KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTASUUNNITTELUA PALVELEVAN SKE- NAARIOPROSESSIN LIIKENNETYÖPAJAN TULOKSET

Transkriptio

1 SKENAARIORAPORTTI KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTASUUNNITTELUA PALVELEVAN SKE- NAARIOPROSESSIN LIIKENNETYÖPAJAN TULOKSET Lähtökohdat Keski-Suomen liiton maakuntasuunnitelman laatimisen osana hyödynnetään EVA:n ja CAPFUL:in keväällä 2009 laatimia globaaleja tulevaisuusskenaarioita. EVA skenaarioiden muodostamisen taustalla on ollut tarve tunnistaa mahdollisia vaihtoehtoisia maailmatalouden toimintamalleja globaalilla tasolla, jotta voidaan tunnistaa mahdollisuuksia ja haasteita, joihin Suomen talouselämän toimijoiden tulisi varautua. Skenaarioiden kuvaus on talouselämälähtöinen ja tulkintaa eri skenaarioihin liittyvistä liikenteen ja liikkumisen kehittämistarpeista ei ole arvioitu skenaarioiden alkuperäisessä kuvauksessa. EVA:n tulevaisuusskenaariot ovat nimeltään: Länsi luo nahkansa, Kiinalaista kapitalismia, Blokkien taistelu ja Stimulus ja romahdus. Skenaarioissa kriittisiä tarkasteltuja muuttujia ovat olleet mm.: Kansainvälisen yhteistyön kehittyminen, maailmankaupan, yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten painopiste, maailmantalouden kriisin, geopolitiikan, kansainvälisten suhteiden ja maantieteellisten alueiden merkitys, ekologiset muutokset, energiakysymykset, teknologia, kilpailu osaajista ja arvojen. Taulukko: EVA:n skenaariot, maailma vuonna Keski-Suomen liiton maakuntasuunnitelmassa käsitellään alueen toimintaedellytysten kehittämistä kokonaisuutena, jossa yhtenä kehittämisalueena on liikenteen ja liikenneinfrastruktuurin rooli alueen menestystekijänä. Tämän näkökulman huomioon ottaminen edellyttää liikenteellistä tulkintaa erilaisissa tulevaisuuskuvissa.

2 EVA skenaarioiden liikenteellisen tulkinnan apuna hyödynnettiin syksyllä 2009 raportoitua Ratahallintokeskuksen (RHK) Tulevaisuuden henkilöliikenne -selvityksen liikenteellisiä tulevaisuuskuvia. RHK:n selvityksessä oli muodostettu tulevaisuustyöskentelyn avulla kolme vaihtoehtoista liikenteellistä tulevaisuuskuvaa tunnistettujen toimintaympäristömuutosten perusteella. RHK:n skenaarioiden toimintaympäristökuvaus tehtiin ns. PESTEC - kehikkoa käyttäen (Politiikka (P), talous (E), yhteiskunta (S), teknologia (T), ympäristö (E) ja kulttuuri/arvot (C)). Taulukko: RHK:n skenaariot, maailma vuonna Politiikka Talous HUBIPUISTO Globales urbanis Globaali valta Etelä- Suomessa+ muualla isoissa kaupungeissa Vahva talouskasvu Epätasaisestijakautuva varallisuus Isot yritykset, vahva globaali julkistalous LEMMENJOKI Individi ruralis Paikallinen valta Talous ei kasva Omavaraista, pienipiirteistä Pienija heikohko julkistalous KESÄRANTA Centrales nationalis Valtiovalta iso ja alueellistettu Vakaa talouskasvu Kansallista, paljon valtio-omisteista Vahva ja iso julkistalous Alueet, väestö Voimakkaastikeskittynyt n. 6 milj. asukasta Hajautunut < 5 milj. asukasta Hajakeskittynyt n. 6 milj. asukasta Teknologia Markkinaohjautuvaa, globaaleja innovaatioita High-tech -Suomi Paikallista kekseliäisyyttä, omavaraisuutta Alueellisesti erikoistunutta, kansallisesti tuettua tä Ympäristö Kulttuuri, arvot Globaalisti