KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTASUUNNITTELUA PALVELEVAN SKE- NAARIOPROSESSIN LIIKENNETYÖPAJAN TULOKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTASUUNNITTELUA PALVELEVAN SKE- NAARIOPROSESSIN LIIKENNETYÖPAJAN TULOKSET"

Transkriptio

1 SKENAARIORAPORTTI KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTASUUNNITTELUA PALVELEVAN SKE- NAARIOPROSESSIN LIIKENNETYÖPAJAN TULOKSET Lähtökohdat Keski-Suomen liiton maakuntasuunnitelman laatimisen osana hyödynnetään EVA:n ja CAPFUL:in keväällä 2009 laatimia globaaleja tulevaisuusskenaarioita. EVA skenaarioiden muodostamisen taustalla on ollut tarve tunnistaa mahdollisia vaihtoehtoisia maailmatalouden toimintamalleja globaalilla tasolla, jotta voidaan tunnistaa mahdollisuuksia ja haasteita, joihin Suomen talouselämän toimijoiden tulisi varautua. Skenaarioiden kuvaus on talouselämälähtöinen ja tulkintaa eri skenaarioihin liittyvistä liikenteen ja liikkumisen kehittämistarpeista ei ole arvioitu skenaarioiden alkuperäisessä kuvauksessa. EVA:n tulevaisuusskenaariot ovat nimeltään: Länsi luo nahkansa, Kiinalaista kapitalismia, Blokkien taistelu ja Stimulus ja romahdus. Skenaarioissa kriittisiä tarkasteltuja muuttujia ovat olleet mm.: Kansainvälisen yhteistyön kehittyminen, maailmankaupan, yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten painopiste, maailmantalouden kriisin, geopolitiikan, kansainvälisten suhteiden ja maantieteellisten alueiden merkitys, ekologiset muutokset, energiakysymykset, teknologia, kilpailu osaajista ja arvojen. Taulukko: EVA:n skenaariot, maailma vuonna Keski-Suomen liiton maakuntasuunnitelmassa käsitellään alueen toimintaedellytysten kehittämistä kokonaisuutena, jossa yhtenä kehittämisalueena on liikenteen ja liikenneinfrastruktuurin rooli alueen menestystekijänä. Tämän näkökulman huomioon ottaminen edellyttää liikenteellistä tulkintaa erilaisissa tulevaisuuskuvissa.

2 EVA skenaarioiden liikenteellisen tulkinnan apuna hyödynnettiin syksyllä 2009 raportoitua Ratahallintokeskuksen (RHK) Tulevaisuuden henkilöliikenne -selvityksen liikenteellisiä tulevaisuuskuvia. RHK:n selvityksessä oli muodostettu tulevaisuustyöskentelyn avulla kolme vaihtoehtoista liikenteellistä tulevaisuuskuvaa tunnistettujen toimintaympäristömuutosten perusteella. RHK:n skenaarioiden toimintaympäristökuvaus tehtiin ns. PESTEC - kehikkoa käyttäen (Politiikka (P), talous (E), yhteiskunta (S), teknologia (T), ympäristö (E) ja kulttuuri/arvot (C)). Taulukko: RHK:n skenaariot, maailma vuonna Politiikka Talous HUBIPUISTO Globales urbanis Globaali valta Etelä- Suomessa+ muualla isoissa kaupungeissa Vahva talouskasvu Epätasaisestijakautuva varallisuus Isot yritykset, vahva globaali julkistalous LEMMENJOKI Individi ruralis Paikallinen valta Talous ei kasva Omavaraista, pienipiirteistä Pienija heikohko julkistalous KESÄRANTA Centrales nationalis Valtiovalta iso ja alueellistettu Vakaa talouskasvu Kansallista, paljon valtio-omisteista Vahva ja iso julkistalous Alueet, väestö Voimakkaastikeskittynyt n. 6 milj. asukasta Hajautunut < 5 milj. asukasta Hajakeskittynyt n. 6 milj. asukasta Teknologia Markkinaohjautuvaa, globaaleja innovaatioita High-tech -Suomi Paikallista kekseliäisyyttä, omavaraisuutta Alueellisesti erikoistunutta, kansallisesti tuettua tä Ympäristö Kulttuuri, arvot Globaalisti markkinoiden ehdoin suojeltua (alistavaa) Urbaani, monikansallinen, yksilöllinen Luontainen suhtautuminen, luonnon suojelu ja sen ehdoilla eläminen Paikallinen, yhteisöllinen, globaalisti ruraali Kansallinen luonnonvarojen hyödyntäminen ja luontoarvojen suojelu Vahva kansallistunne, vahvat alueet, vahva valtio RHK:n ja EVA:n skenaarioiden toimintaympäristömuutokset olivat osin samoja, joten niiden avulla voitiin muodostaa ajatuksellinen silta EVA:n talouselämälähtöisten ja RHK:n liikkumistarvelähtöisten tulevaisuuskuvien välille (Ominaisuuksien vertailu liitteessä 1). Länsi luo nahkansa ~ Hubipuisto Kiinalaista kapitalismia ~ Hubipuisto (Kesäranta) Blokkien taistelu ~ Kesäranta Stimulus ja romahdus ~ Lemmenjoki Skenaarioiden välinen yhteys ei ole täysin looginen kaikkien käsiteltyjen toimintaympäristö muutostekijöiden osalta, joten skenaarioita ei voida kritiikittömästi pitää toistensa luonnollisena jatkumona, vaan yhteyttä voidaan hyödyntää liikenteellisen tulkinnan apuna. Ajatuksellinen yhteys on tunnistettu niiden skenaarioiden välille, joilla on eniten samankaltaisia tai likipitäen samoja ominaisuuksia. Esimerkiksi Kiinalaista kapitalismia skenaariossa on sekä Hubipuisto että Kesäranta skenaariota muistuttavia ominaisuuksia, mutta jonkin verran enemmän yhtäläisyyksiä Hupipuiston kanssa. SIVU 2/9

3 Alueiden liikenteelliset kytkennät Ratahallintokeskuksen skenaarioihin liittyvän toimintaympäristön perusteella oli laadittu koko Suomen käsittävä liikenteen metapalvelutasokuvaus, jossa yhteiskunnan toimintalogiikan ja väestömäärien muutosten perusteella oli tunnistettu karkea kuvaus eri alueilla asuvien liikkumistarpeista ja liikennejärjestelmään kohdistuvista palvelutasovaatimuksista. Kuva: RHK:n skenaarioiden liikkumisen metapalvelutasokuvaukset. Hubipuistossa (Länsi luo nahkansa, Kiinalaista kapitalismia) valtakunnallinen liikennejärjestelmä toimii kansainvälisten hubien välityksellä. Helsinki on Suomen hubi, jota täydentää Oulu Pohjois-Suomen liikenteellisenä keskuksena. Suomi kytkeytyy kansainväliseen liikenneverkkoon luonnollisesti Pietarin kautta, mutta myös Tukholmaan ja Tallinnaan kulkevien tunneliyhteyksien kautta. Hubipuistossa tarvitaan ensinnäkin hyvätasoiset yhteydet hubien välillä ja toisaalta Suomen sisällä hyvät yhteydet suurista kaupungeista Helsinkiin. Etelä-Suomi on periaatteessa yhtä suurta työssäkäyntialuetta. Hubipuistossa työpäivän aikana tehtävä asiointimatka onnistuu nopeilla runkomaayhteyksien verkolla ja kotimaan lentoliikenteellä. Yhteyksiä on päivittäin useita ja ruuhka-aikaan tiheästi. Kaukoliikenteestä on suora ja aikatauluihin sovitettu yhteys kansainvälisille lentoasemille (Helsinki, Oulu, Turku ja Tampere) sekä kansainvälisiin juniin (Tukholma, Tallinna, Pietari). Pendelöintialueilla joukkoliikenne tarjoaa työssäkäyntiyhteydet ruuhka-aikaan muutamia kertoja tunnissa. Lemmenjoessa (Stimulus ja romahdus) valtakunnalliselta liikennejärjestelmältä edellytetään ensisijaisesti peruspalvelutasoa. Helsingin valtakunnallinen merkitys on suuri, vaikka alueen kasvu onkin hidastunut. Nopeahkot runkoyhteydet ovat perusteltuja tavoitteita suurten kaupunkien ja Helsingin välillä, vaikka ajan merkitys onkin pienentynyt ja maksuhalukkuus yleisesti alentunut. Työssäkäyntialueet ovat yleisesti ottaen kutistuneet. Helsingin seudun työssäkäyntialueet ulottuvat Turkuun, Tampereelle, Lahteen ja Porvooseen. Muualla maassa ei vastaavia selviä pendelöintivyöhykkeitä ole. Lemmenjoessakin tarvitaan runkoyhteyksiä, joiden puitteissa työpäivän aikana tehtäviä asiointimatka onnistuu. Yhteystarjonta voi kuitenkin olla melko harvaa (esimerkiksi yksi edestakainen vuoro päivässä. Kaukoliikenteestä tulee olla selväpiirteiset yhteydet kansainvälisille lentoasemille (Helsinki, Oulu, Turku ja Tampere) sekä Pietarin SIVU 3/9

4 kansainvälisiin juniin. Nopeus ja yhteyksien tiheys ei tässäkään tapauksessa ole kovin ratkaisevaa, kunhan yhteydet ovat käytettävissä. Kesärannan (Blokkien taistelu, Kiinalaista kapitalismia) liikennejärjestelmä tukee valtakunnallista kaupunkiverkostoa. Suurten kaupunkien välillä on tiheät ja hyvälaatuiset yhteydet. Helsinki on valtakunnallisten yhteyksien keskeinen määränpää. Maassa on useita pendelöintivyöhykkeitä kaupunkien ympärillä ja kaupunkien välillä. Kesärannassa työpäivän aikana tehtävä asiointimatka onnistuu kaikkien suurten kaupunkien välillä molempiin suuntiin nopealla runkomaayhteyksien verkolla ja kotimaan lentoliikenteellä. Yhteyksiä on päivittäin useita ja ruuhka-aikaan tiheästi. Kaukoliikenteestä on hyvät yhteydet kansainvälisille lentoasemille (Helsinki, Oulu, Turku ja Tampere) sekä Pietarin kansainvälisiin juniin. Kaikilla pendelöintialueilla joukkoliikenne tarjoaa työssäkäyntiyhteydet ruuhka-aikaan muutamia kertoja tunnissa. Työpaja Työpajassa osallistujat jaettiin neljään pienryhmään, joissa tunnistettiin liikennejärjestelmään kohdistuvia kehittämistarpeita EVA-skenaarioissa hyödyntäen ajattelun apuna RHK:n skenaarioita edellä kuvatun mukaisesti. Liikenteellisen tulkinnan laatimiseksi järjestettiin työpaja (osallistujalista liitteessä 2), jossa työstettiin ja tunnistettiin yhdessä alueen toimijoiden kanssa eri tulevaisuuskuviin liittyviä kriittisiä liikenteellisiä kehittämistarpeita. Ryhmien tehtävä oli muodostaa mielikuva ryhmälle nimettyä CAPFUL:in skenaariota vastaavasta tulevaisuuskuvasta ja siihen liittyvistä liikkumistarpeista sekä kuvata, mitä asioita tulevaisuuskuva edellyttää Keski-Suomen liikennejärjestelmältä seuraavien tekijöiden suhteen: Ulkoisiin liikenneyhteyksiin (kansainväliset ja valtakunnantaso), yhteydet naapurimaakuntiin, alueen sisäisiin yhteyksiin, henkilöliikenteeseen, kuljetuksiin ja elinkeinoelämän tarpeisiin sekä infrastruktuuriin. SIVU 4/9

5 Taulukko: Yhteenveto pienryhmien tunnistamista kehittämistarpeista. SKENAARIO Ulkoiset yhteydet (U) Naapurit (N) Sisäiset yhteydet (S) Henkilöliikenne (H) Kuljetukset (K) Kiinalainen kapitalismi - tarvitaanko todellinen ilmastomuutosskenaario? - Pietarin nousu kv-hubiksi 1) 4-tie (H+K) 2) nopea rata Helsinkiin (H) 3) 9-tien suunta /mo-sormet - Tampere-JKL välillä osaamis- ja yliopistoyhteistyötä. - Jyväskylä-Kuopio suunta - 4-tien käytävä - 9-tien suunta - Jyväskylän mo-sormet tärkein sisäisiä yhteyksiä palveleva keino - Tieto-/taito- /koulutusliikenne => Jyväskylä Tampere välin liikenne. Blokkien taistelu - tiet 4,9,23,13,18,77 ja 58 - suora rata Helsinkiin - Kauttakulku/lisäarvon tuottaminen haasteena - lentoyhteydet vs. nopea rata? - pääteiden kuntotaso Länsi luo nahkansa - liikenne edunvalvonta korostuu Mistä resurssit? Stimulus ja Romahdus - Kriittinen tekijä johtajuus - Alemman tieverkon kuntotaso - Yht. Keski-Eurooppaan - Yht. Venäjälle - Kaksoiskansalaisuudet ja liikkuminen - Lentäminen 2020 H:gin kautta => Pietarin kautta. - ratayhteys kvlentoasemalle (H:Ki) -Venäjäyhteydet Lahden kautta - Kuljetus/ matkailu/ Kauttakulun mahdollisuudet - Lentoyhteydet Aasiaan - Yhteydet itärajan ylityspaikoille - Lentoyhteys Tukholmaan - Pietariyhteydet - Charter-lennot Jkl:n lentoasemalla + sotilas/vapaa-ajan ilmailu - Nopea rata Helsinkiin - (Nopea rata Pietariin) - Yhteydet Helsinkiin - Kv-lentoyhteydet H:gin kautta => Nopea ratayhteys. - Säteittäiset yhteydet kaikkiin naapurimaakuntiin, erityisesti 4- tien suunta - Oulu-Helsinki yhteysvälin hyödyntäminen - Jämsä- Jyväskylä- Äänekoski kehittämisvyöhyke - Tampere Jyväskylä akseli (2-raide, 9-tie) - Maakuntien väliset yhteydet - Kiskoliikenteen hyödyntäminen (uudet palvelukonseptit) - Jyväskylän ohikulkutie - Venäjän matkailuliikenteen mahdollisuudet - Säteittä iset yhteydet. - LJS-suunnitelmien hankkeet - Työmatkat Jämsä- Jyväskylä- Äänekoskivyöhykkeellä. - energiantuotannon kuljetukset (turve) - paperiteollisuudessa huolto- ja ylläpitotoimintaan liittyvät kuljetukset - Yhteydet Turun ja H:gin satamiin -13-tie erikoiskuljetusten reittinä - ratayhteys Jyväskylästä länteen - vt 4 - perustiepito - kehäväylät - vt 18 - satamayhteydet (tie- ja rata) H:kiin, Kokkolaan ja Poriiin. -Ulkomaan kauppa nykyistä harvempien satamien kautta - henkilö- ja tavaraliikenteen yhdistäminen

6 Pienryhmätyöskentelyn perusteella voidaan todeta seuraavat yleiset (skenaarioille yhteiset) johtopäätökset: Kansainvälisten yhteyksien kannalta lyhyellä aikavälillä oleellista on turvata yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle, pidemmällä aikavälillä tulee varautua Pietarin alueen merkityksen korostumiseen. Jyväskylän lentoaseman rooli on ristiriitainen, toiminnassa oleva lentoasema toisaalta palvelee alueen tarpeita, mutta käytännössä ei pysty tuottamaan tarvittavaa palvelutasoa Helsingin suunnan yhteyksille. o Riittävä palvelutaso voitaisiin turvata nopeammalla/suoremmalla ratayhteydellä Helsingin suuntaan. o Lentoliikenteen tulevaisuus kotimaan liikenteessä on kyseenalainen mm. ilmastopoliittisten tavoitteiden johdosta. Jyväskylän lentoasemalla tulee säilymään rooli charter, sotilas- ja vapaa-ajan ilmailussa o Lento- ja junaliikenne kilpailevat samoista matkustajista ja edellyttävät myös taloudellisia panostuksia kilpailevien järjestelmien ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kotimaan sisäisten yhteyksien selkeä pääsuunta on Helsingin suunta, maakuntakeskusten suhteen tiivein vuorovaikutus on Tampereen kanssa. o Käytännössä tämä korostaa valtatien 4 kehittämistarvetta jo edellä kuvatun nopean junayhteyden ohella. o Tieliikenteessä priorisointi on selkeä valtatien 4 ollessa tärkein kehittämissuunta ja vt 9 välillä Tampere-Jyväskylä tulee toisena. o Junaliikenteessä Tampereen kautta kulkevan junayhteyden nopeuttaminen palvelisi molempia suuntia, mutta suora yhteys Helsingin suuntaan heikentäisi vuorovaikutusta Tampereen seudun kanssa. Jyväskylän seudulla alueen sisäisten yhteyksien osalta oleellisimpina kehittämistarpeina esille nousivat perustienpito ja päätiesuuntien yhteydet Jyväskylään. o Parhaiten alueen ihmisten ja yritysten liikennetarpeita voidaan tyydyttää toteuttamalla moottoritietasoiset sormimaiset päätieyhteydet Jyväskylän kohdalla, mikä turvaa sujuvat yhteydet kuntakeskuksista keskuskaupunkiin. o Jyväskylän kehätieyhteyksien tarve tulee vasta edellä kuvattujen jälkeen. Perustienpidon merkitys korostuu koko maakunnan alueella. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta käynnissä oleva rakennemuutos metalli- ja konepaja- sekä metsäteollisuudessa tarkoittaa muutoksia myös kuljetustarpeisiin: o Raskaat kuljetukset muuttuvat osin henkisen pääoman kuljetuksiksi, siirrytään tuotannosta kouluttamisen ja ylläpitotoimintojen tuottamiseen. o Energiantuotantoon liittyvät kuljetustarpeet lisääntyvät ja ovat osin eri reiteille ja suuntiin painottuvia kuin aiemmat tuotannolliset kuljetukset. Alemman tieverkon merkitys korostuu pääväylien suhteellisen merkityksen vähentyessä. o Satamayhteyksien suhteellinen merkitys todennäköisesti pienenee.

7 Seuraavaksi on kuvattu skenaariokohtaiset painotuserot liikenneinfrastruktuurin kehittämistarpeiden suhteen. Länsi luo nahkansa: Liikkumisen kokonaismäärä kasvaa Nopeat Helsinki-yhteydet (päivittäinen työssäkäynti) = >nopea ratayhteys Helsinkiin, säännöllinen kotimaan lentoliikenne lakkaa Jyväskylästä. Jyväskylän ja maakunnan keskusten väliset sujuvat yhteydet => Moottoritiesormet. Oulun on Suomen kakkoshubi => vt 4 pohjoiseen korostuu vt:n 4 kehittämisessä. Venäjä/Barents ja Lapin alueen merkitys kasvaa.. Raskaiden perusteollisuuden kuljetusten väheneminen. Kiinalaista kapitalismia: Liikkumisen kokonaismäärä kasvaa, vt 4 kehittäminen edelleen tärkeää Nopeat Helsinki-yhteydet (päivittäinen työssäkäynti) => nopea ratayhteys Helsinkiin, säännöllinen kotimaan lentoliikenne lakkaa Jyväskylästä. Pietarin merkitys Aasiaan suuntautuvassa liikenteessä suuri => sujuvat yheydet Venäjän suuntaan. Jyväskylän työssäkäyntialueen yhteydet => MO-sormet ja kehäyhteydet. Etelä-Suomen maakuntien välillä erikoistumisen aiheuttamaa vuorovaikutustarvetta, mikä korostaa myös Itä-Länsi -suuntaisten yhteyksien merkitystä. => vt 9, Tampere-Jyväskylä-Kuopio -välin junaliikenne. Raskaiden perusteollisuuden kuljetusten väheneminen. Blokkien taistelu: Helsinki-yhteyden nopeuttaminen Tampereen kautta. Jyväskylän työssäkäyntialueen yhteydet => MO-sormet ja kehäyhteydet. Etelä-Suomen maakuntien välillä erikoistumisen aiheuttamaa vuorovaikutustarvetta, mikä korostaa myös Itä-Länsi -suuntaisten yhteyksien merkitystä. => vt 9, Tampere-Jyväskylä-Kuopio -välin junaliikenne. Paikallisjunatarjonta Tampere-Jyväskylä-Kuopio -välillä. Perusteollisuuden kuljetukset muutamiin pääsuuntiin, kansainvälisissä kuljetuksissa Venäjä, paikalliset kuljetustarpeet. Stimulus ja romahdus: Liikkumisen kokonaismäärä vähenee. Helsinki-yhteyden nopeuttaminen Tampereen kautta. Jyväskylän saavuttaminen ei edellytä merkittäviä investointeja pääväyliin (ei MO eikä kehäväyliä). Perustieverkon ylläpito osin päätieverkon kustannuksella. Rataverkon hyödyntäminen paikallisen liikenteen tarpeisiin. Kuljetustarpeissa korostuvat paikalliset pienkuljetukset. SIVU 7/9

8 Länsi luo nahkansa Maailman tila vuonna 2030 Maakunnan lisäykset Suomen kilpailukyky Julkisen sektorin Koulutusjärjestelmie n muutoskyky Elinkeinojen ja työn muutos Kansainvälinen liikkuvuus Suomi pärjää hyvin. Vienti vetää ja siihen panostetaan. Erityisesti Suomen Cleantec-alan yritykset menestyvät. Suomalaiset yritykset toimivat kansainvälisissä palvelu-, tuotanto- ja innovaatioverkostoissa. Kaupungit vahvistuvat. Skenaarioksi unelma, joka sisältää suuria haasteita ja muutoksia. Julkisen sektorin tuottavuus kehittyy myönteisesti. Julkiset ja yksityiset palvelut toimivat hyvässä sovussa limittäin, eettinen kapitalismi. Kehitys on johtanut metropolisoitumiseen ja keskittymiseen: Jkylä on luovuttaja maan mittakaavassa. Vaihtoehtoisia palvelupaletteja ja palvelujärjestelmiä, mm. kunnista riippuen; kuntien rooli voi olla erilainen. Koulutusjärjestelmä on tulevaisuuteen suuntautunut ja muuntautumiskykyinen. Ilmapiiri on innostava ja kansainvälinen. Monipuolisuus on hyve koko koulutusjärjestelmässä. Muutamalla alalla Suomi on maailman huippua. Koulutuksen tulee johtaa yrittäjyyteen. Suomi myy kokonaisuuksia, konsepteja. Tuotantokeskeisyydestä on siirrytty kokonaispalveluihin asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen. Työntekijöissä arvostetaan tietoa JA taitoa. Pakollinen yhteiskuntavastuu; perusteena mm. kilpailu työvoimasta. Pakosta kehittyy uusia tuotteita. Eettinen toimintatapa luo kilpailukykyä. High-techia vai perinteinen teollisuus. Pysyvä olotila (neutraalina arviona). Maahanmuuttoa (sisään ja ulos) tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Liite 1: EVA ja RHK skenaarioiden yhteiset toimintaympäristötekijät (tekijät korostettu lihavoinnilla) Hyvinvointiyhteiskunnan Ihmisten arvoissa yhteisvastuu ja yhteisöllisyys ovat jälleen kunniassa. Yhteinen tahto hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen puolesta. Julkisissa palveluissa raskaat järjestelmät. Uudet palvelukonseptit luovat uutta taloutta. Metsäteollisuuden Kansalaisyhteiskunta ja kulttuuri Metsäteollisuus on sopeutunut rakennemuutokseen, mutta se ei takaa menestystä Keski-Suomessa. Dominoivat puunjalostuslaitokset ovat yrittäjyyden kannalta passivoivia. Bulkkipaperille ei ole kysyntää. Keski-Suomessa toimii vielä muutama erikoistunut paperilinja. Uutta vertaistoimintaa, muttei kokonaisratkaisu yhteiskunnalle; uusien työpaikkojen määrä ei kasva(-ne). Yrittäjyyden henki ei ole maakunnallisesti riittävän korkealla; yrittäjyyden jalkauttaminen. Rikastumisen hinkua ei esiinny riittävästi Kiinalaista kapitalismia Maailman tila vuonna 2030 Maakunnan lisäykset Suomen kilpailukyky (Kesäranta) Julkisen sektorin (Hubi / Kesäranta) Koulutusjärjestelmie n muutoskyky Kansainvälinen liikkuvuus Harvemmat korkean osaamisen alueet voivat menestyä. Polarisoitunut kapitalismi luo uusia markkinoita Suomelle. Talouden painopiste siirtyy myös Kiinan talouskumppaneihin. Intiassa länsimaalaisemmat toimintatavat. Kiinan omintakeiset talousratkaisut hakevat länsimaista osaamista (verotusratkaisut). Siivu maailmanmarkkinoista riittää. Valtio-omistajuus tai uudet omistajuuden muodot hillitsevät riskejä. Kulttuurin ymmärtäminen on avainasia. Hyvinvointiyhteiskunta liiketoiminnaksi ja kansainväliset sijoittajat omistavat palvelun tuottajat. Paine julkisten palveluiden säilyttämiseen kotimaisessa omistuksessa lisääntyy. Valtion rooli katalyyttina yrittäjyyden edistäjänä lisääntyy. Opetuksen sisältöjen uusiutuminen (kieli, kulttuuri). Osaamis- ja tutkintomarkkinat ovat suuret. Yhteistyön ja verkostojen vahvistaminen. Aasialaisten Innovaatiokeskittymien määrä Suomessa lisääntyy. Erikoistunut asiantuntijatyö, tutkimus ja kehittäminen vahvistuvat. Perinteisellä tekemisellä ei menestytä, tarvitaan uutta potentiaalia. Teollisuus tuotannon ja palveluiden kombinaationa. 24/7 voimistuu, globaalissa arvoverkossa. Paikallisuus elintarviketuotannossa ja elintarviketurvallisuudessa korostuu. Raaka-aineiden ja tuotteiden tuontihinnat nousevat. Tietoverkkojen hyödyntäminen lisääntyy. Maailmankansalaisten määrä kasvaa, osaajat liikkuvat maailmassa. Osaajien määrä aasialaisissa innovaatioympäristöissä lisääntyy. SuomiGateWay. Elinkeinojen ja työn muutos (Kesäranta/Lemmenjoki) Hyvinvointiyhteiskunnan Eettiset lähtökohdat hyvinvointipalveluissa ja niiden järjestämisessä ovat tärkeitä. Hyvinvointiyhteiskunnasta liiketoimintaa. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus kriisiytyy. Keski-Suomi turvallisuuden maakunnaksi. Palveluiden sijoittuminen koko maakuntaan vaarantuu. Metsäteollisuuden Kulttuuri ja Kansalaisyhteiskunta Energia (Kesäranta) Omistajuus siirtyy Kaukoitään. Suomi jalostaa metsää uudella tavalla. Tuotannonohjauksen muodot uudistuvat. Metsäteollisuuden osuus aluetuotteesta pienenee, joka merkitsee energiatarpeen laskua. VTT:n rooli vahvistettava. Demokratiavaje ja ihmisoikeusvaje, kansallisen identiteetin vaje. Järjestön turvaverkko sosiaaliseksi turvaverkoksi. Bioenergian hyödyntäminen ja alan osaaminen lisääntyvät. Ympäristöasiat luovat osaamiselle markkinoita SIVU 8/9

9 Blokkien taisto Maailman tila vuonna 2030 Maakunnan lisäykset Suomen kilpailukyky Julkisen sektorin (Kesäranta / Lemmenjoki) Koulutusjärjestelmien muutoskyky Elinkeinojen ja työn muutos (Kesäranta) Maantieteellinen asema korostuu Venäjänkaupan porttina. Venäjän luonnonvarojen hyödyntäminen paranee. Itämeren (meren ja alueen) merkitys korostuu. Diplomatia, puolueettomuus korostuvat. Tarvitaan vahvoja ja fokusoituja alueellisia strategioita. Suomen ja Venäjän väliset suhteet hyvät valtiojohtotasolla ja solmittu pitkäaikaiset kauppasopimukset. Yhteiskunnan turvajärjestelmän merkitys korostuu. Itä-Suomelle mahdollisuus maan painopisteitä määritettäessä. Alueiden Eurooppa vahvistuu. Koulutus hyödyntämään oman yhteiskunnan tarpeita. Venäjäosaamiselle on kysyntää. Koulutus yritysten ja koulutuksen järjestäjien yhteistyönä. 40+ voimavaroiksi jatkuvalla koulutuksella. PK-yrityksiä tuetaan voimakkaasti. Ketterien yritysten mahdollisuus. Omavaraisuus energian hyödyntämisessä lisääntyy ja energia-alan teknologiaosaamisella on kysyntää. Monialaisen osaamisen kysyntä kasvaa. Venäläiset käyttävät paljon suomalaisia hyvinvointi- ja matkailupalveluja sekä elintarvikkeita ja kulutustarvikkeita, maatalouden merkitys korostuu. Paikallisen sopimusten merkitys korostuu. Liikkuvuus blokkien sisällä. Globaalien tietoverkkojen merkitys ei korostu. Maahanmuuttoa rajoitetaan tai tehdään vaikeammaksi. Kansainvälinen liikkuvuus (Kesäranta) Hyvinvointiyhteiskunnan Hyvinvointialan palveluiden kunnallinen järjestäminen kriisiytyy. On tultava toimeen vähemmällä. Uuden yhteisöllisyyden nousu. Nuoret pitäisi pystyä pitämään Keski-Suomessa ei aivovuotoa. Omavaraisuusasteen nosto. Metsäteollisuuden (Kesäranta) Venäjä uutena mahdollisuutena raaka-aineen tuottajana. Massatuotanto suurten haasteiden edessä. Globaalit vientimarkkinat supistuvat. Investoinnit blokin sisällä korostuvat. Metsät energialähteeksi. Kansalaisyhteiskunta ja kulttuuri (Kesäranta) Kansalaisyhteiskunta nousee internetpohjaisena (sosiaalinen media/uudet teknologiat). Paikallisdemokratian uusi ulottuvuus. Luovuus osaksi koulutusjärjestelmää, Kulttuurin merkitys henkisen elvytyksen ja innovaatioiden synnyttäjänä korostuvat. Alueellinen identiteetti korostuu Stimulus ja romahdus Maailman tila vuonna 2030 Maakunnan lisäykset Suomen kilpailukyky Julkisen sektorin Koulutusjärjestelmie n muutoskyky Huonosti menee, mutta niin menee muillakin. Talous on pääosin kotimarkkinoiden varassa. Tuloerot kasvavat. Väestö keskittyy voimakkaasti muutamiin keskuksiin. Myös huono-osaisuus ja köyhyys keskittyvät. Yritteliäisyys kasvaa. Harmaat palvelumarkkinat ja harmaa talous on hyväksytty hiljaisesti osaksi yhteiskuntaa. Julkinen sektori on väistämättömässä syöksykierteessä. Rakenteita puretaan. Puolustusvoimiin yritetään panostaa. Koulutusjärjestelmä toimii kädestä suuhun. Koulutusjärjestelmä on enemmän kansallinen kuin kansainvälinen. Tietoa ja taitoa arvostetaan edelleen. Oppiminen tuodaan takaisin osaksi elävää elämää. Klikkiytymistä ja näköalattomuutta. Elinkeinojen ja työn muutos Kotitarvemarkkinat. Perinteinen tutkimus- ja kehittämistoiminta vähenee tuntuvasti. Uuteen, asiakaslähtöiseen tutkimukseen satsataan: täsmätutkimusta. Uudet mahdollisuudet haetaan maailmalta. Työttömyys on korkealla. Työ polarisoituu. Perusammatit ovat suosiossa. Huippuosaajat toimivat globaalisti. Maatalous elää renesanssia. Energian tarve laskee merkittävästi. Kansainvälinen liikkuvuus Globaalit tietoverkot toimivat. Puhdas vesi houkuttelee ihmisiä Suomeen. Kansainvälinen fyysinen liikkuvuus vähäistä? Matkustaminen jopa riskialtista. Hyvinvointiyhteiskunnan Yhteisöllisyys vahvistuu. Turvattomuutta joka puolella Suomea. Ahneutta ja heikkojen kustannuksella hyötyjiä. Eläkejärjestelmä suuressa pulassa. Eläkeläiset ovat mielellään töissä. Vain eläkkeellä olevien toimeentulo on pudonnut. Eri ihmisryhmien välillä on voimakkaita ristiriitoja. Usko luonnolliseen kuolemaan palaa. Metsäteollisuuden Kansalaisyhteiskunta ja kulttuuri Metsäteollisuus toimii Euroopan heikoilla markkinoilla. Vain kaksi savupiippua Keski-Suomessa - vaiko yksi? Metsävaroille on löydetty uutta kysyntää. Perheiden vastuu kasvanut. Paikallisen ja globaalin tason järjestötoiminta vahvistuvat. Aktiiviset ihmiset toimivat globaaleissa heimoissa. Kulttuurielämä monipuolistuu SIVU 9/9

Ennakointifoorumi IV 22.5.2012 TILASTOT JA SKENAARIOT

Ennakointifoorumi IV 22.5.2012 TILASTOT JA SKENAARIOT Ennakointifoorumi IV 22.5.2012 TILASTOT JA SKENAARIOT Ohjelma 08.30 Aamukahvi 09.00 Foorumin avaus Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto TILASTOT - Mitkä ovat oleelliset tilastot ja mitä ne kertovat? Juontaja

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein Nab Labs Oy Rauma sellu- ja paperiteollisuuden palvelut kemian- ja energiateollisuuden palvelut vesi-

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman

Lisätiedot

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTYMISNÄKYMIIN, Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Seudun esitykset lähivuosien toimenpiteiksi

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö

Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö 5.11.2015 Olli Keinänen Pendelöijät Helsingin seudulle 2. vaihemaakuntakaavan

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot