyksen liitteenä olevasta karttapiirroksesta. 2. Vesialueella putki sijoitetaan kaivantoon ja peitetään noin 1,5 m:n syvyyteen saakka keskivedenkorkeudesta mitattuna. Syvemmällä vesialueella putki upotetaan painoineen lammen pohjaan niin, että se pysyy paikoillaan eikä aiheuta vesistön käyttäjille vaaraa tai haittaa. Putken painotuksessa on käytettävä muodoltaan pyöreitä ja sileäpintaisia painoja, joissa ei ole pyydyksiin tarttuvia ulokkeita. 3. Työt on tehtävä välisenä aikana. Putkilinjan kaivutyön seurauksena syntyvät kaivumassat on joko toimitettava pois vesialueelta tai tasoitettava ympäröivän pohjan tasoon. Työt on tehtävä siten ja sellaisena ajankohtana, että työstä ei aiheudu haittaa vesistön muulle käytölle. 4. Ennen töiden aloittamista on aloittamisajankohta sekä tämän lupapäätöksen antaja ja päivämäärä hyvissä ajoin kirjallisesti ilmoitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Maalämpöputkiston sijainti vesialueella on merkittävä rannalle pystytettävällä vesistöön näkyvällä merkkitaululla, jossa on teksti "lämpöputkisto 25 m 90 m". 6. Töiden päätyttyä kaivualue on viimeisteltävä ja maisemoitava ympäristöön sopivaksi. 7. Luvan saajien on pidettävä lämpöputkistonsa painoineen ja merkkitauluineen kunnossa. Jos lämpöputkiston käyttö pysyvästi lopetetaan, on putkisto painoineen poistettava vesistöstä. 8. Työt on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja käyttöoikeus raukeavat. 9. Luvan saajien on, ellei toisin sovita, maksettava korvauksena pysyvästä käyttöoikeudesta maalämpöputkistoa varten tarvittavaan vesialueeseen Liperin kalaveden osakaskunnalle (Pyhäselän osalle) 225 euroa. Korvaus on maksettava ennen rakennustöihin ryhtymistä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Maksun viivästyessä sille on maksettava korkolain mukainen viivästyskorko, jonka määrä on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin korkolain 12 :ssä tarkoitettu kulloinkin voimassa oleva viitekorko. 10. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai 4

5 yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 11. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5 Tämä lupapäätös ei vapauta luvan saajia noudattamasta, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa on säädetty tai niiden nojalla määrätään. LUVAN MYÖNTÄMISEN PERUSTELUT Hanke on tarpeen hakijoiden uudisrakennuksen lämmitysjärjestelmää varten. Putkiston asentamisesta vesialueelle ei aiheudu muuta vahinkoa tai haittaa, kuin mitä johtuu pysyvästä käyttöoikeudesta toisen omistamaan vesialueeseen, josta on määrätty korvaus edellä lupamääräyksessä 9. Maalämpöputkistoa varten tarvittavan vesialueen pinta-ala rantaviivasta ulospäin ulottuvana yhtenäisenä suorakaiteena (mitoiltaan noin 25 m 90 m) on noin m 2. Korvausperusteena on käytetty 0,10 /m 2, jolloin putkiston tarvitseman käyttöoikeusalueen osalta korvaus on 225. Rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hanke ei ole asemakaavan vastainen. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin mukaiset luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa. Koska lämpöputkisto on rakennelmana vähäinen, voidaan hakijoille myöntää vesilain 2 luvun 7 :n 2 momentin perusteella käyttöoikeus toisen omistamaan vesialueeseen, joka on tarpeen putkiston vesialueelle sijoittamista varten. TÖIDENALOITTAMISLUVAN PERUSTELUT Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijoille huomattavaa vahinkoa ja aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Töiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Tämän vuoksi aluehallintovirasto vesilain 2 luvun 26 :n nojalla oikeuttaa luvan saajat ryhtymään ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hankkeen toteuttamista tarkoittaviin töihin ja työn suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Vakuutta ei määrätä talletettavaksi, koska hankkeen koko, sijainti ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ei ennalta arvioiden ole odotettavissa vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamista, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan ehtojen muuttaminen voisi aiheuttaa.

6 6 LAUSUNTO ELY-KESKUKSEN MUISTUTUKSESTA LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen muistutuksessa esitetystä näkökohdasta, jonka mukaan luvan myöntämättä jättäminen on perusteltua varovaisuusperiaatetta noudattaen, aluehallintovirasto toteaa, että nyt kyseessä oleva Leinosenlammen pohjaan asennettava lämpöputkisto ei muiden jo asennettujen putkistojen kanssa aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia lammen vesiluonnossa. Mitä tulee pelkoon maalämpöputkistojen rikkoontumisen vaarasta ja seurauksista, aluehallintovirasto toteaa, että lämpöputkistoissa käytetään materiaaliltaan ja kestävyydeltään samaa putkea kuin paineellisissa vesijohdoissa, vaikka paine lämpöputkissa (1 1,5 baaria) on huomattavasti pienempi kuin vesijohdoissa. Putkistossa ei ole vesistöosuudella liitoksia. Jos vesistössä olevaan lämpöputkistoon kuitenkin tulee vuoto esimerkiksi ulkoisen iskun tai viillon seurauksena, ei putkesta vesistöön pääsevästä noin 0,6 m 3 :n nestemäärästä, joka on käytännössä alkoholin ja veden seos, suureen ulkoiseen vesimäärään liukenevana ole haittaa vesiluonnolle (yleisesti tarkoitukseen käytetty, kauppanimellä Naturet oleva maalämpöneste sisältää painoprosentteina ilmaistuna etanolia 28 %, metyyli-isobutyyliketonia 0,8 % ja metyylietyyliketonia 0,6 %). Lämpöputken vuoto on helposti havaittavissa rakennuksen lämmitysjärjestelmässä, jossa paineen lasku ilmaisee vuodon. Vesilain 2 luvun 3, 4, 5, 6 :n 2 momentti, 7 :n 2 momentti ja 26 sekä 11 luvun 3, 14 ja 14a. Korkolaki 4 ja 12. Päätöksestä peritään käsittelymaksu 250 euroa. Kysymyksessä on vähäinen ja pelkästään yksityistä tarvetta varten vireille pantu asia. Vesilain 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009).

7 7 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Erkki Kaijalainen Matti Turunen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Erkki Kaijalainen ja ympäristölakimies Matti Turunen (asian esittelijä). MT/PH Lisätietoja: ympäristölakimies Matti Turunen, puh

8 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.