Biolaakso - esiselvityshanke. Suunnitteluraportti 8/2014

Transkriptio

1 Biolaakso - esiselvityshanke Suunnitteluraportti 8/ elokuuta 2014

2 Sisältö 1. JOHDANTO LUONNONVARAKESKUS OSAKSI KESKI-POHJANMAAN TIEDEYHTEISÖÄ ALUEEN POTENTIAALI TUTKIMUSTULOSTEN KAUPALLISEEN HYÖDYNTÄMISEEN SELVITYSRAPORTIN SISÄLTÖ LUONNONVARAKESKUKSEN VALMISTELU JA PÄÄTÖKSET LUONNONVARAKESKUKSEN VISIO, STRATEGIA JA TOIMINTA-AJATUS LUONNONVARAKESKUKSEN HAASTEET LUONNONVARAKESKUKSEN TOIMINNALLINEN RAKENNE JA TUTKIMUSAGENDA LUONNONVARAKESKUKSEN TALOUS- JA RAKENNEOHJELMA TOIMIPAIKKAVERKOSTON KEHITTÄMINEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA VALMISTELUPROSESSI VUONNA BIOLAAKSON VISIO, STRATEGIA JA TOIMINTAMALLIN RAKENTAMINEN BIOLAAKSON KANSAINVÄLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA LISÄÄMINEN BIOLAAKSON VERKOSTOITUMINEN BIOLAAKSON OSAAMISKÄRJET JA ALUEELLINEN ERIKOISTUMINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMITILAT BIOLAAKSON TOIMINTAMALLI BIOLAAKSON ASIAKKUUSTARPEET PK-SEKTORILLA JA TEOLLISUUDESSA BIOLAAKSOALUEEN BIOTALOUDELLISTEN ARVOKETJUJEN MÄÄRITTELY JA KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN KUVAAMINEN BIOLAAKSON ARVOKETJUT METSÄBIOMASSAN KASVATUS, LOGISTIIKKA, JALOSTUS PELTOBIOMASSAN KASVATUS, LOGISTIIKKA, JALOSTUS FOCUS ENERGIASSA JA KEMIASSA HAJAKUORMITUKSEN HALLINTA JA VÄHENTÄMINEN VESIENHOIDOSSA LUONNONVARATUOTANNON VAIKUTUKSET VESISTÖJEN SEDIMENTTIKERTYMIIN GEOENERGIAN BIO- JA PUUKAASUN HYBRIDIMALLIT TURKISELÄINTUOTANNON JALOSTUSKETJUN KEHITTÄMINEN NAUTAELÄINTUOTANNON TUOTANTOKETJUN KEHITTÄMINEN ESIMERKKI SPESIFISTÄ TUTKIMUSALUEESTA ARVOKETJUISSA: LEVÄ- JA BAKTEERIPERUSTEISET ENERGIA- JA BIOJALOSTETUOTANTOJÄRJESTELMÄT JA BIOPOHJAISET TEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT BIOLAAKSON UUSIUTUVAN ENERGIAN ARVOKETJUT -YHDISTELMÄ BIOLAAKSON KYSELYTUTKIMUS BIOTALOUSLIIKETOIMINNAN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA BIOLAAKSON LYHYEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET BIOLAAKSOSTA EDELLÄKÄVIJÄ SUOMESSA BIOLAAKSOLLE KEHITTÄMISEHDOTUKSIA JA HANKEIDEOITA VAIHTOEHTOISET RAHOITUSKANAVAT RAKENNERAHASTOT TOIMINTALINJAT MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA RAKENNERAHASTOJEN EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ (EAY) TAVOITE BOTNIA ATLANTICA POHJOINEN HORISONTTI TEKES SUOMEN AKATEMIA

3 Biolaakso - esiselvityshanke Suunnitteluraportti 8/ Johdanto Tämä suunnitteluraportti on jatkoa Biolaakso-esiselvityshankkeessa aiemmin toteutetulle taustaraportille, jossa käytiin läpi laajasti alueemme biotaloudellista toimintaa niin tutkimuksen, kehityksen, koulutuksen kuin yrityselämän osalta. Tässä raportissa käydään läpi Luonnonvarakeskuksen valmisteluvaiheita sekä Biolaakson alueen biotaloudellista visiota, strategiaa ja toimintamallia. Toukokuussa 2014 vahvistetussa Suomen Biotalousstrategiassa todetaan, että Suomi on matkalla kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa ja kestävää taloutta. Tämän toteuttamisessa kestävällä biotaloudella on keskeinen rooli. Runsaiden uusiutuvien luonnonvarojensa, korkeatasoisen osaamisensa ja teollisten vahvuuksiensa ansiosta Suomella on erinomaiset edellytykset olla biotalouden edelläkävijä maailmassa. Biolaakso on omalta osaltaan tuonut esiin kansallisessa biotalousstrategiassa esitettyjä vahvuuksia. Alueellamme on korkeatasoista luonnonvara-alan koulutusta ja tutkimusta sekä kehittämishankkeita. Lisäksi Biolaaksossa on erittäin vahvaa biotalouden yritystoimintaa niin maa-, metsä- kuin turkistaloudessa, elintarvikkeiden jatkojalostuksessa, puunjalostuksessa sekä bioenergiassa. Kansallisen biotalousstrategian strategiset päämäärät ovat; 1. Kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö 2. Uutta liiketoimintaa biotaloudesta 3. Vahva osaamisperusta biotaloudelle 4. Biomassojen käytettävyys ja kestävyys Nämä tavoitteet ovat myös Biolaakson toiminnassa keskeisiä. Biolaaksossa voidaan kuitenkin jo nyt tunnistaa, että toimintaympäristö biotalouden elinkeinoille on hyvä; tarjolla on osaavaa työvoimaa, alueella on voimakkaita ja kasvavia maatiloja, puunjalostuksella on alueella pitkät perinteet ja mm. puutalojen tuotanto on voimakasta. Lisäksi alueen energiayhtiöt ovat erittäin kiinnostuneita käyttämään bioenergiaa, kuten haketta ja turvetta, kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Biolaakso-esiselvitys hankkeen taustaraportissa kuvattiin jo laajasti alueen 2

4 biotalouden voimavarat ja biotaloudellinen toimintaympäristö. Biolaakso-esiselvityshankkeen tarkoituksena on tarjota uudelle Luonnonvarakeskukselle riittävät tiedot alueen potentiaalista strategisen toimipaikan sijoittumiselle Luonnonvarakeskus osaksi Keski-Pohjanmaan tiedeyhteisöä Keski-Pohjanmaa tarjoaa Luonnonvarakeskuksen ja muiden alueen tutkimusorganisaatioiden osaamisen hyödyntämiselle poikkeuksellisen hyvän toimintaympäristön niin alkutuotannon kuin teollisten sovellusten puolesta. Metlan Kannuksen yksikön osaaminen Keski-Pohjanmaalla painottuu puubiomassan tuotantoon biojalosteiden ja energian raaka-aineeksi, puunhankintalogistiikkaan ja tehostetun puubiomassan talteenoton seurannaisvaikutuksiin. Lisäksi tutkitaan suometsien uudistamista, ravinnetaloutta sekä puubiomassan intensiivituotantoa turvesoiden jälkikäyttömuotona. MTT:n Kannuksen yksikön tutkimus kattaa turkiseläinten käyttäytymisen ja hyvinvoinnin. M TT:n Siikajoen ja Ruukin yksiköissä tehdään lihanautatutkimusta ja Maaningan yksikössä lypsykarjatutkimusta. Nämä yksiköt sijaitsevat aivan Biolaakson tuntumassa ja tämä tutkimus tukee alueen vahvaa perustuotantoa sekä elintarviketuotantoa. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ( tarjoaa Luonnonvarakeskukselle tiiviin liittymäpinnan taustayliopistojensa Jyväskylän, Oulun ja Vaasan tutkijayhteisöihin. Yliopistokeskus ja sen taustayliopistot ovat sitoutuneet yhteistyöhön Luonnonvarakeskuksen kanssa. Yliopistokeskuksella on valmiudet myös käynnistää yhteisprofessuurien valmistelu yhdessä yliopistokeskuksen taustayliopistojen ja Luonnonvara-keskuksen kanssa. Kokkolan yliopistokeskuksessa toimivan soveltavan kemian tutkimusryhmän osaamiskärjet ovat katalyyttiset prosessit ja materiaalit biomassojen käsittelyssä ja kemianteollisuudessa sekä energian varastointiin liittyvä akkukemikaalitutkimus. Ryhmässä työskentelee yhteensä noin 25 henkilöä Oulun ja Jyväskylän yliopistoista. Tutkimusryhmä on keskeinen osa Oulun yliopiston noin 100 tutkijan biotalouden tutkimusyhteisöä ( joka arvioitiin korkealle Oulun yliopiston teettämässä tuoreessa tutkimustoiminnan ulkoisessa arvioinnissa. Yhteistyö Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen kanssa on tiivistä. Jyväskylän yliopiston alainen tietotekniikan tutkimus Kokkolan yliopistokeskuksessa kehittää älykkäitä ympäristön mittaus- ja monitorointijärjestelmiä. Vaasan yliopiston alainen liiketaloustieteen tutkimus luo edellytyksiä luonnonvara-alan liiketoimintaosaamisen lisäämiselle, yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle sekä biotalouteen liittyville uusille kysyntä- ja tutkimuslähtöisille innovaatioille. Vaasan yliopiston energiateknologian osaaminen tukee Keski-Pohjanmaan luonnonvaratutkimusta. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Länsi-Suomen toiminnan painopisteet maankäyttö ja energia sopivat erinomaisesti luonnonvara-alan tutkimusyhteistyöhön 3

5 ja elinkeinojen kehittämistarpeisiin ( GTK:n energiatutkimusohjelman vetovastuu on Länsi-Suomen yksikössä Kokkolassa. Yksikön turvevaroihin, happamiin sulfaattimaihin, pohjaveteen ja geoenergiaan liittyvä osaaminen ja tietovarannot ovat kansain-välistä huipputasoa. Keski-Pohjanmaalla sijaitsee Euroopan mittavimmat Litium-esiintymät, jotka luovat pohjan energian varastoimisen kehittämiselle. Yksikkö on keskittynyt näihin samoin kuin hybridiratkaisujen kehittämiseen. Erityisesti GTK:n asiantuntemusta tarvitaan kokonaisvaltaisessa maankäyttöön liittyvässä tutkimuksessa ja siihen perustuvassa päätöksenteossa sekä kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvassa energiatutkimuksessa. GTK:n Länsi- Suomen yksikön kautta Luonnonvarakeskuksen tutkimus linkittyy luontevasti LYNETverkoston toimintaan ( Alueen potentiaali tutkimustulosten kaupalliseen hyödyntämiseen Maakunnan ja lähikuntien monipuolinen ja elinvoimainen maa- ja metsätalous tarjoaa mahdollisuuksia innovaatioiden testaamiseen ja kaupallistamiseen. Metsät kasvavat vuosittain m3 enemmän kuin hyödynnämme niitä. Keski-Pohjanmaa lähialueineen tuottaa noin 20 % maamme maidosta, 12 % naudanlihasta, 12 % sianlihasta ja suurimman osan turkiseläinnahoista sekä noin 22 % ruokaperunantuotannosta. Suomen puutaloteollisuus on keskittynyt vahvasti Keski- Pohjanmaalle. Lämpö- ja voimalaitosten kirjo yltää pienistä energiaosuuskunnista maailman suurimpaan biomassavoimalaitokseen. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivutuotevirtoja voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin. Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman ja muiden kehittämistä ohjaavien asiakirjojen keskeinen tavoite on näiden raaka-aineiden tuotanto- ja jalostusasteen nostaminen. Kokkolassa sijaitsee Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisenkemianteollisuuden keskittymä Kokkola Industrial Park (KIP) ( sekä maamme kolmanneksi suurin raaka-aineita vievä satama. Taantumasta huolimatta teolli-suusalueen investoinnit vuonna 2013 olivat noin 100 miljoonaa euroa. Yliopistokeskuksen johtama kemian alan osaajien keskittymä on tiiviissä yhteistyössä kemianteollisuuden kanssa, ja on osaltaan edesauttanut em. investointien syntyyn. Keski-Pohjanmaalta (samoin kuin muualtakin Suomesta) saatavista biomassoista ja niiden sivuvirroista on mahdollista valmistaa lukuisia tuotteita, joita kemianteollisuus voisi jalostaa globaaleille markkinoille kannattavaan hintaan. 4

