KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTASUUNNITTELUA PALVELEVAN SKE- NAARIOPROSESSIN LIIKENNETYÖPAJAN TULOKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTASUUNNITTELUA PALVELEVAN SKE- NAARIOPROSESSIN LIIKENNETYÖPAJAN TULOKSET"

Transkriptio

1 SKENAARIORAPORTTI KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTASUUNNITTELUA PALVELEVAN SKE- NAARIOPROSESSIN LIIKENNETYÖPAJAN TULOKSET Lähtökohdat Keski-Suomen liiton maakuntasuunnitelman laatimisen osana hyödynnetään EVA:n ja CAPFUL:in keväällä 2009 laatimia globaaleja tulevaisuusskenaarioita. EVA skenaarioiden muodostamisen taustalla on ollut tarve tunnistaa mahdollisia vaihtoehtoisia maailmatalouden toimintamalleja globaalilla tasolla, jotta voidaan tunnistaa mahdollisuuksia ja haasteita, joihin Suomen talouselämän toimijoiden tulisi varautua. Skenaarioiden kuvaus on talouselämälähtöinen ja tulkintaa eri skenaarioihin liittyvistä liikenteen ja liikkumisen kehittämistarpeista ei ole arvioitu skenaarioiden alkuperäisessä kuvauksessa. EVA:n tulevaisuusskenaariot ovat nimeltään: Länsi luo nahkansa, Kiinalaista kapitalismia, Blokkien taistelu ja Stimulus ja romahdus. Skenaarioissa kriittisiä tarkasteltuja muuttujia ovat olleet mm.: Kansainvälisen yhteistyön kehittyminen, maailmankaupan, yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten painopiste, maailmantalouden kriisin, geopolitiikan, kansainvälisten suhteiden ja maantieteellisten alueiden merkitys, ekologiset muutokset, energiakysymykset, teknologia, kilpailu osaajista ja arvojen. Taulukko: EVA:n skenaariot, maailma vuonna Keski-Suomen liiton maakuntasuunnitelmassa käsitellään alueen toimintaedellytysten kehittämistä kokonaisuutena, jossa yhtenä kehittämisalueena on liikenteen ja liikenneinfrastruktuurin rooli alueen menestystekijänä. Tämän näkökulman huomioon ottaminen edellyttää liikenteellistä tulkintaa erilaisissa tulevaisuuskuvissa.

2 EVA skenaarioiden liikenteellisen tulkinnan apuna hyödynnettiin syksyllä 2009 raportoitua Ratahallintokeskuksen (RHK) Tulevaisuuden henkilöliikenne -selvityksen liikenteellisiä tulevaisuuskuvia. RHK:n selvityksessä oli muodostettu tulevaisuustyöskentelyn avulla kolme vaihtoehtoista liikenteellistä tulevaisuuskuvaa tunnistettujen toimintaympäristömuutosten perusteella. RHK:n skenaarioiden toimintaympäristökuvaus tehtiin ns. PESTEC - kehikkoa käyttäen (Politiikka (P), talous (E), yhteiskunta (S), teknologia (T), ympäristö (E) ja kulttuuri/arvot (C)). Taulukko: RHK:n skenaariot, maailma vuonna Politiikka Talous HUBIPUISTO Globales urbanis Globaali valta Etelä- Suomessa+ muualla isoissa kaupungeissa Vahva talouskasvu Epätasaisestijakautuva varallisuus Isot yritykset, vahva globaali julkistalous LEMMENJOKI Individi ruralis Paikallinen valta Talous ei kasva Omavaraista, pienipiirteistä Pienija heikohko julkistalous KESÄRANTA Centrales nationalis Valtiovalta iso ja alueellistettu Vakaa talouskasvu Kansallista, paljon valtio-omisteista Vahva ja iso julkistalous Alueet, väestö Voimakkaastikeskittynyt n. 6 milj. asukasta Hajautunut < 5 milj. asukasta Hajakeskittynyt n. 6 milj. asukasta Teknologia Markkinaohjautuvaa, globaaleja innovaatioita High-tech -Suomi Paikallista kekseliäisyyttä, omavaraisuutta Alueellisesti erikoistunutta, kansallisesti tuettua tä Ympäristö Kulttuuri, arvot Globaalisti markkinoiden ehdoin suojeltua (alistavaa) Urbaani, monikansallinen, yksilöllinen Luontainen suhtautuminen, luonnon suojelu ja sen ehdoilla eläminen Paikallinen, yhteisöllinen, globaalisti ruraali Kansallinen luonnonvarojen hyödyntäminen ja luontoarvojen suojelu Vahva kansallistunne, vahvat alueet, vahva valtio RHK:n ja EVA:n skenaarioiden toimintaympäristömuutokset olivat osin samoja, joten niiden avulla voitiin muodostaa ajatuksellinen silta EVA:n talouselämälähtöisten ja RHK:n liikkumistarvelähtöisten tulevaisuuskuvien välille (Ominaisuuksien vertailu liitteessä 1). Länsi luo nahkansa ~ Hubipuisto Kiinalaista kapitalismia ~ Hubipuisto (Kesäranta) Blokkien taistelu ~ Kesäranta Stimulus ja romahdus ~ Lemmenjoki Skenaarioiden välinen yhteys ei ole täysin looginen kaikkien käsiteltyjen toimintaympäristö muutostekijöiden osalta, joten skenaarioita ei voida kritiikittömästi pitää toistensa luonnollisena jatkumona, vaan yhteyttä voidaan hyödyntää liikenteellisen tulkinnan apuna. Ajatuksellinen yhteys on tunnistettu niiden skenaarioiden välille, joilla on eniten samankaltaisia tai likipitäen samoja ominaisuuksia. Esimerkiksi Kiinalaista kapitalismia skenaariossa on sekä Hubipuisto että Kesäranta skenaariota muistuttavia ominaisuuksia, mutta jonkin verran enemmän yhtäläisyyksiä Hupipuiston kanssa. SIVU 2/9