markkinoiden ehdoin suojeltua (alistavaa) Urbaani, monikansallinen, yksilöllinen Luontainen suhtautuminen, luonnon suojelu ja sen ehdoilla eläminen Paikallinen, yhteisöllinen, globaalisti ruraali Kansallinen luonnonvarojen hyödyntäminen ja luontoarvojen suojelu Vahva kansallistunne, vahvat alueet, vahva valtio RHK:n ja EVA:n skenaarioiden toimintaympäristömuutokset olivat osin samoja, joten niiden avulla voitiin muodostaa ajatuksellinen silta EVA:n talouselämälähtöisten ja RHK:n liikkumistarvelähtöisten tulevaisuuskuvien välille (Ominaisuuksien vertailu liitteessä 1). Länsi luo nahkansa ~ Hubipuisto Kiinalaista kapitalismia ~ Hubipuisto (Kesäranta) Blokkien taistelu ~ Kesäranta Stimulus ja romahdus ~ Lemmenjoki Skenaarioiden välinen yhteys ei ole täysin looginen kaikkien käsiteltyjen toimintaympäristö muutostekijöiden osalta, joten skenaarioita ei voida kritiikittömästi pitää toistensa luonnollisena jatkumona, vaan yhteyttä voidaan hyödyntää liikenteellisen tulkinnan apuna. Ajatuksellinen yhteys on tunnistettu niiden skenaarioiden välille, joilla on eniten samankaltaisia tai likipitäen samoja ominaisuuksia. Esimerkiksi Kiinalaista kapitalismia skenaariossa on sekä Hubipuisto että Kesäranta skenaariota muistuttavia ominaisuuksia, mutta jonkin verran enemmän yhtäläisyyksiä Hupipuiston kanssa. SIVU 2/9

3 Alueiden liikenteelliset kytkennät Ratahallintokeskuksen skenaarioihin liittyvän toimintaympäristön perusteella oli laadittu koko Suomen käsittävä liikenteen metapalvelutasokuvaus, jossa yhteiskunnan toimintalogiikan ja väestömäärien muutosten perusteella oli tunnistettu karkea kuvaus eri alueilla asuvien liikkumistarpeista ja liikennejärjestelmään kohdistuvista palvelutasovaatimuksista. Kuva: RHK:n skenaarioiden liikkumisen metapalvelutasokuvaukset. Hubipuistossa (Länsi luo nahkansa, Kiinalaista kapitalismia) valtakunnallinen liikennejärjestelmä toimii kansainvälisten hubien välityksellä. Helsinki on Suomen hubi, jota täydentää Oulu Pohjois-Suomen liikenteellisenä keskuksena. Suomi kytkeytyy kansainväliseen liikenneverkkoon luonnollisesti Pietarin kautta, mutta myös Tukholmaan ja Tallinnaan kulkevien tunneliyhteyksien kautta. Hubipuistossa tarvitaan ensinnäkin hyvätasoiset yhteydet hubien välillä ja toisaalta Suomen sisällä hyvät yhteydet suurista kaupungeista Helsinkiin. Etelä-Suomi on periaatteessa yhtä suurta työssäkäyntialuetta. Hubipuistossa työpäivän aikana tehtävä asiointimatka onnistuu nopeilla runkomaayhteyksien verkolla ja kotimaan lentoliikenteellä. Yhteyksiä on päivittäin useita ja ruuhka-aikaan tiheästi. Kaukoliikenteestä on suora ja aikatauluihin sovitettu yhteys kansainvälisille lentoasemille (Helsinki, Oulu, Turku ja Tampere) sekä kansainvälisiin juniin (Tukholma, Tallinna, Pietari). Pendelöintialueilla joukkoliikenne tarjoaa työssäkäyntiyhteydet ruuhka-aikaan muutamia kertoja tunnissa. Lemmenjoessa (Stimulus ja romahdus) valtakunnalliselta liikennejärjestelmältä edellytetään ensisijaisesti peruspalvelutasoa. Helsingin valtakunnallinen merkitys on suuri, vaikka alueen kasvu onkin hidastunut. Nopeahkot runkoyhteydet ovat perusteltuja tavoitteita suurten kaupunkien ja Helsingin välillä, vaikka ajan merkitys onkin pienentynyt ja maksuhalukkuus yleisesti alentunut. Työssäkäyntialueet ovat yleisesti ottaen kutistuneet. Helsingin seudun työssäkäyntialueet ulottuvat Turkuun, Tampereelle, Lahteen ja Porvooseen. Muualla maassa ei vastaavia selviä pendelöintivyöhykkeitä ole. Lemmenjoessakin tarvitaan runkoyhteyksiä, joiden puitteissa työpäivän aikana tehtäviä asiointimatka onnistuu. Yhteystarjonta voi kuitenkin olla melko harvaa (esimerkiksi yksi edestakainen vuoro päivässä. Kaukoliikenteestä tulee olla selväpiirteiset yhteydet kansainvälisille lentoasemille (Helsinki, Oulu, Turku ja Tampere) sekä Pietarin SIVU 3/9

4 kansainvälisiin juniin. Nopeus ja yhteyksien tiheys ei tässäkään tapauksessa ole kovin ratkaisevaa, kunhan yhteydet ovat käytettävissä. Kesärannan (Blokkien taistelu, Kiinalaista kapitalismia) liikennejärjestelmä tukee valtakunnallista kaupunkiverkostoa. Suurten kaupunkien välillä on tiheät ja hyvälaatuiset yhteydet. Helsinki on valtakunnallisten yhteyksien keskeinen määränpää. Maassa on useita pendelöintivyöhykkeitä kaupunkien ympärillä ja kaupunkien välillä. Kesärannassa työpäivän aikana tehtävä asiointimatka onnistuu kaikkien suurten kaupunkien välillä molempiin suuntiin nopealla runkomaayhteyksien verkolla ja kotimaan lentoliikenteellä. Yhteyksiä on päivittäin useita ja ruuhka-aikaan tiheästi. Kaukoliikenteestä on hyvät yhteydet kansainvälisille lentoasemille (Helsinki, Oulu, Turku ja Tampere) sekä Pietarin kansainvälisiin juniin. Kaikilla pendelöintialueilla joukkoliikenne tarjoaa työssäkäyntiyhteydet ruuhka-aikaan muutamia kertoja tunnissa. Työpaja Työpajassa osallistujat jaettiin neljään pienryhmään, joissa tunnistettiin liikennejärjestelmään kohdistuvia kehittämistarpeita EVA-skenaarioissa hyödyntäen ajattelun apuna RHK:n skenaarioita edellä kuvatun mukaisesti. Liikenteellisen tulkinnan laatimiseksi järjestettiin työpaja (osallistujalista liitteessä 2), jossa työstettiin ja tunnistettiin yhdessä alueen toimijoiden kanssa eri tulevaisuuskuviin liittyviä kriittisiä liikenteellisiä kehittämistarpeita. Ryhmien tehtävä oli muodostaa mielikuva ryhmälle nimettyä CAPFUL:in skenaariota vastaavasta tulevaisuuskuvasta ja siihen liittyvistä liikkumistarpeista sekä kuvata, mitä asioita tulevaisuuskuva edellyttää Keski-Suomen liikennejärjestelmältä seuraavien tekijöiden suhteen: Ulkoisiin liikenneyhteyksiin (kansainväliset ja valtakunnantaso), yhteydet naapurimaakuntiin, alueen sisäisiin yhteyksiin, henkilöliikenteeseen, kuljetuksiin ja elinkeinoelämän tarpeisiin sekä infrastruktuuriin. SIVU 4/9

5 Taulukko: Yhteenveto pienryhmien tunnistamista kehittämistarpeista. SKENAARIO Ulkoiset yhteydet (U) Naapurit (N) Sisäiset yhteydet (S) Henkilöliikenne (H) Kuljetukset (K) Kiinalainen kapitalismi - tarvitaanko todellinen ilmastomuutosskenaario? - Pietarin nousu kv-hubiksi 1) 4-tie (H+K) 2) nopea rata Helsinkiin (H) 3) 9-tien suunta /mo-sormet - Tampere-JKL välillä osaamis- ja yliopistoyhteistyötä. - Jyväskylä-Kuopio suunta - 4-tien käytävä - 9-tien suunta - Jyväskylän mo-sormet tärkein sisäisiä yhteyksiä palveleva keino - Tieto-/taito- /koulutusliikenne => Jyväskylä Tampere välin liikenne. Blokkien taistelu - tiet 4,9,23,13,18,77 ja 58 - suora rata Helsinkiin - Kauttakulku/lisäarvon tuottaminen haasteena - lentoyhteydet vs. nopea rata? - pääteiden kuntotaso Länsi luo nahkansa - liikenne edunvalvonta korostuu Mistä resurssit? Stimulus ja Romahdus - Kriittinen tekijä johtajuus - Alemman tieverkon kuntotaso - Yht. Keski-Eurooppaan - Yht. Venäjälle - Kaksoiskansalaisuudet ja liikkuminen - Lentäminen 2020 H:gin kautta => Pietarin kautta. - ratayhteys kvlentoasemalle (H:Ki) -Venäjäyhteydet Lahden kautta - Kuljetus/ matkailu/ Kauttakulun mahdollisuudet - Lentoyhteydet Aasiaan - Yhteydet itärajan ylityspaikoille - Lentoyhteys Tukholmaan - Pietariyhteydet - Charter-lennot Jkl:n lentoasemalla + sotilas/vapaa-ajan ilmailu - Nopea rata Helsinkiin - (Nopea rata Pietariin) - Yhteydet Helsinkiin - Kv-lentoyhteydet H:gin kautta => Nopea ratayhteys. - Säteittäiset yhteydet kaikkiin naapurimaakuntiin, erityisesti 4- tien suunta - Oulu-Helsinki yhteysvälin hyödyntäminen - Jämsä- Jyväskylä- Äänekoski kehittämisvyöhyke - Tampere Jyväskylä akseli (2-raide, 9-tie) - Maakuntien väliset yhteydet - Kiskoliikenteen hyödyntäminen (uudet palvelukonseptit) - Jyväskylän ohikulkutie - Venäjän matkailuliikenteen mahdollisuudet - Säteittä iset yhteydet. - LJS-suunnitelmien hankkeet - Työmatkat Jämsä- Jyväskylä- Äänekoskivyöhykkeellä. - energiantuotannon kuljetukset (turve) - paperiteollisuudessa huolto- ja ylläpitotoimintaan liittyvät kuljetukset - Yhteydet Turun ja H:gin satamiin -13-tie erikoiskuljetusten reittinä - ratayhteys Jyväskylästä länteen - vt 4 - perustiepito - kehäväylät - vt 18 - satamayhteydet (tie- ja rata) H:kiin, Kokkolaan ja Poriiin. -Ulkomaan kauppa nykyistä harvempien satamien kautta - henkilö- ja tavaraliikenteen yhdistäminen

6 Pienryhmätyöskentelyn perusteella voidaan todeta seuraavat yleiset (skenaarioille yhteiset) johtopäätökset: Kansainvälisten yhteyksien kannalta lyhyellä aikavälillä oleellista on turvata yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle, pidemmällä aikavälillä tulee varautua Pietarin alueen merkityksen korostumiseen. Jyväskylän lentoaseman rooli on ristiriitainen, toiminnassa oleva lentoasema toisaalta palvelee alueen tarpeita, mutta käytännössä ei pysty tuottamaan tarvittavaa palvelutasoa Helsingin suunnan yhteyksille. o Riittävä palvelutaso voitaisiin turvata nopeammalla/suoremmalla ratayhteydellä Helsingin suuntaan. o Lentoliikenteen tulevaisuus kotimaan liikenteessä on kyseenalainen mm. ilmastopoliittisten tavoitteiden johdosta. Jyväskylän lentoasemalla tulee säilymään rooli charter, sotilas- ja vapaa-ajan ilmailussa o Lento- ja junaliikenne kilpailevat samoista matkustajista ja edellyttävät myös taloudellisia panostuksia kilpailevien järjestelmien ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kotimaan sisäisten yhteyksien selkeä pääsuunta on Helsingin suunta, maakuntakeskusten suhteen tiivein vuorovaikutus on Tampereen kanssa. o Käytännössä tämä korostaa valtatien 4 kehittämistarvetta jo edellä kuvatun nopean junayhteyden ohella. o Tieliikenteessä priorisointi on selkeä valtatien 4 ollessa tärkein kehittämissuunta ja vt 9 välillä Tampere-Jyväskylä tulee toisena. o Junaliikenteessä Tampereen kautta kulkevan junayhteyden nopeuttaminen palvelisi molempia suuntia, mutta suora yhteys Helsingin suuntaan heikentäisi vuorovaikutusta Tampereen seudun kanssa. Jyväskylän seudulla alueen sisäisten yhteyksien osalta oleellisimpina kehittämistarpeina esille nousivat perustienpito ja päätiesuuntien yhteydet Jyväskylään. o Parhaiten alueen ihmisten ja yritysten liikennetarpeita voidaan tyydyttää toteuttamalla moottoritietasoiset sormimaiset päätieyhteydet Jyväskylän kohdalla, mikä turvaa sujuvat yhteydet kuntakeskuksista keskuskaupunkiin. o Jyväskylän kehätieyhteyksien tarve tulee vasta edellä kuvattujen jälkeen. Perustienpidon merkitys korostuu koko maakunnan alueella. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta käynnissä oleva rakennemuutos metalli- ja konepaja- sekä metsäteollisuudessa tarkoittaa muutoksia myös kuljetustarpeisiin: o Raskaat kuljetukset muuttuvat osin henkisen pääoman kuljetuksiksi, siirrytään tuotannosta kouluttamisen ja ylläpitotoimintojen tuottamiseen. o Energiantuotantoon liittyvät kuljetustarpeet lisääntyvät ja ovat osin eri reiteille ja suuntiin painottuvia kuin aiemmat tuotannolliset kuljetukset. Alemman tieverkon merkitys korostuu pääväylien suhteellisen merkityksen vähentyessä. o Satamayhteyksien suhteellinen merkitys todennäköisesti pienenee.

7 Seuraavaksi on kuvattu skenaariokohtaiset painotuserot liikenneinfrastruktuurin kehittämistarpeiden suhteen. Länsi luo nahkansa: Liikkumisen kokonaismäärä kasvaa Nopeat Helsinki-yhteydet (päivittäinen työssäkäynti) = >nopea ratayhteys Helsinkiin, säännöllinen kotimaan lentoliikenne lakkaa Jyväskylästä. Jyväskylän ja maakunnan keskusten väliset sujuvat yhteydet => Moottoritiesormet. Oulun on Suomen kakkoshubi => vt 4 pohjoiseen korostuu vt:n 4 kehittämisessä. Venäjä/Barents ja Lapin alueen merkitys kasvaa.. Raskaiden perusteollisuuden kuljetusten väheneminen. Kiinalaista kapitalismia: Liikkumisen kokonaismäärä kasvaa, vt 4 kehittäminen edelleen tärkeää Nopeat Helsinki-yhteydet (päivittäinen työssäkäynti) => nopea ratayhteys Helsinkiin, säännöllinen kotimaan lentoliikenne lakkaa Jyväskylästä. Pietarin merkitys Aasiaan suuntautuvassa liikenteessä suuri => sujuvat yheydet Venäjän suuntaan. Jyväskylän työssäkäyntialueen yhteydet => MO-sormet ja kehäyhteydet. Etelä-Suomen maakuntien välillä erikoistumisen aiheuttamaa vuorovaikutustarvetta, mikä korostaa myös Itä-Länsi -suuntaisten yhteyksien merkitystä. => vt 9, Tampere-Jyväskylä-Kuopio -välin junaliikenne. Raskaiden perusteollisuuden kuljetusten väheneminen. Blokkien taistelu: Helsinki-yhteyden nopeuttaminen Tampereen kautta. Jyväskylän työssäkäyntialueen yhteydet => MO-sormet ja kehäyhteydet. Etelä-Suomen maakuntien välillä erikoistumisen aiheuttamaa vuorovaikutustarvetta, mikä korostaa myös Itä-Länsi -suuntaisten yhteyksien merkitystä. => vt 9, Tampere-Jyväskylä-Kuopio -välin junaliikenne. Paikallisjunatarjonta Tampere-Jyväskylä-Kuopio -välillä. Perusteollisuuden kuljetukset muutamiin pääsuuntiin, kansainvälisissä kuljetuksissa Venäjä, paikalliset kuljetustarpeet. Stimulus ja romahdus: Liikkumisen kokonaismäärä vähenee. Helsinki-yhteyden nopeuttaminen Tampereen kautta. Jyväskylän saavuttaminen ei edellytä merkittäviä investointeja pääväyliin (ei MO eikä kehäväyliä). Perustieverkon ylläpito osin päätieverkon kustannuksella. Rataverkon hyödyntäminen paikallisen liikenteen tarpeisiin. Kuljetustarpeissa korostuvat paikalliset pienkuljetukset. SIVU 7/9

8 Länsi luo nahkansa Maailman tila vuonna 2030 Maakunnan lisäykset Suomen kilpailukyky Julkisen sektorin Koulutusjärjestelmie n muutoskyky Elinkeinojen ja työn muutos Kansainvälinen liikkuvuus Suomi pärjää hyvin. Vienti vetää ja siihen panostetaan. Erityisesti Suomen Cleantec-alan yritykset menestyvät. Suomalaiset yritykset toimivat kansainvälisissä palvelu-, tuotanto- ja innovaatioverkostoissa. Kaupungit vahvistuvat. Skenaarioksi unelma, joka sisältää suuria haasteita ja muutoksia. Julkisen sektorin tuottavuus kehittyy myönteisesti. Julkiset ja yksityiset palvelut toimivat hyvässä sovussa limittäin, eettinen kapitalismi. Kehitys on johtanut metropolisoitumiseen ja keskittymiseen: Jkylä on luovuttaja maan mittakaavassa. Vaihtoehtoisia palvelupaletteja ja palvelujärjestelmiä, mm. kunnista riippuen; kuntien rooli voi olla erilainen. Koulutusjärjestelmä on tulevaisuuteen suuntautunut ja muuntautumiskykyinen. Ilmapiiri on innostava ja kansainvälinen. Monipuolisuus on hyve koko koulutusjärjestelmässä. Muutamalla alalla Suomi on maailman huippua. Koulutuksen tulee johtaa yrittäjyyteen. Suomi myy kokonaisuuksia, konsepteja. Tuotantokeskeisyydestä on siirrytty kokonaispalveluihin asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen. Työntekijöissä arvostetaan tietoa JA taitoa. Pakollinen yhteiskuntavastuu; perusteena mm. kilpailu työvoimasta. Pakosta kehittyy uusia tuotteita. Eettinen toimintatapa luo kilpailukykyä. High-techia vai perinteinen teollisuus. Pysyvä olotila (neutraalina arviona). Maahanmuuttoa (sisään ja ulos) tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Liite 1: EVA ja RHK skenaarioiden yhteiset toimintaympäristötekijät (tekijät korostettu lihavoinnilla) Hyvinvointiyhteiskunnan Ihmisten arvoissa yhteisvastuu ja yhteisöllisyys ovat jälleen kunniassa. Yhteinen tahto hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen puolesta. Julkisissa palveluissa raskaat järjestelmät. Uudet palvelukonseptit luovat uutta taloutta. Metsäteollisuuden Kansalaisyhteiskunta ja kulttuuri Metsäteollisuus on sopeutunut rakennemuutokseen, mutta se ei takaa menestystä Keski-Suomessa. Dominoivat puunjalostuslaitokset ovat yrittäjyyden kannalta passivoivia. Bulkkipaperille ei ole kysyntää. Keski-Suomessa toimii vielä muutama erikoistunut paperilinja. Uutta vertaistoimintaa, muttei kokonaisratkaisu yhteiskunnalle; uusien työpaikkojen määrä ei kasva(-ne). Yrittäjyyden henki ei ole maakunnallisesti riittävän korkealla; yrittäjyyden jalkauttaminen. Rikastumisen hinkua ei esiinny riittävästi Kiinalaista kapitalismia Maailman tila vuonna 2030 Maakunnan lisäykset Suomen kilpailukyky (Kesäranta) Julkisen sektorin (Hubi / Kesäranta) Koulutusjärjestelmie n muutoskyky Kansainvälinen liikkuvuus Harvemmat korkean osaamisen alueet voivat menestyä. Polarisoitunut kapitalismi luo uusia markkinoita Suomelle. Talouden painopiste siirtyy myös Kiinan talouskumppaneihin. Intiassa länsimaalaisemmat toimintatavat. Kiinan omintakeiset talousratkaisut hakevat länsimaista osaamista (verotusratkaisut). Siivu maailmanmarkkinoista riittää. Valtio-omistajuus tai uudet omistajuuden muodot hillitsevät riskejä. Kulttuurin ymmärtäminen on avainasia. Hyvinvointiyhteiskunta liiketoiminnaksi ja kansainväliset sijoittajat omistavat palvelun tuottajat. Paine julkisten palveluiden säilyttämiseen kotimaisessa omistuksessa lisääntyy. Valtion rooli katalyyttina yrittäjyyden edistäjänä lisääntyy. Opetuksen sisältöjen uusiutuminen (kieli, kulttuuri). Osaamis- ja tutkintomarkkinat ovat suuret. Yhteistyön ja verkostojen vahvistaminen. Aasialaisten Innovaatiokeskittymien määrä Suomessa lisääntyy. Erikoistunut asiantuntijatyö, tutkimus ja kehittäminen vahvistuvat. Perinteisellä tekemisellä ei menestytä, tarvitaan uutta potentiaalia. Teollisuus tuotannon ja palveluiden kombinaationa. 24/7 voimistuu, globaalissa arvoverkossa. Paikallisuus elintarviketuotannossa ja elintarviketurvallisuudessa korostuu. Raaka-aineiden ja tuotteiden tuontihinnat nousevat. Tietoverkkojen hyödyntäminen lisääntyy. Maailmankansalaisten määrä kasvaa, osaajat liikkuvat maailmassa. Osaajien määrä aasialaisissa innovaatioympäristöissä lisääntyy. SuomiGateWay. Elinkeinojen ja työn muutos (Kesäranta/Lemmenjoki) Hyvinvointiyhteiskunnan Eettiset lähtökohdat hyvinvointipalveluissa ja niiden järjestämisessä ovat tärkeitä. Hyvinvointiyhteiskunnasta liiketoimintaa. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus kriisiytyy. Keski-Suomi turvallisuuden maakunnaksi. Palveluiden sijoittuminen koko maakuntaan vaarantuu. Metsäteollisuuden Kulttuuri ja Kansalaisyhteiskunta Energia (Kesäranta) Omistajuus siirtyy Kaukoitään. Suomi jalostaa metsää uudella tavalla. Tuotannonohjauksen muodot uudistuvat. Metsäteollisuuden osuus aluetuotteesta pienenee, joka merkitsee energiatarpeen laskua. VTT:n rooli vahvistettava. Demokratiavaje ja ihmisoikeusvaje, kansallisen identiteetin vaje. Järjestön turvaverkko sosiaaliseksi turvaverkoksi. Bioenergian hyödyntäminen ja alan osaaminen lisääntyvät. Ympäristöasiat luovat osaamiselle markkinoita SIVU 8/9

9 Blokkien taisto Maailman tila vuonna 2030 Maakunnan lisäykset Suomen kilpailukyky Julkisen sektorin (Kesäranta / Lemmenjoki) Koulutusjärjestelmien muutoskyky Elinkeinojen ja työn muutos (Kesäranta) Maantieteellinen asema korostuu Venäjänkaupan porttina. Venäjän luonnonvarojen hyödyntäminen paranee. Itämeren (meren ja alueen) merkitys korostuu. Diplomatia, puolueettomuus korostuvat. Tarvitaan vahvoja ja fokusoituja alueellisia strategioita. Suomen ja Venäjän väliset suhteet hyvät valtiojohtotasolla ja solmittu pitkäaikaiset kauppasopimukset. Yhteiskunnan turvajärjestelmän merkitys korostuu. Itä-Suomelle mahdollisuus maan painopisteitä määritettäessä. Alueiden Eurooppa vahvistuu. Koulutus hyödyntämään oman yhteiskunnan tarpeita. Venäjäosaamiselle on kysyntää. Koulutus yritysten ja koulutuksen järjestäjien yhteistyönä. 40+ voimavaroiksi jatkuvalla koulutuksella. PK-yrityksiä tuetaan voimakkaasti. Ketterien yritysten mahdollisuus. Omavaraisuus energian hyödyntämisessä lisääntyy ja energia-alan teknologiaosaamisella on kysyntää. Monialaisen osaamisen kysyntä kasvaa. Venäläiset käyttävät paljon suomalaisia hyvinvointi- ja matkailupalveluja sekä elintarvikkeita ja kulutustarvikkeita, maatalouden merkitys korostuu. Paikallisen sopimusten merkitys korostuu. Liikkuvuus blokkien sisällä. Globaalien tietoverkkojen merkitys ei korostu. Maahanmuuttoa rajoitetaan tai tehdään vaikeammaksi. Kansainvälinen liikkuvuus (Kesäranta) Hyvinvointiyhteiskunnan Hyvinvointialan palveluiden kunnallinen järjestäminen kriisiytyy. On tultava toimeen vähemmällä. Uuden yhteisöllisyyden nousu. Nuoret pitäisi pystyä pitämään Keski-Suomessa ei aivovuotoa. Omavaraisuusasteen nosto. Metsäteollisuuden (Kesäranta) Venäjä uutena mahdollisuutena raaka-aineen tuottajana. Massatuotanto suurten haasteiden edessä. Globaalit vientimarkkinat supistuvat. Investoinnit blokin sisällä korostuvat. Metsät energialähteeksi. Kansalaisyhteiskunta ja kulttuuri (Kesäranta) Kansalaisyhteiskunta nousee internetpohjaisena (sosiaalinen media/uudet teknologiat). Paikallisdemokratian uusi ulottuvuus. Luovuus osaksi koulutusjärjestelmää, Kulttuurin merkitys henkisen elvytyksen ja innovaatioiden synnyttäjänä korostuvat. Alueellinen identiteetti korostuu Stimulus ja romahdus Maailman tila vuonna 2030 Maakunnan lisäykset Suomen kilpailukyky Julkisen sektorin Koulutusjärjestelmie n muutoskyky Huonosti menee, mutta niin menee muillakin. Talous on pääosin kotimarkkinoiden varassa. Tuloerot kasvavat. Väestö keskittyy voimakkaasti muutamiin keskuksiin. Myös huono-osaisuus ja köyhyys keskittyvät. Yritteliäisyys kasvaa. Harmaat palvelumarkkinat ja harmaa talous on hyväksytty hiljaisesti osaksi yhteiskuntaa. Julkinen sektori on väistämättömässä syöksykierteessä. Rakenteita puretaan. Puolustusvoimiin yritetään panostaa. Koulutusjärjestelmä toimii kädestä suuhun. Koulutusjärjestelmä on enemmän kansallinen kuin kansainvälinen. Tietoa ja taitoa arvostetaan edelleen. Oppiminen tuodaan takaisin osaksi elävää elämää. Klikkiytymistä ja näköalattomuutta. Elinkeinojen ja työn muutos Kotitarvemarkkinat. Perinteinen tutkimus- ja kehittämistoiminta vähenee tuntuvasti. Uuteen, asiakaslähtöiseen tutkimukseen satsataan: täsmätutkimusta. Uudet mahdollisuudet haetaan maailmalta. Työttömyys on korkealla. Työ polarisoituu. Perusammatit ovat suosiossa. Huippuosaajat toimivat globaalisti. Maatalous elää renesanssia. Energian tarve laskee merkittävästi. Kansainvälinen liikkuvuus Globaalit tietoverkot toimivat. Puhdas vesi houkuttelee ihmisiä Suomeen. Kansainvälinen fyysinen liikkuvuus vähäistä? Matkustaminen jopa riskialtista. Hyvinvointiyhteiskunnan Yhteisöllisyys vahvistuu. Turvattomuutta joka puolella Suomea. Ahneutta ja heikkojen kustannuksella hyötyjiä. Eläkejärjestelmä suuressa pulassa. Eläkeläiset ovat mielellään töissä. Vain eläkkeellä olevien toimeentulo on pudonnut. Eri ihmisryhmien välillä on voimakkaita ristiriitoja. Usko luonnolliseen kuolemaan palaa. Metsäteollisuuden Kansalaisyhteiskunta ja kulttuuri Metsäteollisuus toimii Euroopan heikoilla markkinoilla. Vain kaksi savupiippua Keski-Suomessa - vaiko yksi? Metsävaroille on löydetty uutta kysyntää. Perheiden vastuu kasvanut. Paikallisen ja globaalin tason järjestötoiminta vahvistuvat. Aktiiviset ihmiset toimivat globaaleissa heimoissa. Kulttuurielämä monipuolistuu SIVU 9/9