6 1.3. Suunnitteluraportin sisältö Suunnitteluraportin tarkoituksena on kuvata Luonnonvarakeskuksen valmistelun eteneminen ja Biolaakson toimintojen kehittäminen niin, että Luonnonvarakeskuksen sijoittuminen alueelle olisi luontevaa ja Luonnonvarakeskuksen kannalta mielekästä. Lisäksi suunnitteluraportissa kuvataan Biolaakson toimintamalli, jota on rakennettu laajan strategiapäivätyöskentelyn kautta ja konsultin johdolla sekä useissa työryhmän ja ohjausryhmän kokouksissa. Lopuksi suunnitteluraportissa käydään läpi uuden ohjelmakauden rahoituslähteet ja niiden soveltuvuus biotalouden hankkeiden rahoitukseen. Biolaakso-esiselvityshankkeen aikana on vahvistettu verkostoja niin Biotalouden INKA-hankkeen toimijoiden kanssa kuin kansainvälisesti BioFuelRegionin (Ruotsi) toimijoiden kanssa. Lisäksi Biolaakso pyydettiin Brysseliin EU:n komission kestävän energian viikolle puhumaan toiminnastaan Bioenergia maaseutualueilla seminaariin. Samalla matkalla Biolaakson toiminnasta käytiin kertomassa myös parlamentissa kun Suomen meppi Anneli Jäätteenmäki otti projektipäällikön ja Biolaakso -esitteet vastaan. Biolaakso-esiselvityshankkeesta on laadittu erillinen loppuraportti, jossa käydään läpi hankkeen aikaista toimintaa. Kiitän hankkeen toteuttamiseen aktiivisesti osallistuneita, erityisesti Paula Jylhää Metlasta, Ritva Jaakkolaa KPedu luonnonvara-alan Kannuksen yksiköstä, Tanja Risikkoa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta, Olli Breiliniä GTK:sta, Teppo Rekilää Keski-Pohjanmaan liitosta sekä kansanedustajaamme Mika Lintilää, joka on ollut aktiivisena taustavaikuttajana Helsingin päässä. 5

7 2. Luonnonvarakeskuksen valmistelu ja päätökset Luonnonvarakeskuksen perustamisen valmistelu aloitettiin vuonna 2012, jolloin maaja metsätalousministeriö asetti projektiryhmän Metlan, MTT:n ja RKTL:n toimintojen yhdistämiseksi. Projektiryhmän suunnitelma valmistui Projektisuunnitelmassa esiteltiin uuden tutkimuskeskuksen perustamisen keskeiset toimenpiteet ja niiden aikataulu. Projektiryhmän projektisuunnitelman perusteella maa- ja metsätalous ministeriö asetti perustamishankkeen asian valmistelemiseksi. Kaiken taustalla oli hallitusohjelman linjaus valtion tutkimuslaitosten uudistuksesta. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla tähän uudistukseen otettiin mukaan MTT:n, Metlan, RKTL:n ja myöhemmin vielä TIKEtietohallintokeskuksen toiminnot. Syitä nimenomaan luonnonvara-alan tutkimuksen uudistamiselle perusteltiin perustamishankkeelle asetetuissa tavoitteissa seuraavasti; Luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyviin haasteisiin vastaaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja eri tieteenalojen osaamista yhdistävää tutkimusta ja asiantuntemusta. Luonnonvarakeskuksen perustamisella vahvistetaan tutkimuksen yhteiskunnallista ja tieteellistä vaikuttavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti sekä vastataan päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja sidosryhmien kasvaviin ja muuttuviin tarpeisiin. Luonnonvarakeskus tukee uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan biotalouden kasvua tuottamalla ratkaisuja biomassojen parempaan hallintaan ja ominaisuuksien parempaan hyödyntämiseen. Tiiviimmällä laitosrakenteella turvataan tärkeiden tutkimusinfrastruktuurien ylläpito ja kehittäminen sekä tehostetaan tietovarantojen, seurantojen ja tilastojen hyödyntämistä ja kehittämistä. Kolmen laitoksen yhdistämisellä pyritään pienentämään yleiskustannuksia ja saavuttamaan siten pidemmällä aikavälillä kustannussäästöjä ja tuottavuuden parantumista. Yhdistettävien laitosten alueellinen toimipaikkaverkosto antaa mahdollisuuksia entistä vahvempaan alueelliseen vaikuttamiseen maakunnissa ja maaseudulla. Laitosfuusion yhteydessä turvataan nykyisten tutkimuslaitosten yhteiskunnan kannalta tärkeät lakisääteiset viranomaistehtävät ja -palvelut. Lisää perusteluja löytyy eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöstä (11/2014vp); Luonnonvara-alan tutkimustarve on maailmanlaajuisesti voimakkaassa kasvussa. Globaalit ilmiöt, kuten raaka-aineiden ja fossiilisen energian ehtyminen, rajaavat tulevaisuudessa ihmisen hyvinvointia aikaisempaa enemmän. Maapallon resurssit eivät riitä kaikkeen nykyiseen kulutukseen, ja vaatimus raaka-aineiden kestävästä käytöstä ja uusiutuvien luonnonvarojen aiempaa tehokkaammasta hyödyntämisestä kasvaa jatkuvasti. Tutkimuksen laatu, ratkaisuhakuisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ovat tällä hetkellä entistä keskeisempiä asioita pyrittäessä kohti uudenlaista biotaloutta. Luonnonvarakeskusta koskevan uudistus luo mahdollisuuksia 6

8 luonnonvara-alan ja biotalouden tutkimuksen nopealle kehittämiselle. Luonnonvarakeskuksen toiminnalla tavoitellaan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan edistämistä. Luonnonvarakeskuksen perustamisella vahvistetaan ja osin uudelleen suunnataan tutkimusta, jota tarvitaan biotalouden ja siihen pohjautuvan hyvinvoinnin rakentamisessa. Valiokunta toteaa, että luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää jatkossa eri tieteenalojen osaamista innovatiivisesti yhdistävää tutkimusta ja syvää asiantuntemusta. Luonnonvarakeskuksesta tulee VTT:n jälkeen Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos. Vuonna 2012 laitosten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 140 miljoonaa euroa ja henkilötyövuosia kertyi noin Toimipaikkoja laitoksilla on tällä hetkellä 38. Perustamishankkeen aikana määritellään myös nykyisen toimipaikkaverkoston kehittämislinjaukset tuleville vuosille Luonnonvarakeskuksen visio, strategia ja toiminta -ajatus Uuden Luonnonvarakeskuksen visio, strategia ja toiminta-ajatus julkistettiin Visiona on olla biotalouden suunnannäyttäjä ja toiminta-ajatuksena olla tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa tietoon perustuvia ratkaisumalleja ja palveluita asiakkailleen. 7

9 2.2. Luonnonvarakeskuksen haasteet Professori Sirpa Kurppa kirjoitti blogissaan luonnonvarakeskuksen haasteista. Hänen mukaansa on kolme haastetta, johon luonnonvarakeskuksen tulisi kyetä vastaamaan. Ensimmäinen Luonnonvarakeskuksen haaste on alueellisuus. Luonnonvarat ja yritystoiminta Suomen eri alueilla ovat erilaisia. Alueellisuus on väistämättä rikkaus ja mahdollistaa runsaan määrän maaseutu- ja taajama-alueiden rajapintoja. Yksinomaan urbaanilla kehityksellään Suomi ei pääse näkyviin edes Euroopassa, saati kansainvälisesti. Luonnonvarakeskuksen tulisi pystyä hyödyntämään alueelliset erityispiirteet sekä luonnonvarojen käyttöönottomahdollisuuksien että kehittämisilmapiirin näkökulmasta. Toinen haaste on monipuolisuus. Luonnonvarakeskuksen täytyy pystyä tukemaan luonnonvaraelinkeinotoimintaa mahdollisimman monipuolisesti. Yhteiskunnan tarpeiden ohella sen pitää pystyä vastaamaan luonnonvaroja hyödyntävien yritysten tutkimustarpeisiin, erityisesti tuotteistamisen, markkinoillepääsyn ja kilpailukyvyn osalta. Tämä on osaamisen organisoinnille suuri haaste, koska tutkimus elää samassa tuottavuustavoitteiden kentässä kuin kaikki muutkin. Jokaiselle erilaiselle hyödyntämisketjulle ei voi varata omaa, eikä ainakaan omaa alueellista tutkijajoukkoa. Alueellinen erityisyys liitettynä edellä kuvattuun monimuotoisuustarpeeseen nostaa Luonnonvarakeskuksen tutkimussisällön suunnittelun seuraavalle haastavuustasolle. Olisi pystyttävä rakentamaan looginen mutta ketterä rakennelma. Kolmas iso haaste Luonnonvarakeskukselle tulee biotalousstrategiasta. Sen elinvoimainen tavoite on vihreä kilpailukyky. Yksi kestävän kehityksen perusedellytys on toimijoiden riittävän tasapuolinen asema. Se on erityisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen edellytys Luonnonvarakeskuksen toiminnallinen rakenne ja tutkimusagenda Luonnonvarakeskuksen toisessa sidosryhmäfoorumissa projekti johtaja Hannu Raitio totesi, että Luonnonvarakeskuksen valmistelu etenee suunnitelman mukaisesti aikataulussa. Hallituksen esitys Luonnonvarakeskusta koskevaksi lainsäädännöksi oli lähetetty lausuntokierrokselle, strategia oli valmistunut ja tutkimusagenda on valmisteilla. Lisäksi asiakkuus- ja palvelustrategia oli valmistunut, brändistrategia valmisteilla ja yhteinen asiakastyytyväisyyskysely tulossa keväällä Myös Luonnonvarakeskuksen rakenteellinen toimintamalli oli valmistunut ja organisaatiorakenteen täsmentäminen ja työjärjestyksen valmistelu käynnissä. Tilaisuudessa professori Sirpa Kurppa esitteli Luonnonvarakeskuksen tutkimusagendan, joka koostui seuraavista kokonaisuuksista; 1. Biomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut tuovat lisäarvoa elinkeinoille 2. Ruokaketju ja muut palveluverkostot vastaavat kuluttajien tarpeisiin, toimivat vastuullisesti ja ovat kilpailukykyisiä 3. Hyvinvointia ja yritystoimintaa syntyy luonnon aineettomia arvoja hyödyntämällä 4. Kestävien ja resurssitehokkaiden kulutus- ja tuotantotapojen sekä teknologioiden kehittäminen 8

10 5. Uusiutuvien luonnonvarojen saatavuus, alueellinen kestävyys ja käytön hyväksyttävyys on varmistettu pohjoisissa muuttuvissa oloissa 6. Biotalouden päätöksentekoprosessit ja yhteiskunnalliset ohjausprosessit perustuvat laaja-alaiseen tietoon ja osaamiseen Luonnonvarakeskuksen rakenteellinen toimintamalli Luonnonvarakeskuksen toiminnot on jaoteltu biotuotantoon, vihreään teknologiaan, uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, talouteen ja yhteiskuntaan sekä tilastopalveluihin. Asiakkuusprosessit koostuvat tutkimusohjelmista ja projekteista sekä asiakasratkaisuista, jotka voivat olla sekä julkisia ja kaupallisia palveluja Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma Tammikuussa 2014 (31.1.) maa- ja metsätalousministeriö järjesti maakuntien kuulemistilaisuuden, jossa kukin maakunta sai lausua kommenttinsa tähänastiseen valmisteluun sekä tuoda esiin omat maakunnalliset näkökulmansa Luonnonvarakeskuksen alueelliseen toimipaikkarakenteeseen. Tilaisuudessa esiteltiin Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma vuosiksi Uuteen tutkimuslaitokseen kohdistuu valtion rahoituksen asteittainen leikkaus. Kokonaisvähennys on 24 % kolmen seuraavan vuoden aikana. Alla olevassa taulukossa on esitetty leikkauksen kohdentuminen. 9

11 Tämä tarkoittaa, että Luonnonvarakeskuksen täytyy hankkia täydentävää rahoitusta, priorisoida ja tehostaa tutkimustoimintaa, lisätä maksullista toimintaa ja parantaa kannattavuutta sekä priorisoida viranomais- ja asiantuntijatehtäviä. Lisäksi hallinnosta täytyy löytää synenergiahyötyjä ja karsia päällekkäisiä toimintoja, supistaa muita kuin henkilöstökuluja sekä kehittää toimipaikkaverkostoa Toimipaikkaverkoston kehittäminen Toimipaikkaverkoston kehittäminen tarkoittaa tarkkaa harkintaa 38 eri toimipaikan järkevistä yhdistämisistä. Jo hallitusohjelmassa tutkimusorganisaatioiden toiminnan kehittämiseksi oli linjattu, että toimintoja tulisi yhdistää yliopistojen yhteyteen tai läheisyyteen. Tältä pohjalta sekä nykyisten organisaatioiden keskeiset toimipaikat huomioiden perustamishankkeen toimipaikkaryhmä oli laatinut listan strategisista toimipaikoista. Todennäköisesti aktiivisen Biolaakso-toiminnan ja toimijoiden ansiosta myös Kokkolan yliopistokeskus on strategisten toimipaikkojen listalla. Maaliskuussa 2014 (27.3) toimipaikkatyöryhmä esitti alueellistamisen koordinaatioryhmälle toimipaikkojen kehittämisen keskeiset periaatteet 1. LUKE:n toiminta kattaa koko maan toimipaikkojen sijainnista riippumatta (yhteistyö, palvelut, kokeet, seuranta, muu aineisto) 2. Ylimmän johdon sijainti Helsingissä, mutta jatkossa painopistettä painopistettä siirretään pääkaupunkiseudulta maakuntiin 3. Alueellinen toiminta ja sijainnit tukevat laitoksen strategisia päämääriä 4. Hyödynnetään yhteistyömahdollisuuksia ja alueellisia kumppanuuksia vaikuttavuuden ja tutkimuksen kriittisen massan lisäämiseksi 5. Tehostetaan toimitilojen käyttöä kaikissa sijainneissa 6. LUKE:lla voi olla profiililtaan, varustukseltaan ja henkilöstöltään erilaisia toimipaikkoja Alueellistamisen koordinaatioryhmä päätti , että Luonnonvarakeskuksen päätoimipaikat ovat pääkaupunkiseutu, Jokioinen, Joensuu ja Oulu. Niissä on monitieteinen osaaminen ja profiloidut tutkimukselliset painopisteet. Niitä kehitetään kansainvälisen tutkimuksen mitat täyttäviksi tutkimusympäristöiksi. 10

12 Lisäksi päätettiin, että Luonnonvarakeskukselle tulee n. 10 strategisesti ja alueellisesti tärkeää paikkaa, jotka täydentävät valtakunnallista verkostoa ja huomioivat asiakaspalvelun ja strategisten päämäärien tarpeet. Niiden tulee olla profiililtaan tiukemmin erikoistuneita tutkimuspaikkoja. Lisäksi sovittiin, että paikkakuntakohtaiset päätökset valmistellaan 2015 aikana Lainsäädäntö ja valmisteluprosessi vuonna 2014 Hallituksen esitys Luonnonvarakeskusta koskevaksi laiksi annettiin eduskunnalle. Esityksen mukaan Luonnonvarakeskuksen toimialana olisi uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan sekä hyvinvoinnin ja maaseudun elinvoimaisuuden edistäminen. Luonnonvarakeskuksen laissa säädettyinä tehtävinä olisi harjoittaa tieteellistä tutkimustoimintaa, tiedon ja teknologian siirtoa sekä tarjota asiantuntijapalveluita yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Lisäksi Luonnonvarakeskus tuottaisi ruokaan ja uusiutuviin luonnonvaroihin liittyviä tilastoja sekä hoitaisi viljeltävien kasvien, tuotantoeläinten ja metsäpuiden perinnöllisen monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvät tehtävät. Luonnonvarakeskuksen sidosryhmäfoorumissa projektijohtaja Hannu Raitio totesi, että valmisteluprosessissa on parhaillaan mm. tutkimus- ja asiakkuusprosessin toimintamalli sekä uusien projektien hyväksynnän ja resursoinnin periaatteet valmistumassa uusien yhteisten ohjelmien valmistelu käynnistymässä. Luonnonvarakeskuksen asiakkuusstrategia on valmistunut ja asiakassegmenttien määrittely sekä palvelukanavien ja -pakettien kehittäminen meneillään. Yhteinen asiakastyytyväisyyskysely toteutettu keväällä Valmisteluprosessissa ovat vielä mm. - brändistrategian laatiminen sekä www ja Intranet - organisaation iso kuva valmis, yksiköiden sisärakenne valmisteilla, vahvistetaan elo-syyskuussa - työjärjestys valmisteilla uusi pääjohtaja vahvistaa työjärjestyksen tammikuussa tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja hankintojen kilpailuttaminen sekä liittymäpintojen rakentaminen valtion yhteisiin tietojärjestelmiin meneillään - yhteisen palkkausjärjestelmän rakentaminen käynnissä, neuvottelut järjestöjen kanssa alkamassa syksyllä - henkilöstön sijoittaminen sekä johdon ja esimiesten rekrytointiprosessi valmisteilla Tasavallan presidentti vahvisti Luonnonvarakeskusta koskevan lain. Lain vahvistamisen jälkeen voidaan käynnistää Luonnonvarakeskuksen pääjohtajan hakuprosessi ja tätä myötä myös muiden keskeisten henkilöiden valintaprosessit. 11

13 3. Biolaakson visio, strategia ja toimintamallin rakentaminen Biolaakson strategiapäivä pidettiin ja tilaisuudessa oli runsas osallistujajoukko Biolaakson alueen keskeisistä toimijoista. Alustajina kuultiin mm. Pohjois-Suomen turkistuottajat ry:n puheenjohtaja Hannu Kärjän, MTK Keski- Pohjanmaan puheenjohtaja Jouni Jyringin, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen tutkimusjohtaja Mikko Luoman, Sanomalehti Keskipohjanmaan toimituspäällikkö Hannu Lehdon ja CABB:n kehitysjohtaja Sami Selkälän puheenvuorot. Vision, strategian ja toimintamallien työstämistä varten osallistujat jakaantuivat työryhmiin. Biolaakson toiminnalle asetettiin seuraavia tavoitteita: Visio: Vuonna 2016 Biolaakso on kansallisesti tunnettu, vetovoimainen, monipuolinen ja eri toimialoja yhdistävä biotalouden osaamisalue. Vision mahdollistavana tekijänä on alueella vaikuttavan luonnonvarakeskuksen sekä luonnonvara-alan verkoston toiminta ja niiden hyödyntäminen, jossa tiedonkulku on avointa ja verkostoituminen on luonnollinen tapa toimia. Aluevaikutukset: Uusien yritysten synty henkilökunnan kasvu (+20 %) EU:n ja kansallisen sekä ulkopuolisen rahoituksen kasvu Tavoitteet: Osaamisen tuotteistaminen ja vienti Tutkimustoiminnan lisääminen o tulosten vieminen käytäntöön b to b -virtojen lisääminen 12

14 3.1 Biolaakson kansainvälisyyden vahvistaminen ja lisääminen Tavoite: Vuonna 2020 Biolaakso on kansainvälisesti tunnettu ja aktiivinen biokeskittymä jonka muodostavat verkoston aktiiviset toimijat. Alueelle on syntynyt uutta tutkimus- ja kehitys- ja koulutustoimintaa. Aktiivinen tutkijavaihto ja tutkijaverkostot, jotka ovat mukana useissa tutkimusohjelmahankkeissa sekä kv-tasoiset kilpailukykyiset prosessit mahdollistavat uutta kansainvälistä liiketoimintaa sekä tuovat uusia osaajia Biolaaksoon. Luonnonvarakeskus on vakiinnuttanut asemansa alueella. Aluevaikutukset: uutta tutkimus- kehitys- ja koulutustoimintaa uutta yritystoimintaa uutta kansainvälistä liiketoimintaa uusia yrityksiä paremmat toimintaedellytykset olemassa olevilla uusia työpaikkoja (100) Keinot/tavoitteet: tutkimus- kehittämis- koulutusorganisaatioiden verkostojen hyödyntäminen muiden biolaaksokeskittymien ja verkostojen kartoitus maailmalta o benchmarking o opinnäytetyöt Biolaaksoverkoston olemassa olevien kontaktien kartoitus ja koonti o käyttö kaikkien hyödyksi Alueellisen kansainvälisyysstrategian toteuttaminen KIP alueen yritysten kansainvälisten arvoketjujen hyödyntäminen mukaan laajemmin HOrizon2020 -ohjelman ym. kv -ohjelmiin biolaakso brändin käyttö aina kv -kontakteissa (jatkuva prosessi) 3.2. Biolaakson verkostoituminen Tavoitteet: Verkostoituminen alueen sisällä monipuolinen toimijajoukko 13

15 Verkostoituminen alueen ulkopuolelle o benchmarkkaus o kilpailija-analyysit, ym. Erilaiset rahoitusmadollisuudet hankkeille ja investoinneille Olemassa olevan tiedon kohdentaminen alueen kehittämistarpeiden toteuttamiseen Lisäarvon synnyttäminen o jatkuvuuden turvaaminen 3.3. Biolaakson osaamiskärjet ja alueellinen erikoistuminen Keski-Pohjanmaan alueella toimivien tutkimusyksiköiden osaaminen profiloituu tällä hetkellä erityisesti seuraaviin: Biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi (ml. turvebiomassa) Biotalouden sivutuotevirrat uusien tuotteiden raaka-aineena Luonnonvara-alan maankäytön ohjaaminen, optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta (esim. ravinne-talous, happamien sulfaattimaiden vaikutukset ja haittojen minimointi, turvetuotanto ja turvesoiden jäl-kikäyttö sekä pohja- ja pintavesien mallinnus/hallinta) Energiatuotannon hybridiratkaisut (bio- ja geoenergia) Bioenergian kestävä tuotanto Paikkatietojen hyödyntäminen biomassojen arvoketjussa (esim. puubiomassat ja turve energian ja biojalosteiden raaka-aineena) Yliopistokeskus, Metla, MTT ja GTK taustayhteisöineen muodostavat kiinteän, sitoutuneen tutkimusyhteisön, joiden kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot ovat merkittävät. Yliopistokeskuksessa valmistui v mm. kemian alan väitöstutkimus yhteistyössä Grenoblen yliopiston kanssa. GTK:n turvebiomassojen tutkimuksessa tehdään yhteistyötä usean kansainvälisen yliopiston ja yhteistyötahon kanssa. Geoenergian hyödyntämistä kehitetään osana Eurooppalaista tutkimusverkostoa. Lisäksi GTK:n happamien sulfaattimaiden tutkimuksessa ollaan osa laajaa kansainvälistä tutkimuslaitosten ja yliopistojen verkostoa. Rannikkoseudulle tyypillinen piirre on myös kaksikielisyys ja luontevat yhteydet Ruotsiin ja Pohjoismaihin niin elinkeinotoiminnan kuin tutkimuksenkin osalta. Yliopistokeskuksen ja METLAn tutkijat ovat mm. tutkineet ja kehittäneet puupohjaisia biojalosteita jo pitkään kiinteässä yhteistyössä Uumajan yliopiston, SLU:n ja yritysten kanssa. Tutkimusosaamista täydentää alueen monipuolinen koulutustarjonta. Yliopistokeskuksen, Centria ammattikorkeakoulun ( ja Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymän ( tarjonnassa korostuu nuorisoasteen 14

16 koulutuksen lisäksi hyvin vahva aikuiskoulutuksen osaaminen. Täydennyskoulutuksen yhtenä lähiaikojen esimerkkinä mainittakoon AgriBisneskoulutushanke, joka toteutettiin Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen, Vaasan yliopiston Levón-instituutin ja Keski-Pohjanmaan Maaseutuopiston yhteistyönä. Hankkeen rahoittajana toimi Pohjanmaan ELY-keskus ja rahotus tuli Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Keski-Pohjanmaan Biolaakson yksi tieteellinen ydin on katalyyttinen konvertointi Katalyyttisen konvertoinnin hallinta on keskeinen tekijä KYC:n soveltavan kemian alueella. Tämä osaaminen tukee hyvin Luken ja kampuksen yhteistyötä. Myös GTK on katalyyttistä konvertointia käyttänyt lukuisissa tutkimuksissa. Tämä kemian prosessiosaaminen liittyy sekä tutkimusten alkupäähään raakaainehallintaan että varsinaisten lopputulosten löytämiseen. Katalyyttisessä konvertoinnissa yhdistyy orgaaninen ja epäorgaaninen kemia, orgaaniset hiilivedyt, bakteerit, metalliset ja teolliset mineraalit ja kaikki biomassakerrokset BIOMASSAT Metsäbiomassa Peltobiomassa Eläinbiomassa: lanta ja muut jätteet Turve Yhteiskuntajätteet Bakteeri ja leväbiomassat C0 virrat MINERAALISET MASSAT Metalliset ja teollisuusmineraa- limassat Materiaali-ja energiasivuvirtamassat Bakteerit mineraalimassojen jalostuksessa Katalyyttinen konvertointi Homogeeninen katalyysi Heterogeeninen katalyysi Entsyymikatalyysi Tutkimuksellinen ydin Oulun yliopiston soveltavan kemian laitos, KYC Lopputuotteet voivat olla biojalosteita, energiaa eri muodoissaan, materiaaleja jne Tendon oy Toimintaympäristö ja toimitilat Kannuksen kaupunki sekä kampusalueen toimijat, Kokkolan kaupunki ja Keski- Pohjanmaan liitto sitoutuvat järjestämään Luonnonvarakeskukselle sopivat toimitilat ja laboratoriot. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ( ja Centria ammattikorkeakoulu ( omistavat valtaosan kampusalueen kiinteistöistä. Molemmat organisaatiot ovat valmiita ottamaan huomioon Luonnonvarakeskuksen tarpeet osana Kokkolan kampusalueen kokonaissuunnittelua niin nykyisten kiinteistöjen kuin mahdollisten uusien investointien osalta. Maakunnan tulevaisuuden visiona on koota luonnonvaratutkimus kokonaisuudessaan kampusalueelle. Kannuksen kaupungilla on valmiudet tarjota tiloja Kannuksen sijoittuvalle koepaikalle. 15

17 Kokkolan kampusalueella sijaitsee nykyaikainen laboratoriokeskittymä, joka palvelee niin tutkimusta, opetusta kuin yritysten tarpeita. Laboratorioihin kuuluu mm. Chemplant-koetehdas ( ja eurooppalaisittainkin ainutlaatuinen akkukemikaalien tutkimus- ja testauslaboratorio. Laboratorioiden varustamiseen on voitu hyödyntää merkittävästi EU:n rahoitusta. Laboratoriotilojen yhteiskäyttö Luonnonvara-keskuksen kanssa onnistuu nopealla aikataululla. Kampusalueen laboratorioita kehitetään edelleen yhteis-työssä palvelemaan entistä paremmin myös sektoritutkimuslaitosten biojalostukseen liittyvää tutkimustoimintaa Biolaakson toimintamalli Biolaakson toiminta- ja organisoitumismalli Biolaakson neuvottelukunta ja hankkeen hallinnointi Neuvottelukunnassa ovat mukana alueen keskeiset julkiset ja yritystoimijat. Neuvottelukunta toimii pitkäjänteisenä yritys- ja aluerahoituksen vuorovaikutuskenttänä. Neuvottelukunta käyttää ryhmien asiantuntemusta hyväkseen lausunnoissa ja mm. rahoituksesta keskusteltaessa. Neuvottelukunta ei ole päätösvaltaelin vaan foorumi. Päätökset tehdään luonnollisesti niistä vastaavissa organisaatioissa. Biolaaksoon muodostetaan kattohanke, johon tulee hankehallinnointi (???) ja koko Biolaaksoa koskevat toimenpiteet ja hanketoiminnan edistäminen. Kattohankkeelle muodostetaan ohjausryhmä, joka toimii käytännön toimijana Biolaakson eteenpäinviemisessä Biolaakson. tieteellisen tutkimustoiminnan. Biolaakson palvelu- ja ryhmä kehittämisryhmä Luova-verkoston, Centrian KYC, Luke ja GTK luovat ja vahvistavat ASIAKKUUS koulutuskuntayhtymien ja Ketekin kansallista ja kansainvälistä tutkimuskompetenssia mm yhteisten tutkimus- Yritykset ympärille syntyy neuvonta,- koulutusja kehittämishankkeiden hankkeiden kautta. Samalla luodaan yhteisiä Julkiset toimenpideryhmä koulutusväyliä yliopisto- ja toimijat ammattikorkeakoulutasolle. Yhtenä mahdollisuutena yhteisprofessuurit. Biolaakson tutkimusinfrarakenteet Kampusalueella sijaitsee nykyaikainen laboratoriokeskittymä, joka palvelee niin tutkimusta, opetusta kuin yritysten tarpeita. Laboratorioihin kuuluu mm. Chemplant-koetehdas, Kannuksessa oleva vahva ja monipuolinen laboratoriokokonaisuus ja tutkimuskoealueet, GTK:lla on Kokkolassa tutkimusympäristö ja KETEKillä useita laboratorioita. Tutkimuslaitoksilla on verkostojensa kautta käytössä laaja laboratorio- ja muu tutkimusympäristö. Kokkolan rannan teollisuusalueen yrityksillä on myös mittavavat tutkimusympäristöt.. 4 Biolaakson toiminta- ja organisoitumismalli rakentuu em. vahvuuksien ja toiminnallisen osaamisen perusteella. Toimintaa kokoamaan perustetaan Biolaakson neuvottelukunta, jossa ovat mukana alueen keskeiset julkiset ja yritystoimijat. 16

18 Neuvottelukunta toimii pitkäjänteisenä vuorovaikutusfoorumina, jossa käsitellään mm. alan asiantuntijuutta vaativia lausuntoja sekä rahoituskeskusteluja. Neuvottelukunta ei ole päätöksentekoelin vaan keskeinen keskustelu foorum, jossa voidaan sopia yhteisistä näkemyksistä ja linjauksista. Lisäksi Biolaaksoon muodostuu tieteellisen tutkimustoiminnan ryhmä sekä Biolaakson palvelu- ja kehittämisryhmä. Näissä ryhmissä voi olla teemojen mukaisesti toimijoita eri organisaatioista sen mukaan millaista asiantuntemusta vaaditaan. Asiakkuus on keskeinen eli tutkimus- ja kehityshankkeilla pyritään vastaamaan yritysten tai julkisen sektorin tarpeeseen. Toimintaa tukee Biolaakson tutkimusinfra eli mm. laboratoriot ja tutkimuskoealueet. Ne ovat kaikkien toimijoiden käytettävissä sopimuksen mukaan. Biolaakso on klusteri, millä on maantieteellinen ulottuvuus, toiminnallinen sisältö, tutkimuksellinen sisältö ja elinkeinon edistämisen päämäärää Klusterilla on kaksi tavoitetta 1. Klusterin tulee hyödyttää alueen taloutta nopeallakin aikataululla 2. Klusteri hyödyttää ja kasvattaa alueen huippuosaamista yrityselämän ja tutkimuslaitosten yhteistyön lisäämisen kautta. Klusterin asiakkuus PK-sektori: Biolaakson alueella painottuu kotieläin-turkis-metsäjalostetuotanto Suuret toimijat 1) teolliset toimijat mm. kemia, metsä, elintarvike 2) julkiset toimijat mm kunnat, aluehallinto, ja muut julkiset instituutiot Biolaakson liityntäpinta muihin alueen kehittämiskokonaisuuksiin Biolaakson strategia ja toiminta nojaa omalta osaltaan Keski-Pohjanmaan älykkääseen erikoistumisen strategiaan, missä toimialueiden rajapinnoilta haetaan yritystoiminnan kasvua ja painotuksena kansainvälisen tason toiminta. Maakuntaohjelman kolme painopistettä: kemia luonnonvara energia ovat myös keskeisiä aloja myös Biolaakson strategiasisällössä 17

19 3.5.1 Biolaakson asiakkuustarpeet pk-sektorilla ja teollisuudessa Biolaakson toimintamalli ja asiakkuustarpeet PK-sektorilla Asiakkuustarpeet Keskeisiä tuotantoalueita mm. kotieläin- turkis- ja metsätaloustuotteet Nopeat toimenpiteet, tavoite tuotannon tehostaminen, laadun parantaminen, kustannusten säästäminen esim. energiassa Mahdollisuudet tuotemarkkinoinnin tehostamiseen Yritysten keskinäisen yhteistoiminnan kehittäminen Innovaatioiden nopea käyttöönotto Elinkeinoelämän kehittyminen ja monipuolistuminen Tavoitteet, jotka liittyvät infrastruktuuriin: logistiikka, maankäyttö, oman tuotantoympäristön ympäristötaseen parantaminen Oman esim. kylä-alueen väestö- ja elinkeinorakenteen ylläpito ja vahvistaminen Asiakkaiden tarpeiden ja tavoitteiden toteuttaminen Asiakkaat ovat pääasiallisesti Biolaakson alueen yrityksiä Lyhyen aikajänteen tutkimuksia ja kehittämishankkeita Yritysten ja tuottajien neuvontajärjestelmän vahvistaminen Biolaakson sisällöllä Valmiin tiedon siirtäminen ja käytäntöön soveltaminen tuottajaorganisaatioiden, koulutuslaitosten, hankekehitystoimijoiden, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin yhteistyönä Tietyillä alueilla myös tarvitaan pitkäjännitteistä tutkimustoimintaa Toimijat Tuottajien ja yritysten omat järjestöt yritykset ja tuottajat Luova verkosto kokonaisuudessaan Luke GTK KYC Centria KETEK maakuntaliitot koulutuskuntayhtymät kunnat Ely-keskus AVI Evira Tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden hankkeistaminen Asiakkaiden rahoittajien ja T&K toimijoiden yhteistyönä toteutetaan hankevalmistelu 6 18

20 Biolaakso ja asiakkuustarpeet suurilla teollisilla ja julkisilla toimijoilla Asiakastarpeet Uusien tieteellisten innovaatioiden löytäminen ja niiden soveltaminen Yrityksen tuotantoprosessin tehokkaampi hyödyntäminen Uusien tuotteiden valmistaminen Tuotantomenetelmien kehittäminen Suuryritysten logistiikka, maankäyttö, yritysten tuotantoympäristön ympäristötaseen parantaminen Hyödyntää alueelliset erityispiirteet sekä luonnonvarojen käyttöönottomahdollisuuksien että kehittämisilmapiirin näkökulmasta. Aluen elinkeinotoiminnan kehittyminen ja monipuolistuminen erityisesti kansainvälistyminen Suomen kansallisen tutkimuspääoman ylläpito ja kehittäminen Kansallisten ja alueellisten tietokantojen ylläpito- ja kartuttaminen Asiakkaiden tarpeiden ja tavoitteiden toteuttaminen Toiminnalla on tieteellinen pohja ja tutkimuksella on asiakas Asiakasyritykset voivat olla alueen ulkopuolelta Tutkimuksesta vastaava tutkimuslaitos voi myös olla alueen ulkopuolelta. Tavoitteena kuitenkin on että, Biolaakson alueelta olisi hankkeessa mukana aina tutkimuslaitos Tutkimuslaitosten kansainvälinen yhteistyö on tärkeää Tavoitteena on että hankkeissa olisi mukana alueelta useampi tutkimuslaitos samanaikaisesti Tavoitteena saada mahdollisimman merkittävä osuus alueelle siitä tutkimustyöstä, mitä tehdään kansallisen tutkimuspääoman ylläpitämiseksi ja kartuttamiseksi Toimijat Kansainväliset ja kansalliset suuret yritykset ja alueen PK- yritykset Tekes Suomen Akatemia Luke GTK KYC GL, Syke. Evira yliopistot kansallisesti ja kansainvälisesti Centria Ketek Ely-keskukset AVI maakuntaliitot eri tietokantojen hallinnoijat Tutkimusprojektien ja kehittämistoimenpiteiden hankkeistaminen Asiakkaiden, rahoittajien ja tutkimuslaitosten yhteistyönä toteutetaan hankevalmistelu 7 4. Biolaaksoalueen biotaloudellisten arvoketjujen määrittely ja kehittämistoimenpiteiden kuvaaminen Keski-Pohjanmaan alueella toimivien tutkimusyksiköiden kärkiosaamisalueita Biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi (ml. turvebiomassa) erityisesti katalyyttiset (kemialliset) konversioteknologiat biomassan fraktioinnissa platform-kemikaaleiksi ja edelleen korkean lisäarvon lopputuotteiksi biomassan fraktiointi arvoketjun alkupäässä Biotalouden ja teollisuuden sivutuotevirrat uusien tuotteiden raaka-aineena biojalostamon potentiaaliset raaka-aineet (hukkalämpö, maatalousbiomassat, elintarvike- ja metsä-teollisuuden sivutuotteet, turve) katalyyttisten (kemiallisten) konversioteknologioiden hyödyntäminen Energiatuotannon hybridiratkaisujen (bio- ja geoenergia) kehittäminen ja optimointi 19 puubiomassan tuotanto ja hankintalogistiikka

21 älykkäät monitorointijärjestelmät energiatekniikan osaaminen Maankäytön ohjaaminen, optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta luonnonvara-alalla ravinnetalous, ilmastovaikutukset, happamien sulfaattimaiden haittojen minimointi, turvetuotanto ja turvesoiden jälkikäyttö sekä pohja- ja pintavesien mallinnus/hallinta kemialliset menetelmät (saostus) happamien sulfaattivesien käsittelyssä ja biohajoavat sorbentit sulfaatin poistoon Paikkatietomenetelmien hyödyntäminen biomassojen arvoketjuissa (esim. puu- ja peltobiomassat sekä turve energian ja biojalosteiden raaka-aineena). Bioenergian kestävä tuotanto jätebiomassojen käyttö biokaasutuksessa ja termisessä kaasutuksessa (yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto) puhdistetun synteesikaasun katalyyttinen konvertointi polttoaineiksi ja kemikaaleiksi metsäbiomassan jalostaminen energiatuotteiksi (biohiileen ja bioöljyjen kaupallistaminen, teolliset biojalosteet) voimalaitostuhkan kierrätys korkeahiilisen jäännöstuhkan tuotteistaminen esim. sorbenttimateriaaliksi vedenpuhdistukseen Hankkeiden tieteellinen taso on keskeinen kriteeri. Tutkimustoiminnalla tulee olla kansallista merkitystä ja kansainvälistä merkitystä. Arvoketjut sisältävät myös mm. kaupalliset, alueelliset ja yhteiskunnalliset elementit tutkimuksesta riippuen. Tavoitteena on saada mahdollisimman monta näistä elementeistä mukaan tässä esitettäviin arvoketjuihin ja niihin perustuviin tutkimushankkeisiin. Tieteellinen tutkimus voi olla ajallisesti hyvinkin rajattu mutta myös tutkimussarjojen tuomat hyödyt esim. eläinten ja viljan jalostuksessa tai vaikka puiden kyvystä kestää tauteja ilmastonmuutosten osalta ovat seikkoja, joita ei pidä laittaa taka-alalle. Nämä ovat ehkä lähinnä budjettirahoitushankkeita mutta Biolaakson alueella voidaan myös korostaa tutkimuslaitosten roolia näiden osaltakin. Arvoketjuja rakennettaessa on vastattu alustavasti tieteellisen kompetenssin lisäksi - Onko raaka-ainetta/biomassaa tai tutkimukseen liittyvää esim. kotieläintaloutta - Onko raaka-aineen saantimenetelmissä kehitettävää, tutkittavaa, innovoitavaa liittyen mahdollisesti koko arvoketjuun, onko tälle asiakasta/kysyntää 20

22 - Onko tuotantoprosessiin liittyvää tutkimusosaamista (tehdas/kotieläintuotanto) ja onko sille asiakasta/kysyntää - Onko syntyviin tuotteisiin/ jalosteisiin sellaista tutkimusosaamista, jolla on asiakas. Sama koskee metsäbiomassan teollisten ja maa- ja metsätalouden sivuvirtojen hyödyntämistä. - Onko arvoketjuihin liittyvillä hankkeilla lähtökohtaisesti mahdollisuus saada julkista ja tai yksityistä rahoitusta Tutkimuslaitosten, yliopistojen ja Biolaakson muiden avainryhmien kanssa käydyn vuoropuhelun ja kirjallisen aineiston läpikäymisen pohjalta voidaan kuvata seuraavat arvoketjut Metsäbiomassan kasvatus, logistiikka, jalostus Peltobiomassan kasvatus, logistiikka, jalostus focus energiassa ja kemiassa Hajakuormituksen hallinta ja vähentäminen vesienhoidossa Luonnonvaratuotannon vaikutukset vesistöjen sedimenttikertymiin Geoenergian, bio- ja puukaasun hybridimallit Turkiseläintuotannon tuotantoketjun kehittäminen Maidon ja naudanlihan tuotantoketjun kehittäminen Esimerkki spesifistä tutkimusalueesta arvoketjuissa: Levä- ja bakteeriperusteiset energia- ja biojalostetuotantojärjestelmät ja biopohjaiset teollisuuden sivuvirrat 21

23 4.1. Biolaakson arvoketjut Metsäbiomassan kasvatus, logistiikka, jalostus Biolaakson arvoketjut Metsäbiomassan kasvatus, logistiikka, jalostus Yritysten, sijoittajien, investoijien ja julkisen sektorin rahoitustoimijoiden intressi rahoittaa jotakin osaa arvoketjussa Alueen yritysten osaaminen ja tarpeet arvoketjun eri vaiheissa Metsätalous, mekaaninen metsäteollisuus, kemiallinen metsäteollisuus, kemian teollisuus, turveteollisuus, energiateollisuus, myös PK-sektori Metsäbiomassan kasvatus, hoito eri muodoissaan logistiikka ml. turve osana biomassoja mekaaninen ja selluntuotanto energiatuotanto Tuotteet Paperi eri muodoissaan energia: poltto, hake, pelletti biojalosteet mekaanisen teollisuuden tuotekirjo Metsäsektorin ja biomassojen tuotannon sivuvirrat Tutkimus- ja kehitystoiminnan kärkiosaaminen arvoketjun eri vaiheissa Alan teollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen kierrätys syntyvien sivuvirtojen jatkojalostus bioraakaaineiksi ja energiakäyttöön Raaka-aine Tuotantoprosessi Tuotteet Kierrätys Biolaakson alueen tutkimuslaitokset, koulutusorganisaatiot hankekehittäjät ja heidän kansallinen kansainvälinen verkostonsa Tendon Oy 12 22

24 Peltobiomassan kasvatus, logistiikka, jalostus focus energiassa ja kemiassa Biolaakson arvoketjut Peltobiomassan kasvatus, logistiikka, jalostus focus energiassa ja kemiassa Yritysten, sijoittajien, investoijien ja julkisen sektorin rahoitustoimijoiden intressi rahoittaa jotakin osaa arvoketjussa Alueen yritysten osaaminen ja tarpeet arvoketjun eri vaiheissa Maatilatalous, metsätalous, turvesuot kemian teollisuus, turveteollisuus, energiateollisuus myös PK-sektori Peltobiomassan esim.olki, vilja, peruna, ruokohelpi, kasvatus, hoito eri muodoissaan turvesoiden käyttö ruokohelpen kasvatuksessa osana biomassoja logistiikka Energiantuotanto kemianteollisuuden tuotanto Tuotteet Etanoli, furfuraali ligniini, tuotekaasutuksen energia lähteet Peltobiomassan tuotannon sivuvirrat Tutkimus- ja kehitystoiminnan kärkiosaaminen arvoketjun eri vaiheissa. Olki sivuvirtana perunan kuoret maatalouden pakkausten (muovien käyttö esim. energialähteinä Raaka-aine Tuotantoprosessi Tuotteet Kierrätys Biolaakson alueen tutkimuslaitokset, koulutusorganisaatiot hankekehittäjät ja heidän kansallinen kansainvälinen verkostonsa Tendon Oy Hajakuormituksen hallinta ja vähentäminen vesienhoidossa Biolaakson kärkihankkeet, arvoketju ja toimintamalli Hajakuormituksen hallinta ja vähentäminen vesienhoidossa Yritysten, sijoittajien, investoijien ja julkisen sektorin rahoitustoimijoiden intressi rahoittaa jotakin osaa arvoketjussa Alueen yritysten osaaminen arvoketjun eri vaiheissa Happamien sulfaattimaiden kartoitus ja maaperän parantaminen, vesitase ja lannoitteiden valumien vähentäminen Kuiva ja märkäliete, lannoitteet lannoitevalumat happamat sulfaattimaat Happamat sulfaattimaat kartoitetaan ja haetaan ratkaisuja haittojen ehkäisyyn. Toholammen valumakentällä toteutetaan tutkimuksellinen hanke eri lannoitteiden vaikutuksista Tuotteet Teknologiat ja toimenpiteet happamien sulfaattimaiden haittojen ehkäisyyn. Lannoitteiden käytön ja valumatiedoilla saadaan faktaa mm. EU rahoituspäätöksiin ja käytön optimointiin. Tutkimus- ja kehitystoiminnan kärkiosaaminen arvoketjun eri vaiheissa. Tuotannon sivuvirrat Tavoitteena vähentää hajakuormitusta pinta- ja pohjavesiin VPD tavoitteiden mukaisesti. Raaka-aine Tuotantoprosessi Tuotteet Kierrätys Biolaakson alueen tutkimuslaitokset, koulutusorganisaatiot hankekehittäjät ja heidän kansallinen kansainvälinen verkostonsa Tendon oy 14 23

25 Luonnonvaratuotannon vaikutukset vesistöjen sedimenttikertymiin Biolaakson arvoketjut Luonnonvaratuotannon vaikutukset vesistöjen sedimenttikertymiin Yritysten, sijoittajien, investoijien ja julkisen sektorin rahoitustoimijoiden intressi rahoittaa jotakin osaa arvoketjussa Alueen yritysten osaaminen ja tarpeet arvoketjun eri vaiheissa Metsätalous, maatalous, turveteollisuus, energiateollisuus Tuotteet Tuotannon sivuvirrat Luonnonvaratalouden maankäytöstä aiheutuu kiintoainepäästöjä joiden alkuperästä vaikutuksista ja kertymisestä on jatkuvasti erimielisyyttä Laaja sedimenttitutkimus valituilla vesistöalueilla ja erilaisilla luonnonvaratuotannon alueilla Vesistöihin kertyvän sedimentin määrä ja alkuperä, ominaisuudet (hasu-maat huomioiden). Validoidut tutkimusmenetelmät ja ohjeistus tutkimuksille uusissa ongelmatilanteissa Sedimenttikertymien hallinta ja keinot Raaka-aine Tuotantoprosessi Tuotteet Kierrätys Tutkimus- ja kehitystoiminnan kärkiosaaminen arvoketjun eri vaiheissa Biolaakson alueen tutkimuslaitokset, koulutusorganisaatiot hankekehittäjät ja heidän kansallinen kansainvälinen verkostonsa Tendon Oy Geoenergian bio- ja puukaasun hybridimallit Biolaakson arvoketjut Geoenergian bio- ja puukaasun hybridimallit Yritysten, sijoittajien, investoijien ja julkisen sektorin rahoitustoimijoiden intressi rahoittaa jotakin osaa arvoketjussa Alueen yritysten osaaminen arvoketjun eri vaiheissa Geoenergiaan, bio- ja puukaasuun pohjautuvan energiatuotannon rakentaminen yhdistämällä eri energiatuotantomuotoja Geoenergian tutkimus ja hallinta, hakkeen ja biokaasutettavan kotieläin ja yhdyskuntajätteen saatavuus ja logistiikan hallinta. Koetuotantolaitos teknologia-ja prosessiosaaminen logistiikka lämmön ja sähköntuotanto Tuotteet Lämmin vesi ja höyry sähkö voidaan ottaa erilleen kaasuja myös muuhun kuin energiakäyttöön Tuotannon sivuvirrat Hyödynnetään muun tuotannon sivuvirtoja Raaka-aine Tuotantoprosessi Tuotteet Kierrätys Tutkimus- ja kehitystoiminnan kärkiosaaminen arvoketjun eri vaiheissa Biolaakson alueen tutkimuslaitokset, koulutusorganisaatiot hankekehittäjät ja heidän kansallinen kansainvälinen verkostonsa Tendon oy 16 24

26 Turkiseläintuotannon jalostusketjun kehittäminen Biolaakson arvoketjut Turkiseläintuotannon jalostusketjun kehittäminen Yritysten, sijoittajien, investoijien ja julkisen sektorin rahoitustoimijoiden intressi rahoittaa jotakin osaa arvoketjussa Alueen yritysten osaaminen arvoketjun eri vaiheissa Tuotantoeläimet osaaminen rehuraaka-aineet Turkiseläintuotanto Tuotantolaitos liikkeenjohto eläinten hyvinvointi turvallisuus ympäristötekijät Tuotteet Nahat eri muodoissaan muu jatkojalostus lopputuotteiksi Tuotannon sivuvirrat Lanta ruhot Raaka-aine Tuotantoprosessi Tuotteet Kierrätys Tutkimus- ja kehitystoiminnan kärkiosaaminen arvoketjun eri vaiheissa Biolaakson alueen tutkimuslaitokset, koulutusorganisaatiot hankekehittäjät ja heidän kansallinen kansainvälinen verkostonsa Tendon oy Nautaeläintuotannon tuotantoketjun kehittäminen Biolaakson arvoketjut Nautaeläintuotannon tuotantoketjun kehittäminen Yritysten, sijoittajien, investoijien ja julkisen sektorin rahoitustoimijoiden intressi rahoittaa jotakin osaa arvoketjussa Alueen yritysten osaaminen arvoketjun eri vaiheissa Maidon ja naudanlihantuotanto Tuotteet Tuotannon sivuvirrat Pelto rehuviljely ruokinta viljelyn ja ruokinnan osaaminen Tuotantolaitokset/navetat Eläinten hyvinvointi tuotantotehokkuus turvallisuus ympäristötekijät liiketoimintaosaaminen Maito ja sen jalosteet liha ja sen jalosteet Lanta teurasjätteet rehut mahdollisina energialähteinä Raaka-aine Tuotantoprosessi Tuotteet Kierrätys Tutkimus- ja kehitystoiminnan kärkiosaaminen arvoketjun eri vaiheissa Biolaakson alueen tutkimuslaitokset, koulutusorganisaatiot hankekehittäjät ja heidän kansallinen kansainvälinen verkostonsa Tendon oy 18 25

27 Esimerkki spesifistä tutkimusalueesta arvoketjuissa: Levä - ja bakteeriperusteiset energia- ja biojalostetuotantojärjestelmät ja biopohjaiset teollisuuden sivuvirrat Biolaakson arvoketjut Esimerkki spesifistä tutkimusalueesta arvoketjuissa: Levä- ja bakteeriperusteiset energia- ja biojalostetuotantojärjestelmät ja biopohjaiset teollisuuden sivuvirrat Yritysten, sijoittajien, investoijien ja julkisen sektorin rahoitustoimijoiden intressi rahoittaa jotakin osaa arvoketjussa Alueen yritysten osaaminen arvoketjun eri vaiheissa Leviä ja bakteeriperusteiset energia- ja biojalostetuotantojärjestelmät, sivuvirtojen hyödyntämisen teknologia ja tuotanto Levien/ Bakteerien hankinta Ja muiden prosessien vaativien raakaaineiden hankinta Koetuotantolaitos, levä/ bakteerikannan hallinta fotosynteesi tuotantotehokkuus sivuvirtojen avulla turvallisuus ympäristötekijät Tuotteet Biojalosteet bioenergiatuotteet Tuotannon sivuvirrat Hyödynnetään muun tuotannon sivuvirtoja Raaka-aine Tuotantoprosessi Tuotteet Kierrätys Tutkimus- ja kehitystoiminnan kärkiosaaminen arvoketjun eri vaiheissa Biolaakson alueen tutkimuslaitokset, koulutusorganisaatiot hankekehittäjät ja heidän kansallinen kansainvälinen verkostonsa Tendon oy Biolaakson uusiutuvan energian arvoketjut -yhdistelmä Biolaakson arvoketjut Biolaakson uusiutuvan energian arvoketjut -yhdistelmä Metsäbiomassa Peltobiomassa Kasvatus, hoito logistiikka Kasvatus, hoito logistiikka Biomassan esikäsittely Kemiallinen prosessointi Fermetointi Kaasutus Turkislanta Tuottaminen, logistiikka Kaasut, kiinteät polttoaineet muut kemian tuotteet Teollisuuden energiasivuvirrat Geoenergia Energian tuottamisalusta Kallioperä (lämpö/ kylmä/ Varastointi) järjestelmä/hybri diratkaisut Loppuasiakkaan tuote -ja energiakäyttö Tendon oy 20 26

28 5. Biolaakson kyselytutkimus Työn tavoitteena oli kartoittaa kyselytutkimuksella Biolaakso-alueen biotaloustoimijoiden näkemyksiä liittyen biotalouden kehittämiseen. Tutkimus jakaantui kolmeen osaan: 1. Biolaakson alueen biotalousalan yrityskysely ja vastausten analysointi 2. Biolaakson alueen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioille kysely sekä vastausten analysointi 3. Biolaakson alueen kunnille ja kehittämisorganisaatioille kysely sekä vastausten analysointi Kyselyt lähetettiin neljänä erilaisena ryhmänä, joissa osittain oli kullekin ryhmälle erikseen kohdennettuja omia kysymyksiä: - yritykset - kunnat ja rahoittajat - julkiset t&k-organisaatiot - koulutusorganisaatiot Kyselytutkimus lähetettiin yli 200 henkilölle raportin laatijan toimesta. Lisäksi kyselytutkimus lähetettiin alueen kehittämisorganisaatioiden ja eräiden yrittäjäjärjestöjen toimesta eteenpäin kunkin toimijan jäsenille. Eri ryhmien osalta vastausprosentit vaihtelivat %:n välillä. Kyselytutkimuksen mukaan Biolaakso ei vielä ole riittävän tunnettu varsinkaan yritysten ja kuntien parissa. Kuitenkin kaikki kyselytutkimuksessa mukana olleet ryhmät ilmoittivat halunsa olla mukana Biolaakson toiminnassa Biotalousliiketoiminnan haasteita ja mahdollisuuksia Yritysten haasteina ovat yleinen taloudellinen tilanne sekä rahoituksen heikko saatavuus. Myös puun käytön ja sivutuotteiden hyödyntämisen toivottiin lisääntyvän. Vastaavasti raaka-aineen ja sivutuotteiden hintakehitykseen ja oikean markkinahinnan saamiseen toivottiin parannuksia. Yritysten kilpailukykyä heikentäviä seikkoja ovat mm. tuonti halvempien tuotantokustannusten maista sekä korkeammat jätteiden käsittelykustannukset verrattuna muun Euroopan hintoihin. Biotalouden haasteita ovat myös nykyiset lupakäytännöt ja lainsäädäntö sekä biotalousalan yritysten vähäinen määrä alueella. 27

29 Suurimmalle osalle yrityksistä biotalouden uusista liiketoimintamahdollisuuksista ei ole riittävästi tai ollenkaan tietoa saatavilla, mutta kuitenkin lähes vastanneista 70 % vastanneista yrityksistä on kiinnostunut kehittämään uusia biotuotteita. Yritykset ovat kiinnostuneita käyttämään biopohjaisia raaka-aineita mm komposiiteissä, liikennepolttoaineissa, kemikaaleissa, pesu- ja säilöntäaineissa sekä pakkausmateriaaleissa. Kiinnostavia raaka-ainelähteitä olisivat puu, metsäpuuhake, biohiili, koivu sekä eräät biopohjaiset kemikaalit Biolaakson lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet Yritykset toivovat hyvää yhteistyötä kaikkien toimialueen toimijoiden kanssa hallinnon kustannukset minimoiden juuri nyt, kun Suomessa ollaan valmiita panostamaan biotalouden kasvuun. Yritykset toivovat Biolaakson toteuttavan konkreettisia yrityksiä hyödyttäviä hankkeita. Biolaakso-verkoston toiminnan toivotaan vakinaistuvan sekä bioalalla toimivien tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden halutaan pysyvän alueella. Biolaakso-verkoston tulisi kartoittaa liiketoimintamahdollisuuksia sekä rahoitusten saamista ja uusien yritysten perustamismahdollisuuksia. Julkisten T&K-toimijoiden näkemyksen mukaan suunnitellun Luonnonvarayksikön toiminnan jatkuvuus tulisi turvata. Tavoitteiksi tulisi asettaa myös liikevaihdon kasvattaminen ja työpaikkojen lisääminen sekä erityisesti uusien taloudellisesti kannattavien biopohjaisten tuotteiden kehittäminen. Biotalouden taloudelliset hyötyvaikutukset tulisi selvittää aluetalouden kannalta. Biolaakson T&K-toimijoiden tulisi verkostoitua laajasti ja toimia yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten biotalous- ja kemianalan kärkitoimijoiden kanssa ja parantaa ja leventää siten tutkimus- ja kehitys-toimintaa, joka toisi mukanaan myös paremman pääsyn kansallisen ja kansainvälisen rahoituksen piiriin. Myös tieteellisten julkaisujen määrää ja tasoa tulisi korottaa. Biolaakson toimijoiden tulisi kuitenkin profiloida osaamiskärjet, jotta alueella olisi mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa. Koulutusorganisaatioiden näkemyksen mukaan Biolaakson tulisi olla kansallisesti ja kansainväli-sesti tunnettu osaamis- ja yrityskeskittymä, jossa tehdään laajaa yhteistyötä ja jonne syntyy uusia biotalousyrityksiä. Kuntien ja rahoittajien näkemyksen mukaan Biolaaksossa tulisi tiivistää yhteistyötä ja valmistella alueen yhteinen strategia sekä toimenpideohjelma, joka kuuluisi maakuntaohjelmaan. Biolaaksos-sa tulisi toteuttaa konkreettisia kehittämishankkeita, joiden tuloksena syntyisi uutta liiketoimintaa tai uusia yrityksiä. Kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ja hankeyhteistyötä tulisi vahvistaa. Nuoria tulisi innostaa biotalousyrittäjyyteen. Pitkän aikavälin tavoitteena Biolaaksosta tulisi kehittää vahva luonnonvara-alan osaamiskeskittymä, joka tekee tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. 28

30 5.3. Biolaaksosta edelläkävijä Suomessa Biolaakson alueelle pitäisi laatia pitkän aikavälin (10 15 v) kehittämissuunnitelma, jossa huomioitaisiin osaajien ja rahoituksen hankkiminen suunnitelman edellyttämällä laajuudella. Kuntien tulisi varmistaa biotalouden kehittämishankkeiden toteuttaminen ja ne voisivat toimia edelläkävijämarkkinana uusien biotalousratkaisujen ja tuotteiden hankinnassa. Biolaakson kehittymistä edelläkävijäksi Suomessa voitaisiin edesauttaa tekemällä tiivistä TKI-yhteistyötä, rakentamalla yrityksiä hyödyntävä yritysklusteri sekä panostamalla Biolaakson älykkääseen ja kestävään erikoistumiseen. Koulutustarjonnan kehittäminen yritysten tarpeita vastaavaksi sekä kansanvälisen tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistaminen edistäisivät myös Biolaakson kehittymistä edelläkävijäksi Biolaaksolle kehittämisehdotuksia ja hankeideoita Biolaakso-verkostolta yritykset toivovat maakunnallisten yhteishankkeiden rakentamista, puun käytön edistämistä ja metsähakkeen hankinnan organisointia, apua tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, yritystoiminnan ja sivutuotteiden taloudellisen kannattavuuden arviointia sekä kaupallisten esteiden poistamista. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden aiheiksi toivotaan mm. bioetanoli- ja biokaasutuotannon kehittämistä, sivuvirtojen hyödyntämistä sekä uusien tuotteiden pilotointia. TKI-toimijoiden mukaan biomassan jatkojalostus polttoaineiksi ja kemikaaleiksi, jätebiomassojen tuotteistaminen sekä maatalouden ja luonnonvara-alojen kehittämiseen liittyvät aiheet ovat tärkeitä Biolaaksossa. Koulutusorganisaatiot ehdottavat puurakentamiseen, bioenergian hyödyntämiseen, vähähiilisyyden edistämiseen, elintarvikealan tuotantoketjun kehittämiseen, lähiruokaan, luonto- ja eräyrittäjyyteen sekä bioetanolituotantoon liittyviä hankeaihioita. Lisäksi kehittämisehdotuksena esitetään yritysten, ml. maatilayritysten, liiketoimintaosaamisen kehittäminen sekä johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Green Care yrittäjyyttä tulisi myös viedä eteenpäin ja monipuolistaa. Tiedonvälitystä ja ajankohtaisten asioiden tiedottamista biotalousalan yrityksille tulee edelleen lisätä ja vahvistaa. 29 Kunnat sekä kuntien liikelaitokset voisivat edistää paikallisten raaka-aineiden käyttöä energialähteenä. Kunnat voisivat myös kaavoitus- ja rakentamisinvestoinneissa harkita puurakentamisen vaihtoehtoa sekä painottaa elintarvikehankinnoissaan alueellista tuotantoa. Kunnat voisivat edistää uusia liiketoimintoja biotaloudessa erityisesti konkreettisten hankkeiden kautta. Julkinen taho voisi toimia pilotmarkkinana uusille yksityisen sektorin liiketoiminnoille tai luoda sille kasvualustaa.

31 6. Vaihtoehtoiset rahoituskanavat Tähän on koottu keskeisimmät kehittämis- ja tutkimushankkeiden rahoituskanavat. Osasta rahoitusohjelmista ei ole vielä tässä vaiheessa saatavissa kovin tarkkoja tietoja (Botnia-Atlantica ja Pohjoinen-Nord) ja jotkut ohjelmat käynnistyvät todennäköisesti vasta vuoden 2015 alusta (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, Botina-Atlantica ja Pohjoinen-Nord). Lisätietoja kustakin rahoitusohjelmasta löytyy ohjelman kotisivuilta Rakennerahastot Manner-Suomen alueella toteutetaan yhtä yhteistä rakennerahasto-ohjelmaa, joka käsittää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma on valtakunnallisen Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman täydennysosa, joka täsmentää ohjelman toteutusta Itä- ja Pohjois-Suomessa. Alueellisessa suunnitelmassa nostetaan esiin Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisia erityispiirteitä ja ohjelmatoteutuksen painotuksia. Maakunnissa tapahtuva alue-lähtöinen toteutus pohjautuu maakuntaohjelmiin, ja sitä täsmennetään maakuntaohjelmien toimeenpano-suunnitelmissa. Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman tuettava toiminta on yhdenmukainen valtakunnallisen ohjelma-asiakirjan kanssa Toimintalinjat (TL 1) PK-YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Uuden liiketoiminnan luominen sekä pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Keskeisenä tavoitteena Itä- ja Pohjois-Suomessa on luoda kasvuhakuisia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä yri-tyksiä ja niille kilpailukykyinen toimintaympäristö. Rakennerahastoilla tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista laajalla keinovalikoimalla. Kehitystoimia kohdistetaan yritystoiminnan kaikkiin elinkaaren vaiheisiin, erityishuomion ollessa kuitenkin kasvuhakuisissa pk-yrityksissä. Erityistavoite 1: Uuden liiketoiminnan luominen 30

32 Tuetaan uusien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketoiminnan kehittämistä (ml. yrityskiihdyttämömallit), tuetaan pk-yritysten ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistamista ja kaupallistamista sekä markkinoille pääsyä Kohderyhmät: pk-yritykset Tuensaajat: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat Erityistavoite 2: Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Vahvistetaan kasvuhakuisten, kansainvälistyvien ja kansainvälisille markkinoille tähtäävien pk-yritysten liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia tuetaan kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukykyisyyttä edistäviä pk-yritysten investointeja ja kehittämishankkeita, kehitetään yritysklustereita, yritysverkostoja ja muita yritysten yhteistyömuotoja käytetään pääomasijoituksia yritysten kasvun turvaamiseksi Kohderyhmät: pk-yritykset Tuensaajat: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt Erityistavoite 3: Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Tuetaan uusien vähähiilisyyttä edistävien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketoiminnan kehittämistä, tuetaan pk-yritysten vähähiilisten ja resurssiviisaiden ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistamista ja kaupallistamista sekä markkinoille pääsyä, tuetaan pkyritysten kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistäviä investointeja ja kehittämishankkeita, jotka parantavat yrityksen vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta, kehitetään vähähiilisiä yritysklustereita, yritysverkostoja ja muita yritysten yhteistyömuotoja, käytetään pääomasijoituksia yritysten kestävän kasvun turvaamiseksi. Kohderyhmät: pk-yritykset Tuensaajat: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt Erityistavoite 4: Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) Kehitetään pk-yritystoimintaa tukevia liikenneyhteyksiä älyliikenteen mahdollisuudet huomioiden yrityskeskittymiin ja -puistoihin, liikenne- ja logistiikkaterminaaleihin sekä teollisen tuotannon ja jalostuksen kannalta keskeisille alueille, kehitetään pkyritystoimintaa tukevia raide- ja lentoliikenteeseen sekä satamiin ja rajaliikenteeseen liittyviä liikennejärjestelyjä kehitetään alueen pk-yritystoimintaa tukevia matka- ja kuljetusketjuja sekä logistiikkakeskuksia. Kohderyhmät: pk-yritykset Tuensaajat: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat 31

33 (TL 2) UUSIMMAN TIEDON JA OSAAMISEN TUOTTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN (EAKR) Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta sekä yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntämisessä ja kehittämisessä korostuvat maakuntien osaamiskeskitty-mien ja kaupunkien merkitys niiden koulutus- ja tutkimuslaitosten, kehittämisorganisaatioiden ja vahvaan monipuoliseen yritysrakenteeseen perustuen. Itä- ja Pohjois-Suomen olosuhteet huomioiden myös harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään uusinta tietoa ja osaamista. Maaseudun ja keskuk-sien vuorovaikutusta edistetään ja tuetaan maaseudun vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämistä. Erityistavoite 1: Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Kehitetään alueen elinkeinotoimintaa tukevaa tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuria hyödyntäen pilotointi-, kokeilu- ja demonstraatioympäristöjä, luodaan ja kehitetään tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä kehittämällä t&k&i -ympäristöjä ja kehitysalustoja huomioiden alueiden osaamiskärjet, lisätään yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten t&k&i-yhteistyötä, myös kansainvälisellä tasolla, erityisesti Itämeren alueella Kohderyhmät: pk-yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Tuensaajat: Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, elinkeinojen kehittämis-organisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat Erityistavoite 2: Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Tuetaan pk-yritysten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys huomioiden, tuetaan uusien tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita, kehitetään elinkeinoelämää tukevaa soveltavaa tutkimusta, selvityksiä ja kokeiluja sekä toiminta-, palvelu- ja kaupallistamisprosesseja, kehitetään ympäristöhaittoja ja -riskejä vähentäviä innovaatioita, edistetään ympäristön laatuun ja kestävään hyödyntämiseen liittyvää elinkeinoelämän edellytyksille tärkeää t&k&i-toimintaa ja sitä tukevia pilotointi- ja demonstraatiohankkeita Kohderyhmät: pk-yritykset Tuensaajat: Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, elinkeinojen kehittämis-organisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat Erityistavoite 3. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Tuetaan vähähiilisten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys sekä tuotteiden elinkaaren aikaiset ympäristökustannukset huomioiden, tuetaan uusien vähähiilisten tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, 32

34 pilotointeja ja demonstraatioita, tuetaan vähähiilisyysstrategioiden toteuttamisen kannalta keskeisiä innovatiivisia ratkaisuja ja selvityksiä kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja, kehitetään asumisen energiatehokkuutta parantavia innovaatioita ja teknologioita, luodaan alueellisia materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tukevia verkostoja sekä yhteistyömuotoja Kohderyhmät: pk-yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat (TL 3) TYÖLLISYYS JA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUS (ESR) Toimintalinjan tavoitteena on parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, edistää työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien pääsyä työpaikkoihin sekä tukea työvoiman liikkuvuutta Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tavoitteena on myös edistää työtekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä työ- ja elinkeinoelämän muutoksissa sekä kehittää työelämän laatua ja tuottavuutta. Erityistavoite 1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tuetaan nuorisotakuun toimeenpanoa mm. nuorille suunnatun ohjauksen, koulutuksen ja tukipalve-lujen keinoin, kehitetään uudenlaisia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville kohdennettaviin (ml. pit-käaikaistyöttömät ja osatyökykyiset) palveluihin, mm. monikanavaisia palveluita ja palveluun ohjaus-ta sekä eri toimijoiden välistä monialaista verkosto- ja yritysyhteistyötä edistämällä, kehitetään maahan muuttaneiden vastaanoton palveluita ja tuetaan kotouttamistoimenpiteitä sekä tuetaan pysyvän poikkihallinnollisen kotouttamistyön tukirakenteen luomista tuetaan kansainväliseen rekrytointiin liittyviä toimintamalleja (erityisesti EURESpalveluja kehittämäl-lä) Kohderyhmät: työttömät, työttömyysuhan alla olevat ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat (mm. ikääntyvät, pitkäaikaisja toistuvaistyöttömät, osatyökykyiset, vammaiset henkilöt sekä maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt); kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot; kohderyhmän potentiaaliset työllistäjät erityisesti mikro ja pk-yritykset Tuensaajat: Työvoimapalvelujen tarjoajat ja kehittäjät, kunnat, koulutusorganisaatiot, sosiaalipartnerit, järjestöt ja muut toimialaan liittyvät organisaatiot Erityistavoite 2. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Tarjotaan ja kehitetään tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavia koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä vahvistetaan aiheeseen liittyvää vertaisoppimista ja verkostoitumista; kehitetään ja vahvistetaan työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistäviä toimintamalleja ja palveluja kiinnittäen erityisesti huomiota ikääntyvien työssä jaksamiseen; kehitetään ja levitetään yritysten ja työorganisaatioiden uudistumista ja kilpailukykyä edistäviä joh-tamisen ja työn organisoinnin toimintamalleja; vahvistetaan yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumis- ja kilpailukykyä osaamista, innovaatiokykyä ja muutostilanteiden parempaa hallintaa kehittämällä. 33

35 Kohderyhmät: mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto, ml yrittäjät; kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot; erilaiset työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjoajat; julkiset työorganisaatiot Tuensaajat: yritykset, työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjoajat, kunnat, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, sosiaalipartnerit ja muut toimialaan liittyvät järjestöt ja säätiöt Erityistavoite 3. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen Kehitetään ja tarjotaan koulutusta, neuvontaa, ohjausta, mentorointia ym. toimenpiteitä, joilla vähennetään sukupuolten välisiä koulutus- ja osaamiseroja; tarjotaan ohjausta ja koulutusta työllistävillä aloille ottaen huomioon sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventäminen; tuetaan naisten johtajuutta ja yrittäjyyttä tukevaa osaamista liittyen erityisesti työnantaja-yrittäjyyteen ja innovaatioiden hyödyntämisestä lähtevään yrittäjyyteen. Kohderyhmät: työssäkäyvät, työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, työnantajat, työllisyys- ja sosiaalipalvelujen tarjoajat, sosiaalipartnerit sekä muut järjestöt ja säätiöt Tuensaajat: yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, sosiaalipartnerit ja muut toimialaan liittyvät järjestöt ja säätiöt (TL 4) KOULUTUS, AMMATTITAITO JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN (ESR) Toimintalinjan tavoitteena on kehittää koulutuksen laatua sekä parantaa työvoiman ammattitaitoa ja tukea elinikäistä oppimista. Työvoiman osaamista, valmiuksia ja innovaatiokyvykkyyttä kehitetään alueen työelämä-tarpeiden pohjalta. Erityisenä kehittämiskohteena ovat koulutus- ja työuriin liittyvät siirtymävaiheet, joita tehostamalla parannetaan (nuorten) ammatillisen tai korkeakoulututkinnon suorittamista ja kiinnittymistä työmarkkinoille. Myös tietämystä työelämässä tarjoutuvista mahdollisuuksista parannetaan, sekä lisätään yrittäjämyönteisyyttä edistämällä mm. yrittäjyyskasvatusta ja opetushenkilöstön yrittäjyysosaamista. Kasvu- ja rakennemuutosalojen osaamispohjaa vahvistetaan tukemalla elinikäistä oppimista ja kehittämällä aikuis-koulutusta vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeisiin. Erityistavoite 1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Erityistavoite 2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen Kehitetään ja vahvistetaan koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetel-miä ja palveluita, lisätään koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta mm. oppisopimuskoulutuksella ja opiskelijoiden työelämävalmiuksia parantamalla, tuetaan älykkääseen erikoistumiseen liittyviä osaamistarpeita ja parannetaan 34

36 innovaatiovalmiuksia, kehitetään erityisryhmien (ml. maahanmuuttajat, vammaiset, osatyökykyiset ja erilaiset oppijat) koulutusvaihtoehtoja ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumista, kehitetään aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmiä ja parannetaan koulutustarjonnan osuvuutta kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeet huomioon ottaen, tuetaan uuden ammatin hankkimista työpaikkoja tarjoavilta aloilta sukupuolinäkökulma huomioon ottaen, tuetaan työssä olevien miesten ja naisten osaamisen ja ammattitaidon parantamista Kohderyhmät: opiskelijat, työntekijät (ml. yrittäjät), työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet; erilaiset koulutusorganisaatiot; opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat; hankkeiden toimintaan liittyvät työnantajat Tuensaajat: tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja kuntayhtymät, sosiaalipartnerit ja muut toimintaan liittyvät järjestöt, säätiöt ja yritykset (TL 5) SOSIAALINEN OSALLISUUS JA KÖYHYYDEN TORJUNTA (ESR) Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueella sosiaalisen syrjäytymisen riskitekijöitä ovat erityisesti korkea työttömyys-aste, Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta muuta maata alhaisempi koulutustaso, pienituloisuus ja mielen-terveys- ja päihdeongelmat. Kansansairauksien sairastavuus on suurta ja nuorten psykososiaalinen hyvinvoin-nin on huolestuttava. Sosiaalisen syrjäytymisen erityistoimia kohdennetaan erityisesti nuoriin, joilla eri syistä johtuen ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa tai jotka ovat erilaisten palvelujen ulkopuolella. Lisäksi erityis-toimia kohdennetaan yhteiskunnassa kaikkein haavoittuvimpiin ryhmiin, jotka kokevat työmarkkinoilta syrjäy-tymistä ja syrjintää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee uutta maaseudun kehittämisohjelmaa ensi vuonna alkavalle rahoituskaudelle. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteutetaan vuosina Maaseutuohjelman tavoitteena on, että: - osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät, - ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat, - luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat, - maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat, 35

37 - maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu, - maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia. Valtioneuvosto hyväksyi esityksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi. Valtioneuvoston hyväksymisen jälkeen esitys toimitettiin komissiolle ohjelman hyväksymistä varten. Komissiolla on 6 kk aikaa käsitellä ohjelmaa. Biotaloutta edistävien innovaatioiden lisääminen Läpileikkaavat teemat: innovaatiot, ympäristö, ilmasto Biotalouden edistäminen on keskeinen kansallinen strateginen painopiste. Biomassoista valmistetaan korkean lisäarvon tuotteita. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat sivuvirtojen ja jätteiden uudenlainen käsittely, tuotteiden raaka-aineiden uudistaminen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen yrityksissä. On tarpeen panostaa metsäalan palvelumarkkinoiden kasvuun, alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä kohdentaa rahoitusta uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Tarvetta on myös pk-kokoluokan biojalostamoiden perustamiselle. Kehittämistarpeita on mm. maaseudun biomateriaalien kestävässä käytössä, resurssitehokkuudessa, hajautetun uusiutuvan energian käytössä, ravinnekierrossa, uusien korkean arvon tuotteiden tuotannossa sekä luontoon kytkeytyvissä palveluissa. Lisäksi on tarpeen kiinnittää huomiota metsien ja luonnon uusiin käyttömuotoihin, kuten matkailu- ja virkistyspalveluihin, ja niiden yhteensovittamiseen. Tarve vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä sekä ilmasto että taloudellisista ja huoltovarmuussyistä edellyttää merkittävää panostusta uusien teknologisten ratkaisujen kehittämiseen, uusiin prosessi ja logistiikkaratkaisuihin sekä uusiutuvien energialähteiden monipuoliseen hyväksikäyttöön. Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen Läpileikkaavat teemat: innovaatiot, ympäristö, energia EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteiden toteuttaminen edellyttää uusiutuvan energian käytön lisäämistä Suomessa 28 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Hajautettua, paikallisiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa lähellä kulutuspisteitä tapahtuvaa energiantuotantoa edistämällä lisätään paikallista ja alueellista energiahuoltovarmuutta sekä saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty alueiden kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämisessä Metsähakkeen käyttötavoitteeksi vuodelle 2020 on asetettu 13,5 miljoonaa kuutiometriä sähkön ja lämmön tuotannossa. Tämä vastaisi puolta uusiutuvan energian lisäystavoitteestamme. Metsähakkeen lisäksi monet maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat, mukaan lukien lanta, soveltuvat energian tuotantoon. Biokaasutus antaa monia ympäristöhyötyjä. Maatalouspohjaisen biomassan energiakäytön painopiste on muissa kuin ravinnoksi käytettävissä biomassoissa. Sen kannattavuus voi olla rajoitettua pitkien etäisyyksien 36

38 takia, mutta voi lisätä pohjoisiin oloihin soveltuvia innovaatioita. Bioenergian kasvupotentiaalin hyödyntäminen edellyttää yritysten markkinaosaamisen vahvistamista, sillä yksityisille potentiaalisille kuluttajille ei ole tarjolla tarpeeksi tietoa ja palveluita uusiutuvaan energiaan liittyen. Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit ja nuoren viljelijän tuki** Maaseudun yritystuet Leader Yhteistyö ja EIP Koulutus Palveluiden ja kylien kehitys Yhteistyö ja EIP 160 M, koulutus 80 M, palvelut 80 M, yritysrahoitus 301 M Tekninen apu Julkinen rahoitus yhteensä miljoonaa euroa kaudella * Sisältää miljoonaa euroa kansallista lisärahoitusta ** Sisältää 723 miljoonaa euroa kansallista lisärahoitusta Sivu 2 Innovaatioyhteistyö EIP Uusi toimenpide, mutta toteuttaa meillä tuttua toimintamallia (elinkeinojen kehittämishanke, mutta yrityslähtöisempi) Antaa uusia välineitä käyttöön uusille hankkeille: saa tehdä ketjuyhteistyötä tai viljelijöiden / yrittäjien yhteistyötä ilman kokorajoituksia saa rakentaa uusia klustereita (erityisesti biotalous) voi rakentaa alueellisia brändejä ja edistää menekkiä voi pilotoida / demonstroida uusia innovaatioita (investoinnit) kansainväliset yhteistyöhankkeet (EU:n alueella) yhteys tutkimukseen (Horisontti 2020) Yhteys muiden rahastojen hankkeisiin ja täydentävyys Kolmen tyypin yhteistyöhankkeita: paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, kansainvälisinä, valtakunnallisina 37

39 Maaseudun innovaatioryhmä (EIP-operational group) Tavoitteena ~10 innovaatioryhmää Kehittäjinä viljelijät / metsänomistajat, tutkijat, neuvojat, yhdistykset jne. ao. suunnitelman mukaan Ratkaisemassa ongelmaa/valmistelemassa innovaatiota max 3 v. Prosessi: Suunnitelma > valtakunnallinen haku > valintaryhmä+ kriteerit> seurantakomitea >valinta ja lopussa tulosten jakaminen Mahdollisuus toteuttaa esim. pilotti-investointi korkeammalla tuella Hankehaku 2014 Koordinaatiohankkeiden ja valtakunnallisten hankkeiden sekä innovaatioryhmien haku syksyllä 2014 (syys-lokakuu). Koordinaatiohankkeet haetaan tehtävänkuvan mukaisina. Valtakunnallisten hankkeiden 1. ideahaun avulla saadaan mm. tietoa toimijoista. Tässä vaiheessa on myös mahdollista verkottaa ideoiden esittäjiä yhteen rakentamaan yhteistä hanketta. Haun perusteella valitaan koordinaatiohankkeet ja jatkovalmisteluun pääsevät valtakunnalliset hankkeet. Innovaatiohankkeet arvioi valintaryhmä. Valintaryhmän jäsenten haku avataan kesän lopussa. Hankkeet valitaan vuoden 2015 alussa ja rahoituspäätökset niille tehdään heti, kun päätöksenteko alkaa. 38