3 Alueiden liikenteelliset kytkennät Ratahallintokeskuksen skenaarioihin liittyvän toimintaympäristön perusteella oli laadittu koko Suomen käsittävä liikenteen metapalvelutasokuvaus, jossa yhteiskunnan toimintalogiikan ja väestömäärien muutosten perusteella oli tunnistettu karkea kuvaus eri alueilla asuvien liikkumistarpeista ja liikennejärjestelmään kohdistuvista palvelutasovaatimuksista. Kuva: RHK:n skenaarioiden liikkumisen metapalvelutasokuvaukset. Hubipuistossa (Länsi luo nahkansa, Kiinalaista kapitalismia) valtakunnallinen liikennejärjestelmä toimii kansainvälisten hubien välityksellä. Helsinki on Suomen hubi, jota täydentää Oulu Pohjois-Suomen liikenteellisenä keskuksena. Suomi kytkeytyy kansainväliseen liikenneverkkoon luonnollisesti Pietarin kautta, mutta myös Tukholmaan ja Tallinnaan kulkevien tunneliyhteyksien kautta. Hubipuistossa tarvitaan ensinnäkin hyvätasoiset yhteydet hubien välillä ja toisaalta Suomen sisällä hyvät yhteydet suurista kaupungeista Helsinkiin. Etelä-Suomi on periaatteessa yhtä suurta työssäkäyntialuetta. Hubipuistossa työpäivän aikana tehtävä asiointimatka onnistuu nopeilla runkomaayhteyksien verkolla ja kotimaan lentoliikenteellä. Yhteyksiä on päivittäin useita ja ruuhka-aikaan tiheästi. Kaukoliikenteestä on suora ja aikatauluihin sovitettu yhteys kansainvälisille lentoasemille (Helsinki, Oulu, Turku ja Tampere) sekä kansainvälisiin juniin (Tukholma, Tallinna, Pietari). Pendelöintialueilla joukkoliikenne tarjoaa työssäkäyntiyhteydet ruuhka-aikaan muutamia kertoja tunnissa. Lemmenjoessa (Stimulus ja romahdus) valtakunnalliselta liikennejärjestelmältä edellytetään ensisijaisesti peruspalvelutasoa. Helsingin valtakunnallinen merkitys on suuri, vaikka alueen kasvu onkin hidastunut. Nopeahkot runkoyhteydet ovat perusteltuja tavoitteita suurten kaupunkien ja Helsingin välillä, vaikka ajan merkitys onkin pienentynyt ja maksuhalukkuus yleisesti alentunut. Työssäkäyntialueet ovat yleisesti ottaen kutistuneet. Helsingin seudun työssäkäyntialueet ulottuvat Turkuun, Tampereelle, Lahteen ja Porvooseen. Muualla maassa ei vastaavia selviä pendelöintivyöhykkeitä ole. Lemmenjoessakin tarvitaan runkoyhteyksiä, joiden puitteissa työpäivän aikana tehtäviä asiointimatka onnistuu. Yhteystarjonta voi kuitenkin olla melko harvaa (esimerkiksi yksi edestakainen vuoro päivässä. Kaukoliikenteestä tulee olla selväpiirteiset yhteydet kansainvälisille lentoasemille (Helsinki, Oulu, Turku ja Tampere) sekä Pietarin SIVU 3/9

4 kansainvälisiin juniin. Nopeus ja yhteyksien tiheys ei tässäkään tapauksessa ole kovin ratkaisevaa, kunhan yhteydet ovat käytettävissä. Kesärannan (Blokkien taistelu, Kiinalaista kapitalismia) liikennejärjestelmä tukee valtakunnallista kaupunkiverkostoa. Suurten kaupunkien välillä on tiheät ja hyvälaatuiset yhteydet. Helsinki on valtakunnallisten yhteyksien keskeinen määränpää. Maassa on useita pendelöintivyöhykkeitä kaupunkien ympärillä ja kaupunkien välillä. Kesärannassa työpäivän aikana tehtävä asiointimatka onnistuu kaikkien suurten kaupunkien välillä molempiin suuntiin nopealla runkomaayhteyksien verkolla ja kotimaan lentoliikenteellä. Yhteyksiä on päivittäin useita ja ruuhka-aikaan tiheästi. Kaukoliikenteestä on hyvät yhteydet kansainvälisille lentoasemille (Helsinki, Oulu, Turku ja Tampere) sekä Pietarin kansainvälisiin juniin. Kaikilla pendelöintialueilla joukkoliikenne tarjoaa työssäkäyntiyhteydet ruuhka-aikaan muutamia kertoja tunnissa. Työpaja Työpajassa osallistujat jaettiin neljään pienryhmään, joissa tunnistettiin liikennejärjestelmään kohdistuvia kehittämistarpeita EVA-skenaarioissa hyödyntäen ajattelun apuna RHK:n skenaarioita edellä kuvatun mukaisesti. Liikenteellisen tulkinnan laatimiseksi järjestettiin työpaja (osallistujalista liitteessä 2), jossa työstettiin ja tunnistettiin yhdessä alueen toimijoiden kanssa eri tulevaisuuskuviin liittyviä kriittisiä liikenteellisiä kehittämistarpeita. Ryhmien tehtävä oli muodostaa mielikuva ryhmälle nimettyä CAPFUL:in skenaariota vastaavasta tulevaisuuskuvasta ja siihen liittyvistä liikkumistarpeista sekä kuvata, mitä asioita tulevaisuuskuva edellyttää Keski-Suomen liikennejärjestelmältä seuraavien tekijöiden suhteen: Ulkoisiin liikenneyhteyksiin (kansainväliset ja valtakunnantaso), yhteydet naapurimaakuntiin, alueen sisäisiin yhteyksiin, henkilöliikenteeseen, kuljetuksiin ja elinkeinoelämän tarpeisiin sekä infrastruktuuriin. SIVU 4/9

5 Taulukko: Yhteenveto pienryhmien tunnistamista kehittämistarpeista. SKENAARIO Ulkoiset yhteydet (U) Naapurit (N) Sisäiset yhteydet (S) Henkilöliikenne (H) Kuljetukset (K) Kiinalainen kapitalismi - tarvitaanko todellinen ilmastomuutosskenaario? - Pietarin nousu kv-hubiksi 1) 4-tie (H+K) 2) nopea rata Helsinkiin (H) 3) 9-tien suunta /mo-sormet - Tampere-JKL välillä osaamis- ja yliopistoyhteistyötä. - Jyväskylä-Kuopio suunta - 4-tien käytävä - 9-tien suunta - Jyväskylän mo-sormet tärkein sisäisiä yhteyksiä palveleva keino - Tieto-/taito- /koulutusliikenne => Jyväskylä Tampere välin liikenne. Blokkien taistelu - tiet 4,9,23,13,18,77 ja 58 - suora rata Helsinkiin - Kauttakulku/lisäarvon tuottaminen haasteena - lentoyhteydet vs. nopea rata? - pääteiden kuntotaso Länsi luo nahkansa - liikenne edunvalvonta korostuu Mistä resurssit? Stimulus ja Romahdus - Kriittinen tekijä johtajuus - Alemman tieverkon kuntotaso - Yht. Keski-Eurooppaan - Yht. Venäjälle - Kaksoiskansalaisuudet ja liikkuminen - Lentäminen 2020 H:gin kautta => Pietarin kautta. - ratayhteys kvlentoasemalle (H:Ki) -Venäjäyhteydet Lahden kautta - Kuljetus/ matkailu/ Kauttakulun mahdollisuudet - Lentoyhteydet Aasiaan - Yhteydet itärajan ylityspaikoille - Lentoyhteys Tukholmaan - Pietariyhteydet - Charter-lennot Jkl:n lentoasemalla + sotilas/vapaa-ajan ilmailu - Nopea rata Helsinkiin - (Nopea rata Pietariin) - Yhteydet Helsinkiin - Kv-lentoyhteydet H:gin kautta => Nopea ratayhteys. - Säteittäiset yhteydet kaikkiin naapurimaakuntiin, erityisesti 4- tien suunta - Oulu-Helsinki yhteysvälin hyödyntäminen - Jämsä- Jyväskylä- Äänekoski kehittämisvyöhyke - Tampere Jyväskylä akseli (2-raide, 9-tie) - Maakuntien väliset yhteydet - Kiskoliikenteen hyödyntäminen (uudet palvelukonseptit) - Jyväskylän ohikulkutie - Venäjän matkailuliikenteen mahdollisuudet - Säteittä iset yhteydet. - LJS-suunnitelmien hankkeet - Työmatkat Jämsä- Jyväskylä- Äänekoskivyöhykkeellä. - energiantuotannon kuljetukset (turve) - paperiteollisuudessa huolto- ja ylläpitotoimintaan liittyvät kuljetukset - Yhteydet Turun ja H:gin satamiin -13-tie erikoiskuljetusten reittinä - ratayhteys Jyväskylästä länteen - vt 4 - perustiepito - kehäväylät - vt 18 - satamayhteydet (tie- ja rata) H:kiin, Kokkolaan ja Poriiin. -Ulkomaan kauppa nykyistä harvempien satamien kautta - henkilö- ja tavaraliikenteen yhdistäminen

6 Pienryhmätyöskentelyn perusteella voidaan todeta seuraavat yleiset (skenaarioille yhteiset) johtopäätökset: Kansainvälisten yhteyksien kannalta lyhyellä aikavälillä oleellista on turvata yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle, pidemmällä aikavälillä tulee varautua Pietarin alueen merkityksen korostumiseen. Jyväskylän lentoaseman rooli on ristiriitainen, toiminnassa oleva lentoasema toisaalta palvelee alueen tarpeita, mutta käytännössä ei pysty tuottamaan tarvittavaa palvelutasoa Helsingin suunnan yhteyksille. o Riittävä palvelutaso voitaisiin turvata nopeammalla/suoremmalla ratayhteydellä Helsingin suuntaan. o Lentoliikenteen tulevaisuus kotimaan liikenteessä on kyseenalainen mm. ilmastopoliittisten tavoitteiden johdosta. Jyväskylän lentoasemalla tulee säilymään rooli charter, sotilas- ja vapaa-ajan ilmailussa o Lento- ja junaliikenne kilpailevat samoista matkustajista ja edellyttävät myös taloudellisia panostuksia kilpailevien järjestelmien ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kotimaan sisäisten yhteyksien selkeä pääsuunta on Helsingin suunta, maakuntakeskusten suhteen tiivein vuorovaikutus on Tampereen kanssa. o Käytännössä tämä korostaa valtatien 4 kehittämistarvetta jo edellä kuvatun nopean junayhteyden ohella. o Tieliikenteessä priorisointi on selkeä valtatien 4 ollessa tärkein kehittämissuunta ja vt 9 välillä Tampere-Jyväskylä tulee toisena. o Junaliikenteessä Tampereen kautta kulkevan junayhteyden nopeuttaminen palvelisi molempia suuntia, mutta suora yhteys Helsingin suuntaan heikentäisi vuorovaikutusta Tampereen seudun kanssa. Jyväskylän seudulla alueen sisäisten yhteyksien osalta oleellisimpina kehittämistarpeina esille nousivat perustienpito ja päätiesuuntien yhteydet Jyväskylään. o Parhaiten alueen ihmisten ja yritysten liikennetarpeita voidaan tyydyttää toteuttamalla moottoritietasoiset sormimaiset päätieyhteydet Jyväskylän kohdalla, mikä turvaa sujuvat yhteydet kuntakeskuksista keskuskaupunkiin. o Jyväskylän kehätieyhteyksien tarve tulee vasta edellä kuvattujen jälkeen. Perustienpidon merkitys korostuu koko maakunnan alueella. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta käynnissä oleva rakennemuutos metalli- ja konepaja- sekä metsäteollisuudessa tarkoittaa muutoksia myös kuljetustarpeisiin: o Raskaat kuljetukset muuttuvat osin henkisen pääoman kuljetuksiksi, siirrytään tuotannosta kouluttamisen ja ylläpitotoimintojen tuottamiseen. o Energiantuotantoon liittyvät kuljetustarpeet lisääntyvät ja ovat osin eri reiteille ja suuntiin painottuvia kuin aiemmat tuotannolliset kuljetukset. Alemman tieverkon merkitys korostuu pääväylien suhteellisen merkityksen vähentyessä. o Satamayhteyksien suhteellinen merkitys todennäköisesti pienenee.

7 Seuraavaksi on kuvattu skenaariokohtaiset painotuserot liikenneinfrastruktuurin kehittämistarpeiden suhteen. Länsi luo nahkansa: Liikkumisen kokonaismäärä kasvaa Nopeat Helsinki-yhteydet (päivittäinen työssäkäynti) = >nopea ratayhteys Helsinkiin, säännöllinen kotimaan lentoliikenne lakkaa Jyväskylästä. Jyväskylän ja maakunnan keskusten väliset sujuvat yhteydet => Moottoritiesormet. Oulun on Suomen kakkoshubi => vt 4 pohjoiseen korostuu vt:n 4 kehittämisessä. Venäjä/Barents ja Lapin alueen merkitys kasvaa.. Raskaiden perusteollisuuden kuljetusten väheneminen. Kiinalaista kapitalismia: Liikkumisen kokonaismäärä kasvaa, vt 4 kehittäminen edelleen tärkeää Nopeat Helsinki-yhteydet (päivittäinen työssäkäynti) => nopea ratayhteys Helsinkiin, säännöllinen kotimaan lentoliikenne lakkaa Jyväskylästä. Pietarin merkitys Aasiaan suuntautuvassa liikenteessä suuri => sujuvat yheydet Venäjän suuntaan. Jyväskylän työssäkäyntialueen yhteydet => MO-sormet ja kehäyhteydet. Etelä-Suomen maakuntien välillä erikoistumisen aiheuttamaa vuorovaikutustarvetta, mikä korostaa myös Itä-Länsi -suuntaisten yhteyksien merkitystä. => vt 9, Tampere-Jyväskylä-Kuopio -välin junaliikenne. Raskaiden perusteollisuuden kuljetusten väheneminen. Blokkien taistelu: Helsinki-yhteyden nopeuttaminen Tampereen kautta. Jyväskylän työssäkäyntialueen yhteydet => MO-sormet ja kehäyhteydet. Etelä-Suomen maakuntien välillä erikoistumisen aiheuttamaa vuorovaikutustarvetta, mikä korostaa myös Itä-Länsi -suuntaisten yhteyksien merkitystä. => vt 9, Tampere-Jyväskylä-Kuopio -välin junaliikenne. Paikallisjunatarjonta Tampere-Jyväskylä-Kuopio -välillä. Perusteollisuuden kuljetukset muutamiin pääsuuntiin, kansainvälisissä kuljetuksissa Venäjä, paikalliset kuljetustarpeet. Stimulus ja romahdus: Liikkumisen kokonaismäärä vähenee. Helsinki-yhteyden nopeuttaminen Tampereen kautta. Jyväskylän saavuttaminen ei edellytä merkittäviä investointeja pääväyliin (ei MO eikä kehäväyliä). Perustieverkon ylläpito osin päätieverkon kustannuksella. Rataverkon hyödyntäminen paikallisen liikenteen tarpeisiin. Kuljetustarpeissa korostuvat paikalliset pienkuljetukset. SIVU 7/9

8 Länsi luo nahkansa Maailman tila vuonna 2030 Maakunnan lisäykset Suomen kilpailukyky Julkisen sektorin Koulutusjärjestelmie n muutoskyky Elinkeinojen ja työn muutos Kansainvälinen liikkuvuus Suomi pärjää hyvin. Vienti vetää ja siihen panostetaan. Erityisesti Suomen Cleantec-alan yritykset menestyvät. Suomalaiset yritykset toimivat kansainvälisissä palvelu-, tuotanto- ja innovaatioverkostoissa. Kaupungit vahvistuvat. Skenaarioksi unelma, joka sisältää suuria haasteita ja muutoksia. Julkisen sektorin tuottavuus kehittyy myönteisesti. Julkiset ja yksityiset palvelut toimivat hyvässä sovussa limittäin, eettinen kapitalismi. Kehitys on johtanut metropolisoitumiseen ja keskittymiseen: Jkylä on luovuttaja maan mittakaavassa. Vaihtoehtoisia palvelupaletteja ja palvelujärjestelmiä, mm. kunnista riippuen; kuntien rooli voi olla erilainen. Koulutusjärjestelmä on tulevaisuuteen suuntautunut ja muuntautumiskykyinen. Ilmapiiri on innostava ja kansainvälinen. Monipuolisuus on hyve koko koulutusjärjestelmässä. Muutamalla alalla Suomi on maailman huippua. Koulutuksen tulee johtaa yrittäjyyteen. Suomi myy kokonaisuuksia, konsepteja. Tuotantokeskeisyydestä on siirrytty kokonaispalveluihin asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen. Työntekijöissä arvostetaan tietoa JA taitoa. Pakollinen yhteiskuntavastuu; perusteena mm. kilpailu työvoimasta. Pakosta kehittyy uusia tuotteita. Eettinen toimintatapa luo kilpailukykyä. High-techia vai perinteinen teollisuus. Pysyvä olotila (neutraalina arviona). Maahanmuuttoa (sisään ja ulos) tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Liite 1: EVA ja RHK skenaarioiden yhteiset toimintaympäristötekijät (tekijät korostettu lihavoinnilla) Hyvinvointiyhteiskunnan Ihmisten arvoissa yhteisvastuu ja yhteisöllisyys ovat jälleen kunniassa. Yhteinen tahto hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen puolesta. Julkisissa palveluissa raskaat järjestelmät. Uudet palvelukonseptit luovat uutta taloutta. Metsäteollisuuden Kansalaisyhteiskunta ja kulttuuri Metsäteollisuus on sopeutunut rakennemuutokseen, mutta se ei takaa menestystä Keski-Suomessa. Dominoivat puunjalostuslaitokset ovat yrittäjyyden kannalta passivoivia. Bulkkipaperille ei ole kysyntää. Keski-Suomessa toimii vielä muutama erikoistunut paperilinja. Uutta vertaistoimintaa, muttei kokonaisratkaisu yhteiskunnalle; uusien työpaikkojen määrä ei kasva(-ne). Yrittäjyyden henki ei ole maakunnallisesti riittävän korkealla; yrittäjyyden jalkauttaminen. Rikastumisen hinkua ei esiinny riittävästi Kiinalaista kapitalismia Maailman tila vuonna 2030 Maakunnan lisäykset Suomen kilpailukyky (Kesäranta) Julkisen sektorin (Hubi / Kesäranta) Koulutusjärjestelmie n muutoskyky Kansainvälinen liikkuvuus Harvemmat korkean osaamisen alueet voivat menestyä. Polarisoitunut kapitalismi luo uusia markkinoita Suomelle. Talouden painopiste siirtyy myös Kiinan talouskumppaneihin. Intiassa länsimaalaisemmat toimintatavat. Kiinan omintakeiset talousratkaisut hakevat länsimaista osaamista (verotusratkaisut). Siivu maailmanmarkkinoista riittää. Valtio-omistajuus tai uudet omistajuuden muodot hillitsevät riskejä. Kulttuurin ymmärtäminen on avainasia. Hyvinvointiyhteiskunta liiketoiminnaksi ja kansainväliset sijoittajat omistavat palvelun tuottajat. Paine julkisten palveluiden säilyttämiseen kotimaisessa omistuksessa lisääntyy. Valtion rooli katalyyttina yrittäjyyden edistäjänä lisääntyy. Opetuksen sisältöjen uusiutuminen (kieli, kulttuuri). Osaamis- ja tutkintomarkkinat ovat suuret. Yhteistyön ja verkostojen vahvistaminen. Aasialaisten Innovaatiokeskittymien määrä Suomessa lisääntyy. Erikoistunut asiantuntijatyö, tutkimus ja kehittäminen vahvistuvat. Perinteisellä tekemisellä ei menestytä, tarvitaan uutta potentiaalia. Teollisuus tuotannon ja palveluiden kombinaationa. 24/7 voimistuu, globaalissa arvoverkossa. Paikallisuus elintarviketuotannossa ja elintarviketurvallisuudessa korostuu. Raaka-aineiden ja tuotteiden tuontihinnat nousevat. Tietoverkkojen hyödyntäminen lisääntyy. Maailmankansalaisten määrä kasvaa, osaajat liikkuvat maailmassa. Osaajien määrä aasialaisissa innovaatioympäristöissä lisääntyy. SuomiGateWay. Elinkeinojen ja työn muutos (Kesäranta/Lemmenjoki) Hyvinvointiyhteiskunnan Eettiset lähtökohdat hyvinvointipalveluissa ja niiden järjestämisessä ovat tärkeitä. Hyvinvointiyhteiskunnasta liiketoimintaa. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus kriisiytyy. Keski-Suomi turvallisuuden maakunnaksi. Palveluiden sijoittuminen koko maakuntaan vaarantuu. Metsäteollisuuden Kulttuuri ja Kansalaisyhteiskunta Energia (Kesäranta) Omistajuus siirtyy Kaukoitään. Suomi jalostaa metsää uudella tavalla. Tuotannonohjauksen muodot uudistuvat. Metsäteollisuuden osuus aluetuotteesta pienenee, joka merkitsee energiatarpeen laskua. VTT:n rooli vahvistettava. Demokratiavaje ja ihmisoikeusvaje, kansallisen identiteetin vaje. Järjestön turvaverkko sosiaaliseksi turvaverkoksi. Bioenergian hyödyntäminen ja alan osaaminen lisääntyvät. Ympäristöasiat luovat osaamiselle markkinoita SIVU 8/9

9 Blokkien taisto Maailman tila vuonna 2030 Maakunnan lisäykset Suomen kilpailukyky Julkisen sektorin (Kesäranta / Lemmenjoki) Koulutusjärjestelmien muutoskyky Elinkeinojen ja työn muutos (Kesäranta) Maantieteellinen asema korostuu Venäjänkaupan porttina. Venäjän luonnonvarojen hyödyntäminen paranee. Itämeren (meren ja alueen) merkitys korostuu. Diplomatia, puolueettomuus korostuvat. Tarvitaan vahvoja ja fokusoituja alueellisia strategioita. Suomen ja Venäjän väliset suhteet hyvät valtiojohtotasolla ja solmittu pitkäaikaiset kauppasopimukset. Yhteiskunnan turvajärjestelmän merkitys korostuu. Itä-Suomelle mahdollisuus maan painopisteitä määritettäessä. Alueiden Eurooppa vahvistuu. Koulutus hyödyntämään oman yhteiskunnan tarpeita. Venäjäosaamiselle on kysyntää. Koulutus yritysten ja koulutuksen järjestäjien yhteistyönä. 40+ voimavaroiksi jatkuvalla koulutuksella. PK-yrityksiä tuetaan voimakkaasti. Ketterien yritysten mahdollisuus. Omavaraisuus energian hyödyntämisessä lisääntyy ja energia-alan teknologiaosaamisella on kysyntää. Monialaisen osaamisen kysyntä kasvaa. Venäläiset käyttävät paljon suomalaisia hyvinvointi- ja matkailupalveluja sekä elintarvikkeita ja kulutustarvikkeita, maatalouden merkitys korostuu. Paikallisen sopimusten merkitys korostuu. Liikkuvuus blokkien sisällä. Globaalien tietoverkkojen merkitys ei korostu. Maahanmuuttoa rajoitetaan tai tehdään vaikeammaksi. Kansainvälinen liikkuvuus (Kesäranta) Hyvinvointiyhteiskunnan Hyvinvointialan palveluiden kunnallinen järjestäminen kriisiytyy. On tultava toimeen vähemmällä. Uuden yhteisöllisyyden nousu. Nuoret pitäisi pystyä pitämään Keski-Suomessa ei aivovuotoa. Omavaraisuusasteen nosto. Metsäteollisuuden (Kesäranta) Venäjä uutena mahdollisuutena raaka-aineen tuottajana. Massatuotanto suurten haasteiden edessä. Globaalit vientimarkkinat supistuvat. Investoinnit blokin sisällä korostuvat. Metsät energialähteeksi. Kansalaisyhteiskunta ja kulttuuri (Kesäranta) Kansalaisyhteiskunta nousee internetpohjaisena (sosiaalinen media/uudet teknologiat). Paikallisdemokratian uusi ulottuvuus. Luovuus osaksi koulutusjärjestelmää, Kulttuurin merkitys henkisen elvytyksen ja innovaatioiden synnyttäjänä korostuvat. Alueellinen identiteetti korostuu Stimulus ja romahdus Maailman tila vuonna 2030 Maakunnan lisäykset Suomen kilpailukyky Julkisen sektorin Koulutusjärjestelmie n muutoskyky Huonosti menee, mutta niin menee muillakin. Talous on pääosin kotimarkkinoiden varassa. Tuloerot kasvavat. Väestö keskittyy voimakkaasti muutamiin keskuksiin. Myös huono-osaisuus ja köyhyys keskittyvät. Yritteliäisyys kasvaa. Harmaat palvelumarkkinat ja harmaa talous on hyväksytty hiljaisesti osaksi yhteiskuntaa. Julkinen sektori on väistämättömässä syöksykierteessä. Rakenteita puretaan. Puolustusvoimiin yritetään panostaa. Koulutusjärjestelmä toimii kädestä suuhun. Koulutusjärjestelmä on enemmän kansallinen kuin kansainvälinen. Tietoa ja taitoa arvostetaan edelleen. Oppiminen tuodaan takaisin osaksi elävää elämää. Klikkiytymistä ja näköalattomuutta. Elinkeinojen ja työn muutos Kotitarvemarkkinat. Perinteinen tutkimus- ja kehittämistoiminta vähenee tuntuvasti. Uuteen, asiakaslähtöiseen tutkimukseen satsataan: täsmätutkimusta. Uudet mahdollisuudet haetaan maailmalta. Työttömyys on korkealla. Työ polarisoituu. Perusammatit ovat suosiossa. Huippuosaajat toimivat globaalisti. Maatalous elää renesanssia. Energian tarve laskee merkittävästi. Kansainvälinen liikkuvuus Globaalit tietoverkot toimivat. Puhdas vesi houkuttelee ihmisiä Suomeen. Kansainvälinen fyysinen liikkuvuus vähäistä? Matkustaminen jopa riskialtista. Hyvinvointiyhteiskunnan Yhteisöllisyys vahvistuu. Turvattomuutta joka puolella Suomea. Ahneutta ja heikkojen kustannuksella hyötyjiä. Eläkejärjestelmä suuressa pulassa. Eläkeläiset ovat mielellään töissä. Vain eläkkeellä olevien toimeentulo on pudonnut. Eri ihmisryhmien välillä on voimakkaita ristiriitoja. Usko luonnolliseen kuolemaan palaa. Metsäteollisuuden Kansalaisyhteiskunta ja kulttuuri Metsäteollisuus toimii Euroopan heikoilla markkinoilla. Vain kaksi savupiippua Keski-Suomessa - vaiko yksi? Metsävaroille on löydetty uutta kysyntää. Perheiden vastuu kasvanut. Paikallisen ja globaalin tason järjestötoiminta vahvistuvat. Aktiiviset ihmiset toimivat globaaleissa heimoissa. Kulttuurielämä monipuolistuu SIVU 9/9

Ennakointifoorumi IV 22.5.2012 TILASTOT JA SKENAARIOT

Ennakointifoorumi IV 22.5.2012 TILASTOT JA SKENAARIOT Ennakointifoorumi IV 22.5.2012 TILASTOT JA SKENAARIOT Ohjelma 08.30 Aamukahvi 09.00 Foorumin avaus Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto TILASTOT - Mitkä ovat oleelliset tilastot ja mitä ne kertovat? Juontaja

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö

Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö 5.11.2015 Olli Keinänen Pendelöijät Helsingin seudulle 2. vaihemaakuntakaavan

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Viitostie ry:n seminaari 17.5.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntastrategia ja ohjelma Aluekehittäjän näkökulma

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen

Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvitys RT:n hallitus 17.1.2017 Sami Pakarinen Liikennehankkeiden toteutus ottaa aikaa Hanke Aloitus Valmis Kesto Tampereen rantatunneli 1990 (suunnittelu) 2016 26 vuotta

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Tuula Nuutinen, EFI/Metla Leena Kärkkäinen, Metla Kari Perttilä, Suomen Sahat Anne Toppinen, Helsingin yliopisto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Talous kääntynyt kasvuun uusi pohja rakentumassa Pohjois-Savossa työllisyyden kasvu on 2009 taantumavuoden jälkeen ollut

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä TEM valtak. tavoitepäätös alueiden kehittämiseksi MAAKUNTASUUNNITELMA visio tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne kuvaus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot